31.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 227/1

(1)

Asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 vahvistetaan yleiset säännöt, jotka koskevat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) myönnettävää unionin tukea, ja täydennetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (2) 2 osassa säädettyjä Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskevia yhteisiä säännöksiä. Olisi vahvistettava täydentäviä sääntöjä.

(2)

Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava ja sovellettava erityisedellytyksiä tuensaamiseen silloin kun nuori viljelijä ei ryhdy pitämään tilaa ainoana tilanpidosta vastaavana yrittäjänä. Sen varmistamiseksi, että tuensaajia kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta siitä, missä oikeudellisessa muodossa he päättävät ryhtyä maatalousyrittäjiksi, olisi säädettävä, että edellytysten, joiden mukaisesti oikeushenkilöä tai muuta kumppanuusmuotoa voidaan pitää nuorena viljelijänä, olisi oltava vastaavat kuin luonnolliseen henkilöön sovellettavat edellytykset. Olisi säädettävä riittävän pitkästä lisäajasta, jossa nuoret viljelijät voivat hankkia tarvittavan ammattitaidon.

(3)

Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä tilan- ja metsänhoitoa koskevien vaihto-ohjelmien ja tila- ja metsävierailujen kesto ja sisältö maaseudun kehittämisohjelmissaan sen varmistamiseksi, että tällaiset maaseuturahastosta tuettavat ohjelmat ja vierailut määritellään ja rajataan selkeästi suhteessa muissa unionin järjestelmissä toteutettaviin vastaaviin toimiin ottaen samaan aikaan huomioon kansallisten tilanteiden monimuotoisuus. Kyseisessä sisällössä olisi keskityttävä tietyille kohdealoille, jotka liittyvät läheisesti maaseudun kehittämistä koskevien unionin prioriteettien toteuttamiseen.

(4)

Olisi vahvistettava säännöt, joissa täsmennetään tuottajaryhmien erityispiirteet ja toimityypit, jotka voivat saada tukea laatujärjestelmiä koskevaan toimenpiteeseen kuuluvassa menekinedistämistoimessa, ja vahvistetaan edellytykset kilpailun vääristymien ja tuotteiden syrjinnän ehkäisemiseksi sekä kaupallisten tuotemerkkien tuen ulkopuolelle jättämiseksi.

(5)

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa liiketoimintasuunnitelmassa olisi oltava riittävästi elementtejä, jotta valitun toimen tavoitteiden saavuttaminen voidaan arvioida. Tuensaajien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi koko unionissa sekä seurannan helpottamiseksi kyseisen asetuksen 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kynnysten vahvistamisessa käytettäväksi perusteeksi olisi otettava tilan tuotantomahdollisuudet.

(6)

Maatalousmaan metsittämiseen sovellettavat ympäristöä koskevat vähimmäisvaatimukset olisi vahvistettava siten, ettei herkissä elinympäristöissä, mukaan lukien luonnonarvoltaan merkittävä maatalous, tehdä epäasianmukaisia metsityksiä ja että kyky sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia otetaan huomioon. Natura 2000 -alueiksi nimetyillä alueilla metsityksen olisi oltava asianomaisten alueiden hoitotavoitteiden mukaista. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tiettyjen alueiden erityisiin ympäristötarpeisiin, kuten maaperän eroosion ehkäisemiseen. Olisi säädettävä tiukemmista säännöistä sellaisten metsitystoimien osalta, jotka johtavat laajempien metsien luomiseen, jotta otettaisiin huomioon kyseisten toimien vaikutus ekosysteemeihin ja varmistettaisiin, että ne ovat vihreän infrastruktuurin strategian (3) ja EU:n uuden metsästrategian (4) tavoitteiden mukaiset.

(7)

Edellytyksillä, joita sovelletaan kotieläintuotannon laajaperäistämiseen liittyviin sitoumuksiin, kasvatuksesta luopumisen vuoksi uhanalaisten paikallisten rotujen kasvattamiseen tai geneettisen köyhtymisen uhkaamien kasvien geenivarojen säilyttämiseen, olisi varmistettava, että sitoumukset määritellään ottaen huomioon maaseudun kehittämistä koskevat unionin prioriteetit ja erityisesti tarve varmistaa maiseman, maisemapiirteiden ja luonnonvarojen, mukaan lukien veden, maaperän ja geneettisen monimuotoisuuden, suojelu.

(8)

Olisi määriteltävä toimet, joille voidaan myöntää tukea maatalouden geenivarojen säilyttämistä, kestävää käyttöä ja kehittämistä varten sekä metsätalouden geenivarojen säilyttämistä ja edistämistä varten.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (5) 43 artiklassa tarkoitettujen ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisien maatalouskäytäntöjen ja vastaavien käytäntöjen kaksinkertaisen rahoittamisen estämiseksi, viljelijöiden välisen kilpailun vääristymisen estämiseksi ja maaseuturahaston määrärahojen moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi olisi säädettävä, että kyseisistä käytännöistä johtuvat lisäkustannukset ja tulonmenetykset vähennetään asianomaisista tuista.

(10)

Olisi määriteltävä ne alat, joilla tuotantomenetelmiä koskevia vaatimuksia tehdään eläinten hyvinvointiin liittyvien sitoumusten tiukentamiseksi. Olisi vältettävä kyseisten eläinten hyvinvointiin liittyvien sitoumusten päällekkäisyyttä tavanomaisten maatalouskäytäntöjen ja erityisesti tautien ehkäisemiseksi annettavien rokotusten kanssa.

(11)

Olisi täsmennettävä lyhyet toimitusketjut ja paikalliset markkinat, joiden yhteydessä voidaan myöntää tukea. Selkeän eron tekemiseksi näiden kahden välille lyhyet toimitusketjut olisi määriteltävä välittäjien lukumäärän perusteella, kun taas paikallisten markkinoiden määrittelemiseksi perusteena olisi käytettävä kilometreinä ilmaistua etäisyyttä tilalta ottaen huomioon asianomaisen alan erityiset maantieteelliset piirteet, jollei muuta vakuuttavaa vaihtoehtoista perustetta esitetä. Pientoimijoiden välisessä yhteistyössä olisi keskityttävä tarmokkaasti voittamaan maaseutualueiden pirstaleisuudesta johtuvia yleisiä haittoja. Sen vuoksi se olisi rajoitettava mikroyrityksiin ja luonnollisiin henkilöihin, jotka aikovat tuenhakuhetkellä perustaa mikroyrityksen. Johdonmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi yhteistyötoimenpiteen täytäntöönpanossa kyseisessä toimenpiteessä olisi tuettava ainoastaan lyhyisiin toimitusketjuihin ja paikallisiin markkinoihin liittyviä menekinedistämistoimia.

(12)

Sen varmistamiseksi, että asetuksen (EU) N:o 1305/2013 38 artiklan 3 kohdan b alakohdassa ja 39 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet, jotka liittyvät keskinäisen rahaston ottamien kaupallisten lainojen korkoon, säilyvät asianmukaisella tasolla, kyseisten kaupallisten lainojen vähimmäis- ja enimmäiskestojen olisi oltava yhdestä viiteen vuotta.

(13)

Maaseuturahaston määrärahojen tehokkaan käytön varmistamiseksi eräät menotyypit, jotka liittyvät leasingsopimuksiin, kuten vuokranantajan kate, korkojen jälleenrahoituskulut, yleiskulut ja vakuutusmaksut, olisi jätettävä tuen ulkopuolelle. Jäsenvaltioiden maatalousalan erilaisten taloudellisten ja kehittymisedellytysten huomioon ottamiseksi sekä maaseuturahaston määrärahojen moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi jäsenvaltioita olisi vaadittava määrittelemään maaseudun kehittämisohjelmissaan edellytykset, joiden mukaisesti käytetyt välineet ja laitteet voivat olla tukikelpoisia. Maaseudun kehittämiseen liittyvien unionin prioriteettien mukaisesti maaseuturahaston tukea olisi myönnettävä vain sellaisiin uusiutuvaan energiaan tehtäviin investointeihin, jotka ovat erittäin energiatehokkaita ja joiden ympäristönsuojelullinen taso on korkea. Jäsenvaltioiden olisi tätä varten vahvistettava energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sovellettavia bioenergian kestävyysvaatimuksia noudatetaan. Niiden olisi myös tuettava siirtymistä ensimmäisen sukupolven biopolttoaineista toisen sukupolven biopolttaineisiin ja edistettävä sellaisten kehittyneiden biopolttoaineiden tuotannon lisäämistä, jotka tuottavat suuria kasvihuonekaasusäästöjä, joihin liittyy alhainen epäsuorien maankäytön muutosten riski ja jotka eivät myöskään kilpaile suoraan elintarvike- ja rehumarkkinoiden käyttämästä maatalousmaasta.

(14)

Olisi vahvistettava edellytykset, joita sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28, 29, 33 ja 34 artiklassa säädettyjen toimenpiteiden mukaisten sitoumusten muuntamiseen tai mukauttamiseen, ja olisi määriteltävä sellaiset tilanteet, joissa tukea ei tarvitse maksaa takaisin. Olisi varmistettava, että sitoumuksia voidaan muuntaa tai mukauttaa vain, jos sitoumuksen ympäristötavoitteet turvataan tai niitä vahvistetaan.

(15)

Olisi annettava säännökset, jotka koskevat siirtymistä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (6) tai Kroatian osalta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1085/2006 (7) mukaisesta maaseudun kehittämistuesta asetuksen (EU) N:o 1305/2013 mukaiseen tukeen. Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1310/2013 (8) on jo otettu käyttöön eräitä maaseudun kehittämiseen liittyviä siirtymäsäännöksiä, tässä asetuksessa olisi vahvistettava edellytykset, joiden mukaisesti asetuksen (EY) N:o 1698/2005 52 ja 63 artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyvistä menoista tulee tukikelpoisia asetuksen (EU) N:o 1305/2013 nojalla. Tässä asetuksessa olisi myös mukautettava ohjelmien jälkiarviointien ja yhteenvetojen toimittamisen määräpäiviä sellaisten asetuksen (EU) N:o 1310/2013 1 artiklan nojalla säädettyjen siirtymäsäännösten huomioon ottamiseksi, jotka koskevat vuosien 2007–2013 ohjelmakauden ohjelmien täytäntöönpanoa vuonna 2014.

(16)

Koska asetus (EY) N:o 1698/2005 korvataan asetuksella (EU) N:o 1305/2013, on asianmukaista kumota asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamissäännöt, joista säädetään komission asetuksessa (EY) N:o 1974/2006 (9). Sen vuoksi asetus (EY) N:o 1974/2006 olisi kumottava.

(17)

Koska ohjelmakausi 2014–2020 on jo alkanut silloin kun tämä asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tämän asetuksen olisi tultava voimaan mahdollisimman pian. Sen vuoksi sen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan, ja sitä olisi sovellettava ohjelmakauden 2014–2020 ensimmäisestä päivästä eli 1 päivästä tammikuuta 2014,

1)

asetusta (EU) N:o 1305/2013 täydentävistä säännöksistä, jotka koskevat

2)

erityisistä siirtymäsäännöistä, jotka koskevat edellytyksiä, joilla komission asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisesti hyväksymä tuki tai Kroatian osalta asetuksen (EY) N:o 1085/2006 mukaisesti hyväksymä tuki voidaan sisällyttää asetuksessa (EU) N:o (EU) N:o 1305/2013 säädettyyn tukeen, mukaan lukien tekninen tuki Kroatian osalta.

a)

sillä on tarkoitus kannustaa kuluttajia ostamaan tuotteita, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o 1305/2013 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin maataloustuotteiden, puuvillan tai elintarvikkeiden laatujärjestelmiin, joihin kuulumisesta myönnetään maaseudun kehittämisohjelmassa tukea; ja

b)

sillä pyritään korostamaan asianomaisten tuotteiden erityispiirteitä tai etuja, erityisesti asianomaiseen laatuohjelmaan liittyvien laadun, erityisten tuotantotapojen, eläinten hyvinvointiin liittyvien korkeiden vaatimusten ja ympäristönsuojelun kannalta.

a)

Kun kyseessä on nuorten viljelijöiden aloitustuki:

b)

Kun kyseessä on yrityksen perustamistuki muun kuin maataloustoiminnan aloittamiseksi maaseutualueilla:

c)

Kun kyseessä on yrityksen perustamistuki pientilojen kehittämiseksi:

a)

Istutettavien lajien, alojen ja menetelmien valinnassa on vältettävä epäasianmukaiset metsitykset herkissä elinympäristöissä, kuten soilla ja kosteikoissa, sekä negatiiviset vaikutukset ekologisesti arvokkailla alueilla, mukaan lukien alueet, joilla harjoitetaan luonnonarvoltaan merkittävää maataloutta. Neuvoston direktiivin 92/43/ETY (15) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (16) mukaisesti Natura 2000 -alueiksi nimetyillä alueilla sallitaan vain asianomaisten alueiden hoitotavoitteiden mukainen, Natura 2000:n täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa sovittu metsitys.

b)

Puiden lajeja, lajikkeita, ekotyyppejä ja lähtöisyyttä valittaessa on otettava huomioon kyky sietää ilmastonmuutosta ja luonnonkatastrofeja sekä asianomaisen alueen bioottiset, pedologiset ja hydrologiset olosuhteet, kuten myös jäsenvaltioiden määrittelemä lajien mahdollinen haitallisuus paikallisissa olosuhteissa. Tuensaajan on suojeltava metsää ja huolehdittava siitä vähintään niin kauan kuin palkkiota maatalouden tulonmenetysten ja hoitokustannusten korvaamiseksi maksetaan. Tähän kuuluvat tapauksen mukaan puuston hoito, harvennus tai laiduntaminen metsän tulevaa kehitystä silmällä pitäen, ruohokasvillisuuden hillitseminen ja tulenaran aluskasvillisuuden kasvun estäminen. Jäsenvaltioiden on nopeakasvuisten lajien osalta määriteltävä hakkuuta edeltävä vähimmäis- ja enimmäisaika. Vähimmäisajan on oltava vähintään 8 vuotta ja enimmäisajan enintään 20 vuotta.

c)

Jos monivuotisten puumaisten lajien istutuksen ei voida ankarien ympäristö- tai ilmasto-olosuhteiden vuoksi, mukaan lukien ympäristön pilaantuminen, odottaa johtavan sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä määritellyn metsäpeitteen syntymiseen, jäsenvaltio voi sallia, että tuensaaja perustaa muun puumaisen kasvuston ja pitää sitä yllä. Tuensaajan on sovellettava samaa huolenpidon ja suojelun tasoa kuin metsiin.

d)

Jos metsitystoimet johtavat sen suuruisen metsän luomiseen, joka ylittää jäsenvaltion vahvistaman kynnyksen, toimessa on joko

a)

tilan koko laidunalaa hoidetaan ja pidetään yllä yli- tai alilaiduntamisen estämiseksi;

b)

eläintiheys määritellään ottamalla huomioon tilan koko laiduntava karja tai ravinteiden huuhtoutumisen vähentämiseen tähtäävän sitoumuksen osalta kyseisen sitoumuksen kannalta tarkoituksenmukainen karjan määrä tilalla.

a)

kasvatetaan paikallista rotua olevia eläimiä, jotka ovat geneettisesti sopeutuneet jäsenvaltion yhteen tai useampaan perinteiseen tuotantojärjestelmään ja jotka ovat uhanalaisia kasvatuksesta luopumisen vuoksi; tai

b)

säilytetään sellaisten kasvien geenivaroja, jotka ovat luonnostaan sopeutuneet paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin ja joita uhkaa geneettinen köyhtyminen.

a)

nautaeläimet;

b)

lampaat;

c)

vuohet;

d)

hevoseläimet;

e)

siat;

f)

linnut.

a)

asianomaisten siitosnaaraiden lukumäärä kansallisella tasolla on mainittu;

b)

asianmukaisesti tunnustettu asiaankuuluva tieteellinen elin on varmistanut lueteltujen rotujen lukumäärän ja uhanalaisuuden;

c)

asianmukaisesti tunnustettu asiaankuuluva tekninen elin on rekisteröinyt rodun kantakirjan ja pitää sen ajan tasalla;

d)

asianomaisilla elimillä on uhanalaisten rotujen eläinten tunnistamiseen tarvittava pätevyys ja tietotaito.

a)

’in situ -säilyttämisellä’ maataloudessa geenivarojen säilyttämistä ekosysteemeissä ja luontaisissa elinympäristöissä sekä lajien tai luonnonvaraisten rotujen elinkykyisten populaatioiden säilyttämistä ja elvyttämistä niiden luonnollisessa ympäristössä sekä kotieläinlajien ja viljelykasvilajien osalta siinä maatilaympäristössä, jossa ne ovat kehittäneet erityisominaisuutensa;

b)

’in situ -säilyttämisellä’ metsätaloudessa geenivarojen säilyttämistä ekosysteemeissä ja luontaisissa elinympäristöissä sekä lajien elinkykyisten populaatioiden säilyttämistä ja elvyttämistä niiden luonnollisessa ympäristössä;

c)

’säilyttämisellä maa- tai metsätilalla’in situ -säilyttämistä ja -kehittämistä maa- tai metsätilan tasolla;

d)

’ex situ -säilyttämisellä’ maa- tai metsätalouden geenivarojen säilyttämistä muussa kuin niiden luonnollisessa ympäristössä;

e)

’ex situ -kokoelmalla’ maa- tai metsätalouden geenivarojen kokoelmaa, jota säilytetään muualla kuin geenivarojen luonnollisessa ympäristössä.

a)

kohdennetut toimet: toimet, joilla edistetään maa- ja metsätalouden geenivarojen ex situ- ja in situ -säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä, mukaan lukien tällä hetkellä in situ -säilytettyjen geenivarojen verkkopohjaiset tietokannat, joihin sisältyy säilyttäminen maa- tai metsätilalla, sekä ex situ -kokoelmien ja tietokantojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä;

b)

yhteensovitetut toimet: toimet, joilla edistetään tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden toimivaltaisten laitosten kesken unionin maa- tai metsätalouden geenivarojen säilyttämisestä, kuvaamisesta, keräämisestä ja käytöstä;

c)

liitännäistoimet: tiedotus-, levittämis- ja neuvontatoimet valtiosta riippumattomien järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, koulutuskurssit ja teknisten kertomusten laatiminen.

a)

vesi, rehu ja eläinten hoito kotieläinten luonnollisten tarpeiden mukaisesti;

b)

olot eläinsuojissa, kuten eläinten käytössä oleva tila, lattiapinnat, virikemateriaalit, luonnovalo;

c)

ulkotiloihin pääsy;

d)

käytännöt, joissa vältetään ruumiinjäsenten typistämistä ja/tai eläinten kastrointia, tai puudutusaineiden ja tulehduskipulääkkeiden käyttö tai immunokastraatio, jos typistäminen tai kastrointi katsotaan tietyissä tapauksissa tarpeelliseksi.

a)

maaseudun kehittämisohjelmassa vahvistetaan tuotteen alkuperätilaa ympäröivä kilometreissä ilmaistu säde, jonka sisäpuolella jalostustoimintojen ja myynnin loppukuluttajalle on tapahduttava; tai

b)

maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään vakuuttava vaihtoehtoinen määritelmä.

a)

kun kyse on leasingvuokrauksesta, muut leasingsopimukseen liittyvät menot, kuten vuokranantajan kate, korkojen jälleenrahoituskulut, yleiskulut ja vakuutusmaksut, eivät ole tukikelpoisia;

b)

jäsenvaltioiden on esitettävä maaseudun kehittämisohjelmissaan edellytykset, joiden mukaisesti käytettyjen välineiden ja laitteiden hankintaa voidaan pitää tukikelpoisina menoina;

c)

jäsenvaltioiden on edellytettävä, että tuetuissa, energiaa kuluttavissa tai tuottavissa investoinneissa, jotka tehdään uusiutuvaan energiaan liittyvään infrastruktuuriin, noudatetaan energiatehokkuutta koskevia vähimmäisstandardeja, jos tällaisia standardeja on kansallisella tasolla;

d)

investoinnit järjestelmiin, joiden päätarkoitus on sähköntuotanto biomassasta, eivät ole tukikelpoisia, jollei lämpöenergiaa käytetä tiettyä vähimmäismäärää, jonka jäsenvaltio määrittelee;

e)

jäsenvaltion on vahvistettava eri järjestelmätyyppien osalta bioenergian, biopolttoaineet mukaan lukien, tuotannossa käytettävien viljakasvien ja muiden paljon tärkkelystä sisältävien viljelykasvien, sokerikasvien ja öljykasvien enimmäisosuuksille kynnykset. Tuki bioenergiahankkeisiin rajoitetaan sellaiseen bioenergiaan, joka on unionin lainsäädännössä, muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY (18) 17 artiklan 2–6 kohdassa säädettyjen sovellettavien kestävyyskriteerien mukaista. Tässä yhteydessä maaseudun kehittämisohjelman strategiseen ympäristöarviointiin on sisällytettävä yleinen arviointi.

a)

muunnoksesta on huomattavaa etua ympäristölle tai eläinten hyvinvoinnille;

b)

voimassa olevaa sitoumusta vahvistetaan merkittävästi;

c)

asianomaiset sitoumukset sisältyvät hyväksyttyyn maaseudun kehittämisohjelmaan.

a)

tämä edistää ympäristötavoitetta, johon sitoumuksella pyritään;

b)

tämä voidaan perustella sitoumuksen luonteella, jäljellä olevalla ajanjaksolla ja lisäpinta-alan koolla;

c)

tämä ei haittaa tuen myöntämisedellytysten noudattamisen varmistamiseksi tehtävien tarkastusten tehokkuutta.

a)

1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisenä aikana, jos asianomaiselle asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisesti hyväksytyn ohjelman toimenpiteelle tarkoitetut määrärahat on käytetty loppuun;

b)

31 päivän joulukuuta 2015 jälkeen.

a)

kyseiset menot on sisällytetty vastaavaan ohjelmakauden 2014–2020 maaseudun kehittämisohjelmaan;

b)

sovelletaan tämän asetuksen liitteessä I esitettyä asetuksen (EU) N:o 1305/2013 mukaista vastaavan toimenpiteen maaseuturahaston rahoitusosuutta;

c)

jäsenvaltiot varmistavat, että asiaankuuluvat siirtymätoimet on erotettu selvästi muista toimista niiden hallinto- ja valvontajärjestelmissä.

a)

1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2016 välisenä aikana, jos asianomaiselle asetuksen (EY) N:o 718/2007 mukaisesti hyväksytyn ohjelman toimenpiteelle tarkoitetut määrärahat on käytetty loppuun;

b)

31 päivän joulukuuta 2016 jälkeen.

a)

kyseiset menot on sisällytetty vastaavaan ohjelmakauden 2014–2020 maaseudun kehittämisohjelmaan;

b)

sovelletaan tämän asetuksen liitteessä II esitettyä asetuksen (EU) N:o 1305/2013 mukaista vastaavan toimenpiteen maaseuturahaston rahoitusosuutta;

c)

Kroatia varmistaa, että asiaankuuluvat siirtymätoimet on erotettu selvästi muista toimista sen hallinto- ja valvontajärjestelmissä.