Ehdotus neuvoston direktiivi eri tuotantojärjestelmissä pidettävien munivien kanojen suojelun vähimmäisvaatimuksista (98/C 123/10) KOM(1998) 135 lopull. - 98/0092(CNS)

(Komission esittämä 12 päivänä maaliskuuta 1998)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

sekä katsoo, että

neuvosto hyväksyi 7 päivänä maaliskuuta 1988 yhteisön tuomioistuimen asiassa 131/86 antaman tuomion (häkeissä pidettävien munivien kanojen suojelun vähimmäisvaatimuksista 25 päivänä maaliskuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/113/ETY julistaminen mitättömäksi) täytäntöönpanosta annetun direktiivin 88/166/ETY (1),

direktiivin 86/113/ETY 9 artiklassa edellytetään, että komissio antaa 1 päivään tammikuuta 1993 mennessä kertomuksen tieteellisestä kehityksestä, joka koskee eri järjestelmissä kasvatettavien kanojen hyvinvointia ja direktiivin liitteen määräyksiä ja johon liitetään tarvittaessa aiheellisia mukauttamisehdotuksia,

yhteisön on tuotantoeläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen sopimuspuolena (jäljempänä "yleissopimus") toteutettava yleissopimuksessa määrättyjä eläinten hyvinvointia koskevia periaatteita; näihin periaatteisiin kuuluvat eläinten fysiologisia ja etologisia tarpeita vastaavan säilytyspaikan, ruokinnan, veden ja hoidon järjestäminen,

tuotantoeläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen pysyvä komitea hyväksyi vuonna 1995 kanoja käsittelevän yksityiskohtaisen suosituksen, joka koskee myös munivia kanoja,

munivien kanojen suojelu on yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan kuuluva asia,

pysyvän eläinlääkintäkomitean lausuntoon perustuvassa komission kertomuksessa todetaan, että nykyisenlaisissa häkeissä pidettävien kanojen hyvinvoinnin puutteellisuus on selvästi todistettavissa ja että tiettyjä kanojen tarpeita ei voida ottaa huomioon näissä häkeissä; on myös todisteita siitä, että kanojen hyvinvointi voi olla puutteellinen muissa kasvatusjärjestelmissä, jos hoidon vaatimustasoa ei pidetä korkeana,

kaikissa eri järjestelmissä kasvatettavien munivien kanojen suojelun vähimmäisvaatimukset olisi vahvistettava siten, että ne noudattavat yhteisön velvoitteita yleissopimuksen sopimuspuolena ja poistavat kansallisissa lainsäädännöissä olevia eroavuuksia, jotka saattavat vääristää kilpailun edellytyksiä ja siten vaikuttaa sisämarkkinoiden toimintaan,

poiketen munivien kanojen kasvattamista koskevista yleisistä määräyksistä häkkien käytön jatkaminen voidaan sallia tietyillä ehdoilla, joihin kuuluvat parannukset rakenteellisiin ja tilaa koskeviin vaatimuksiin,

eri järjestelmissä kasvatettavien munivien kanojen hyvinvointia koskevia tutkimuksia on jatkettava sen arvioimiseksi, onko häkkien käyttöä koskevan poikkeuksen säilyttäminen tarpeellista,

komission olisi laadittava lisäkertomus, johon liitetään tarvittaessa aiheelliset ehdotukset,

maatalouden rakenteiden tehokkuuden parantamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 950/97 säädetään maatilojen uudenaikaistamiseen tarkoitetusta investointituesta,

tietyistä munien kaupan pitämisen vaatimuksista annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1907/90 vahvistetaan munien ja munapakkausten merkitsemistä koskevat yleiset säännöt; komissio tekee tarvittavat ehdotukset mainitun asetuksen muuttamiseksi yhteisössä tuotettujen elintarvikkeiksi tarkoitettujen munien pakollisen merkintäjärjestelmän käyttöönottamiseksi nykyisen kasvatusjärjestelmiä koskevan vapaaehtoisen järjestelmän sijasta, ja

selvyyden ja tarkoituksenmukaisuuden vuoksi on suotavaa kumota ja korvata direktiivi 88/166/ETY,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

1. Tässä direktiivissä vahvistetaan eri järjestelmissä kasvatettavien munivien kanojen suojelua koskevat vähimmäisvaatimukset.

2. Jäsenvaltiot voivat perustamissopimuksen yleisten sääntöjen mukaisesti pitää voimassa tai soveltaa alueellaan tämän direktiivin säännöksiä tiukempia määräyksiä munivien kanojen suojelemiseksi. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista tällaisista toimenpiteistä.

2 artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1. "munivilla kanoilla" täysikasvuisia gallus gallus -lajiin kuuluvia kanoja, joita kasvatetaan munantuotantoa varten;

2. "pesällä" erillistä munimiseen tarkoitettua aluetta yksittäiselle linnulle tai linturyhmälle;

3. "pehkulla" puulastujen, olkien, hiekan, turpeen ja muita tämän kaltaisia aineksia, joita linnut voivat käsitellä;

4. "häkillä" mitä tahansa suljettua tilaa, joka on tarkoitettu muniville kanoille häkkikanaloissa;

5. "varustellulla häkillä" häkkiä, jossa on pehkuja, orsia ja munimispesä.

3 artikla

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki äskettäin rakennetut tai uudestaan rakennetut kasvatusjärjestelmät sekä kaikki tällaiset ensimmäistä kertaa käyttöön otettavat kasvatusjärjestelmät täyttävät 1 päivästä tammikuuta 1998 alkaen vähintään seuraavat vaatimukset:

a) kahdeksaa munivaa kanaa kohden on oltava vähintään yksi erillinen munimiseen soveltuva pesä tai jos käytetään yhteispesiä, 100 lintua kohden on oltava vähintään 1 neliömetrin verran pesätilaa. Jos yksikkökohtainen ryhmäkoko on alle 8 munivaa kanaa, kullakin yksiköllä on oltava erillinen pesä;

b) kaikilla kanoilla on oltava asianmukaiset orret, jotka on kiinnitetty vähintään 10 senttimetrin korkeudelle maanpinnasta tai lattiatasosta, joissa ei ole teräviä kulmia ja joissa kullekin linnulle on vähintään 15 senttimetriä tilaa. Orsien välinen etäisyys vaakatasossa ei saa ylittää yhtä metriä;

c) pehkun on sovelluttava hiekkakylpyihin;

d) ruokintakouruja käytettäessä kunkin linnun ruokintatilan on oltava vähintään 10 senttimetriä. Pyöröruokkijoita käytettäessä kunkin linnun ruokintatilan on oltava vähintään 4 senttimetriä;

e) käytettäessä juomakouruja kullakin linnulla on oltava tilaa vähintään 10 senttimetriä kourusta. Jos käytetään juomakuppeja tai -nippoja, kutakin 10:ntä lintua kohden on oltava vähintään yksi juomakuppi tai -nippa. Jos ryhmän koko on alle 10 lintua, ryhmän ulottuvilla on oltava vähintään kaksi juomanippaa tai kaksi juomakuppia;

f) lattia on rakennettava siten, että se tukee riittävästi kummankin jalan jokaista etuvarvasta.

2. Käytettäessä järjestelmiä, joissa linnut voivat liikkua vapaasti eri tasojen välillä, tai yksitasoisia järjestelmiä, 1 kohdan vaatimusten lisäksi seuraavien lisävaatimusten on täytyttävä:

a) monitasoisissa järjestelmissä tasojen välisen korkeuden on oltava vähintään 50 senttimetriä;

b) juotto- ja ruokintalaitteet on sijoitettava tasaisesti;

c) toimivaltainen viranomainen voi sallia nokan kärjen leikkaamisen, mutta ainoastaan alle 10 päivää vanhoille kananpojille;

d) vähintään puolet maan pinnasta on peitettävä pehkulla. Pehku ei saa olla liian kiinteää ja sen on sovelluttava nokkimiseen, kuopimiseen ja hiekkakylpyihin.

3. Käytettäessä varusteltuja häkkejä 1 kohdan vaatimusten lisäksi seuraavien lisävaatimusten on täytyttävä:

a) häkkien korkeuden on oltava joka kohdasta mitattuna vähintään 50 senttimetriä;

b) lintujen nokan kärkiä ei saa leikata.

4. Jäsenvaltiot voivat sallia poikkeuksia 1 kohdan a ja c alakohdan osalta salliakseen häkkien käytön seuraavien edellytysten täyttyessä, sanotun rajoittamatta kuitenkaan 9 artiklan soveltamista:

a) jokaista munivaa kanaa kohden on oltava rajoituksetta käytössä vaakatasossa mitattuna vähintään 800 neliösenttimetriä häkkipinta-alaa;

b) häkkien korkeuden on oltava joka kohdasta mitattuna vähintään 50 senttimetriä;

c) häkeissä on oltava toimivaltaisten viranomaisten hyväksymät kynnenlyhentimet sekä asianmukaiset orret;

d) häkkien etuosan on avauduttava kokonaan tai häkin muussa osassa on oltava vastaavanlainen oviaukko, jotta lintujen vahingoittuminen vältettäisiin;

e) häkkikerrosten välillä on oltava käytävä, jonka leveys on vähintään yksi metri, jotta lintujen tarkastaminen, häkkiin sijoittaminen ja siirtäminen olisi helpompaa;

f) lattian kaltevuuden on oltava enintään 14 prosenttia tai 8 astetta. Jos pohja ei ole metalliverkosta, jonka silmät ovat suorakulmaiset, jäsenvaltiot voivat hyväksyä kaltevamman pohjan;

g) lintujen nokan kärkeä ei saa leikata.

5. Kunkin 4 kohdan mukaisesti myönnetyn poikkeuksen osalta kyseisen jäsenvaltion on tarkastettava, että kyseisessä kohdassa säädetyt edellytykset on täytetty.

6. Jäsenvaltioiden on lisäksi varmistettava, että 1-4 kohdassa säädettyjä vähimmäisvaatimuksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009 kaikissa kasvatusjärjestelmissä.

4 artikla

1. Jäsenvaltiot voivat sallia 31 päivään joulukuuta 2008 asti sellaisten häkkien käytön, jotka ovat olleet käytössä 1 päivänä tammikuuta 1999 ja jotka ovat alle 10 vuotta vanhoja, jos ne täyttävät vähintään seuraavat vaatimukset:

a) jokaista munivaa kanaa kohden on oltava rajoituksetta käytössä vähintään 450 neliösenttimetriä vaakatasossa mitattua häkkipinta-alaa, lukuun ottamatta erityisesti hukkaruokinnan estäviä kaarevia reunoja, jotka saattavat rajoittaa käytettävissä olevaa pinta-alaa;

b) häkissä on oltava rajoituksetta käytössä oleva ruokintakaukalo. Sen on oltava pituudeltaan vähintään 10 senttimetriä jokaista häkissä olevaa eläintä kohden;

c) jos juomanippoja tai -kuppeja ei ole, jokaisessa häkissä on oltava b alakohdassa tarkoitetun ruokintakaukalon pituinen juomakouru. Käytettäessä yhdistettyjä juottolaitteita niissä on oltava vähintään kaksi juomanippaa tai -kuppia kunkin häkin kanojen ulottuvilla;

d) häkin on oltava vähintään 40 senttimetriä korkea 65 prosentissa häkin pinta-alasta eikä missään kohdassa matalampi kuin 35 senttimetriä;

e) häkin pohjan on oltava rakennettu siten, että se tukee riittävästi kummankin jalan jokaista etuvarvasta. Pohjan kaltevuus saa olla enintään 14 prosenttia tai 8 astetta. Jos pohja ei ole metalliverkosta, jonka silmät ovat suorakulmaiset, jäsenvaltiot voivat hyväksyä kaltevamman pohjan;

f) lintujen nokan kärkeä ei saa leikata.

2. Toimivaltainen viranomainen voi sallia tapauskohtaisesti sellaiset häkit, jotka ovat 1 päivänä tammikuuta 1999 yli 10 vuotta vanhoja, ajanjaksoksi, joka ei missään tapauksessa saa jatkua 31 päivän joulukuuta 2003 jälkeen, jos häkit täyttävät vähintään 1 kohdassa säädetyt vaatimukset.

3. Tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyä kanaa kohden edellytettyä pinta-alaa lisätään kuitenkin siten, että sen on 1 päivästä tammikuuta 2004 oltava vähintään 550 neliösenttimetriä.

5 artikla

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että munivia kanoja koskevat edellytykset ovat liitteessä säädettyjen vaatimusten mukaisia.

2. Liitteen säännöksiä voidaan muuttaa 8 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi.

6 artikla

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisen viranomaisen vastuulla tehdään tarkastuksia tämän direktiivin ja sen liitteen säännösten noudattamisen varmistamiseksi.

Näissä tarkastuksissa, jotka voidaan tehdä muuta tarkoitusta varten toteutettujen tarkastusten yhteydessä, on joka vuosi käytävä läpi tilastollisesti edustava otos jokaisen jäsenvaltion eri kasvatusjärjestelmistä.

2. Komissio vahvistaa 8 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen ohjesäännöt, joita on noudatettava 1 kohdassa säädetyissä tarkastuksissa.

3. Joka toinen vuosi ennen huhtikuun viimeistä työpäivää ja ensimmäisen kerran ennen 30 päivää huhtikuuta 2001 jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kahden edellisen vuoden aikana tämän artiklan mukaisesti tehtyjen tarkastusten tulokset, mukaan lukien tehtyjen tarkastusten määrä suhteessa jäsenvaltion alueella olevien tilojen määrään.

7 artikla

Komission eläinlääkintäasiantuntijat voivat tehdä yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tarkastuksia paikan päällä, siltä osin kuin se on tarpeen tämän direktiivin yhdenmukaisen soveltamisen kannalta. Niiden yhteydessä tarkastajien on omalta osaltaan toteutettava erityisiä hygieniatoimenpiteitä, joilla estetään tautien leviäminen.

Jäsenvaltion, jonka alueella tarkastus tehdään, on kaikin tarvittavin tavoin avustettava asiantuntijoita näiden tehtävän suorittamisessa. Komissio ilmoittaa tehtyjen tarkastusten tulokset asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Aisanomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava toimenpiteet, jotka voivat osoittautua tarpeellisiksi tarkastuksen tulosten huomioon ottamiseksi.

Tämän artiklan soveltamista koskevat yleiset säännöt vahvistetaan 8 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

8 artikla

Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) Komission edustaja esittää pysyvälle eläinlääkintäkomitealle (jäljempänä "komitea") luonnoksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa luonnoksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi tarvittaessa äänestyksen perusteella asettaa asian kiireellisyyden mukaan.

b) Lausunto merkitään pöytäkirjaan; lisäksi jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan.

c) Komission on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon komitean lausunto. Sen on ilmoitettava komitealle, millä tavoin lausunto on otettu huomioon.

9 artikla

Komissio antaa neuvostolle ja parlamentille viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2006 eläinlääkintäalan tiedekomitean lausunnon perusteella laaditun kertomuksen niistä munivien kanojen kasvatusjärjestelmistä, joissa noudatetaan munivien kanojen hyvinvointia koskevia vaatimuksia patologian, kotieläinjalostuksen, fysiologian, käyttäytymistieteen ja sosioekonomisten tekijöiden kannalta tehden, asianmukaiset ehdotukset sellaisten järjestelmien poistamiseksi, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia.

Neuvosto päättää ehdotuksista määräenemmistöllä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua niiden esittämisestä.

10 artikla

Kumotaan neuvoston direktiivi 88/166/ETY 1 päivästä tammikuuta 1999.

11 artikla

1. Jäsenvaltioiden on ennen 1 päivää tammikuuta 1999 annettava ja julkaistava tämän direktiivin säännösten noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä. Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 1999.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset komissiolle.

12 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

13 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

(1) EYVL L 74, 19.3.1988, s. 83.

LIITE

1. Eläinsuojissa ja erityisesti laitteissa, joiden kanssa linnut voivat joutua kosketuksiin, käytetyt rakennusmateriaalit eivät saa olla vahingollisia linnuille, ja ne on voitava puhdistaa ja desinfioida perusteellisesti. Eläinsuojien mallin on oltava sellainen, että eläinten vahingoittuminen vältetään.

2. Ennen asiaa koskevien yhteisön sääntöjen vahvistamista sähkölaitteet ja virtapiirit on asennettava kansallisten sääntöjen mukaisesti sähköiskujen välttämiseksi.

3. Rakennuksen eristyksen, lämmityksen ja ilmanvaihdon avulla on varmistettava, että ilman kierto, pölyisyys, lämpötila, ilman suhteellinen kosteus ja kaasupitoisuudet pysyvät sellaisina, ettei linnuille aiheudu haittaa.

4. Kaikki lintujen terveydelle ja hyvinvoinnille välttämättömät automaattiset tai mekaaniset laitteet on tarkastettava vähintään kaksi kertaa päivässä. Kaikki havaitut viat on korjattava viipymättä tai, jos se on mahdotonta, on toteutettava aiheelliset toimenpiteet lintujen terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi, kunnes vika on korjattu, käyttäen erityisesti muita ruokintamenetelmiä ja pitäen ympäristö tyydyttävässä kunnossa.

Koneellista ilmanvaihtojärjestelmää käytettäessä on huolehdittava asianmukaisesta varajärjestelmästä, joka varmistaa lintujen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestelmän rikkoutuessa; lisäksi on asennettava hälytysjärjestelmä, jonka välityksellä siipikarjan kasvattaja saa tiedon rikkoutumisesta. Hälytysjärjestelmä on testattava säännöllisesti.

Havaituista puutteista ja niiden korjaamiseksi toteutetuista toimista on pidettävä kirjaa, joka säilytetään tilalla ja jonka on oltava toimivaltaisen viranomaisen käytettävissä tämän sitä pyytäessä kyseisen viranomaisen määräämän vähimmäisajanjakson ajan; tämän ajanjakson on kuitenkin oltava vähintään kolme vuotta.

5. Lintuja ei ei saa pitää jatkuvasti pimeässä. Tältä osin lintujen käyttäytymiseen liittyvien ja fysiologisten tarpeiden tyydyttämiseksi ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden erilaiset ilmasto-olosuhteet on syytä huolehtia asianmukaisesta luonnollisesta valaistuksesta tai keinovalaistuksesta, jota on pidettävä kytkettynä vähintään niin kauan, että se vastaa kello 9:n ja 17:n välillä tavallisesti vallitsevaa päivänvaloa. Lisäksi on oltava käytettävissä asianmukainen (kiinteä tai siirrettävä), riittävän voimakas valaistus, jotta linnut voidaan tarkastaa milloin tahansa. Keinovalaistusta käytettäessä siipikarjalla on oltava päivittäin asianmukainen lepoaika, jonka aikana valon voimakkuutta on vähennettävä siten, että siipikarja voi kunnolla levätä.

Lattiakanaloissa valon voimakkuus on pidettävä samana.

6. Omistajan tai linnuista vastaavan henkilön on tarkastettava kaikki linnut vähintään kaksi kertaa päivässä.

Tarkastuksista ja niiden johdosta toteutetuista toimista on pidettävä päivittäin kirjaa, joka säilytetään tilalla ja jonka on oltava toimivaltaisen viranomaisen käytettävissä tämän sitä pyytäessä kyseisen viranomaisen määräämän vähimmäisajanjakson ajan; tämän ajanjakson on kuitenkin oltava vähintään kolme vuotta.

Jos linnut vaikuttavat huonokuntoisilta tai käyttäytyvät poikkeavasti, syyt on selvitettävä ja toteutettava niiden edellyttämät toimenpiteet - eli lintuja on hoidettava, ne on eristettävä tai teurastettava tai kiinnitettävä huomiota ympäristöön. Jos syy on tuotantoyksikön ympäristössä eikä sen välitön korjaaminen ole välttämätöntä, se korjataan kun tilat on tyhjennetty ennen seuraavan lintuerän tuomista.

Jos siipikarjan kasvattajan antama hoito ei tehoa, on otettava yhteys eläinlääkäriin mahdollisimman pian.

7. Lintujen tilat, laitteet ja välineet on puhdistettava ja desinfioitava asianmukaisella tavalla ristikkäistartuntojen ja taudinkantajaeliöiden kehittymisen ehkäisemiseksi. Jätökset sekä syömättä jäänyt tai lattialle kaatunut rehu on poistettava mahdollisimman usein hajujen vähentämiseksi ja jotta ne eivät houkuttelisi paikalle kärpäsiä tai jyrsijöitä.

Häkin osat, jotka ovat kosketuksissa lintuihin, on puhdistettava ja desinfioitava kokonaan joka kerta, kun tila tyhjennetään ja ennen uuden lintuerän tuomista.

8. Neljästä tai useammasta häkkikerroksesta koostuvat tilat sallitaan ainoastaan, jos ylemmät häkit voidaan tarkastaa ja linnut voidaan vaivattomasti siirtää näistä häkeistä kiinteän korokekäytävän tai muiden sopivien välineiden avulla.

9. Kaikilla linnuilla on oltava joka päivä saatavilla riittävästi ravitsevaa ja hygieenistä rehua ja koko ajan riittävästi puhdasta vettä, paitsi parantavan tai ennaltaehkäisevän hoidon yhteydessä.

10. Ruokinta- ja juottolaitteet on suunniteltava, rakennettava, sijoitettava ja huollettava siten, että linnuille tarkoitetun ravinnon ja veden saastumisen vaara on mahdollisimman pieni.

11. Lintujen hoitoa varten on oltava riittävän suuri henkilöstö, jolla on asianmukainen koulutus ja kokemus käytetystä siipikarjan kasvatusjärjestelmästä.

12. Siipiä ei saa poistaa, typistää, leikata tai katkaista niiden jänteitä. Jos lentokyvyn rajoittaminen on tarpeen, ammattitaitoinen henkilö voi leikata pois siipisulat toisesta siivestä.

13. Linnut on suojattava asianmukaisesti petoeläimiä ja ankaria ilmasto-oloja vastaan.

14. Rakennusten, häkkien ja aitauksien on oltava varustettu siten, että lintujen karkaaminen voidaan estää.