EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32015R0110

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/110, annettu 26 päivänä tammikuuta 2015 , lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta sellaisten tiettyjen raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien tuonnissa, jotka ovat peräisin Valko-Venäjältä, Kiinan kansantasavallasta ja Venäjältä, sekä menettelyn päättämisestä Ukrainasta peräisin olevien tiettyjen raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien tuonnin osalta asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

OJ L 20, 27.1.2015, p. 6–30 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 19/04/2021

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2015/110/oj

27.1.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 20/6


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/110,

annettu 26 päivänä tammikuuta 2015,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta sellaisten tiettyjen raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien tuonnissa, jotka ovat peräisin Valko-Venäjältä, Kiinan kansantasavallasta ja Venäjältä, sekä menettelyn päättämisestä Ukrainasta peräisin olevien tiettyjen raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien tuonnin osalta asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan ja 11 artiklan 2 ja 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

1.   Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Neuvosto otti polkumyyntitutkimuksen, jäljempänä ’aiempi tutkimus’, jälkeen asetuksella (EY) N:o 1256/2008 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7306 30 41, ex 7306 30 49, ex 7306 30 72 ja ex 7306 30 77 ja jotka ovat peräisin Valko-Venäjältä, Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, Venäjältä, Thaimaasta ja Ukrainasta, tuonnissa, jäljempänä ’lopulliset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet’. Toimenpiteet toteutettiin 10,1–90,6 prosentin suuruisen arvotullin muodossa.

2.   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(2)

Lopullisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (3) julkaisemisen johdosta komissio vastaanotti 18 päivänä syyskuuta 2013 pyynnön panna vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukainen kyseisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu. Pyynnön esitti Euroopan unionin hitsattujen teräsputkien valmistajien etuja valvova Defence Committee of the welded steel tubes industry of the European Union, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, edustaen tuottajia, joiden tuotanto muodostaa huomattavan osan eli yli 25 prosenttia hitsattujen putkien kokonaistuotannosta unionissa.

(3)

Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

3.   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(4)

Kun komissio oli neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 19 päivänä joulukuuta 2013 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen (4), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4.   Tutkimus

4.1   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(5)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus käsitti 1 päivän lokakuuta 2012 ja 30 päivän syyskuuta 2013 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2010 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

4.2   Menettelyn osapuolet

(6)

Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, Valko-Venäjän, Kiinan, Venäjän ja Ukrainan, jäljempänä ’asianomaiset maat’, vientiä harjoittaville tuottajille, etuyhteydettömille tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä asianomaisten maiden edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(7)

Mahdollisuus tulla kuulluksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

4.2.1   Vientiä harjoittavien tuottajien otanta

(8)

Koska Kiinassa, Venäjällä ja Ukrainalla toimivia vientiä harjoittavia tuottajia oli ilmeisen runsaasti, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttämistä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi edellä mainittuja osapuolia ilmoittautumaan komissiolle 15 päivän kuluessa tarkastelun vireillepanosta ja toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot.

(9)

Komissio ei loppujen lopuksi saanut otantaa koskevaan kyselyyn vastauksia kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta. Yhdeltä Ukrainassa toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta saatiin vastaus. Lisäksi vastaukset saatiin kolmelta Venäjällä toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta. Näin ollen komissio katsoi, ettei vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta ollut tarpeen.

4.2.2   Tuojien ja unionin tuottajien otanta

(10)

Koska etuyhteydettömiä tuojia oli unionissa ilmeisen runsaasti, vireillepanoilmoituksessa esitettiin perusasetuksen 17 artiklan mukaisen otantamenettelyn käyttöä. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi edellä mainittuja osapuolia ilmoittautumaan komissiolle 15 päivän kuluessa tarkastelun vireillepanosta ja toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Koska etuyhteydettömiltä tuojilta ei saatu yhtään vastausta, otantaa ei käytetty etuyhteydettömiin tuojiin.

(11)

Menettelyyn osallistuvien unionin tuottajien suuren määrän takia vireillepanoilmoituksessa ilmoitettiin, että komissio oli alustavasti valinnut unionin tuottajista vahingon määrittämistä varten otoksen perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Esivalinta oli tehty käyttämällä komission käytettävissä vireillepanovaiheessa olleita tietoja, ja se perustui tuottajien myyntimäärään, tuotantomäärään ja maantieteelliseen sijaintiin unionissa. Otanta vastasi suurinta edustavaa unionin tuotannonalan tuotannon ja myynnin määrää, joka voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa määräajassa, ja se muodostaa 52 prosenttia unionin tuotannonalan kokonaistuotannosta ja -myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille EU:ssa. Lisäksi otos oli edustava yritysten maantieteellisen sijainnin osalta, koska siihen kuului yrityksiä neljästä eri jäsenvaltiosta. EU:n tuottajia kuultiin ehdotetusta otoksesta vireillepanoilmoituksen julkaisupäivänä. Koska tuottajia ei ilmoittautunut lisää eikä otoksesta saatu huomautuksia, ehdotettu otos vahvistettiin.

(12)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Komissio lähetti tätä varten kyselylomakkeet vientiä harjoittaville tuottajille ja otokseen valituille unionin tuottajille. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

a)

Unionin tuottajat:

Arcelor Mittal Karvina, Tšekki,

Arcelor Mittal Krakow, Puola,

Arvedi Tubi Acciaio s.p.A, Cremona, Italia,

Tata Steel UK Limited, Corby, Yhdistynyt kuningaskunta;

b)

Vientiä harjoittava tuottaja Valko-Venäjällä:

Mogilev Metallurgical Works, Mogilev, Valko-Venäjä;

c)

Ukrainassa toimivaan vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä oleva kauppias:

Interpipe Europe SA, Lugano, Sveitsi;

d)

Tuottaja Venäjällä:

Pervouralsk New Pipe Plant, Pervouralsk, Venäjä;

e)

Vertailumaassa toimiva tuottaja:

Robor Ltd Johannesburg, Etelä-Afrikka.

B.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1.   Tarkasteltavana oleva tuote

(13)

Tarkasteltavana olevat tuotteet ovat Valko-Venäjältä, Kiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevia, tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7306 30 41, ex 7306 30 49, ex 7306 30 72 ja ex 7306 30 77 luokiteltavia poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisia raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettuja hitsattuja putkia, joiden ulkoläpimitta on enintään 168,3 millimetriä, lukuun ottamatta putkia, jollaisia käytetään öljy- ja kaasuputkijohdoissa tai öljyn tai kaasun porauksessa, tarkkuusputkia ja putkia, joissa on liitos- tai muita osia ja jotka soveltuvat kaasujen ja nesteiden johtamiseen ja joita käytetään siviili-ilma-aluksissa.

(14)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkasteltavana olevan tuotteen eri lajeilla on kaikilla samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja että niitä käytetään periaatteessa samaan tarkoitukseen.

2.   Samankaltainen tuote

(15)

Todettiin, että unionin tuotannonalan tuottamilla ja unionissa myymillä hitsatuilla putkilla sekä asianomaisissa maissa ja vertailumaassa tuotetuilla ja myydyillä hitsatuilla putkilla on olennaisesti samat fyysiset, kemialliset ja tekniset ominaisuudet ja niillä on samat peruskäyttötarkoitukset kuin asianomaisissa maissa tuotetuilla ja unioniin vietäväksi myydyillä hitsatuilla putkilla. Tämän vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

C.   POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(16)

Komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti neljästä tarkasteltavana olevasta maasta tulevan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(17)

Kaikki tutkimuksen kohteena olevat neljä maata veivät vähäpätöisiä määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tämän vuoksi polkumyynnin toistuminen ei ole todennäköistä yhdenkään tutkimuksen kohteena olevan neljän maan kohdalla. Arviointi rajoittui polkumyynnin toistumisen todennäköisyyteen käyttäen muihin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintoja. Kuten aiemmassa tutkimuksessa, vienti Valko-Venäjälle jätettiin ottamatta huomioon tätä tarkoitusta varten.

MUUT KUIN MARKKINATALOUSMAAT

1.   Vertailumaa

(18)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan nojalla Valko-Venäjän ja Kiinan ei katsota olevan markkinatalousmaita. Aiemmassa tutkimuksessa käytettiin Yhdysvaltoja vertailumaana normaaliarvon määrittämisessä. Vireillepanoilmoituksessa kaavailtiin Yhdysvaltojen käyttämistä vertailumaana tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, kuten pyynnön esittäjä ehdotti.

(19)

Komissio sai huomautuksia Mogilevilta ja Valko-Venäjän viranomaisilta. Huomautuksia ei saatu asianomaisilta osapuolilta Kiinassa.

(20)

Valkovenäläiset osapuolet väittivät, ettei Yhdysvallat ollut sopiva valinta ainoan Yhdysvalloissa toimivan yhteistyössä toimineen tuottajan ja unionin tuotannonalan välisten väitettyjen yhteyksien vuoksi.

(21)

Valkovenäläiset osapuolet ehdottivat Venäjän käyttämistä vertailumaana, koska Venäjän terästeollisuuden väitetään olevan verrattavissa Valko-Venäjän terästeollisuuteen, koska niillä on yhteisiä yhteyksiä entiseen Neuvostoliittoon.

(22)

Tutkimuksessa kuitenkin vahvistui, että maakaasun arvo ei näkynyt asianmukaisesti ainoan yhteistyössä toimineen venäläisen tuottajan tuotantokustannuksissa (ks. johdanto-osan 69 kappale). Lisäksi tämän venäläisen tuottajan yhteistyö ei ollut riittävää (ks. johdanto-osan 61 kappale). Tämän vuoksi Venäjän valitsemisesta vertailumaaksi ei pidetty asianmukaisena.

(23)

Komissio kartoitti myös muita kolmansia maita, jotka veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin. Komissio otti yhteyttä tuottajiin 14:ssä tiedossa olevassa terästä tuottavassa maassa. Näihin maihin kuuluivat Bosnia ja Hertsegovina, Brasilia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Serbia, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea ja Taiwan.

(24)

Yhdysvaltalaiset tuottajat eivät loppujen lopuksi tehneet lainkaan yhteistyötä komission kanssa. Se sai kuitenkin täydelliset vastaukset kyselylomakkeeseen tuottajilta entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa ja Etelä-Afrikassa. Koska eteläafrikkalaisella tuottajalla oli huomattavaa kotimaan myyntiä, komissio katsoi Etelä-Afrikan olevan soveliain valinta.

VALKO-VENÄJÄ

1.   Alustava huomio

(25)

Suurin tiedossa oleva valkovenäläinen tuottaja OJSC Mogilev Metallurgical Works, jäljempänä ’Mogilev’, toimi yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Mogilev ei kuitenkaan vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Näin ollen tiedot todennäköisistä vientihinnoista unioniin perustuivat vientihintoihin muihin kolmansiin maihin, kuten johdanto-osan 27 kappaleessa todetaan.

2.   Todennäköinen polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla

2.1   Normaaliarvon määritys

(26)

Valko-Venäjän osalta normaaliarvo määritettiin samankaltaiselle tuotteelle sen kunkin tuotelajin osalta niiden hintojen pohjalta, jotka veloitetaan kotimaan myynnissä riippumattomilta asiakkailta tavanomaisessa kaupankäynnissä Etelä-Afrikassa (vertailumaa). Jos samankaltaisen tuotteen jotakin tuotelajia ei myyty tavanomaisessa kaupankäynnissä tai jos jotakin tuotelajia ei myyty edustavassa määrin Etelä-Afrikan kotimarkkinoilla, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon lisäämällä samankaltaisen tuotteen tuotantokustannuksiin myynti-, yleis- ja hallintokulut sekä voiton.

2.2   Todennäköisen vientihinnan määrittäminen

(27)

Mogilev ei tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin. Näin ollen todennäköinen vientihinta määritettiin muihin kolmansiin maihin suuntautuvan myynnin hintojen perusteella.

2.3   Vertailu

(28)

Normaaliarvoa ja todennäköistä vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet otettiin huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(29)

Oikaisuja tehtiin kuljetuskustannusten, hyvitysten, alennusten ja kaupan portaisiin liittyvien erojen huomioon ottamiseksi, jos se oli tarpeen.

2.4   Todennäköinen polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla

(30)

Edellä esitetyn perusteella perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi todennäköiseksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin 28,4 prosenttia.

3.   Viennin kehitys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin

3.1   Vientiä harjoittavien tuottajien tuotantokapasiteetti

(31)

Mogilevin tuotantolinjoja käytettiin sekä hitsattujen putkien että putkipalkkien tuotantoon (vain vähäinen tuotantovaihe erottaa näiden kahden tuotteen tuotannon). Mogilev tuotti merkittäviä määriä putkipalkkeja ja vei niitä muun muassa unioniin, koska näiden tavaroiden osalta ei ole voimassa polkumyyntitulleja. Lisäksi Mogilev tuotti hitsattuja putkia, joiden halkaisija on yli 168,3 mm, jäljempänä ’suuret putket’, joihin ei sovelleta polkumyyntitulleja unionissa.

(32)

Nykyisen tuotevalikoiman pohjalta Mogilevin käyttämättömän kapasiteetin lasketaan olevan noin 20 000 tonnia eli noin 5 prosenttia unionin kulutuksesta.

(33)

Näin ollen — jos toimenpiteet kumottaisiin — on olemassa vaara, että Mogilev myisi merkittäviä määriä hitsattuja putkia unionin markkinoille polkumyyntihinnoin.

(34)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen Mogilev väitti, että sen tosiasiallinen käyttämätön kapasiteetti on huomattavasti pienempi hydrauliikkatestauksessa olevan pullonkaulan vuoksi. Hydrauliikkatestaus on kuitenkin vain vähäinen vaihe tarkasteltavana olevan tuotteen koko tuotantoprosessissa, ja tällainen pullonkaula on näin ollen suhteellisen helppo poistaa. Väitettä, jonka mukaan laitoksen käyttämätön kapasiteetti olisi määritettävä hydrauliikkatestauksessa käytettävien laitteiden pullonkaulan pohjalta, ei tämän vuoksi voida hyväksyä.

3.2   Tuotannon siirtäminen muista tuotteista, joita tuotetaan samoissa tiloissa

(35)

Kuten johdanto-osan 31 kappaleessa todettiin, Mogilevin on tällä hetkellä kannattavampaa tuottaa putkipalkkeja, koska niihin ei sovelleta polkumyyntitulleja, kun taas hitsattuihin putkiin sovelletaan unionissa polkumyyntitulleja. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tuotanto itse asiassa keskittyi voimakkaasti tuotteisiin, joihin ei unionissa sovelleta polkumyyntitulleja. Näiden tuotteiden osuus tuotetuista tuotteista oli huomattava. Jos hitsattuihin putkiin ei kohdistuisi toimenpiteitä, on odotettavissa, että Mogilev tuottaisi tasaisemmin eri tuotteita ja siirtäisi kapasiteettiaan tuotteista, joihin ei nykyisin sovelleta toimenpiteitä, hitsattuihin putkiin.

(36)

Näin ollen on olemassa merkittävä riski, että Mogilev ainakin osittain siirtäisi tuotantoaan tuotteista, joihin ei nykyisin sovelleta polkumyyntitulleja, unionin markkinoille polkumyyntihinnoin tarkoitetuille hitsatuille putkille, mikäli toimenpiteet kumottaisiin.

(37)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen Mogilev väitti, ettei se välittömästi siirtäisi tuotantoaan putkipalkeista hitsattuihin putkiin, koska se on useiden vuosien ajan myynyt suhteessa paljon enemmän putkipalkkeja kuin hitsattuja putkia eikä sillä ole syytä muuttaa tätä käytäntöä.

(38)

Tässä suhteessa olisi korostettava, että EU on Mogilevin suurin markkina-alue putkipalkeille ja ettei Mogilev tätä nykyä myy hitsattuja putkia unionin markkinoilla. Mogilev ei toimittanut mitään näyttöä siitä, että jos toimenpiteet kumottaisiin, eri tuotteiden osuus sen EU:hun suuntautuvassa myynnissä ei muuttuisi. Näin ollen säilytetään voimassa päätelmä, jonka mukaan Mogilev — jos toimenpiteet kumottaisiin — todennäköisesti tuottaisi tasaisemmin eri tuotteita ja siirtäisi ainakin osan tuotannostaan putkipalkeista unionin markkinoille tarkoitettuihin hitsattuihin putkiin.

3.3   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(39)

Kuten johdanto-osan 27 kappaleessa mainittiin, Valko-Venäjä ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Arvioitaessa näin ollen sitä, kuinka todennäköistä kauppavirtojen uudelleensuuntaaminen unionin markkinoille olisi, jos toimenpiteet kumottaisiin, olisi otettava huomioon seuraavat näkökohdat:

muille vientimarkkinoille suuntautuvan myynnin vallitsevat hinnat;

vallitsevat hinnat unionin markkinoilla sekä unionin tuotannonalan että muiden tuontilähteiden osalta; sekä

polkumyyntitullien piiriin kuulumattomien Mogilevin tuotteiden myyntikäyttäytyminen.

(40)

Kun verrataan Mogilevin keskimääräisiä myyntihintoja muihin maihin unionin markkinoilla vallitseviin hintoihin, voidaan havaita merkittävää hinnan alittavuutta. Verrattuna unionin tuotannonalan keskimääräisiin myyntihintoihin, hinnan alittavuuden taso vaihtelee 30:stä 50 prosenttiin. Mogilevin hinnat ovat myös alhaisemmat kuin muista lähteistä, kuten Intiasta ja Turkista, unionin markkinoille tulevan tuonnin hinnat.

(41)

Unionin markkinoiden todennäköistä houkuttelevuutta lisää myös se seikka, että Mogilevilla on jo olemassa myyntikanavat muiden tuotteiden myyntiä varten, ja niitä voitaisiin käyttää myös tarkasteltavana olevan tuotteen myymiseen, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(42)

Edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, että jos toimenpiteet kumottaisiin, on olemassa merkittävä riski viennin suuntaamisesta uudelleen unionin markkinoille polkumyyntihinnoin, koska unionin markkinat ovat hintojen osalta houkuttelevammat.

(43)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen Mogilev väitti, ettei sen hitsattujen putkien myynnin merkittävää kasvua kotimarkkinoilla ja Venäjän markkinoilla koko tarkastelujakson aikana ollut tarkasteltu asianmukaisesti. Tässä suhteessa olisi huomattava, että myyntimäärien kasvu näillä markkinoilla vahvistettiin tutkimuksen aikana. Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa Mogilev vahvisti vielä, että hitsattuja putkia myydään hinnoilla, jotka ovat EU:n markkinoilla vallitsevia markkinahintoja alhaisemmat. Näin ollen se seikka, että näiden tuotteiden myyntimäärät sekä kotimarkkinoilla että Venäjän markkinoilla ovat kasvaneet ajan mittaan, ei vähennä tai poista riskiä viennin suuntaamisesta uudelleen unionin markkinoille EU:n houkuttelevampien hintojen vuoksi. Tämän vuoksi Mogilevin väite hylättiin.

4.   Polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät

(44)

Valko-Venäjällä oleva käyttämätön kapasiteetti, riski tuotannon siirtämisestä muista tuotteista tarkasteltavana olevaan tuotteeseen ja unionin markkinoiden houkutteleva hintataso johtavat päätelmään, jonka mukaan on olemassa riski, että tarkasteltavana olevan tuotteen vienti polkumyyntihinnoin Valko-Venäjältä kasvaa, jos voimassa olevien toimenpiteiden annettaisiin päättyä.

Kiina

1.   Alustavat huomautukset

(45)

Kuten johdanto-osan 9 kappaleessa todettiin, komissio ei saanut minkäänlaista vastausta Kiinasta. Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, kokonaisanalyysi, myös polkumyyntilaskelmat, pohjautuvat näin ollen käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Kiinan viranomaisille ilmoitettiin komission aikeesta soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa ja tehdä päätelmät käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(46)

Tämän vuoksi polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä arvioitiin käyttämällä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta esitettyä pyyntöä, johon liitettiin muita tietolähteitä, kuten vientiä ja tuontia koskevat kauppatilastot (Eurostat ja Kiinan vientitiedot) sekä Metal Bulletin -julkaisu.

(47)

Yhteistyön puuttuminen vaikutti normaaliarvon ja useiden eri tuotelajien vientihinnan vertailuun. Katsottiin asianmukaiseksi määrittää sekä normaaliarvo että vientihinta yleiseltä pohjalta eli keskimääräisten arvojen pohjalta perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

2.   Todennäköinen polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla

2.1   Normaaliarvon määritys

(48)

Kiinan osalta normaaliarvo määritettiin niiden keskimääräisten hintojen pohjalta, jotka veloitetaan kotimaan myynnissä riippumattomilta asiakkailta tavanomaisessa kaupankäynnissä Etelä-Afrikassa (vertailumaa).

2.2   Todennäköisen vientihinnan määrittäminen

(49)

Koska yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä, vientihinnat oli perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti laskettava käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(50)

Komissio analysoi ensimmäiseksi Eurostatin tilastot. Kiinasta tuodun tuotteen tuontimäärät olivat kuitenkin hyvin vähäiset, joten niiden hintoja ei pidetty edustavina. Tästä syystä todennäköinen vientihinta määritettiin vientiä kolmansiin maihin koskevien Kiinan kauppatilastojen pohjalta.

2.3   Vertailu

(51)

Normaaliarvoa ja todennäköistä vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet otettiin huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(52)

Oikaisuja tehtiin kuljetuskustannusten, vakuutuskustannusten, arvonlisäveron, jota ei palauteta, vientikustannusten, hyvitysten ja alennusten erojen huomioon ottamiseksi, jos se oli tarpeen.

2.4   Todennäköinen polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla

(53)

Edellä esitetyn perusteella perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi todennäköiseksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin 39,3 prosenttia.

3.   Viennin kehitys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin

3.1   Vientiä harjoittavien tuottajien tuotantokapasiteetti

(54)

Koska yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä, on käytetty seuraavia lähteitä:

pyynnön esittäjän toimittamat tiedot

saatavilla olevat julkaisut (esim. Metal Bulletin)

aiemmassa tutkimuksessa kerätyt tiedot.

(55)

Kiinan hitsattujen putkien tuotannonalan tiedetään olevan ylivoimaisesti maailman suurin. Metal Bulletin on ilmoittanut hitsattujen putkien vuotuisen tuotannon olleen noin 35 miljoonaa tonnia vuonna 2012. Pyynnön esittäjä arvioi, että hitsattujen putkien tuotantokapasiteetti Kiinassa ylittää merkittävästi 45 miljoonaa tonnia vuodessa. Koko käyttämätön kapasiteetti olisi siten yli 10 miljoonaa tonnia, joka on 25 kertaa EU:n todettavissa oleva hitsattujen putkien kulutus.

(56)

Näin ollen — jos toimenpiteet kumottaisiin — on olemassa huomattava riski, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat myisivät merkittäviä määriä hitsattuja putkia unionin markkinoille polkumyyntihinnoin.

3.2   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(57)

Koska yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä, päätelmät perustuvat käytettävissä oleviin tietoihin. Tämän vuoksi riskiä kaupan suuntaamisesta unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumottaisiin, on arvioitu julkisesti saatavilla olevien lähteiden pohjalta.

(58)

Julkisesti saatavilla olevista lähteistä, kuten Metal Bulletinista, ilmeni Kiinan hintatason alittavan huomattavasti unionin tuotannonalan keskimääräisen myyntihinnan (848 euroa tonnilta) ja tärkeimmistä viejämaista, kuten Intiasta ja Turkista, unioniin suuntautuvan tuonnin keskimääräiset hinnat. Verrattuna unionin tuotannonalan keskimääräisiin myyntihintoihin, hinnan alittavuuden taso vaihtelee 30:stä 50 prosenttiin. Tämä osoittaa varmasti unionin markkinoiden houkuttelevuuden ja kiinalaisten kyvyn harjoittaa hintakilpailua, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(59)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että edellä mainitun huomattavan hintaeron vuoksi on olemassa merkittävä kauppavirtojen uudelleensuuntaamisen riski alhaisemman hintatason kolmansista maista kannattavammille unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumottaisiin.

4.   Polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät

(60)

Kiinassa oleva käyttämätön kapasiteetti ja unionin markkinoiden houkutteleva hintataso johtavat päätelmään, jonka mukaan on olemassa riski, että tarkasteltavana olevan tuotteen vienti polkumyyntihinnoin Kiinasta kasvaa huomattavasti, jos voimassa olevien toimenpiteiden annettaisiin päättyä.

MARKKINATALOUSMAAT

VENÄJÄ

1.   Alustavat huomautukset

(61)

Kaksi venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka edustavat noin 75:tä prosenttia Venäjän tuotannosta ja jotka vastasivat otantaa koskevaan kyselyyn, ilmoittivat sittemmin komissiolle, etteivät ne aikoneet vastata vientiä harjoittavan tuottajan kyselylomakkeeseen. Ainoastaan yksi pieni tuottaja, jolla ei ollut vientiä unioniin ja vain vähäistä vientiä muihin maihin, toimi tutkimuksessa yhteistyössä vastaamalla kyselyyn ja hyväksymällä tarkastuskäynnin tiloihinsa. Koska venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyöstä kieltäytymisen aste oli merkittävä, kokonaisanalyysi, myös polkumyyntilaskelmat, pohjautuvat käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Yhteistyöstä kieltäytyneille venäläisille vientiä harjoittaville tuottajille ja Venäjän viranomaisille ilmoitettiin komission aikeesta soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa ja tehdä päätelmät käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(62)

Tämän vuoksi polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä arvioitiin käyttämällä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta esitettyä pyyntöä, johon liitettiin muita tietolähteitä, kuten tuontia koskevat Eurostatin kauppatilastot, Venäjän vientitilastot sekä Metal Bulletin -julkaisu.

(63)

Yhteistyön merkittävä puuttuminen vaikutti normaaliarvon ja useiden eri tuotelajien vientihinnan vertailuun. Katsottiin asianmukaiseksi määrittää sekä normaaliarvo että vientihinta yleiseltä pohjalta eli keskimääräisten arvojen pohjalta perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(64)

Komissio totesi, että Eurostatin tilastoista ilmeni jonkinasteista tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia Venäjältä. Määrät olivat kuitenkin hyvin vähäiset, eikä kyseisen tuonnin hintoja näin ollen pidetty edustavina. Näin ollen tiedot todennäköisistä vientihinnoista unioniin perustuivat vientihintoihin muihin kolmansiin maihin, kuten johdanto-osan 73 kappaleessa todetaan.

2.   Todennäköinen polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla

2.1   Normaaliarvon määritys

(65)

Kuten johdanto-osan 61 kappaleessa mainittiin, venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien merkittävänasteinen yhteistyöstä kieltäytyminen pakotti komission käyttämään käytettävissä olevia tietoja normaaliarvon määrittämisessä. Tätä varten käytettiin yhteistyössä toimineen venäläisen tuottajan toimittamia tietoja.

(66)

Normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti. Aluksi tutkittiin, oliko samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana edustavaa verrattuna Venäjältä kolmansiin maihin suuntautuvaan vientimyyntiin. Kotimarkkinamyynnin todettiin olevan edustavaa, jos samankaltaisen tuotteen myynnin määrä oli vähintään 5 prosenttia Venäjältä kolmansiin maihin suuntautuvasta vientimyynnistä.

(67)

Tämän jälkeen tutkittiin, myydäänkö samankaltaista tuotetta tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tämä tehtiin määrittämällä riippumattomille asiakkaille tapahtuneen kannattavan kotimarkkinamyynnin osuus kyseisen tuotelajin osalta.

(68)

Sen testaamiseksi, tapahtuiko myynti tavanomaisessa kaupankäynnissä, tarkasteltiin keskimääräisiä tuotantokustannuksia. Valmistus- ja etenkin energiakustannusten osalta tutkittiin kaasun osalta, vastasivatko ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan maksamat kaasun hinnat kohtuullisessa määrin kaasun tuotanto- ja jakelukustannuksia.

(69)

Havaittiin, että vientiä harjoittavien tuottajien kaasusta maksama kotimarkkinahinta oli noin 30 prosenttia Venäjältä viedyn maakaasun hinnasta. Tässä suhteessa kaikki saatavilla olevat tiedot osoittivat, että kaasun hinnat Venäjän kotimarkkinoilla ovat säänneltyjä hintoja, jotka ovat selvästi sääntelemättömillä vientimarkkinoilla Venäjän maakaasusta maksettuja markkinahintoja alhaisemmat. Koska kaasun kustannuksia ei ollut merkitty kohtuullisessa määrin vientiä harjoittavan tuottajan kirjanpitoon perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti, niitä oli oikaistava. Koska Venäjän kotimarkkinoihin liittyviä riittävän edustavia vääristymättömiä kaasun hintoja ei ollut saatavilla, katsottiin aiheelliseksi tehdä oikaisu perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti muilta edustavilta markkinoilta saatujen tietojen perusteella. Oikaistu hinta perustui Saksan ja Tšekin rajalla (Waidhaus) vietäväksi myydyn venäläisen maakaasun keskihintaan oikaistuna paikallisilla jakelukustannuksilla. Waidhaus on tärkein keskus venäläisen kaasun myynnille EU:hun, joka on venäläisen kaasun suurin markkina-alue ja jossa hinnat antavat kohtuullisen hyvän käsityksen kustannuksista. Sen voidaan näin ollen katsoa olevan perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu edustava markkina-alue.

(70)

Näin ollen komissio käytti testatessaan, tapahtuiko myynti tavanomaisessa kaupankäynnissä, keskimääräisiä tuotantokustannuksia oikaistuina kaasukustannuksilla.

(71)

Normaaliarvo määritettiin tämän vuoksi kannattavan kotimarkkinamyynnin keskihinnaksi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, koska kannattavan myynnin määrä oli enintään 80 prosenttia kokonaismyyntimäärästä.

2.2   Todennäköisen vientihinnan määrittäminen

(72)

Venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien merkittävänasteinen yhteistyöstä kieltäytyminen pakotti komission käyttämään käytettävissä olevia tietoja vientihinnan määrittämisessä. Ainoalta yhteistyössä toimineelta venäläiseltä tuottajalta saatuja tietoja ei voitu käyttää, koska tämä tuottaja ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta EU:hun ja vei vain merkityksettömiä määriä muihin kolmansiin maihin.

(73)

Tästä syystä ja ottaen huomioon, että vienti Venäjältä unioniin oli vähäistä, todennäköinen vientihinta määritettiin Venäjän vientitilastojen pohjalta käyttäen perustana vientiä muihin kolmansiin maihin. Vienti muihin kolmansiin maihin oli huomattavaa.

(74)

Koska ainoa yhteistyössä toiminut venäläinen tuottaja tuotti yksinomaan niin sanottuja mustia putkia (eli ei-galvanoituja putkia), ainoastaan mustia putkia koskevia tietoja käytettiin vientihinnan määrittämiseksi. Venäjän vientitilastojen mukaan ylivoimaisesti suurin osa Venäjän viennistä liittyy mustiin putkiin.

(75)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen ainoa yhteistyössä toiminut venäläinen tuottaja väitti, että olisi pitänyt käyttää sen vientihintoja, koska niiden osuus on yli 10 prosenttia sen kokonaismyynnistä. Tämän myynnin osuus on kuitenkin vain alle 2 prosenttia Venäjän vientitilastoissa ilmoitetusta kokonaisviennistä. Tämän perusteella säilytetään voimassa päätelmä, jonka mukaan tämän tuottajan vientihintoja ei voida käyttää sen vähäisen vientimäärän vuoksi.

2.3   Vertailu

(76)

Normaaliarvoa ja todennäköistä vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet otettiin huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(77)

Oikaisuja tehtiin kuljetuskustannusten erojen huomioon ottamiseksi, jos se oli tarpeen.

2.4   Todennäköinen polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla

(78)

Edellä esitetyn perusteella perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi todennäköiseksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin 38,7 prosenttia.

3.   Viennin kehitys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin

3.1   Vientiä harjoittavien tuottajien tuotantokapasiteetti

(79)

Pyynnön esittäjä arvioi, että Venäjällä oleva käyttämätön kapasiteetti tarkasteltavana olevan tuotteen osalta on suurempi kuin kokonaiskulutus EU:n markkinoilla. Pyynnön esittäjä perusti arvionsa Metal Expert -julkaisussa esitettyihin tietoihin. Lisäksi pyynnön esittäjä oletti kapasiteetin käyttöasteen olevan 56 prosenttia, mikä on vahvistettu yhteistyössä toimineen tuottajan toimittamien tietojen pohjalta.

(80)

Näin ollen — jos toimenpiteet kumottaisiin — on olemassa huomattava riski, että venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat myisivät merkittäviä määriä hitsattuja putkia unionin markkinoille polkumyyntihinnoin.

(81)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen johdanto-osan 61 kappaleessa tarkoitetut venäläiset tuottajat, jotka eivät toimineet yhteistyössä, väittivät, että komissio olisi jättänyt ottamatta huomioon näiden tuottajien toimittamia tietoja, jotka koskivat muiden markkinoiden, Venäjän markkinat mukaan luettuina, väitettyä houkuttelevuutta ja Venäjällä olevaa käyttämätöntä kapasiteettia.

(82)

Tältä osin olisi tuotava esiin, että käyttämätöntä kapasiteettia koskevat tiedot liittyivät laajempaan tuotevalikoimaan, putkipalkit ja läpimitaltaan suuret putket mukaan luettuina. Nämä tiedot ovat näin ollen vähemmän merkityksellisiä kuin pyynnön esittäjän toimittamat tiedot. Lisäksi on todettava, että jopa venäläisten tuottajien väittämällä 60–70 prosentin kapasiteetin käyttöasteella jäljelle jäävä vielä käyttämätön kapasiteetti riittäisi tyydyttämään suuren osan EU:n markkinoiden kulutuksesta.

(83)

Mitä tulee niiden venäläisten tuottajien, jotka eivät toimineet yhteistyössä, toimittamiin tietoihin muiden markkinoiden (Venäjän markkinat mukaan luettuina) väitetystä houkuttelevuudesta, olisi ensinnäkin todettava, että näitä tietoja ei yhteistyön puuttumisen vuoksi voitu todentaa. Nämä tiedot ovat lisäksi ristiriidassa tutkimuksen aikana saatujen johdanto-osan 84–86 kappaleessa esitettyjen tietojen kanssa — nämä tiedot perustuivat Venäjän virallisiin vientitilastoihin, eivätkä kyseiset kaksi yhteistyöstä kieltäytynyttä venäläistä tuottajaa kiistäneet niitä.

3.2   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(84)

Venäjän kauppatilastojen mukaan Venäjän keskimääräinen vientihinta (647 euroa tonnilta) alittaa huomattavasti unionin tuotannonalan keskimääräisen myyntihinnan (848 euroa tonnilta) ja on tärkeimmistä viejämaista, kuten Intiasta ja Turkista, unioniin suuntautuvan tuonnin keskimääräisten hintojen tasolla.

(85)

Samojen kauppatilastojen mukaan 33 prosenttia kaikista Venäjän vientituotteista myydään Azerbaidžaniin, Venäjän tärkeimmälle vientimarkkina-alueelle. Myyntihinta Azerbaidžaniin on 586 euroa tonnilta ja näin ollen huomattavasti alhaisempi kuin EU:n tuotannonalan myyntihinta (848 euroa tonnilta) ja jopa alhaisemmalla tasolla kuin ne hinnat, joita muut tärkeimmät unioniin vievät maat, kuten Intia tai Turkki, perivät. Lisäksi Venäjän vienti Azerbaidžaniin on noin 15 prosenttia EU:n kulutuksesta. Sen vuoksi on olemassa riski, että vientiä suunnattaisiin uudelleen EU:hun, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(86)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että on olemassa merkittävä riski kaupan ohjautumisesta uudelleen unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumottaisiin.

4.   Polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät

(87)

Venäjällä oleva käyttämätön kapasiteetti ja unionin markkinoiden houkutteleva hintataso johtavat päätelmään, jonka mukaan on olemassa riski, että tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyyntihinnoin tapahtuva vienti Venäjältä unioniin kasvaa, jos voimassa olevien toimenpiteiden annettaisiin päättyä.

(88)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen asianomaiset osapuolet väittivät, että toimenpiteiden pitäminen voimassa Venäjän osalta ja voimassa olevien toimenpiteiden päättäminen Ukrainan osalta (ks. jäljempänä) olisi syrjintää, koska niiden mukaan Venäjällä ja Ukrainalla on samanlaista käyttämätöntä kapasiteettia.

(89)

Tutkimuksen päätelmät eivät tue tätä väitettä, vaan tutkimuksessa todettiin Venäjällä olevan huomattavaa käyttämätöntä kapasiteettia, joka riittäisi tyydyttämään ainakin suurimman osan EU:n markkinoiden kulutuksesta. Toisaalta Ukrainan osalta todettiin, että sillä on vain rajallisesti muihin maihin suuntautuvaan vientiin saatavilla olevaa käyttämätöntä kapasiteettia. Koska näiden maiden käyttämättömässä kapasiteetissa on tällainen merkittävä ero, syrjintää koskeva väite hylättiin.

UKRAINA

1.   Alustavat huomautukset

(90)

Ainoastaan yksi ukrainalainen vientiä harjoittava tuottaja Interpipe Group, jäljempänä ’Interpipe’, toimi yhteistyössä tutkimuksessa. Interpipen osuus Ukrainan tuotannosta on merkittävä, ja se vastaa lähes kokonaisuudessaan Ukrainan hyvin vähäisestä viennistä unioniin. Tiedossa on vähintään neljä muuta ukrainalaista tuottajaa, jotka eivät toimineet menettelyssä yhteistyössä, mutta kauppatilastojen mukaan niiden vienti EU:hun on merkityksetöntä.

(91)

Kun otetaan huomioon Ukrainan merkityksetön vienti unioniin, todennäköinen vientihinta määritettiin Interpipen muihin kolmansiin maihin suuntautuvan myynnin hintojen perusteella, kuten johdanto-osan 17 kappaleessa kuvattiin.

2.   Todennäköinen polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla

2.1   Normaaliarvon määritys

(92)

Komissio tutki ensin, oliko ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan eli Interpipen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille tapahtuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä on vähintään 5 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisvientimäärästä muihin kolmansiin maihin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tämän pohjalta Interpipen samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla oli edustavaa.

(93)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin Interpipen vientiin myymät tuotelajit tai niihin verrattavissa.

(94)

Tämän jälkeen komissio tutki kunkin tuotelajin, joka on samanlainen kuin vientiin myyty tuotelaji tai siihen verrattavissa, osalta sen, oliko Interpipen kotimarkkinamyynti edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä riippumattomille asiakkaille tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana on vähintään 5 prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin kokonaisvientimäärästä. Komissio totesi, että useimpien tuotelajien kotimarkkinamyynti oli edustavaa.

(95)

Seuraavaksi komissio määritteli kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suunnatun kannattavan myynnin osuuden tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, jotta se voisi päättää, käytetäänkö tosiasiallista kotimarkkinoiden myyntiä normaaliarvon laskennassa perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(96)

Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos

a)

vähintään laskettuja tuotantokustannuksia vastaavalla nettomyyntihinnalla tapahtuneen tuotelajin myynnin määrä oli yli 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä; sekä

b)

tämän tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta vastaa vähintään sen tuotannon yksikkökustannuksia.

(97)

Tässä tapauksessa normaaliarvo määritettiin kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotetuksi keskiarvoksi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(98)

Normaaliarvo on ainoastaan tuotelajien kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtainen tosiasiallinen kotimarkkinahinta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, jos:

a)

tuotelajin kannattavan myynnin määrä on enintään 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä; tai

b)

tämän tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta on alle tuotannon yksikkökustannusten.

(99)

Kotimarkkinamyynnin analyysistä ilmeni, että normaaliarvo laskettiin tuotelajista riippuen joko koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tai pelkästään kannattavan myynnin painotettuna keskiarvona.

(100)

Jos samankaltaisen tuotteen tuotelajia ei myyty tavanomaisessa kaupankäynnissä tai jos tuotelajia ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

(101)

Normaaliarvo muodostettiin lisäämällä seuraavat osatekijät Interpipen samankaltaisen tuotteen tuotantokustannuksiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana:

myynti-, yleis- ja hallintokustannukset, jotka aiheutuivat Interpipelle samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana; sekä

Interpipen saama voitto samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

2.2   Todennäköisen vientihinnan määrittäminen

(102)

Koska Ukrainasta ei viety merkittäviä määriä unioniin, todennäköinen vientihinta määritettiin Interpipen muihin kolmansiin maihin harjoittamasta — huomattavasta — myynnistä perimien hintojen perusteella, kuten johdanto-osan 17 kappaleessa kuvattiin.

(103)

Interpipen koko myynti oli tapahtunut suoraan etuyhteydettömille asiakkaille kolmansissa maissa. Myyntihinta määritettiin näin ollen riippumattomien asiakkaiden maksamien tai niiden maksettaviksi tulevien hintojen perusteella.

2.3   Vertailu

(104)

Normaaliarvoa ja todennäköistä vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet otettiin huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(105)

Oikaisuja tehtiin kuljetuskustannusten ja luotosta aiheutuneiden kustannusten erojen huomioon ottamiseksi, jos se oli tarpeen.

2.4   Todennäköinen polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla

(106)

Edellä esitetyn perusteella perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi todennäköiseksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin 16 prosenttia.

(107)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen asianomaiset osapuolet väittivät, että komissio oli todennut polkumyynnin jatkumisen Ukrainan osalta 16 prosentin tasolla. Tämä väite on kuitenkin perusteeton, sillä se näyttää perustuvan väärinkäsitykseen. Kuten johdanto-osan 17 kappaleessa mainittiin, kaikki maat, Ukraina mukaan luettuna, veivät vain vähäisiä määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Kyseisten määrien pohjalta ei näin ollen voida tehdä mitään kohtuullisia päätelmiä, eikä Ukrainan osalta todettu polkumyynnin jatkumista. Tämän vuoksi väite hylättiin.

3.   Viennin kehitys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin

Vientiä harjoittavien tuottajien tuotantokapasiteetti

(108)

Komissio totesi aiemmassa tutkimuksessa, että Ukrainan tuotantokapasiteetti ylittää 400 000 tonnia vuodessa. Kyseisen tutkimuksen jälkeen kaksi tiedossa olleista tuottajista kuitenkin lopetti hitsattujen putkien tuotantonsa; kyseessä olivat Lugansk Tube Plant ja Interpipe Nizhnedneprovsky Tube Rolling Plant, yksi Interpipe-konserniin kuuluneista laitoksista. Koska tuotantokapasiteetin ei ole Ukrainassa vahvistettu lisääntyneen tämän jälkeen, nykyinen kapasiteetti on huomattavasti alhaisempi kuin aiemman tutkimuksen aikana.

(109)

Johdanto-osan 108 kappaleessa tarkoitetun kapasiteetin käyttöasteen osalta voidaan todeta, että Interpipe on osoittanut toimineensa lähes täydellä kapasiteetilla tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, kun laitoksen tekniset rajoitukset otetaan huomioon.

(110)

Toinen tärkeä näkökohta on Ukrainan laitosten maantieteellinen sijainti. Useimmat niistä sijaitsevat Ukrainan itäosassa, joten nykyinen turvallisuustilanne maan kyseisessä osassa vaikuttaa niihin joko suoraan tai välillisesti. Tästä syystä on epävarmaa, missä määrin nämä yritykset voivat hyödyntää täysimääräisesti tuotantokapasiteettiaan.

(111)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen asianomaiset osapuolet väittivät, että merkittävä osa Ukrainan tuotannosta sijaitsee nykyisestä turvallisuustilanteesta kärsivän alueen ulkopuolella. Olisi kuitenkin huomattava, että turvallisuustilanne vaikuttaa välillisesti myös kyseisen alueen ulkopuolella sijaitseviin yrityksiin esimerkiksi raaka-aineiden heikon saatavuuden kautta. Näin ollen pääteltiin, että nykyinen turvallisuustilanne vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti suurimpaan osaan Ukrainan laitoksista. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(112)

Kun otetaan lisäksi huomioon Ukrainan tilanne tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen, rakennusalan yritysten voidaan olettaa ottavan vastaan ylimääräisen kapasiteetin kotimarkkinoilla, kun turvallisuustilanne normalisoituu. Samankaltaista tuotetta käytetään myös rakentamiseen, esimerkiksi kannattamiseen, aidoittamiseen, suojaamistarkoitukseen ja rakennustelineisiin.

(113)

Koska tuotantokapasiteetti on vähentynyt ja kotimaisen kysynnän odotetaan kasvavan, päätelmänä on, että käyttämätöntä kapasiteettia kaikkiin muihin maihin suuntautuvaa vientiä varten on rajallisesti.

(114)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen asianomaiset osapuolet väittivät, että Ukrainassa on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia. Tosiasiallinen näyttö ei kuitenkaan tukenut näitä väitteitä, ja näin ollen ne hylättiin.

(115)

Asianomaiset osapuolet väittivät lisäksi, että Interpipe ilmoitti aikovansa merkittävästi lisätä vientiään EU:hun noin 60 prosentilla, mikä on ristiriidassa Ukrainan rajallista vientiin saatavilla olevaa käyttämätöntä kapasiteettia koskevan väitteen kanssa. Tätä väitettä ei kuitenkaan voida hyväksyä. Interpipen ilmoitus viittaa koko yritykseen eikä nimenomaisesti tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Vaikka ilmoituksella olisikin merkitystä tarkasteltavana olevan tuotteen kannalta, noin 60 prosentin suuruinen merkittävä kasvu kasvattaisi sen markkinaosuutta EU:ssa vain noin 0,5 prosentilla, mitä pidetään edelleen mitättömänä. Tämä väite ei tämän vuoksi ole ristiriidassa sen päätelmän kanssa, että muihin maihin suuntautuvaan vientiin saatavilla oleva käyttämätön kapasiteetti on rajallinen.

(116)

Samat asianomaiset osapuolet väittivät, ettei käyttämätöntä kapasiteettia pitäisi käyttää osatekijänä polkumyyntianalyysissa, koska kapasiteetin käyttöastetta ei pidetä merkityksellisenä vahingon indikaattorina vahinkoanalyysissa, kuten johdanto-osan 139 kappaleessa todetaan.

(117)

Tätä väitettä ei voida hyväksyä. Näillä kahdella arvioinnilla on eri tarkoitus. Vahinkoanalyysissa arvioidaan, voidaanko alhaista kapasiteetin käyttöastetta pitää merkkinä unionin tuotannon kärsimästä vahingosta, mutta näin ei välttämättä ole asian laita, kun käyttämätöntä kapasiteettia voidaan käyttää muiden tuotteiden tuotantoon. Polkumyyntianalyysissa keskitytään käyttämättömään kapasiteettiin itseensä eli käyttämättömään kapasiteettiin, jota ei käytetä minkään tuotteiden tuotantoon ja joka on näin ollen helposti saatavilla tarkasteltavana olevan tuotteen tuottamiseksi.

4.   Polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät

(118)

Ukrainassa saatavilla oleva rajallinen käyttämätön kapasiteetti ja rajallinen riski polkumyyntihinnoin tapahtuvan viennin uudelleensuuntaamisesta johtavat päätelmään, jonka mukaan ei ole olemassa riskiä tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyyntihinnoin Ukrainasta tapahtuvan viennin merkittävästä kasvusta, jos voimassa olevien toimenpiteiden annettaisiin päättyä. Sen vuoksi on epätodennäköistä, että Ukrainaan kohdistuvien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi polkumyynnin toistumiseen merkittävissä määrin perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdan merkityksessä.

D.   UNIONIN TUOTANNONALAN MÄÄRITELMÄ

(119)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana samankaltaista tuotetta valmisti noin 20 tuottajaa unionissa. Näiden tuottajien tuotannon (joka määritettiin yhteistyössä toimineilta tuottajilta kerättyjen tietojen perusteella ja tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen perusteella muiden unionin tuottajien osalta) katsotaan siksi muodostavan unionin kokonaistuotannon. Kaikki nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan.

(120)

Kuten edellä johdanto-osan 11 kappaleessa todettiin, unionin tuottajien suuren määrän takia valittiin otos. Vahinkoindikaattorit määritettiin vahingon tarkastelua varten kahdella tasolla:

Makrotaloudelliset tekijät (tuotanto, kapasiteetti, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, keskimääräiset yksikköhinnat, polkumyyntimarginaalien suuruus sekä aiemman polkumyynnin vaikutuksista toipuminen) arvioitiin unionin tuotannonalan tasolla yhteistyössä toimineilta tuottajilta kerättyjen tietojen perusteella ja muiden unionin tuottajien osalta tarkastelupyynnössä esitettyihin tietoihin pohjautuvan arvion perusteella.

Mikrotaloudelliset tekijät (varastot, palkat, kannattavuus, investointien tuotto, kassavirta, pääoman saanti ja investoinnit) tutkittiin otokseen valittujen unionin tuottajien osalta kyseisiltä tuottajilta saatujen tietojen perusteella.

E.   TILANNE UNIONIN MARKKINOILLA

1.   Unionin kulutus

(121)

Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoille suunnatun oman tuotannon myyntimäärän ja Eurostatin tilastoista saatujen unionin markkinoille tuotuja määriä koskevien tietojen perusteella.

(122)

Kulutus väheni EU:ssa tarkastelujaksolla 28 prosenttia. Se laski 6 prosenttia vuonna 2011, 8 prosenttiyksikköä vuonna 2012 ja vielä 10 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Laskusuuntaus selittyy osittain tietynasteisella teknisellä korvaamisella, sillä vesiputkien osalta on suuntauksena korvata teräsputket vaihtoehtoisilla tuotteilla, kuten kuparilla, muovilla tai ruostumattomalla teräksellä.

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

EU:n kokonaiskulutus (tonnia)

561 955

528 191

460 847

404 394

Indeksi (2010 = 100)

100

94

82

72

(123)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen asianomaiset osapuolet väittivät, että EU:n kulutus on ilmoitettu huomattavan paljon liian vähäiseksi. Nämä osapuolet eivät kuitenkaan toimittaneet mitään luotettavaa näyttöä väitteensä tueksi, eikä sitä voida näin ollen hyväksyä.

2.   Tuonti Valko-Venäjältä, Kiinasta ja Venäjältä

(124)

Koska tutkimuksessa todettiin, että polkumyynnin jatkuminen tai toistuminen ei ole Ukrainan kohdalla todennäköistä (ks. johdanto-osan 17 ja 118 kappale), kyseisestä maasta lähtöisin olevaa vähäistä tuontia ei ole tarkasteltu yhdessä muista asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin kanssa jäljempänä esitetyssä analyysissa.

(125)

Valko-Venäjältä, Kiinasta ja Venäjältä tulevan kumuloituvan tuonnin arvioimiseksi kunkin kolmen maan tilannetta tarkasteltiin perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa esitettyjen edellytysten perusteella.

(126)

Määrien ja polkumyyntimarginaalien osalta ja ottaen huomioon tuonnin vähäisyyden tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana komissio teki ennakoivan analyysin todennäköisistä vientimääristä ja polkumyyntimarginaaleista maittain, jos toimenpiteet kumottaisiin. Siinä kävi ilmi, että määrät todennäköisesti kasvaisivat suuremmiksi kuin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eivätkä varmasti jäisi vähäpätöisiksi, jos toimenpiteet kumottaisiin (ks. johdanto-osan 33, 56 ja 80 kappale). Komissio totesi myös, että todennäköiset polkumyyntimarginaalit olisivat merkittävät, jos toimenpiteet kumottaisiin (ks. johdanto-osan 30, 53 ja 78 kappale).

(127)

Kun kyse on keskimääräisestä tuontihinnasta, vähäisiä tuonnin määriä ei voida käyttää lopullisten päätelmien tekemiseksi.

(128)

Tutkimus kuitenkin osoitti myös, että asiaankuuluvien toimijoiden väliset kilpailuedellytykset olivat samanlaiset. Tutkimuksessa kävi ilmi, että Valko-Venäjältä, Kiinasta ja Venäjältä tuotu tarkasteltavana oleva tuote ja unionin tuotannonalan tuottama ja myymä samankaltainen tuote olivat samanlaisia kaikilta oleellisilta fyysisiltä ja teknisiltä ominaisuuksiltaan.

(129)

Edellä esitetyn perusteella perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyivät Valko-Venäjän, Kiinan ja Venäjän osalta. Tämän vuoksi näistä kolmesta maasta tulevaa tuontia tutkittiin kumulatiivisesti.

a)   Määrä

(130)

Tarkasteltavana olevan tuotteen Valko-Venäjältä, Kiinasta ja Venäjältä unioniin suuntautuvan tuonnin määrä väheni 60 prosenttia noin 7 000 tonnista vuonna 2010 noin 2 900 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Se kasvoi 31 prosenttia vuonna 2011, laski 62 prosenttiyksikköä vuonna 2012 ja vielä 28 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Valko-Venäjältä peräisin olevan tuonnin määrä

25

55

0,1

Indeksi (2010 = 100)

100

222

0

0

Valko-Venäjältä peräisin olevan tuonnin markkinaosuus

0 %

0 %

0 %

0 %

Valko-Venäjältä peräisin olevan tuonnin hinta (euroa/tonni)

677

1 246

600

Indeksi (2010 = 100)

100

184

89

Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä

712

375

458

118

Indeksi (2010 = 100)

100

53

64

17

Kiinasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus

0,1 %

0,1 %

0,1 %

0,0 %

Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinta (euroa/tonni)

636

1 052

1 347

2 102

Indeksi (2010 = 100)

100

165

212

330

Venäjältä peräisin olevan tuonnin määrä

6 396

8 937

4 440

2 790

Indeksi (2010 = 100)

100

140

69

44

Venäjältä peräisin olevan tuonnin markkinaosuus

1,1 %

1,7 %

1,0 %

0,7 %

Venäjältä peräisin olevan tuonnin hinta (euroa/tonni)

470

506

513

462

Indeksi (2010 = 100)

100

108

109

98

Asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin määrä

7 133

9 367

4 898

2 908

Indeksi (2010 = 100)

100

131

69

41

Asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus

1,3 %

1,8 %

1,1 %

0,7 %

Asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin hinta (euroa/tonni)

488

532

591

528

Indeksi (2010 = 100)

100

109

121

111

Lähde: Comext

b)   Markkinaosuus

(131)

Valko-Venäjältä, Kiinasta ja Venäjältä peräisin olevien viejien markkinaosuus unionin markkinoilla laski 1,3 prosentista vuonna 2010 0,7 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Niiden markkinaosuus kasvoi vuoden 2010 1,3 prosentista 1,8 prosenttiin vuonna 2011, laski 1,1 prosenttiin vuonna 2012 ja edelleen 0,7 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

c)   Hinnat

i)   Hintojen kehitys

(132)

Vuoden 2010 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana Valko-Venäjältä, Kiinasta ja Venäjältä peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen tuontihinta nousi 11 prosenttia 488 eurosta tonnilta vuonna 2010 528 euroon tonnilta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Hinnat nousivat 9 prosenttia vuonna 2011 ja 12 prosenttia vuonna 2012, ennen kuin ne laskivat 10 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

ii)   Hinnan alittavuus

(133)

Koska tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotiin Kiinasta ja Venäjältä unioniin erittäin vähän tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, tämän myynnin pohjalta ei voida tehdä merkityksellisiä päätelmiä. Tämän vuoksi suoritettiin vertailu unionin tuotannonalan tuottaman ja myymän samankaltaisen tuotteen ja tutkimuksen kohteena olevan Valko-Venäjällä, Kiinassa ja Venäjällä tuotetun ja muualle maailmaan myydyn tuotteen hintojen välillä. Vertailu osoitti merkittävää hintojen alittavuutta.

3.   Tuonti muista kolmansista maista

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Intiasta peräisin olevan tuonnin määrä

25 720

48 704

58 619

53 007

Intiasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus

4,6 %

9,2 %

12,7 %

13,1 %

Turkista peräisin olevan tuonnin määrä

83 654

83 753

98 742

69 757

Turkista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus

14,9 %

15,9 %

21,4 %

17,2 %

Ukrainasta peräisin olevan tuonnin määrä

956

573

944

1 147

Ukrainasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus

0,2 %

0,1 %

0,2 %

0,3 %

Muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin määrä

34 948

42 714

38 518

30 374

Muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus

6,2 %

8,1 %

8,4 %

7,5 %

(134)

Intiasta ja Turkista peräisin oleva tuonti kasvoi tarkastelujaksolla. Ukrainasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus pysyi hyvin alhaisella tasolla. Muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus säilyi melko vakaana tarkastelujakson aikana.

(135)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen asianomaiset osapuolet väittivät, että Intian ja Turkin kasvanut markkinaosuus on lähes kokonaan kattanut unionin tuotannonalan 12 prosentin suuruisen markkinaosuuden menetyksen ja että edullisin hinnoin Intiasta ja Turkista tuleva tuonti on todennäköisesti unionin tuotannonalan heikon tilanteen pääsyy. Tältä osin olisi syytä korostaa, että tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, johtaisiko niiden kolmen maan, joiden osalta polkumyynnin toistumisen todennäköisyys on vahvistettu, osalta voimassa olevien toimenpiteiden kumoaminen todennäköisesti unionin tuotannonalan kärsimän vahingon toistumiseen. Tutkimuksen aikana vahvistui, että Valko-Venäjältä, Kiinasta ja Venäjältä muualle maailmaan suuntautuvassa tuotteiden myynnissä esiintyi merkittävää hintojen alittavuutta. Jos toimenpiteet kumottaisiin, polkumyynti näistä maista EU:hun todennäköisesti toistuisi, minkä seurauksena on todennäköisesti EU:n tuotannonalan kärsimän vahingon todennäköinen kasvu. Turkista ja Intiasta tulevan tuonnin mahdollinen kasvu tarkastelujaksolla ei vaikuta tähän polkumyynnin ja vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevaan arviointiin.

4.   Unionin tuotannonalan tilanne

(136)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, jotka vaikuttavat unionin tuotannonalan tilanteeseen.

4.1   Makrotaloudelliset tekijät

a)   Tuotanto

(137)

Unionin tuotannonalan tuotanto väheni tarkastelujakson aikana 37 prosenttia vuonna 2010 vallinneelta noin 437 000 tonnin tasolta. Se väheni 14 prosenttia vuonna 2011 ja 19 prosenttiyksikköä vuonna 2012 ja vielä 4 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tuotannon vähentyminen liittyi kulutuksen vähentymiseen, mutta se oli selvempää Intiasta ja Turkista peräisin olevan tuonnin lisääntymisen vuoksi.

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotanto (tonnia)

437 492

376 106

294 260

277 483

Indeksi (2010 = 100)

100

86

67

63

b)   Kapasiteetti ja sen käyttöaste

(138)

Tuotantokapasiteetti oli yli 1 700 000 tonnia vuonna 2010 ja väheni 16 prosenttia tarkastelujakson aikana. Vähentyminen johtui siitä, että eräät EU:n tuottajista ovat vähentäneet päivittäisten työvuorojen määrää.

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

1 761 677

1 621 386

1 318 459

1 485 339

Indeksi (2010 = 100)

100

92

75

84

Kapasiteetin käyttöaste

25 %

23 %

22 %

19 %

Indeksi (2010 = 100)

100

93

90

75

Lähde: Tutkimus

(139)

Kapasiteetin käyttöaste oli 25 prosenttia vuonna 2010. Se laski 23 prosenttiin vuonna 2011, 22 prosenttiin vuonna 2012 ja edelleen 19 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Alhainen kapasiteetin käyttöaste johtuu pääasiassa siitä, että tämän tutkimuksen alaan kuulumattomia tuotteita (pääasiassa putkipalkkeja) voidaan valmistaa samoilla tuotantolaitteilla kuin hitsattuja putkia. Kapasiteetin käyttöaste ei näin ollen välttämättä ole merkityksellinen vahingon indikaattori kyseisen tuotannonalan kannalta.

c)   Myyntimäärä

(140)

Unionin tuotannonalan oman tuotannon myynti etuyhteydettömille asiakkaille EU:ssa väheni 16 prosenttia vuonna 2011, 21 prosenttiyksikköä vuonna 2012 ja vielä 3 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan vuoden 2010 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana myynti väheni noin 40 prosenttia. Tämä johtui kulutuksen vähentymisestä ja Intiasta ja Turkista peräisin olevan tuonnin kasvusta.

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

EU-myynti etuyhteydettömille asiakkaille (tonnia)

409 544

343 080

259 127

247 201

Indeksi (2010 = 100)

100

84

63

60

Lähde: Tutkimus

d)   Markkinaosuus

(141)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus oli 73 prosenttia vuonna 2010. Se pieneni 65 prosenttiin vuonna 2011 ja edelleen 56 prosenttiin vuonna 2012, kunnes se kasvoi 61 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni tarkastelujaksolla 12 prosenttiyksikköä.

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Unionin tuotannonalan markkinaosuus

73 %

65 %

56 %

61 %

Indeksi (2010 = 100)

100

89

77

84

Lähde: Tutkimus

e)   Kasvu

(142)

Vuoden 2010 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana, kun unionin kulutus väheni 28 prosenttia, myynnin määrä etuyhteydettömille asiakkaille EU:ssa väheni 40 prosenttia. Tämä johti siihen, että unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 12 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla. Näin ollen unionin tuotannonala ei kasvanut ollenkaan tarkastelujakson aikana.

f)   Työllisyys

(143)

Unionin tuotannonalan työntekijöiden määrä väheni 13 prosenttia vuonna 2011, 27 prosenttiyksikköä vuonna 2012 ja vielä 3 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan unionin tuotannonalan työllisyys väheni 43 prosenttia tarkastelujakson aikana eli yli 1 600 henkilöstä alle 1 000 henkilöön.

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työllisyys (henkilöä)

1 655

1 446

991

939

Indeksi (2010 = 100)

100

87

60

57

Lähde: Tutkimus

g)   Tuottavuus

(144)

Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus — ilmaistuna tuotantomääränä (tonnia) työntekijää kohti vuodessa — oli alun perin tasolla 264 tonnia työntekijää kohti, mistä se laski hieman eli 2 prosenttia vuonna 2011. Se kasvoi 14 prosenttiyksikköä vuonna 2012 ja pysyi vakaana tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonalan tuottavuus kasvoi kaiken kaikkiaan 12 prosenttia tarkastelujakson aikana.

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuottavuus (tonnia työntekijää kohti)

264

260

297

296

Indeksi (2010 = 100)

100

98

112

112

Lähde: Tutkimus

h)   Myyntihintoihin vaikuttavat tekijät

(145)

Unionin tuotannonalan etuyhteydettömille asiakkaille myymien tuotteiden yksikköhinnat nousivat 5 prosenttia vuonna 2011 ja 1 prosenttiyksikön vuonna 2012 kunnes ne laskivat 4 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan kyseiset hinnat laskivat 2 prosenttia tarkastelujakson aikana 833 eurosta tonnilta 848 euroon tonnilta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Yksikköhinta EU:n markkinoilla (euroa/tonni)

833

871

881

848

Indeksi (2010 = 100)

100

105

106

102

Lähde: Tutkimus

i)   Polkumyyntimarginaalin suuruus

(146)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että on todennäköistä, että polkumyynti toistuisi Valko-Venäjän, Kiinan ja Venäjän osalta merkittävillä marginaaleilla, joiden suuruutta ei voida pitää vähäpätöisenä.

(147)

Kuten edellä on todettu, komissio ei ole todennut polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen olevan todennäköistä Ukrainan osalta.

j)   Toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(148)

Edellä selostettujen makrotaloudellisten indikaattoreiden perusteella tuotannonala on yhä erittäin haavoittuva ja riskialtis, vaikka polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä on osittain päästy toivottuun tulokseen eli onnistuttu poistamaan unionin tuottajien kärsimää vahinkoa. Tarkastelujaksolla tuotannon määrä väheni 37 prosenttia, myynnin määrä etuyhteydettömille asiakkaille EU:ssa väheni 40 prosenttia ja työllisyys väheni 43 prosenttia. Lisäksi unionin tuotannonalan osuus EU:n markkinoista laski 73 prosentista vuonna 2010 61 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Näin ollen unionin tuotannonalan ei voitu havaita varsinaisesti toipuneen aiemmasta polkumyynnistä, ja siksi sen katsotaan olevan edelleen erittäin altis unionin markkinoille polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vahingollisille vaikutuksille.

4.2   Mikrotaloudelliset tekijät

a)   Varastot

(149)

Otokseen valittujen unionin tuottajien loppuvarastot pysyttelivät melkoisen vakaalla tasolla vuoteen 2011 asti. Ne kasvoivat 14 prosenttiyksikköä vuonna 2012 ja vähenivät sen jälkeen 10 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Varastot olivat tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana siten 5 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuonna 2010.

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (tonnia)

13 892

14 039

16 012

14 556

Indeksi (2010 = 100)

100

101

115

105

Lähde: Tutkimus

b)   Palkat

(150)

Työvoimakustannukset laskivat tarkastelujaksolla 29 prosenttia. Ne laskivat 2 prosenttia vuonna 2011, 15 prosenttiyksikköä vuonna 2012 ja vielä 12 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tarkastelujakson aikana tapahtunut kokonaislasku johtuu työvoiman vähenemisestä.

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Vuotuiset työvoimakustannukset (euroa)

20 602 275

20 266 132

17 140 089

14 578 317

Indeksi (2010 = 100)

100

98

83

71

Lähde: Tutkimus

(151)

Työvoimakustannukset työntekijää kohti laskivat tarkastelujaksolla 25 prosenttia. Tämä on todennäköisesti väliaikainen tilanne, joka liittyi työntekijöiden merkittävän vähentymisen aiheuttamiin henkilöstönvähennyskustannuksiin.

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Vuotuiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

12 449

14 015

17 296

15 525

Indeksi (2010 = 100)

100

113

139

125

c)   Kannattavuus ja investointien tuotto

(152)

Tarkastelujakson aikana otokseen valittujen unionin tuottajien EU:n markkinoilla harjoittaman myynnin kannattavuus — ilmaistuna prosentteina nettomyynnistä — parani yli 7 prosentin tappioista vuonna 2010 lähes 1 prosentin voittoon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tarkemmin sanottuna otokseen valittujen unionin tuottajien tappiot pienenivät 7,3 prosentista vuonna 2010 5 prosenttiin vuonna 2011 ja 0,6 prosenttiin vuonna 2012, kunnes niiden myynti kääntyi hieman kannattavaksi (0,8 %) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

EU:n kannattavuus (% nettomyynnistä)

– 7,3 %

– 5,0 %

– 0,6 %

0,8 %

Indeksi (2010 = 100)

– 100

– 69

– 8

12

Investointien tuotto (voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta)

– 19,2 %

– 11,8 %

0,5 %

4,3 %

Indeksi (2010 = 100)

– 100

– 62

3

22

Lähde: Tutkimus

(153)

Kannattavuuden parantuminen selittyy sillä, että myyntihinnat nousivat tarkastelujaksolla 2 prosenttia, kun taas tuotantokustannukset (ensisijaisesti kuumavalssatut kelat, joiden osuus on yli 60 prosenttia tuotantokustannuksista) laskivat 6 prosenttia saman jakson aikana ja vuotuiset työvoimakustannukset laskivat huomattavasti. Näin ollen otokseen valitut unionin tuottajat ovat voineet asteittain soveltaa kannattavia hintoja asiakkaisiinsa EU:n markkinoilla.

(154)

Investointien tuotto — ilmaistuna voittoprosenttina investointien nettokirjanpitoarvosta — noudatti suurin piirtein kannattavuuden kehitystä. Se parani 19,2 prosentin suuruisista tappioista vuonna 2010 11,8 prosentin suuruisiin tappioihin vuonna 2011 ja 0,5 prosentin suuruiseen voittoon vuonna 2012 ja 4,3 prosentin suuruiseen voittoon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

d)   Kassavirta ja pääoman saanti

(155)

Operatiiviseen toimintaan perustuva nettokassavirta oli noin – 44 miljoonaa euroa vuonna 2010. Se kasvoi noin – 7 miljoonaan euroon vuonna 2011, lähes 17 miljoonaan euroon vuonna 2012 ja edelleen noin 20 miljoonaan euroon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Yksikään otokseen valituista unionin tuottajista ei ilmoittanut, että niillä olisi vaikeuksia saada pääomaa. Tilanteen paranemisen voidaan katsoa johtuvan tuotantokustannusten ja työvoimakustannusten vähentymisestä ja hintojen hienoisesta noususta.

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kassavirta (omien ja vähittäismyyjien tuotemerkkien osalta) (euroa)

– 44 322 891

– 7 033 547

16 927 597

20 202 074

Indeksi (2010 = 100)

– 100

– 16

38

46

Lähde: Tutkimus

e)   Investoinnit

(156)

Otokseen valittujen unionin tuottajien vuotuiset investoinnit samankaltaisen tuotteen tuotantoon vähenivät 34 prosenttia vuonna 2011, kasvoivat 90 prosenttiyksikköä vuonna 2012 ja vähenivät vielä 59 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Investoinnit vähenivät tarkastelujaksolla 3 prosenttia; investoinnit oli tarkoitettu olemassa olevan laitteiston kunnossapitoon ja uusimiseen, ei kapasiteetin lisäämiseen.

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Nettoinvestoinnit (euroa)

1 149 094

757 750

1 789 210

1 111 661

Indeksi (2010 = 100)

100

66

156

97

Lähde: Tutkimus

5.   Vahinkoa koskevat päätelmät

(157)

Useat indikaattorit, erityisesti taloudelliset indikaattorit, paranivat merkittävästi tarkastelujaksolla. Kannattavuus parani yli 7 prosentin tappioista 0,8 prosentin voittoon, mikä kuitenkin edelleen alittaa aiemmassa tutkimuksessa esitetyn 5 prosentin tavoitevoiton. Investointien tuotto parani yli 19 prosentin tappioista yli 4 prosentin voittoon ja kassavirta parani – 44 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon. Nämä seikat viittaavat siihen, että tuotannonala pystyi jossain määrin kohentamaan asemiaan.

(158)

Toisaalta jotkin indikaattorit kehittyivät kielteiseen suuntaan vuoden 2010 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Tuotannon määrä laski 37 prosenttia, kapasiteetin käyttöaste laski 25 prosenttia, myynnin määrä etuyhteydettömille asiakkaille EU:ssa laski 40 prosenttia, unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 12 prosenttiyksikköä ja työllisyys väheni 43 prosenttia.

(159)

Polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä on osittain päästy niille asetettuun tavoitteeseen eli poistettu joiltakin osin unionin tuotannonalan kärsimä vahinko, joka johtui asianomaisista maista peräisin olevasta polkumyynnistä. Unionin tuotannonalasta on jälleen tullut hieman kannattavaa, mutta tämä on tapahtunut sen unionin markkinoilla vallitsevan markkinaosuuden kustannuksella. Unionin tuotannonala on kyennyt parantamaan rahoitustilannettaan panemalla etusijalle määrän sijaan hinnan. Tämän vuoksi on selvää, että unionin tuotannonala ei ole vielä kokonaan toipunut aiemman polkumyynnin vaikutuksista, ja sen tilanne on edelleen vaikea ja näin ollen erittäin haavoittuva, jos polkumyynnillä tapahtunut tuonti toistuisi.

(160)

Vaikka unionin tuotannonalan epävarmaa tilannetta pidettiin merkittävänä vahinkona, tämän ei voida katsoa johtuvan asianomaisista maista peräisin olevasta tuonnista. Asianomaisten kolmen maan (Ukrainan osalta tutkimuksessa todettiin, että polkumyynnin jatkuminen tai toistuminen ei ole todennäköistä) yhteenlaskettu markkinaosuus on alle 1 prosenttia EU:n markkinoilla. Koska asianomaisista maista ei ole ollut hintapainetta, unionin tuotannonala on pystynyt pitämään hinnat tasolla, joka on riittävä, jotta toiminta olisi kannattavaa, joskin huomattavasti alle tavoitevoiton.

F.   VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1.   Tuonti Kiinasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä

(161)

Edellä kuvailtujen suuntausten perusteella vaikuttaa siltä, että polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä on osittain päästy toivottuun tulokseen eli onnistuttu poistamaan unionin tuottajien kärsimää vahinkoa. Kuten useiden vahinkoindikaattoreiden negatiivinen kehitys toisaalta osoittaa, tuotannonala on yhä erittäin riskialtis.

(162)

Kunkin kolmen asianomaisen maan viejillä on käyttämätöntä tuotantokapasiteettia, joka mahdollistaa viennin erittäin nopean lisäyksen, kuten edellä todettiin. Koska EU:n markkinoiden hinnat ovat eräitä kolmansien maiden markkinoita houkuttelevammat, on todennäköistä, että merkittävä osa nykyisellään kyseisiin maihin suuntautuvasta viennistä ohjattaisiin EU:n markkinoille, mikäli polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta. Tämän polkumyynnillä tapahtuvan ja unionin tuotannonalan hinnat alittavan tuonnin kasvu todennäköisesti lisää hintapainetta unionin markkinoilla, mikä pahentaa unionin tuotannonalan jo ennestään heikkoa tilannetta. Tällainen nopea kehitys oli jo havaittavissa aiemmassa tutkimuksessa, kun kyseisten kolmen maan tuonnin markkinaosuus EU:n tuonnista kolminkertaistui vain kolmessa ja puolessa vuodessa: vuoden 2004 6,2 prosentista 18,7 prosenttiin tutkimusajanjaksolla (1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välisenä aikana). Vientiä harjoittavat tuottajat Kiinassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä ovat siis jo osoittaneet valmiutensa kasvattaa nopeasti vientiään unioniin.

(163)

Edellä mainitun perusteella voidaan näin ollen päätellä, että vahingon toistuminen on todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

2.   Tuonti Ukrainasta

(164)

Kun otetaan huomioon päätelmä, jonka mukaan Ukrainasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin jatkuminen tai toistuminen on epätodennäköistä, tässä ei ole tarpeen enää analysoida vahingon toistumisen todennäköisyyttä.

G.   UNIONIN ETU

(165)

Komissio tutki perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen kokonaisuutena katsoen unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat. Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

1.   Unionin tuotannonalan etu

(166)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonalan tilanne on edelleen erittäin vaikea. Polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä on osittain päästy niille asetettuun tavoitteeseen eli poistettu joiltakin osin unionin tuotannonalan kärsimä vahinko, joka johtui asianomaisista maista peräisin olevasta polkumyynnistä. Unionin tuotannonalasta on jälleen tullut hieman kannattavaa, mutta tämä on tapahtunut sen unionin markkinoilla vallitsevan markkinaosuuden kustannuksella. Unionin tuotannonala on voimassa olevien toimenpiteiden ansiosta kyennyt parantamaan rahoitustilannettaan panemalla etusijalle määrän sijaan hinnan. Toimenpiteiden päättäminen lisäisi hintapaineita unionin markkinoilla ja johtaisi uudelleen tappioihin. Sen vuoksi on unionin tuotannonalan edun mukaista pitää toimenpiteet voimassa.

2.   Tuojien ja käyttäjien etu

(167)

Komissio otti yhteyttä yli 100 etuyhteydettömään tuojaan ja käyttäjään unionissa saadakseen ne toimimaan yhteistyössä, mutta niistä yksikään ei vastannut. Tämä voidaan selittää kunkin asianomaisen maan erittäin pienillä vientimäärillä unionin markkinoille. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että tuojat tai käyttäjät kärsisivät suhteettomasti, jos toimenpiteitä jatkettaisiin.

(168)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan näin ollen, että toimenpiteiden jatkaminen ei todennäköisesti vaikuta huomattavalla tavalla unionin tuojien ja käyttäjien tilanteeseen.

3.   Toimitusvaikeudet ja kilpailu EU:n markkinoilla

(169)

EU:n kulutus laski 28 prosenttia tarkastelujakson aikana nousten noin 400 000 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonalan kapasiteetti on tarkastelujaksolla ollut jatkuvasti suurempi kuin EU:n kysyntä: tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kapasiteetin taso oli lähes 1 500 000 tonnia. EU:n tuottajien välillä on riittävästi kilpailua. Lisäksi unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste oli vain 19 prosenttia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, koska se tuottaa erilaisia tuotteita (tarkasteltavana olevaa tuotetta ja muita tuotteita, kuten putkipalkkeja) samoilla tuotantolaitteilla. Unionin tuotannonalalla on sen vuoksi kysynnän lisääntyessä käyttämätöntä kapasiteettia lisätä tuotantoaan muuttamalla tuotevalikoimaansa. Osa kysynnästä voidaan tyydyttää myös tuonnilla muista kolmansista maista, joihin ei kohdisteta toimenpiteitä, kuten Intiasta ja Turkista.

(170)

Edellä mainitun perusteella ei voida päätellä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa johtaisi pulaan tuotteesta EU:n markkinoilla tai rajoittaisi kilpailua EU:n markkinoilla.

4.   Unionin etua koskevat päätelmät

(171)

Edellä mainitun perusteella vaikuttaa siltä, että toimenpiteiden jatkamisella olisi vain vähäisiä kielteisiä vaikutuksia eivätkä ne olisi suhteettomia toimenpiteiden jatkamisesta unionin tuotannonalalle koituvaan hyötyyn verrattuna.

H.   POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(172)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista aiottiin suositella. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon aina, kun se oli perusteltua.

(173)

Edellä selostetun perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti voidaan todeta, että tiettyjen Valko-Venäjältä, Kiinan kansantasavallasta ja Venäjältä peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa. Nämä toimenpiteet ovat eri määräisiä arvotulleja.

(174)

Toimenpiteet olisi Ukrainan osalta kumottava ja menettely päätettävä, koska tultiin siihen tulokseen, että polkumyynnin jatkuminen tai toistuminen ei ole todennäköistä (ks. johdanto-osan 17 ja 118 kappale).

(175)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan näiden yritysten eli erikseen mainittujen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yrityksen (erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina) nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa, sen valmistaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan siihen on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(176)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (5). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(177)

Tämä asetus on perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukainen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Valko-Venäjältä, Kiinan kansantasavallasta ja Venäjältä peräisin olevia, tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7306 30 41, ex 7306 30 49, ex 7306 30 72 ja ex 7306 30 77 (Taric-koodit 7306304120, 7306304920, 7306307280 ja 7306307780) kuuluvia, poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisia raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettuja hitsattuja putkia, joiden ulkoläpimitta on enintään 168,3 millimetriä, lukuun ottamatta putkia, jollaisia käytetään öljy- ja kaasuputkijohdoissa tai öljyn tai kaasun porauksessa, tarkkuusputkia ja putkia, joissa on liitos- tai muita osia ja jotka soveltuvat kaasujen ja nesteiden johtamiseen ja joita käytetään siviili-ilma-aluksissa.

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten tuottamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:

Maa

Yritys

Polkumyyntitulli

Taric-lisäkoodi

Kiinan kansantasavalta

Kaikki yritykset

90,6 %

Venäjä

TMK Group (Seversky Pipe Plant Open Joint Stock Company ja Joint Stock Company Taganrog Metallurgical Works)

16,8 %

A892

OMK Group (Open Joint Stock Company Vyksa Steel Works ja Joint Stock Company Almetjvesk Pipe Plant)

10,1 %

A893

Kaikki muut yritykset

20,5 %

A999

Valko-Venäjä

Kaikki yritykset

38,1 %

3.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Päätetään Ukrainasta peräisin olevan 1 artiklan 1 kohdassa mainitun tuotteen tuontia koskeva polkumyynnin vastainen menettely.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä tammikuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

(2)  EUVL L 343, 19.12.2008, s. 1.

(3)  EUVL C 136, 15.5.2013, s. 25.

(4)  EUVL C 372, 19.12.2013, s. 21.

(5)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, Rue de la Loi 170, 1040 Brussels, Belgium.


Top