EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32016Q0512(01)

Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä

OJ L 123, 12.5.2016, p. 1–14 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/agree_interinstit/2016/512/oj

12.5.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/1


EUROOPAN PARLAMENTIN, EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTON JA EUROOPAN KOMISSION VÄLINEN TOIMIELINTEN SOPIMUS PAREMMASTA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

TOIMIELINTEN VÄLINEN SOPIMUS

tehty 13 päivänä huhtikuuta 2016,

paremmasta lainsäädännöstä

EUROOPAN PARLAMENTTI, EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA EUROOPAN KOMISSIO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 295 artiklan,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jäljempänä ’toimielimet’, ovat sitoutuneita vilpittömään ja avoimeen yhteistyöhön lainsäädäntömenettelyn kaikissa vaiheissa. Ne palauttavat tässä yhteydessä mieliin, että perussopimuksissa vahvistetaan, että molemmat lainsäädäntövallan käyttäjät ovat keskenään yhdenvertaisia.

(2)

Toimielimet tunnustavat yhteisen vastuunsa korkealaatuisen unionin lainsäädännön tuottamisesta ja sen varmistamisesta, että lainsäädännössä keskitytään aloihin, joilla siitä saadaan eniten lisäarvoa Euroopan kansalaisille, unionin yhteiset poliittiset tavoitteet saavutetaan siinä mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti, se on mahdollisimman yksinkertaista ja selkeää, siinä vältetään ylisääntelyä ja hallinnollisen rasituksen aiheutumista kansalaisille, viranomaisille ja yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, ja se on laadittu tavalla, joka helpottaa sen saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamista käytännössä sekä vahvistaa unionin talouden kilpailukykyä ja kestävyyttä.

(3)

Toimielimet palauttavat mieliin, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita koskevan 5 artiklan mukaisesti unionilla on velvollisuus antaa säädöksiä ainoastaan silloin, kun se on tarpeen, ja ainoastaan siinä laajuudessa kuin se on tarpeen.

(4)

Toimielimet muistuttavat kansallisten parlamenttien merkityksestä ja vastuusta, sellaisena kuin niistä määrätään perussopimuksissa, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa ja Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta.

(5)

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että jokaisen ehdotetun unionin toimen mahdollisen ’eurooppalaisen lisäarvon’ analysointi ja ’Euroopan yhdentymisen toteutumattomuudesta aiheutuvien kustannusten’ arviointi tapauksissa, joissa unionin tason toimia ei toteuteta, olisi otettava täysimääräisesti huomioon lainsäädäntöohjelmaa laadittaessa.

(6)

Toimielimet katsovat, että tavoitetta paremmasta lainsäädännöstä voidaan edistää julkisella kuulemisella ja sidosryhmien kuulemisella, voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnilla ja uusien aloitteiden vaikutusten arvioinnilla.

(7)

Neuvottelujen helpottamiseksi tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 ja 291 artiklan soveltamisen helpottamiseksi tässä sopimuksessa vahvistetaan periaatteet, joiden mukaisesti komissio kokoaa kaiken tarvittavan asiantuntemuksen ennen delegoidun säädöksen hyväksymistä.

(8)

Toimielimet toteavat, että tavoitteisiin unionin lainsäädännön yksinkertaistamisesta ja sääntelytaakan keventämisestä olisi pyrittävä rajoittamatta perussopimuksissa määritettyjen unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamista tai sisämarkkinoiden eheyden turvaamista.

(9)

Tällä sopimuksella täydennetään seuraavia parempaa lainsäädäntöä koskevia sopimuksia, julistuksia ja lausumia, joihin toimielimet ovat edelleen täysin sitoutuneet:

nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20 päivänä joulukuuta 1994 tehty toimielinten välinen sopimus (1);

yhteisön lainsäädännön valmistelun laatua koskevista yhteisistä suuntaviivoista 22 päivänä joulukuuta 1998 tehty toimielinten välinen sopimus (2);

säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28 päivänä marraskuuta 2001 tehty toimielinten välinen sopimus (3);

yhteispäätösmenettelyyn sovellettavista käytännön menettelytavoista 13 päivänä kesäkuuta 2007 annettu yhteinen julistus (4);

selittävistä asiakirjoista 27 päivänä lokakuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen poliittinen lausuma (5);

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I   YHTEINEN SITOUTUMINEN JA YHTEISET TAVOITTEET

1.

Toimielimet sopivat pyrkivänsä parempaan lainsäädäntöön tässä sopimuksessa vahvistettujen eri aloitteiden ja menettelyjen avulla.

2.

Toimielimet sopivat, että ottaen huomioon yhteisömenetelmälle antamansa merkityksen ne noudattavat toimivaltaansa käyttäessään ja perussopimuksissa määrättyjen menettelyjen mukaisesti unionin oikeuden yleisiä periaatteita, kuten demokraattista legitimiteettiä, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta sekä oikeusvarmuutta. Ne sopivat myös edistävänsä yksinkertaisuutta, selkeyttä ja yhdenmukaisuutta unionin lainsäädännön laadinnassa ja pyrkimystä lainsäädäntöprosessin mahdollisimman laajaan avoimuuteen.

3.

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että unionin lainsäädännön olisi oltava ymmärrettävää ja selkeää, kansalaisten, viranomaisten ja yritysten olisi kyettävä vaivattomasti ymmärtämään oikeutensa ja velvollisuutensa sen perusteella, siinä olisi asetettava asianmukaiset raportointia, seurantaa ja arviointia koskevat vaatimukset, siinä olisi vältettävä ylisääntelyä ja hallinnollisen rasituksen aiheutumista ja se olisi voitava panna helposti täytäntöön.

II   OHJELMASUUNNITTELU

4.

Toimielimet sopivat tehostavansa unionin vuotuista ja monivuotista ohjelmasuunnittelua noudattaen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan komissio tekee aloitteet unionin vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi.

Monivuotinen ohjelmasuunnittelu

5.

Uuden komission tultua nimitetyksi toimielimet vaihtavat pidemmän aikavälin suunnittelun helpottamiseksi näkemyksiä toimintapolitiikkojensa päätavoitteista ja prioriteeteista uudeksi toimikaudeksi, ja mahdollisuuksien mukaan myös alustavasta aikataulusta.

Toimielimet laativat komission aloitteesta tarvittaessa yhteiset päätelmät, jotka toimielinten puhemies ja puheenjohtajat allekirjoittavat.

Toimielimet tekevät komission aloitteesta näitä yhteisiä päätelmiä koskevan väliarvioinnin ja mukauttavat niitä tarvittaessa.

Vuotuinen ohjelmasuunnittelu – komission työohjelma ja toimielinten välinen ohjelmasuunnittelu

6.

Komissio käy Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa vuoropuhelua sekä ennen vuotuisen työohjelmansa, jäljempänä ’komission työohjelma’, hyväksymistä että sen jälkeen. Vuoropuhelu sisältää seuraavat seikat:

a)

käydään varhainen kahdenvälinen näkemysten vaihto tulevan vuoden aloitteista ennen komission puheenjohtajan ja komission ensimmäisen varapuheenjohtajan laatimaa kirjallista selvitystä, jossa esitetään riittävän yksityiskohtaisesti poliittisesti merkittävät asiat seuraavalle vuodelle ja annetaan tieto komission ehdotusten peruuttamisaikeista, jäljempänä ’aiekirje’;

b)

unionin tilasta käydyn keskustelun jälkeen ja ennen komission työohjelman hyväksymistä Euroopan parlamentti ja neuvosto vaihtavat näkemyksiä komission kanssa aiekirjeen pohjalta;

c)

käydään toimielinten kesken näkemystenvaihto hyväksytystä komission työohjelmasta 7 kohdan mukaisesti.

Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston vuoropuhelun kussakin vaiheessa esittämät näkemykset, mukaan lukien niiden pyytämät aloitteet.

7.

Komission työohjelman hyväksymisen jälkeen ja sen pohjalta toimielimet vaihtavat näkemyksiä tulevan vuoden aloitteista ja sopivat vuotuista toimielintenvälistä ohjelmasuunnittelua koskevasta yhteisestä julistuksesta, jäljempänä ’yhteinen julistus’, jonka toimielinten puhemies ja puheenjohtajat allekirjoittavat. Yhteisessä julistuksessa esitetään seuraavan vuoden laajat tavoitteet ja prioriteetit ja yksilöidään poliittisesti merkittävimmät asiat, joita olisi käsiteltävä lainsäädäntöprosessissa ensisijaisina, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta lainsäädäntövallan käyttäjille perussopimuksilla annettuun toimivaltaan.

Toimielimet seuraavat säännöllisesti koko vuoden ajan yhteisen julistuksen täytäntöönpanoa. Sitä varten toimielimet osallistuvat yhteisen julistuksen täytäntöönpanosta käytäviin keskusteluihin Euroopan parlamentissa ja/tai neuvostossa kyseessä olevan vuoden kevään aikana.

8.

Komission työohjelma sisältää tärkeimmät lainsäädäntö- ja muut ehdotukset seuraavalle vuodelle, mukaan lukien kumoamiset, uudelleenlaatimiset, yksinkertaistamiset ja peruuttamiset. Kunkin asian osalta komission työohjelmassa esitetään seuraavat seikat, jos ne ovat saatavilla: aiottu oikeusperusta, säädöstyyppi, alustava hyväksymisaikataulu komissiossa ja mahdolliset muut asiaankuuluvat menettelyä koskevat tiedot, mukaan lukien vaikutustenarviointi- ja arviointityötä koskevat tiedot.

9.

Jos komissio aikoo peruuttaa lainsäädäntöehdotuksen, ja riippumatta siitä, aiotaanko peruuttamisen jälkeen tehdä tarkistettu ehdotus, komissio esittää vilpittömän yhteistyön ja toimielinten välisen tasapainon periaatteiden mukaisesti peruuttamisen perustelut sekä tapauksen mukaan suunnitellut seuraavat toimet ja niitä koskevan täsmällisen aikataulun ja suorittaa asianmukaiset toimielinten väliset kuulemiset tältä pohjalta. Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon lainsäädäntövallan käyttäjien kannat ja vastaa niihin.

10.

Komissio käsittelee ripeästi ja yksityiskohtaisesti Euroopan parlamentin tai neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 tai 241 artiklan nojalla tekemät pyynnöt ehdotuksista unionin säädöksiksi.

Komissio vastaa tällaisiin pyyntöihin kolmen kuukauden kuluessa ja hyväksyy erityisen tiedonannon, jossa se esittää jatkotoimet, joihin se aikoo niiden osalta ryhtyä. Jos komissio päättää olla antamatta ehdotusta pyynnön johdosta, se ilmoittaa asianomaiselle toimielimelle tätä koskevat yksityiskohtaiset perustelut ja toimittaa tarvittaessa analyysin mahdollisista vaihtoehdoista ja reagoi lainsäädäntövallan käyttäjien esiin tuomiin näkökohtiin, jotka liittyvät eurooppalaisesta lisäarvosta ja Euroopan yhdentymisen toteutumattomuudesta aiheutuvista kustannuksista tehtyihin analyyseihin.

Komissio esittää pyynnöstä vastauksensa Euroopan parlamentissa tai neuvostossa.

11.

Komissio päivittää ohjelmasuunnitteluaan säännöllisesti koko vuoden ajan ja perustelee mahdolliset viivästykset työohjelmaansa sisältyvien ehdotusten esittelyssä. Komissio raportoi säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle kyseessä olevaa vuotta koskevan työohjelmansa täytäntöönpanosta.

III   PAREMMAN LAINSÄÄDÄNNÖN VÄLINEET

Vaikutustenarviointi

12.

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että vaikutustenarviointi vaikuttaa myönteisesti unionin lainsäädännön laadun parantumiseen.

Vaikutustenarvioinnit auttavat toimielimiä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä, mutta ne eivät korvaa poliittisia päätöksiä demokraattisessa päätöksenteossa. Vaikutustenarvioinnit eivät saa johtaa perusteettomiin viivästyksiin lainsäädäntöprosessissa eivätkä rajoittaa lainsäädäntövallan käyttäjien mahdollisuuksia ehdottaa muutoksia.

Vaikutustenarvioinneissa olisi käsiteltävä kysymystä ongelman olemassaolosta, sen laajuudesta ja siitä aiheutuvista seurauksista sekä sitä, tarvitaanko unionin toimia vai ei. Niissä olisi kartoitettava vaihtoehtoisia ratkaisuja ja, mahdollisuuksien mukaan, mahdollisia lyhyen ja pitkän aikavälin kustannuksia ja hyötyjä ja arvioitava kokonaisvaltaisesti ja tasapainoisesti taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia käyttäen apuna sekä laadullisia että määrällisiä analyyseja. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita olisi sovellettava täysimääräisesti ja perusoikeuksia olisi kunnioitettava täysimääräisesti. Vaikutustenarvioinneissa olisi myös käsiteltävä mahdollisuuksien mukaan Euroopan yhdentymisen toteutumattomuudesta aiheutuvia kustannuksia sekä eri vaihtoehtojen vaikutusta kilpailukykyyn ja hallinnolliseen rasitukseen ottaen huomioon erityisesti pk-yritykset (”pienet ensin”), digitaaliset näkökohdat ja alueellinen vaikutus. Vaikutustenarviointien olisi perustuttava tarkkoihin, objektiivisiin ja täydellisiin tietoihin, ja niiden olisi oltava laajuudeltaan ja painopisteiltään oikeasuhteisia.

13.

Komissio tekee vaikutustenarviointeja sellaisista lainsäädäntö- ja muista aloitteistaan, delegoiduista säädöksistään ja täytäntöönpanotoimenpiteistään, joilla odotetaan olevan merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia tai ympäristövaikutuksia. Pääsääntöisesti komission työohjelmaan tai yhteiseen julistukseen sisältyviin aloitteisiin liitetään vaikutustenarviointi.

Komissio suorittaa omassa vaikutustenarviointiprosessissaan mahdollisimman laajan kuulemisen. Komission sääntelyntarkastelulautakunta tekee objektiivisen laaduntarkastuksen omille vaikutustenarvioinneilleen. Vaikutustenarviointien lopulliset tulokset toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja kansallisille parlamenteille ja julkistetaan yhdessä sääntelyntarkastelulautakunnan lausunnon tai lausuntojen kanssa komission aloitteen hyväksymisen yhteydessä.

14.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat komission vaikutustenarvioinnit täysimääräisesti huomioon, kun ne käsittelevät komission säädösehdotuksia. Vaikutustenarvioinnit on sen vuoksi esitettävä tavalla, joka helpottaa komission tekemien valintojen tarkastelua Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.

15.

Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät vaikutustenarviointeja komission ehdotukseen esittämistään olennaisista muutoksista, jos ne katsovat sen lainsäädäntöprosessin kannalta asianmukaiseksi ja tarpeelliseksi. Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät komission tekemää vaikutustenarviointia pääsääntöisesti jatkotyöskentelynsä lähtökohtana. Asianomaisen toimielimen olisi määriteltävä, mitä ”olennaisella” muutoksella tarkoitetaan.

16.

Komissio voi omasta aloitteestaan tai Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä täydentää omaa vaikutustenarviointiaan tai tehdä muuta tarpeelliseksi katsomaansa analysointityötä. Komissio ottaa tällöin huomioon kaikki saatavilla olevat tiedot, lainsäädäntöprosessin vaiheen ja tarpeen välttää aiheetonta viivästystä tässä prosessissa. Lainsäädäntövallan käyttäjät ottavat täysimääräisesti huomioon kaikki komission tässä yhteydessä esittämät lisätekijät.

17.

Kukin toimielin vastaa oman vaikutustenarviointityönsä järjestämisestä sekä siihen tarvittavista sisäisistä resursseista ja laadunvarmistuksesta. Ne tekevät säännöllisesti yhteistyötä vaihtamalla tietoja vaikutustenarviointeihin liittyvistä parhaista käytännöistä ja menetelmistä, jotta jokainen toimielin voi edelleen parantaa omia menetelmiään ja menettelyjään ja koko vaikutustenarviointityön johdonmukaisuutta.

18.

Komission ensimmäinen vaikutustenarviointi ja toimielinten lainsäädäntöprosessin aikana tekemä mahdollinen muu vaikutustenarviointityö julkistetaan viimeistään lainsäädäntöprosessin loppuun mennessä, ja niitä voidaan yhdessä käyttää arvioinnin perustana.

Julkinen kuuleminen ja sidosryhmien kuuleminen ja palaute

19.

Julkinen kuuleminen ja sidosryhmien kuuleminen ovat erottamaton osa tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja lainsäädännön laadun parantamista. Komissio järjestää ennen ehdotuksensa hyväksymistä avoimia ja läpinäkyviä julkisia kuulemisia ja varmistaa, että mahdollisimman laaja osallistuminen on näitä kuulemisia koskevien menettelysääntöjen ja määräaikojen puitteissa mahdollista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission ehdotuksiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 155 artiklan 2 kohdan mukaisesti sovellettavia erityisjärjestelyjä. Komissio kannustaa erityisesti pk-yritysten ja muiden loppukäyttäjien suoraa osallistumista kuulemisiin. Osa niistä järjestetään julkisina verkkokuulemisina. Julkisten kuulemisten ja sidosryhmien kuulemisten tuloksista tiedotetaan viipymättä molemmille lainsäädäntövallan käyttäjille, ja ne julkistetaan.

Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarviointi

20.

Toimielimet vahvistavat pitävänsä tärkeänä mahdollisimman suurta johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä järjestettäessä unionin lainsäädännön tuloksellisuuden arviointityötä, mukaan lukien tähän liittyvät julkiset kuulemiset ja sidosryhmien kuulemiset.

21.

Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle voimassa olevan lainsäädännön arviointia koskevasta monivuotisesta suunnittelustaan ja sisällyttää tähän suunnitteluun mahdollisuuksien mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämät tiettyjen politiikanalojen tai säädösten perusteellisia arviointeja koskevat pyynnöt.

Komissio noudattaa arviointia koskevassa suunnittelussaan kertomusten ja katsausten laatimiselle unionin lainsäädännössä asetettuja määräaikoja.

22.

Tehokkuuden, tuloksellisuuden, merkityksellisyyden, johdonmukaisuuden ja saatavan lisäarvon perusteella tehtävien voimassa olevan lainsäädännön ja politiikan arviointien olisi lainsäädäntömenettelyn eri vaiheissa oltava pohjana jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutustenarvioinnille. Näiden prosessien tukemiseksi toimielimet sopivat säätävänsä tarvittaessa raportointi-, seuranta- ja arviointivaatimuksista välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Tällaisiin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä lainsäädännön käytännön vaikutuksista.

23.

Toimielimet sopivat harkitsevansa järjestelmällisesti uudelleentarkastelulausekkeen käyttöä lainsäädännössä ja ottavansa huomioon täytäntöönpanoon ja näytön keräämiseen tuloksista ja vaikutuksista tarvittavan ajan.

Toimielimet harkitsevat, olisiko tietyn lainsäädännön soveltaminen rajoitettava vahvistettuun määräaikaan (raukeamislauseke).

24.

Toimielimet ilmoittavat toisilleen hyvissä ajoin ennen kuin ne hyväksyvät tai tarkistavat suuntaviivojaan paremman lainsäädännön välineistä (julkiset kuulemiset ja sidosryhmien kuulemiset, vaikutustenarvioinnit ja jälkikäteen tehtävät arvioinnit).

IV   LAINSÄÄDÄNTÖINSTRUMENTIT

25.

Komissio selittää ja perustelee Euroopan parlamentille ja neuvostolle oikeusperustan ja säädöstyypin valinnan kunkin ehdotuksen perusteluissa. Komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon asetusten ja direktiivien luonteen ja vaikutusten erot.

Komissio selittää perusteluissaan myös, miksi ehdotetut toimenpiteet ovat perusteltuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden kannalta ja miten ne sopivat yhteen perusoikeuksien kanssa. Lisäksi komissio antaa selvityksen toteuttamiensa julkisten kuulemisten ja sidosryhmien kuulemisten, vaikutustenarviointien ja voimassa olevan lainsäädännön jälkiarviointien laajuudesta ja tuloksista.

Jos oikeusperustaa aiotaan muuttaa siten, että tavallisen lainsäätämisjärjestyksen sijasta on noudatettava erityistä lainsäätämisjärjestystä tai muuta kuin lainsäätämisjärjestystä, toimielimet vaihtavat asiasta näkemyksiä.

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että oikeusperustan valinnassa on kyse oikeudellisesta arviosta, joka on tehtävä objektiivisin perustein, jotka voivat olla tuomioistuinvalvonnan kohteena.

Komissio toimii edelleen kaikilta osin institutionaalisen tehtävänsä mukaisesti ja varmistaa, että perussopimuksia ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä noudatetaan.

V   DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET

26.

Toimielimet korostavat tärkeää asemaa, joka delegoiduilla säädöksillä ja täytäntöönpanosäädöksillä on unionin oikeudessa. Perustelluissa tapauksissa tehokkaasti ja avoimesti käytettyinä ne ovat paremman lainsäädännön olennaisia välineitä, jotka vaikuttavat osaltaan myönteisesti siihen, että lainsäädäntö on yksinkertaista ja ajantasaista ja sen täytäntöönpano tapahtuu tehokkaasti ja ripeästi. Lainsäätäjällä on toimivalta päättää delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten käyttämisestä ja käytön laajuudesta perussopimusten puitteissa.

27.

Toimielimet tunnustavat, että koko voimassa oleva lainsäädäntö on tarpeen mukauttaa Lissabonin sopimuksella käyttöön otettuun lainsäädäntökehykseen ja että erityisesti on tarpeen mukauttaa pikaisesti kaikki perussäädökset, joissa vielä viitataan valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn. Komissio antaa tätä viimeksi mainittua mukauttamista koskevan ehdotuksen vuoden 2016 loppuun mennessä.

28.

Toimielimet ovat sopineet liitteenä olevasta delegoituja säädöksiä koskevasta yhteisymmärrysasiakirjasta ja niihin liittyvistä vakiolausekkeista, jäljempänä ’yhteisymmärrysasiakirja’. Yhteisymmärrysasiakirjan mukaisesti ja avoimuuden ja kuulemisen tehostamiseksi komissio sitoutuu kokoamaan ennen delegoidun säädöksen hyväksymistä kaiken tarvittavan asiantuntemuksen, myös kuulemalla jäsenvaltioiden asiantuntijoita ja järjestämällä julkisia kuulemisia.

Jos täytäntöönpanosäädösten valmistelutyön varhaisessa vaiheessa tarvitaan laajempaa asiantuntemusta, komissio hyödyntää asiantuntijaryhmiä, kuulee sidosryhmiä kohdennetusti ja järjestää julkisia kuulemisia tarvittaessa.

Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi kaikkien tietojen saannissa Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille. Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joihin kutsutaan jäsenvaltioiden asiantuntijoita ja jotka koskevat delegoitujen säädösten valmistelua.

Komissio voidaan kutsua Euroopan parlamentin tai neuvoston kokouksiin, jotta voidaan jatkaa näkemysten vaihtamista delegoitujen säädösten valmistelusta.

Toimielimet aloittavat ilman aiheetonta viivytystä tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen neuvottelut täydentääkseen yhteisymmärrysasiakirjaa vahvistamalla ei-sitovia perusteita, jotka koskevat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 ja 291 artiklan soveltamista.

29.

Toimielimet sitoutuvat perustamaan viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä tiiviissä yhteistyössä yhteisen delegoitujen säädösten erityisrekisterin, josta saa tietoa jäsennellysti ja käyttäjäystävällisessä muodossa, jotta lisätään avoimuutta, helpotetaan suunnittelua ja mahdollistetaan delegoidun säädöksen kaikkien eri vaiheiden seuranta.

30.

Komission täytäntöönpanovallan käytön osalta toimielimet sopivat pidättyvänsä lisäämästä unionin lainsäädännössä menettelyvaatimuksia, joilla muutettaisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (6) säädettyjä valvontamenettelyjä. Komiteoita, jotka suorittavat tehtäviään mainitulla asetuksella käyttöön otetun menettelyn mukaisesti, ei pitäisi siinä ominaisuudessa pyytää täyttämään muita tehtäviä.

31.

Jos yhteen säädökseen sisältyvien vähintään kahden valtuutuksen välillä on sisällöllinen yhteys ja komissio esittää tähän yhteyteen perustuvat objektiiviset perustelut, eikä säädöksessä toisin säädetä, valtuutukset voidaan yhdistää. Delegoitujen säädösten valmistelun yhteydessä järjestettävien kuulemisten avulla voidaan myös saada selville, millä valtuutuksilla katsotaan olevan sisällöllinen yhteys. Tällaisissa tapauksissa Euroopan parlamentin tai neuvoston vastustuksessa on ilmaistava selkeästi, mitä valtuutusta se koskee.

VI   LAINSÄÄDÄNTÖPROSESSIN AVOIMUUS JA KOORDINOINTI

32.

Toimielimet toteavat, että tavallinen lainsäätämisjärjestys on kehittynyt menettelyn kaikissa vaiheissa tapahtuvan säännöllisen yhteydenpidon pohjalta. Ne ovat edelleen sitoutuneita jatkamaan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen tapahtuvan käsittelyn parantamista vilpittömän yhteistyön, avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja tehokkuuden periaatteiden mukaisesti.

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että lainsäädäntövallan käyttäjinä Euroopan parlamentti ja neuvosto käyttävät toimivaltaansa tasavertaisesti. Komissio toteuttaa välittäjän tehtäväänsä kohtelemalla lainsäädäntövallan käyttäjiä tasa-arvoisesti kunnioittaen täysimääräisesti toimielimille perussopimuksilla annettuja tehtäviä.

33.

Toimielimet tiedottavat toisilleen säännöllisesti koko lainsäädäntöprosessin ajan työnsä ja keskinäisten neuvottelujensa etenemisestä sekä niiden mahdollisesti saamasta sidosryhmien palautteesta asianmukaisin menettelyin, myös toimielinten välisen vuoropuhelun avulla.

34.

Lainsäädäntövallan käyttäjinä Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat yhtä mieltä siitä, että jo ennen toimielinten välisiä neuvotteluja on tärkeää ylläpitää tiiviitä yhteyksiä paremman keskinäisen ymmärtämyksen aikaansaamiseksi kunkin lainsäädäntövallan käyttäjän kannoista. Tätä varten ne helpottavat keskinäistä näkemysten vaihtoa ja tiedottamista lainsäädäntöprosessin yhteydessä, myös kutsumalla säännöllisesti muiden toimielinten edustajia epävirallisiin näkemysten vaihtoihin.

35.

Euroopan parlamentti ja neuvosto huolehtivat tehokkuuden aikaansaamiseksi lainsäädäntöehdotusten käsittelyaikataulujensa paremmasta yhteensovittamisesta. Erityisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto vertaavat kunkin lainsäädäntöehdotuksen lopulliseen hyväksymiseen johtavien eri vaiheiden alustavia aikatauluja.

36.

Toimielimet voivat tarvittaessa sopia sovittavansa yhteen pyrkimyksiä vauhdittaa lainsäädäntöprosessia huolehtien samalla, että lainsäädäntövallan käyttäjien oikeuksia kunnioitetaan ja lainsäädännön laatu säilytetään.

37.

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että tietojen antamisen kansallisille parlamenteille on annettava niille mahdollisuus käyttää perussopimusten mukaisia oikeuksiaan.

38.

Toimielimet huolehtivat lainsäädäntömenettelyjen avoimuudesta asiaan liittyvän lainsäädännön ja oikeuskäytännön perusteella, mukaan lukien kolmikantaneuvottelujen asianmukainen hoitaminen.

Toimielimet parantavat viestintää yleisölle lainsäädäntömenettelyn kaikissa vaiheissa ja erityisesti ilmoittavat yhdessä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen lainsäädäntöprosessin onnistuneista tuloksista päästyään yhteisymmärrykseen järjestämällä yhteisen lehdistötilaisuuden tai käyttämällä muita sopiviksi katsottuja keinoja.

39.

Lainsäädäntöprosessin eri vaiheiden seurannan helpottamiseksi toimielimet kartoittavat 31 päivään joulukuuta 2016 mennessä siihen tarkoitettujen foorumien ja välineiden jatkokehittämistapoja, tarkoituksena perustaa tätä varten erityinen yhteinen tietokanta lainsäädäntöasioiden käsittelytilanteen seurantaa varten.

40.

Toimielimet toteavat, että on tärkeää varmistaa, että kukin toimielin voi käyttää perussopimuksissa, sellaisina kuin Euroopan unionin tuomioistuin niitä tulkitsee, vahvistettuja oikeuksiaan ja täyttää niissä vahvistetut velvollisuutensa, jotka liittyvät kansainvälisten sopimusten neuvottelemiseen ja tekemiseen.

Toimielimet sitoutuvat kokoontumaan kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta neuvotellakseen käytännön yhteistyöjärjestelyjen ja tietojenvaihdon parantamisesta perussopimusten puitteissa, sellaisina kuin Euroopan unionin tuomioistuin niitä tulkitsee.

VII   UNIONIN LAINSÄÄDÄNNÖN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA SOVELTAMINEN

41.

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että niiden välillä tarvitaan jäsennellympää yhteistyötä unionin oikeuden soveltamisen ja tehokkuuden arvioimiseksi, jotta sitä voidaan parantaa tulevalla lainsäädännöllä.

42.

Toimielimet korostavat, että unionin lainsäädäntöä on sovellettava jäsenvaltioissa ripeästi ja asianmukaisesti. Määräaika direktiivien saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä säädetään mahdollisimman lyhyeksi, yleensä enintään kahdeksi vuodeksi.

43.

Toimielimet kehottavat jäsenvaltioita tiedottamaan kansalaisille selkeästi toimenpiteistä, joita ne ovat hyväksyneet unionin lainsäädännön saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä tai täytäntöön panemiseksi tai unionin talousarvion täytäntöönpanon varmistamiseksi. Jos jäsenvaltiot saattaessaan direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöä päättävät lisätä elementtejä, jotka eivät millään tavoin liity kyseiseen unionin lainsäädäntöön, tällaiset lisäykset olisi tehtävä tunnistettaviksi joko täytäntöönpanosäädöksessä tai -säädöksissä taikka niihin liittyvissä asiakirjoissa.

44.

Toimielimet kehottavat jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä komission kanssa sellaisten tietojen hankkimisessa, joita tarvitaan unionin oikeuden täytäntöönpanon seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Selittävien asiakirjojen, jotka liitetään ilmoitukseen kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevista toimenpiteistä, osalta toimielimet palauttavat mieliin selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (7) ja selittävistä asiakirjoista 27 päivänä lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen poliittisen lausuman ja korostavat näiden poliittisten lausumien merkitystä.

45.

Komissio esittää edelleen kerran vuodessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen unionin lainsäädännön soveltamisesta. Komission kertomuksessa viitataan tarpeen mukaan 43 kohdassa mainittuihin tietoihin. Komissio voi antaa lisätietoja tietyn säädöksen täytäntöönpanotilanteesta.

VIII   YKSINKERTAISTAMINEN

46.

Toimielimet vahvistavat sitoutumisensa siihen, että voimassa olevaa lainsäädäntöä muutettaessa, lainsäädäntötekniikkana käytetään useammin uudelleenlaadintaa ja noudatetaan kaikilta osin säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välistä sopimusta. Jos uudelleenlaatiminen ei ole tarkoituksenmukaista, komissio tekee nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20 päivänä joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti ehdotuksen mahdollisimman pian sen jälkeen, kun on hyväksytty muutossäädös. Jollei komissio tee tällaista ehdotusta, se esittää ehdotuksen tekemättä jättämistä koskevat perustelut.

47.

Toimielimet sitoutuvat edistämään tehokkaimpia sääntelyvälineitä, kuten yhdenmukaistamista ja vastavuoroista tunnustamista, ylisääntelyn ja hallinnollisen rasituksen välttämiseksi ja perussopimusten tavoitteiden täyttämiseksi.

48.

Toimielimet sopivat tekevänsä yhteistyötä lainsäädännön ajantasaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi sekä ylisääntelyn ja kansalaisille, viranomaisille ja yrityksille, mukaan lukien pk-yritykset, aiheutuvan hallinnollisen rasituksen välttämiseksi, samalla kun varmistetaan, että lainsäädännön tavoitteet saavutetaan. Toimielimet sopivat tässä yhteydessä vaihtavansa näkemyksiä tästä asiasta ennen komission työohjelmasuunnittelun saattamista päätökseen.

Komissio esittää sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelmansa (REFIT) osana vuosittain yleiskatsauksen, joka sisältää vuotuisen selvityksen rasituksesta, tuloksista, joita unionin toimilla lainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja ylisääntelyn välttämiseksi sekä hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi on saavutettu.

Ottaen huomioon toimielinten vaikutustenarviointi- ja arviointityön ja jäsenvaltioiden ja sidosryhmien palautteen sekä unionin sääntelyn kustannukset ja hyödyt komissio laatii mahdollisuuksien mukaan määrällisen arvion sääntelystä aiheutuvan rasituksen vähentämisestä tai yksittäisten ehdotusten tai säädösten säästöpotentiaalista.

Komissio arvioi myös mahdollisuutta vahvistaa REFIT-ohjelmassaan tavoitteet rasituksen vähentämiselle tietyillä aloilla.

IX   TÄMÄN SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA SEURANTA

49.

Toimielimet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että niillä on käytössään tämän sopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa varten tarvittavat keinot ja resurssit.

50.

Toimielimet seuraavat tämän sopimuksen täytäntöönpanoa yhdessä ja säännöllisesti sekä poliittisella tasolla vuosittaisin keskusteluin että teknisellä tasolla toimielinten välisestä koordinoinnista vastaavassa työryhmässä.

X   LOPPUMÄÄRÄYKSET

51.

Tällä toimielinten välisellä sopimuksella korvataan paremmasta lainsäädännöstä 16 päivänä joulukuuta 2003 tehty toimielinten välinen sopimus (8) ja marraskuussa 2005 hyväksytty vaikutustenarviointia koskeva toimielinten yhteinen lähestymistapa (9).

Tämän sopimuksen liitteellä korvataan vuoden 2011 delegoituja säädöksiä koskeva yhteisymmärrysasiakirja.

52.

Tämä sopimus tulee voimaan päivänä, jona se allekirjoitetaan.

Съставено в Страсбург, 13 април 2016 г.

Hecho en Estrasburgo, el 13 de abril de 2016.

Ve Štrasburku dne 13. dubna 2016.

Udfærdiget i Strasbourg, den 13. april 2016.

Geschehen zu Straßburg am 13. April 2016.

Strasbourg, 13. aprill 2016

Έγινε στο Στρασβούργο, 13 Απριλίου 2016.

Done at Strasbourg, 13 April 2016.

Fait à Strasbourg, le 13 avril 2016.

Arna dhéanamh in Strasbourg, an 13 Aibreán 2016.

Sastavljeno u Strasbourgu 13. travnja 2016.

Fatto a Strasburgo, addì 13 aprile 2016.

Strasbūrā, 2016. gada 13. aprīlī.

Priimta Strasbūre 2016 m. balandžio 13 d.

Kelt Strasbourgban, 2016. április 13-én.

Magħmul fi Strasburgu, 13 ta' April 2016.

Gedaan te Straatsburg, 13 april 2016.

Sporządzono w Strasburgu dnia 13 kwietnia 2016 r.

Feito em Estrasbourgo, em 13 de abril de 2016.

Întocmit la Strasbourg 13 aprilie 2016.

V Štrasburgu 13. apríla 2016.

V Strasbourgu, 13. aprila 2016.

Tehty Strasbourgissa 13. huhtikuuta 2016.

Som skedde i Strasbourg den 13 april 2016.

За Европейския парламент

Por el Parlamento Europeo

Za Evropský parlament

For Europa-Parlamentet

Im Namen des Europäischen Parlaments

Euroopa Parlamendi nimel

Για το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο

For the European Parliament

Pour le Parlement européen

Thar ceann Pharlaimint na hEorpa

Za Europski parlament

Per il Parlamento europeo

Eiroparlamenta vārdā

Europos Parlamento vardu

Az Európai Parlament részéről

Għall-Parlament Ewropew

Voor het Europees Parlement

W imieniu Parlamentu Europejskiego

Pelo Parlamento Europeu

Pentru Parlamentul European

Za Európsky parlament

Za Evropski parlament

Euroopan parlamentin puolesta

På Europaparlamentets vägnar

За Съвета

Por el Consejo

Za Radu

På Rådets vegne

Im Namen des Rates

Nõukogu nimel

Για το Συμβούλιο

For the Council

Pour le Conseil

Thar ceann Comhairle

Za Vijeće

Per il Consiglio

Padomes vārdā

Tarybos vardu

A Tanács részéről

Għall-Kunsill

Voor de Raad

W imieniu Rady

Pelo Conselho

Pentru Consiliu

Za Radu

Za Svet

Neuvoston puolesta

På rådets vägnar

За Комисията

Por la Comisión

Za Komisi

På Kommissionens vegne

Im Namen der Kommission

Komisjoni nimel

Για την Επιτροπή

For the Commission

Pour la Commission

Thar ceann an Choimisiúin

Za Komisiju

Per la Commissione

Komisijas vārdā

Komisijos vardu

A Bizottság részéről

Għall-Kummissjoni

Voor de Commissie

W imieniu Komisji

Pela Comissão

Pentru Comisie

Za Komisiu

Za Komisijo

Komission puolesta

På kommissionens vägnar

Председател/El Presidente/Předseda/Formand/Der Präsident/President-Eesistuja/O Πρóεδρος/The President/Le Président/An tUachtarán/Predsjednik/Il Presidente/Priekšsēdētājs/Pirmininkas/Az elnök/Il-President/de Voorzitter/Przewodniczący/O Presidente/Președintele/Predseda/Predsednik/Puheenjohtaja/Ordförande

Image

Martin SCHULZ

Image

Jeanine Antoinette HENNIS-PLASSCHAERT

Image

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2.

(2)  EYVL C 73, 17.3.1999, s. 1.

(3)  EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1.

(4)  EUVL C 145, 30.6.2007, s. 5.

(5)  EUVL C 369, 17.12.2011, s. 15.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(7)  EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.

(8)  EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.

(9)  http://ec.europa.eu/smart-regulation/impact/key_docs/docs/ii_common_approach_to_ia_en.pdf


LIITE

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisymmärrysasiakirja delegoiduista säädöksistä

I   Soveltamisala ja yleiset periaatteet

1.

Tämä yhteisymmärrysasiakirja perustuu vuonna 2011 saavutettuun yhteisymmärrykseen delegoiduista säädöksistä ja korvaa sen, ja siinä yksinkertaistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston sittemmin omaksumia käytäntöjä. Siinä esitetään käytännön järjestelyt sekä sovitut selvennykset ja valinnat, joita sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisiin säädösvallan siirtoihin. Mainitussa artiklassa edellytetään, että säädösvallan siirron tavoitteet, sisältö, soveltamisala ja kesto määritellään nimenomaisesti kussakin tällaisen säädösvallan siirron sisältävässä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä, jäljempänä ’perussäädös’.

2.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jäljempänä ’toimielimet’, tekevät toimivaltaansa käyttäessään yhteistyötä koko menettelyn ajan noudattaen Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrättyjä menettelyjä, jotta siirretyn säädösvallan käyttö olisi sujuvaa ja Euroopan parlamentti ja neuvosto voisivat tehokkaasti valvoa sitä. Tätä varten pidetään yllä asianmukaisia yhteyksiä hallinnon tasolla.

3.

Asianomaiset toimielimet sitoutuvat käyttämään perussäädöksen hyväksymismenettelystä riippuen ja mahdollisuuksien mukaan lisäyksessä esitettyjä vakiolausekkeita, kun ne ehdottavat säädösvallan siirtoa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tai siirtävät tätä säädösvaltaa.

II   Kuuleminen delegoituja säädöksiä valmisteltaessa ja laadittaessa

4.

Komissio kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita laatiessaan luonnoksia delegoiduiksi säädöksiksi. Jäsenvaltioiden asiantuntijoita kuullaan hyvissä ajoin kustakin komission yksiköiden laatimasta luonnoksesta delegoiduksi säädökseksi (*). Luonnokset delegoiduiksi säädöksiksi annetaan tiedoksi jäsenvaltioiden asiantuntijoille. Kuuleminen tapahtuu olemassa olevien asiantuntijaryhmien kokouksissa tai jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa erikseen pidettävissä kokouksissa, joihin komissio lähettää kutsut kaikkien jäsenvaltioiden pysyvien edustustojen kautta. On jäsenvaltioiden asia päättää, ketkä asiantuntijat osallistuvat kokouksiin. Jäsenvaltioiden asiantuntijoille toimitetaan luonnokset delegoiduiksi säädöksiksi, alustava esityslista ja muut asiaan liittyvät asiakirjat riittävän ajoissa, jotta he voivat valmistautua.

5.

Jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa pidettävän kokouksen päätyttyä tai tällaisten kokousten jatkotoimena komission yksiköt esittävät päätelmänsä keskusteluista ja myös sen, miten ne aikovat ottaa asiantuntijoiden näkemykset huomioon ja miten ne aikovat edetä asiassa. Nämä päätelmät merkitään kokouksen pöytäkirjaan.

6.

Delegoitujen säädösten valmistelun ja laadinnan yhteydessä voidaan kuulla myös sidosryhmiä.

7.

Jos delegoidun säädöksen luonnoksen asiasisältö muuttuu jollain tavalla, komissio antaa asiantuntijoille mahdollisuuden ottaa kantaa muutettuun luonnokseen delegoiduksi säädökseksi, tarvittaessa kirjallisesti.

8.

Delegoidun säädöksen perusteluihin sisällytetään yhteenveto kuulemismenettelystä.

9.

Komissio asettaa säännöllisin väliajoin saataville alustavan luettelon suunnitteilla olevista delegoiduista säädöksistä.

10.

Komissio varmistaa delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan, että kaikki asiakirjat, mukaan lukien säädösluonnokset, toimitetaan hyvissä ajoin ja yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle, samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille.

11.

Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto katsovat sen tarpeelliseksi, ne voivat kumpikin lähettää asiantuntijoita komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä ja joihin jäsenvaltioiden asiantuntijat on kutsuttu. Tätä varten Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan seuraavia kuukausia koskeva suunnitelma ja kutsut kaikkiin asiantuntijakokouksiin.

12.

Toimielimet ilmoittavat toisilleen kaikkien delegoituihin säädöksiin liittyvien asiakirjojen toimittamiseen ja vastaanottoon käytettävät asiointiosoitteet. Kun tämän sopimuksen 29 artiklassa tarkoitettu rekisteri on perustettu, sitä käytetään tähän tarkoitukseen.

III   Asiakirjojen toimittamista ja määräaikojen laskemista koskevat järjestelyt

13.

Komissio toimittaa delegoidut säädökset virallisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianmukaista menetelmää käyttäen. Turvallisuusluokiteltuja asiakirjoja käsiteltäessä noudatetaan asianomaisen toimielimen sisäisiä hallinnollisia menettelyjä, joilla varmistetaan tarvittavat takeet.

14.

Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentilla ja neuvostolla on mahdollisuus käyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisia oikeuksiaan kussakin perussäädöksessä asetetun määräajan puitteissa, komissio ei toimita delegoituja säädöksiä seuraavina ajanjaksoina:

22 päivästä joulukuuta 6 päivään tammikuuta,

15 päivästä heinäkuuta 20 päivään elokuuta.

Näitä ajanjaksoja sovelletaan vain, kun vastustamisen määräaika perustuu 18 kohtaan.

Näitä ajanjaksoja ei sovelleta tämän yhteisymmärrysasiakirjan VI osassa määrättyä kiireellistä menettelyä noudattaen annettuihin delegoituihin säädöksiin. Jos delegoitu säädös annetaan kiireellistä menettelyä noudattaen jonkin ensimmäisessä alakohdassa yksilöidyn ajanjakson aikana, perussäädöksessä säädetty määräaika vastustamiselle alkaa kulua vasta kyseisen ajanjakson päätyttyä.

Toimielimet sopivat Euroopan parlamentin vaalitauon aikana sovellettavasta delegoitujen säädösten ilmoittamisjärjestelystä vaaleja edeltävän vuoden lokakuuhun mennessä.

15.

Vastustamiselle varattu ajanjakso alkaa, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat vastaanottaneet delegoitujen säädösten kaikki viralliset kielitoisinnot.

IV   Säädösvallan siirron kesto

16.

Perussäädöksessä voidaan siirtää komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi tai määrätyksi ajaksi.

17.

Jos säädetään määrätystä ajasta, perussäädöksessä olisi lähtökohtaisesti säädettävä säädösvallan siirron jatkamisesta ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. Tämä kohta ei vaikuta Euroopan parlamentin tai neuvoston oikeuteen peruuttaa säädösvallan siirto.

V   Määräajat vastustamiselle Euroopan parlamentissa ja neuvostossa

18.

Vastustamiselle tapauskohtaisesti kussakin perussäädöksessä määritellyn määräajan olisi lähtökohtaisesti oltava kaksi kuukautta eikä vähempää, ja tätä määräaikaa voidaan pidentää kunkin toimielimen (Euroopan parlamentin tai neuvoston) aloitteesta kahdella kuukaudella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kiireellisen menettelyn soveltamista.

19.

Delegoitu säädös voidaan kuitenkin julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja se voi tulla voimaan ennen mainitun määräajan päättymistä, jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä.

VI   Kiireellinen menettely

20.

Kiireellistä menettelyä olisi sovellettava vain poikkeustapauksissa, kuten silloin, kun kyse on turvallisuusasioista, terveyden suojelusta tai ulkosuhteista, mukaan lukien humanitaariset kriisit. Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi perusteltava kiireellisen menettelyn valitseminen perussäädöksessä. Perussäädöksessä on yksilöitävä tapaukset, joissa kiireellistä menettelyä on määrä soveltaa.

21.

Komissio sitoutuu tiedottamaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle mahdollisuudesta, että delegoitu säädös annetaan kiireellistä menettelyä noudattaen. Heti kun komission yksiköt havaitsevat, että tällainen mahdollisuus on olemassa, ne lähettävät asiasta epävirallisen varoituksen Euroopan parlamentin ja neuvoston sihteeristöille 12 kohdassa mainittuihin asiointiosoitteisiin.

22.

Kiireellistä menettelyä noudattaen annettu delegoitu säädös tulee voimaan viipymättä, ja sitä sovelletaan niin kauan kuin sitä ei vastusteta perussäädöksessä säädetyn määräajan kuluessa. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa säädöstä, komissio kumoaa säädöksen välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

23.

Komissio ilmoittaa perusteet kiireellisen menettelyn käytölle ilmoittaessaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kiireellisessä menettelyssä käsiteltävästä delegoidusta säädöksestä.

VII   Julkaiseminen virallisessa lehdessä

24.

Delegoidut säädökset julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden L-sarjassa vasta, kun määräaika vastustamiselle on päättynyt, paitsi silloin, kun on kyse 19 kohdassa esitetystä tilanteesta. Kiireellistä menettelyä noudattaen annetut delegoidut säädökset julkaistaan viipymättä.

25.

Myös Euroopan parlamentin tai neuvoston päätökset säädösvallan siirron peruuttamisesta, kiireellistä menettelyä noudattaen annettavan delegoidun säädöksen vastustamisesta tai säädösvallan siirron ilman eri toimenpiteitä tapahtuvan uusimisen vastustamisesta julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden L-sarjassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan soveltamista. Peruuttamista koskeva päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

26.

Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä myös päätökset kiireellistä menettelyä noudattaen annettujen delegoitujen säädösten kumoamisesta.

VIII   Keskinäinen tietojenvaihto erityisesti peruuttamistapauksissa

27.

Euroopan parlamentti ja neuvosto tiedottavat toisilleen ja komissiolle perussäädöksessä säädettyjen edellytysten soveltamista koskevien oikeuksiensa käyttämisestä.

28.

Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto aloittaa menettelyn, joka voi johtaa säädösvallan siirron peruuttamiseen, se ilmoittaa siitä kahdelle muulle toimielimelle viimeistään kuukautta ennen peruuttamispäätöksen tekemistä.


(*)  Euroopan valvontaviranomaista koskevissa asetuksissa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84)) kuvatut teknisten sääntelystandardien valmistelua koskevan menettelyn erityispiirteet otetaan huomioon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä sopimuksessa määrättyjä kuulemisjärjestelyjä.

Lisäys

Vakiolausekkeet

Johdanto-osan kappale:

Komissiolle olisi [siirron tarkoitus] – vaihtoehto: [siirron tarkoitus] komissiolle olisi – siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti … [säädösten sisältö ja soveltamisala] – vaihtoehto: siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat … [säädösten sisältö ja soveltamisala]. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

Artiklat, joissa säädösvalta siirretään

Komissio antaa – vaihtoehto: Siirretään komissiolle valta antaa [säädösten sisältö ja soveltamisala] delegoituja säädöksiä [A] artiklan mukaisesti.

Jos sovelletaan kiireellistä menettelyä, lisätään kohta seuraavasti:

Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan [B] artiklassa säädettyä menettelyä, kun tämä on tarpeen erittäin kiireellisessä tapauksessa, joka liittyy … [säädösten sisältö ja soveltamisala].

[A] artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.

Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

[kesto]

Vaihtoehto 1

2.

Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [perussäädöksen voimaantulopäivä tai muu lainsäädäntövallan käyttäjien asettama päivä] määräämättömäksi ajaksi … artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

Vaihtoehto 2

2.

Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [perussäädöksen voimaantulopäivä tai muu lainsäädäntövallan käyttäjien asettama päivä] … vuoden ajaksi … artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän … vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

Vaihtoehto 3

2.

Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [perussäädöksen voimaantulopäivä tai muu lainsäädäntövallan käyttäjien asettama päivä] … vuoden ajaksi … artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.

Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa … artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.

Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.

Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.

Edellä olevan … artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole [kahden kuukauden] kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan [kahdella kuukaudella].

Kun sovelletaan kiireellistä menettelyä, lisätään artikla seuraavasti:

[B] artikla

Kiireellinen menettely

1.

Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2.

Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat [A] artiklan 6 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.


Top