Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32015L2376

Neuvoston direktiivi (EU) 2015/2376, annettu 8 päivänä joulukuuta 2015, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla

OJ L 332, 18.12.2015, p. 1–10 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2015/2376/oj

18.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 332/1


NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2015/2376,

annettu 8 päivänä joulukuuta 2015,

direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 115 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon (3),

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Rajatylittävään veron kiertämiseen, aggressiiviseen verosuunnitteluun ja vahingolliseen verokilpailuun liittyvät haasteet ovat lisääntyneet huomattavasti, ja niistä on tullut keskeinen huolenaihe unionissa ja maailmanlaajuisesti. Veropohjan rapautuminen vähentää huomattavasti kansallisia verotuloja, mikä haittaa jäsenvaltioiden kasvua edistävien veropolitiikkojen soveltamista. Lainsäädännön johdonmukaista ja avointa täytäntöönpanoa helpottavat ennakkoon annettavat veropäätökset ovat yleisenä käytäntönä, myös unionissa. Verolainsäädännön selvittäminen veronmaksajille voi edistää investointeja ja lainsäädännön noudattamista tarjoamalla yrityksille oikeusvarmuutta, ja se voi näin ollen edistää unionin sisämarkkinoiden kehittämistä pidemmälle perussopimusten taustalla olevien periaatteiden ja vapauksien pohjalta. Tästä huolimatta päätökset, jotka koskevat verotusta silmällä pitäen luotuja rakenteita, ovat tietyissä tapauksissa johtaneet keinotekoisen korkean tulon alhaiseen verottamiseen ennakkopäätöksen antavassa, sitä muuttavassa tai sen uudistavassa maassa ja jättäneet muiden asianomaisten maiden verotettaviksi vain keinotekoisen vähäisiä tulomääriä. Avoimuutta on siksi lisättävä kiireellisesti. Neuvoston direktiivissä 2011/16/EU (4) vahvistettuja välineitä ja mekanismeja on tehostettava tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(2)

Eurooppa-neuvosto korosti 18 päivänä joulukuuta 2014 antamissaan päätelmissä, että toimia verojen välttelyn ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi on vietävä kiireellisesti eteenpäin sekä maailmanlaajuisesti että unionin tasolla. Eurooppa-neuvosto korosti avoimuuden merkitystä ja pani tyytyväisenä merkille komission aikomuksen antaa ehdotus veropäätöksiä koskevien tietojen automaattisesta vaihdosta unionissa.

(3)

Direktiivissä 2011/16/EU säädetään pakollisesta jäsenvaltioiden välisestä oma-aloitteisesta tietojenvaihdosta viidessä erityistapauksessa ja tiettyjä määräaikoja noudattaen. Tapauksissa, joissa jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on syytä otaksua, että toisessa jäsenvaltiossa menetetään verotuloja, oma-aloitteista tietojenvaihtoa sovelletaan jo veropäätöksiin, joilla on rajatylittävä ulottuvuus ja jotka jäsenvaltio antaa tietylle verovelvolliselle tai joita se muuttaa tai jotka se uudistaa ja joissa on kyse verosäännösten tulkinnasta tai soveltamisesta tulevaisuudessa.

(4)

Rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä sekä ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien tietojen tehokasta oma-aloitteista vaihtoa haittaavat kuitenkin useat merkittävät käytännön ongelmat, kuten päätöksen antavalle jäsenvaltiolle myönnetty harkintavalta päättää, mille muille jäsenvaltioille tieto olisi annettava. Vaihdettujen tietojen olisi näin ollen tarvittaessa oltava kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla.

(5)

Automaattisen vaihdon soveltamisalan olisi katettava kaikki sellaisten rajatylittäviä tilanteita varten annettavien ennakkopäätösten sekä ennakkohinnoittelusopimusten aineelliset muodot (riippumatta niiden sitovasta tai ei-sitovasta luonteesta ja tavasta, jolla ne on annettu), jotka annetaan tietylle henkilölle tai henkilöryhmälle tai joita muutetaan tai jotka uudistetaan heidän osaltaan ja joihin kyseisellä henkilöllä tai henkilöryhmällä on oikeus vedota.

(6)

Oikeusvarmuuden vuoksi direktiiviä 2011/16/EU olisi muutettava sisällyttämällä siihen rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen sekä ennakkohinnoittelusopimuksen asianmukainen määritelmä. Näiden määritelmien soveltamisalan olisi oltava riittävän laaja kattamaan monenlaisia tilanteita, muun muassa seuraavat rajatylittäviä tilanteita varten annettavien ennakkopäätösten sekä ennakkohinnoittelusopimusten tyypit:

yksipuoliset ennakkohinnoittelusopimukset ja/tai ennakkopäätökset;

kahden- tai monenväliset ennakkohinnoittelusopimukset ja ennakkopäätökset;

järjestelyt tai päätökset, joilla määritetään kiinteän toimipaikan olemassaolo tai sen puuttuminen;

järjestelyt tai päätökset, joilla määritetään sellaisten tosiasioiden olemassaolo tai puuttuminen, joilla voi olla vaikutusta kiinteän toimipaikan veropohjaan;

järjestelyt tai päätökset, joilla määritetään sellaisen yhdessä jäsenvaltiossa sijaitsevan sekamuotoisen yhteisön verotuksellinen asema, joka liittyy toisen lainkäyttöalueen asukkaaseen;

sekä järjestelyt tai päätökset, jotka koskevat poistojen arvioimisperusteita tietyssä jäsenvaltiossa sellaisen omaisuuserän osalta, joka on hankittu toisella lainkäyttöalueella olevalta konserniyritykseltä.

(7)

Veronmaksajilla on oikeus vedota rajatylittäviä tilanteita varten annettaviin ennakkopäätöksiin taikka ennakkohinnoittelusopimuksiin esimerkiksi verotusmenettelyn tai verotarkastuksen yhteydessä edellyttäen, että tosiasiat, joihin rajatylittävää tilannetta varten annettavat ennakkopäätökset taikka ennakkohinnoittelusopimukset perustuvat, on esitetty tarkasti ja että veronmaksajat noudattavat rajatylittävää tilannetta varten annettavien ennakkopäätösten taikka ennakkohinnoittelusopimusten ehtoja.

(8)

Jäsenvaltioiden on vaihdettava tietoja riippumatta siitä, noudattaako veronmaksaja rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen taikka ennakkohinnoittelusopimuksen ehtoja.

(9)

Tietojen antamisen ei pitäisi johtaa liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden tai kaupallisen menettelyn tai sellaisen tiedon paljastamiseen, jonka paljastaminen olisi yleisen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaista.

(10)

Jotta voidaan hyödyntää rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä sekä ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien tietojen pakollista automaattista vaihtoa, tiedot olisi toimitettava viipymättä sen jälkeen, kun tällaiset päätökset tai sopimukset on annettu tai kun niitä on muutettu tai ne on uudistettu, ja sen vuoksi olisi vahvistettava säännölliset väliajat tietojen toimittamiselle. Samasta syystä on myös asianmukaista säätää tietojen pakollisesta automaattisesta vaihdosta sellaisten rajatylittäviä tilanteita varten annettavien ennakkopäätösten sekä ennakkohinnoittelusopimusten osalta, jotka on annettu tai joita on muutettu tai jotka on uudistettu ajanjaksona, joka alkaa viisi vuotta ennen tämän direktiivin soveltamispäivää, ja jotka ovat yhä voimassa 1 päivänä tammikuuta 2014. Yksittäiset henkilöt tai henkilöiden ryhmät, joiden konserninlaajuinen vuotuinen liikevaihto on alle 40 000 000 euroa, voitaisiin kuitenkin tiettyjen ehtojen mukaisesti jättää tällaisen pakollisen automaattisen vaihdon ulkopuolelle.

(11)

Oikeusvarmuuden vuoksi on asianmukaista tiettyjen erittäin tiukkojen ehtojen mukaisesti jättää pakollisen automaattisen vaihdon ulkopuolelle kolmansien maiden kanssa tehdyt kahden- tai monenväliset ennakkohinnoittelusopimukset noudattaen kyseisten maiden kanssa tehtyjä voimassa olevia kansainvälisiä sopimuksia, jos kyseisten sopimusten määräyksissä ei sallita asianomaisen sopimuksen mukaisesti saatujen tietojen paljastamista kolmannelle maalle. Tällöin olisi kuitenkin sen sijaan vaihdettava 8 a artiklan 6 kohdassa yksilöityjä tietoja, jotka koskevat pyyntöjä, jotka ovat johtaneet tällaisten kahden- tai monenvälisten ennakkohinnoittelusopimusten antamiseen. Tällaisissa tapauksissa toimitettavien tietojen olisi sen vuoksi sisällettävä maininta siitä, että tiedot toimitetaan tällaisen pyynnön perusteella.

(12)

Rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä sekä ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien tietojen pakollisen automaattisen vaihdon olisi joka tapauksessa sisällettävä kaikkien jäsenvaltioiden saataville asetettavien tiettyjen perustietojen toimittaminen kaikille jäsenvaltioille. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä käytännön järjestelyjä, jotka ovat tarpeellisia kyseisten tietojen toimittamisen yhdenmukaistamiseksi direktiivissä 2011/16/EU säädetyn tietojen vaihtamista varten tarkoitetun vakiomuotoisen lomakkeen laatimista koskevan menettelyn mukaisesti (mihin myös hallinnollista veroyhteistyötä käsittelevä komitea osallistuu). Kyseistä menettelyä olisi käytettävä myös tietojenvaihdon täytäntöönpanoa koskevien käytännön lisäjärjestelyjen hyväksymisessä, kuten sellaisten kielivaatimusten määrittämisessä, joita sovellettaisiin tietojen vaihtoon kyseistä vakiomuotoista lomaketta käyttäen.

(13)

Pakollista automaattista tiedonvaihtoa koskevan vakiomuotoisen lomakkeen laatimisessa on syytä ottaa huomioon työ, jota on tehty OECD:n haitallisia verokäytäntöjä käsittelevässä foorumissa, jossa ollaan laatimassa tietojen vaihtamiseen tarkoitettua vakiomuotoista lomaketta veropohjan rapautumista ja voittojen kotiuttamista koskevan toimintasuunnitelman yhteydessä. Tiivistä yhteistyötä on myös asianmukaista tehdä koordinoidusti OECD:n kanssa muillakin aloilla kuin pakollista automaattista tietojenvaihtoa koskevan vakiomuotoisen lomakkeen laadinnassa. Perimmäisenä tavoitteena olisi oltava tasapuolisten toimintamahdollisuuksien luominen maailmanlaajuisesti, ja unionin olisi otettava tässä johtava rooli ja edistettävä ajatusta siitä, että rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä sekä ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien automaattisesti vaihdettavien tietojen soveltamisalan olisi oltava varsin laaja.

(14)

Jäsenvaltioiden olisi vaihdettava perustietoja, ja tiettyjä perustietoja olisi toimitettava myös komissiolle. Tämän ansiosta komission olisi voitava milloin tahansa seurata ja arvioida rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä sekä ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien tietojen pakollisen automaattisen vaihdon tosiasiallista soveltamista. Komission saamia tietoja ei pitäisi kuitenkaan käyttää muihin tarkoituksiin. Tällainen tietojen toimittaminen ei lisäksi vapauttaisi jäsenvaltiota velvollisuudesta ilmoittaa valtiontuesta komissiolle.

(15)

Tietoja vastaanottavan jäsenvaltion antama palaute tietoja lähettävälle jäsenvaltiolle on välttämätön osa tehokkaan automaattisen tietojenvaihtojärjestelmän toimintaa. Siksi on syytä korostaa, että jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi kerran vuodessa lähetettävä palautetta tietojen automaattisesta vaihdosta muille asianomaisille jäsenvaltioille. Käytännössä pakollinen palaute olisi annettava kahdenvälisesti sovittujen järjestelyjen mukaisesti.

(16)

Tämän direktiivin mukaisesti suoritetun pakollista tietojenvaihtoa koskevan vaiheen jälkeen jäsenvaltion olisi tarvittaessa voitava vedota direktiivin 2011/16/EU 5 artiklan mukaiseen tietojenvaihtoon pyytääkseen tällaisia päätöksiä tai järjestelyjä myöntäneeltä jäsenvaltiolta lisätietoja, mukaan lukien rajatylittäviä tilanteita varten annettavien ennakkopäätösten sekä ennakkohinnoittelusopimusten koko tekstin.

(17)

On syytä muistuttaa, että direktiivin 2011/16/EU 21 artiklan 4 kohdassa säännellään yhteistyöpyyntöihin ja niihin liitettyihin asiakirjoihin, myös tiedoksiantopyyntöihin, sovellettavia kieli- ja käännösvaatimuksia. Tätä sääntöä olisi voitava soveltaa myös silloin, kun jäsenvaltiot pyytävät lisätietoja rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä sekä ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien perustietojen pakollista automaattista vaihtoa koskevan vaiheen jälkeen.

(18)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet poistaakseen kaikki esteet, jotka saattaisivat haitata rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä sekä ennakkohinnoittelusopimuksia koskevaa tehokasta ja mahdollisimman avointa pakollista automaattista tietojenvaihtoa.

(19)

Jotta edistetään resurssien tehokasta käyttöä, helpotetaan tietojenvaihtoa ja vältetään se, että jäsenvaltioiden olisi tehtävä vastaavia muutoksia omiin järjestelmiinsä tietojen tallentamiseksi, olisi erityisesti säädettävä sellaisen keskusrekisterin perustamisesta, johon kaikilla jäsenvaltioilla ja komissiolla olisi pääsy ja johon jäsenvaltiot veisivät ja tallentaisivat tietoja sen sijaan, että ne vaihtavat näitä tietoja suojatun sähköpostin välityksellä. Komission olisi hyväksyttävä mainitun rekisterin perustamista varten tarpeelliset käytännön järjestelyt direktiivin 2011/16/EU 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

(20)

Kun otetaan huomioon neuvoston direktiivillä 2014/107/EU (5) ja tällä direktiivillä käyttöön otettujen muutosten luonne ja laajuus, direktiivin 2011/16/EU mukaista tietojen, tilastojen ja raporttien esittämiseen tarkoitettua määräaikaa olisi jatkettava. Määräajan jatkamisella varmistettaisiin, että annettavissa tiedoissa voidaan ottaa huomioon muutoksista saadut kokemukset. Jatkamista olisi sovellettava tilastotietoihin ja muihin tietoihin, jotka jäsenvaltioiden on ilmoitettava ennen 1 päivää tammikuuta 2018, sekä kertomukseen ja tarvittaessa ehdotukseen, jotka komission on toimitettava ennen 1 päivää tammikuuta 2019.

(21)

Nykyisiä luottamuksellisuutta koskevia säännöksiä olisi muutettava siten, että niissä otettaisiin huomioon pakollisen automaattisen tietojenvaihdon laajentaminen rajatylittäviä tilanteita varten annettaviin ennakkopäätöksiin sekä ennakkohinnoittelusopimuksiin.

(22)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tämän direktiivin tarkoituksena on erityisesti varmistaa, että oikeutta henkilötietojen suojaan ja elinkeinovapautta noudatetaan täysin.

(23)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli jäsenvaltioiden välistä tehokasta hallinnollista yhteistyötä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta soveltuvin edellytyksin, vaan se voidaan vaaditun yhdenmukaisuuden ja tehokkuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(24)

Direktiivi 2011/16/EU olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2011/16/EU seuraavasti:

1)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 9 kohta seuraavasti:

”9)

’automaattisella tietojenvaihdolla’

a)

kun sovelletaan 8 artiklan 1 kohtaa ja 8 a artiklaa, ilman edeltävää pyyntöä tapahtuvaa ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä ilmoittamista toiselle jäsenvaltiolle ennalta vahvistetuin säännöllisin väliajoin. Kun sovelletaan 8 artiklan 1 kohtaa, viittauksella saatavilla oleviin tietoihin tarkoitetaan tiedot ilmoittavan jäsenvaltion verotietueissa olevia tietoja, jotka voidaan saada käyttöön kyseisen jäsenvaltion tietojen keräämis- ja käsittelymenettelyjä noudattaen;

b)

kun sovelletaan 8 artiklan 3 a kohtaa, ilman edeltävää pyyntöä tapahtuvaa ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä ilmoittamista muissa jäsenvaltioissa asuvista henkilöistä asianomaiselle asuinjäsenvaltiolle ennalta vahvistetuin säännöllisin väliajoin. Jäljempänä 8 artiklan 3 a ja 7 a kohdassa, 21 artiklan 2 kohdassa sekä 25 artiklan 2 ja 3 kohdassa isolla alkukirjaimella kirjoitetuilla ilmauksilla on merkitys, joka niillä on liitteessä I olevissa vastaavissa määritelmissä;

c)

kun sovelletaan kaikkia muita tämän direktiivin säännöksiä kuin 8 artiklan 1 ja 3 a kohtaa sekä 8 a artiklaa, ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä ilmoittamista tämän kohdan a ja b alakohdan mukaisesti;”

b)

Lisätään kohdat seuraavasti:

”14)

’rajatylittävää tilannetta varten annettavalla ennakkopäätöksellä’ sopimusta, tiedonantoa tai muuta asiakirjaa tai toimea, jolla on vastaava vaikutus, myös jos se on annettu tai sitä on muutettu taikka se on uudistettu verotarkastuksen yhteydessä, ja joka täyttää seuraavat ehdot:

a)

sen antaa tai sitä muuttaa taikka sen uudistaa jäsenvaltion keskushallinto tai veroviranomainen tai jäsenvaltion alueellinen tai hallinnollinen yksikkö taikka niiden puolesta toimiva taho, paikallisviranomaiset mukaan lukien, riippumatta siitä, käytetäänkö sitä todellisuudessa vai ei;

b)

se annetaan tietylle henkilölle tai henkilöryhmälle tai sitä muutetaan tai se uudistetaan näiden osalta, ja kyseisellä henkilöllä tai henkilöryhmällä on oikeus vedota siihen;

c)

se koskee sellaisen oikeudellisen tai hallinnollisen säännöksen tulkintaa tai soveltamista, joka koskee jäsenvaltion tai sen alueellisten tai hallinnollisten yksiköiden verotukseen liittyvien kansallisten lakien hallinnointia tai täytäntöönpanoa, paikallisviranomaiset mukaan lukien;

d)

se liittyy rajatylittävään liiketoimeen tai kysymykseen siitä, luoko henkilön toisella lainkäyttöalueella harjoittama toiminta kiinteän toimipaikan; ja

e)

se tehdään ennen liiketoimia tai toisella lainkäyttöalueella harjoitettua kiinteän toimipaikan mahdollisesti luovaa toimintaa taikka ennen sellaisen veroilmoituksen jättämistä, joka kattaa ajanjakson, jonka aikana liiketoimi tai liiketoimien sarja tapahtui.

Rajatylittävä liiketoimi voi sisältää esimerkiksi investointeja, tavaroiden, palvelujen tai rahoituksen tarjoamista taikka aineellisen tai aineettoman omaisuuden käyttöä, eikä sen tarvitse koskea suoraan henkilöä, joka vastaanottaa rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen;

15)

’ennakkohinnoittelusopimuksella’ sopimusta, tiedonantoa tai muuta asiakirjaa tai toimea, jolla on vastaava vaikutus, myös jos se on annettu tai sitä on muutettu taikka se on uudistettu verotarkastuksen yhteydessä, ja joka täyttää seuraavat ehdot:

a)

sen antaa tai sitä muuttaa taikka sen uudistaa yhden tai useamman jäsenvaltion keskushallinto tai veroviranomainen tai jäsenvaltion alueellinen tai hallinnollinen yksikkö tai niiden puolesta toimiva taho, paikallisviranomaiset mukaan lukien, riippumatta siitä, käytetäänkö sitä todellisuudessa vai ei;

b)

se annetaan tietylle henkilölle tai henkilöryhmälle tai sitä muutetaan taikka se uudistetaan näiden osalta, ja kyseisellä henkilöllä tai henkilöryhmällä on oikeus vedota siihen; ja

c)

se määrittelee ennen etuyhteydessä keskenään olevien yritysten rajatylittäviä liiketoimia asianmukaiset perusteet kyseisten liiketoimien siirtohinnoittelun määrittämiseksi tai määrittelee voittojen kohdentumisen kiinteille toimipaikoille.

Yritykset ovat etuyhteydessä keskenään olevia yrityksiä, jos yksi yritys osallistuu suoraan tai välillisesti toisen yrityksen johtamiseen, valvontaan tai pääomaan tai jos samat henkilöt osallistuvat suoraan tai välillisesti yritysten johtamiseen, valvontaan tai pääomaan.

Siirtohinnat ovat hintoja, joilla yritys siirtää fyysisiä tavaroita ja aineetonta omaisuutta tai tarjoaa palveluja kanssaan etuyhteydessä oleville yrityksille, ja ’siirtohinnoittelu’ on ymmärrettävä vastaavasti;

16)

sovellettaessa 14 kohtaa ’rajatylittävällä liiketoimella’ liiketoimea tai liiketoimien sarjaa, jossa

a)

kaikkien liiketoimen tai liiketoimien sarjan osapuolten verotuksellinen kotipaikka ei ole siinä jäsenvaltiossa, joka antaa rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen tai muuttaa sitä taikka uudistaa sen;

b)

jonkin liiketoimen tai liiketoimien sarjan osapuolen verotuksellinen kotipaikka on samanaikaisesti useammalla kuin yhdellä lainkäyttöalueella;

c)

yksi liiketoimen tai liiketoimien sarjan osapuolista harjoittaa liiketoimintaa toisella lainkäyttöalueella kiinteän toimipaikan välityksellä, ja kyseinen liiketoimi tai liiketoimien sarja muodostaa osan kiinteän toimipaikan liiketoiminnasta tai koko liiketoiminnan. Rajatylittävään liiketoimeen tai liiketoimien sarjaan kuuluvat myös järjestelyt, jotka henkilö tekee toisella lainkäyttöalueella kiinteästä toimipaikasta harjoittamansa liiketoiminnan osalta; tai

d)

näillä liiketoimilla tai liiketoimien sarjalla on rajatylittävä vaikutus.

Sovellettaessa 15 kohtaa ’rajatylittävällä liiketoimella’ tarkoitetaan liiketoimea tai liiketoimien sarjaa, jossa on mukana etuyhteydessä keskenään olevia yrityksiä, joista kaikkien verotuksellinen kotipaikka ei ole yhdellä ainoalla lainkäyttöalueella, tai liiketoimea tai liiketoimien sarjaa, jolla on rajatylittävä vaikutus;

17)

sovellettaessa 15 ja 16 kohtaa ’yrityksellä’ kaikkia liiketoiminnan harjoittamisen muotoja.”

2)

Kumotaan 8 artiklan 4 ja 5 kohta.

3)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”8 a artikla

Rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä sekä ennakkohinnoittelusopimuksia koskevan pakollisen automaattisen tietojenvaihdon soveltamisala ja ehdot

1.   Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on 21 artiklan nojalla hyväksyttyjen sovellettavien käytännön järjestelyiden mukaisesti ilmoitettava automaattista tietojenvaihtoa käyttäen kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan komissiolle, jos rajatylittävää tilannetta varten annettava ennakkopäätös taikka ennakkohinnoittelusopimus on annettu tai sitä on muutettu taikka se on uudistettu 31 päivän joulukuuta 2016 jälkeen, tämän artiklan 8 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta.

2.   Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on 21 artiklan nojalla hyväksyttyjen sovellettavien käytännön järjestelyiden mukaisesti toimitettava myös kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan komissiolle tiedot niistä rajatylittäviä tilanteita varten annettavista ennakkopäätöksistä sekä ennakkohinnoittelusopimuksista, jotka on annettu tai joita on muutettu taikka jotka on uudistettu ajanjaksona, joka alkaa viisi vuotta ennen 1 päivää tammikuuta 2017, tämän artiklan 8 kohdan tapauksia lukuun ottamatta.

Jos rajatylittäviä tilanteita varten annettavat ennakkopäätökset sekä ennakkohinnoittelusopimukset on annettu tai niitä on muutettu taikka ne on uudistettu 1 päivän tammikuuta 2012 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä ajanjaksona, tiedot on toimitettava edellyttäen, että ne olivat yhä voimassa 1 päivänä tammikuuta 2014.

Jos rajatylittäviä tilanteita varten annettavat ennakkopäätökset sekä ennakkohinnoittelusopimukset on annettu tai niitä on muutettu taikka ne on uudistettu 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2016 välisenä ajanjaksona, tiedot on toimitettava riippumatta siitä, ovatko ne yhä voimassa.

Jäsenvaltiot voivat jättää tässä kohdassa tarkoitetun tietojen toimittamisen ulkopuolelle tiedot, jotka koskevat rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä sekä ennakkohinnoittelusopimuksia, jotka on annettu tai joita on muutettu taikka jotka on uudistettu ennen 1 päivää huhtikuuta 2016 ja jotka annetaan yksittäisille henkilöille tai henkilöiden ryhmille, lukuun ottamatta niitä, jotka harjoittavat pääasiassa rahoitus- tai sijoitustoimintaa, joiden vuotuinen konserninlaajuinen liikevaihto, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (6) 2 artiklan 5 kohdassa, on alle 40 000 000 euroa (tai vastaava määrä muussa valuutassa) sinä verovuonna, joka edeltää näiden rajatylittäviä tilanteita varten annettavien päätösten taikka ennakkohinnoittelusopimusten antamispäivää tai niiden muuttamis- tai uudistamispäivää.

3.   Kolmansien maiden kanssa tehdyt kahden- tai monenväliset ennakkohinnoittelusopimukset on jätettävä tämän artiklan mukaisen automaattisen tietojenvaihdon soveltamisalan ulkopuolelle, kun kansainvälinen verosopimus, jonka perusteella ennakkohinnoittelusopimus on neuvoteltu, ei salli tietojen paljastamista kolmansille osapuolille. Tietoja tällaisista kahden- ja monenvälisistä ennakkohinnoittelusopimuksista vaihdetaan 9 artiklan mukaisesti, jos kansainvälinen verosopimus, jonka perusteella ennakkohinnoittelusopimus on neuvoteltu, sallii tietojen paljastamisen ja kolmannen maan toimivaltainen viranomainen antaa luvan niiden paljastamiseen.

Jos kahden- ja monenväliset ennakkohinnoittelusopimukset jätetään tietojen automaattisen vaihdon ulkopuolelle tämän kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti, tämän artiklan 6 kohdassa yksilöityjä tietoja, joihin viitataan pyynnössä, joka johti tällaisen kahden- tai monenvälisen ennakkohinnoittelusopimuksen antamiseen, on sen sijaan vaihdettava tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

4.   Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta, jos rajatylittävää tilannetta varten annettava ennakkopäätös koskee yksinomaan yhden tai useamman luonnollisen henkilön verotusta.

5.   Tietojenvaihto toteutetaan seuraavasti:

a)

edellä olevan 1 kohdan mukaisesti vaihdettavien tietojen osalta kolmen kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden ensimmäisen puolikkaan päättymisestä, jolloin rajatylittävää tilannetta varten annettava ennakkopäätös taikka ennakkohinnoittelusopimus annettiin tai sitä muutettiin taikka se uudistettiin;

b)

edellä olevan 2 kohdan mukaisesti vaihdettavien tietojen osalta ennen 1 päivää tammikuuta 2018.

6.   Tietoihin, jotka jäsenvaltion on tämän artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla toimitettava, kuuluvat seuraavat:

a)

henkilön, muun kuin luonnollisen henkilön, tunnistetiedot ja tarvittaessa henkilöiden ryhmä, johon se kuuluu;

b)

sellainen tiivistelmä rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen taikka ennakkohinnoittelusopimuksen sisällöstä, mukaan lukien yleinen kuvaus olennaisesta liiketoiminnasta taikka olennaisista liiketoimista tai liiketoimien sarjasta, joka ei johda liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden tai kaupallisen menettelyn paljastamiseen tai sellaisten tietojen paljastamiseen, joiden paljastaminen olisi vastoin yleistä järjestystä;

c)

päivät, jolloin rajatylittävää tilannetta varten annettava ennakkopäätös taikka ennakkohinnoittelusopimus on annettu tai sitä on muutettu taikka se on uudistettu;

d)

rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen taikka ennakkohinnoittelusopimuksen voimassaolon alkamispäivä, jos se on mainittu;

e)

rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen taikka ennakkohinnoittelusopimuksen voimassaolon päättymispäivä, jos se on mainittu;

f)

rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen taikka ennakkohinnoittelusopimuksen tyyppi;

g)

rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen taikka ennakkohinnoittelusopimuksen liiketoimen tai liiketoimien sarjan määrä, mikäli tällaiseen määrään viitataan rajatylittävää tilannetta varten annettavassa ennakkopäätöksessä taikka ennakkohinnoittelusopimuksessa;

h)

kuvaus siirtohinnoittelun tai siirtohinnan määrittämisessä käytetyistä perusteista, kun kyse on ennakkohinnoittelusopimuksesta;

i)

siirtohinnoittelun tai siirtohinnan määrittämisessä käytetyn menetelmän yksilöinti, kun kyse on ennakkohinnoittelusopimuksesta;

j)

niiden muiden mahdollisten jäsenvaltioiden yksilöinti, joita rajatylittävää tilannetta varten annettava ennakkopäätös taikka ennakkohinnoittelusopimus todennäköisesti koskee;

k)

niiden muissa jäsenvaltioissa olevien mahdollisten muiden kuin luonnollisten henkilöiden yksilöinti, joita rajatylittävää tilannetta varten annettava ennakkopäätös taikka ennakkohinnoittelusopimus todennäköisesti koskee (ilmoittaen, mihin jäsenvaltioihin asianomaiset henkilöt liittyvät); ja

l)

maininta siitä, perustuvatko toimitetut tiedot rajatylittävää tilannetta varten annettavaan ennakkopäätökseen taikka ennakkohinnoittelusopimukseen vai tämän artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuun pyyntöön.

7.   Tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetun tietojenvaihdon helpottamiseksi komissio hyväksyy tarvittavat käytännön järjestelyt tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien toimenpiteet tämän artiklan 6 kohdan mukaisen tietojenvaihdon yhdenmukaistamiseksi osana 20 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua vakiomuotoisen lomakkeen vahvistamismenettelyä.

8.   Tämän artiklan 6 kohdan a, b, h ja k alakohdassa määriteltyjä tietoja ei toimiteta Euroopan komissiolle.

9.   Edellä 6 kohdan j alakohdassa yksilöidyn asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on lähetettävä, mikäli mahdollista sähköisin välinein, tiedot antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle vahvistus tietojen vastaanottamisesta viipymättä ja joka tapauksessa seitsemän työpäivän kuluessa. Tätä toimenpidettä sovelletaan, kunnes 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu rekisteri on toiminnassa.

10.   Jäsenvaltiot voivat 5 artiklan mukaisesti ja 21 artiklan 4 kohdan huomioon ottaen pyytää lisätietoja, mukaan lukien rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen taikka ennakkohinnoittelusopimuksen koko tekstin.

8 b artikla

Automaattista tietojenvaihtoa koskevat tilastot

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ennen 1 päivää tammikuuta 2018 vuosikohtaiset tilastot 8 ja 8 a artiklan mukaisten automaattisten tietojenvaihtojen määristä sekä mahdollisuuksien mukaan tiedot hallinnollisista ja muista asiaankuuluvista kustannuksista ja hyödyistä, jotka liittyvät tapahtuneisiin tietojenvaihtoihin, ja kaikista mahdollisista muutoksista sekä verohallintojen että kolmansien osapuolten osalta.

2.   Komissio antaa ennen 1 päivää tammikuuta 2019 kertomuksen, jossa esitetään yleiskatsaus ja arvio tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti saaduista tilastoista ja tiedoista sellaisten kysymysten osalta kuten automaattisesta tietojenvaihdosta aiheutuvat hallinnolliset ja muut asiaankuuluvat kustannukset ja hyödyt sekä siihen liittyvät käytännön näkökohdat. Komissio esittää tarvittaessa neuvostolle ehdotuksen, joka koskee 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja lajeja ja siinä säädettyjä edellytyksiä, mukaan luettuna edellytys, jonka mukaan muissa jäsenvaltioissa asuvia henkilöitä koskevien tietojen on oltava saatavilla, taikka 8 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettuja tietoja tai molempia.

Tarkastellessaan komission ehdotusta neuvosto arvioi, onko automaattisen tietojenvaihdon tehokkuutta ja toimivuutta mahdollista lisätä sekä nostaa sen tasoa siinä tarkoituksessa, että

a)

kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava automaattisella tietojenvaihdolla toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa asuvia henkilöitä koskevat tiedot verokausilta 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen kaikista 8 artiklan 1 kohdassa luetelluista tulo- ja pääomalajeista, sellaisina kuin nämä on ymmärrettävä tiedot ilmoittavan jäsenvaltion lainsäädännön nojalla; ja

b)

edellä 8 artiklan 1 kohdassa ja 8 artiklan 3 a kohdassa säädettyjä tulo- ja pääomalajien ja tietojen luetteloja laajennetaan niin, että ne kattavat myös muut tulo- ja pääomalajit, rojaltit mukaan luettuina, ja muut tiedot.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).”"

4)

Lisätään 20 artiklaan kohta seuraavasti:

”5.   Komission hyväksyy vakiomuotoisen lomakkeen, kielijärjestelyt mukaan lukien, 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti ennen 1 päivää tammikuuta 2017. Edellä olevan 8 a artiklan mukainen rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä sekä ennakkohinnoittelusopimuksia koskeva automaattinen tietojenvaihto on toteutettava vakiomuotoista lomaketta käyttäen. Tässä vakiomuotoisessa lomakkeessa ei saa olla enempää tietojenvaihdon osia, kuin 8 a artiklan 6 kohdassa on lueteltu, eikä muita asiaankuuluvia aloja, jotka liittyvät 8 a artiklan mukaisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarvittaviin osiin.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut kielijärjestelyt eivät estä jäsenvaltioita toimittamasta 8 a artiklassa tarkoitettuja tietoja jollain unionin virallisella kielellä ja työkielellä. Näissä kielijärjestelyissä voidaan kuitenkin määrätä, että kyseisten tietojen keskeiset osat on lähetettävä myös jollain muulla unionin virallisella kielellä ja työkielellä.”

5)

Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Nämä tiedot voivat olla komission turvallisuusjärjestelyt hyväksyvän viranomaisen asianmukaisesti valtuuttamien henkilöiden käytettävissä vain sikäli, kuin 5 kohdassa tarkoitetun rekisterin ja CCN-verkon huolto, ylläpito ja kehittäminen sitä edellyttävät.”

b)

lisätään kohta seuraavasti:

”5.   Komissio kehittää 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä verotuksen alan hallinnollista yhteistyötä varten jäsenvaltioiden turvallisen keskusrekisterin, johon 8 a artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti toimitettavat tiedot kirjataan mainittujen kohtien mukaisen automaattisen tiedonvaihdon toteuttamiseksi, ja antaa teknistä ja logistista tukea. Kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava pääsy tähän rekisteriin kirjattuihin tietoihin. Myös komissiolla on pääsy tähän rekisteriin kirjattuihin tietoihin 8 a artiklan 8 kohdassa asetetuin rajoituksin. Komissio hyväksyy tätä artiklaa koskevat tarpeelliset käytännön järjestelyt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Edellä olevien 8 a artiklan 1 ja 2 kohdan mukainen automaattinen tietojenvaihto toteutetaan tämän artiklan 1 kohtaa ja sovellettavia käytännön järjestelyjä noudattaen, kunnes tämä turvallinen keskusrekisteri on toiminnassa.”

6)

Muutetaan 23 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittainen arviointi 8 ja 8 a artiklassa tarkoitetun automaattisen tietojenvaihdon tehokkuudesta ja saavutetuista käytännön tuloksista. Komissio vahvistaa tämän vuosittaisen arvioinnin toimittamismuodon ja toimittamisehdot 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.”

b)

kumotaan 5 ja 6 kohta.

7)

Lisätään artikla seuraavasti:

”23 a artikla

Tietojen luottamuksellisuus

1.   Komissio pitää sille tämän direktiivin mukaisesti toimitetut tiedot luottamuksellisina unionin viranomaisiin sovellettavien säännösten mukaisesti, eikä tietoja saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin sen määrittämiseen, noudattavatko jäsenvaltiot tätä direktiiviä ja missä määrin ne sitä noudattavat.

2.   Jäsenvaltion komissiolle 23 artiklan mukaisesti toimittamia tietoja sekä kaikkia komission tällaisia tietoja käyttäen laatimia kertomuksia tai asiakirjoja voidaan lähettää muille jäsenvaltioille. Lähetettyjä tietoja koskee salassapitovelvollisuus, ja niihin on sovellettava tiedot vastaanottaneen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä samanlaisille tiedoille säädettyä suojaa.

Jäsenvaltiot voivat käyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja komission laatimia kertomuksia ja asiakirjoja ainoastaan analyysitarkoituksiin, ja niitä ei saa julkistaa tai saattaa minkään muun henkilön tai elimen saataville ilman komission nimenomaista lupaa.”

8)

Lisätään 25 artiklaan kohta seuraavasti:

”1 a.   Kun unionin toimielimet ja muut elimet käsittelevät henkilötietoja tämän direktiivin nojalla, sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001. Tämän direktiivin asianmukaiseksi soveltamiseksi on kuitenkin rajoitettava asetuksen (EY) N:o 45/2001 11 artiklassa, 12 artiklan 1 kohdassa sekä 13–17 artiklassa säädettyjen velvollisuuksien ja oikeuksien soveltamisalaa siinä määrin kuin se on tarpeen mainitun asetuksen 20 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen etujen turvaamiseksi.”

2 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säädökset kirjallisina komissiolle.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2017.

Näissä jäsenvaltioiden hyväksymissä säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 8 päivänä joulukuuta 2015.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. GRAMEGNA


(1)  Lausunto annettu 27. lokakuuta 2015 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL C 332, 8.10.2015, s. 64.

(3)  Lausunto annettu 14. lokakuuta 2015 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4)  Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).

(5)  Neuvoston direktiivi 2014/107/EU, annettu 9 päivänä joulukuuta 2014, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 359, 16.12.2014, s. 1).


Top