Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32013R1295

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1295/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013 , Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

OJ L 347, 20.12.2013, p. 221–237 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1295/oj

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/221


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1295/2013,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2013,

Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 166 artiklan 4 kohdan, 167 artiklan 5 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan ja 173 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella pyritään yhä tiiviimpään yhteyteen Euroopan kansojen välillä ja annetaan unionille tehtäväksi muiden muassa myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi, pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista moninaisuutta ja huolehtien samalla siitä, että unionin teollisuuden kilpailukyvyn kannalta tarpeelliset edellytykset turvataan. Tarvittaessa unioni tukee ja täydentää tältä osin jäsenvaltioiden toimia, joiden tarkoituksena on edistää kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan ja kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuonna 2005 tehdyn Unescon yleissopimuksen, jäljempänä 'vuoden 2005 Unescon yleissopimus', mukaisesti, vahvistaa kulttuurialan ja luovien alojen kilpailukykyä ja helpottaa mukautumista elinkeinoelämän muutoksiin.

(2)

Unionin tuki kulttuurialalle ja luoville aloille perustuu pääasiassa kokemuksiin unionin ohjelmista, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1718/2006/EY (4) ("MEDIA-ohjelma"), Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1855/2006/EY (5) ("Kulttuuri-ohjelma") sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1041/2009/EY (6) ("MEDIA Mundus -ohjelma"). Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1622/2006/EY (7) ("Euroopan kulttuuripääkaupunkitoimi") sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1194/2011/EU (8) ("Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskeva toimi") vaikuttavat myös osaltaan kulttuurialalle ja luoville aloille annettavaan unionin tukeen.

(3)

Komission tiedonannossa kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta, jonka neuvosto vahvisti 16 päivänä marraskuuta 2007 antamallaan päätöslauselmalla (9) ja Euroopan parlamentti 10 päivänä huhtikuuta 2008 antamallaan päätöslauselmalla (10), asetetaan tavoitteet unionin tulevalle toiminnalle kulttuurialalla ja luovilla aloilla. Toimintasuunnitelman tarkoituksena on edistää kulttuurista moninaisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua, vahvistaa kulttuurin asemaa luovuuden lähteenä kasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi sekä tuoda esille kulttuurin keskeistä merkitystä unionin kansainvälisissä suhteissa.

(4)

Kulttuuriala ja luovat alat ovat tärkeässä asemassa taistelussa kaikenlaista syrjintää, kuten rasismia ja muukalaisvihaa, vastaan ja tarjoavat merkittävän foorumin sananvapaudelle ja kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden kunnioittamisen edistämiselle tukien näin Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja varsinkin sen 11, 21 ja 22 artiklan toteutumista.

(5)

Unioni on osapuolena vuoden 2005 Unescon yleissopimuksessa, joka tuli voimaan 18 päivänä maaliskuuta 2007 ja jossa korostetaan, että kulttuuritoiminnoilla, -hyödykkeillä ja -palveluilla on sekä taloudellinen että kulttuurinen arvo, koska ne toimivat identiteettien, arvojen ja merkitysten välittäjinä, eikä niitä siten voi kohdella pelkästään kaupallista merkitystä omaavina. Yleissopimuksen tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä, johon kuuluvat myös kansainväliset yhteistuotanto- ja yhteisjakelusopimukset, ja solidaarisuutta kaikkien maiden ja yksilöiden kulttuuri-ilmaisujen tukemiseksi. Yleissopimuksessa todetaan lisäksi, että on otettava asianmukaisesti huomioon eri yhteiskuntaryhmien, myös vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden, erityisasema ja -tarpeet. Kulttuurialan ja luovien alojen tukiohjelmalla olisi vaalittava kulttuurien moninaisuutta kansainvälisellä tasolla kyseisen yleissopimuksen mukaisesti.

(6)

Aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä olisi edistettävä muun muassa aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2003 tehdyssä Unescon yleissopimuksessa sekä maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta vuonna 1972 tehdyssä Unescon yleissopimuksessa tarkoitetulla tavalla, sillä näin voidaan osaltaan lisätä merkityksellisten kohteiden arvostusta ja mahdollistaa samalla se, että kansat kokevat tällaisten kohteiden kulttuurisen ja historiallisen arvon omakseen.

(7)

Komission tiedonannossa "EUROOPPA 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia", jäljempänä 'Eurooppa 2020 -strategia', määritellään toimintasuunnitelma, jolla unionista tehdään älykäs, kestävä ja osallistava talous, jossa työllisyys, tuottavuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat korkealla tasolla. Tässä tiedonannossa komissio totesi, että unionin on saatava aikaan houkuttelevammat olosuhteet innovoinnille ja luovuudelle. Kulttuuriala ja luovat alat poikivat tältä osin innovatiivisia ideoita, jotka voidaan muuntaa tuotteiksi ja palveluiksi, jotka puolestaan synnyttävät kasvua ja työpaikkoja ja auttavat vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Huippuosaaminen ja kilpailukyky kyseisillä aloilla perustuvat pääasiassa taiteilijoiden, luovan työn tekijöiden ja ammattilaisten työhön, jota on tuettava. Siksi olisi parannettava mahdollisuuksia rahoituksen saantiin kulttuurialalla ja luovilla aloilla.

(8)

Taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaisille suunnatuista liikkuvuutta koskevista tiedotuspalveluista antamissaan päätelmissä (11) neuvosto totesi taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuuden olevan tärkeää unionille ja Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle sekä kehotti jäsenvaltioita ja komissiota edistämään toimivaltansa puitteissa ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kattavien ja oikeiden tietojen antamista taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaisille, jotka haluavat liikkua unionissa.

(9)

Yhteisen kulttuurialueen kehittämisen tukemiseksi on tärkeää edistää kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden liikkuvuutta yli rajojen sekä kulttuurialan ja luovien alojen teosten, myös audiovisuaalisten teosten ja tuotteiden, rajatylittävää levitystä, sillä näin lisätään kulttuurivaihtoa ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua.

(10)

MEDIA-, Kulttuuri-, ja MEDIA Mundus -ohjelmia on seurattu säännöllisesti, niistä on tehty ulkopuolisia arviointeja ja niiden tulevaisuudesta on järjestetty julkisia kuulemisia, minkä perusteella on selvää, että kyseisillä ohjelmilla on erittäin tärkeä rooli Euroopan kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden vaalimisessa ja edistämisessä. Kyseisistä seuranta-, arviointi- ja kuulemistoimista sekä erinäisistä riippumattomista tutkimuksista, erityisesti kulttuurialan ja luovien alojen yritystoiminnallista ulottuvuutta koskevasta selvityksestä, käy myös ilmi, että näillä aloilla on yhteisiä haasteita, kuten digitalisoitumisen ja globalisoitumisen aiheuttama nopea muutos, kielellisestä moninaisuudesta johtuva markkinoiden pirstaleisuus, rahoituksen saannin vaikeudet, monimutkaiset hallinnolliset menettelyt ja vertailukelpoisten tietojen puute, jotka kaikki edellyttävät toimia unionin tasolla.

(11)

Euroopan kulttuuriala ja luovat alat ovat kehittyneet kansallisten ja kielellisten rajojen mukaisesti luonnostaan moninaisiksi, mistä on tuloksena kulttuurisesti rikas ja hyvin itsenäinen kulttuurikenttä, joka tarjoaa kanavan Euroopan kulttuuriperinnön eri ilmenemismuodoille. Toisaalta tällainen eriytyminen aiheuttaa myös lukuisia esteitä, jotka hankaloittavat kulttuurialan ja luovien alojen teosten sujuvaa rajatylittävää levitystä ja vaikeuttavat kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden liikkuvuutta unionin sisällä ja sen ulkopuolella, mikä saattaa johtaa maantieteelliseen epätasapainoon ja rajoittaa kuluttajien valintamahdollisuuksia.

(12)

Koska Euroopan kulttuurialalle ja luoville aloille on luonteenomaista kielellinen moninaisuus, jonka johdosta jotkut alat ovat jakautuneet kielirajojen mukaisesti, tekstittäminen, jälkiäänittäminen ja kuvailutulkkaus ovat keskeisessä asemassa kulttuurialan ja luovien alojen teosten, myös audiovisuaalisten teosten, levityksen kannalta.

(13)

Digitalisoitumisella on valtaisa vaikutus kulttuurialan ja luovien alojen tuotteiden ja palvelujen tuotantoon, levitykseen, saatavuuteen, kulutukseen ja rahallisen arvon määräytymiseen. Samaan aikaan kun tunnustetaan tarve uuden tasapainon etsimiseen kulttuurialan ja luovien alojen teosten parantuneen saatavuuden, taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden kohtuullisen korvauksen varmistamisen ja uusien liiketoimintamallien syntymisen välillä, digitalisoitumisesta johtuvat muutokset tarjoavat laajoja mahdollisuuksia Euroopan kulttuurialalle ja luoville aloille sekä yleensä eurooppalaiselle yhteiskunnalle. Levityskustannusten aleneminen, uudet jakelukanavat, mahdollisuudet tavoittaa uusia ja entistä laajempia yleisöryhmiä ja erikoistuotteille avautuvat uudet mahdollisuudet voivat helpottaa kulttuurialan ja luovien alojen teosten saatavuutta ja lisätä niiden levitystä maailmanlaajuisesti. Jotta nämä mahdollisuudet voitaisiin täysin hyödyntää ja sopeutua digitalisoitumisen ja globalisoitumisen tuomiin muutoksiin, kulttuurialalla ja luovilla aloilla olisi hankittava uusia taitoja, voitava saada helpommin rahoitusta laitteistojen saattamiseksi ajan tasalle, kehitettävä uusia tuotanto- ja jakelumenetelmiä ja sopeutettava liiketoimintamalleja.

(14)

Nykyiset levityskäytännöt muodostavat perustan elokuvien rahoitusjärjestelmälle ja vahvistavat sitä. On kuitenkin kasvava tarve edistää houkuttelevan laillisen verkkotarjonnan syntyä ja kannustaa innovointiin. Siksi on erityisen tärkeää edistää uusia levitystapoja uusien liiketoimintamallien kehittämisen mahdollistamiseksi.

(15)

Elokuvateatterien digitalisointi on ollut pitkään ongelma monille pienille elokuvateatteritoiminnan harjoittajille ja etenkin yhden salin teatterien omistajille, koska digitaaliset esityslaitteet ovat kalliita. Vaikka kulttuuriasiat kuuluvat ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan ja jäsenvaltioiden olisi siksi pyrittävä ratkaisemaan tämä ongelma tapauksen mukaan kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla, elokuvateattereiden digitalisointiin on mahdollista saada rahoitusta unionin ohjelmista ja rahastoista, etenkin sellaisista, jotka on tarkoitettu paikallisen ja alueellisen kehityksen tukemiseen.

(16)

Yleisötyö ja tällöin etenkin nuorten huomioon ottaminen edellyttää unionilta erityistä sitoutumista, etenkin medialukutaidon ja elokuvakasvatuksen tukemiseksi.

(17)

Yksi kulttuurialan ja luovien alojen, varsinkin mikroyritysten, pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', sekä mikro-organisaatioiden ja pienten ja keskisuurten organisaatioiden, mukaan lukien voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ja kansalaisjärjestöt, kohtaamista suurimmista haasteista on vaikeus saada varoja, joita ne tarvitsevat rahoittaakseen toimintaansa, kasvaakseen, säilyttääkseen kilpailukykynsä ja lisätäkseen sitä tai kansainvälistääkseen toimintaansa. Vaikka ongelma on yleinen juuri pk-yrityksissä yleensäkin, tilanne on selvästi vaikeampi kulttuurialalla ja luovilla aloilla, koska niiden tuotannontekijät ja pääomat ovat monelta osin aineettomia, ne profiloituvat toiminnassaan prototyyppien luojina ja niille on ominaista pyrkiä ottamaan riskejä ja tehdä kokeiluja voidakseen innovoida. Myös rahoitusalan on ymmärrettävä tämä riskinottotarve ja tuettava sitä.

(18)

Eurooppalainen luovien alojen liittoutuma (European Creative Industries Alliance) on pilottihanke ja monialainen aloite, jolla etupäässä tuetaan luovia aloja toimintapolitiikan tasolla. Sen tavoitteena on saada lisärahoitusta luoville aloille ja herättää luovien alojen tarjoamille palveluille kysyntää muilla aloilla. Tarkoituksena on testata ja käyttää uusia välineitä, joilla voidaan paremmin tukea luovien alojen innovointia, toimintapolitiikkaa koskevaa eurooppalaisten, kansallisten ja alueellisten sidosryhmien välistä oppimisfoorumia varten.

(19)

Kulttuurialan ja luovien alojen nykyisten MEDIA-, Kulttuuri- ja MEDIA Mundus -ohjelmien yhdistäminen yhdeksi kattavaksi ohjelmaksi, jäljempänä 'ohjelma', auttaisi tehokkaammin pk-yrityksiä, mikro-organisaatioita sekä pieniä ja keskisuuria organisaatioita niiden pyrkiessä hyödyntämään digitalisoitumisen ja globalisoitumisen tarjoamia mahdollisuuksia ja auttaisi niitä selviytymään ongelmista, jotka nykyisin aiheuttavat markkinoiden pirstoutumista. Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri alojen erityispiirteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet soveltamalla räätälöityjä toimintamalleja kahdessa eri alaohjelmassa ja yhdessä monialaisessa toimintalinjassa. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että ohjelman ja osaamiseen erikoistuvien kansallisten ja alueellisten strategioiden synergiaedut hyödynnetään täytäntöönpanossa. Tämän vuoksi ohjelmalla olisi perustettava kulttuurialaa ja luovia aloja varten yhtenäinen tukikehys, joka koostuu avustusjärjestelmästä ja sitä täydentävästä rahoitusvälineestä.

(20)

Ohjelmassa olisi otettava huomioon kulttuurin ja kulttuuritoiminnan kaksitahoinen luonne ja tunnustettava yhtäältä kulttuurin itseisarvo ja taiteellinen arvo sekä toisaalta näiden alojen taloudellinen arvo, mukaan lukien niiden laajempi yhteiskunnallinen vaikutus luovuuteen, innovointiin ja sosiaaliseen osallisuuteen.

(21)

Ohjelman täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon kulttuurin itseisarvo sekä kulttuurialan ja luovien alojen erityispiirteet, mukaan lukien Kulttuurin alaohjelmasta tuettavien voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden ja hankkeiden tärkeys.

(22)

Itsenäisen rahoitusvälineen eli kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineen, jäljempänä 'lainantakausväline', olisi mahdollistettava kulttuurialan ja luovien alojen yleinen kasvu ja etenkin riittävä vipuvaikutus uusia toimia ja mahdollisuuksia varten. Valittujen rahoituksen välittäjien olisi toiminnallaan tuettava kulttuurialan ja luovien alojen hankkeita, jotta voidaan varmistaa lainasalkun tasapainoisuus maantieteellisen kattavuuden ja eri alojen edustuksen osalta. Lisäksi julkiset ja yksityiset organisaatiot ovat tässä yhteydessä tärkeässä asemassa laajapohjaisen lähestymistavan omaksumiseksi lainantakausvälineessä.

(23)

Rahoitusta olisi annettava myös Euroopan kulttuuripääkaupunkitointa ja Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevan toimen hallintoa varten, sillä ne vahvistavat tunnetta kuulumisesta yhteiseen kulttuurialueeseen, edistävät kulttuurien välistä vuoropuhelua ja keskinäistä ymmärrystä ja lisäävät kulttuuriperinnön arvoa.

(24)

Jäsenvaltioiden sekä niiden merentakaisten maiden ja alueiden lisäksi, jotka voivat osallistua ohjelmaan neuvoston päätöksen 2001/822/EY (12) 58 artiklan nojalla, myös Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maiden, jotka ovat Euroopan talousalueesta (ETA) tehdyn sopimuksen osapuolia, sekä Sveitsin valaliiton olisi voitava osallistua ohjelmaan tietyin edellytyksin. Liittyvien maiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden olisi myös voitava osallistua ohjelmaan lainantakausvälinettä lukuun ottamatta.

(25)

Ohjelman olisi oltava avoin myös kahden- tai monenvälisille yhteistoimille kolmansien maiden kanssa asianomaisten osapuolten kanssa määritettävien lisämäärärahojen ja sovittavien erityisjärjestelyjen pohjalta.

(26)

Olisi edistettävä kulttuuri- ja audiovisuaalialojen yhteistyötä ohjelman ja kansainvälisten järjestöjen välillä, joita ovat esimerkiksi Unesco, Euroopan neuvosto, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) ja Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO).

(27)

On tarpeen varmistaa, että kaikki ohjelman toimet ja toiminta tuovat eurooppalaista lisäarvoa ja täydentävät jäsenvaltioiden toimintaa, että niissä noudatetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan 4 kohtaa ja että ne ovat johdonmukaisia unionin muun toiminnan kanssa etenkin koulutuksen, työllisyyden, sisämarkkinoiden, yritystoiminnan, nuorison, terveyden, kansalaisuuden ja oikeusasioiden, tutkimuksen ja innovoinnin, teollisuus- ja koheesiopolitiikan, matkailun ja ulkosuhteiden, kaupan ja kehityksen sekä digitaalistrategian aloilla.

(28)

Tulosperusteisen arvioinnin periaatteiden mukaisesti ohjelman seuranta- ja arviointimenettelyjen olisi perustuttava yksityiskohtaisiin vuosittaisiin kertomuksiin, ja niissä olisi viitattava erityisiin, mitattavissa ja toteutettavissa oleviin, asiaankuuluviin ja ajallisesti määrättyihin – myös laadullisiin – tavoitteisiin ja indikaattoreihin. Seuranta- ja arviointimenettelyissä olisi otettava huomioon Eurostatin kaltaisten asiaankuuluvien toimijoiden aikaansaannokset sekä ESSnet Culture -hankkeen ja Unescon tilastoinstituutin tulokset. Audiovisuaalialan osalta olisi tältä osin jatkettava unionin osallistumista Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskukseen, jäljempänä 'seurantakeskus'.

(29)

Ohjelman parhaan mahdollisen seurannan ja arvioinnin varmistamiseksi sen koko keston ajan komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat täydentävien laadullisten ja määrällisten indikaattorien hyväksymistä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(30)

Kuten elinikäisen oppimisen, kulttuurin, nuorisotoiminnan ja kansalaisuuden alan eurooppalaisten ohjelmien oikeusperustojen muuttamisesta tehtyjen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten vaikutuksesta 30 päivänä heinäkuuta 2010 annetussa komission kertomuksessa todettiin, hallinnointimenettelyihin kuluneen ajan huomattava lyheneminen on lisännyt ohjelmien tehokkuutta. Erityisesti olisi pyrittävä varmistamaan, että hallinnollisia menettelyjä ja rahoitusmenettelyjä yksinkertaistetaan edelleen, muun muassa käyttämällä kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteämääräisten maksujen määrittämiseen luotettavia, objektiivisia ja säännöllisesti ajan tasalle saatettavia järjestelmiä.

(31)

Jotta varmistettaisiin tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (13) mukaisesti.

(32)

Komissio on vuodesta 2009 alkaen antanut koulutus-, audiovisuaali- ja kulttuurialaa koskevien unionin toimien hallinnointiin liittyvät toimeenpanotehtävät koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastolle neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (14) mukaisesti. Mainitussa asetuksessa säädetyin tavoin komissio voi kustannushyötyanalyysin perusteella näin ollen käyttää olemassa olevaa toimeenpanovirastoa ohjelman täytäntöönpanossa.

(33)

Tässä asetuksessa vahvistetaan koko ohjelman keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (15) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(34)

Unionin taloudelliset edut olisi suojattava menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat toimenpiteet sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi, menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvissa tapauksissa hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (16), jäljempänä 'varainhoitoasetus', mukaisesti.

(35)

Ottaen huomioon Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä 'OLAF', sekä neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (17) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (18) mukaisesti olisi laadittava ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet petosten torjumiseksi sekä menetettyjen tai aiheettomasti siirrettyjen tai käytettyjen varojen perimiseksi takaisin.

(36)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli suojella, kehittää ja edistää Euroopan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta, vaalia Euroopan kulttuuriperintöä ja vahvistaa Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen, etenkin audiovisuaalialan, kilpailukykyä ohjelman rajatylittävän ja kansainvälisen luonteen vuoksi, vaan ne voidaan ohjelman laajuuden ja odotettavissa olevien vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(37)

Päätökset N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY olisi näin ollen kumottava.

(38)

Olisi säädettävä toimenpiteistä, jotka koskevat siirtymävaihetta MEDIA-, Kulttuuri- ja MEDIA Mundus -ohjelmista tähän ohjelmaan.

(39)

Jotta voidaan varmistaa ohjelman perusteella annettavan rahoituksen jatkuvuus, komission olisi voitava pitää tuettavien toimien ja tuettavan toiminnan täytäntöönpanoon välittömästi liittyviä kustannuksia tukikelpoisina, vaikka ne olisivat aiheutuneet tuensaajalle ennen rahoitushakemuksen jättämistä.

(40)

Jotta voidaan varmistaa ohjelman perusteella annettavan rahoituksen jatkuvuus, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014. Kiireellisyydestä johtuen tämän asetuksen olisi tultava voimaan niin pian kuin mahdollista sen jälkeen kun se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Perustaminen ja kesto

1.   Tällä asetuksella perustetaan Luova Eurooppa -ohjelma, jäljempänä 'ohjelma', jolla tuetaan kulttuurialaa ja luovia aloja Euroopassa.

2.   Ohjelma pannaan täytäntöön 1 päivänä tammikuuta 2014 alkavana ja 31 päivänä joulukuuta 2020 päättyvänä kautena.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)

'kulttuurialalla ja luovilla aloilla' tarkoitetaan kaikkia aloja, joiden toiminta perustuu kulttuuriarvoihin ja/tai taiteelliseen ja muuhun luovaan ilmaisuun, riippumatta siitä, onko toiminta markkinasuuntautunutta vai ei, mikä on toimijan järjestäytymismuoto ja miten tämä järjestäytyminen rahoitetaan. Tällaista toimintaa ovat sellaisten tavaroiden ja palvelujen kehittäminen, luominen, tuotanto, jakelu ja säilyttäminen, joihin sisältyy kulttuuri-ilmaisuja taikka taiteellista tai muuta luovaa ilmaisua, sekä tähän liittyvä toiminta, kuten koulutus tai johtaminen. Kulttuurialaan ja luoviin aloihin kuuluvat muun muassa arkkitehtuuri, arkistot, kirjastot ja museot, taidekäsityö, audiovisuaaliala (mukaan lukien elokuva, televisio, videopelit ja multimedia), aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö, muotoilu, festivaalit, musiikki, kirjallisuus, esittävät taiteet, julkaisutoiminta, radio ja kuvataiteet;

2)

'pk-yrityksillä' tarkoitetaan mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sellaisina kuin ne on määritelty komission suosituksessa 2003/361/EY (19);

3)

'osallistuvilla rahoituksen välittäjillä' tarkoitetaan varainhoitoasetuksen 139 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja rahoituksen välittäjiä, jotka valitaan lainantakausvälineen puitteissa varainhoitoasetuksen ja tämän asetuksen liitteen I mukaisesti ja jotka tarjoavat tai suunnittelevat tarjoavansa

a)

lainoja kulttuurialan ja luovien alojen pk-yrityksille, mikro-organisaatioille sekä pienille ja keskisuurille organisaatioille (takaukset Euroopan investointirahastosta, jäljempänä 'EIR'); tai

b)

lainojen takauksia muille rahoituksen välittäjille, jotka tarjoavat lainoja kulttuurialan ja luovien alojen pk-yrityksille, mikro-organisaatioille sekä pienille ja keskisuurille organisaatioille (vastatakaukset EIR:stä);

4)

'valmiuksien parantamista auttavilla toimijoilla' tarkoitetaan yksiköitä, jotka voivat liitteen I mukaisesti tarjota asiantuntemusta, jonka ansiosta osallistuvat rahoituksen välittäjät pystyvät arvioimaan tosiasiallisesti erityispiirteet ja riskit, joita kulttuurialan ja luovien alojen pk-yrityksiin, mikro-organisaatioihin sekä pieniin ja keskisuuriin organisaatioihin ja niiden hankkeisiin liittyy.

3 artikla

Yleiset tavoitteet

Ohjelman yleisinä tavoitteina on

a)

suojella, kehittää ja edistää Euroopan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta ja vaalia Euroopan kulttuuriperintöä;

b)

vahvistaa Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen, etenkin audiovisuaalialan, kilpailukykyä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi.

4 artikla

Erityistavoitteet

Ohjelman erityistavoitteina on

a)

tukea Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen valmiuksia toimia yli rajojen ja kansainvälisesti;

b)

edistää kulttuurialan ja luovien alojen teosten rajatylittävää levitystä sekä kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden, etenkin taiteilijoiden, liikkuvuutta yli rajojen sekä tavoittaa uusia ja entistä laajempia yleisöjä sekä parantaa kulttuurialan ja luovien alojen teosten saatavuutta unionissa ja sen ulkopuolella kiinnittäen erityistä huomiota lapsiin, nuoriin, vammaisiin henkilöihin ja aliedustettuihin ryhmiin;

c)

vahvistaa kestävällä tavalla kulttuurialan ja luovien alojen pk-yritysten, mikro-organisaatioiden sekä pienten ja keskisuurten organisaatioiden rahoituspohjaa ja pyrkiä samalla huolehtimaan tasapainoisesta maantieteellisestä kattavuudesta ja eri alojen edustuksesta;

d)

kehittää toimintapolitiikkaa, edistää innovointia, luovuutta ja yleisötyötä sekä kehittää uusia liiketoiminta- ja hallintomalleja tukemalla rajatylittävää toimintapoliittista yhteistyötä.

5 artikla

Eurooppalainen lisäarvo

1.   Kulttuurin itseisarvo ja taloudellinen arvo tunnustaen ohjelmasta tuetaan toimia ja toimintaa, jotka tuovat eurooppalaista lisäarvoa kulttuurialalle ja luoville aloille. Sillä edistetään osaltaan Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden tavoitteiden saavuttamista.

2.   Eurooppalainen lisäarvo varmistetaan yhdellä tai useammalla seuraavista tavoista:

a)

toimilla ja toiminnalla on rajatylittävä luonne, ja niillä täydennetään alueellisia, kansallisia, kansainvälisiä ja muita unionin ohjelmia ja toimintalinjoja sekä vaikutetaan kulttuurialaan ja luoviin aloihin sekä kansalaisiin ja heidän tietämykseensä muista kulttuureista kuin omasta kulttuuristaan;

b)

kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden, kuten taiteilijoiden, audiovisuaalialan ammattilaisten, kulttuurialan ja luovien alojen organisaatioiden sekä audiovisuaalialan toimijoiden, rajatylittävän yhteistyön kehittäminen ja edistäminen, jolla pyritään vastaamaan globaaleihin haasteisiin entistä kattavammin, nopeammin, tehokkaammin ja pidemmällä aikavälillä;

c)

mittakaavaedut ja kriittinen massa, jotka unionin tuella voidaan saavuttaa luomalla vipuvaikutuksia lisärahoituksen saamiseksi;

d)

entistä tasapuolisempien toimintaedellytysten luominen Euroopan kulttuurialalle ja luoville aloille niin, että otetaan huomioon alhaisen tuotantokapasiteetin maat ja/tai maantieteellisesti ja/tai kielellisesti suppea-alaiset maat tai alueet.

6 artikla

Ohjelman rakenne

Ohjelma koostuu

a)

Media-alaohjelmasta;

b)

Kulttuurin alaohjelmasta;

c)

monialaisesta toimintalinjasta.

7 artikla

Alaohjelmien tunnukset

1.   Komissio varmistaa ohjelman näkyvyyden käyttämällä tunnuksia, joilla kukin alaohjelmista yksilöidään.

2.   Media-alaohjelman tuensaajien on käytettävä liitteessä II kuvattua tunnusta. Komissio vahvistaa kyseisen tunnuksen käyttöä koskevat yksityiskohdat ja ilmoittaa ne tuensaajille.

3.   Kulttuurin alaohjelman tuensaajien on käytettävä tunnusta, jonka komissio laatii. Komissio vahvistaa kyseisen tunnuksen käyttöä koskevat yksityiskohdat ja ilmoittaa ne tuensaajille.

4.   Komissiolla ja 16 artiklassa tarkoitetuilla Luova Eurooppa -yhteyspisteillä on myös oikeus käyttää alaohjelmien tunnuksia.

8 artikla

Ohjelmaan osallistuminen

1.   Ohjelmalla edistetään kulttuurien moninaisuutta kansainvälisellä tasolla vuoden 2005 Unescon yleissopimuksen mukaisesti.

2.   Ohjelmaan voivat osallistua jäsenvaltiot.

3.   Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat maat edellyttäen, että ne maksavat lisämäärärahoja ja täyttävät Media-alaohjelman osalta ehdot, jotka on asetettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/13/EU (20), sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista:

a)

liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti, joista on säädetty asianomaisissa puitesopimuksissa, assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa;

b)

ETA-sopimuksen osapuolina olevat EFTA-maat kyseisen sopimuksen mukaisesti;

c)

Sveitsin valaliitto kyseisen maan kanssa tehtävän kahdenvälisen sopimuksen perusteella;

d)

Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niiden menettelyjen mukaisesti, jotka määritetään näiden maiden kanssa niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien puitesopimusten perusteella.

4.   Edellä 3 kohdan a ja d alakohdassa tarkoitetut maat eivät voi osallistua lainantakausvälineeseen.

5.   Ohjelma on avoin valittuja maita tai alueita koskeville kahden- ja monenvälisille yhteistoimille näiden maiden tai alueiden maksamien lisämäärärahojen ja niiden kanssa sovittavien erityisjärjestelyjen pohjalta.

6.   Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan tehdä yhteistyötä ja toteuttaa yhteisiä toimia ohjelmaan osallistumattomien maiden sekä kulttuurialan ja luovien alojen kansainvälisten järjestöjen kuten Unescon, Euroopan neuvoston, OECD:n ja WIPOn kanssa yhteisrahoituksen pohjalta.

II   LUKU

Media-alaohjelma

9 artikla

Media-alaohjelman painopisteet

1.   Euroopan audiovisuaalialan rajatylittävän toiminnan valmiuksien vahvistamiseen liittyvät painopisteet ovat seuraavat:

a)

helpotetaan audiovisuaalialan ammattilaisten taitojen ja kompetenssin hankkimista ja parantamista sekä verkostojen kehittämistä, mukaan lukien digitaalisen teknologian käyttö markkinoiden muutoksiin sopeutumiseksi, uusien lähestymistapojen kokeilemista yleisötyöhön ja uusien liiketoimintamallien testaamista;

b)

lisätään audiovisuaalialan toimijoiden valmiuksia luoda sellaisia eurooppalaisia audiovisuaalisia teoksia, joita on mahdollista saada levitykseen unionissa ja sen ulkopuolella, ja helpottaa eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistuotantoa myös televisioyhtiöiden kanssa;

c)

kannustetaan yritysten välistä vaihtoa helpottamalla audiovisuaalialan toimijoiden mahdollisuuksia päästä markkinoille ja käyttää liiketoiminnan apuvälineitä hankkeidensa näkyvyyden lisäämiseksi unionin markkinoilla ja kansainvälisillä markkinoilla.

2.   Rajatylittävän levityksen edistämiseen liittyvät painopisteet ovat seuraavat:

a)

tuetaan teatterilevitystä audiovisuaalisten teosten rajatylittävän markkinoinnin, brändin luomisen, levityksen ja esittämisen avulla;

b)

edistetään audiovisuaalisten teosten rajat ylittävää markkinointia, brändin luomista ja jakelua muun kuin elokuvateatterilevityksen kautta;

c)

tuetaan yleisötyötä keinona lisätä kiinnostusta eurooppalaisia audiovisuaalisia teoksia kohtaan ja parantaa niiden saatavuutta varsinkin mainonnan, tapahtumien, elokuvakasvatuksen ja festivaalien avulla;

d)

edistetään uusia levitystapoja uusien liiketoimintamallien kehittymisen mahdollistamiseksi.

10 artikla

Media-alaohjelman tukitoimenpiteet

Media-alaohjelmasta myönnetään tukea seuraaviin tarkoituksiin 9 artiklassa vahvistettujen painopisteiden täytäntöön panemiseksi:

a)

kattavan koulutustoimien valikoiman kehittäminen, millä edistetään audiovisuaalialan ammattilaisten uusien taitojen ja osaamisen hankkimista ja parantamista, tietämyksen jakamista ja verkottumista koskevia aloitteita, digitaalisen teknologian käyttöönotto mukaan lukien;

b)

sellaisten eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten, erityisesti elokuvien ja televisio-ohjelmien, kuten näytelmä-, dokumentti-, lasten- ja animaatioelokuvien, sekä vuorovaikutteisten teosten, kuten videopelien ja multimedian, kehittäminen, joita on mahdollista saada rajatylittävään levitykseen;

c)

toiminta, jolla pyritään tukemaan eurooppalaisia audiovisuaalialan tuotantoyhtiöitä ja etenkin riippumattomia tuotantoyhtiöitä tarkoituksena helpottaa audiovisuaalisten teosten toteuttamista eurooppalaisena ja kansainvälisenä yhteistuotantona, televisiotuotanto mukaan luettuna;

d)

toiminta, jolla autetaan eurooppalaisia ja kansainvälisiä yhteistuotantokumppaneita toimimaan yhdessä ja/tai annetaan välillistä tukea audiovisuaalisille teoksille, jotka toteutetaan ohjelmaan osallistuviin maihin sijoittautuneiden kansainvälisten yhteistuotantorahastojen yhteistuotantona;

e)

toiminta, jolla helpotetaan osallistumista audiovisuaalialan myynninedistämistapahtumiin ja ammattimessuille sekä edistetään sähköisen liiketoiminnan apuvälineiden käyttöä unionissa ja sen ulkopuolella;

f)

sellaisten tukijärjestelmien perustaminen, joilla edistetään muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien jakelua elokuvateatterilevityksen ja muiden levityskanavien kautta sekä kansainvälistä myyntitoimintaa ja erityisesti audiovisuaalisten teosten tekstittämistä, jälkiäänittämistä ja kuvailutulkkausta;

g)

toiminta, jolla helpotetaan eurooppalaisten elokuvien levitystä maailmanlaajuisesti sekä kansainvälisten elokuvien levitystä unionissa kaikkien jakelukanavien kautta tukemalla audiovisuaalialan kansainvälisiä yhteistyöhankkeita;

h)

sellaisten eurooppalaisten elokuvateattereiden verkosto, joiden ohjelmisto koostuu merkittävältä osalta muista kuin kotimaisista eurooppalaisista elokuvista;

i)

aloitteet, joiden tarkoituksena on esittää ja markkinoida erilaisia eurooppalaisia audiovisuaalisia teoksia, myös lyhytelokuvia, kuten festivaalit ja muut edistämistapahtumat;

j)

toiminta, jonka tarkoituksena on edistää elokuvakasvatusta sekä lisätä yleisön ja etenkin nuoren yleisön tietämystä eurooppalaisista audiovisuaalisista teoksista ja kiinnostusta niitä kohtaan, audiovisuaalinen perintö ja elokuvaperintö mukaan lukien;

k)

innovatiiviset toimet, joiden tarkoituksena on testata uusia liiketoimintamalleja ja -välineitä aloilla, joihin digitaalisen teknologian käyttöönotto ja soveltaminen todennäköisesti vaikuttavat.

11 artikla

Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskus

1.   Unioni on seurantakeskuksen jäsen koko ohjelman ajan.

2.   Unionin osallistuminen seurantakeskukseen edistää osaltaan Media-alaohjelman painopisteiden toteutumista

a)

kannustamalla avoimuuteen ja tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseen oikeudellisten tietojen ja rahoitus-/markkinatietojen saamiseksi sekä edistämällä oikeudellisten tietojen ja tilastotietojen vertailtavuutta;

b)

tuottamalla Media-alaohjelman toimintalinjojen laatimisen sekä niiden markkinavaikutusten arvioimisen kannalta hyödyllistä tietoaineistoa ja markkina-analyyseja.

3.   Komissio edustaa unionia sen suhteissa seurantakeskukseen.

III   LUKU

Kulttuurin alaohjelma

12 artikla

Kulttuurin alaohjelman painopisteet

1.   Kulttuurialan ja luovien alojen rajatylittävän toiminnan valmiuksien vahvistamiseen liittyvät painopisteet ovat seuraavat:

a)

tuetaan toimia, joilla parannetaan kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden taitoja, kompetenssia ja tietämystä, jotka osaltaan vahvistavat kulttuurialaa ja luovia aloja, kuten kannustamalla sopeutumaan digitaaliseen teknologiaan, kokeilemaan innovatiivisia lähestymistapoja yleisötyöhön ja testaamalla uusia liiketoiminta- ja hallintomalleja;

b)

tuetaan toimia, joilla mahdollistetaan kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden kansainvälinen yhteistyö, kansainvälinen ura ja kansainvälinen toiminta unionissa ja sen ulkopuolella, mikäli mahdollista pitkän aikavälin strategioiden pohjalta;

c)

tuetaan eurooppalaisia kulttuurialan ja luovien alojen organisaatioita ja kansainvälistä verkottumista ammatillisten mahdollisuuksien hyödyntämisen helpottamiseksi.

2.   Rajatylittävän levityksen ja liikkuvuuden edistämiseen liittyvät painopisteet ovat seuraavat:

a)

tuetaan kansainvälisiä kiertueita, tapahtumia, näyttelyitä ja festivaaleja;

b)

tuetaan eurooppalaisen kirjallisuuden levitystä sen mahdollisimman laajan saatavuuden varmistamiseksi;

c)

tuetaan yleisötyötä keinona virittää kiinnostusta eurooppalaisia kulttuurialan ja luovien alojen teoksia sekä aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä kohtaan ja parantaa niiden saatavuutta.

13 artikla

Kulttuurin alaohjelman tukitoimenpiteet

1.   Kulttuurin alaohjelmasta annetaan tukea seuraaviin tarkoituksiin 12 artiklassa vahvistettujen painopisteiden täytäntöön panemiseksi:

a)

rajatylittävät yhteistyöhankkeet, joissa eri maiden kulttuurialan ja luovien alojen organisaatiot toteuttavat yhtä alaa koskevaa tai monialaista toimintaa;

b)

eri maista tulevien kulttuurialan ja luovien alojen organisaatioiden muodostamien eurooppalaisten verkostojen toiminta;

c)

sellaisten organisaatioiden toiminta, jotka pyrkivät eurooppalaisuutta korostaen edistämään uusien lahjakkuuksien esille pääsyä ja lisäämään kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden liikkuvuutta ja teosten levitystä yli rajojen ja joilla on mahdollisuuksia vaikuttaa laajalti kulttuurialaan ja luoviin aloihin sekä saada aikaan pysyviä vaikutuksia;

d)

kirjallisuuden kääntäminen ja sen edistäminen;

e)

erityistoimet, joilla on tarkoitus lisätä Euroopan kulttuurien rikkauden ja moninaisuuden näkyvyyttä sekä parantaa kulttuurien välistä vuoropuhelua ja keskinäistä ymmärrystä, mukaan lukien unionin kulttuuripalkinnot, Euroopan kulttuuripääkaupunkitoimi ja Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskeva toimi.

2.   Edellä 1 kohdassa säädetyillä toimilla tuetaan erityisesti voittoa tavoittelemattomia hankkeita.

IV   LUKU

Monialainen toimintalinja

14 artikla

Kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausväline

1.   Komissio perustaa kulttuurialalle ja luoville aloille tarkoitetun lainantakausvälineen.

Lainantakausväline toimii itsenäisenä välineenä, ja se perustetaan ja sitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

2.   Lainantakausvälineen ensisijaiset tavoitteet ovat seuraavat:

a)

helpotetaan rahoituksen saantia kulttuurialan ja luovien alojen pk-yrityksille, mikro-organisaatioille sekä pienille ja keskisuurille organisaatioille;

b)

parannetaan osallistuvien rahoituksen välittäjien valmiuksia arvioida riskit, joita kulttuurialan ja luovien alojen pk-yrityksiin, mikro-organisaatioihin sekä pieniin ja keskisuuriin organisaatioihin sekä näiden hankkeisiin liittyy, muun muassa teknisen tuen, osaamisen kehittämisen ja verkottumistoimien avulla.

Ensisijaiset tavoitteet toteutetaan liitteen I mukaisesti.

3.   Varainhoitoasetuksen 139 artiklan 4 kohdan mukaisesti komissio noudattaa lainantakausvälineen täytäntöönpanossa välillistä hallinnointia siirtämällä tehtäviä varainhoitoasetuksen 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdassa tarkoitetulle EIR:lle, jollei komission ja EIR:n välisen sopimuksen ehdoista muuta johdu.

15 artikla

Rajatylittävä toimintapoliittinen yhteistyö

1.   Rajatylittävän toimintapoliittisen yhteistyön edistämiseksi monialaisesta toimintalinjasta tuetaan

a)

uusia liiketoiminta- ja hallintomalleja koskevien kokemusten ja tietämyksen rajatylittävää vaihtoa, vertaisoppimistoimintaa sekä kulttuurialan ja luovien alojen organisaatioiden ja päättäjien välistä, kulttuurialan ja luovien alojen kehittämiseen liittyvää verkottumista, joiden yhteydessä edistetään tarpeen mukaan digitaalista verkottumista;

b)

markkinatietojen keruuta, tutkimuksia, työmarkkinoiden tarpeiden ja osaamistarpeiden selvittämistä, eurooppalaisen ja kansallisen kulttuuripolitiikan analysointia, kullakin alalla käytettäviin välineisiin ja kriteereihin perustuvia tilastotutkimuksia sekä ohjelman vaikutusten kaikkien näkökohtien arviointia ja mittaamista;

c)

seurantakeskuksen jäsenmaksun maksamista unionin puolesta audiovisuaalialaa koskevien tietojen keruun ja analysoinnin edistämiseksi;

d)

luovan toiminnan rahoitukseen, jakeluun ja rahallisen arvon määrittämiseen liittyvien uusien ja eri toimialoille soveltuvien liiketoimintamallien testaamista;

e)

muun muassa kulttuuri- ja medialukutaitoon liittyviä konferensseja, seminaareja ja toimintapoliittista vuoropuhelua, joiden yhteydessä edistetään tarpeen mukaan digitaalista verkottumista;

f)

jäljempänä 16 artiklassa tarkoitettuja Luova Eurooppa -yhteyspisteitä ja niiden tehtävien suorittamista.

2.   Komissio laatii 30 päivään kesäkuuta 2014 mennessä toteutettavuustutkimuksen, jossa tarkastellaan mahdollisuutta kerätä ja analysoida kulttuurialaa ja luovia aloja, ei kuitenkaan audiovisuaalialaa, koskevia tietoja, ja esittää tutkimuksen tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Komissio voi toteutettavuustutkimuksen tuloksista riippuen antaa ehdotuksen tämän asetuksen muuttamiseksi vastaavasti.

16 artikla

Luova Eurooppa -yhteyspisteet

1.   Ohjelmaan osallistuvat maat perustavat yhdessä komission kanssa Luova Eurooppa -yhteyspisteet kansallisen oikeutensa ja käytäntönsä mukaisesti, jäljempänä 'Luova Eurooppa -yhteyspisteet'.

2.   Komissio tukee Luova Eurooppa -yhteyspisteiden verkostoa.

3.   Luova Eurooppa -yhteyspisteet hoitavat seuraavia tehtäviä ottaen huomioon kunkin alan erityispiirteet:

a)

ohjelmasta tiedottaminen ja ohjelman edistäminen omassa maassaan;

b)

kulttuurialan ja luovien alojen avustaminen ohjelmaan liittyvissä asioissa sekä perustietojen antaminen unionin toimintapolitiikan tarjoamista muista asiaankuuluvista tukimahdollisuuksista;

c)

rajatylittävän yhteistyön edistäminen kulttuurialalla ja luovilla aloilla;

d)

komission tukeminen ohjelmaan osallistuvien maiden kulttuurialaan ja luoviin aloihin liittyvissä asioissa, esimerkiksi toimittamalla saatavilla olevaa tietoa näistä aloista;

e)

komission tukeminen sen varmistamisessa, että ohjelman tuloksista ja vaikutuksista tiedotetaan ja niitä levitetään asianmukaisesti;

f)

unionin myöntämää rahoitusta ja hankkeiden tuloksia koskevasta viestinnästä ja tiedon levittämisestä huolehtiminen omassa maassaan.

4.   Komissio varmistaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa Luova Eurooppa -yhteyspisteiden tarjoaman palvelun laadun ja tulokset huolehtimalla säännöllisestä ja riippumattomasta seurannasta ja arvioinnista.

V   LUKU

Tulokset ja tiedon levittäminen

17 artikla

Johdonmukaisuus ja keskinäinen täydentävyys

1.   Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelman yleisen johdonmukaisuuden ja keskinäisen täydentävyyden seuraavien suhteen:

a)

asiaankuuluvat unionin politiikka-alat, kuten koulutus, työllisyys, terveys, sisämarkkinat, digitaalistrategia, nuoriso, kansalaisuus, ulkosuhteet, kauppa, tutkimus ja innovointi, yritystoiminta, matkailu, oikeusasiat, laajentuminen ja kehitysyhteistyö;

b)

muut asiaankuuluvat unionin rahoituslähteet kulttuuri- ja viestintäpolitiikan aloilla, etenkin Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja tutkimus- ja innovointiohjelmat sekä rahoitusvälineet, jotka liittyvät oikeusasioihin ja kansalaisuuteen, ulkoisen yhteistyön ohjelmiin ja liittymistä valmisteleviin välineisiin.

2.   Tämän asetuksen soveltaminen ja täytäntöönpano eivät vaikuta unionin kansainvälisiin sitoumuksiin.

18 artikla

Seuranta ja arviointi

1.   Komissio huolehtii ohjelman säännöllisestä seurannasta ja ulkoisesta arvioinnista käyttämällä jäljempänä vahvistettuja laadullisia ja määrällisiä tulosindikaattoreita:

a)

edellä 3 artiklassa tarkoitettuihin yleisiin tavoitteisiin liittyvät indikaattorit:

i)

kulttuurialan ja luovien alojen työllisyysaste, työllisyyden muutos sekä osuus työpaikoista ja bruttokansantuotteesta;

ii)

niiden henkilöiden lukumäärä, jotka tutustuvat eurooppalaisiin kulttuurialan ja luovien alojen teoksiin, mahdollisuuksien mukaan myös muista kuin omasta maastaan peräisin oleviin teoksiin;

b)

edellä 4 artiklan a alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen liittyvät indikaattorit:

i)

kulttuurialan ja luovien alojen organisaatioiden kansainvälisen toiminnan laajuus ja rajatylittävien kumppanuuksien lukumäärä;

ii)

sellaisten ohjelmasta tuettujen oppimiskokemusten ja koulutustoimien lukumäärä, jotka ovat parantaneet kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden, myös audiovisuaalialan ammattilaisten, osaamista ja lisänneet heidän työllistyvyyttään;

c)

edellä 4 artiklan b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen liittyvät indikaattorit Media-alaohjelman osalta:

i)

muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien katsojamäärä Euroopassa ja eurooppalaisten elokuvien katsojamäärä maailmanlaajuisesti (10 tärkeimmällä Euroopan ulkopuolisella markkina-alueella) elokuvateattereissa;

ii)

eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten prosenttiosuus elokuvateattereissa, televisiossa ja digitaalisilla levityskanavilla;

iii)

niiden henkilöiden lukumäärä jäsenvaltioissa, jotka tutustuvat muihin kuin kotimaisiin eurooppalaisiin audiovisuaalisiin teoksiin, ja niiden henkilöiden lukumäärä ohjelmaan osallistuvissa maissa, jotka tutustuvat eurooppalaisiin audiovisuaalisiin teoksiin;

iv)

unionissa ja ohjelmaan osallistuvissa maissa tuotettujen eurooppalaisten videopelien lukumäärä;

d)

edellä 4 artiklan b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen liittyvät indikaattorit Kulttuurin alaohjelman osalta:

i)

ohjelmasta tuettavien hankkeiden suoraan ja välillisesti tavoittamien henkilöiden lukumäärä;

ii)

lapsille, nuorille ja aliedustetuille ryhmille suunnattujen hankkeiden lukumäärä sekä hankkeiden tavoittamien henkilöiden arvioitu lukumäärä;

e)

edellä 4 artiklan c alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen liittyvät indikaattorit:

i)

lainantakausvälineen puitteissa taattujen lainojen arvo eriteltynä pk-yritysten, mikro-organisaatioiden sekä pienten ja keskisuurten organisaatioiden kotipaikkavaltion, koon ja toimialan perusteella;

ii)

osallistuvien rahoituksen välittäjien myöntämien lainojen arvo eriteltynä kotipaikkavaltion perusteella;

iii)

osallistuvien rahoituksen välittäjien lukumäärä ja maantieteellinen jakautuminen;

iv)

lainantakausvälineestä hyötyvien pk-yritysten, mikro-organisaatioiden sekä pienten ja keskisuurten organisaatioiden lukumäärä eriteltynä kotipaikkavaltion, koon ja toimialan perusteella;

v)

lainoja koskevien maksulaiminlyöntien keskimääräinen aste;

vi)

lainojen takauksilla aikaansaatu vipuvaikutus suhteessa ohjeelliseen vipuvaikutukseen (1:5,7);

f)

edellä 4 artiklan d alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen liittyvät indikaattorit:

i)

niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, jotka käyttävät avoimen koordinointimenetelmän tuloksia muokatessaan kansallista toimintapolitiikkaansa;

ii)

uusien aloitteiden ja toimintapolitiikan tulosten määrä.

2.   Seuranta- ja arviointiprosessin tulokset on otettava huomioon ohjelman täytäntöönpanossa.

3.   Ohjelman säännöllisen seurannan lisäksi komissio laatii riippumattomaan ulkopuoliseen arviointiin perustuvan väliarviointikertomuksen,

a)

johon sisällytetään laadullisia ja määrällisiä osatekijöitä, joilla arvioidaan ohjelman tuloksellisuutta sen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, ohjelman tehokkuutta ja siitä saatavaa eurooppalaista lisäarvoa;

b)

jossa käsitellään mahdollisuuksia ohjelman yksinkertaistamiseen, sen sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, sen kaikkien tavoitteiden jatkuvaa tarkoituksenmukaisuutta sekä sitä, miten toimenpiteillä on edistetty unionin painopisteiden eli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteutumista;

c)

jossa otetaan huomioon päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY pitkän aikavälin vaikutuksia käsittelevän arvioinnin tulokset.

4.   Komissio antaa 3 kohdassa tarkoitetun väliarviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017.

5.   Komissio laatii riippumattoman ulkopuolisen loppuarvioinnin pohjalta lopullisen arviointikertomuksen ohjelman pidemmän aikavälin vaikutuksista ja ohjelman kestävyydestä valittujen määrällisten ja laadullisten indikaattorien perusteella. Edellä 4 artiklan c alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen osalta komissio arvioi myös lainantakausvälineen vaikutusta pankkilainojen saamiseen sekä kulttuurialan ja luovien alojen pk-yrityksille, mikro-organisaatioille sekä pienille ja keskisuurille organisaatioille aiheutuvia liitännäiskustannuksia.

6.   Komissio antaa 5 kohdassa tarkoitetun lopullisen arviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2022.

19 artikla

Viestintä ja tiedon levittäminen

1.   Komissio antaa ohjelmaan osallistuville maille tietoja unionin rahoitusta saaneista hankkeista toimittamalla tiedot valintapäätöksistä kahden viikon kuluessa päätösten hyväksymisestä.

2.   Ohjelmasta tukea saavien hankkeiden edunsaajien on huolehdittava unionin myöntämää rahoitusta ja hankkeiden tuloksia koskevasta viestinnästä ja tiedon levittämisestä.

3.   Komissio huolehtii asiaankuuluvan tiedon levittämisestä Luova Eurooppa -yhteyspisteille.

VI   LUKU

Delegoidut säädökset

20 artikla

Säädösvallan siirtäminen komissiolle

Siirretään komissiolle valta antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään 18 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja laadullisia ja määrällisiä tulosindikaattoreita.

21 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle ohjelman keston ajaksi 20 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 20 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 20 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

VII   LUKU

Täytäntöönpanosäännökset

22 artikla

Ohjelman täytäntöönpano

1.   Komissio noudattaa ohjelman täytäntöönpanossa varainhoitoasetusta.

2.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä alaohjelmia ja monialaista toimintalinjaa koskevan vuotuisen työohjelman. Komissio varmistaa vuotuisissa työohjelmissa, että 3 artiklassa ja 4 artiklassa vahvistetut yleiset tavoitteet ja erityistavoitteet sekä 9 ja 12 artiklassa vahvistetut painopisteet pannaan vuosittain täytäntöön johdonmukaisesti, ja määrittää odotetut tulokset, täytäntöönpanotavan sekä rahoitussuunnitelman kokonaissumman. Vuotuisessa työohjelmassa on myös oltava kuvaus rahoitettavista toimenpiteistä, maininta kullekin toimenpiteelle osoitetun rahoituksen määrästä sekä täytäntöönpanon alustava aikataulu.

Avustusten osalta vuotuisessa työohjelmassa on mainittava painopisteet, tukikelpoisuus-, valinta- ja myöntämisperusteet sekä yhteisrahoituksen enimmäismäärä. Ohjelmasta voidaan rahoittaa enintään 80 prosenttia tuettujen toimien kustannuksista.

Lainantakausvälineen osalta vuotuisessa työohjelmassa on mainittava rahoituksen välittäjiin sovellettavat tukikelpoisuus- ja valintaperusteet, osallistuville rahoituksen välittäjille ehdotettujen hankkeiden sisältöä koskevat hylkäämisperusteet, EIR:ään osoitettavien määrärahojen vuosittainen määrä ja valmiuksien parantamista auttaviin toimijoihin sovellettavat tukikelpoisuus-, valinta- ja myöntämisperusteet.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Komissio hyväksyy ohjelman täytäntöön panemiseksi tarvittavat yleiset suuntaviivat 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

23 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea, jäljempänä 'Luova Eurooppa -komitea'. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Luova Eurooppa -komitea voi kokoontua erityiskokoonpanoissa käsitelläkseen alaohjelmiin ja monialaiseen toimintalinjaan liittyviä konkreettisia kysymyksiä.

3.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

4.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

24 artikla

Rahoitussäännökset

1.   Rahoituspuitteet tämän ohjelman täytäntöönpanemiseksi 1 päivänä tammikuuta 2014 alkavalla ja 31 päivänä joulukuuta 2020 päättyvällä kaudella ovat 1 462 724 000 euroa nykyhintoina.

Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut rahoituspuitteet kohdistetaan seuraavasti:

a)

vähintään 56 prosenttia Media-alaohjelmalle;

b)

vähintään 31 prosenttia Kulttuurin alaohjelmalle;

c)

enintään 13 prosenttia monialaiselle toimintalinjalle siten, että vähintään 4 prosenttia osoitetaan 15 artiklassa tarkoitetuille rajatylittäville yhteistyötoimille sekä Luova Eurooppa -yhteyspisteille.

3.   Ohjelman täytäntöönpanon hallinnolliset kustannukset katetaan 2 kohdassa tarkoitetuista määrärahoista, eikä kyseisten kustannusten yhteenlaskettu määrä saa ylittää 7:ää prosenttia ohjelman talousarviosta, josta 5 prosenttia osoitetaan Media-alaohjelman täytäntöönpanolle ja 2 prosenttia Kulttuurin alaohjelman täytäntöönpanolle.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista rahoituspuitteista voidaan kattaa menoja, jotka aiheutuvat ohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen suoraan edellyttämästä valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoiminnasta; tällaista toimintaa ovat erityisesti tutkimukset, asiantuntijatapaamiset, tiedotus- ja viestintätoimet, myös toimielinten hoitama tiedottaminen unionin poliittisista painopisteistä siltä osin kuin ne liittyvät ohjelman yleisiin tavoitteisiin, tiedon käsittelyyn ja vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkostoihin liittyvät kustannukset sekä kaikki muut tekniseen ja hallinnolliseen tukeen liittyvät kustannukset, joita komissiolle aiheutuu ohjelman hallinnoinnista.

5.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista rahoituspuitteista voidaan kattaa teknisen ja hallinnollisen tuen menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY nojalla hyväksytyistä toimenpiteistä tämän asetuksen nojalla hyväksyttyihin toimenpiteisiin.

Talousarvioon voidaan tarvittaessa vielä vuoden 2020 jälkeen sisällyttää määrärahoja samankaltaisten menojen kattamiseksi, jotta voidaan sallia sellaisten toimien hallinnointi, joita ei ole saatettu päätökseen 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

6.   Varainhoitoasetuksen 130 artiklan 2 kohdasta poiketen komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pitää tuettavien toimien ja tuettavan toiminnan täytäntöönpanoon välittömästi liittyviä kustannuksia tukikelpoisina, vaikka ne olisivat aiheutuneet tuensaajalle ennen rahoitushakemuksen jättämistä.

25 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän ohjelman mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja todentamisilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2.   Komissiolla tai sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän ohjelman mukaisesti rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia.

3.   OLAF voi asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädettyjen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, myös paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai -päätökseen taikka ohjelmasta rahoitettuun sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4.   Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuvissa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa sekä sopimuksissa, avustussopimuksissa ja -päätöksissä on oltava määräykset, joilla nimenomaisesti annetaan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

VIII   LUKU

Loppusäännökset

26 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännös

1.   Kumotaan päätökset N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY 1 päivästä tammikuuta 2014.

2.   Toimintaa, joka on 1 kohdassa tarkoitettujen päätösten nojalla aloitettu ennen 31 päivää joulukuuta 2013, hallinnoidaan sen päättymiseen saakka mainittujen päätösten mukaisesti.

27 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 11 päivänä joulukuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. LEŠKEVIČIUS


(1)  EUVL C 181, 21.6.2012, s. 35.

(2)  EUVL C 277, 13.9.2012, s. 156.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 19. marraskuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 5. joulukuuta 2013.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1718/2006/EY, tehty 15 päivänä marraskuuta 2006, Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta (Media 2007) (EUVL L 327, 24.11.2006, s. 12).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1855/2006/EY, tehty 12 päivänä joulukuuta 2006, Kulttuuri-ohjelman perustamisesta (2007–2013) (EUVL L 372, 27.12.2006, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1041/2009/EY, tehty 21 päivänä lokakuuta 2009, kolmansien maiden ammattilaisten kanssa toteutettavan audiovisuaalialan MEDIA Mundus -yhteistyöohjelman perustamisesta (EUVL L 288, 4.11.2009, s. 10).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1622/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevasta yhteisön toiminnasta vuosina 2007–2019 (EUVL L 304, 3.11.2006, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1194/2011/EU, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevan Euroopan unionin toimen perustamisesta (EUVL L 303, 22.11.2011, s. 1).

(9)  EUVL C 287, 29.11.2007, s. 1.

(10)  EUVL C 247 E, 15.10.2009, s. 32.

(11)  EUVL C 175, 15.6.2011, s. 5.

(12)  Neuvoston päätös 2001/822/EY, tehty 27 päivänä marraskuuta 2001, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön ("päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta") (EUVL L 314, 30.11.2001, s. 1).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(14)  Neuvoston asetus (EY) N:o 58/2003, annettu 19 päivänä joulukuuta 2002, tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta (EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1).

(15)  EYVL C 420, 20.12.2013, s. 1

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(17)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(19)  Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2010, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) (EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1).


LIITE I

KULTTUURIALAN JA LUOVIEN ALOJEN LAINANTAKAUSVÄLINETTÄ KOSKEVAT TÄYTÄNTÖÖNPANOJÄRJESTELYT

Lainantakausvälineestä myönnettävä rahoitustuki varataan kulttuurialan ja luovien alojen pk-yrityksille, mikro-organisaatioille sekä pienille ja keskisuurille organisaatioille, se mukautetaan mainittujen alojen erityistarpeisiin ja merkitään tämän mukaisesti.

1.   Tehtävät

Lainantakausväline

a)

myöntää takauksia mistä tahansa lainantakausvälineeseen osallistuvasta maasta peräisin oleville osallistuville rahoituksen välittäjille;

b)

tarjoaa osallistuville rahoituksen välittäjille lisäasiantuntemusta pk-yrityksiin, mikro-organisaatioihin ja pieniin ja keskisuuriin organisaatioihin sekä niiden kulttuurialan ja luovien alojen hankkeisiin liittyvien riskien arvioimiseksi.

2.   Osallistuvien rahoituksen välittäjien valinta

EIR valitsee osallistuvat rahoituksen välittäjät hyvien markkinakäytäntöjen sekä 4 artiklan c alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen mukaisesti. Valinnassa sovelletaan erityisesti seuraavia perusteita:

a)

pk-yrityksille, mikro-organisaatioille ja pienille ja keskisuurille organisaatioille tarjottavan velkarahoituksen määrä;

b)

lainanantotoimenpiteisiin sovellettu riskinhallintastrategia, erityisesti kulttuurialan ja luovien alojen hankkeiden osalta;

c)

valmiudet koota hajautettu lainasalkku ja ehdottaa markkinointi- ja edistämissuunnitelmaa eri alueiden ja alojen pk-yrityksille, mikro-organisaatioille sekä pienille ja keskisuurille organisaatioille.

3.   Lainantakausvälineen kesto

Yksittäisten takausten kesto voi olla enintään 10 vuotta.

Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan i alakohdan mukaisesti takauksiin perustuvat palautukset sidotaan lainantakausvälineeseen ajaksi, joka ei saa olla pidempi kuin sitoumusjakso lisättynä 10 vuodella. Palautukset, jotka muodostuvat ennen vuotta 2014 käynnistettyjen MEDIA-ohjelman tuotannon takuurahaston toimien perusteella asiaa koskevien valtuutussopimusten mukaisesti, sidotaan kauden 2014–2020 lainantakausvälineeseen. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille näistä sidotuista palautuksista Luova Eurooppa -komitean välityksellä.

4.   Valmiuksien parantaminen

Lainantakausvälineeseen liittyvä valmiuksien parantaminen tarkoittaa asiantuntemuksen tarjoamista osallistuville rahoituksen välittäjille, jotta ne ymmärtäisivät paremmin kulttuurialan ja luovien alojen ominaispiirteitä (joita ovat vakuuksien aineeton luonne, markkinoiden koko, jossa ei ole saavutettu kriittistä massaa, sekä tuotteiden ja palveluiden prototyyppiluonne), sekä lisäasiantuntemuksen tarjoamista kullekin osallistuvalle rahoituksen välittäjälle, jotta ne voivat koota salkkuja ja arvioida kulttuurialan ja luovien alojen hankkeisiin liittyviä riskejä.

Valmiuksien parantamiseen myönnettävien määrärahojen osuus rajataan 10 prosenttiin lainantakausvälineeseen varatusta talousarviosta.

EIR valitsee valmiuksien parantamista auttavat toimijat lainantakausvälineen puolesta komission valvonnassa julkisella ja avoimella hankintamenettelyllä, jossa käytetään perusteina kokemusta kulttuurialan ja luovien alojen rahoittamisesta, asiantuntemusta, maantieteellistä kattavuutta, tuloskuntoa ja markkinoiden tuntemusta.

5.   Talousarvio

Talousarviosta myönnettävät määrärahat kattavat lainantakausvälineen kustannukset kokonaisuudessaan, myös esimerkiksi takaustappioista aiheutuvat velvoitteet osallistuviin rahoituksen välittäjiin nähden, unionin varoja hallinnoivan EIR:n hallinnointipalkkiot sekä kaikki muut hyväksyttävät kustannukset ja menot.

6.   Näkyvyys ja tietoisuuden lisääminen

EIR tekee osaltaan lainantakausvälinettä tunnetuksi eurooppalaisen pankkisektorin suuntaan. Lisäksi kunkin osallistuvan rahoituksen välittäjän ja EIR:n on varmistettava, että lainantakausvälineestä annettu tuki saa riittävästi näkyvyyttä ja että se on riittävän avointa, jakamalla tietoa rahoitusmahdollisuuksista kohderyhmänä oleville pk-yrityksille, mikro-organisaatioille sekä pienille ja keskisuurille organisaatioille.

Tätä varten komissio muun muassa antaa Luova Eurooppa -yhteyspisteiden verkostolle tiedot, joita ne tarvitsevat tehtäviensä suorittamisessa.

7.   Lainatyypit

Lainantakausvälineen kattamat lainatyypit käsittävät erityisesti seuraavia:

a)

investoinnit aineellisiin tai aineettomiin omaisuuseriin;

b)

omistajanvaihdokset;

c)

käyttöpääoma (kuten väliaikaisrahoitus, täydennysrahoitus, kassavirta ja luottolimiitit).


LIITE II

MEDIA-ALAOHJELMAN TUNNUS

Image

Top