Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 22016A0528(02)

Norjan kuningaskunnan ja Euroopan unionin välinen sopimus vuosia 2014–2021 koskevasta Norjan rahoitusjärjestelmästä

OJ L 141, 28.5.2016, p. 11–17 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Date of entry into force unknown (pending notification) or not yet in force., Date of effect: 01/01/1001

28.5.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 141/11


Norjan kuningaskunnan ja Euroopan unionin välinen

SOPIMUS

vuosia 2014–2021 koskevasta Norjan rahoitusjärjestelmästä

1 artikla

1.   Norjan kuningaskunta sitoutuu rahoittamaan taloudellisten ja sosiaalisten erojen kaventamista Euroopan talousalueella sekä lujittamaan sen ja edunsaajavaltioiden välisiä suhteita 3 artiklassa luetelluilla ensisijaisilla aloilla sovellettavan erillisen Norjan rahoitusjärjestelmän avulla.

2.   Kaikki ohjelmat ja toimet, jotka rahoitetaan vuosia 2014–2021 koskevasta Norjan rahoitusjärjestelmästä, perustuvat yhteisiin arvoihin, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mukaan lukien vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet.

2 artikla

1.   Edellä 1 artiklassa määrätyn rahoituksen kokonaismäärä on 1 253,7 miljoonaa euroa, ja se annetaan käyttöön 179,1 miljoonan euron vuotuisina maksusitoumuksina 1 päivän toukokuuta 2014 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana.

2.   Kokonaismäärä koostuu maakohtaisista määrärahoista 6 artiklan mukaisesti ja alueellisen yhteistyön maailmanlaajuisesta rahastosta 7 artiklan mukaisesti.

3 artikla

1.   Maakohtaiset määrärahat myönnetään seuraaville ensisijaisille aloille:

a)

innovointi, tutkimus, koulutus ja kilpailukyky;

b)

sosiaalinen osallisuus, nuorisotyöllisyys ja köyhyyden vähentäminen;

c)

ympäristö, energia, ilmastonmuutos ja vähähiilinen talous;

d)

kulttuuri, kansalaisyhteiskunta, hyvä hallintotapa, perusoikeudet ja -vapaudet;

e)

oikeus- ja sisäasiat.

Ensisijaisiin aloihin kuuluvat ohjelma-alat sekä niiden tukitavoitteet ja tuettavat alat esitetään tämän sopimuksen liitteessä.

2.

a)

Ensisijaiset alat valitaan ja keskitetään ja niitä mukautetaan 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kunkin edunsaajavaltion tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon edunsaajavaltion koko ja rahoituksen määrä.

b)

Yksi prosentti kaikista maakohtaisista määrärahoista varataan ihmisarvoisen työn ja kolmikantavuoropuhelun edistämistä koskevalle rahastolle, joka asetetaan saataville 6 artiklassa tarkoitetun jakoperusteen mukaisesti.

c)

Yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa, rajat ylittävää yhteistyötä ja yhteistyötä naapureina olevien kolmansien maiden kanssa edistetään.

4 artikla

1.   Ensisijaisiin aloihin keskittymiseksi ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi, ottaen huomioon 1 artiklassa tarkoitetut yleiset tavoitteet ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian, mukaan lukien keskittyminen työllisyysvaikutuksiin, kansalliset painopisteet, maakohtaiset suositukset ja Euroopan komission kanssa EU:n koheesiopolitiikan puitteissa tehdyt kumppanuussopimukset Norjan kuningaskunta tekee kunkin edunsaajavaltion kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.   Euroopan komissiota kuullaan strategisella tasolla ja kuuleminen tapahtuu 10 artiklan 3 kohdassa määritellyistä yhteisymmärryspöytäkirjoista käytävien neuvottelujen aikana tarkoituksena edistää täydentävyyttä ja synergiaa EU:n koheesiopolitiikan kanssa sekä tutkia mahdollisuuksia soveltaa rahoitusvälineitä rahoituksen vaikutuksen lisäämiseksi.

5 artikla

1.   Norjan kuningaskunnan rahoitusosuus on niissä ohjelmissa, joita koskevien maakohtaisten määrärahojen täytäntöönpanosta edunsaajavaltiot vastaavat, enintään 85 prosenttia ohjelman kustannuksista, ellei Norjan kuningaskunta toisin päätä.

2.   Voimassa olevia valtiontukisääntöjä noudatetaan.

3.   Norjan kuningaskunnan vastuu hankkeista rajoittuu rahoituksen myöntämiseen sovitun suunnitelman mukaisesti. Vastuuta kolmansia osapuolia kohtaan ei ole.

6 artikla

Maakohtaiset määrärahat myönnetään seuraaville edunsaajavaltioille: Bulgaria, Kroatia, Kypros, Tšekki, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovakia ja Slovenia seuraavan jaon mukaisesti:

Edunsaajavaltio

Myönnettävä rahoitus (miljoonaa euroa)

Bulgaria

95,1

Kroatia

46,6

Kypros

5,1

Tšekki

89,0

Viro

35,7

Unkari

105,7

Latvia

51,9

Liettua

61,4

Malta

3,6

Puola

411,5

Romania

227,3

Slovakia

58,2

Slovenia

17,8

7 artikla

1.   Alueellisen yhteistyön maailmanlaajuista rahastoa varten on käytettävissä 44,75 miljoonaa euroa. Rahasto edistää 1 artiklassa määriteltyjä Norjan rahoitusjärjestelmän tavoitteita.

2.   Rahastosta kohdennetaan 60 prosenttia kestävän ja laadukkaan nuorisotyöllisyyden edistämiseen keskittyen erityisesti seuraaviin aloihin:

a)

nuorille tarkoitetut työhön ja koulutukseen liittyvät liikkuvuusohjelmat, joissa keskitytään erityisesti niihin, jotka eivät ole työssä tai koulutuksessa;

b)

teorian ja käytännön yhdistävät oppimisohjelmat, oppisopimuskoulutus, nuorten osallistaminen;

c)

nuorisolle työllisyyspalveluja tarjoavien organisaatioiden/laitosten välinen tietämyksen jakaminen, parhaiden käytäntöjen vaihto ja molemminpuolinen oppiminen.

Rahaston tästä osasta tuetaan hankkeita, jotka koskevat edunsaajavaltioita ja muita EU:n jäsenvaltioita, joissa nuorisotyöttömyysaste on yli 25 prosenttia (Eurostatin viitevuosi 2013) ja joihin osallistuu vähintään kaksi maata, joista vähintään toinen on edunsaajavaltio. Norjalaiset yhteisöt voivat osallistua näihin hankkeisiin kumppaneina.

3.   Rahastosta kohdennetaan 40 prosenttia alueelliseen yhteistyöhön 3 artiklassa luetelluilla ensisijaisilla aloilla erityisesti tiedon jakamiseen, parhaiden käytänteiden vaihtoon ja instituutioiden kehittämiseen.

Rahaston tästä osasta tuetaan hankkeita, joihin liittyy edunsaajavaltioita ja naapureina olevia kolmansia maita. Hankkeissa on oltava mukana vähintään kolme maata, joista vähintään kaksi on edunsaajavaltioita. Norjalaiset yhteisöt voivat osallistua näihin hankkeisiin kumppaneina.

8 artikla

Norjan kuningaskunta tekee väliarvioinnin viimeistään vuonna 2020 mahdollisesti sitomatta olevien varojen jakamiseksi uudelleen yksittäisten edunsaajamaiden määrärahojen puitteissa.

9 artikla

1.   Edellä 1 artiklassa määrätty rahoitus sovitetaan tiiviisti yhteen EFTA-valtioiden ETA:n rahoitusjärjestelmän mukaisesti myöntämän rahoituksen kanssa.

2.   Norjan kuningaskunta varmistaa erityisesti, että hakumenettelyt ja täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat olennaisilta osin samanlaiset molemmissa edellisessä kohdassa tarkoitetuissa rahoitusjärjestelmissä.

3.   Euroopan unionin koheesiopolitiikan asiaan vaikuttavat muutokset otetaan tarvittaessa huomioon.

10 artikla

Norjan rahoitusjärjestelmän täytäntöönpanoon sovelletaan seuraavia sääntöjä:

1.

Kaikissa täytäntöönpanovaiheissa edellytetään suurinta mahdollista avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja kustannustehokkuutta sekä hyvän hallinnon, kumppanuuden ja monitasohallinnon, kestävän kehityksen, miesten ja naisten välisen tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteiden noudattamista.

Norjan rahoitusjärjestelmän tavoitteisiin pääsemiseksi harjoitetaan tiivistä yhteistyötä edunsaajavaltioiden ja Norjan kuningaskunnan välillä.

2.

Norjan kuningaskunta huolehtii seuraavien rahastojen toiminnasta ja vastaa niiden täytäntöönpanosta, mukaan lukien hallinnointi ja valvonta:

a)

7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu alueellisen yhteistyön maailmanlaajuinen rahasto;

b)

3 artiklan 2 b kohdassa tarkoitettu ihmisarvoisen työn ja kolmikantavuoropuhelun edistämistä koskeva rahasto.

3.

Norjan kuningaskunta tekee kunkin edunsaajavaltion kanssa maakohtaisia määrärahoja koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa vahvistetaan monivuotinen ohjelmakehys sekä hallinnointi- ja valvontarakenteet, lukuun ottamatta 2 kohdassa tarkoitettuja rahastoja.

a)

Yhteisymmärryspöytäkirjan perusteella edunsaajavaltiot antavat ohjelmaehdotuksensa Norjan kuningaskunnalle, joka arvioi ja hyväksyy ehdotukset ja tekee edunsaajavaltioiden kanssa avustussopimukset kustakin ohjelmasta. Norjan kuningaskunnan tai edunsaajavaltion nimenomaisesta pyynnöstä Euroopan komissio tarkastaa ohjelmaehdotuksen ennen sen hyväksymistä, jotta varmistetaan yhteensopivuus Euroopan unionin koheesiopolitiikan kanssa.

b)

Sovittujen ohjelmien toteuttamisesta vastaavat edunsaajavaltiot, jotka antavat käyttöön tarkoituksenmukaisen hallinnointi- ja valvontajärjestelmän moitteettoman toteuttamisen ja hallinnoinnin varmistamiseksi.

c)

Norjan kuningaskunta voi toteuttaa tarkastuksia sisäisten vaatimustensa mukaisesti. Edunsaajavaltiot antavat kaiken tarvittavan avun sekä kaikki tarvittavat tiedot ja asiakirjat.

d)

Norjan kuningaskunta voi keskeyttää rahoituksen myöntämisen ja vaatia myönnettyjen varojen palauttamista, jos säännönvastaisuuksia ilmenee.

e)

Laajan osallistumisen takaamiseksi rahoituksen valmistelussa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa sovelletaan tarvittaessa kumppanuusjärjestelyjä. Kumppanuuksia voidaan solmia edunsaajavaltioissa ja Norjan kuningaskunnassa muun muassa alueellisella, paikallisella ja kansallisella tasolla sekä yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan edustajien ja työmarkkinaosapuolten kanssa.

f)

Edunsaajavaltioiden monivuotisen ohjelmakehyksen mukaiset hankkeet voidaan panna täytäntöön voimassa olevien julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti siten, että hanke toteutetaan esimerkiksi edunsaajavaltioihin ja Norjan kuningaskuntaan sijoittautuneiden tahojen yhteistyönä.

4.

Norjan kuningaskunnan hallinnointikustannukset katetaan 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta kokonaismäärästä, ja ne yksilöidään tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanoa koskevissa määräyksissä.

5.

Norjan kuningaskunta tai sen nimeämä taho vastaa Norjan rahoitusjärjestelmän hallinnoinnista. Norjan kuningaskunta voi antaa muita Norjan rahoitusjärjestelmän täytäntöönpanoa koskevia määräyksiä kuultuaan ensiksi edunsaajavaltioita, joita Euroopan komissio voi avustaa. Norjan kuningaskunta pyrkii antamaan tällaiset määräykset ennen yhteisymmärryspöytäkirjojen allekirjoittamista.

6.

Norjan kuningaskunta ilmoittaa panoksestaan Norjan rahoitusjärjestelmän tavoitteiden saavuttamiseksi ja tarvittaessa vuosien 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhdentoista temaattisen tavoitteen (1) saavuttamiseksi.

11 artikla

1.   Osapuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön.

2.   Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona viimeinen ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.

3.   Tätä sopimusta sovelletaan väliaikaisesti sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, joka seuraa viimeisen tätä koskevan ilmoituksen tekemistä, kunnes 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut menettelyt on saatu päätökseen.

12 artikla

Tämä sopimus tehdään bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja norjan kielellä yhtenä alkuperäiskappaleena, jonka jokainen kielitoisinto on yhtä todistusvoimainen, ja se talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön, joka toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä kaikille tämän sopimuksen osapuolille.

Съставено в Брюксел на трети май две хиляди и шестнадесета година.

Hecho en Bruselas, el tres de mayo de dos mil dieciséis.

V Bruselu dne třetího května dva tisíce šestnáct.

Udfærdiget i Bruxelles den tredje maj to tusind og seksten.

Geschehen zu Brüssel am dritten Mai zweitausendsechzehn.

Kahe tuhande kuueteistkümnenda aasta maikuu kolmandal päeval Brüsselis.

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις τρεις Μαΐου δύο χιλιάδες δεκαέξι.

Done at Brussels on the third day of May in the year two thousand and sixteen.

Fait à Bruxelles, le trois mai deux mille seize.

Sastavljeno u Bruxellesu trećeg svibnja godine dvije tisuće šesnaeste.

Fatto a Bruxelles, addì tre maggio duemilasedici.

Briselē, divi tūkstoši sešpadsmitā gada trešajā maijā.

Priimta du tūkstančiai šešioliktų metų gegužės trečią dieną Briuselyje.

Kelt Brüsszelben, a kétezer-tizenhatodik év május havának harmadik napján.

Magħmul fi Brussell, fit-tielet jum ta' Mejju fis-sena elfejn u sittax.

Gedaan te Brussel, drie mei tweeduizend zestien.

Sporządzono w Brukseli dnia trzeciego maja roku dwa tysiące szesnastego.

Feito em Bruxelas, em três de maio de dois mil e dezasseis.

Întocmit la Bruxelles la trei mai două mii șaisprezece.

V Bruseli tretieho mája dvetisícšestnásť.

V Bruslju, dne tretjega maja leta dva tisoč šestnajst.

Tehty Brysselissä kolmantena päivänä toukokuuta vuonna kaksituhattakuusitoista.

Som skedde i Bryssel den tredje maj år tjugohundrasexton.

Utferdiget i Brussel den tredje mai to tusen og seksten.

За Европейския съюз

Рог la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Za Europsku uniju

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā –

Europos Sąjungos vardu

Az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

För Europeiska unionen

Image

For Kongeriket Norge

Image


(1)  1) Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen; 2) tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden, käytön ja laadun parantaminen; 3) pienten ja keskisuurten yritysten (”pk-yritysten”) ja maatalous- sekä kalastus- ja vesiviljelyalan kilpailukyvyn parantaminen; 4) vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla; 5) ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen; 6) ympäristön laadun säilyttäminen, suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen; 7) kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista; 8) kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen; 9) sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjunta; 10) investoiminen koulutukseen, mukaan lukien ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen; 11) viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen.


LIITE

NORJAN KUNINGASKUNNAN JA EUROOPAN UNIONIN VÄLISEEN SOPIMUKSEEN VUOSIA 2014–2021 KOSKEVASTA NORJAN RAHOITUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Innovointi, tutkimus, koulutus ja kilpailukyky

1.

Liiketoiminnan kehittäminen, innovointi ja pk-yritykset

2.

Tutkimus

3.

Koulutus, apurahat, oppisopimuskoulutus ja nuorten yrittäjyys

4.

Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen

5.

Sosiaalinen vuoropuhelu – ihmisarvoinen työ

Sosiaalinen osallisuus, nuorisotyöllisyys ja köyhyyden vähentäminen

6.

Euroopan kansanterveyden haasteet

7.

Romanien osallistaminen ja valtaistaminen

8.

Riskialttiissa tilanteessa olevat lapset ja nuoret

9.

Nuorten osallistuminen työmarkkinoille

10.

Paikallinen kehitys ja köyhyyden vähentäminen

Ympäristö, energia, ilmastonmuutos ja vähähiilinen talous

11.

Ympäristö ja ekosysteemit

12.

Uusiutuva energia, energiatehokkuus, energian toimitusvarmuus

13.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen

Kulttuuri, kansalaisyhteiskunta, hyvä hallintotapa ja perusoikeudet ja -vapaudet

14.

Kulttuurialan yrittäjyys, kulttuuriperintö ja kulttuurinen yhteistyö

15.

Kansalaisyhteiskunta

16.

Hyvä hallintotapa, vastuulliset instituutiot, avoimuus

17.

Ihmisoikeudet – kansallinen täytäntöönpano

Oikeus- ja sisäasiat

18.

Turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat

19.

Vankeinhoitolaitos ja tutkintavankeus

20.

Kansainvälinen poliisiyhteistyö ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

21.

Oikeuslaitoksen vaikuttavuus ja tehokkuus, oikeusvaltion vahvistaminen

22.

Perheväkivalta ja sukupuoleen perustuva väkivalta

23.

Katastrofien ehkäisy ja katastrofivalmiudet


Top