8.9.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 234/10

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/1499,

annettu 3 päivänä syyskuuta 2015,

Flanderin aluetta koskevan poikkeuksen myöntämisestä Belgian pyynnöstä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY mukaisesti

(tiedoksiannettu numerolla C(2015) 6058)

(Ainoastaan hollanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 12 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY (1) ja erityisesti sen liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jos lantamäärä, jonka jäsenvaltio aikoo sallia levitettäväksi hehtaaria kohti vuodessa, poikkeaa direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ja kyseisen alakohdan a alakohdassa mainituista määristä, kyseinen määrä on vahvistettava siten, ettei se vaaranna kyseisen direktiivin 1 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista, ja se on perusteltava puolueettomin perustein, esimerkiksi kyseessä olevassa tapauksessa pitkillä kasvukausilla ja suuria typpimääriä kuluttavilla kasvustoilla.

(2)

Komissio antoi 29 päivänä heinäkuuta 2011 täytäntöönpanopäätöksen 2011/489/EU (2), jolla Belgian sallitaan levittää Flanderin alueella tietyin edellytyksin enintään 250 kilogrammaa karjanlannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa lohkoilla, joilla viljellään nurmea tai maissia, jonka aluskasvina on nurmikasveja, leikkonurmea, jonka jälkeen viljellään maissia, tai niitettävää ruista, jonka jälkeen viljellään maissia, ja enintään 200 kilogrammaa karjanlannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa lohkoilla, joilla viljellään talvivehnää tai ruisvehnää ja sen jälkeen kerääjäkasveja, tai sokeri- tai rehujuurikkaita.

(3)	Täytäntöönpanopäätöksellä 2011/489/EU myönnetyn poikkeuksen piiriin kuului noin 2 970 viljelijää ja 82 820 hehtaaria maatalousmaata, ja sen voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2014.

(4)	Belgia esitti 7 päivänä huhtikuuta 2015 komissiolle pyynnön direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisen poikkeuksen uusimiseksi Flanderin alueen osalta.

(5)

Pyydetty poikkeus koskee Belgian aikomusta sallia, että tietyillä tiloilla Flanderissa levitetään 250 kilogrammaa laiduntavan karjan lannasta ja käsitellystä sianlannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohti vuodessa lohkoilla, joilla viljellään nurmea, nurmea ja apilaa, maissia, jonka aluskasvina on nurmikasveja, tai leikkonurmea tai niitettävää ruista, jonka jälkeen viljellään maissia, ja enintään 200 kilogrammaa karjanlannasta ja käsitellystä sianlannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohti vuodessa lohkoilla, joilla viljellään talvivehnää tai ruisvehnää ja sen jälkeen kerääjäkasveja, tai juurikkaita.

(6)

Tiedot, jotka Belgia on toimittanut täytäntöönpanopäätöksellä 2011/489/EU myönnetyn poikkeuksen yhteydessä, osoittavat, ettei poikkeus ole johtanut veden laadun heikkenemiseen. Komissio on toimittanut neuvostolle ja Euroopan parlamentille vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun direktiivin 91/676/ETY toimeenpanoa koskevan kertomuksen, joka perustuu vuosia 2008–2011 (3) koskeviin jäsenvaltioiden kertomuksiin ja osoittaa, että Flanderin alueen pohjaveden osalta keskimääräiset nitraattipitoisuudet ovat 78 prosentissa seuranta-asemista alle 50 mg/l ja 63 prosentissa seuranta-asemista alle 25 mg/l. Seurantatietojen mukaan pohjaveden nitraattipitoisuus on vähenemässä verrattuna edelliseen raportointikauteen (2004–2007). Pintavesien osalta keskimääräiset nitraattipitoisuudet ovat 93 prosentissa seuranta-asemista alle 50 mg/l ja 70 prosentissa seuranta-asemista alle 25 mg/l. Suurimmassa osassa pintavesien seurantapisteistä nitraattipitoisuudet ovat laskussa. Raportointikautena 2008–2011 noin 80 prosenttia kaikista joista ja jokisuiden vaihettumisalueista luokiteltiin joko rehevöityneiksi tai erittäin runsasravinteisiksi.

(7)

Flanderi on vahvistanut jäljempänä esitetyt vedenlaatutavoitteet, jotka on saavutettava toimintaohjelman kaudella 2015–2018. Pintaveden nitraattipitoisuuden on oltava alle 50 mg/l 95 prosentissa maatalouden seurantaverkon seurantapaikoista; kun kyseessä on matala pohjavesi, jonka palautumisnopeus on hitaampi, keskimääräistä nitraattipitoisuutta on vähennettävä 20 prosenttia vuoden 2010 keskitasosta, joka oli 40 mg/l; yhtenäisillä hydrogeologisilla alueilla, joilla matalan pohjaveden nitraattipitoisuudet ovat keskimäärin yli 50 mg/l, keskimääräistä pitoisuutta on vähennettävä 5 mg/l.

(8)

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Flanderi on vahvistanut tehostetun toimintaohjelman kaudelle 2015–2018. Strategiaa tarkastellaan uudelleen talven 2016–2017 lopussa, ja tarkastelun perusteella toteutetaan mahdollisia uusia tehostettuja toimia sen varmistamiseksi, että asetetut vedenlaatutavoitteet saavutetaan. Lainsäädäntöä, jolla direktiivi 91/676/ETY saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä Flanderin alueella, ”asetus vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta” (4), jäljempänä ’lanta-asetus’, on muutettu (5) kauden 2015–2018 toimintaohjelman mukaisesti 12 päivänä kesäkuuta 2015, ja sitä sovelletaan yhdessä tämän päätöksen kanssa.

(9)	Lanta-asetusta sovelletaan Flanderin koko alueella.

(10)	Lanta-asetukseen sisältyy sekä typen että fosfaattien käyttöä koskevia vaatimuksia.

(11)

Belgian esittämistä Flanderin aluetta koskevista tausta-asiakirjoista käy ilmi, että ehdotetut määrät eli 250 ja 200 kilogrammaa karjanlannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden ovat puolueettomasti perusteltavissa esimerkiksi pitkillä kasvukausilla ja suuria typpimääriä kuluttavilla kasvustoilla.

(12)

Belgian toimittamat Flanderin aluetta koskevat tiedot kaudelta 2008–2011 osoittavat sikojen määrän kasvaneen 4,4 prosenttia verrattuna kauteen 2004–2007. Uusimmat saatavilla olevat luvut vuosilta 2012 ja 2013 osoittavat sikojen määrän kasvaneen hieman vähemmän eli 2,6 prosenttia. Siipikarjan määrä väheni 13,2 prosenttia vuosina 2004–2008, minkä jälkeen se kasvoi 20,8 prosenttia. Nautakarjan määrä on pysynyt samana. Jotta pyydetyn poikkeuksen soveltaminen ei johtaisi karjatalouden lisääntymiseen, toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että kasvatettavan karjan lukumäärää rajoitetaan kullakin tilalla (ravinnepäästöoikeudet) Flanderin alueella lanta-asetuksessa vahvistettujen säännösten mukaisesti.

(13)

Karjanlannasta peräisin olevan typen käyttö väheni 15 prosenttia kaudella 2008–2011 verrattuna kauteen 2004–2007. Kolmannen toimintaohjelman aikana (2007–2010) karjanlannasta peräisin olevan typen käyttö pysyi noin 101 000 tonnissa vuotta kohti. Neljännen toimintaohjelman aikana karjanlannasta peräisin olevan typen käyttö väheni entisestään (94 500 tonnia vuonna 2013). Raportointikaudella 2008–2011 mineraalitypen käyttö lisääntyi 4 prosenttia verrattuna kauteen 2004–2007. Viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot vuosilta 2012 ja 2013 osoittavat, että maaperän typen käyttö on vakiintumassa 39 000 tonniin.

(14)

Pyynnön tutkimisen jälkeen voidaan katsoa, etteivät ehdotetut määrät eli 250 ja 200 kilogrammaa laiduntavan karjan lannasta ja käsitellystä sianlannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa estä direktiivin 91/676/ETY tavoitteiden saavuttamista edellyttäen, että noudatetaan tiettyjä tiukkoja edellytyksiä niiden tehostettujen toimien lisäksi, jotka toteutetaan kauden 2015–2018 toimintaohjelman mukaisesti.

(15)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY (6) säädetään kattavasta ja rajat ylittävästä vesiensuojelun toimintamallista, jossa vesiensuojelu järjestetään vesipiireittäin ja jonka tavoitteena on saavuttaa eurooppalaisten vesimuodostumien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Ravinteiden vähentäminen on olennainen osa kyseistä tavoitetta. Poikkeuksen myöntäminen tämän päätöksen perusteella ei rajoita direktiivin 2000/60/EY säännösten soveltamista eikä sulje pois lisätoimien tarvetta siitä johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi.

(16)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/2/EY (7) vahvistetaan yleiset säännöt, joiden tavoitteena on unionin ympäristöpolitiikkoja ja ympäristöön mahdollisesti vaikuttavia politiikkoja tai toimintoja tukevan unionin paikkatietoinfrastruktuurin perustaminen. Tämän päätöksen yhteydessä kerättyjen paikkatietojen olisi tarvittaessa oltava kyseisen direktiivin säännösten mukaisia. Jotta voidaan vähentää hallinnollista taakkaa ja parantaa tietojen johdonmukaisuutta, Belgian olisi tämän päätöksen nojalla tarvittavia tietoja kerätessään käytettävä tarvittaessa tietoja, jotka on hankittu Euroopan parlamentin ja neuvosto asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (8) V osaston II luvun mukaisesti perustetun yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän puitteissa.

(17)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 91/676/ETY 9 artiklalla perustetun nitraattikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Myönnetään tämän päätöksen 4–12 artiklassa säädetyin edellytyksin poikkeus, jota Belgia on pyytänyt Flanderin alueen puolesta ja jonka tarkoituksena on sallia direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ja kyseisen alakohdan a alakohdassa mainittuja määriä suurempi karjanlannan määrä.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä päätöstä sovelletaan tapauskohtaisesti tilan tiettyihin lohkoihin, joilla viljellään typentarpeeltaan suuria kasvustoja, joiden kasvukausi on pitkä, edellyttäen, että sovelletaan 4–7 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä.

3 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

a)	’tiloilla’ maatiloja riippumatta siitä, harjoitetaanko niillä karjankasvatusta vai ei;

b)	’lohkolla’ yksittäistä peltoa tai peltojen ryhmää, joiden sato, maaperätyyppi ja lannoituskäytännöt ovat samanlaiset;

c)	’nurmella’ pitkä- tai lyhytikäistä nurmea (lyhytikäisen nurmen kesto on yleensä alle neljä vuotta);

d)

’typentarpeeltaan suurilla kasvustoilla, joiden kasvukausi on pitkä’ mitä tahansa seuraavista: i) nurmea; ii) nurmea, josta alle 50 prosenttia on apilaa; iii) maissia, jonka alle kylvetään ennen sadonkorjuuta tai sen jälkeen kerääjäkasveiksi nurmikasveja, jotka leikataan ja poistetaan pellolta; iv) leikkonurmea tai niitettävää ruista, jonka jälkeen viljellään maissia; v) talvivehnää tai ruisvehnää, jonka jälkeen viljellään kerääjäkasvia; vi) sokeri- tai rehujuurikkaita;

e)	’laiduntavalla karjalla’ nautakarjaa (lukuun ottamatta lihavasikoita), lampaita, vuohia ja hevosia;

f)	’lannan käsittelyllä’ sianlannan erottelua kahteen osaan eli kiinteään ja nestemäiseen sen levitettävyyden sekä typen ja fosfaattien talteenoton parantamiseksi;

g)	’käsitellyllä lannalla’ sianlannan käsittelystä saatavaa nestemäistä osaa;

h)	’typpi- ja fosfaattipitoisuudeltaan alhaisella lietelannalla’ käsiteltyä lantaa, jonka typpipitoisuus on enintään yksi kilogramma typpeä ja fosfaattipitoisuus enintään yksi kilogramma fosfaatteja tonnissa lietelantaa;

i)	’maaprofiililla’ maanpinnan tason alla olevaa maaperäkerrosta 0,90 metrin syvyyteen saakka, paitsi jos pohjaveden keskimääräinen korkein taso on tätä matalampi; jälkimmäisessä tapauksessa kyseistä maaperäkerrosta siihen syvyyteen saakka, jolla on pohjaveden keskimääräinen korkein taso.

4 artikla

Vuosittainen hakemus ja sitoumus

1.   Viljelijöiden, jotka haluavat hyödyntää tämän päätöksen mukaista poikkeusta, on jätettävä toimivaltaisille viranomaisille hakemus vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta. Vuotta 2015 koskeva hakemus on jätettävä viimeistään 31 päivänä heinäkuuta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen hakemuksen yhteydessä viljelijöiden on kirjallisesti sitouduttava täyttämään 5, 6 ja 7 artiklassa säädetyt edellytykset.

5 artikla

Lannan käsittely

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että lannan käsittelystä jäävä lannan kiinteä osa toimitetaan valtuutettuihin kierrätyslaitoksiin hajupäästöjen ja muiden päästöjen vähentämiseksi, maatalous- ja hygieniaominaisuuksien parantamiseksi, käsittelyn helpottamiseksi sekä typen ja fosfaattien talteenoton parantamiseksi.

2.   Poikkeusta hyödyntävien, lantaa käsittelevien viljelijöiden on annettava vuosittain toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot käsiteltäväksi lähetetyn lannan määrästä, lannan kiinteän osan ja käsitellyn lannan määrästä ja määränpäästä sekä niiden typpi- ja fosfaattipitoisuuksista.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on laadittava menetelmät, joilla voidaan arvioida käsitellyn lannan koostumusta, vaihtelua koostumuksessa ja käsittelyn tehokkuutta, kullakin yksittäisellä poikkeusta hyödyntävällä tilalla, ja päivitettävä säännöllisesti näitä menetelmiä.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että lannan käsittelystä aiheutuvat ammoniakkipäästöt ja muut päästöt kerätään ja käsitellään sellaisten laitosten ympäristövaikutusten ja -haittojen vähentämiseksi, joiden päästöt ylittävät viitetilanteen, toisin sanoen raakalannan varastoinnin ja levittämisen osalta.

Tätä varten toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että laaditaan luettelo laitoksista, joiden päästöt on käsiteltävä, ja että kyseistä luetteloa päivitetään säännöllisesti.

6 artikla

Lannan ja muiden lannoitteiden käyttö

1.   Edellyttäen, että 2–12 kohdassa säädettyjä edellytyksiä noudatetaan, vuosittain maahan levitettävä määrä laiduntavan karjan lantaa, käsiteltyä lantaa sekä typpi- ja fosfaattipitoisuudeltaan alhaista lietelantaa, mukaan lukien eläinten omat jätökset, saa olla poikkeuksen piiriin kuuluvilla lohkoilla enintään

a)	250 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa, kun lohkoilla viljellään i) nurmea tai maissia, jonka aluskasvina on nurmikasveja; ii) leikkonurmea, jonka jälkeen viljellään maissia; iii) niitettävää ruista, jonka jälkeen viljellään maissia; iv) nurmea, josta alle 50 prosenttia on apilaa;

b)	200 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa, kun lohkoilla viljellään i) talvivehnää ja sen jälkeen kerääjäkasveja; ii) ruisvehnää ja sen jälkeen kerääjäkasveja; iii) sokeri- tai rehujuurikkaita.

2.   Käsiteltyä lantaa, joka ei vastaa typpi- ja fosfaattipitoisuudeltaan alhaisen lietelannan määritelmää, saa käyttää poikkeuksen piiriin kuuluvilla lohkoilla ainoastaan, jos sen typen ja fosfaattien välinen suhde (N/P2O5) on vähintään 3,3.

3.   Typpi- ja fosfaattipitoisuudeltaan alhaista lietelantaa saa levittää enintään 15 tonnia hehtaaria kohti.

4.   Typen ja fosfaattien kokonaiskuormituksen on vastattava kyseessä olevan kasvuston ravinnetarvetta, ja siinä on otettava huomioon maaperästä peräisin oleva typpimäärä sekä käsittelyn seurauksena lisääntynyt typen saatavuus. Se ei missään tapauksessa saa ylittää minkään viljelykasvin osalta toimintaohjelmassa vahvistettuja fosfaatin ja typen enimmäiskäyttövaatimuksia.

5.   Poikkeuksen piiriin kuuluvilla lohkoilla ei saa käyttää kemiallisia fosfaattilannoitteita.

6.   Kullakin tilalla on oltava koko viljelyalan kattava lannoitussuunnitelma, jossa esitetään viljelykierto sekä suunniteltu lannan ja typpi- ja fosfaattilannoitteiden käyttö. Lannoitussuunnitelman on oltava saatavilla tilalla viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä helmikuuta.

Lannoitussuunnitelmassa on esitettävä seuraavat tiedot:

a)	karjan lukumäärä ja kuvaus säilytys- ja varastointijärjestelmistä, käytettävissä olevat lannanvarastointitilat mukaan luettuina;

b)	laskelma tilalla tuotetun lannan sisältämän typen määrästä (josta on vähennetty eläinsuojissa ja varastoinnissa syntyvä hävikki) sekä fosforin määrästä;

c)	lannan käsittelyn kuvaus ja käsitellyn lannan ominaispiirteet;

d)	tilan ulkopuolelle toimitettavan tai tilalla käytettävän lannan määrä, tyyppi ja odotetut ominaispiirteet;

e)	viljelykierto ja niiden lohkojen maa-ala, joilla viljellään typentarpeeltaan suuria kasvustoja, joiden kasvukausi on pitkä, sekä lohkot, joilla viljellään muita kasvustoja;

f)	arvio viljelykasvien tarvitsemista typen ja fosforin määristä kullakin lohkolla;

g)	karjanlantana lisättävää typpeä ja fosforia koskeva laskelma kultakin lohkolta;

h)	kemiallisina ja muina lannoitteina lisättävää typpeä ja fosforia koskeva laskelma kultakin lohkolta.

i)	laskelmat typen ja fosforin käyttöä koskevien vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi.

Lannoitussuunnitelmat on tarkistettava seitsemän päivän kuluessa mahdollisesta viljelykäytäntöjen muuttumisesta sen varmistamiseksi, että suunnitelmat ja tosiasialliset maatalouskäytännöt vastaavat toisiaan.

7.   Kullakin tilalla on pidettävä lannoitekirjanpitoa; kunkin kalenterivuoden kirjanpito on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään seuraavan kalenterivuoden 15 päivänä maaliskuuta.

8.   Lannoituskirjanpidossa on esitettävä seuraavat tiedot:

a)	kasvustojen pinta-alat;

b)	karjan määrä ja laji;

c)	lannantuotanto eläintä kohden;

d)	tilalle muualta tuotujen lannoitteiden määrä;

e)	tilalta viedyn lannan määrä ja vientikohde.

9.   Kullakin poikkeusta hyödyntävällä tilalla on oltava saatavilla maaperän typpi- ja fosforianalyysin tulokset.

Näytteet on otettava ja analyysi on tehtävä vähintään neljän vuoden välein viimeistään 31 päivänä toukokuuta kullakin viljelykierron ja maaperän ominaisuuksien suhteen yhtenevällä tilan osalla.

Analyyseja on tehtävä vähintään yksi kutakin viiden hehtaarin viljelyalaa kohden.

10.   Maaprofiilin nitraattipitoisuus on mitattava joka syksy viimeistään 15 päivänä marraskuuta vähintään kuudella prosentilla kaikista poikkeuksen piiriin kuuluvista lohkoista ja yhdellä prosentilla muista poikkeusta hyödyntävällä tilalla käytössä olevista lohkoista siten, että mittauksia tehdään vähintään 85 prosentilla kyseisistä tiloista. Kutakin kahden hehtaarin suuruista viljelyalaa kohti on otettava vähintään kolme näytettä, jotka edustavat kolmea maaprofiilin eri kerrostumaa.

11.   Lantaa, käsiteltyä lantaa, typpi- ja fosfaattipitoisuudeltaan alhaista lietelantaa, jonka kokonaistyppipitoisuus on yli 0,60 kilogrammaa tonnia kohti, sekä kemiallisia tai muita lannoitteita ei saa levittää poikkeuksen piiriin kuuluvilla lohkoilla 1 päivän syyskuuta ja seuraavan vuoden 15 päivän helmikuuta välisenä aikana.

12.   Vähintään kaksi kolmasosaa lannasta peräisin olevan typen määrästä, laiduntavan karjan jätöksiä lukuun ottamatta, on levitettävä ennen kunkin vuoden 1 päivää kesäkuuta.

7 artikla

Maankäyttö

Yksittäistä poikkeusta hyödyntävien viljelijöiden on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

a)	nurmi on kynnettävä keväällä kaikilla maaperätyypeillä savimaata lukuun ottamatta;

b)	savimaalla nurmi on kynnettävä ennen 15 päivää syyskuuta;

c)	poikkeuksen piiriin kuuluvilla lohkoilla viljelykiertoon ei saa sisältyä ilmakehän typpeä sitovia palkokasveja tai muita kasveja. Tätä ei kuitenkaan sovelleta, jos nurmesta alle 50 prosenttia on apilaa;

d)	typentarpeeltaan suuret kasvustot on kylvettävä kahden viikon kuluessa nurmen kyntämisestä, eikä lannoitteita saa levittää sinä vuonna, jona pitkäikäinen nurmi kynnetään;

e)	kerääjäkasvit on kylvettävä kahden viikon kuluessa talvivehnän korjaamisesta, kuitenkin viimeistään 10 päivänä syyskuuta;

f)	kerääjäkasveja ei saa kyntää ennen 15 päivää helmikuuta sen varmistamiseksi, että pelloilla on pysyvä kasvipeite, joka ottaa talteen syksyllä alempiin maakerroksiin vapautuvat nitraatit ja vähentää hävikkiä talven aikana.

8 artikla

Muut toimenpiteet

Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että poikkeukset, jotka on myönnetty käsitellyn lannan käyttöä varten, ovat yhteensopivia lannan käsittelyyn ja kiinteän osan prosessointiin valtuutettujen laitosten kapasiteetin kanssa.

Tämän poikkeuksen soveltaminen ei rajoita toimenpiteitä, joita tarvitaan unionin muun ympäristölainsäädännön noudattamiseksi.

9 artikla

Lannan tuotantoon ja kuljetukseen liittyvät toimenpiteet

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kullakin tilalla pidettävän karjan lukumäärää koskevia rajoituksia (ravinnepäästöoikeudet) noudatetaan Flanderin alueella lanta-asetuksen säännösten mukaisesti.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kaikki valtuutettujen kuljettajien suorittamat lantakuljetukset rekisteröidään maantieteellisten paikannusjärjestelmien avulla.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että lannan typpi- ja fosfaattipitoisuus arvioidaan ennen kuljetusta. Lantanäytteet on analysoitava tunnustetuissa laboratorioissa ja analyysien tulokset on annettava tiedoksi toimivaltaisille viranomaisille sekä viljelijälle, jolle lanta toimitetaan.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kuljetuksen mukana on asiakirja, jossa ilmoitetaan kuljetetun lannan määrä sekä sen typpi- ja fosfaattipitoisuus.

10 artikla

Seuranta

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että laaditaan ja päivitetään vuosittain karttoja, joista ilmenevät tilojen prosenttiosuus, lohkojen lukumäärä, karjan prosenttiosuus sekä maatalousmaan prosenttiosuus kunkin yksittäisen poikkeuksen piirissä kussakin kunnassa, mukaan lukien paikallinen maankäyttö.

Toimivaltaisen viranomaisen on kerättävä ja päivitettävä vuosittain tiedot kunkin yksittäisen poikkeuksen piiriin kuuluvista viljelykierroista ja maatalouskäytännöistä.

2.   Jotta poikkeuksen vaikutuksia vedenlaatuun voidaan arvioida, on ylläpidettävä komission päätöksen 2008/64/EY (9) 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua seurantaverkostoa näytteiden ottamiseksi pintavesistä ja matalista pohjavesistä. Seurantaverkosto aikoo mitata myös Pohjanmereen virtaavien jokien nitraatti- ja fosfaattipitoisuuksia. Alkuperäisten seurantakohteiden lukumäärää ei saa vähentää eikä kohteiden sijaintia muuttaa tämän päätöksen soveltamisaikana.

3.   Seurantaa on tehostettava hiekkamailla olevilla maatalouden valuma-alueilla.

4.   On pidettävä yllä vähintään 150:tä tilaa vastaavia, päätöksellä 2008/64/EY perustettuja seurantakohteita, jotta saataisiin tietoa maavesien typpi- ja fosfaattipitoisuuksista, maaprofiilin mineraalitypestä ja vastaavasta typen ja fosfaattien kulkeutumisesta juuristovyöhykkeen kautta pohjavesiin sekä typen ja fosfaattien pinta- ja pohjavesivalunnasta sekä poikkeuksen piiriin kuuluvissa että tavanomaisissa olosuhteissa.

Seurantakohteiden on edustettava pääasiallisia maaperätyyppejä (savi-, hiekka- ja lössimaa), lannoituskäytäntöjä ja kasvustoja.

Seurantaverkoston kokoonpanoa ei saa muuttaa tämän päätöksen soveltamisaikana.

5.   Tutkimusten ja jatkuvien ravinneanalyysien on tuotettava tietoa yksittäistä poikkeusta hyödyntävien tilojen paikallisesta maankäytöstä, viljelykierroista ja -käytännöistä.

Tätä tietoa voidaan käyttää mallipohjaisissa laskelmissa, joilla selvitetään nitraatin huuhtoutumista ja fosforin hävikkiä pelloilta, joille levitetään laiduntavan karjan lantaa ja käsiteltyä sianlantaa vuosittain enintään 250 tai 200 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden.

6.   Seurantaverkostoon kuuluvien tilojen matalista pohjavesistä, pintavesistä, valumavesistä ja vesivirroista on kerättävä tietoja, joista käy ilmi juuristovyöhykkeestä pohjaveteen ja pintaveteen siirtyvän veden nitraatti- ja fosforipitoisuus.

11 artikla

Tarkastus

1.   Toimivaltaiset viranomaiset tekevät kaikille poikkeushakemuksille hallinnollisen tarkastuksen. Jos tarkastuksessa havaitaan, etteivät 5, 6 ja 7 artiklassa säädetyt edellytykset täyty, asiasta ilmoitetaan hakijalle. Tällaisessa tapauksessa hakemus katsotaan hylätyksi.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on laadittava peltotarkastusohjelma, joka perustuu riskianalyysiin, aikaisempien vuosien tarkastusten tuloksiin ja direktiivin 91/676/ETY täytäntöönpanolainsäädännön soveltamista koskevien yleisten pistokoetarkastusten tuloksiin.

Peltotarkastuksia on tehtävä vähintään 7 prosentille yksittäistä poikkeusta hyödyntävistä maatiloista, ja tarkastusten on koskettava 5–7 artiklassa vahvistettujen edellytysten noudattamista. Jos tarkastuksessa havaitaan, etteivät edellytykset täyty, asiasta ilmoitetaan viljelijälle. Tällaisessa tapauksessa seuraavaa vuotta koskeva poikkeushakemus katsotaan hylätyksi.

3.   Edellä 6 artiklan 9 kohdassa tarkoitetut mittaustulokset on tarkastettava. Jos tarkastuksessa havaitaan, ettei edellytyksiä ole noudatettu, mukaan luettuna lanta-asetuksessa määritellyn raja-arvon ylittyminen, asiasta ilmoitetaan viljelijälle ja lohkoa tai lohkoja koskeva seuraavan vuoden poikkeushakemus katsotaan hylätyksi.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että vähintään 2 prosentille lantakuljetuksista tehdään tarkastus, joka perustuu riskienarviointiin ja 1 kohdassa tarkoitettujen hallinnollisten tarkastusten tuloksiin.

Tarkastuksiin on kuuluttava vähintään valtuuttamista koskevien velvoitteiden täyttämisen tarkastaminen, kuljetusasiakirjojen tarkastaminen, lannan alkuperän ja määränpään todentaminen sekä näytteidenotto kuljetettavasta lannasta.

Näytteet voidaan tarvittaessa ottaa lastausoperaation aikana käyttäen ajoneuvoihin asennettuja automaattisia näytteenottolaitteita.

Lantanäytteet on analysoitava toimivaltaisten viranomaisten hyväksymissä laboratoriossa ja analyysien tulokset on annettava tiedoksi toimittavalle ja vastaanottavalle viljelijälle.

5.   Toimivaltaisille viranomaisille on annettava tarvittavat valtuudet ja keinot, jotta ne voivat tarkastaa tämän päätöksen nojalla myönnettyyn poikkeukseen liittyvien edellytysten täyttymisen.

12 artikla

Raportointi

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta kertomus, johon sisältyvät seuraavat tiedot:

a)	10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kartat, joista ilmenevät tilojen, karjan ja maatalousmaan prosenttiosuudet sekä paikallinen maankäyttö ja tiedot poikkeusta hyödyntävien tilojen viljelykierrosta ja maatalouskäytännöistä;

b)	10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun veden seurannan tulokset, pinta- ja pohjavesien ja Pohjanmereen virtaavien vesien laadun muutossuuntauksia koskevat tiedot mukaan luettuina, sekä selvitys poikkeuksen vaikutuksista vedenlaatuun;

c)

arvio syksyllä havaituista maaprofiilin nitraattijäämistä poikkeuksen piiriin kuuluvilla lohkoilla sekä niiden vertailu nitraattijäämiä ja niiden muutossuuntauksia koskeviin tietoihin muiden kuin poikkeuksen piiriin kuuluvien lohkojen osalta, joilla on samanlainen viljelykierto. Muihin kuin poikkeuksen piiriin kuuluviin lohkoihin olisi sisällytettävä poikkeusta hyödyntävillä tiloilla sijaitsevat muut kuin poikkeuksen piiriin kuuluvat lohkot ja muilla tiloilla sijaitsevat lohkot;

d)	tiedot 10 artiklan 6 kohdassa tarkoitetusta juuristovyöhykkeestä pohjaveteen siirtyvän veden nitraatti- ja fosforipitoisuudesta sekä 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta lisätystä vedenlaadun seurannasta hiekkamailla olevilla maatalouden valuma-alueilla;

e)	kartoitusten tulokset paikallisesta maankäytöstä, viljelykierroista ja maatalouskäytännöistä sekä 10 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen mallipohjaisten laskemien tulokset nitraatti- ja fosforihävikistä yksilöllistä poikkeusta hyödyntävillä tiloilla;

f)	arvio poikkeusta koskevien edellytysten noudattamisesta tiloilla ja lohkoilla suoritettavien tarkastusten ja lantakuljetuksia koskevien tarkastusten avulla sekä tiedot hallinnollisissa ja peltotarkastuksissa todetuista tiloista, jotka eivät täytä edellytyksiä;

g)	tiedot lannan käsittelystä, lannan kiinteän osan prosessointi ja käyttö mukaan luettuina, ja yksityiskohtaiset tiedot käsittelyjärjestelmien ominaispiirteistä ja tehokkuudesta sekä käsitellyn lannan koostumuksesta;

h)	tiedot poikkeusta hyödyntävien tilojen lukumäärästä ja poikkeuksen piiriin kuuluvista lohkoista, joille on levitetty käsiteltyä lantaa ja nitraatti- ja fosfaattipitoisuudeltaan alhaista lietelantaa, sekä levitetyn lannan tai lietelannan määristä;

i)	tiedot 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista menetelmistä käsitellyn lannan koostumuksen ja sen vaihtelujen sekä käsittelyn tehokkuuden arvioimiseksi kullakin yksittäistä poikkeusta hyödyntävällä tilalla;

j)	selvitys 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista lannan käsittelylaitoksista;

k)	yhteenveto ja arviointi 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista seurantapaikoista saaduista tiedoista;

l)	lannoitusta koskevat tiedot kaikilta yksittäistä poikkeusta hyödyntäviltä tiloilta, mukaan lukien tuottoa ja maaperätyyppiä koskevat tiedot;

m)	kunkin karjaryhmän lukumäärän kehitys Flanderin alueella ja poikkeustiloilla.

Raporttiin sisältyvien paikkatietojen on tarvittaessa oltava direktiivin 2007/2/EY säännösten mukaisia. Tarvittavien tietojen keräämiseksi Belgian on tarvittaessa käytettävä tietoja, jotka on hankittu asetuksen (EU) N:o 1306/2013 V osaston II luvun mukaisesti.

13 artikla

Soveltamisaika

Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2018.

14 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Belgian kuningaskunnalle.

---

(1)  EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1.

(2)  Komission täytäntöönpanopäätös 2011/489/EU, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2011, Belgian pyytämän, Flanderin aluetta koskevan poikkeuksen myöntämisestä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY mukaisesti (EUVL L 200, 3.8.2011, s. 23).

(3)  Four-year report within the framework of the Nitrates Directive (91/676/EEC) for the Flemish Region, K. Desimpelaere, E. Lesage – Vlaamse Landmaatschappij, R. Eppinger, H. Maeckelberghe, K. Van Hoof – Vlaamse Milieumaatschappij, kesäkuu 2012.

(4)  Belgisch Staatsblad, 29. joulukuuta 2006, s. 76368.

(5)  Belgisch Staatsblad, 29.7.2015, s. 47994.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

(9)  Komission päätös 2008/64/EY, tehty 21 päivänä joulukuuta 2007, Belgian pyytämän, Flanderin aluetta koskevan poikkeuksen myöntämisestä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY mukaisesti (EUVL L 16, 19.1.2008, s. 28).

---