Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32013R1023

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1023/2013, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013 , Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta

OJ L 287, 29.10.2013, p. 15–62 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1023/oj

29.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/15


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) N:o 1023/2013,

annettu 22 päivänä lokakuuta 2013,

Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 336 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan ja erityisesti sen 12 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, joka on tehty henkilöstösääntökomitean kuulemisen jälkeen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon unionin tuomioistuimen lausunnon (1),

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionilla ja sen yli 50 toimielimellä ja virastolla olisi vastedeskin oltava korkeatasoinen eurooppalainen julkishallinto, jotta se pystyy saavuttamaan tavoitteensa, panemaan täytäntöön politiikkansa ja toimintansa sekä täyttämään tehtävänsä mahdollisimman korkeita vaatimuksia vastaavasti perussopimusten mukaisesti vastatakseen sekä sisäisiin että ulkoisiin tulevaisuuden haasteisiin ja palvelemaan unionin kansalaisia.

(2)

Tämän mukaisesti on tarpeen varmistaa sellainen sääntelykehys, jonka ansiosta voidaan houkutella, ottaa palvelukseen ja sitouttaa erittäin pätevää, monikielistä, riippumatonta ja tiukimpia ammatillisia normeja noudattavaa henkilöstöä jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudesta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta tasapainoinen sukupuolijakauma asianmukaisesti huomioon ottaen ja jonka ansiosta tämä henkilöstö voi hoitaa tehtävänsä mahdollisimman tuloksellisesti ja tehokkaasti. Tältä osin on voitettava toimielinten nykyiset vaikeudet rekrytoida virkamiehiä tai henkilöstöä tietyistä jäsenvaltioista.

(3)

Kun verrataan Euroopan unionin virkamieskunnan kokoa unionin tavoitteisiin ja sen väestömäärään, unionin toimielinten ja virastojen henkilöstön määrän vähentäminen ei saisi haitata niiden tehtävien hoitamista perussopimuksissa määrättyjen tehtävien, velvollisuuksien ja valtuuksien mukaisesti. Siksi kunkin toimielimen ja viraston on tarpeen noudattaa avoimuutta kaikista palveluksessaan olevista henkilöstöryhmistä aiheutuvien henkilöstökustannusten osalta.

(4)

Unionin virkamiesten odotetaan noudattavan mitä tiukimpia ammattietiikkaa koskevia normeja ja pysyvän aina riippumattomina. Niinpä henkilöstösääntöjen (4) II osastoa, jossa määritetään virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet, olisi selkiytettävä entisestään. Virkamiehelle tai entiselle virkamiehelle, joka laiminlyö nämä velvollisuutensa, olisi voitava määrätä kurinpitoseuraamus.

(5)

Unionin virkamieskunnan arvo on myös sen kulttuurisessa ja kielellisessä moninaisuudessa, joka voidaan taata vain varmistamalla, että virkamiehet edustavat sopivassa suhteessa eri kansalaisuuksia. Palvelukseen otossa ja nimityksissä olisi varmistettava, että henkilöstöä palkataan mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta Euroopan unionin kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudesta, ilman, että virkoja kuitenkaan varataan tietyn jäsenvaltion kansalaisille. Tätä varten ja jos virkamiesten kansalaisuusjakaumassa on havaittavissa merkittävää epätasapainoa, joka ei ole objektiivisesti perusteltavissa, toimielimille olisi annettava mahdollisuus toteuttaa perusteltuja ja asianmukaisia toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet eivät saisi koskaan johtaa muihin kuin ansioihin perustuviin palvelukseen ottoa koskeviin perusteisiin. Komission olisi raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianmukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta toimielimissä.

(6)

Jotta voitaisiin helpottaa palvelukseen ottamista mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta, toimielinten olisi pyrittävä tukemaan henkilöstönsä lapsille tarjottavaa monikielistä ja monikulttuurista koulutusta. On toivottavaa, että unionin talousarviosta maksetaan budjettivallan käyttäjän asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti määrittämä unionin osuus Eurooppa-koulujen rahoituksesta. Komission olisi voitava pyytää toimivaltaisia viranomaisia harkitsemaan uudelleen uuden Eurooppa-koulun sijoituspaikkaa, jos toimielinten toiminta sitä edellyttää.

(7)

Laajempana tavoitteena olisi oltava Euroopan unionin virkamieskunnan henkilöstöresurssien optimaalinen hallinta, ottamalla huomioon virkamieskunnalle ominaisen osaavuuden, pätevyyden, riippumattomuuden, lojaaliuden, puolueettomuuden ja pysyvyyden, sekä kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden ja houkuttelevat palvelukseen oton ehdot.

(8)

Kaikkien virkamiesten olisi suoritettava yhdeksän kuukauden koeaika. Päättäessään virkamiehen vakinaistamisesta nimittävän viranomaisen olisi otettava huomioon koeajan lopussa koeajalta laadittu kertomus ja koeajalla olevan virkamiehen asennoituminen henkilöstösäännöistä johtuviin velvollisuuksiinsa. Koeajalla olevasta virkamiehestä olisi voitava laatia arviointikertomus milloin tahansa, jos hänen työsuorituksensa on osoittautunut ilmeisen riittämättömäksi. Muutoin arviointikertomus olisi laadittava vasta koeajan lopussa.

(9)

Sen takaamiseksi, että Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön ostovoima kehittyy yhtäläisesti jäsenvaltioiden valtionhallinnon kansallisten virkamiesten ostovoiman kanssa, on tärkeää säilyttää palkkojen päivittämistä koskeva monivuotinen mekanismi, jota kutsutaan 'menetelmäksi', varmistamalla sen soveltaminen vuoden 2023 loppuun asti, tarkastelemalla sitä uudelleen vuoden 2022 alussa, ja sisällyttämällä siihen mekanismi, jolla menetelmää väliaikaisesti jatketaan. Jotta voidaan välttää menetelmän soveltamisessa aiemmin esiintyneet vaikeudet, olisi lisäksi säädettävä menetelmästä, joka mahdollistaa kaikkien palkkojen, eläkkeiden ja korvausten päivittämisen automaattisesti vuosittain ja johon sisältyy automaattinen kriisilauseke. Tämän vuoksi Euroopan unionin virkamiehiin sovellettaviin henkilöstösääntöihin ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettaviin palvelussuhteen ehtoihin sisältyviä asiaan liittyviä määriä olisi pidettävä viitteellisinä määrinä, joita päivitetään säännöllisesti ja automaattisesti. Komission olisi julkaistava nämä päivitetyt määrät tiedoksi Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa. Päivitysmekanismia olisi käytettävä myös kaikissa muissa tapauksissa, joissa tällaisesta päivittämisestä säädetään.

(10)

On tärkeää huolehtia palkkojen ja eläkkeiden päivittämiseen käytettävien tilastotietojen laadusta. Puolueettomuuden periaatteen mukaisesti kansallisten tilastolaitosten tai muiden kansallisten viranomaisten olisi kerättävä tiedot kansallisella tasolla ja toimitettava ne Eurostatille.

(11)

Menetelmän soveltamisesta Euroopan unionin virkamiehille ja muulle henkilöstölle koituvien mahdollisten etujen tasapainottamiseksi olisi otettava uudelleen käyttöön henkilöstöltä perittävän maksun järjestelmä. Kuten menetelmän soveltamista, myös tämän yhteisvastuumaksun soveltamista voidaan väliaikaisesti jatkaa. Tämänhetkisissä olosuhteissa vaikuttaa aiheelliselta nostaa yhteisvastuumaksun määrää verrattuna vuosina 2004–2012 sovellettuun erityismaksuun ja tehdä siitä progressiivisempi. Näin voidaan ottaa huomioon unionin erittäin vaikea taloudellinen ja sosiaalinen tilanne ja sen vaikutukset julkiseen talouteen koko unionissa. Julkisen talouden vakauttaminen unionissa myös lyhyellä aikavälillä edellyttää nopeita ja erityisiä yhteisvastuutoimia unionin toimielinten henkilöstöltä. Yhteisvastuumaksua olisi siten sovellettava kaikkiin unionin virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön 1 päivästä tammikuuta 2014.

(12)

Eurooppa-neuvosto totesi monivuotisesta rahoituskehyksestä 8 päivänä helmikuuta 2013 antamissaan päätelmissä, että julkisen talouden vakauttaminen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä edellyttää erityistoimia kaikilta julkishallinnoilta ja niiden henkilöstöltä tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi ja muuttuvaan taloustilanteeseen sopeutumiseksi. Päätelmissä esitettiin itse asiassa uudelleen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta vuonna 2011 annetun komission ehdotuksen tavoite, jossa pyrittiin varmistamaan kustannustehokkuus ja todettiin, että haasteet, joiden edessä Euroopan unioni tällä hetkellä on, edellyttävät kaikilta julkishallinnoilta ja kaikilta julkishallinnossa työskenteleviltä erityisiä ponnisteluja tehokkuuden parantamiseksi ja Euroopan muuttuvaan taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen sopeutumiseksi. Lisäksi Eurooppa-neuvosto vaati, että osana henkilöstösääntöjen uudistusta menetelmään perustuvat unionin toimielinten henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden mukautukset jäädytetään kahdeksi vuodeksi ja että menetelmää uudistettaessa otetaan käyttöön uusi yhteisvastuumaksu.

(13)

Näiden päätelmien ja tulevien talousarviorajoitteiden valossa sekä unionin virkamieskunnan yhteisvastuuhengen esiintuomiseksi tilanteessa, jossa jäsenvaltiot ovat toteuttaneet ankaria toimenpiteitä ennennäkemättömän rahoituskriisin sekä jäsenvaltioiden ja koko unionin erityisen vaikean sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen johdosta, on tarpeen säätää menetelmän jäädyttämisestä kahdeksi vuodeksi virkamiesten kaikkien palkkojen, eläkkeiden ja korvausten osalta ja ottaa tästä jäädyttämisestä huolimatta käyttöön yhteisvastuumaksu.

(14)

Väestön muutokset ja siihen liittyvä väestön muuttuva ikärakenne edellyttävät eläkeiän nostamista; jo palveluksessa oleviin Euroopan unionin virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön olisi kuitenkin sovellettava siirtymätoimenpiteitä. Siirtymätoimenpiteet ovat tarpeen jo palveluksessa olevien virkamiesten saavutettujen etujen kunnioittamiseksi, sillä he ovat suorittaneet maksuja Euroopan unionin virkamiesten laskennalliseen eläkerahastoon. Eläkeikää olisi myös joustavoitettava niin, että helpotetaan henkilöstön mahdollisuutta jatkaa halutessaan työntekoa 67-vuotiaaksi ja sallitaan poikkeustapauksissa ja tietyin edellytyksin työnteko 70 vuoden ikään saakka.

(15)

Koska Euroopan unionin eläkejärjestelmä on vakuutusmatemaattisessa tasapainossa, ja tämä tasapaino on säilytettävä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, ennen 1 päivää tammikuuta 2014 palvelukseen otetulle henkilöstölle olisi korvattava heidän maksamansa eläkemaksut siirtymätoimenpiteillä, kuten mukautetulla kartuntaprosentilla eläkeiän jälkeisten palvelusvuosien osalta (Barcelona-kannustin), ja puolittamalla varhaiseläkkeeseen liittyvät vähennykset 60 vuoden iän ja henkilöstösääntöjen mukaisen eläkeiän välisenä aikana.

(16)

Yleisesti hyväksytty vakuutusmatemaattinen käytäntö edellyttää, että korkojen ja palkkojen nousun osalta käytetään 20–40 vuoden aikaisempien havaintojen jaksoa, jotta eläkejärjestelmien tasapaino voidaan varmistaa. Sen vuoksi käytettävät korkojen ja palkkojen kasvun liikkuvat keskiarvot olisi pidennettävä 30 vuoteen soveltaen seitsemän vuoden siirtymäkautta.

(17)

Neuvosto on pyytänyt komissiota tekemään henkilöstösääntöjen 5 artiklan 4 kohtaan, liitteessä I olevaan A kohtaan ja 45 artiklan 1 kohtaan liittyvän selvityksen ja esittämään aiheellisia ehdotuksia selvän yhteyden luomiseksi tehtävien ja palkkaluokan välille ja sen varmistamiseksi, että ylennysten yhteydessä tehtävässä ansioiden vertailussa painotetaan enemmän tehtävien vastuullisuutta.

(18)

Tämä pyyntö huomioon ottaen on asianmukaista, että ylempään palkkaluokkaan ylentämisen ehdoksi olisi asetettava henkilökohtainen sitoutuminen, osaamisen ja pätevyyden parantaminen sekä sellaisten tehtävien hoitaminen, joiden merkityksen vuoksi on perusteltua nimittää virkamies kyseiseen ylempään palkkaluokkaan.

(19)

Tehtäväryhmien AD ja AST urarakennetta olisi uudistettava niin, että ylimmät palkkaluokat varataan rajoitetulle määrälle virkamiehiä, jotka hoitavat kaikkein vaativimpia tehtäviä. Hallintovirkamiehet voivat näin edetä ainoastaan palkkaluokkaan AD 12 asti, jollei heitä nimitetä tiettyyn tätä palkkaluokkaa ylempään virkaan, ja palkkaluokat AD 13 ja AD 14 olisi varattava virkamiehille, joiden tehtävät ovat huomattavan vastuullisia. Vastaavasti palkkaluokan AST 9 virkamies voidaan ylentää palkkaluokkaan AST 10 ainoastaan henkilöstösääntöjen 4 artiklassa ja 29 artiklan 1 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

(20)

AST-henkilöstön nykyisten tehtäväalojen urarakenteen mukauttamiseksi vastaamaan vielä paremmin eritasoisia tehtäviä sekä väistämättä tarvittavaan hallintomenojen rajoittamiseen osallistumiseksi olisi otettava käyttöön uusi sihteeri- ja virkailijahenkilöstön tehtäväryhmä AST/SC. Sen palkat ja ylennettävien määrät olisi määritettävä siten, että tehtävien vastuullisuus ja palkkataso vastaavat toisiaan asianmukaisesti. Tällä tavoin voidaan säilyttää vakaa ja kattava unionin virkamieskunta. Komission olisi arvioitava tämän uuden tehtäväryhmän käyttöönoton laajuutta ja vaikutuksia ja raportoitava niistä kiinnittäen erityistä huomiota naisten tilanteeseen, jotta voidaan säilyttää vakaa ja kattava unionin virkamieskunta.

(21)

Kahden vuoden vähimmäisaika palkkaluokassa ennen virkamiehen ylentämistä lähinnä ylempään palkkaluokkaan säilytetään, jotta erittäin ansioituneet virkamiehet voivat saada ylennyksiä nopeammin. Kunkin toimielimen olisi varmistettava, että sen sisäisessä henkilöstöpolitiikassa hyödynnetään henkilöstösääntöjen tarjoamia mahdollisuuksia asianmukaiseen urakehitykseen suuren potentiaalin omaaville ja erittäin ansioituneille virkamiehille.

(22)

Toimielimissä sovellettavat työajat olisi saatettava eräissä Euroopan unionin jäsenvaltioissa voimassa olevien työaikojen mukaisiksi, jotta toimielinten henkilöstön vähentäminen voidaan kompensoida. Mukautuksessa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden julkishallinnossa sovellettavat työajat. Viikoittaisen vähimmäistyöajan käyttöönotolla varmistetaan, että toimielinten palveluksessa oleva henkilöstö pystyy hoitamaan Euroopan unionin poliittisista tavoitteista aiheutuvan työmäärän, ja samalla yhdenmukaistetaan toimielinten työehdot koko unionin virkamieskunnan yhteisvastuullisuuden vuoksi.

(23)

Joustavat työaikajärjestelyt ovat olennainen osa uudenaikaista ja tehokasta julkishallintoa, sillä ne mahdollistavat perheystävälliset työehdot ja toimielinten henkilöstön sopivan tasapainoisen sukupuolijakauman. Sen vuoksi henkilöstösääntöihin on tarpeen sisällyttää nimenomainen viittaus näihin järjestelyihin.

(24)

Vuotuisia matkapäiviä ja asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välisten matkakulujen vuotuista maksamista koskevia sääntöjä olisi uudenaikaistettava ja järkeistettävä, ja ne olisi liitettävä henkilön asemaan ulkomailla työskentelevänä, jotta niiden soveltamisesta tulisi yksinkertaisempaa ja läpinäkyvämpää. Olisi ennen muuta korvattava vuotuiset matkapäivät kotimaanlomalla, jonka kesto olisi rajoitettava enintään kahteen ja puoleen päivään.

(25)

Samoin muuttokulujen korvaamissääntöjä olisi yksinkertaistettava, jotta niiden soveltaminen olisi sekä hallinnon että kyseisen henkilöstön kannalta helpompaa. Tämän vuoksi olisi otettava käyttöön kustannuskattoja, joissa otetaan huomioon virkamiehen tai toimihenkilön perhetilanne sekä muuton ja siihen liittyvän vakuutuksen keskimääräiset kustannukset.

(26)

Joidenkin henkilöstöön kuuluvien on tehtävä toistuvasti virkamatkoja toimielimensä muihin päätoimipaikkoihin. Tällaisia tilanteita ei tällä hetkellä oteta asianmukaisesti huomioon virkamatkoja koskevissa säännöissä. Näitä sääntöjä olisi sen vuoksi mukautettava, jotta majoituskulut voidaan tällaisissa tapauksissa korvata kiinteämääräisen summan perusteella.

(27)

Kolmansissa maissa työskentelevien henkilöstöryhmien työehtoja on tarpeen uudenaikaistaa, ja niistä olisi tehtävä kustannustehokkaammat samalla menoja vähentäen. Vuosilomaoikeuksia olisi mukautettava ja olisi määrättävä mahdollisuudesta ottaa käyttöön enemmän muuttujia elinolosuhteista maksettavan korvauksen määrittämiseksi, kuitenkin niin, että ei vaikuteta menojen vähentämistä koskevaan yleistavoitteeseen. Asumiskorvauksen myöntämistä koskevia ehtoja olisi tarkistettava, jotta niissä otetaan paremmin huomioon paikalliset olosuhteet ja jotta vähennetään hallinnollista rasitetta.

(28)

Sopimussuhteisen henkilöstön palvelukseen ottamisen edellytyksiä on syytä joustavoittaa. Unionin toimielinten olisi voitava ottaa enintään kuuden vuoden ajaksi palvelukseensa sopimussuhteista henkilöstöä, joka hoitaa tehtäviä virkamiesten tai väliaikaisen henkilöstön valvonnassa. Vaikka suurin osa virkamiehistä otetaan edelleen palvelukseen avointen kilpailujen kautta, toimielinten olisi saatava lupa järjestää sisäisiä kilpailuja, joihin myös sopimussuhteinen henkilöstö voi poikkeustapauksissa ja tietyin edellytyksin osallistua.

(29)

Olisi vahvistettava siirtymäjärjestelyt, jotta uusia sääntöjä ja toimenpiteitä voidaan ryhtyä soveltamaan vähitellen, samalla kun otetaan huomioon ennen näiden henkilöstösääntöjen muutosten voimaantuloa palvelukseen otetun henkilöstön saavutetut edut ja oikeutetut odotukset.

(30)

Muun henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön tavoin virastojen henkilöstö kuuluu Euroopan unionin eläkejärjestelmän piiriin. Täysin omarahoitteiset virastot maksavat nykyisin työnantajamaksut kyseiseen järjestelmään. Jotta talousarviovarojen käyttö olisi avointa ja rahoitustaakka jakautuisi tasaisemmin, osittain Euroopan unionin yleisestä talousarviosta rahoitettavien virastojen olisi maksettava työnantajamaksuista osuus, joka vastaa ilman Euroopan unionin yleisestä talousarviosta myönnettävää avustusta muodostuvien viraston tulojen ja sen kokonaistulojen välistä suhdetta. Koska tämä uusi säännös saattaa edellyttää virastojen keräämiä maksuja koskevien sääntöjen mukauttamista, sitä olisi sovellettava vasta 1 päivästä tammikuuta 2016. Komission olisi tarvittaessa annettava ehdotuksia näiden sääntöjen mukauttamisesta.

(31)

Yksinkertaisuuden ja henkilöstöpolitiikan johdonmukaisuuden vuoksi komission henkilöstösääntöjen täytäntöönpanosta antamia sääntöjä olisi sovellettava soveltuvin osin myös virastoihin. Sen varmistamiseksi, että virastojen erityistilanne voidaan tarvittaessa ottaa huomioon, virastoilla olisi kuitenkin oltava oikeus pyytää komissiolta lupaa antaa täytäntöönpanosääntöjä, jotka poikkeavat komission antamista, tai olla kokonaan soveltamatta komission sääntöjä.

(32)

Kaikista henkilöstösääntöjen täytäntöönpanosta annetuista säännöistä olisi laadittava rekisteri, jota Euroopan unionin tuomioistuin hallinnoi. Tämä rekisteri, jota kaikki toimielimet, virastot ja jäsenvaltiot voivat käyttää, mahdollistaa läpinäkyvyyden ja edistää henkilöstösääntöjen yhdenmukaista soveltamista.

(33)

Täytäntöönpanosäännösten antamista koskevien sääntöjen yhdenmukaistamiseksi ja selkeyttämiseksi ja ottaen huomioon niiden sisäisen ja hallinnollisen luonteen on aiheellista antaa asiaan liittyvä päätöksentekotoimivalta nimittävälle viranomaiselle ja viranomaiselle, jolla on toimivalta tehdä työsopimuksia.

(34)

Ottaen huomioon virastoissa työskentelevän väliaikaisen henkilöstön suuren määrän ja tarpeen määritellä johdonmukainen henkilöstöpolitiikka, on tarpeen luoda uusi väliaikaisen henkilöstön ryhmä ja vahvistaa sitä koskevat erityissäännöt.

(35)

Komission olisi jatkossakin seurattava yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän talousarviotilannetta ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jos järjestelmässä on rakenteellinen epätasapaino.

(36)

Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan N:o 7 15 artiklassa määrätään, että tietyt virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevat tiedot toimitetaan tiedoksi jäsenvaltioiden hallituksille.

(37)

Henkilöstösäännöissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat erityisesti tiettyjä työehtojen näkökohtia. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt seuraavasti:

1)

Muutetaan 1 d artikla seuraavasti:

a)

korvataan 3 kohdassa sana "Toimielimet" sanoilla "Toimielinten nimittävät viranomaiset";

b)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

"4.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa henkilöä pidetään vammaisena, jos hänellä on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vajavuus, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää hänen täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vajavuus on todettava 33 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Vammainen henkilö täyttää 28 artiklan e alakohdan edellytykset, jos hän pystyy kohtuullisten järjestelyiden turvin hoitamaan kyseiseen virkaan kuuluvat olennaiset tehtävät.

Virkaan kuuluviin olennaisiin tehtäviin liittyvillä kohtuullisilla järjestelyillä tarkoitetaan sellaisia asianmukaisia toimenpiteitä, jotka on tarvittaessa toteutettava, jotta vammainen henkilö voi päästä työpaikalle, hoitaa työtehtäviä tai edetä uralla tai osallistua koulutukseen, jollei toimenpiteistä koidu toimielimelle kohtuutonta rasitetta.

Yhdenvertaisen kohtelun periaate ei estä toimielinten nimittäviä viranomaisia pitämästä voimassa tai toteuttamasta sellaisia erityisetuja tarjoavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on helpottaa vammaisten henkilöiden ammatillisen toiminnan harjoittamista taikka ehkäistä tai hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja.".

2)

Korvataan 1 e artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1.   Työtehtävissä toimivilla virkamiehillä on mahdollisuus hyödyntää toimielinten hyväksymiä luonteeltaan sosiaalisia toimenpiteitä, mukaan lukien työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tähtäävät erityistoimenpiteet, sekä 9 artiklassa tarkoitettujen sosiaaliturvaelinten tarjoamia palveluja. Entisillä virkamiehillä voi olla mahdollisuus hyödyntää luonteeltaan sosiaalisia erityistoimenpiteitä tietyiltä osin.".

3)

Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

"1.   Näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvat virat luokitellaan niihin sisältyvien tehtävien luonteen ja vaativuuden mukaan hallintovirkamiesten tehtäväryhmään, jäljempänä 'AD', hallintoavustajien tehtäväryhmään, jäljempänä 'AST', sekä sihteerien ja virkailijoiden tehtäväryhmään, jäljempänä 'AST/SC'.";

b)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

"2.   Tehtäväryhmässä AD on kaksitoista palkkaluokkaa, jotka vastaavat erilaisia johto-, suunnittelu- ja analysointitehtäviä sekä kielialan tehtäviä ja tieteellisiä tehtäviä. Tehtäväryhmässä AST on yksitoista palkkaluokkaa, jotka vastaavat toimeenpanotehtäviä ja teknisiä tehtäviä. Tehtäväryhmässä AST/SC on kuusi palkkaluokkaa, jotka vastaavat toimisto- ja sihteeritehtäviä.";

c)

lisätään 3 kohdan a alakohtaan sanojen "tehtäväryhmän AST" jälkeen sanat "ja tehtäväryhmän AST/SC";

d)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

"4.   Eri virkatyyppejä kuvaava taulukko on liitteessä I olevassa A kohdassa. Tämän taulukon perusteella kunkin toimielimen nimittävä viranomainen voi päättää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan yksityiskohtaisemmin kuhunkin virkatyyppiin liittyvistä tehtävistä ja toimivaltuuksista.".

4)

Korvataan 6 artikla seuraavasti:

"6 artikla

1.   Kutakin toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevassa kyseisen toimielimen henkilöstötaulukossa vahvistetaan virkojen määrä kussakin palkkaluokassa ja tehtäväryhmässä.

2.   Rajoittamatta 45 artiklan mukaisen ansioihin perustuvan ylennysperiaatteen soveltamista tämän taulukon avulla taataan, että kussakin toimielimessä henkilöstötaulukon kunkin palkkaluokan avoimien tointen määrä 1 päivänä tammikuuta kunakin vuonna vastaa edellisen vuoden 1 päivänä tammikuuta alemmassa palkkaluokassa työtehtävissä toimivien virkamiesten määrää kerrottuna liitteessä I olevassa B kohdassa kyseiselle palkkaluokalle vahvistetuilla prosenttiluvuilla. Kyseisiä prosenttilukuja sovelletaan viiden vuoden keskiarvon pohjalta 1 päivästä tammikuuta 2014.

3.   Liitteessä I olevassa B kohdassa vahvistetut prosenttiluvut sisällytetään 113 artiklassa tarkoitettuun kertomukseen.

4.   Tehtäväryhmää AST/SC koskevien säännösten ja liitteessä XIII olevassa 31 artiklassa vahvistettujen siirtymäsäännösten täytäntöönpano, jossa otetaan huomioon sihteerin ja virkailijan tehtäviä hoitavan henkilöstön tarpeen kehitys kaikissa toimielimissä sekä vakinaisten ja väliaikaisten tointen kehitys tehtäväryhmissä AST ja AST/SC, sisällytetään 113 artiklassa tarkoitettuun kertomukseen.".

5)

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

"1.   Rajoittamatta 1 a kohdan soveltamista jokaiseen toimielimeen perustetaan

henkilöstökomitea, joka voi jakautua jaostoihin erikseen kutakin henkilöstön asemapaikkaa varten,

pariteettikomitea tai useita pariteettikomiteoita, jos tämä on tarpeen asemapaikassa olevien virkamiesten määrän vuoksi,

kurinpitolautakunta tai useita kurinpitolautakuntia, jos tämä on tarpeen asemapaikassa olevien virkamiesten määrän vuoksi,

epäpätevyyttä käsittelevä neuvoa-antava pariteettikomitea tai useita neuvoa-antavia pariteettikomiteoita, jos se on tarpeen asemapaikassa olevien virkamiesten määrän vuoksi,

tarvittaessa arviointikomitea,

työkyvyttömyyslautakunta,

jotka hoitavat niille näissä henkilöstösäännöissä osoitetut tehtävät.";

b)

korvataan 1 a kohta seuraavasti:

"1 a.   Näiden henkilöstösääntöjen tiettyjen määräysten soveltamiseksi voidaan muodostaa kahden tai useamman toimielimen yhteinen pariteettikomitea. Muut 1 kohdassa tarkoitetut komiteat ja lautakunnat voidaan muodostaa kahden tai useamman viraston yhteisiksi elimiksi.";

c)

lisätään 2 kohtaan ensimmäisen alakohdan jälkeen alakohta seuraavasti:

"Virastot voivat henkilöstönsä rakenteen huomioon ottamiseksi poiketa liitteessä II olevan 1 artiklan säännöksistä, jotka koskevat henkilöstökomiteoiden jäsenyyttä. Virastot voivat päättää olla nimittämättä varajäseniä pariteettikomiteaan tai liitteessä II olevassa 2 artiklassa säädettyihin komiteoihin.".

6)

Korvataan 10 artiklan ensimmäisen kohdan toisessa virkkeessä sana "toimielinten" sanoilla "toimielinten nimittävien viranomaisten".

7)

Korvataan 11 artikla seuraavasti:

"11 artikla

Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä ja toimittava ainoastaan unionin edun mukaisesti. Virkamies ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta, viranomaiselta, organisaatiolta tai toimielimensä ulkopuoliselta henkilöltä. Hänen on hoidettava hänelle annetut tehtävät objektiivisesti ja tasapuolisesti sekä noudattaen lojaalisuusvelvollisuuttaan unionia kohtaan.

Virkamies ei saa ilman nimittävän viranomaisen lupaa ottaa vastaan miltään hallitukselta tai muulta sen toimielimen ulkopuoliselta taholta, jossa hän työskentelee, kunnianosoitusta, kunniamerkkiä, suosionosoitusta, lahjaa tai palkkiota, paitsi sellaisista palveluksista, jotka hän on suorittanut ennen nimittämistään tai asepalveluksen tai muun kansallisen palvelun suorittamista varten annetun virkavapauden aikana, ja jos ne annetaan tällaisten palvelusten johdosta.

Ennen virkamiehen palvelukseen ottamista nimittävä viranomainen tutkii, onko hakijalla sellaista henkilökohtaista sidonnaisuutta, joka voi vaarantaa hänen riippumattomuutensa, tai muuta eturistiriitaa. Hakijan on tätä varten ilmoitettava nimittävälle viranomaiselle erityisellä lomakkeella kaikki todelliset ja mahdolliset eturistiriidat. Tällaisissa tapauksissa nimittävä viranomainen ottaa tämän tilanteen huomioon asianmukaisesti perustellussa lausunnossa. Nimittävä viranomainen toteuttaa tarvittaessa 11 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin virkamiehiin, jotka palaavat palvelukseen henkilökohtaisista syistä myönnetyltä virkavapaalta.".

8)

Korvataan 16 artikla seuraavasti:

"16 artikla

Virkamiehen on palvelussuhteensa päätyttyä edelleen noudatettava kunniallisuutta ja pidättyvyyttä hyväksyessään tiettyjä tehtäviä tai etuja.

Virkamies, joka aikoo harjoittaa vastikkeellista tai vastikkeetonta ammattitoimintaa palvelussuhteensa päättymistä seuraavien kahden vuoden kuluessa, on ilmoitettava siitä toimielimelleen erityistä lomaketta käyttäen. Jos tämä toiminta liittyy työhön, jota virkamies on tehnyt palvelussuhteensa viimeisten kolmen vuoden aikana, ja saattaa johtaa ristiriitaan toimielimen oikeutetun edun kanssa, nimittävä viranomainen voi yksikön edun nimissä joko kieltää virkamiestä ottamasta tehtävää vastaan tai antaa siihen luvan asettaen aiheelliseksi katsomiaan edellytyksiä. Nimittävä viranomainen antaa pariteettikomiteaa kuultuaan päätöksensä tiedoksi 30 työpäivän kuluessa kyseisen tiedon saamisesta. Jos päätöstä ei ole annettu tiedoksi ennen kyseisen ajan päättymistä, tämä katsotaan hiljaiseksi hyväksynnäksi.

Nimittävä viranomainen kieltää soveltamisohjeissa määriteltyjä entisiä korkeita virkamiehiä palvelussuhteensa päättymistä seuraavien 12 kuukauden aikana lähtökohtaisesti harjoittamasta edunvalvontaa tai edistämästä entisen toimielimensä henkilöstön keskuudessa yrityksensä, asiakkaidensa tai työnantajansa lukuun asioita, joista he vastasivat palvelussuhteensa viimeisten kolmen vuoden aikana.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (5) mukaisesti kukin toimielin julkaisee vuosittain kolmannen kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot, mukaan lukien luettelon arvioiduista tapauksista.

9)

Korvataan 18 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1.   Kaikki oikeudet, jotka johtuvat virkamiehen kirjoituksista tai muusta toiminnasta työtehtäviensä osana, kuuluvat Euroopan unionille, mikäli tällaiset kirjoitukset tai toiminta liittyvät unionin toimintaan tai, jos tällaiset kirjoitukset tai toiminta liittyvät Euroopan Atomienergiayhteisön toimintaan, mainitulle yhteisölle. Unionilla tai tapauksen mukaan Euroopan atomienergiayhteisöllä on oikeus velvoittaa virkamies luovuttamaan sille tekijänoikeudet tällaisiin töihin.".

10)

Korvataan 19 artikla seuraavasti:

"19 artikla

Virkamies ei saa ilman nimittävän viranomaisen lupaa missään oikeudellisessa menettelyssä eikä millään perusteella ilmaista tietoja, jotka hän on saanut tietoonsa tehtäviään hoitaessaan. Lupa evätään ainoastaan, jos unionin etu sitä vaatii ja jos epääminen ei voi aiheuttaa asianomaiselle virkamiehelle rikosoikeudellisia seuraamuksia. Virkamiehen on noudatettava tätä velvollisuutta myös palvelussuhteensa päätyttyä.

Ensimmäisen kohdan säännöksiä ei sovelleta virkamieheen tai entiseen virkamieheen hänen todistaessaan Euroopan unionin tuomioistuimessa tai jonkin toimielimen kurinpitolautakunnassa asiassa, joka koskee Euroopan unionin palveluksessa olevaa tai ollutta henkilöä.".

11)

Lisätään 21 a artiklaan kohta seuraavasti:

"3.   Jos virkamies ilmoittaa esimiehelleen määräyksestä, jonka virkamies katsoo olevan sääntöjen vastainen tai jonka täytäntöönpanon hän arvioi aiheuttavan vakavaa haittaa, hänelle ei saa aiheuttaa tämän johdosta minkäänlaista haittaa.".

12)

Lisätään artikla seuraavasti:

"22 c artikla

Henkilöstösääntöjen 24 ja 90 artiklan mukaisesti kunkin toimielimen on otettava käyttöön menettely virkamiesten esittämien sellaisten valitusten käsittelemiseksi, jotka koskevat tapaa, jolla heitä on kohdeltu sen jälkeen kun tai sen johdosta, että he ovat täyttäneet 22 a artiklan tai 22 b artiklan mukaiset velvollisuutensa. Asianomaisen toimielimen on varmistettava, että nämä valitukset käsitellään luottamuksellisesti ja, jos se on olosuhteiden vuoksi perusteltua, ennen 90 artiklassa säädettyjen määräaikojen päättymistä.

Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa sisäiset säännöt muun muassa seuraavista seikoista:

tietojen toimittaminen 22 a artiklan 1 kohdassa tai 22 b artiklassa tarkoitetuille virkamiehille heidän ilmoittamiensa tapausten käsittelystä,

kyseisten virkamiesten oikeutettujen etujen ja yksityisyyden suoja, sekä

tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen valitusten käsittelyssä noudatettava menettely.".

13)

Korvataan 26 a artiklassa sana "toimielinten" sanoilla "toimielinten nimittävien viranomaisten".

14)

Korvataan 27 artikla seuraavasti:

"27 artikla

Palvelukseen ottamisessa on pyrittävä varmistamaan, että toimielin saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia virkamiehiä, jotka otetaan palvelukseen unionin jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudesta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta. Virkaa ei saa varata tietyn jäsenvaltion kansalaisille.

Unionin kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteen mukaisesti kukin toimielin voi hyväksyä asianmukaisia toimenpiteitä, jos virkamiesten kansalaisuuksien kesken on havaittu merkittävä epätasapaino, joka ei ole objektiivisesti perusteltavissa. Nämä asianmukaiset toimenpiteet on perusteltava eivätkä ne saa koskaan johtaa muihin kuin ansioihin perustuviin palvelukseen ottoa koskeviin perusteisiin. Ennen tällaisten asianmukaisten toimenpiteiden hyväksymistä kyseisen toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa yleiset säännökset tämän kohdan täytäntöönpanemiseksi 110 artiklan mukaisesti.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen toisen kohdan täytäntöönpanosta kolmen vuoden kuluttua 1 päivästä tammikuuta 2014.

Jotta voitaisiin helpottaa palvelukseen ottamista mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta, toimielinten on pyrittävä tukemaan henkilöstönsä lapsille tarjottavaa monikielistä ja monikulttuurista koulutusta.".

15)

Korvataan 29 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1.   Ennen toimielimessä avoinna olevan viran täyttämistä nimittävä viranomainen tutkii ensiksi,

a)

voidaanko virka täyttää

i)

siirrolla tai

ii)

nimittämisellä 45 a artiklan mukaisesti tai

iii)

ylennyksellä

toimielimen sisällä;

b)

ovatko muiden toimielinten samaan palkkaluokkaan kuuluvat virkamiehet esittäneet siirtohakemuksia, ja/tai,

c)

jos avoinna olevaa virkaa ei ole ollut mahdollista täyttää a ja b alakohdassa mainittujen vaihtoehtojen avulla, onko syytä käyttää 30 artiklassa tarkoitettua soveltuvien hakijoiden luetteloa ottaen tuolloin tarvittaessa huomioon soveltuvia hakijoita koskevat liitteen III asiaankuuluvat määräykset ja/tai

d)

järjestää toimielimen sisäinen kilpailu, joka on avoin ainoastaan virkamiehille ja Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklassa määritellyille väliaikaisille toimihenkilöille,

tai aloittaa joko tutkintotodistuksiin tai kokeisiin tai molempiin perustuva kilpailumenettely. Kilpailumenettely vahvistetaan liitteessä III.

Kilpailumenettely voidaan aloittaa myös varallaololuettelon laatimiseksi tulevia palvelukseen ottoa koskevia tarpeita varten.

Vaikka periaate, jonka mukaan suurin osa virkamiehistä otetaan palvelukseen avointen kilpailujen kautta, säilyy voimassa, nimittävä viranomainen voi päättää, poiketen siitä, mitä d alakohdassa säädetään, ja ainoastaan poikkeustapauksissa, järjestää toimielimen sisäisen kilpailun, joka on avoin myös Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 3 a ja 3 b artiklassa tarkoitetuille sopimussuhteisille toimihenkilöille. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluviin toimihenkilöihin sovelletaan tätä osallistumista koskevia rajoituksia Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan 7 kohdan mukaisesti sekä rajoituksia, jotka koskevat heille sopimussuhteisina toimihenkilöinä uskottuja tehtäviä.".

16)

Korvataan 30 artikla seuraavasti:

"30 artikla

Nimittävä viranomainen nimeää jokaista kilpailua varten valintalautakunnan. Valintalautakunta laatii soveltuvien hakijoiden luettelon.

Nimittävä viranomainen valitsee tästä luettelosta hakijat, jotka nimitetään avoinna oleviin virkoihin.

Näillä hakijoilla on oikeus saada asianmukaista tietoa unionin toimielinten ja virastojen julkaisemista avoinna olevista soveltuvista viroista.".

17)

Korvataan 31 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

"Virkamiehet voidaan ottaa palvelukseen ainoastaan palkkaluokkiin SC 1–SC 2, AST 1–AST 4 tai AD 5–AD 8, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 29 artiklan 2 kohdan soveltamista.".

18)

Korvataan 32 artiklan kolmannessa kohdassa sana "toimielimen" sanoilla "kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen".

19)

Korvataan 34 artikla seuraavasti:

"34 artikla

1.   Kaikkien virkamiesten on suoritettava yhdeksän kuukauden koeaika ennen kuin heidät voidaan vakinaistaa. Päätös virkamiehen vakinaistamisesta tehdään 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen sekä niiden tietojen perusteella, joita nimittävällä viranomaisella on käytettävissään virkamiehen asennoitumisesta II osaston säännöksiin.

Jos virkamies on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden, 58 artiklassa tarkoitetun äitiysloman tai tapaturman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan, nimittävä viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavalla ajalla. Koeajan kokonaiskesto ei missään olosuhteissa voi ylittää viittätoista kuukautta.

2.   Jos koeajalla olevan virkamiehen työsuoritus osoittautuu ilmeisen riittämättömäksi, hänestä voidaan laatia kertomus milloin tahansa ennen koeajan päättymistä.

Tämä kertomus on annettava tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa. Koeajalla olevan lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä nimittävälle viranomaiselle, joka hankkii kolmen viikon kuluessa arviointeja käsittelevän pariteettikomitean lausunnon siitä, mitä toimia on toteutettava. Nimittävä viranomainen voi päättää koeaikaisen virkamiehen irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen tai määrätä virkamiehen toiseen yksikköön koeajan jäljellä olevaksi ajaksi.

3.   Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä laaditaan kertomus koeaikaisen virkamiehen kyvyistä hoitaa toimeensa liittyviä tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään viranhoidossa. Tämä kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa.

Jos kertomuksessa suositellaan irtisanomista tai, poikkeuksellisissa olosuhteissa, koeajan pidentämistä 1 kohdan mukaisesti, koeajalla olevan virkamiehen lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä nimittävälle viranomaiselle, joka hankkii kolmen viikon kuluessa arviointeja käsittelevän pariteettikomitean lausunnon siitä, mitä toimia on toteutettava.

Koeajalla oleva virkamies, jonka työsuoritus tai käytös ei ole osoittautunut riittävän hyväksi, jotta hänet voitaisiin vakinaistaa, irtisanotaan.

4.   Jollei erotetulla koeajalla olevalla virkamiehellä ole mahdollisuutta aloittaa välittömästi uudelleen ammatillista toimintaa toisaalla, hän saa kolmen kuukauden peruspalkkaansa vastaavan korvauksen, jos hän on ollut palveluksessa enemmän kuin vuoden, kahden kuukauden peruspalkkaansa vastaavan korvauksen, jos hän on ollut palveluksessa vähintään kuusi kuukautta, ja kuukauden peruspalkkaansa vastaavan korvauksen, jos hän on ollut palveluksessa vähemmän kuin kuusi kuukautta.

5.   Mitä 2, 3 ja 4 kohdassa säädetään, ei sovelleta virkamieheen, joka eroaa ennen koeaikansa päättymistä.".

20)

Lisätään 35 artiklaan alakohta seuraavasti:

"g)

hän on yksikön edun vuoksi myönnettävällä virkavapaalla.".

21)

Korvataan 37 artiklan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa sana "toimielinten" sanoilla "toimielinten nimittävien viranomaisten".

22)

Muutetaan 40 artikla seuraavasti:

a)

Lisätään kohta seuraavasti:

"1 a.   Henkilöstösääntöjen 12 b artiklaa sovelletaan myös henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapaan aikana. Edellä 12 b artiklassa tarkoitettua lupaa ei myönnetä virkamiehelle sellaista vastikkeellista tai vastikkeetonta ammattitoimintaa varten, johon liittyy edunvalvontaa tai asioiden edistämistä hänen toimielimessään ja joka saattaa johtaa todelliseen tai mahdolliseen ristiriitaan virkamiehen toimielimen oikeutetun edun kanssa.";

b)

korvataan 2 kohdan toisessa alakohdassa sanat "15 vuotta" sanoilla "12 vuotta";

c)

muutetaan 2 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

i)

korvataan ii alakohta seuraavasti:

"ii)

seurata puolisoaan, joka on myös unionin virkamies tai muuhun henkilöstöön kuuluva ja jonka on näiden tehtäviensä vuoksi perustettava vakinainen asuinpaikka niin kauaksi virkavapautta hakevan virkamiehen asemapaikasta, että yhteisen kodin perustaminen kyseiseen paikkaan haittaisi virkavapautta hakevan virkamiehen tehtävien hoitoa, tai";

ii)

Lisätään alakohta seuraavasti:

"iii)

avustaa puolisoaan, ylenevää polvea olevaa sukulaistaan, alenevaa polvea olevaa sukulaistaan, veljeään tai sisartaan, jolla on lääkärintodistuksella osoitettu vakava sairaus tai vaikea vamma,".

23)

Korvataan 42 a artikla seuraavasti:

"42 a artikla

Virkamiehellä on oikeus kunkin lapsen osalta enintään kuuden kuukauden pituiseen vanhempainlomaan ilman peruspalkkaa, ja se on pidettävä lapsen syntymää tai lapseksiottamista seuraavien 12 vuoden kuluessa. Loman pituus voi olla kaksinkertainen kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen vahvistamien yleisten täytäntöönpanosäännösten nojalla yksinhuoltajiksi tunnustettujen vanhempien ja niiden vanhempien kohdalla, joiden huollettavana olevalla lapsella on toimielimen asiantuntijalääkärin toteama vamma tai vakava sairaus. Loma on pidettävä vähintään kuukauden pituisissa jaksoissa.

Virkamies kuuluu vanhempainlomansa aikana edelleen sairausvakuutusjärjestelmään. Hänelle kertyy edelleen vanhuuseläkettä, ja hän säilyttää oikeutensa huollettavana olevasta lapsesta maksettavaan lisään ja koulutuslisään. Hän säilyttää myös virkansa, oikeutensa ikälisien kertymiseen ja mahdollisuutensa ylennykseen. Loma voidaan pitää jäämällä kokonaan työstä pois tai tekemällä puolipäivätyötä. Jos vanhempainloma otetaan puolipäiväisenä, ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu enimmäispituus on kaksinkertainen. Vanhempainlomansa aikana virkamiehellä on oikeus 911,73 euron lisään kuukaudessa tai 50 prosenttiin tästä määrästä, jos hän tekee puolipäivätyötä. Hän ei saa harjoittaa mitään muuta ansiotoimintaa. Toimielin maksaa 72 ja 73 artiklassa säädetyn sosiaaliturvamaksun kokonaisuudessaan, ja se lasketaan virkamiehen peruspalkan perusteella. Jos loma pidetään puolipäiväisenä, tätä säännöstä sovelletaan kuitenkin ainoastaan koko peruspalkan ja suhteessa vähennetyn peruspalkan erotukseen. Tosiasiallisesti maksetusta peruspalkan osasta virkamiehen maksettavaksi tuleva osuus lasketaan soveltaen samoja prosenttilukuja kuin jos hän työskentelisi täysipäiväisesti.

Lisän suuruus on 1 215,63 euroa kuukaudessa tai 50 prosenttia tästä määrästä, jos virkamies tekee puolipäivätyötä, ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen yksinhuoltajavanhempien ja niiden vanhempien kohdalla, joiden huollettavana olevalla lapsella on asiantuntijalääkärin toteama vamma tai vakava sairaus, sekä vanhempainloman kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta silloin, kun tällaisen loman pitää isä äitiysloman aikana tai kumpi tahansa vanhemmista välittömästi äitiysloman jälkeen, lapseksiottamisloman aikana tai välittömästi lapseksiottamisloman jälkeen.

Vanhempainlomaa voidaan jatkaa vielä kuudella kuukaudella, jolta ajalta maksettavan lisän määrä on 50 prosenttia toisessa kohdassa tarkoitetusta määrästä. Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen yksinhuoltajavanhempien osalta vanhempainlomaa voidaan jatkaa vielä 12 kuukaudella, jolta ajalta maksettavan lisän määrä on 50 prosenttia kolmannessa kohdassa tarkoitetusta määrästä.

Tässä artiklassa mainittuja määriä päivitetään yhdenmukaisesti palkkojen kanssa.".

24)

Lisätään III osaston 2 lukuun jakso seuraavasti:

"7   jakso

Yksikön edun vuoksi myönnettävä virkavapaa

42 c artikla

Vähintään kymmenen vuotta palveluksessa ollut virkamies voidaan aikaisintaan viisi vuotta ennen virkamiehen eläkeikää asettaa nimittävän viranomaisen päätöksellä virkavapaalle yksikön edun vuoksi sellaisten organisatoristen tarpeiden perusteella, jotka liittyvät uusien taitojen hankkimiseen toimielimissä.

Niiden virkamiesten kokonaismäärä, jotka kunakin vuonna on asetettu yksikön edun vuoksi myönnettävälle vapaalle, saa olla enintään 5 prosenttia kaikkien toimielinten edellisenä vuonna eläkkeelle siirtyneiden virkamiesten määrästä. Näin laskettu kokonaismäärä jaetaan toimielimille sen mukaan, kuinka monta virkamiestä kullakin oli palveluksessaan edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta. Näin saatu määrä pyöristetään ylöspäin lähimpään kokonaislukuun kussakin toimielimessä.

Tällainen virkavapaa ei ole kurinpitotoimenpide.

Virkavapaa kestää periaatteessa kunnes virkamies saavuttaa eläkeiän. Poikkeuksellisissa olosuhteissa nimittävä viranomainen voi kuitenkin päättää keskeyttää virkavapaan, jolloin virkamies palaa toimeen.

Kun yksikön edun vuoksi myönnetyllä virkavapaalla oleva virkamies saavuttaa eläkeiän, hänet siirretään ilman eri toimenpiteitä eläkkeelle.

Yksikön edun vuoksi myönnettyyn virkavapaaseen sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)

toinen virkamies voidaan nimittää virkaan, jota virkamies on hoitanut;

b)

virkamiehelle, joka on yksikön edun vuoksi myönnetyllä virkavapaalla, ei kerry oikeutta ikälisiin eikä ylennykseen.

Tällaiselle virkavapaalle asetettu virkamies saa korvauksen, joka lasketaan liitteen IV mukaisesti.

Virkamiehen pyynnöstä korvauksesta maksetaan eläkejärjestelmään osuus, joka lasketaan kyseisen korvauksen perusteella. Tällöin palvelusaika yksikön edun vuoksi virkavapaalla olevana virkamiehenä otetaan huomioon laskettaessa eläkkeeseen oikeuttavia palvelusvuosia liitteessä VIII olevan 2 artiklan mukaisesti.

Korvaukseen ei sovelleta korjauskerrointa.".

25)

Korvataan 43 artikla seuraavasti:

"43 artikla

Virkamiehen pätevyydestä, tehokkuudesta ja käytöksestä viranhoidossa laaditaan vuosittain arviointi kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen 110 artiklan mukaisesti vahvistamien säännösten mukaisesti. Arvioinnissa todetaan, onko virkamiehen suoritustaso ollut tyydyttävä. Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa säännökset, joilla annetaan oikeus hakea arviointimenettelyssä muutosta, mikä on tehtävä ennen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen tekemistä.

Palkkaluokasta AST 5 alkaen arviointiin voi sisältyä myös virkamiehen työsuorituksen perusteella annettava lausunto siitä, onko hänellä hallintovirkamiehen tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia.

Arviointi annetaan tiedoksi virkamiehelle. Virkamiehellä on oikeus tehdä siihen kaikki tarpeellisiksi katsomansa huomautukset.".

26)

Korvataan 44 artikla seuraavasti:

"44 artikla

Virkamies, joka on ollut kaksi vuotta palkkaluokkansa yhdellä palkkatasolla, etenee ilman eri toimenpiteitä kyseisen palkkaluokan seuraavalle tasolle, jollei hänen työsuoritustaan ole arvioitu epätyydyttäväksi 43 artiklassa tarkoitetussa viimeisimmässä vuosittaisessa arvioinnissa. Virkamies etenee palkkaluokkansa seuraavalle tasolle viimeistään neljän vuoden kuluttua, jollei sovelleta 51 artiklan 1 kohdassa vahvistettua menettelyä.

Kun virkamies nimitetään yksikönpäälliköksi, johtajaksi tai pääjohtajaksi samassa palkkaluokassa, hän saa nimityksen voimaan tullessa takautuvasti yhden ikälisän tässä palkkaluokassa, edellyttäen että hänen työsuorituksensa ensimmäisten yhdeksän kuukauden ajalta on arvioitu tyydyttäväksi 43 artiklan mukaisesti. Tämä ikälisä merkitsee kuukausittaisen peruspalkan korotusta, joka vastaa prosentteina yhtä suurta osuutta kuin eteneminen kunkin palkkaluokan ensimmäiseltä palkkatasolta toiselle palkkatasolle. Jos korotuksen määrä on tätä pienempi tai jos virkamies on jo palkkaluokkansa viimeisellä palkkatasolla, hän saa peruspalkan korotuksen, jonka avulla varmistetaan korotus ensimmäiseltä palkkatasolta toiselle palkkatasolle, kunnes hänen seuraava ylennyksensä tulee voimaan.".

27)

Muutetaan 45 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

"1.   Ylennyksestä päättää nimittävä viranomainen 6 artiklan 2 kohdan huomioon ottaen. Jollei sovelleta 4 artiklassa ja 29 artiklan 1 kohdassa vahvistettua menettelyä, virkamies voidaan ylentää vain, jos hän hoitaa virkaa, joka vastaa jotakin liitteessä I olevassa A kohdassa esitetyn lähinnä ylemmän palkkaluokan virkatyyppiä. Virkamies ylennetään nimityksellä lähinnä ylempään palkkaluokkaan siinä tehtäväryhmässä, johon hän kuuluu. Ylennettävät on valittava vähintään kaksi vuotta palkkaluokassaan palvelleiden virkamiesten joukosta, ja ylennyksen on perustuttava ylennyskelpoisten virkamiesten ansioiden vertailuun. Ansioita verratessaan nimittävä viranomainen ottaa erityisesti huomioon virkamiehistä tehdyt arvioinnit, virkamiesten tehtäviensä hoitamisessa käyttämät muut kielet kuin se kieli, jonka perusteellinen taito on osoitettu 28 artiklan f alakohdan mukaisesti, sekä virkamiesten hoitamien tehtävien vastuullisuuden.";

b)

korvataan 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä sanat "Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 55 artiklassa" sanoilla "Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 55 artiklan 1 kohdassa";

c)

korvataan 2 kohdan toisessa virkkeessä sana "Toimielimet" sanoilla "Toimielinten nimittävät viranomaiset".

28)

Muutetaan 45 a artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa sanat "arviointien" sanoilla "vuotuisten arviointien";

b)

Korvataan 45 a artiklan 5 kohdassa sanat "Toimielimet vahvistavat" sanoilla "Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa".

29)

Korvataan 48 artiklan kolmannessa kohdassa sanat "tehtäväryhmässä AST" sanoilla "tehtäväryhmissä AST ja AST/SC".

30)

Korvataan 50 artiklan kahdeksannessa kohdassa luku "55" luvulla "58".

31)

Korvataan 51 artikla seuraavasti:

"51 artikla

1.   Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen määrittelee menettelyt, joiden avulla se voi havaita, käsitellä ja ratkaista epäpätevyystapaukset nopeasti ja asianmukaisesti.

Sisäisiä määräyksiä hyväksyessään kunkin toimielimen nimittävä viranomainen noudattaa seuraavia vaatimuksia:

a)

virkamies, joka kolmen peräkkäisen 43 artiklassa tarkoitetun epätyydyttävän vuosittaisen arvioinnin perusteella ei ole edelleenkään edistynyt ammattipätevyydessään, alennetaan yhtä palkkaluokkaa alempaan palkkaluokkaan. Jos virkamiehen työsuoritukset ovat vielä kahden seuraavankin vuosittaisen arvioinnin perusteella epätyydyttäviä, hänet irtisanotaan;

b)

virkamiehen palkkaluokan alentamista tai irtisanomista koskevassa ehdotuksessa on mainittava syyt, joihin se perustuu, ja ehdotus on annettava asianomaiselle virkamiehelle tiedoksi. Nimittävän viranomaisen ehdotus saatetaan 9 artiklan 6 kohdassa säädetyn neuvoa-antavan pariteettikomitean käsiteltäväksi.

2.   Virkamiehellä on oikeus tutustua kaikkiin itseään koskeviin asiakirjoihin ja ottaa kopiot kaikista menettelyyn liittyvistä asiakirjoista. Hänellä on aikaa valmistella puolustustaan vähintään 15 päivää ja enintään 30 päivää siitä päivästä, jona hän on vastaanottanut ehdotuksen. Hän voi valita avustajakseen haluamansa henkilön. Virkamies voi esittää kirjallisia huomautuksia. Neuvoa-antava pariteettikomitea kuulee häntä. Hän voi myös kutsua todistajia.

3.   Toimielintä edustaa neuvoa-antavassa pariteettikomiteassa nimittävän viranomaisen siihen tarkoitukseen nimeämä virkamies. Tällä virkamiehellä on samat oikeudet kuin kyseessä olevalla virkamiehellä.

4.   Kun neuvoa-antava pariteettikomitea on tutustunut 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun ehdotukseen ja tutkinut kyseisen virkamiehen ja todistajien kirjallisesti ja suullisesti antamat lausunnot, se antaa perustellun lausunnon enemmistöpäätöksellä ja ilmoittaa toimenpiteen, jonka se katsoo asianmukaiseksi sille pyynnöstä esitettyjen seikkojen perusteella. Komitea toimittaa tämän lausunnon nimittävälle viranomaiselle ja asianomaiselle virkamiehelle kahden kuukauden kuluessa päivästä, jona asia saatettiin sen käsiteltäväksi. Puheenjohtaja osallistuu neuvoa-antavan pariteettikomitean päätöksiä koskeviin äänestyksiin vain, kun on kyse menettelytapakysymyksistä tai kun äänet jakautuvat tasan.

5.   Epäpätevyyden vuoksi irtisanotulla virkamiehellä on 6 kohdassa määritellyn ajan oikeus kuukausittaiseen irtisanomiskorvaukseen, joka on yhtä suuri kuin palkkaluokan AST 1 ensimmäisen palkkatason virkamiehen kuukausittainen peruspalkka. Virkamiehellä on saman ajan oikeus myös 67 artiklassa säädettyihin perhelisiin. Kotitalouslisä lasketaan palkkaluokan AST 1 virkamiehen kuukausittaisen peruspalkan perusteella liitteessä VII olevan 1 artiklan mukaisesti.

Korvausta ei makseta, jos virkamies eroaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamisen jälkeen tai jos hänellä on oikeus välittömästi maksettavaan täyteen eläkkeeseen. Jos hän on oikeutettu saamaan kansallista työttömyyskorvausta, tätä etuutta vastaava määrä vähennetään edellä tarkoitetusta korvauksesta.

6.   Aika, jolta 5 kohdassa tarkoitetut maksut suoritetaan, on

a)

kolme kuukautta, jos virkamies on ollut palveluksessa alle viisi vuotta silloin kun irtisanomispäätös tehdään,

b)

kuusi kuukautta, jos virkamies on ollut palveluksessa vähintään viisi mutta alle 10 vuotta,

c)

yhdeksän kuukautta, jos virkamies on ollut palveluksessa vähintään 10 mutta alle 20 vuotta,

d)

kaksitoista kuukautta, kun virkamies on ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta.

7.   Jos virkamiehen palkkaluokkaa on alennettu epäpätevyyden vuoksi, hän voi kuuden vuoden määräajan kuluttua pyytää, että tätä toimenpidettä koskevat maininnat poistetaan hänen henkilökansiostaan.

8.   Asianomaisella virkamiehellä on oikeus hänelle menettelyn kuluessa aiheutuneiden kohtuullisten kulujen, mukaan lukien toimielimen ulkopuoliselle puolustajalle maksettavat palkkiot, korvaamiseen silloin, kun tämän artiklan mukainen käsittely päättyy ilman, että tehdään päätöstä irtisanoa virkamies tai alentaa tämän palkkaluokkaa.".

32)

Korvataan 52 artikla seuraavasti:

"52 artikla

Virkamies siirretään eläkkeelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 50 artiklan säännösten soveltamista,

a)

joko ilman eri toimenpiteitä sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana hän täyttää 66 vuotta, tai

b)

hänen omasta hakemuksestaan hakemuksessa esitetyn eläkkeellejäämiskuukauden viimeisenä päivänä, jos virkamies on saavuttanut eläkeiän tai jos hän on 58 vuoden iän ja eläkeiän välillä ja täyttää välittömästi myönnettävää eläkettä koskevat edellytykset liitteessä VIII olevan 9 artiklan mukaisesti. Edellä 48 artiklan toisen kohdan toisessa virkkeessä säädettyä sovelletaan soveltuvin osin.

Virkamies voi kuitenkin omasta pyynnöstään, siinä tapauksessa että nimittävä viranomainen pitää pyyntöä perusteltuna yksikön edun vuoksi, jatkaa työskentelyä 67-vuotiaaksi asti tai poikkeustapauksissa 70-vuotiaaksi asti; siinä tapauksessa hän jää ilman eri toimenpiteitä eläkkeelle sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona hän saavuttaa kyseisen iän.

Nimittävän viranomaisen päätös sallia virkamiehen jatkaa palveluksessa 66 ikävuoden jälkeen tehdään enintään yhden vuoden ajaksi. Se voidaan uusia virkamiehen pyynnöstä.".

33)

Muutetaan 55 artikla seuraavasti:

a)

kohdat numeroidaan;

b)

korvataan toisen kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

"Tavanomainen työaika on 40–42 tuntia viikossa, ja päivittäinen työaika määräytyy nimittävän viranomaisen päätöksellä.";

c)

korvataan kolmannen kohdan toinen virke seuraavasti:

"Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa tämän kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt henkilöstökomiteaa kuultuaan.";

d)

lisätään kohta seuraavasti:

"4.   Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen voi ottaa käyttöön joustavia työaikajärjestelyjä. Näiden järjestelyjen puitteissa virkamiehille, joiden palkkaluokka on vähintään AD/AST 9, ei myönnetä kokonaisia työpäiviä vapaaksi. Nämä järjestelyt eivät koske virkamiehiä, joihin sovelletaan 44 artiklan toisen kohdan säännöksiä. Nämä virkamiehet sopivat työaikajärjestelyistään esimiehensä kanssa.".

34)

Korvataan 55 a artiklan 2 kohta seuraavasti:

"2.   Virkamiehellä on oikeus lupaan seuraavissa tapauksissa:

a)

hoitaakseen huollettavana olevaa alle 9-vuotiasta lasta,

b)

hoitaakseen huollettavana olevaa 9–12-vuotiasta lasta, kun työajan vähennys on enintään 20 prosenttia normaalityöajasta,

c)

hoitaakseen huollettavana olevaa alle 14-vuotiasta lasta, kun virkamies on yksinhuoltaja,

d)

vaikeissa ongelmatilanteissa hoitaakseen huollettavana olevaa alle 14-vuotiasta lasta, kun työajan vähennys on enintään 5 prosenttia normaalityöajasta. Tällöin ei sovelleta liitteessä IV a olevan 3 artiklan kahta ensimmäistä kohtaa. Jos molemmat vanhemmat ovat unionin palveluksessa, vain toisella heistä on oikeus tällaiseen työajan vähennykseen,

e)

hoitaakseen vakavasti sairasta tai vammaista puolisoaan, ylenevää polvea olevaa sukulaistaan, alenevaa polvea olevaa sukulaistaan, veljeään tai sisartaan,

f)

osallistuakseen täydennyskoulutukseen tai

g)

eläkeiän saavuttamista edeltävien kolmen viimeisen vuoden aikana, 58 vuoden iästä alkaen.

Kun lupaa osa-aikatyöhön on pyydetty täydennyskoulutukseen osallistumiseksi tai eläkeiän saavuttamista edeltävien kolmen viimeisen vuoden aikana, mutta ei ennen 58 vuoden ikää, nimittävä viranomainen voi ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa ja pakottavista yksikön edun mukaisista syistä evätä luvan tai lykätä sen voimaantuloa.

Kun tätä oikeutta käytetään vakavasti sairaan tai vammaisen puolison, ylenevää polvea olevan sukulaisen, alenevaa polvea olevan sukulaisen, veljen tai sisaren hoitamiseksi tai täydennyskoulutukseen osallistumiseksi, osa-aikatyöjaksojen yhteenlaskettu kesto saa olla enintään viisi vuotta virkamiehen koko uran aikana.".

35)

Korvataan 56 artiklan kolmas kohta seuraavasti:

"Tehtäväryhmien ja palkkaluokkien SC 1–SC 6 ja AST 1–AST 4 virkamiehillä on liitteessä VI vahvistetuin edellytyksin oikeus saada tekemistään ylitöistä korvaus vapaana tai palkkana, jos yksikön tarpeiden vuoksi ei ole mahdollista myöntää korvaavaa vapaata sitä kuukautta seuraavien kahden kuukauden kuluessa, jonka aikana ylityötunnit on tehty.".

36)

Korvataan 56 a artiklan toinen kohta seuraavasti:

"Komissio määrittää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä tällaisiin korvauksiin oikeutettujen virkamiesten ryhmät, korvausten myöntämisen edellytykset ja korvausten määrät.".

37)

Korvataan 56 b artiklan toinen kohta seuraavasti:

"Komissio määrittää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä tällaisiin korvauksiin oikeutettujen virkemiesten ryhmät, korvausten myöntämisen edellytykset ja korvausten määrät.".

38)

Korvataan 56 c artiklan toinen kohta seuraavasti:

"Komissio määrittää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä tällaisiin korvauksiin oikeutettujen virkamiesten ryhmät, korvausten myöntämisen edellytykset ja korvausten määrät.".

39)

Korvataan 57 artiklan ensimmäisessä kohdassa sana "toimielimet" sanoilla "toimielinten nimittävät viranomaiset".

40)

Korvataan 58 artikla seuraavasti:

"58 artikla

Raskaana olevilla naisilla on 57 artiklassa säädettyjen lomien lisäksi lääkärintodistuksen perusteella oikeus 20 viikon lomaan. Loma saa alkaa aikaisintaan kuusi viikkoa ennen lääkärintodistuksessa ilmoitettua arvioitua laskettua synnytysaikaa, ja se saa päättyä aikaisintaan 14 viikkoa synnytyksen jälkeen. Jos lapsia syntyy kaksi tai useampia tai jos kyseessä on ennenaikainen synnytys tai jos syntynyt lapsi on vammainen tai vakavasti sairas, loman pituus on 24 viikkoa. Tätä säännöstä sovellettaessa ennenaikaisella synnytyksellä tarkoitetaan synnytystä, joka tapahtuu ennen 34. raskausviikon päättymistä.".

41)

Korvataan 61 artikla seuraavasti:

"61 artikla

Luettelot yleisistä vapaapäivistä vahvistetaan unionin toimielinten nimittävien viranomaisten yhteisellä sopimuksella henkilöstösääntökomitean lausunnon saamisen jälkeen.".

42)

Korvataan 63 artikla seuraavasti:

"63 artikla

Virkamiehen palkka ilmaistaan euroina. Se maksetaan sen maan valuutassa, jossa hän hoitaa tehtäviään, tai euroina.

Kun palkka maksetaan muuna rahana kuin euroina, se lasketaan niiden vaihtokurssien perusteella, joita käytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamiseen 1 päivänä heinäkuuta kyseisenä vuonna.

Vaihtokurssit päivitetään vuosittain takautuvasti 65 artiklassa säädetyn palkkatason vuotuisen päivityksen yhteydessä.".

43)

Korvataan 64 artikla seuraavasti:

"64 artikla

Virkamiehen palkkaan, joka ilmaistaan euroina ja josta on vähennetty näissä henkilöstösäännöissä tai niiden täytäntöönpanoasetuksissa tarkoitetut pakolliset vähennykset, sovelletaan eri asemapaikkojen elinolosuhteiden mukaan korjauskerrointa, joka on joko suurempi, pienempi tai yhtä suuri kuin 100 prosenttia.

Korjauskertoimet lasketaan tai, peruutetaan ja päivitetään vuosittain liitteen XI mukaisesti. Päivittämisen osalta kaikkia arvoja on pidettävä viitteellisinä. Komissio julkaisee päivitetyt arvot kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

Mitään korjauskerrointa ei sovelleta Belgiaan eikä Luxemburgiin, koska nämä työskentelypaikat ovat useimpien unionin toimielinten pääasiallisia ja alkuperäisiä toimipaikkoja ja niitä käytetään vertailukohtana.".

44)

Korvataan 65 artikla seuraavasti:

"65 artikla

1.   Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen taso päivitetään vuosittain ja siinä otetaan huomioon unionin talous- ja sosiaalipolitiikka. Erityisesti huomioidaan palkkojen mahdollinen nousu jäsenvaltioiden julkishallinnossa ja palvelukseen ottoa koskevat tarpeet. Palkkojen päivittäminen toteutetaan liitteen XI mukaisesti. Päivitys suoritetaan ennen kunkin vuoden loppua komission esittämän kertomuksen perusteella; tämä kertomus perustuu Euroopan unionin tilastotoimiston yhteistyössä jäsenvaltioiden kansallisten tilastovirastojen kanssa laatimiin tilastotietoihin, joiden on vastattava tilannetta 1 päivänä heinäkuuta kussakin jäsenvaltiossa. Kertomus sisältää tietoa unionin virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden talousarviovaikutuksista. Se toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Edellä 42 a artiklan toisessa ja kolmannessa kohdassa, 66 ja 69 artiklassa, liitteessä VII olevan 1 artiklan 1 kohdassa, 2 artiklan 1 kohdassa, 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 4 artiklan 1 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa ja 10 artiklan 1 kohdassa sekä liitteessä XIII olevan 8 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä VII olevassa entisessä 4 a artiklassa tarkoitetut määrät, jotka päivitetään liitteessä XIII olevan 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti, muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 24 artiklan 3 kohdassa, 28 a artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, 28 a artiklan 7 kohdassa, 93 ja 94 artiklassa, 96 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, 96 artiklan 7 kohdassa sekä 133, 134 ja 136 artiklassa tarkoitetut määrät, neuvoston asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76 (6) 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut määrät ja neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 (7) 4 artiklassa tarkoitettuja määriä koskeva kerroin päivitetään vuosittain liitteen XI mukaisesti. Komissio julkaisee päivitetyt määrät kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

2.   Elinkustannusten muuttuessa huomattavasti 1 kohdassa tarkoitetut määrät ja 64 artiklassa tarkoitetut korjauskertoimet päivitetään liitteen XI mukaisesti. Komissio julkaisee päivitetyt määrät ja korjauskertoimet kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja määriä ja 64 artiklassa tarkoitettuja korjauskertoimia on pidettävä määrinä ja korjauskertoimina, joiden reaaliarvoa tiettynä ajankohtana voidaan päivittää muuta säädöstä antamatta.

4.   Rajoittamatta liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 ja 6 kohdan soveltamista vuosina 2013 ja 2014 ei tehdä 1 ja 2 kohdassa säädettyjä päivityksiä.

45)

Muutetaan 66 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan ensimmäisen kohdan johtolause seuraavasti:

"Kuukausittaiset peruspalkat vahvistetaan tehtäväryhmien AD ja AST kunkin palkkaluokan ja tason osalta jäljempänä olevan taulukon mukaisesti:";

b)

Lisätään kohta seuraavasti:

"Kuukausittaiset peruspalkat vahvistetaan tehtäväryhmän AST/SC kunkin palkkaluokan ja tason osalta jäljempänä olevan taulukon mukaisesti:

 

Palkkataso

Palkka-luokka

1

2

3

4

5

SC 6

4 349,59

4 532,36

4 722,82

4 854,21

4 921,28

SC 5

3 844,31

4 005,85

4 174,78

4 290,31

4 349,59

SC 4

3 397,73

3 540,50

3 689,28

3 791,92

3 844,31

SC 3

3 003,02

3 129,21

3 260,71

3 351,42

3 397,73

SC 2

2 654,17

2 765,70

2 881,92

2 962,10

3 003,02

SC 1

2 345,84

2 444,41

2 547,14

2 617,99

2 654,17"

46)

Korvataan 66 a artikla seuraavasti:

"66 a artikla

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, ja virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden päivittämistä koskevan menetelmän soveltamisen huomioon ottamiseksi, 65 artiklan 3 kohdan soveltamista rajoittamatta, sovelletaan unionin työtehtävissä toimivalle henkilökunnalle maksamaa palkkaa koskevaa väliaikaista toimenpidettä, jäljempänä 'yhteisvastuumaksu', ajanjaksolla, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2023.

2.   Yhteisvastuumaksua sovelletaan 3 kohdassa määritettyyn perusteeseen, ja sen määrä on 6 prosenttia. Palkkaluokan AD 15 toisesta palkkatasosta alkaen yhteisvastuumaksun määrä on kuitenkin 7 prosenttia.

3.

a)

Yhteisvastuumaksun perusteena on palkan laskennassa käytetty peruspalkka, josta on vähennetty

i)

sosiaaliturva- ja eläkemaksut sekä vero, joka perittäisiin ennen yhteisvastuumaksua koskevan vähennyksen tekemistä sellaiselta samaan palkkaluokkaan ja -tasoon kuuluvalta virkamieheltä, jolla ei ole liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitettuja huollettavana olevia henkilöitä sekä

ii)

palkkaluokan AST 1 palkkatasoon 1 kuuluvan virkamiehen peruspalkkaa vastaava määrä.

b)

Osatekijät, joita käytetään yhteisvastuumaksun perusteen määrittelyssä, ilmaistaan euroina ja niihin sovelletaan korjauskerrointa 100.

4.   Yhteisvastuumaksu peritään kuukausittain ennakonpidätyksinä; sen tuotto kirjataan tuloina Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.".

47)

Korvataan 67 artiklan 3 kohta seuraavasti:

"3.   Huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä voidaan kaksinkertaistaa nimittävän viranomaisen erityisellä ja perustellulla päätöksellä, joka perustuu lääkärintodistuksiin, joissa vahvistetaan se, että kyseisellä lapsella on vamma tai pitkäaikaissairaus, joka aiheuttaa huomattavan taloudellisen rasitteen virkamiehelle.".

48)

Muutetaan 72 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä sana "toimielimien" sanoilla "toimielinten nimittävien viranomaisten" ja 1 kohdan kolmannessa alakohdassa sana "Toimielimet" sanoilla "Toimielinten nimittävät viranomaiset";

b)

Korvataan 2 kohdassa sanat "63 vuoden ikään asti" sanoilla "eläkeikään asti";

c)

Korvataan 2 a kohdan i ja ii alakohdassa sanat "alle 63-vuotiaana" sanoilla "ennen eläkeikää";

d)

Korvataan 2 b kohdassa sanat "palkkaluokan 1" sanoilla "palkkaluokan AST 1".

49)

Korvataan 73 artiklan 1 kohdassa sana "toimielinten" sanoilla "toimielinten nimittävien viranomaisten".

50)

Korvataan 76 a artiklan toisessa virkkeessä sana "toimielinten" sanoilla "toimielinten nimittävien viranomaisten".

51)

Korvataan 77 artikla seuraavasti:

"77 artikla

Virkamiehellä, joka on ollut palveluksessa vähintään kymmenen vuotta, on oikeus vanhuuseläkkeeseen. Virkamiehellä on kuitenkin palvelusvuosien määrästä riippumatta oikeus tällaiseen eläkkeeseen, jos hän on saavuttanut eläkeiän tai jos häntä ei ole voitu ottaa uudelleen palvelukseen tehtävistä vapauttamisen jälkeen tai jos hänet on siirretty eläkkeelle yksikön edun vuoksi.

Vanhuuseläkkeen enimmäismäärä on 70 prosenttia sen palkkaluokan viimeisestä peruspalkasta, johon virkamies on kuulunut vähintään vuoden ajan. Virkamiehelle maksetaan 1,80 prosenttia tästä viimeisestä peruspalkasta kutakin liitteessä VIII olevan 3 artiklan mukaisesti laskettua palvelusvuotta kohti.

Niiden virkamiesten osalta, jotka ovat avustaneet Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrättyä tehtävää hoitavaa henkilöä, jonkin unionin toimielimen tai muun elimen puhemieheksi, puheenjohtajaksi tai presidentiksi valittua henkilöä taikka Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän puheenjohtajaksi valittua henkilöä, edellä mainituissa tehtävissä vietetyiltä palvelusvuosilta kertyneet eläkeoikeudet lasketaan kuitenkin kyseisiä tehtäviä hoidettaessa saadun viimeisen peruspalkan perusteella, jos kyseinen peruspalkka on suurempi kuin tämän artiklan toisen alakohdan mukaisesti huomioon otettava palkka.

Vanhuuseläkkeen määrä ei saa olla alle 4 prosenttia vähimmäistoimeentulosta palvelusvuotta kohti.

Vanhuuseläkkeeseen on oikeus 66 vuotta täyttäneellä henkilöllä.

Eläkeikää arvioidaan viiden vuoden välein 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimittaman kertomuksen pohjalta. Kertomuksessa tarkastellaan erityisesti jäsenvaltioiden julkishallinnon henkilöstön eläkeiän kehitystä ja unionin toimielinten virkamiesten elinajanodotteen kehitystä.

Komissio tekee tarvittaessa ehdotuksen eläkeiän muuttamisesta mainitun kertomuksen päätelmien mukaisesti ja ottaa siinä erityisesti huomioon kehityksen jäsenvaltioissa.".

52)

Korvataan 78 artikla seuraavasti:

"78 artikla

Virkamiehellä on liitteessä VIII olevissa 13–16 artiklassa vahvistetuin edellytyksin oikeus työkyvyttömyyskorvaukseen, kun häntä kohtaa pysyvä täysi työkyvyttömyys, joka estää häntä hoitamasta tehtäväryhmänsä toimeen kuuluvia tehtäviä.

Mitä 52 artiklassa säädetään, sovelletaan soveltuvin osin työkyvyttömyyskorvauksen saajiin. Jos työkyvyttömyyskorvauksen saaja siirtyy eläkkeelle ennen 66 vuoden ikää eikä ole saavuttanut täysiä eläkeoikeuksia, sovelletaan vanhuuseläkkeestä annettuja yleisiä sääntöjä. Vanhuuseläkkeen määrä perustuu sitä palkkaluokkaa ja palkkatasoa vastaavaan palkkaan, jossa virkamies oli työkyvyttömäksi tullessaan.

Työkyvyttömyyskorvauksen määrä on 70 prosenttia virkamiehen viimeisestä peruspalkasta. Korvauksen on kuitenkin oltava vähintään vähimmäistoimeentulon suuruinen.

Työkyvyttömyyskorvauksesta maksetaan eläkejärjestelmään osuus, joka lasketaan kyseisen korvauksen perusteella.

Jos työkyvyttömyyden syynä on virkamiehelle tehtävien hoidossa tai niiden hoitoon liittyen sattunut tapaturma, ammattitauti tai yleisen edun vuoksi suoritettu uroteko tai se, että hän on vaarantanut henkensä pelastaakseen toisen ihmisen hengen, työkyvyttömyyskorvauksen vähimmäismäärä on 120 prosenttia vähimmäistoimeentulosta. Tällaisessa tapauksessa eläkevakuutusmaksu maksetaan lisäksi kokonaan 1 b artiklassa tarkoitetun toimielimen tai viraston talousarviosta.".

53)

Korvataan 80 artiklan kuudes kohta seuraavasti:

"Ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kohdassa säädettyjä oikeuksia sovelletaan sellaisen entisen virkamiehen kuollessa, jolla oli oikeus korvaukseen henkilöstösääntöjen 50 artiklan, neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (8) 5 artiklan, neuvoston asetuksen (Euratom, EHTY, ETY) N:o 2530/72 (9) 3 artiklan tai neuvoston asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1543/73 (10) 3 artiklan mukaisesti, samoin kuin sellaisen entisen virkamiehen kuollessa, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen kuin hän oli saavuttanut eläkeiän ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän.

54)

Muutetaan 81 a artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)

korvataan b alakohdassa sanat "65 vuotta" sanoilla "66 vuotta";

b)

korvataan d alakohta seuraavasti:

"d)

sellaisen entisen virkamiehen kuollessa, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen kuin hän oli saavuttanut eläkeiän ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän, sen vanhuuseläkkeen määrä, johon asianomaisella olisi ollut eläessään oikeus saavutettuaan eläkeiän, korotettuna tai vähennettynä b alakohdassa tarkoitetuilla lisillä ja vähennyksillä,"

c)

korvataan e alakohdassa sanat "41 tai 50 artiklan perusteella" sanoilla "41, 42 c tai 50 artiklan perusteella".

55)

Korvataan 82 artiklan 2 kohta seuraavasti:

"2.   Jos palkkoja päivitetään 65 artiklan 1 kohdan mukaisesti, samaa päivitystä sovelletaan eläkkeisiin.".

56)

Kumotaan 83 artiklan 1 kohdan toinen alakohta.

57)

Korvataan 83 a artiklan 2, 3, 4 ja 5 kohta seuraavasti:

"2.   Virastot, jotka eivät saa avustusta Euroopan unionin yleisestä talousarviosta, maksavat mainittuun talousarvioon eläkejärjestelmän rahoittamiseen tarvittavat maksut kokonaisuudessaan. Virastot, joita rahoitetaan osittain mainitusta talousarviosta, maksavat 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen työnantajan maksuosuuksien osan, joka vastaa ilman Euroopan unionin yleisestä talousarviosta myönnettävää avustusta muodostuvien viraston tulojen ja sen kokonaistulojen välistä suhdetta.

3.   Eläkejärjestelmän tasapaino varmistetaan eläkeiän ja järjestelmään suoritettavan maksun määrän avulla. Eläkejärjestelmään suoritettavan maksun määrää päivitetään XII liitteen mukaisesti viiden vuoden välein tehtävän eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattisen arvioinnin yhteydessä järjestelmän tasapainon varmistamiseksi.

4.   Komissio päivittää vuosittain 3 kohdassa tarkoitetun vakuutusmatemaattisen arvioinnin liitteessä XII olevan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jos parhaillaan sovellettavan eläkemaksun määrän ja vakuutusmatemaattisen tasapainon säilyttämiseksi tarvittavan maksuosuuden määrän välillä on vähintään 0,25 prosentin suuruinen ero, eläkemaksun määrää päivitetään liitteessä XII vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

5.   Edellä olevan 83 artiklan 2 kohdassa vahvistettua viitearvoa päivitetään tämän artiklan 3 ja 4 kohdan soveltamiseksi. Komissio julkaisee päivitetyn eläkemaksun määrän kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.".

58)

Kumotaan VIII osasto.

59)

Korvataan 110 artikla seuraavasti:

"110 artikla

1.   Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen hyväksyy yleiset säännökset näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanemiseksi kuultuaan henkilöstökomiteaa ja henkilöstösääntökomiteaa.

2.   Komission näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi hyväksymiä täytäntöönpanosääntöjä, myös 1 kohdassa tarkoitettuja yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä, sovelletaan virastoihin soveltuvin osin. Tätä varten komissio ilmoittaa virastoille kaikista tällaisista täytäntöönpanosäännöistä viipymättä niiden antamisen jälkeen.

Tällaiset täytäntöönpanosäännöt tulevat voimaan virastoissa yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun ne ovat tulleet voimaan komissiossa, tai yhdeksän kuukautta sen päivän jälkeen, jona komissio on ilmoittanut virastoille kunkin täytäntöönpanosäännön antamisesta, sen mukaan, kumpi on myöhäisempi. Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, virasto voi myös päättää, että tällaiset täytäntöönpanosäännöt tulevat voimaan aikaisemmin.

Edellä esitetystä poiketen virasto voi ennen tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun yhdeksän kuukauden määräajan päättymistä ja henkilöstökomiteaansa kuultuaan esittää komission hyväksyttäväksi täytäntöönpanosääntöjä, jotka poikkeavat komission hyväksymistä täytäntöönpanosäännöistä. Samoin edellytyksin virasto voi pyytää komissiota antamaan suostumuksen siihen, että joitain näistä täytäntöönpanosäännöistä ei sovelleta. Jälkimmäisessä tapauksessa komissio voi pyynnön hyväksymisen tai hylkäämisen sijaan pyytää virastoa esittämään sen hyväksyttäväksi täytäntöönpanosääntöjä, jotka poikkeavat komission hyväksymistä.

Tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun yhdeksän kuukauden määräajan kuluminen keskeytyy päivästä, jona virasto pyytää komission hyväksyntää, päivään, jona komissio ilmoittaa kantansa.

Virasto voi henkilöstökomiteaansa kuultuaan esittää komission hyväksyttäväksi myös täytäntöönpanosääntöjä, jotka koskevat eri seikkoja kuin komission hyväksymät täytäntöönpanosäännöt.

Täytäntöönpanosääntöjen antamisen yhteydessä virastoja edustaa hallintoneuvosto tai vastaava elin, joka mainitaan kunkin viraston perustamisesta annetussa unionin säädöksessä.

3.   Kun sääntöjä hyväksytään toimielinten välisellä sopimuksella, virastoja ei pidetä toimieliminä. Komissio kuulee kuitenkin virastoja ennen sääntöjen vahvistamista.

4.   Näiden henkilöstösääntöjen soveltamista koskevat säännöt, myös 1 kohdassa tarkoitetut yleiset täytäntöönpanosäännökset, sekä toimielinten nimittävien viranomaisten välisellä sopimuksella hyväksytyt säännöt on saatettava henkilöstön tietoon.

5.   Toimielinten ja virastojen hallintoyksiköt neuvottelevat keskenään säännöllisesti näiden henkilöstösääntöjen soveltamisesta. Virastoilla on näissä neuvotteluissa yhteisedustus niiden välisellä sopimuksella vahvistettavien sääntöjen mukaisesti.

6.   Euroopan unionin tuomioistuin hallinnoi rekisteriä säännöistä, jotka kunkin toimielimen nimittävä viranomainen on hyväksynyt näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi, ja säännöistä, jotka virastot ovat hyväksyneet 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, siltä osin kuin ne poikkeavat komission antamista säännöistä, niiden mahdolliset muutokset mukaan lukien. Toimielimillä ja virastoilla on suora pääsy tähän rekisteriin ja täydet oikeudet muuttaa omia sääntöjään. Jäsenvaltioilla on suora pääsy rekisteriin. Komissio esittää lisäksi joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi hyväksymistä säännöistä.".

60)

Lisätään artiklat seuraavasti:

"111 artikla

Siirretään komissiolle valta antaa työehtojen tiettyjä näkökohtia sekä palkkaa ja sosiaaliturvajärjestelmää koskevien sääntöjen täytäntöönpanon tiettyjä näkökohtia koskevia delegoituja säädöksiä 112 artiklan mukaisesti.

112 artikla

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 1 päivästä tammikuuta 2014 määräämättömäksi ajaksi henkilöstösääntöjen 56 a, 56 b ja 56 c artiklassa, ja sen liitteessä VII olevan 13 artiklan 3 kohdassa, liitteessä XI olevan 9 artiklassa sekä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 11 kohdassa ja 96 artiklan 11 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa henkilöstösääntöjen 56 a, 56 b ja 56 c artiklassa, ja sen liitteessä VII olevan 13 artiklan 3 kohdassa, liitteessä XI olevan 9 artiklassa sekä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 11 kohdassa ja 96 artiklan 11 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Henkilöstösääntöjen 56 a, 56 b ja 56 c artiklan, ja sen liitteessä VII olevan 13 artiklan 3 kohdan, liitteessä XI olevan 9 artiklan tai muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 11 kohdan ja 96 artiklan 11 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

113 artikla

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan näiden henkilöstösääntöjen toimivuutta.".

61)

Muutetaan liite I seuraavasti:

a)

korvataan A kohta seuraavasti:

"A.   Kunkin tehtäväryhmän 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut virkatyypit

1.   Tehtäväryhmä AD

Pääjohtaja

AD 15–AD 16

Johtaja

AD 14–AD 15

Neuvonantaja tai vastaava

AD 13–AD 14

Yksikönpäällikkö tai vastaava

AD 9–AD 14

Hallintovirkamies

AD 5–AD 12


2.   Tehtäväryhmä AST

Vanhempi hallintoavustaja

Merkittävää itsenäisyyttä edellyttävien hallinnollisten, teknisten tai koulutustehtävien suorittaminen ja henkilöstöhallintoon, talousarvion toteuttamiseen tai poliittiseen koordinointiin liittyvien vaativien tehtävien hoitaminen

AST 10–AST 11

Hallintoavustaja

Erityisesti sääntöjen ja määräysten tai yleisten ohjeiden täytäntöönpanon suhteen tiettyä itsenäisyyttä edellyttävien hallinnollisten, teknisten tai koulutustehtävien suorittaminen tai toimiminen toimielimen jäsenen, toimielimen jäsenen kabinettipäällikön, (vara-)pääjohtajan tai vastaavan ylemmän tason johtajan henkilökohtaisena hallintoavustajana.

AST 1–AST 9


3.   Tehtäväryhmä AST/SC

Sihteeri/virkailija

Toimisto- ja sihteeritehtävien, toimiston hoitoon liittyvien ja muiden vastaavien tiettyä itsenäisyyttä edellyttävien tehtävien hoitaminen (11)

SC 1–SC 6

b)

korvataan B kohta seuraavasti:

"B.   Keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavat prosenttiluvut

1.

Keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavat prosenttiluvut tehtäväryhmissä AST ja AD:

Palkkaluokka

Assistentit

Hallintovirkamiehet

13

15 %

12

15 %

11

25 %

10

20 %

25 %

9

8 %

25 %

8

25 %

33 %

7

25 %

36 %

6

25 %

36 %

5

25 %

36 %

4

33 %

3

33 %

2

33 %

1

33 %

2.

Keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavat prosenttiluvut tehtäväryhmässä AST/SC:

Palkkaluokka

Sihteerit/virkailijat

SC 6

SC 5

12 %

SC 4

15 %

SC 3

17 %

SC 2

20 %

SC 1

25 %".

62)

Muutetaan liite II seuraavasti:

a)

korvataan 1 artiklan ensimmäisen kohdan toisessa virkkeessä sana "Toimielin" sanoilla "Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen";

b)

korvataan 1 artiklan toisen kohdan toinen virke seuraavasti:

"Kunkin toimielimen nimittävällä viranomaisella on kuitenkin mahdollisuus päättää, että vaalia koskevat edellytykset vahvistetaan toimielimen henkilöstön neuvoa-antavassa äänestyksessä ilmaiseman kannan mukaisesti.";

c)

korvataan 1 artiklan neljännessä kohdassa sanat "molempien tehtäväryhmien" sanoilla "kolmen tehtäväryhmän";

d)

korvataan 2 artiklan toisen kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa sanat "2 artiklan kolmannessa alakohdassa" sanoilla "2 artiklassa".

63)

Muutetaan liitteessä IV oleva ainoa artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan toisessa alakohdassa sanat "63 vuotta" sanoilla "66 vuotta";

b)

kumotaan 1 kohdan kolmas alakohta;

c)

korvataan 3 kohdan taulukon viimeisellä rivillä luvut "59–64" luvuilla "59–65";

d)

korvataan 4 kohdan neljännessä alakohdassa sanat "63-vuotiaaksi" sanoilla "66-vuotiaaksi".

64)

Muutetaan liite IV a seuraavasti:

a)

korvataan 1 artiklan toisessa kohdassa sanat "55 a artiklan 2 kohdan e alakohta" sanoilla "55 a artiklan 2 kohdan g alakohta";

b)

korvataan 4 artiklan ensimmäisessä kohdassa sanat "yli 55-vuotias virkamies, joka saa vähentää työaikansa puoleen valmistautuakseen eläkkeelle jäämiseen" sanoilla "virkamies, jolla on lupa henkilöstösääntöjen 55 a artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisesti vähentää työaikansa puoleen".

65)

Muutetaan liite V seuraavasti:

a)

korvataan 6 artikla seuraavasti:

"6 artikla

Vuosiloman lisäksi virkamiehelle voidaan myöntää hakemuksesta erityislomaa. Tällaista lomaa myönnetään erityisesti jäljempänä luetelluissa tapauksissa seuraavasti:

virkamiehen avioituminen: neljä päivää

virkamiehen muutto: enintään kaksi päivää

puolison vakava sairaus: enintään kolme päivää

puolison kuolema: neljä päivää

ylenevää polvea olevan sukulaisen vakava sairaus: enintään kaksi päivää

ylenevää polvea olevan sukulaisen kuolema: kaksi päivää

lapsen avioituminen: kaksi päivää

lapsen syntymä: 10 päivää, jotka on pidettävä syntymää seuraavien 14 viikon aikana

vammaisen tai vakavasti sairaan lapsen syntymä: 20 päivää, jotka on pidettävä syntymää seuraavien 14 viikon aikana

vaimon kuolema äitiysloman aikana: äitiyslomasta jäljellä olevien päivien lukumäärää vastaava määrä päiviä; jos vaimo ei ole virkamies, äitiysloman jäljellä oleva kesto määritellään soveltamalla soveltuvin osin henkilöstösääntöjen 58 artiklaa

lapsen vakava sairaus: enintään kaksi päivää

lääkärintodistuksella osoitettu lapsen erittäin vakava sairaus tai enintään 12-vuotiaan lapsen sairaalahoito: enintään viisi päivää

lapsen kuolema: neljä päivää

lapseksiottaminen: 20 viikkoa tai vammaisen ottolapsen tapauksessa 24 viikkoa:

Kutakin ottolasta kohden voi saada vain yhden erityisloman, jonka ottovanhemmat voivat jakaa keskenään, jos molemmat ovat virkamiehiä. Loma myönnetään ainoastaan, jos virkamiehen puoliso harjoittaa vähintään puolipäiväistä ansiotoimintaa. Jos puoliso työskentelee muualla kuin unionin toimielimissä ja saa vastaavanlaista lomaa, virkamiehen oikeuksista vähennetään vastaava määrä päiviä.

Nimittävä viranomainen voi tarvittaessa myöntää ylimääräistä erityislomaa, jos sen maan kansallinen lainsäädäntö, jossa lapseksiottamismenettely suoritetaan ja joka ei ole se maa, jossa ottolapsen ottava virkamies työskentelee, vaatii jommankumman tai molempien ottovanhempien läsnäoloa.

Virkamiehelle myönnetään 10 päivän erityisloma, jos hänellä ei ole oikeutta tämän luetelmakohdan ensimmäisen virkkeen nojalla myönnettävään, täysimääräiseen kokonaiskestoltaan 20 viikon tai 24 viikon pituiseen erityislomaan; tällaisen ylimääräisen erityisloman voi saada ainoastaan kerran kutakin ottolasta kohti.

Lisäksi toimielin voi myöntää erityisloman, kun on kyse ammatillisesta täydennyskoulutuksesta, sellaista täydennyskoulutusta koskevalle ohjelmalle asetetuissa rajoissa, jonka toimielin on vahvistanut henkilöstösääntöjen 24 a artiklan mukaisesti.

Virkamiehelle voidaan poikkeustapauksissa myöntää erityislomaa myös sellaisia poikkeuksellisia työtehtäviä varten, jotka menevät virkamiehen tavanomaisia velvollisuuksia pidemmälle. Tällainen erityisloma on myönnettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua nimittävän viranomaisen tekemästä virkamiehen työtehtävien poikkeuksellista luonnetta koskevasta päätöksestä.

Tätä artiklaa sovellettaessa virkamiehen avopuoliso rinnastetaan aviopuolisoon, jos liitteessä VII olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan kolme ensimmäistä ehtoa täyttyvät.

Jos erityisloma on myönnetty tämän jakson perusteella, mahdollisten matkapäivien määrä vahvistetaan erityisellä päätöksellä erityisten tarpeiden mukaisesti.";

b)

korvataan 7 artikla seuraavasti:

"7 artikla

Ulkomaankorvaukseen tai maastamuuttokorvaukseen oikeutetuilla virkamiehillä on vuosittain oikeus kahden ja puolen päivän täydentävään lomaan, jotta he voivat käydä kotimaassaan.

Ensimmäisen kohdan säännöksiä sovelletaan virkamiehiin, joiden asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueella. Jos asemapaikka sijaitsee tämän alueen ulkopuolella, kotimaanloman kesto vahvistetaan erityisellä päätöksellä erityisten tarpeiden mukaisesti.".

66)

Muutetaan liite VI seuraavasti:

a)

korvataan 1 artikla seuraavasti:

"1 artikla

Tehtäväryhmien ja palkkaluokkien SC 1–SC 6 tai AST 1–AST 4 virkamiehillä on henkilöstösääntöjen 56 artiklassa vahvistetuin rajoituksin oikeus saada tekemistään ylitöistä korvaus vapaana tai palkkana seuraavasti:

a)

Kukin ylityötunti oikeuttaa yhden ja puolen tunnin korvaavaan vapaaseen. Jos ylityötunti on kuitenkin tehty klo 22.00–7.00 taikka sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, se oikeuttaa kahden tunnin korvaavaan vapaaseen. Korvaavaa vapaata myönnettäessä otetaan huomioon yksikön tarpeet ja asianomaisen virkamiehen toivomukset.

b)

Jos korvaavaa vapaata ei yksikön tarpeiden vuoksi ole mahdollista myöntää sitä kuukautta seuraavien kahden kuukauden kuluessa, jonka aikana ylityötunnit on tehty, nimittävä viranomainen antaa luvan hyvittämättömien ylityötuntien korvaamiseen edellä a alakohdassa vahvistetulla periaatteella palkkana, joka on 0,56 prosenttia peruskuukausipalkasta kultakin ylityötunnilta.

c)

Jotta ylityö oikeuttaisi yhden tunnin korvaavaan vapaaseen tai palkkaan, sen on täytynyt kestää yli 30 minuuttia.";

b)

Korvataan 3 artikla seuraavasti:

"3 artikla

Se estämättä, mitä tämän liitteen edellisissä säännöksissä on säädetty, tietyt erityisolosuhteissa työskentelevät palkkaluokkien SC 1–SC 6 ja AST 1–AST 4 virkamiesten ryhmät voivat saada ylityötunneista kiinteämääräisen korvauksen, jonka määrän ja myöntämisedellytykset nimittävä viranomainen vahvistaa pariteettikomiteaa kuultuaan.".

67)

Muutetaan liite VII seuraavasti:

a)

korvataan 1 artiklan 3 kohdassa sanat "palkkaluokan 3" sanoilla "palkkaluokan AST 3";

b)

korvataan 3 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

"Oikeus lisään alkaa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka aikana lapsi aloittaa peruskouluasteen oppilaitoksessa, ja päättyy joko sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana lapsi päättää koulu- tai muut opintonsa, tai sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana hän täyttää 26 vuotta, sen mukaan kumpi ajankohta on aikaisempi.";

c)

korvataan 7 artikla seuraavasti:

"7 artikla

1.   Virkamiehellä on oikeus saada matkakuluja vastaava kiinteämääräinen korvaus sekä omalta osaltaan että puolisonsa ja talouteensa kuuluvien huollettavana olevien henkilöiden osalta

a)

palvelukseen tulemisen yhteydessä matkakuluista palvelukseenottopaikkakunnalta asemapaikkaan,

b)

palvelussuhteen päättyessä henkilöstösääntöjen 47 artiklan mukaisesti, asemapaikalta tämän artiklan 4 kohdassa määritellylle lähtöpaikkakunnalle,

c)

sellaisen toisiin tehtäviin siirtämisen yhteydessä, joiden vuoksi virkamiehen asemapaikka muuttuu.

Jos virkamies kuolee, eloon jääneellä puolisolla ja huollettavana olevilla henkilöillä on oikeus saada kiinteämääräinen korvaus samoin edellytyksin.

Lasten, jotka ovat koko kalenterivuoden ajan alle kaksivuotiaita, matkakuluja ei korvata.

2.   Kiinteämääräinen korvaus suoritetaan 1 kohdassa tarkoitettujen paikkakuntien välisen maantieteellisen etäisyyden mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella.

Kilometrikorvaus on:

0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

0–200 km

0,1895 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

201–1 000 km

0,3158 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

1 001–2 000 km

0,1895 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

2 001–3 000 km

0,0631 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

3 001–4 000 km

0,0305 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

4 001–10 000 km

0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus ylittää

10 000 km.

Edellä oleviin kilometrikorvauksiin lisätään kiinteämääräinen lisäkorvaus seuraavasti:

94,74 euroa, jos 1 kohdassa tarkoitettujen paikkakuntien välinen maantieteellinen etäisyys on 600–1 200 kilometriä,

189,46 euroa, jos 1 kohdassa tarkoitettujen paikkakuntien välinen maantieteellinen etäisyys on yli 1 200 kilometriä.

Edellä olevat kilometrikorvaukset ja kiinteämääräiset korvaukset päivitetään vuosittain palkkojen päivitystä vastaavasti.

3.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, sellaiseen toisiin tehtäviin siirtämiseen liittyvät matkakulut, johon kuuluu asemapaikan vaihtuminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueilla sijaitsevan asemapaikan ja näiden alueiden ulkopuolella sijaitsevan asemapaikan välillä, tai sellaiseen toisiin tehtäviin siirtämiseen liittyvät matkakulut, johon kuuluu asemapaikan vaihtuminen näiden alueiden ulkopuolella sijaitsevien asemapaikkojen välillä, korvataan kiinteämääräisenä korvauksena, joka perustuu turistiluokkaa välittömästi ylemmän luokan lentomatkan kustannuksiin.

4.   Virkamiehen lähtöpaikkakunta määritetään hänen tullessaan palvelukseen ottaen periaatteessa huomioon hänen palvelukseenottopaikkakuntansa tai nimenomaisesta ja asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä se paikkakunta, johon hänellä on luontaiset siteet. Tätä määritystä voidaan myöhemmin muuttaa nimittävän viranomaisen erityisellä päätöksellä virkamiehen palveluksessaoloaikana tai palvelussuhteen päättyessä. Virkamiehen palveluksessaoloaikana tämä päätös voidaan tehdä ainoastaan poikkeuksellisesti ja sen jälkeen, kun kyseinen virkamies on esittänyt asianmukaiset todisteet hakemuksensa perusteeksi.

Muuttamisella ei kuitenkaan voida hyväksyä paikkakunnaksi, johon kyseisellä henkilöllä on luontaiset siteet, unionin jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainittujen maiden ja alueiden taikka Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella sijaitsevaa paikkakuntaa.".

d)

korvataan 8 artikla seuraavasti:

"8 artikla

1.   Virkamiehellä, joka on oikeutettu ulkomaankorvaukseen tai maastamuuttokorvaukseen, on oikeus saada kalenterivuosittain 2 kohdassa säädetyin rajoituksin omalta osaltaan, ja jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, puolisonsa ja 2 artiklassa tarkoitettujen huollettavanaan olevien henkilöiden osalta kiinteämääräinen korvaus matkakuluista asemapaikasta 7 artiklan mukaisesti määritetylle lähtöpaikkakunnalle.

Jos molemmat puolisot ovat Euroopan unionin virkamiehiä, kummallakin on oikeus saada omalta osaltaan ja huollettavanaan olevien henkilöiden osalta kiinteämääräinen korvaus matkakuluista edellä olevien säännösten mukaisesti; kukin huollettavana oleva henkilö oikeuttaa ainoastaan yhteen korvaukseen. Huollettavana olevien lasten osalta tämä korvaus määritetään puolisoiden hakemuksesta jommankumman puolison lähtöpaikkakunnan perusteella.

Jos virkamies avioituu keskellä vuotta ja saa siten oikeuden kotitalouslisään, puolison osalta korvattavat matkakulut lasketaan sen jakson mukaan, joka alkaa avioitumispäivästä ja päättyy avioitumisvuoden lopussa.

Mahdolliset laskentaperusteiden muutokset, jotka aiheutuvat kyseisten korvausten maksamisen jälkeen tapahtuneesta perhesuhteiden muutoksesta, eivät velvoita virkamiestä maksamaan korvausta takaisin.

Lasten, jotka ovat koko kalenterivuoden ajan alle kaksivuotiaita, matkakuluja ei korvata.

2.   Kiinteämääräinen korvaus suoritetaan virkamiehen asemapaikan ja hänen lähtöpaikkakuntansa välisen maantieteellisen etäisyyden mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella.

Jos 7 artiklan mukaisesti määritetty lähtöpaikkakunta sijaitsee unionin jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainittujen maiden ja alueiden ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella, kiinteämääräinen korvaus suoritetaan virkamiehen asemapaikan ja sen jäsenvaltion pääkaupungin, jonka kansalainen hän on, välisen maantieteellisen etäisyyden mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella. Virkamies, jonka lähtöpaikkakunta sijaitsee unionin jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella sekä unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainittujen maiden ja alueiden ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella, ja joka ei ole minkään jäsenvaltion kansalainen, ei ole oikeutettu kiinteämääräiseen korvaukseen.

Kilometrikorvaus on:

0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

0–200 km

0,3790 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

201–1 000 km

0,6316 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

1 001–2 000 km

0,3790 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

2 001–3 000 km

0,1262 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

3 001–4 000 km

0,0609 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on

4 001–10 000 km

0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus ylittää

10 000 km.

Edellä oleviin kilometrikorvauksiin lisätään kiinteämääräinen lisäkorvaus seuraavasti:

189,48 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen maantieteellinen etäisyys on 600-1 200 kilometriä,

378,93 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen maantieteellinen etäisyys on yli 1 200 kilometriä.

Edellä olevat kilometrikorvaukset ja kiinteämääräiset korvaukset päivitetään vuosittain palkkojen päivitystä vastaavasti.

3.   Kun virkamies on ollut kalenterivuoden aikana unionin toimielinten palveluksessa työtehtävissä alle yhdeksän kuukautta siksi, että hänen palvelussuhteensa on päättynyt muusta syystä kuin kuoleman takia tai siksi, että hän on ollut kyseisen vuoden aikana virkavapaalla henkilökohtaisista syistä, hänellä on oikeus ainoastaan osaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetusta kiinteämääräisestä korvauksesta; korvauksen määrä lasketaan sen ajanjakson mukaan, jonka virkamies on toiminut työtehtävissä.

4.   Tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan virkamiehiin, joiden asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueella. Virkamiehellä, jonka asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella, on oikeus omalta osaltaan, ja jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, puolisonsa ja 2 artiklassa tarkoitettujen huollettavanaan olevien henkilöiden osalta, saada kalenterivuosittain kiinteämääräinen korvaus matkakuluista lähtöpaikkakunnalleen tai johonkin toiseen paikkaan, kuitenkin niin, että korvauksen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin matkakulut lähtöpaikkakunnalle. Jos puoliso ja 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut henkilöt eivät asu virkamiehen kanssa tämän asemapaikassa, heillä on kuitenkin oikeus saada kalenterivuosittain korvaus matkakuluista lähtöpaikkakunnalta asemapaikkaan tai johonkin toiseen paikkaan, kuitenkin niin, että korvauksen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin matkakulut lähtöpaikkakunnalta asemapaikkaan.

Kiinteämääräinen korvaus perustuu turistiluokan lentomatkan kustannuksiin.";

e)

korvataan 9 artikla seuraavasti:

"9 artikla

1.   Virkamies, jonka on vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan velvoitteet palvelukseen tulon yhteydessä tai palveluksessaoloaikana asemapaikan vaihdon yhteydessä ja joka ei ole saanut muualta korvausta samoista kuluista, on kustannusten enimmäismäärien asettamissa rajoissa oikeutettu saamaan korvauksen henkilökohtaisen irtaimiston siirtämisestä aiheutuvista kuluista, mukaan luettuina vakuutukset tavanomaisten riskien (kuten rikkoutuminen, varkaus, tulipalo) varalta.

Kustannusten enimmäismäärissä otetaan huomioon virkamiehen perhetilanne muuttohetkellä sekä muuton ja siihen liittyvän vakuutuksen keskimääräiset kustannukset.

Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen antaa yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä tämän kohdan soveltamiseksi.

2.   Palvelussuhteen päättyessä tai virkamiehen kuollessa korvataan muuttokulut asemapaikasta lähtöpaikkakunnalle 1 kohdassa tarkoitetuissa rajoissa. Jos kuollut virkamies oli naimaton, nämä kulut korvataan oikeudenomistajille.

3.   Vakinaisen virkamiehen muuton on tapahduttava vuoden kuluessa koeajan päättymisestä. Palvelussuhteen päättyessä muuton on tapahduttava 6 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa säädetyssä kolmen vuoden määräajassa. Tässä kohdassa tarkoitettujen määräaikojen jälkeen tapahtuneet muutot voidaan korvata ainoastaan poikkeustapauksissa nimittävän viranomaisen erityisellä päätöksellä.".

f)

muutetaan 13 artikla seuraavasti:

i)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

"3.   Komissio tarkistaa joka toinen vuosi 2 kohdan a alakohdassa mainitut määrät. Tarkistaminen suoritetaan hotellien, ravintoloiden ja ateriapalvelujen hintoja koskevan selvityksen perusteella, ja se perustuu mainittujen hintojen kehitystä kuvaaviin indekseihin. Komissio päättää tarkistamisesta henkilöstösääntöjen 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä.";

ii)

lisätään seuraavasti:

"4.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, majoituskulut, joita virkamiehelle aiheutuu virkamatkoista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa N:o 6 tarkoitettuihin toimielimensä päätoimipaikkoihin, voidaan korvata kiinteämääräisenä summana, joka ei saa ylittää kyseisille jäsenvaltioille vahvistettua enimmäismäärää.";

g)

korvataan 13 a artiklassa sanat "Eri toimielimet" sanoilla "Eri toimielinten nimittävät viranomaiset".

h)

muutetaan 17 artikla seuraavasti:

i)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

"1.   Maksu suoritetaan kullekin virkamiehelle siihen paikkaan ja sen maan valuutassa, jossa hän hoitaa tehtäviään, tai virkamiehen pyynnöstä euroina Euroopan unionissa sijaitsevaan pankkiin.";

ii)

korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

"Toimielinten nimittävien viranomaisten yhteisymmärryksessä ja henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan laatimien sääntöjen mukaisesti vahvistetuin edellytyksin virkamies voi hakea erityistä säännöllistä palkan osan siirtoa.";

iii)

lisätään 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä sanan "käytetään" jälkeen sanat "kyseisen jäsenvaltion valuuttaa ja";

iv)

lisätään 4 kohdan ensimmäisessä virkkeessä sanojen "toiseen jäsenvaltioon" jälkeen sanat "paikallisena valuuttana".

68)

Muutetaan liite VIII seuraavasti:

a)

korvataan 3 artiklan b alakohdassa sanat "41 ja 50 artiklassa" sanoilla "41, 42 c ja 50 artiklassa";

b)

korvataan 5 artikla seuraavasti:

"5 artikla

Sen estämättä, mitä tämän liitteen 2 artiklassa säädetään, virkamiehellä, joka jatkaa palveluksessa eläkeiän saavutettuaan, on oikeus saada kultakin mainitun iän täyttämisen jälkeiseltä palvelusvuodelta eläkkeeseensä korotus, joka on 1,5 prosenttia eläkkeen laskennassa huomioon otetusta peruspalkasta; eläkkeen kokonaismäärä voi kuitenkin olla enintään 70 prosenttia viimeisestä peruspalkasta, joka määritetään tapauskohtaisesti henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisen tai kolmannen kohdan mukaan.

Korotus myönnetään myös kuolemantapauksessa, jos virkamies on jäänyt palvelukseen eläkeiän saavutettuaan.";

c)

korvataan 6 artiklassa sanat "1 -palkkaluokan l tason" sanoilla "palkkaluokan AST 1 ensimmäisen palkkatason";

d)

korvataan 9 artikla seuraavasti:

"9 artikla

Virkamies, jonka palvelussuhde päättyy ennen eläkeikää, voi pyytää, että hänen vanhuuseläkkeensä

a)

maksamista siirretään sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän; tai

b)

maksetaan hänelle heti, jos hän on täyttänyt 58 vuotta. Tällöin vanhuuseläkkeen määrää vähennetään suhteessa virkamiehen ikään eläkkeenmaksun aloittamishetkellä.

Eläkkeeseen sovelletaan 3,5 prosentin vähennystä kultakin sitä vuotta edeltävältä vuodelta, jona virkamies saisi oikeuden vanhuuseläkkeeseen henkilöstösääntöjen 77 artiklan mukaisesti. Jos henkilöstösääntöjen 77 artiklan mukaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän ja asianomaisen henkilön senhetkisen iän välinen ero ylittää kokonaisten vuosien määrän, vähennykseen lisätään yksi ylimääräinen vuosi.";

e)

korvataan 11 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa sana "toimielin" sanoilla "sen toimielimen nimittävä viranomainen";

f)

muutetaan 12 artikla seuraavasti:

i)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

"1.   Virkamiehellä, joka ei ole saavuttanut eläkeikää ja jonka palvelussuhde päättyy muusta syystä kuin kuoleman tai työkyvyttömyyden vuoksi ja jolla ei ole oikeutta vanhuuseläkkeeseen välittömästi tai myöhempänä ajankohtana, on palvelussuhteensa päättyessä oikeus

a)

jos hän on ollut palveluksessa vähemmän kuin vuoden ajan eikä ole käyttänyt 11 artiklan 2 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, erorahaan, joka on kolme kertaa peruspalkasta vanhuuseläkemaksuina pidätetty määrä vähennettynä määrillä, jotka on mahdollisesti maksettu muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 ja 112 artiklan nojalla;

b)

muissa tapauksissa 11 artiklan 1 kohdassa säädettyihin etuihin tai niitä vastaavan vakuutusmatemaattisen arvon suorittamiseen valitsemaansa yksityiseen vakuutusjärjestelmään tai eläkerahastoon, joka takaa, että

i)

pääomaa ei palauteta;

ii)

kuukausieläke maksetaan aikaisintaan 60 vuoden iän täyttämisen ja viimeistään 66 vuoden iän täyttämisen jälkeen;

iii)

perhe-eläke-etuudet suoritetaan oikeudenomistajille;

iv)

siirto toiseen vakuutusjärjestelmään tai rahastoon hyväksytään ainoastaan, jos tällainen rahasto täyttää ii, ii ja iii alakohdassa säädetyt ehdot.";

ii)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

"2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, virkamiehellä, joka ei ole saavuttanut eläkeikää ja joka palvelukseen tultuaan on suorittanut eläkeoikeuksiensa perustamiseksi tai säilyttämiseksi maksuja kansalliseen eläkejärjestelmään tai valitsemaansa yksityiseen vakuutusjärjestelmään tai eläkerahastoon, joka täyttää 1 kohdassa säädetyt ehdot, ja jonka palvelussuhde päättyy muusta syystä kuin kuoleman tai työkyvyttömyyden vuoksi ja jolla ei ole oikeutta vanhuuseläkkeeseen välittömästi tai myöhempänä ajankohtana, on palvelussuhteensa päättyessä oikeus erorahaan, joka vastaa toimielinten palveluksessa ollessa saatujen eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattista arvoa. Näissä tapauksissa eläkeoikeuksien perustamiseksi tai säilyttämiseksi kansalliseen eläkejärjestelmään maksetut määrät vähennetään erorahasta muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 45 tai 112 artiklan nojalla.";

g)

korvataan 15 artiklassa sanat "täyttänyt 63 vuotta" sanoilla "saavuttanut eläkeikää";

h)

korvataan 18 a artiklassa sanat "täytti/täyttää/täyttäessään 63 vuotta" sanoilla "saavutti/saavuttaa/saavuttaessaan eläkeiän";

i)

korvataan 27 artiklan toisessa kohdassa sana "mukautettuna" sanalla "päivitettynä";

j)

muutetaan 45 artikla seuraavasti:

i)

korvataan kolmannessa kohdassa sana "asuinjäsenvaltion" sanoilla "Euroopan unionissa sijaitsevaan";

ii)

lisätään neljännen kohdan ensimmäisessä virkkeessä sanan "euroina" jälkeen sanat "Euroopan unionissa sijaitsevaan tai";

iii)

poistetaan neljännen kohdan toisesta virkkeestä sanat "euroina toimielimen toimipaikan pankkiin tai".

69)

Muutetaan liite IX seuraavasti:

a)

korvataan 2 artiklan 3 kohdassa sana "Toimielimet vahvistavat" sanoilla "Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa";

b)

korvataan 5 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

"Kuhunkin toimielimeen perustetaan kurinpitolautakunta, jäljempänä 'lautakunta', paitsi jos kaksi tai useampi virasto päättää henkilöstösääntöjen 9 artiklan 1 a kohdan mukaisesti perustaa yhteisen lautakunnan.";

c)

korvataan 30 artikla seuraavasti:

"30 artikla

Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa henkilöstökomiteaansa kuultuaan tämän liitteen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jos se pitää sitä tarpeellisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan 3 kohdan soveltamista.".

70)

Muutetaan liite X seuraavasti:

a)

korvataan 6 artikla seuraavasti:

"6 artikla

Virkamiehellä on oikeus saada kalenterivuodessa lomaa kaksi arkipäivää kultakin palveluskuukaudelta.

Sen estämättä, mitä tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetään, 1 päivänä tammikuuta 2014 kolmansissa maissa jo työskentelevillä virkamiehillä on oikeus

kolmen työpäivän lomakertymään 1 päivästä tammikuuta 201431 päivään joulukuuta 2014;

kahden ja puolen työpäivän lomakertymään 1 päivästä tammikuuta 201531 päivään joulukuuta 2015.";

b)

korvataan 7 artikla seuraavasti:

"7 artikla

Sinä vuonna, jolloin virkamies tulee palvelukseen kolmannessa maassa tai jolloin hänen palvelussuhteensa kolmannessa maassa päättyy, hänellä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä palveluskuukaudelta. Vajaalta palveluskuukaudelta lomaa kertyy kaksi arkipäivää, jos palvelusaika on pidempi kuin 15 päivää, ja yksi arkipäivä, jos palvelusaika on enintään 15 päivää.

Jos virkamies ei ole pitänyt koko vuosilomaansa ennen kuluvan kalenterivuoden loppua muista kuin yksikön tarpeisiin liittyvistä syistä, seuraavalle vuodelle voidaan siirtää lomaa enintään neljätoista arkipäivää.";

c)

lisätään 8 artiklaan kohta seuraavasti:

"Virkamiesten, jotka osallistuvat henkilöstösääntöjen 24 a artiklassa tarkoitettuun ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja joille on myönnetty tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua virkistyslomaa, on aiheellisissa tapauksissa yhdistettävä täydennyskoulutusjaksot ja virkistysloma.";

d)

korvataan 9 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1.   Virkamies voi pitää vuosilomansa yhdellä kertaa tai useampana jaksona toivomuksensa mukaan ja yksikön tarpeet huomioon ottaen. Lomaan on kuitenkin sisällyttävä vähintään yksi yhtäjaksoinen kahden viikon jakso.";

e)

korvataan 10 artikla seuraavasti:

"10 artikla

1.   Korvaus elinolosuhteista vahvistetaan virkamiehen asemapaikan sijainnin mukaan prosentteina viitemäärästä. Tämä viitemäärä muodostuu peruspalkan kokonaismäärästä sekä ulkomaankorvauksesta, kotitalouslisästä ja huollettavana olevasta lapsesta maksettavasta lisästä, joista vähennetään henkilöstösäännöissä tai niiden soveltamisesta annetuissa asetuksissa tarkoitetut pakolliset vähennykset.

Korvausta elinolosuhteista ei makseta, jos työntekijä työskentelee maassa, jonka elinolosuhteiden voidaan katsoa vastaavan tavanomaisia olosuhteita Euroopan unionissa.

Muita asemapaikkoja varten korvaus elinolosuhteista vahvistetaan ottaen huomioon muun muassa seuraavat tekijät:

terveydenhuollon ja sairaalahoidon taso

turvallisuus

ilmasto

eristyneisyyden aste

muut paikalliset elinolosuhteet.

Nimittävä viranomainen arvioi vuosittain ja muuttaa tarvittaessa kutakin asemapaikkaa varten vahvistettua korvausta elinolosuhteista saatuaan henkilöstökomitean lausunnon.

Nimittävä viranomainen voi päättää myöntää elinolosuhteista maksettavan korvauksen lisäksi lisäpalkkion, jos virkamies on määrätty enemmän kuin kerran vaikeana tai erittäin vaikeana pidettyyn asemapaikkaan. Tämä lisäkorvaus ei saa olla yli 5 prosenttia ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta viitemäärästä, ja varmistaakseen tasapuolisen kohtelun nimittävä viranomainen perustelee jokaisen päätöksensä asianmukaisesti ja ottaa niissä huomioon edellisen asemapaikan vaikeusluokan.

2.   Jos elinolosuhteet asemapaikassa vaarantavat virkamiehen henkilökohtaisen turvallisuuden, hänelle maksetaan tilapäinen lisäkorvaus nimittävän viranomaisen erityisellä perustellulla päätöksellä. Tämä korvaus vahvistetaan prosenttiosuutena 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta viitemäärästä,

kun viranomainen suosittelee henkilöstölleen, että näiden perheet tai muut huollettavana olevat henkilöt eivät asettuisi asumaan kyseiseen asemapaikkaan, edellyttäen, että henkilöstö noudattaa suositusta;

kun viranomainen päättää vähentää tilapäisesti kyseisessä asemapaikassa työskentelevän henkilöstön määrää.

Asianmukaisesti perustelluista tapauksissa nimittävä viranomainen voi myös määrätä, että asemapaikka ei sovellu perheelliselle. Edellä mainittu korvaus maksetaan, jos henkilöstön jäsen noudattaa näitä määräyksiä.

3.   Nimittävä viranomainen päättää tämän artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.";

f)

korvataan 11 artiklan ensimmäisessä virkkeessä sana "Belgiassa" sanoilla "Euroopan unionissa";

g)

korvataan 13 artikla seuraavasti:

"13 artikla

Edellä 12 artiklassa tarkoitetut korjauskertoimet päivitetään kerran vuodessa liitteen XI mukaisesti, jotta taattaisiin kaikin mahdollisin tavoin virkamiesten ostovoiman vastaavuus heidän asemapaikastaan riippumatta. Päivittämisen osalta kaikkia arvoja on pidettävä viitteellisinä. Komissio julkaisee päivitetyt arvot kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

Korjauskerrointa päivitetään väliaikaisesti ensimmäisessä kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti, jos elinkustannukset asemamaassa ovat kehittyneet korjauskertoimen ja vastaavan vaihtokurssin soveltamisen jälkeen mitattuina yli 5 prosenttia edellisen kyseistä maata koskevan päivityksen jälkeen.";

h)

korvataan 23 artikla seuraavasti:

"23 artikla

Kun virkamiehen käyttöön ei ole annettu asuntoa toimielimen puolesta, nimittävä viranomainen vahvistamansa maaluettelon perusteella joko maksaa virkamiehelle asumiskorvauksen tai korvaa virkamiehen maksaman vuokran.

Asumiskorvaus maksetaan vuokrasopimuksen esittämisen perusteella, jollei nimittävä viranomainen vapauta virkamiestä tästä velvoitteesta asianmukaisesti perustelluista syistä, jotka liittyvät kyseisessä kolmannessa maassa sijaitsevan asemapaikan käytäntöihin ja paikallisiin olosuhteisiin. Asumiskorvaus lasketaan ensisijaisesti virkamiehen hoitamien tehtävien tason perusteella ja toissijaisesti hänen huollettavanaan olevan perheen kokoonpanon perusteella.

Vuokra korvataan edellyttäen, että nimittävä viranomainen on nimenomaisesti hyväksynyt asunnon ja että se vastaa ensisijaisesti virkamiehen tehtävien tasoa ja toissijaisesti virkamiehen huollettavana olevan perheen kokoonpanoa.

Nimittävä viranomainen vahvistaa tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Asumiskorvaus ei saa missään tapauksessa ylittää virkamiehelle aiheutuvia kuluja.";

71)

Korvataan liite XI seuraavasti:

"LIITE XI

HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 64 JA 65 ARTIKLAN SOVELTAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

1   LUKU

HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 65 ARTIKLAN 1 KOHDASSA SÄÄDETTY PALKKOJEN VUOTUINEN PÄIVITYS

1   Jakso

Vuotuisen päivityksen määrittävät tekijät

1 artikla

1.   Euroopan unionin tilastotoimiston (Eurostat) kertomus

Henkilöstösääntöjen 65 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä X olevassa 13 artiklassa tarkoitettua päivitystä varten Eurostat laatii vuosittain ennen lokakuun loppua kertomuksen elinkustannusten kehityksestä Belgiassa ja Luxemburgissa, Brysselin ja eräiden jäsenvaltioissa ja tarpeen mukaan myös kolmansissa maissa sijaitsevien asemapaikkojen välisistä hintapariteeteista sekä valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kehityksestä.

2.   Elinkustannusten kehitys Belgiassa ja Luxemburgissa

Eurostat laatii indeksin mitatakseen unionin virkamiesten elinkustannusten kehitystä Belgiassa ja Luxemburgissa. Tämä indeksi, jäljempänä 'yhteisindeksi', lasketaan kansallisen inflaation painotuksen perusteella (Belgiassa yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi eli YKHI ja Luxemburgissa kuluttajahintaindeksi eli KHI) edellisen vuoden kesäkuun ja kuluvan vuoden kesäkuun välisenä aikana kyseisissä jäsenvaltioissa työskentelevän henkilöstön jakautumisen mukaan.

3.   Elinkustannusten kehitys Brysselin ulkopuolella

a)

Eurostat laskee yhteisymmärryksessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 223/2009 (12) määriteltyjen kansallisten tilastolaitosten tai asianomaisten muiden jäsenvaltioiden viranomaisten jäljempänä 'kansalliset tilastolaitokset tai muut jäsenvaltioiden viranomaiset', kanssa hintapariteetit, joilla määritellään

i)

jäsenvaltioiden pääkaupungeissa, lukuun ottamatta Alankomaita, jossa käytetään Haagia Amsterdamin sijasta, ja eräissä muissa asemapaikoissa palveluksessa oleville unionin virkamiehille maksettavien palkkojen ostovoiman vastaavuus suhteessa Brysseliin,

ii)

virkamiesten jäsenvaltioissa maksettavien eläkkeiden ostovoiman vastaavuus suhteessa Belgiaan.

b)

Hintapariteetit koskevat kunkin vuoden kesäkuuta.

c)

Hintapariteetit lasketaan siten, että kukin perustekijä voidaan päivittää kaksi kertaa vuodessa ja tarkastaa suoralla kyselyllä vähintään joka viides vuosi. Eurostat päivittää hintapariteetit jäsenvaltioiden yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kehityksen perusteella ja käyttäen sopivimpia indeksejä, jotka 13 artiklassa tarkoitettu henkilöstösääntöjen 64 ja 65 artiklaa koskeva työryhmä on määrittänyt.

d)

Elinkustannusten kehitys Belgian ja Luxemburgin ulkopuolella mitataan viiteajanjaksolla implisiittisten indeksien avulla. Nämä indeksit saadaan kertomalla yhteisindeksi hintapariteetin muutoksella.

4.   Valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kehitys (erityisindikaattorit)

a)

Kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kasvun tai heikkenemisen mittaamiseksi prosentteina Eurostat laskee kansallisten tilastolaitosten tai muiden kansallisten viranomaisten ennen syyskuun loppua toimittamien tietojen perusteella erityisindikaattorit, jotka kuvaavat valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten reaalipalkan kehitystä edellisen vuoden heinäkuun ja kuluvan vuoden heinäkuun välisenä aikana. Näiden molempien olisi sisällettävä yksi kahdestoistaosa kaikista vuosittain maksetuista osatekijöistä.

Erityisindikaattoreita on kahdenlaisia:

i)

yksi indikaattori kullekin henkilöstösäännöissä määritellylle tehtäväryhmälle,

ii)

yksi keskiarvoindikaattori, joka on painotettu kuhunkin vastaavaan tehtäväryhmään kuuluvien kansallisten virkamiesten lukumäärän perusteella.

Kukin indikaattori vahvistetaan todellisina brutto- ja nettomäärinä. Muunnettaessa bruttomäärää nettomääräksi otetaan huomioon pakolliset pidätykset sekä yleiset verotukseen liittyvät tekijät.

Vahvistaakseen Euroopan unionia koskevat brutto- ja nettoindikaattorit Eurostatin on käytettävä seuraavista jäsenvaltioista muodostettua otosta: Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Puola, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 336 artiklan nojalla komission ehdotuksesta hyväksyä uuden otannan, joka vastaa vähintään 75:ttä prosenttia unionin bruttokansantuotteesta ja jota sovelletaan sen hyväksymistä seuraavan vuoden alusta. Jäsenvaltiokohtaiset tulokset painotetaan kunkin jäsenvaltion ostovoimapariteetteja käyttäen mitatulla asianomaisella bruttokansantuotteen kokonaisosuudella, sellaisena kuin tämä osuus ilmaistaan kyseisenä ajankohtana voimassa olevassa Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä esitettävissä kansantalouden tileissä olevien määritelmien mukaisesti julkaistuissa viimeisimmissä tilastoissa.

b)

Kansalliset tilastolaitokset tai muut kansalliset viranomaiset toimittavat Eurostatin pyynnöstä sille lisätietoja, joita se tarvitsee laatiakseen kansallisten virkamiesten ostovoiman kehitystä täsmällisesti mittaavan erityisindikaattorin.

Jos Eurostat toteaa kansallisia tilastolaitoksia tai muita kansallisia viranomaisia uudelleen kuultuaan, että saaduissa tiedoissa on tilastollisia poikkeamia tai että on mahdotonta laatia indikaattoreita, jotka mittaisivat tietyn jäsenvaltion virkamiesten reaalipalkan kehityksen tilastollisesti oikein, se ilmoittaa asiasta komissiolle ja toimittaa sille kaiken arviointiin tarvittavan aineiston.

c)

Erityisindikaattorien lisäksi Eurostat laskee asianmukaiset tarkistusindikaattorit. Yksi näistä indikaattoreista perustuu valtionhallinnon reaalisia kokonaispalkkoja henkeä kohti koskeviin tietoihin, ja se laaditaan voimassa olevassa Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä esitettävissä kansantalouden tileissä olevien määritelmien mukaisesti.

Eurostat liittää erityisindikaattoreita koskevaan kertomukseensa selvitykset erityisindikaattorien ja tässä kohdassa tarkoitettujen tarkistusindikaattorien eroavuuksista.

2 artikla

Tämän liitteen 15 artiklan soveltamiseksi komissio selvittää säännöllisesti toimielinten palvelukseen ottoa koskevat tarpeet.

2   Jakso

Palkkojen ja eläkkeiden vuosittaista päivittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt

3 artikla

1.

Palkkoja ja eläkkeitä päivitetään ennen kunkin vuoden loppua henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti tämän liitteen 1 jaksossa säädettyjen tekijöiden perusteella; päivitys tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta.

2.

Päivityksen suuruus saadaan kertomalla yhteisindeksi erityisindikaattorilla. Päivitys vahvistetaan nettomääräisenä ja ilmaistaan yhtenä kaikkia koskevana prosenttilukuna.

3.

Näin vahvistetun päivityksen suuruus sisällytetään henkilöstösääntöjen 66 artiklassa ja liitteessä XIII sekä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 20, 93 ja 133 artiklassa oleviin peruspalkkataulukoihin seuraavaa menettelyä noudattaen:

a)

nettopalkkaa ja nettoeläkettä, johon ei ole sovellettu korjauskerrointa, korotetaan tai vähennetään edellä mainitun päivityksen määrällä,

b)

uusi peruspalkkataulukko laaditaan laskemalla bruttomäärä, joka vastaa nettomäärää sen jälkeen, kun siitä on vähennetty verot 4 kohta huomioon ottaen sekä pakolliset sosiaaliturva- ja eläkemaksut,

c)

nettomäärät muunnetaan bruttomääriksi käyttäen vertailukohtana sellaisen naimattoman virkamiehen tilannetta, joka ei saa henkilöstösäännöissä säädettyjä korvauksia eikä lisiä.

4.

Sovellettaessa asetusta (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 kyseisen asetuksen 4 artiklassa olevat määrät kerrotaan tekijällä, joka muodostuu:

a)

edellisestä päivityksestä saadusta tekijästä, ja/tai

b)

edellä 2 kohdassa tarkoitetusta palkkojen päivityksen suuruudesta.

5.

Belgiaan ja Luxemburgiin ei sovelleta korjauskerrointa. Korjauskertoimia sovelletaan

a)

muissa jäsenvaltioissa tai eräissä muissa asemapaikoissa työskenteleville Euroopan unionin virkamiehille maksettaviin palkkoihin,

b)

henkilöstösääntöjen 82 artiklan 1 kohdasta poiketen Euroopan unionin eläkkeisiin, jotka maksetaan muihin jäsenvaltioihin ennen 1 päivää toukokuuta 2004 kertyneitä eläkeoikeuksia vastaavan osan perusteella,

ja ne vahvistetaan tämän liitteen 1 artiklassa tarkoitettujen hintapariteettien ja henkilöstösääntöjen 63 artiklassa tarkoitettujen, kyseisten maiden osalta käytettävien valuuttakurssien välisten suhteiden perusteella.

Korkean inflaation maissa sijaitsevissa asemapaikoissa sovelletaan kuitenkin tämän liitteen 8 artiklassa säädettyjä korjauskertoimien taannehtivaa vaikutusta koskevia menettelyjä.

6.

Toimielimet tekevät virkamiesten palkkoihin sekä entisten virkamiesten ja muiden edunsaajien eläkkeisiin vastaavat positiiviset tai negatiiviset päivitykset taannehtivasti seuraavan päivityksen soveltamis- ja voimaantulopäivän väliseltä ajalta.

Jos tällainen taannehtiva päivitys johtaa liikaa perityn määrän palauttamiseen, tämä voidaan tehdä jakaen palautus enintään 12 kuukauden ajalle siitä päivästä, jona seuraava vuotuinen päivitys tulee voimaan.

2   LUKU

PALKKOJEN JA ELÄKKEIDEN VÄLIAIKAISET PÄIVITYKSET (HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 65 ARTIKLAN 2 KOHTA)

4 artikla

1.

Henkilöstösääntöjen 65 artiklan 2 kohdassa säädetyistä palkkojen ja eläkkeiden väliaikaisista päivityksistä tehdään 1 päivänä tammikuuta voimaan tuleva päätös, jos elinkustannukset muuttuvat huomattavasti kesäkuun ja joulukuun välisenä aikana tämän liitteen 6 artiklassa määriteltyyn kynnysarvoon verrattuna. Tällöin otetaan huomioon ostovoiman kehitysennusteet kuluvan vuotuisen viitekauden aikana.

2.

Nämä väliaikaiset päivitykset otetaan huomioon palkkojen vuotuisessa päivityksessä.

5 artikla

1.

Eurostat laatii vuosittain maaliskuussa ennusteen ostovoiman kehityksestä kyseisellä ajanjaksolla tämän liitteen 13 artiklassa säädetyssä kokouksessa annettujen tietojen perusteella.

Jos ennusteen tuottama prosenttiluku on negatiivinen, tästä prosenttiluvusta otetaan väliaikaisen päivityksen yhteydessä huomioon puolet.

2.

Elinkustannusten kehitystä Belgiassa ja Luxemburgissa mitataan edellisen kalenterivuoden kesä- ja joulukuun välistä aikaa koskevalla yhteisindeksillä.

3.

Kaikkia sellaisia asemapaikkoja varten, joissa sovelletaan korjauskerrointa (muut kuin Belgia ja Luxemburg), laaditaan joulukuuta koskeva arvio 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista hintapariteeteista. Elinkustannusten kehitys lasketaan 1 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

6 artikla

1.

Tämän liitteen 5 artiklan 2 kohdassa mainittu kynnysarvo kuuden kuukauden ajalle vastaa 12 kuukauden ajalle laskettua 6:tta prosenttiyksikköä.

2.

Kynnysarvoa sovelletaan seuraavaa menettelyä noudattaen, jollei tämän liitteen 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan soveltamisesta muuta johdu:

a)

jos kynnysarvo saavutetaan tai ylitetään Belgiassa ja Luxemburgissa (kesä- ja joulukuun välisen yhteisindeksin perusteella mitattuna), päivitetään kaikkien asemapaikkojen palkkoja päivitetään vuotuista päivitysmenettelyä noudattaen,

b)

jos kynnysarvoa ei saavuteta Belgiassa ja Luxemburgissa, päivitetään ainoastaan korjauskertoimia niiden asemapaikkojen osalta, joissa elinkustannusten kehitys (kesä- ja joulukuun välisten implisiittisten indeksien kehityksen perusteella mitattuina) ylittää tämän kynnysarvon.

7 artikla

Tämän liitteen 6 artiklaa sovellettaessa:

Päivityksen suuruus vastaa yhteisindeksiä, joka kerrotaan tarvittaessa puolella ennusteen mukaisesta erityisindikaattorin arvosta, jos tämä on negatiivinen.

Korjauskertoimet ovat yhtä suuret kuin asianomaisen hintapariteetin ja henkilöstösääntöjen 63 artiklassa tarkoitetun vastaavan valuuttakurssin välinen suhde, joka kerrotaan päivityksen suuruudella, jos päivityskynnystä ei saavuteta Belgiassa ja Luxemburgissa.

3   LUKU

KORJAUSKERTOIMEN VOIMAANTULOPÄIVÄ (ASEMAPAIKAT, JOISSA ELINKUSTANNUSTEN KASVU ON NOPEAA)

8 artikla

1.

Asemapaikoissa, joissa elinkustannusten kasvu on nopeaa (implisiittisten indeksien kehityksen perusteella mitattuna), korjauskerroin tulee voimaan ennen 1 päivää tammikuuta, kun kyseessä on väliaikainen päivitys, ja ennen 1 päivää heinäkuuta, kun kyseessä on vuotuinen päivitys. Tarkoituksena on saattaa ostovoiman heikkeneminen asemapaikan ostovoiman sellaisen heikkenemisen mukaiseksi, jossa elinkustannusten kehitys vastaisi kynnysarvoa.

2.

Vuotuinen päivitys tulee voimaan

a)

16 päivänä toukokuuta asemapaikoissa, joiden inflaatioaste on yli 6 prosenttia, ja

b)

1 päivänä toukokuuta asemapaikoissa, joiden inflaatioaste on yli 10 prosenttia.

3.

Väliaikainen päivitys tulee voimaan

a)

16 päivänä marraskuuta asemapaikoissa, joiden inflaatioaste on yli 6 prosenttia, ja

b)

1 päivänä marraskuuta asemapaikoissa, joiden inflaatioaste on yli 10 prosenttia.

4   LUKU

KORJAUSKERTOIMIEN MÄÄRITTÄMINEN JA SOVELTAMISEN LOPETTAMINEN (HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 64 ARTIKLA)

9 artikla

1.

Kyseisten jäsenvaltioiden asiaankuuluvat viranomaiset, unionin toimielimen hallinto tai unionin virkamiesten edustajat tietyssä asemapaikassa voivat pyytää korjauskertoimen määrittämistä tälle asemapaikalle.

Pyynnön tukena olisi oltava objektiivisia tietoja, joista käy ilmi, että kyseisen asemapaikan ja asianomaisen jäsenvaltion pääkaupungin (lukuun ottamatta Alankomaita, joissa vertailu tehdään Haagin eikä Amsterdamin kanssa) välinen elinkustannusten ero on ollut usean vuoden ajan huomattava. Jos Eurostat vahvistaa, että ero on huomattava (yli 5 prosenttia) ja pysyvä, komissio määrittää henkilöstösääntöjen 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä korjauskertoimen kyseiselle asemapaikalle.

2.

Komissio voi myös päättää henkilöstösääntöjen 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä lopettaa tiettyä asemapaikkaa koskevan korjauskertoimen soveltamisen. Tällöin päätöksen on perustuttava jompaankumpaan seuraavista seikoista:

a)

kyseisen jäsenvaltion asiaankuuluvat viranomaiset, unionin toimielimen hallinto tai unionin virkamiesten edustajat kyseisessä asemapaikassa ovat tehneet pyynnön, jossa todetaan, että kyseisen asemapaikan ja asianomaisen jäsenvaltion pääkaupungin välinen elinkustannusten ero ei enää ole merkittävä (alle 2 prosenttia). Lähentymisen on oltava pysyvä ja Eurostatin vahvistama;

b)

kyseisessä asemapaikassa ei enää ole unionin virkamiehiä eikä väliaikaista henkilöstöä.

5   LUKU

MALTILLISTAMIS- JA POIKKEUSLAUSEKKEET

10 artikla

Vuotuisen päivityksen laskemisessa käytetyn erityisindikaattorin arvoon sovelletaan 2 prosentin ylärajaa ja – 2 prosentin alarajaa. Jos erityisindikaattorin arvo ylittää ylärajan tai jää alle alarajan, päivityksen suuruus lasketaan kyseisen raja-arvon perusteella.

Ensimmäistä kohtaa ei sovelleta yhtä aikaa 11 artiklan kanssa.

Vuotuisen päivityksen jäännöstä, joka saadaan laskemalla erityisindikaattorin avulla lasketun päivityksen suuruuden ja raja-arvon perusteella määritetyn päivityksen suuruuden erotus, sovelletaan seuraavan vuoden 1 päivästä huhtikuuta.

11 artikla

1.

Jos unionin kuluvan vuoden reaalinen bruttokansantuote laskee komission ennusteen mukaan ja erityisindikaattori on positiivinen, ainoastaan osaa erityisindikaattorista käytetään päivityksen suuruuden laskemiseen. Päivityksen suuruuden jäännöstä, joka vastaa erityisindikaattorin jäljelle jäävää osaa, sovelletaan myöhemmästä ajankohdasta alkaen seuraavana vuonna. Tätä päivityksen suuruuden jäännöstä ei oteta huomioon 10 artiklaa sovellettaessa. Unionin bruttokansantuotteen suuruus, vaikutukset erityisindikaattorin jakautumiseen ja soveltamispäivämäärä määritetään seuraavan taulukon mukaisesti:

Unionin bruttokansantuote

Vaikutukset erityisindikaattoriin

Toisen osan maksupäivä

[– 0,1 %; – 1 %]

33 %; 67 %

1 päivänä huhtikuuta vuonna n + 1

[– 1 %; – 3 %]

0 %; 100 %

1 päivänä huhtikuuta vuonna n + 1

alle – 3 prosentin

0 %

2.

Jos 1 kohdassa mainittu ennuste eroaa komission toimittamista lopullisista unionin bruttokansantuotetta koskevista tiedoista ja jos nämä lopulliset tiedot aiheuttaisivat muutoksia 1 kohdan taulukossa esitettyihin erityisindikaattoriin kohdistuviin vaikutuksiin, tarvittavat korjaukset, myös taannehtivat positiiviset tai negatiiviset mukautukset, toteutetaan saman taulukon mukaisesti.

3.

Komissio julkaisee mahdolliset korjauksen jälkeen päivitetyt viitemäärät tiedoksi kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

4.

Jos erityisindikaattorin arvoa ei 1 tai 2 kohdan soveltamisen johdosta käytetty palkkojen ja eläkkeiden päivitykseen, kyseistä arvoa käytetään perustana laskettaessa tulevaa päivitystä, kun unionin bruttokansantuotteen kumulatiivinen kasvu vuodesta, jona 1 tai 2 kohtaa sovellettiin, muuttuu positiiviseksi. Joka tapauksessa ensimmäisessä virkkeessä mainittuun arvoon sovelletaan soveltuvin osin tämän liitteen 10 artiklassa säädettyjä raja-arvoja ja periaatteita. Eurostat mittaa säännöllisesti unionin bruttokansantuotteen kehitystä tässä tarkoituksessa.

5.

Tarvittaessa 10 artiklan ja tämän artiklan soveltamisesta johtuvat oikeudelliset seuraukset ovat täysin voimassa myös 15 artiklassa tarkoitetun tämän liitteen voimassaoloajan päätyttyä.

6   LUKU

EUROSTATIN TEHTÄVÄT JA SUHTEET KANSALLISIIN TILASTOLAITOKSIIN JA MUIHIN KANSALLISIIN VIRANOMAISIIN

12 artikla

Eurostatin tehtävänä on valvoa palkkojen päivittämiseksi huomioon otettavien tekijöiden laskemisessa käytettyjen perustietojen ja tilastollisten menetelmien laatua. Sen tehtävänä on erityisesti laatia ja suorittaa tätä valvontaa varten tarvittavat arviot ja tutkimukset.

13 artikla

Eurostat kutsuu vuosittain maaliskuussa koolle kansallisten tilastolaitosten tai muiden jäsenvaltioiden viranomaisten asiantuntijoista koostuvan työryhmän kokouksen, jäljempänä 'henkilöstösääntöjen 64 ja 65 artiklaa koskeva työryhmä'.

Kokouksessa käsitellään tilastollisia menetelmiä ja niiden soveltamista erityis- ja tarkistusindikaattoreiden, yhteisindeksin ja hintapariteettien osalta.

Lisäksi on esitettävä palkkojen väliaikaista päivitystä varten tehtävään ostovoiman kehitystä koskevaan arviointiin tarvittavat tiedot ja valtionhallinnon työaikojen kehitystä koskevat tiedot.

14 artikla

Kunkin jäsenvaltion on toimitettava Eurostatille tämän pyynnöstä tiedot tekijöistä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen muodostumiseen ja kehitykseen.

7   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖS JA TARKISTUSLAUSEKE

15 artikla

1.

Tämän liitteen säännöksiä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 201431 päivään joulukuuta 2023.

2.

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2022. Kertomuksessa arvioidaan tämän liitteen 2 artiklan mukaista selvitystä ja erityisesti sitä, vastaako unionin virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden ostovoiman kehitys valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kehitystä. Komissio tekee kertomuksensa perusteella tarvittaessa ehdotuksen tämän liitteen ja henkilöstösääntöjen 66 a artiklan muuttamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 336 artiklan nojalla.

3.

Tätä liitettä ja henkilöstösääntöjen 66 a artiklaa sovelletaan väliaikaisesti tämän artiklan 1 kohdassa ja henkilöstösääntöjen 66 a artiklassa säädettyjen määräaikojen päätyttyä, kunnes Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet asetuksen komission ehdotuksen pohjalta.

4.

Vuoden 2018 lopussa komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle väliaikaisen kertomuksen tämän liitteen ja henkilöstösääntöjen 66 a artiklan soveltamisesta.";

72)

Muutetaan liite XII seuraavasti:

a)

korvataan 2 artikla seuraavasti:

"2 artikla

1.   Jos maksuosuutta päivitetään, päivitys tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta samanaikaisesti henkilöstösääntöjen 65 artiklassa säädetyn palkkojen vuotuisen päivityksen kanssa. Päivitys ei saa johtaa siihen, että maksuosuus olisi enemmän kuin yksi prosenttiyksikköä yli tai alle edelliselle vuodelle vahvistetun määrän.

2.   Vakuutusmatemaattisesti laskemalla saatavan maksuosuusprosentin päivityksen ja 1 kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitetusta vaihtelusta johtuvan päivityksen erotusta ei minään ajankohtana palauteta, eikä sitä näin ollen oteta huomioon myöhemmissä vakuutusmatemaattisissa laskelmissa. Vakuutusmatemaattisesti laskemalla saatava maksuosuusprosentti on mainittava tämän liitteen 1 artiklassa tarkoitetussa arviointiraportissa.";

b)

korvataan 4 artiklan 6 kohdassa luku "12" luvulla "30";

c)

korvataan 10 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa luku "12" luvulla "30";

d)

lisätään artikla seuraavasti:

"11 a artikla

Liikkuva keskiarvo lasketaan vuoteen 2020 saakka tämän liitteen 4 artiklan 6 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan soveltamista varten seuraavan taulukon mukaisesti:

 

Vuonna 2014 – 16 vuotta

 

Vuonna 2015 – 18 vuotta

 

Vuonna 2016 – 20 vuotta

 

Vuonna 2017 – 22 vuotta

 

Vuonna 2018 – 24 vuotta

 

Vuonna 2019 – 26 vuotta

 

Vuonna 2020 – 28 vuotta.";

e)

korvataan 12 artikla seuraavasti:

"12 artikla

Liitteessä VIII olevassa 4 ja 8 artiklassa vahvistettu koronkorkojen laskemisessa käytettävä korko on tämän liitteen 10 artiklassa tarkoitettu tosiasiallinen korko, ja sitä päivitetään tarvittaessa viisivuotisten vakuutusmatemaattisten arviointien yhteydessä.

Liitteessä VIII olevassa 4 ja 8 artiklassa tarkoitettu korko on päivityksen osalta ymmärrettävä viitekoroksi. Komissio julkaisee päivitetyn tosiasiallisen koron kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.".

f)

korvataan 14 artikla seuraavasti:

"14 artikla

1.   Komissio antaa vuonna 2022 kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomuksessa tarkastellaan tämän liitteen talousarviovaikutuksia ja arvioidaan eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattista tasapainoa. Komissio tekee kertomuksensa perusteella tarvittaessa ehdotuksen tämän liitteen tarkistamiseksi.

2.   Komissio toimittaa vuonna 2018 Euroopan parlamentille ja neuvostolle väliaikaisen kertomuksen tämän liitteen soveltamisesta.";

73)

Muutetaan liite XIII seuraavasti:

a)

korvataan 7 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa sana "mukautetaan" sanalla "päivitetään"

b)

kumotaan 10 artikla, 14–17 artikla ja 18 artiklan 2 kohta;

c)

korvataan 18 artiklan 1 kohdassa sana "mukautetaan" sanalla "päivitetään" ja sana "vuosimukautusta" sanalla "vuosipäivitystä";

d)

korvataan 19 artikla seuraavasti:

"19 artikla

Sen estämättä, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1023/2013 (13) säännöksissä säädetään, henkilöstösääntöjen 63, 64, 65, 82 ja 83 a artikla, sen liitteet XI ja XII sekä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 20 artiklan 1 kohta sekä 64, 92 ja 132 artikla sellaisina kuin ne ovat voimassa ennen 1.11.2013 pysyvät voimassa yksinomaan sellaisia mukautuksia varten, joita tarvitaan kyseisten artiklojen soveltamista koskevan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 266 artiklan mukaisesti;

e)

muutetaan 20 artikla seuraavasti:

i)

kumotaan 2 kohta;

ii)

korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

"Kyseisten virkamiesten eläkkeisiin sovelletaan korjauskerrointa vain, jos virkamiehen asuinpaikka on sama kuin hänen viimeinen asemapaikkansa tai samassa maassa kuin hänen liitteessä VII olevan 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu lähtöpaikkakuntansa. Eläkettä saava virkamies voi kuitenkin pyytää nimittävää viranomaista muuttamaan hänen lähtöpaikkakuntansa perhesyistä tai terveydellisistä syistä; tätä koskeva päätös tehdään kyseisen virkamiehen pyyntönsä tueksi toimittaman asianmukaisen näytön perusteella.";

iii)

poistetaan 4 kohdan viimeinen virke;

f)

korvataan 21 artikla seuraavasti:

"21 artikla

Sen estämättä, mitä henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisen kohdan toisessa virkkeessä säädetään, virkamies, joka on tullut palvelukseen ennen 1 päivää toukokuuta 2004, saa 2 prosenttia kyseisessä säännöksessä mainitusta palkasta liitteessä VIII olevan 3 artiklan säännösten mukaisesti laskettua palvelusvuotta kohden.

Virkamies, joka on tullut palvelukseen 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana, saa 1,9 prosenttia kyseisessä säännöksessä mainitusta palkasta liitteessä VIII olevan 3 artiklan säännösten mukaisesti laskettua palvelusvuotta kohden.";

g)

korvataan 22 artikla seuraavasti:

"22 artikla

1.   Jos virkamies on ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta 1 päivänä toukokuuta 2004, hän saavuttaa oikeuden vanhuuseläkkeeseen 60 vuoden iässä.

Jos virkamies on vähintään 35-vuotias 1 päivänä toukokuuta 2014 ja on tullut palvelukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2014, hän saavuttaa oikeuden vanhuuseläkkeeseen seuraavan taulukon osoittamassa iässä:

Ikä 1.5.2014

Eläkeikä

Ikä 1.5.2014

Eläkeikä

60 vuotta tai enemmän

60 vuotta

47 vuotta

62 vuotta 6 kuukautta

59 vuotta

60 vuotta 2 kuukautta

46 vuotta

62 vuotta 8 kuukautta

58 vuotta

60 vuotta 4 kuukautta

45 vuotta

62 vuotta 10 kuukautta

57 vuotta

60 vuotta 6 kuukautta

44 vuotta

63 vuotta 2 kuukautta

56 vuotta

60 vuotta 8 kuukautta

43 vuotta

63 vuotta 4 kuukautta

55 vuotta

61 vuotta

42 vuotta

63 vuotta 6 kuukautta

54 vuotta

61 vuotta 2 kuukautta

41 vuotta

63 vuotta 8 kuukautta

53 vuotta

61 vuotta 4 kuukautta

40 vuotta

63 vuotta 10 kuukautta

52 vuotta

61 vuotta 6 kuukautta

39 vuotta

64 vuotta 3 kuukautta

51 vuotta

61 vuotta 8 kuukautta

38 vuotta

64 vuotta 4 kuukautta

50 vuotta

61 vuotta 11 kuukautta

37 vuotta

64 vuotta 5 kuukautta

49 vuotta

62 vuotta 2 kuukautta

36 vuotta

64 vuotta 6 kuukautta

48 vuotta

62 vuotta 4 kuukautta

35 vuotta

64 vuotta 8 kuukautta

Jos virkamies on alle 35-vuotias 1 päivänä toukokuuta 2014, hän saavuttaa oikeuden vanhuuseläkkeeseen 65 vuoden iässä.

Sellaisen virkamiehen eläkeikä, joka on vähintään 45-vuotias 1 päivänä toukokuuta 2014 ja on tullut palvelukseen 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana, on kuitenkin edelleen 63 vuotta.

Ennen 1 päivää tammikuuta 2014 palveluksessa olevien virkamiesten eläkeikä, joka on otettava huomioon kaikissa näiden henkilöstösääntöjen viittauksissa eläkeikään, määräytyy edellä olevien säännösten mukaan, jollei näissä henkilöstösäännöissä toisin säädetä.

2.   Sen estämättä, mitä liitteessä VIII olevassa 2 artiklassa säädetään, jos ennen 1 päivää tammikuuta 2014 palvelukseen tullut virkamies jatkaa palveluksessa saavutettuaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän, hänellä on oikeus saada 2,5 prosentin lisäkorotus viimeiseen peruspalkkaansa kultakin tämän iän saavuttamisen jälkeiseltä työskentelyvuodelta; hänen eläkkeensä kokonaismäärä voi kuitenkin olla enintään 70 prosenttia hänen viimeisestä peruspalkastaan, joka määritetään tapauksen mukaan henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisen tai kolmannen kohdan mukaisesti.

Jos virkamies oli 1 päivänä toukokuuta 2004 vähintään 50-vuotias tai hän oli ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta, edellisessä alakohdassa säädetty eläkkeen korotus ei voi kuitenkaan olla alle 5 prosenttia hänelle 60 ikävuoteen mennessä kertyneiden eläkeoikeuksien määrästä.

Tämä korotus myönnetään myös kuolemantapauksessa, jos virkamies on jäänyt palvelukseen saavutettuaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän.

Jos liitteen IV a mukaisesti osa-aikatyössä oleva virkamies, joka on tullut palvelukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2014, maksaa eläkemaksut suhteutettuina työskentelyaikaan, tässä kohdassa säädettyjä eläkeoikeuksien korotuksia sovelletaan ainoastaan samassa suhteessa.

3.   Jos virkamies siirtyy eläkkeelle ennen kuin hän on saavuttanut tässä artiklassa säädetyn eläkeiän, 60 vuoden iän ja eläkeiän välisenä aikana sovelletaan ainoastaan puolta liitteessä VIII olevassa 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetystä vähennyksestä.

4.   Poiketen siitä, mitä liitteen IV ainoan artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, virkamies, jonka eläkeikä on 1 artiklan mukaisesti alle 65 vuotta, saa kyseisessä liitteessä säädetyn korvauksen siinä säädetyin edellytyksin siihen päivään asti, jona virkamies saavuttaa eläkeikänsä.

Saavutettuaan tämän iän ja enintään 65-vuotiaaksi asti virkamies saa kuitenkin edelleen korvauksen kunnes hän saavuttaa vanhuuseläkkeen enimmäismäärän, paitsi jos sovelletaan henkilöstösääntöjen 42 c artiklaa.";

h)

korvataan 23 artikla seuraavasti:

"23 artikla

1.   Sovellettaessa henkilöstösääntöjen 52 artiklan a alakohtaa, sekä rajoittamatta 50 artiklan säännösten soveltamista, virkamies, joka on tullut palvelukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2014, jää ilman eri toimenpiteitä eläkkeelle sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona hän täyttää 65 vuotta. Niiden virkamiesten osalta, jotka ovat tulleet palvelukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2014, henkilöstösääntöjen 78 artiklan toisessa kohdassa, 81 a artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja liitteessä VIII olevan 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa sanat "66 vuoden" ja "66 vuotta" tulkitaan tarkoittavan "65 vuoden" ja "65 vuotta".

2.   Sen estämättä, mitä henkilöstösääntöjen 52 artiklassa säädetään, ennen 1 päivää tammikuuta 2014 palvelukseen tulleet virkamiehet, jotka päättävät palvelussuhteensa ennen tämän liitteen 22 artiklan mukaista vanhuuseläkkeeseen oikeuttavaa ikää, voivat pyytää liitteessä VIII olevaa 9 artiklan b alakohdan soveltamista

a)

31 päivään joulukuuta 2015 saakka 55 vuoden iästä alkaen,

b)

31 päivään joulukuuta 2016 saakka 57 vuoden iästä alkaen.

3.   Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen 50 artiklan kahdeksannessa kohdassa säädetään, henkilöstösääntöjen 50 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti yksikön edun vuoksi eläkkeelle siirretyllä virkamiehellä on oikeus eläkkeen maksuun liitteessä VIII olevan 9 artiklan mukaisesti seuraavassa taulukossa esitetystä iästä alkaen:

50 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisen päätöksen päiväys

Ikä

31 päivään joulukuuta 2016 saakka

55 vuotta

31 päivän joulukuuta 2016 jälkeen

58 vuotta"

i)

lisätään artikla seuraavasti:

"24 a artikla

Kun eläke on vahvistettu ennen 1 päivää tammikuuta 2014, eläkkeensaajan eläkeoikeudet katsotaan kyseisen päivämäärän jälkeen vahvistetuiksi niiden sääntöjen mukaisesti, joita sovellettiin eläkeoikeuden alkuperäisellä vahvistamishetkellä. Sama koskee yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän antamaa suojaa.";

j)

korvataan 28 artikla seuraavasti:

"28 artikla

1.   Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklassa tarkoitetuilla toimihenkilöillä, joilla oli sopimus 1 päivänä toukokuuta 2004 ja jotka on nimitetty virkamiehiksi mainitun ajankohdan jälkeen ennen 1 päivää tammikuuta 2014, on eläkkeelle siirtyessään oikeus väliaikaisina toimihenkilöinä kertyneiden eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattiseen tarkistukseen, jossa otetaan huomioon henkilöstösääntöjen 77 artiklassa tarkoitettu heidän eläkeikänsä muuttaminen.

2.   Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2, 3 a ja 3 b artiklassa tarkoitetuilla toimihenkilöillä, joilla on sopimus 1 päivänä tammikuuta 2014 ja jotka nimitetään virkamiehiksi mainitun ajankohdan jälkeen, on eläkkeelle siirtyessään oikeus väliaikaisina toimihenkilöinä tai sopimussuhteisina toimihenkilöinä kertyneiden eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattiseen tarkistukseen, jossa otetaan huomioon henkilöstösääntöjen 77 artiklassa tarkoitetun eläkeiän muuttaminen, jos he ovat 1 päivänä toukokuuta 2014 vähintään 35 vuoden ikäisiä.";

k)

Lisätään jakso seuraavasti:

"5   jakso

30 artikla

1.   Poiketen siitä, mitä liitteessä I olevan A jakson 2 kohdassa säädetään, 31 päivänä joulukuuta 2013 palveluksessa oleviin virkamiehiin sovelletaan seuraavaa tehtäväryhmän AD virkatyyppejä kuvaavaa taulukkoa:

Pääjohtaja

AD 15–AD 16

Johtaja

AD 14–AD 15

Yksikönpäällikkö tai vastaava

AD 9–AD 14

Neuvonantaja tai vastaava

AD 13–AD 14

Siirtymäaikainen vanhempi hallintovirkamies

AD 14

Siirtymäaikainen hallintovirkamies

AD 13

Hallintovirkamies

AD 5–AD 12

2.   Nimittävä viranomainen luokittelee 31 päivänä joulukuuta 2013 palveluksessa olevat tehtäväryhmän AD virkamiehet virkatyyppeihin 1 päivästä tammikuuta 2014 seuraavasti:

a)

Virkamiehet, jotka olivat 31 päivänä joulukuuta 2013 palkkaluokassa AD 14 ja jotka eivät olleet johtajia tai vastaavia, yksikönpäälliköitä tai vastaavia taikka neuvonantajia tai vastaavia, määrätään virkatyyppiin "siirtymäaikainen vanhempi hallintovirkamies".

b)

Virkamiehet, jotka olivat 31 päivänä joulukuuta 2013 palkkaluokassa AD 13 ja jotka eivät olleet yksikönpäälliköitä tai vastaavia taikka neuvonantajia tai vastaavia, määrätään virkatyyppiin "siirtymäaikainen hallintovirkamies".

c)

Virkamiehet, jotka olivat 31 päivänä joulukuuta 2013 palkkaluokassa AD 9–AD 14 ja jotka olivat yksikönpäälliköitä tai vastaavia, määrätään virkatyyppiin "yksikönpäällikkö tai vastaava".

d)

Virkamiehet, jotka olivat 31 päivänä joulukuuta 2013 palkkaluokassa AD 13 tai AD 14 ja jotka olivat neuvonantajia tai vastaavia, määrätään virkatyyppiin "neuvonantaja tai vastaava".

e)

Virkamiehet, jotka olivat 31 päivänä joulukuuta 2013 palkkaluokassa AD 5–AD 12 ja jotka eivät olleet yksikönpäälliköitä tai vastaavia, määrätään virkatyyppiin "hallintovirkamies".

3.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, nimittävä viranomainen voi ennen 31 päivää joulukuuta 2015 määrätä virkamiehet, jotka hoitavat erityistehtäviä palkkaluokissa AD 9–AD 14, virkatyyppiin "yksikönpäällikkö tai vastaava" tai "neuvonantaja tai vastaava". Kukin nimittävä viranomainen antaa säännökset tämän artiklan soveltamiseksi. Tätä säännöstä voidaan kuitenkin soveltaa enintään 5 prosenttiin niistä virkamiehistä, jotka ovat tehtäväryhmässä AD 31 päivänä joulukuuta 2013.

4.   Määrääminen tiettyyn virkatyyppiin pysyy voimassa, kunnes virkamies määrätään uusiin tehtäviin toisessa virkatyypissä.

5.   Jos 44 artiklan ensimmäisen kohdan edellytykset täyttyvät, palkkaluokassa AD 12 palkkatasolla 5 olevat hallintovirkamiehet saavat 1 päivästä tammikuuta 2016 peruspalkkaansa korotuksen, joka vastaa palkkaluokan AD 12 palkkatason 4 ja palkkaluokan AD 12 palkkatason 3 erotusta.

6.   Jos 44 artiklan ensimmäisen kohdan edellytykset täyttyvät, palkkaluokassa AD 12 palkkatasolla 5 olevat hallintovirkamiehet, jotka ovat oikeutettuja 5 kohdan mukaiseen korotukseen, saavat kahden vuoden kuluttua peruspalkkaansa uuden korotuksen, joka vastaa palkkaluokan AD 12 palkkatason 5 ja palkkaluokan AD 12 palkkatason 4 erotusta.

7.   Poiketen siitä, mitä 5 kohdassa säädetään, palkkaluokassa AD 12 oleviin hallintovirkamiehiin, jotka ovat tulleet palvelukseen ennen 1 päivää toukokuuta 2004 ja joita ei ole ylennetty 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän toukokuuta 2013 välisenä aikana, sovelletaan seuraavia määräyksiä:

a)

jos 44 artiklan ensimmäisen kohdan edellytykset täyttyvät, palkkatasolla 8 olevat hallintovirkamiehet saavat 1 päivästä tammikuuta 2016 peruspalkkaansa korotuksen, joka vastaa palkkaluokan AD 12 palkkatason 4 ja palkkaluokan AD 12 palkkatason 3 erotusta,

b)

jos virkamiehet ovat oikeutettuja a alakohdan mukaiseen korotukseen, palkkatasolla 8 olevat virkamiehet saavat kahden vuoden kuluttua peruspalkkaansa uuden korotuksen, joka vastaa palkkaluokan AD 12 palkkatason 5 ja palkkaluokan AD 12 palkkatason 4 erotusta.

8.   Jos 44 artiklan ensimmäisen kohdan edellytykset täyttyvät, palkkaluokassa AD 13 palkkatasolla 5 olevat siirtymäaikaiset hallintovirkamiehet saavat 1 päivästä tammikuuta 2016 peruspalkkaansa korotuksen, joka vastaa palkkaluokan AD 13 palkkatason 4 ja palkkaluokan AD 13 palkkatason 3 erotusta.

9.   Jos 44 artiklan ensimmäisen kohdan edellytykset täyttyvät, palkkaluokassa AD 13 palkkatasolla 5 olevat siirtymäaikaiset hallintovirkamiehet, jotka ovat oikeutettuja 8 kohdan mukaiseen korotukseen, saavat kahden vuoden kuluttua peruspalkkaansa uuden korotuksen, joka vastaa palkkaluokan AD 13 palkkatason 5 ja palkkaluokan AD 13 palkkatason 4 erotusta.

10.   Jos 5–9 kohdan mukaisesti peruspalkkaansa korotuksen saanut virkamies nimitetään myöhemmin yksikönpäälliköksi tai vastaavaksi taikka neuvonantajaksi tai vastaavaksi samaan palkkaluokkaan, hän säilyttää oikeuden peruspalkan korotukseen.

11.   Poiketen siitä, mitä 46 artiklan ensimmäisessä virkkeessä säädetään, lähinnä ylempään palkkaluokkaan nimitetyt virkamiehet, jotka ovat oikeutettuja 5, 6, 8 ja 9 kohdassa säädettyyn peruspalkan korotukseen, luokitellaan kyseisen palkkaluokan toiselle palkkatasolle. He menettävät oikeutensa 5, 6, 8 ja 9 kohdassa säädettyyn peruspalkan korotukseen.

12.   Edellä 7 kohdassa säädettyä peruspalkan korotusta ei makseta ylennyksen jälkeen eikä sitä käytetä perustana määritettäessä kuukausittaista peruspalkan korotusta tämän liitteen 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

31 artikla

1.   Poiketen siitä, mitä liitteessä I olevan A jakson 2 kohdassa säädetään, 31 päivänä joulukuuta 2013 palveluksessa oleviin virkamiehiin sovelletaan seuraavaa tehtäväryhmän AST virkatyyppejä kuvaavaa taulukkoa:

Siirtymäaikainen vanhempi hallintoavustaja

AST 10–AST 11

Siirtymäaikainen hallintoavustaja

AST 1–AST 9

Siirtymäaikainen apulaishallintoavustaja

AST 1–AST 7

Siirtymäaikainen tukihenkilöstön työntekijä

AST 1–AST 5

2.   Nimittävä viranomainen luokittelee 31 päivänä joulukuuta 2013 palveluksessa olevat tehtäväryhmän AST virkamiehet virkatyyppeihin 1 päivästä tammikuuta 2014 1 kohdassa seuraavasti:

a)

Virkamiehet, jotka olivat 31 päivänä joulukuuta 2013 palkkaluokassa AST 10 ja AST 11, määrätään virkatyyppiin "siirtymäaikainen vanhempi hallintoavustaja".

b)

Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 entisellä ura-alueella B tai ennen 1 päivää toukokuuta 2004 entisellä ura-alueella C tai D olleet virkamiehet, jotka ovat siirtyneet tehtäväryhmään AST rajoituksetta ja joihin ei sovelleta a alakohtaa, sekä 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen palvelukseen otetut AST-tehtäväryhmän virkamiehet määrätään virkatyyppiin "siirtymäaikainen hallintoavustaja".

c)

Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 entisellä ura-alueella C olleet virkamiehet, joihin ei sovelleta a tai b alakohtaa, määrätään virkatyyppiin "siirtymäaikainen apulaishallintoavustaja".

d)

Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 entisellä ura-alueella D olleet virkamiehet, joihin ei sovelleta a tai b alakohtaa, määrätään virkatyyppiin "siirtymäaikainen tukihenkilöstön työntekijä".

3.   Määrääminen tiettyyn virkatyyppiin pysyy voimassa, kunnes virkamies määrätään uusiin tehtäviin toisessa virkatyypissä. Siirtymäaikainen hallintoavustaja ja siirtymäaikainen tukihenkilöstön työntekijä voidaan määrätä liitteessä I olevassa A osassa tarkoitettuun hallintoavustajan virkatyyppiin vain edellyttäen, että noudatetaan henkilöstösääntöjen 4 artiklassa ja 29 artiklan 1 kohdassa vahvistettua menettelyä. Yleneminen on mahdollista ainoastaan kutakin 1 kohdassa esitettyä virkatyyppiä vastaavan urarakenteen sisällä.

4.   Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen 6 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I olevassa B osassa säädetään, ylennyksiin tarvittava lähinnä ylemmässä palkkaluokassa avointen virkojen määrä lasketaan siirtymäaikaisten tukihenkilöstön työntekijöiden osalta erikseen. Sovelletaan seuraavia prosenttilukuja:

 

Palkkaluokka

Osuus

Siirtymäaikaiset tukihenkilöstön työntekijät

5

4

10 %

3

22 %

2

22 %

1

Siirtymäaikaisten tukihenkilöstön työntekijöiden osalta ylenemistä varten vertaillaan samassa palkkaluokassa olevien ja samaan virkatyyppiin luokiteltujen ylennyskelpoisten virkamiesten ansioita (henkilöstösääntöjen 45 artiklan 1 kohta).

5.   Siirtymäaikaisilla apulaishallintoavustajilla ja tukihenkilöstön työntekijöillä, jotka olivat ennen 1 päivää toukokuuta 2004 entisellä ura-alueella C tai D, on edelleen liitteessä VI vahvistetuin edellytyksin oikeus saada tekemistään ylitöistä korvaus joko vapaana tai palkkana, jos yksikön tarpeiden vuoksi ei ole mahdollista myöntää korvaavaa vapaata sitä kuukautta seuraavan kahden kuukauden aikana, jonka aikana ylityötunnit on tehty.

6.   Virkamiehet, jotka ovat saaneet henkilöstösääntöjen 55 a artiklan 2 kohdan g alakohdan ja henkilöstösääntöjen liitteessä IV a olevan 4 artiklan perusteella luvan työskennellä osa-aikaisesti ennen 1 päivää tammikuuta 2014 alkavan ja sen jälkeen jatkuvan ajanjakson, voi jatkaa osa-aikaista työskentelyä samoin ehdoin yhteensä enintään viiden vuoden ajan.

7.   Virkamiehet, joiden eläkeikä on tämän liitteen 22 artiklan mukaisesti alempi kuin 65 vuotta, voivat henkilöstösääntöjen 55 a artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitetun kolmen vuoden ajan lykätä eläkkeelle jäämistään, ei kuitenkaan yli 65 vuoden iän.

32 artikla

Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä II olevan 1 artiklan neljännen kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetään, tehtäväryhmän AST/SC edustusta henkilöstökomiteassa ei tarvitse taata ennen henkilöstökomitean seuraavia vaaleja, joissa tehtäväryhmän AST/SC henkilöstö voi olla edustettuna.

33 artikla

Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen 40 artiklan 2 kohdassa säädetään, jos virkamies on 31 päivänä joulukuuta 2013 ollut koko uransa aikana virkavapaalla yli kymmenen vuotta, henkilökohtaisista syistä myönnettävän virkavapaan kokonaispituus saa olla enintään 15 vuotta virkamiehen koko uran aikana."

2 artikla

Muutetaan Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot seuraavasti:

1)

Kumotaan 1 artiklan toinen luetelmakohta.

2)

Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti:

"f)

toimihenkilöä, joka on määrätty hoitamaan henkilöstösääntöjen 1 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua virastoa koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon sisältyvää tointa, jonka budjettivallan käyttäjät ovat luokitelleet väliaikaiseksi, lukuun ottamatta kyseisen viraston perustamisesta annetussa unionin säädöksessä tarkoitettuja viraston päällikköjä ja varapäällikköjä sekä virastoon yksikön edun mukaisesti tilapäisesti siirrettyjä virkamiehiä.".

3)

Kumotaan 3 artikla.

4)

Korvataan 3 b artiklan b alakohdan i alakohta seuraavasti:

"i)

virkamiehiä tai väliaikaisia toimihenkilöitä AST/SC- ja AST-tehtäväryhmässä;".

5)

Korvataan 8 artiklan ensimmäisessä kohdassa sanat "2 artiklan alakohdassa" sanoilla "2 artiklan a tai f alakohdassa".

6)

Kumotaan 10 artiklan 4 kohta.

7)

Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

a)

korvataan ensimmäisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä sanat "11-26 artiklan" sanoilla "11-26 a artiklan";

b)

korvataan kolmannessa kohdassa sanat "toisessa kohdassa" sanoilla "kolmannessa kohdassa".

8)

Muutetaan 12 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

"1.   Väliaikaisia toimihenkilöitä palvelukseen otettaessa pyritään varmistamaan, että toimielin saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia henkilöitä, jotka otetaan palvelukseen unionin jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudesta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta.

Väliaikainen henkilöstö valitaan ilman rotuun, poliittiseen, aatteelliseen tai uskonnolliseen vakaumukseen, sukupuoleen tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää sekä riippumatta heidän siviilisäädystään tai perhesuhteistaan.

Tointa ei saa varata tietyn jäsenvaltion kansalaisille. Unionin kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteen mukaisesti kukin toimielin voi hyväksyä asianmukaisia toimenpiteitä, jos väliaikaisen henkilöstön kansalaisuuksissa on havaittu merkittävä epätasapaino, joka ei ole objektiivisesti perusteltavissa. Nämä asianmukaiset toimenpiteet on perusteltava eivätkä ne saa koskaan johtaa muihin kuin ansioihin perustuviin palvelukseen ottoa koskeviin perusteisiin. Ennen tällaisten asianmukaisten toimenpiteiden hyväksymistä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen vahvistaa yleiset säännökset tämän kohdan täytäntöönpanemiseksi henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen edellisen alakohdan täytäntöönpanosta kolmen vuoden kuluttua 1 päivästä tammikuuta 2014.

Jotta voidaan helpottaa palvelukseen ottamista mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta, toimielinten on pyrittävä tukemaan henkilöstönsä lapsille tarjottavaa monikielistä ja monikulttuurista koulutusta.";

b)

korvataan 5 kohdassa sanat "Kukin toimielin" sanoilla "Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen".

9)

Korvataan 14 artikla seuraavasti:

"14 artikla

1.   Väliaikaisen toimihenkilön on oltava koeajalla yhdeksän kuukautta.

Jos väliaikainen toimihenkilö on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden, henkilöstösääntöjen 58 artiklassa tarkoitetun äitiysloman tai tapaturman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavalla ajalla. Koeajan kokonaiskesto voi olla enintään viisitoista kuukautta.

2.   Jos koeajalla olevan väliaikaisen toimihenkilön työsuoritus osoittautuu ilmeisen riittämättömäksi, hänestä voidaan laatia kertomus milloin tahansa ennen koeajan päättymistä.

Tämä kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa. Väliaikaisen toimihenkilön lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle. Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi kertomuksen perusteella päättää koeajalla olevan väliaikaisen toimihenkilön irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen tai määrätä väliaikaisen toimihenkilön toiseen yksikköön koeajan jäljellä olevaksi ajaksi.

3.   Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä laaditaan arviointikertomus väliaikaisen toimihenkilön kyvyistä hoitaa tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään viranhoidossa. Tämä kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle väliaikaiselle toimihenkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa.

Jos kertomuksessa suositellaan irtisanomista tai, poikkeuksellisissa olosuhteissa, koeajan pidentämistä 1 kohdan mukaisesti, koeajalla olevan väliaikaisen toimihenkilön lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle.

Väliaikainen toimihenkilö, jonka työsuoritus tai käytös ei ole osoittautunut riittävän hyväksi hänen tullakseen nimitetyksi toimeen, irtisanotaan.

Lopullinen päätös tehdään tässä kohdassa tarkoitetun kertomuksen sekä niiden tietojen perusteella, joita 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulla viranomaisella on käytettävissään väliaikaisen toimihenkilön asennoitumisesta henkilöstösääntöjen II osaston säännöksiin.

4.   Irtisanottu väliaikainen toimihenkilö saa kunkin suoritetun koeajan kuukauden osalta korvauksen, joka on kolmannes hänen peruspalkastaan.".

10)

Lisätään 15 artiklan 1 kohdan ensimmäiseen alakohtaan virke seuraavasti:

"Väliaikainen toimihenkilö, jonka luokitus on vahvistettu 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun viranomaisen antamien luokitusperusteiden mukaisesti, säilyttää väliaikaisena toimihenkilönä hankkimansa ikälisät, jos hänet palkataan väliaikaiseksi toimihenkilöksi samassa palkkaluokassa välittömästi edeltävän väliaikaisen työskentelyjakson jälkeen.".

11)

Korvataan 16 artikla seuraavasti:

"16 artikla

Henkilöstösääntöjen 42 a ja 42 b artiklan sekä 55–61 artiklan säännöksiä, jotka koskevat lomia, työajan pituutta, ylityötunteja, keskeytymätöntä vuorotyötä, päivystämistä työpaikalla tai kotona ja yleisiä vapaapäiviä, sovelletaan soveltuvin osin. Erityisloma, vanhempainloma ja perheloma eivät voi kestää pidempään kuin työsopimus. Lisäksi henkilöstösääntöjen 41, 42, 45 ja 46 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 29 artiklassa tarkoitettuihin väliaikaisiin toimihenkilöihin heidän palvelukseenottopäivästään riippumatta.;

Henkilöstösääntöjen 59 artiklassa säädetty palkallinen sairausloma voi kuitenkin olla enintään kolme kuukautta tai väliaikaisen toimihenkilön palveluksessaoloajan pituinen, jos se on pidempi kuin kolme kuukautta. Kyseinen loma ei voi kestää pidempään kuin asianomaisen henkilön työsopimus.

Edellä mainittujen määräaikojen päätyttyä toimihenkilö, jonka työsopimusta ei irtisanota, vaikka hän ei voi vielä palata tehtäviinsä, määrätään palkattomalle lomalle.

Jos toimihenkilö on sairastunut ammattitautiin tai joutunut tapaturmaan tehtäviään hoitaessaan, hän saa koko työkyvyttömyytensä ajan täyttä palkkaa niin kauan kuin hänelle ei ole myönnetty oikeutta 33 artiklassa tarkoitettuun työkyvyttömyyseläkkeeseen.".

12)

Korvataan 17 artikla seuraavasti:

"17 artikla

Väliaikainen toimihenkilö voi poikkeuksellisesti ja omasta pyynnöstään saada palkatonta lomaa pakottavien henkilökohtaisten syiden vuoksi. Henkilöstösääntöjen 12 b artiklaa sovelletaan myös henkilökohtaisista syistä myönnetyn palkattoman loman aikana.

Edellä 12 b artiklassa tarkoitettua lupaa ei myönnetä väliaikaiselle toimihenkilölle sellaista vastikkeellista tai vastikkeetonta ammattitoimintaa varten, johon liittyy edunvalvontaa tai asioiden edistämistä hänen toimielimessään ja joka saattaa johtaa ristiriitaan toimihenkilön toimielimen oikeutetun edun kanssa.

Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen vahvistaa tämän loman pituuden, joka voi olla enintään neljännes kyseisen henkilön siihenastisesta palveluksessaoloajasta ja enintään

kolme kuukautta, jos kyseinen toimihenkilö on ollut palveluksessa vähemmän kuin neljä vuotta, ja

kaksitoista kuukautta muissa tapauksissa.

Edellisessä kohdassa tarkoitetun loman kestoa ei oteta huomioon henkilöstösääntöjen 44 artiklan ensimmäisen kohdan säännöksiä sovellettaessa.

Väliaikaisen toimihenkilön palkattoman loman aikana 28 artiklassa tarkoitetun sairaus- ja tapaturmavakuutuksen soveltaminen häneen keskeytetään.

Väliaikainen toimihenkilö, joka ei harjoita ansiotoimintaa, voi kuitenkin pyynnöstä, joka on esitettävä kuukauden kuluessa palkattoman loman alkamisesta, saada edelleen suojan 28 artiklassa tarkoitettujen riskien kattamiseksi edellyttäen, että hän maksaa lomansa aikana puolet mainitussa artiklassa säädetyistä maksuista; maksu lasketaan väliaikaisen toimihenkilön viimeisen peruspalkan perusteella.

Lisäksi 2 artiklan c tai d alakohdassa tarkoitettu väliaikainen toimihenkilö, joka voi osoittaa, että hän ei voi saada eläkeoikeuksia muusta eläkejärjestelmästä, voi pyynnöstä saada edelleen eläkeoikeuksia palkattoman lomansa ajalta edellyttäen, että hän suorittaa 41 artiklassa tarkoitetun maksun kolminkertaisena; maksu lasketaan väliaikaisen toimihenkilön palkkaluokan ja palkkatason peruspalkan perusteella.

Väliaikainen toimihenkilö, jonka äitiysloma alkaa ennen hänen työsopimuksensa päättymistä, on oikeutettu äitiyslomaan ja äitiysrahaan.".

13)

Muutetaan 20 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdassa sana "mukauttamista" sanalla "päivitystä";

b)

korvataan 3 kohdassa sana "erityismaksua" sanalla "yhteisvastuumaksua";

c)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

"4.   Henkilöstösääntöjen 44 artiklaa sovelletaan väliaikaisiin toimihenkilöihin soveltuvin osin.".

14)

Muutetaan 28 a artikla seuraavasti:

a)

korvataan 3 kohdan viimeisessä virkkeessä sana "mukautetaan" sanalla "päivitetään";

b)

korvataan 10 kohdassa sanat "unionin toimielimien" sanoilla "toimielimien 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen viranomaisten";

c)

korvataan 11 kohta seuraavasti:

"Komissio antaa joka toinen vuosi kertomuksen työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoitustilanteesta. Komissio voi tästä kertomuksesta riippumatta mukauttaa tämän artiklan 7 kohdassa säädettyjä maksuja henkilöstösääntöjen 111 ja 112 artiklan mukaisesti annetuilla delegoiduilla säädöksillä, jos järjestelmän tasapaino sitä edellyttää.".

15)

Korvataan 33 artiklan toisessa alakohdassa sanat "65 vuoden ikää" sanoilla "66 vuoden ikää".

16)

Korvataan 34 artikla seuraavasti:

"34 artikla

Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määritellyille kuolleen toimihenkilön oikeudenomistajille maksetaan perhe-eläkettä 35–38 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Sellaisen työkyvyttömyyskorvausta saavan entisen toimihenkilön tai sellaisen 2 artiklan a, c, d, e tai f alakohdassa tarkoitetun entisen toimihenkilön kuollessa, joka sai vanhuuseläkettä tai jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen eläkeiän saavuttamista ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määritellyt kuolleen toimihenkilön oikeudenomistajat saavat perhe-eläkettä mainitussa liitteessä säädetyin edellytyksin.

Jos väliaikainen toimihenkilö tai työkyvyttömyyskorvausta tai vanhuuseläkettä saava entinen väliaikainen toimihenkilö taikka entinen väliaikainen toimihenkilö, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen eläkeiän saavuttamista ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän, on ollut kadonneena yli vuoden, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 5 ja 6 luvun tilapäisiä eläkkeitä koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin puolisoon ja niihin henkilöihin, joiden on tunnustettu olevan kadonneen henkilön huollettavina.".

17)

Korvataan 36 artiklan ensimmäisen kohdan toisessa virkkeessä sanat "2 artiklan a, c tai d alakohdassa" sanoilla "2 artiklan a, c, d, e tai f alakohdassa".

18)

Korvataan 37 artiklan neljännessä kohdassa sanat "63 vuoden ikää" sanoilla "eläkeikää" ja sanat "2 artiklan a, c tai d alakohdassa" sanoilla "2 artiklan a, c, d, e tai f alakohdassa".

19)

Korvataan 39 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1.   Edellä 2 artiklassa tarkoitetulla toimihenkilöllä on palvelussuhteensa päättyessä oikeus vanhuuseläkkeeseen, vakuutusmatemaattisen arvon siirtoon tai erorahaan henkilöstösääntöjen V osaston 3 luvussa ja henkilöstösääntöjen liitteessä VIII säädetyin edellytyksin. Kun toimihenkilöllä on oikeus vanhuuseläkkeeseen, hänen eläkeoikeuksiaan vähennetään suhteessa 42 artiklan perusteella maksettuihin määriin.".

20)

Korvataan 42 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

"Toimihenkilöllä on 6 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun viranomaisen vahvistamin edellytyksin oikeus pyytää, että kyseinen viranomainen suorittaa maksut, jotka hänen mahdollisesti olisi suoritettava eläkeoikeuksiensa perustamiseksi tai säilyttämiseksi lähtömaassaan."

21)

Korvataan 47 artikla seuraavasti:

"47 artikla

Väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde päättyy hänen kuollessaan mutta myös seuraavissa tapauksissa:

a)

sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa toimihenkilö täyttää 66 vuotta, tai tapauksen mukaan henkilöstösääntöjen 52 artiklan toisen ja kolmannen alakohdan mukaisesti määrättynä päivänä; tai

b)

kun kyseessä on määräaikainen työsopimus:

i)

työsopimuksessa mainittuna päivänä;

ii)

sellaisen työsopimuksessa vahvistetun irtisanomisajan päättyessä, jonka perusteella toimihenkilö tai toimielin voi irtisanoa sopimuksen ennen sen voimassaolon päättymistä. Irtisanomisaika on vähintään yksi kuukausi jokaista palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään yksi kuukausi ja enintään kolme kuukautta. Kun kyseessä on väliaikainen toimihenkilö, jonka palvelussuhde on uusittu, irtisanomisaika on enintään kuusi kuukautta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa lääkärintodistuksella vahvistetun raskauden eikä äitiys- tai sairausloman aikana, paitsi jos sairausloma kestää yli kolme kuukautta. Lisäksi irtisanomisaika keskeytyy edellä mainituin rajoituksin lääkärintodistuksella vahvistetun raskauden, äitiysloman ja sairausloman ajaksi. Jos toimielin irtisanoo työsopimuksen, toimihenkilöllä on oikeus korvaukseen, jonka määrä on kolmasosa hänen peruspalkastaan, palvelussuhteen päättymispäivän ja työsopimuksen päättymispäivän väliseltä ajalta;

iii)

kun hän ei enää täytä 12 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä, jollei sovelleta kyseisessä artiklassa säädettyä mahdollisuutta poikkeukseen. Jos tällaista poikkeusta ei myönnetä, sovelletaan ii alakohdassa tarkoitettua irtisanomisaikaa; tai

c)

kun kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus:

i)

työsopimuksessa mainitun irtisanomisajan päättyessä. Irtisanomisaika on vähintään yksi kuukausi jokaista täyttä palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään kolme kuukautta ja enintään kymmenen kuukautta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa lääkärintodistuksella vahvistetun raskauden eikä äitiys- tai sairausloman aikana, paitsi jos sairausloma kestää yli kolme kuukautta. Lisäksi irtisanomisaika keskeytyy edellä mainituin rajoituksin lääkärintodistuksella vahvistetun raskauden, äitiysloman ja sairausloman ajaksi; tai

ii)

kun hän ei enää täytä 12 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä, jollei sovelleta kyseisessä artiklassa säädettyä mahdollisuutta poikkeukseen. Jos tällaista poikkeusta ei myönnetä, sovelletaan i alakohdassa tarkoitettua irtisanomisaikaa.".

22)

Lisätään artikla seuraavasti:

"48 a artikla

Vaalikauden aikana henkilöstösääntöjen 50 artiklaa voidaan soveltaa soveltuvin osin enintään viiteen Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien palveluksessa olevaan vanhempaan väliaikaiseen toimihenkilöön, jotka ovat palkkaluokassa AD 15 tai AD 16 edellyttäen, että he ovat täyttäneet 55 vuotta ja olleet unionin toimielinten palveluksessa kahdenkymmenen vuoden ajan ja vähintään kahden ja puolen vuoden ajan viimeisimmässä palkkaluokassaan.".

23)

Kumotaan 50 c artiklan 2 kohta.

24)

Lisätään II osastoon luku seuraavasti:

"11   LUKU

2 ARTIKLAN f ALAKOHDASSA TARKOITETTUJA VÄLIAIKAISIA TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

51 artikla

Henkilöstösääntöjen 37 artiklaa, ensimmäisen kohdan b alakohtaa lukuun ottamatta, ja 38 artiklaa sovelletaan 2 artiklan f alakohdassa tarkoitettuihin väliaikaisiin toimihenkilöihin soveltuvin osin.

52 artikla

Poiketen siitä, mitä 17 artiklan kolmannessa kohdassa säädetään, 2 artiklan f alakohdassa tarkoitetuille väliaikaisille toimihenkilöille, joilla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, voidaan palvelusvuosista riippumatta myöntää palkatonta lomaa enintään vuoden pituisiksi jaksoiksi.

Tällaisen loman kokonaispituus saa olla enintään 12 vuotta toimihenkilön koko uran aikana.

Toinen henkilö voidaan palkata toimeen, jota väliaikainen toimihenkilö on hoitanut.

Loman päättyessä väliaikainen toimihenkilö on siirrettävä ensimmäiseen palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu hänen tehtäväryhmässään, jos hänellä on tämän toimen edellyttämät vaatimukset. Jos toimihenkilö kieltäytyy hänelle tarjotusta toimesta, hän säilyttää oikeudet palata samoin edellytyksin seuraavaan palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu hänen tehtäväryhmässään; jos toimihenkilö kieltäytyy toisen kerran, palvelussuhde voidaan irtisanoa toimielimen puolelta päättymään ilman irtisanomisaikaa. Siihen asti kun toimihenkilö tosiasiallisesti palaa aiempia tehtäviä vastaavaan toimeen tai hänet siirretään tilapäisesti muihin tehtäviin, toimihenkilön katsotaan olevan edelleen henkilökohtaisista syistä myönnetyllä palkattomalla lomalla.

53 artikla

Edellä 2 artiklan f kohdassa tarkoitettu väliaikainen henkilöstö palkataan yhden tai useamman viraston järjestämällä valintamenettelyllä. Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto voi viraston tai virastojen pyynnöstä avustaa virastoja, erityisesti määrittelemällä kokeiden sisällön ja järjestämällä valintamenettelyt. Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto varmistaa valintamenettelyjen avoimuuden.

Jos kyseessä on ulkoinen valintamenettely, 2 artiklan f alakohdassa tarkoitettua väliaikaista henkilöstöä palkataan ainoastaan palkkaluokkiin SC1–SC2, AST 1–AST 4 tai AD 5–AD 8. Virasto voi kuitenkin tarvittaessa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa antaa luvan palkata toimihenkilö palkkaluokkaan AD 9, AD 10, AD 11 tai poikkeustapauksessa palkkaluokkaan AD 12 vaativuudeltaan näitä tasoja vastaaviin tehtäviin ja hyväksytyn henkilöstötaulukon rajoissa. Palkkaluokkiin AD 9–AD 12 palkattavien kokonaismäärä ei saa virastossa ylittää 20:tä prosenttia tehtäväryhmään AD palkatun väliaikaisen henkilöstön kokonaismäärästä minkään viiden vuoden jakson aikana.

54 artikla

Edellä 2 artiklan f alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen henkilöstön osalta luokittelu lähinnä ylempään palkkaluokkaan voidaan toteuttaa ainoastaan valitsemalla luokiteltavat niiden toimihenkilöiden joukosta, jotka ovat palvelleet vähintään kaksi vuotta palkkaluokassaan, kyseisten väliaikaisten toimihenkilöiden ansioiden vertailun sekä heistä laadittujen arviointien perusteella. Henkilöstösääntöjen 45 artiklan 1 kohdan viimeistä virkettä ja 45 artiklan 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. Henkilöstösääntöjen liitteessä I olevassa B kohdassa asetettuja virkamiesten keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavia prosenttilukuja ei saa ylittää.

Kukin virasto antaa henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti yleiset säännökset tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi.

55 artikla

Kun 2 artiklan f kohdassa tarkoitettu väliaikainen toimihenkilö vaihtaa sisäisesti julkaistun avointa tointa koskevan ilmoituksen seurauksena tointa tehtäväryhmänsä sisällä, häntä ei voida luokitella aiempaa tointaan alempaan palkkaluokkaan tai alemmalle palkkatasolle, edellyttäen että hänen palkkaluokkansa on jokin avointa tointa koskevassa ilmoituksessa mainitun palkkaluokan mukainen.

Samoja säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin silloin kun väliaikainen toimihenkilö tekee viraston kanssa uuden sopimuksen alkamaan välittömästi toisen viraston kanssa tehdyn väliaikaisen toimihenkilön sopimuksen päätyttyä.

56 artikla

Kukin virasto hyväksyy henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti 2 artiklan f alakohdassa tarkoitettujen väliaikaisten toimihenkilöiden palkkaamista ja käyttöä koskevat yleiset säännökset."

25)

Kumotaan III osasto.

26)

Korvataan 79 artiklan 2 kohdassa sanat "Jokainen toimielin" sanoilla "Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen".

27)

Muutetaan 80 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

"3.   Kunkin 3 a artiklassa tarkoitetun toimielimen, viraston tai yksikön 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi edellä olevan taulukon perusteella päättää yksityiskohtaisemmin kuhunkin tehtävään sisältyvistä toimivaltuuksista kuultuaan henkilöstösääntökomiteaa.";

b)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

"4.   Henkilöstösääntöjen 1 d ja 1 e artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.";

28)

Muutetaan 82 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 6 kohdassa sanat "Jokainen toimielin" sanoilla "Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen";

b)

Lisätään 7 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

"7.   Tehtäväryhmissä II, III ja IV työskentelevälle sopimussuhteiselle henkilöstölle voidaan myöntää oikeus ottaa osaa sisäisiin kilpailuihin vasta sen jälkeen kun he ovat olleet toimielimen palveluksessa kolme vuotta. Tehtäväryhmään II kuuluva sopimussuhteinen henkilöstö voi osallistua ainoastaan palkkaluokkien SC1–SC2 kilpailuihin, tehtäväryhmään III kuuluva henkilöstö voi osallistua palkkaluokkien AST 1–AST 2 kilpailuihin ja tehtäväryhmään IV kuuluva henkilöstö voi osallistua palkkaluokkien AST 1–AST 4 tai AD 5–AD 6 kilpailuihin. Näissä palkkaluokissa avoimina oleviin toimiin nimitettävien sopimussuhteisen henkilöstön kokonaismäärä ei saa milloinkaan olla yli 5 prosenttia henkilöstösääntöjen 30 artiklan toisen kohdan mukaisesti näihin tehtäväryhmiin tehtyjen nimitysten vuotuisesta kokonaismäärästä."

29)

Korvataan 84 artikla seuraavasti:

"84 artikla

1.   Sopimussuhteisen toimihenkilön, jonka työsopimus on tehty vähintään vuodeksi, on oltava tehtäväryhmässä I koeajalla ensimmäiset kuusi palveluskuukautta ja muissa tehtäväryhmissä ensimmäiset yhdeksän palveluskuukautta.

Jos sopimussuhteinen toimihenkilö on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden, henkilöstösääntöjen 58 artiklan mukaisen äitiysloman tai tapaturman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavalla ajalla. Koeajan kokonaiskesto voi olla enintään viisitoista kuukautta.

2.   Jos koeajalla olevan sopimussuhteisen toimihenkilön työsuoritus osoittautuu ilmeisen riittämättömäksi, hänestä voidaan laatia kertomus milloin tahansa ennen koeajan päättymistä.

Tämä kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa. Sopimussuhteisen toimihenkilön lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle. Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi kertomuksen perusteella päättää koeajalla olevan sopimussuhteisen toimihenkilön irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen tai määrätä sopimussuhteisen toimihenkilön toiseen yksikköön koeajan jäljellä olevaksi ajaksi.

3.   Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä laaditaan arviointikertomus sopimussuhteisen toimihenkilön kyvyistä hoitaa tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään viranhoidossa. Tämä kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa.

Jos kertomuksessa suositellaan irtisanomista tai, poikkeuksellisissa olosuhteissa, koeajan pidentämistä 1 kohdan mukaisesti, koeajalla olevan sopimussuhteisen toimihenkilön lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle.

Sopimussuhteinen toimihenkilö, jonka työsuoritus tai käytös ei ole osoittautunut riittävän hyväksi hänen tullakseen nimitetyksi toimeen, irtisanotaan.

Lopullinen päätös tehdään 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen sekä niiden tietojen perusteella, joita 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulla viranomaisella on käytettävissään sopimussuhteisen toimihenkilön menettelystä henkilöstösääntöjen II osaston suhteen.

4.   Irtisanottu sopimussuhteinen toimihenkilö saa kunkin suoritetun koeajan kuukauden osalta korvauksen, joka on kolmannes hänen peruspalkastaan.".

30)

Korvataan 85 artiklan 3 kohdassa sanat "EY:n perustamissopimuksen 314 artiklassa" sanoilla "Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 55 artiklan 1 kohdassa".

31)

Muutetaan 86 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)

Lisätään toiseen alakohtaan virke seuraavasti:

"Palkkaluokkaan 1 palkattuihin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin sovelletaan kuitenkin henkilöstösääntöjen 32 artiklan toista kohtaa soveltuvin osin."

b)

Lisätään alakohta seuraavasti:

"Tämän kohdan soveltamiseksi annetaan yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.".

32)

Korvataan 88 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa sanat "kolme vuotta" sanoilla "kuusi vuotta".

33)

Korvataan 91 artikla seuraavasti:

"91 artikla

Sovelletaan 16–18 artiklaa soveltuvin osin.

Henkilöstösääntöjen 55 artiklan 4 kohdan toisen virkkeen säännöksiä ei sovelleta sopimussuhteisiin toimihenkilöihin.

Tehtäväryhmään III ja IV kuuluvan sopimussuhteisten toimihenkilöiden tekemät ylityötunnit eivät anna oikeutta korvaukseen tai palkkaan.

Tehtäväryhmään I ja II kuuluvan sopimussuhteisten toimihenkilöiden tekemät ylityötunnit oikeuttavat henkilöstösääntöjen liitteessä VI säädetyin edellytyksin korvaavaan vapaaseen tai palkkaan, jos yksikön tarpeiden vuoksi ei ole mahdollista myöntää korvaavaa vapaata sitä kuukautta seuraavien kahden kuukauden kuluessa, jonka aikana ylityötunnit on tehty.".

34)

Korvataan 95 artiklassa sanat "63 ikävuoteen" sanoilla "eläkeikään".

35)

Muutetaan 96 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 3 kohdassa sana "mukautetaan" sanalla "päivitetään";

b)

korvataan 11 kohta seuraavasti:

"11.   Komissio antaa joka toinen vuosi kertomuksen työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoitustilanteesta. Komissio voi tästä kertomuksesta riippumatta mukauttaa 7 kohdassa säädettyjä maksuja henkilöstösääntöjen 111 ja 112 artiklan mukaisesti annetuilla delegoiduilla säädöksillä, jos järjestelmän tasapaino sitä edellyttää.".

36)

Korvataan 101 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan toisessa lauseessa sanat "65 vuoden ikää" sanoilla "66 vuoden ikää";

37)

Muutetaan 103 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

"2.   Sellaisen työkyvyttömyyskorvausta tai vanhuuseläkettä saavan entisen sopimussuhteisen toimihenkilön kuollessa, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen kuin hän oli saavuttanut eläkeiän ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määritellyt entisen sopimussuhteisen toimihenkilön oikeudenomistajat saavat perhe-eläkettä tässä liitteessä säädetyin edellytyksin.";

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

"3.   Jos sopimussuhteinen toimihenkilö tai työkyvyttömyyskorvausta tai vanhuuseläkettä saava entinen sopimussuhteinen toimihenkilö, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen kuin hän oli saavuttanut eläkeiän ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän, on ollut kadoksissa yli vuoden ajan, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 5 ja 6 luvun väliaikaisia eläkkeitä koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin asianomaisen puolisoon ja niihin henkilöihin, joiden katsotaan olevan kadonneen henkilön huollettavina.".

38)

Korvataan 106 artiklan 4 kohdassa sanat "63 vuoden ikää" sanalla "eläkeikää" ja "täyttänyt 63 vuotta" sanoilla "saavuttanut eläkeiän";

39)

Korvataan 120 artiklassa sanat "kukin toimielin" sanoilla "6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen";

40)

Lisätään artikla seuraavasti:

"132 a artikla

Euroopan parlamentin jäsenen valtuutetulle avustajalle voidaan 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen soveltamisohjeiden mukaisesti ja hänen avustamansa parlamentin jäsenen tai jäsenten nimenomaisesta pyynnöstä suorittaa kertaluonteisesti joko asettautumiskorvaus tai uudelleenasettautumiskorvaus kyseisen parlamentin jäsenen avustajakorvauksesta edellyttäen, että asuinpaikan vaihtamisen välttämättömyys näytetään toteen. Korvauksen määrä ei voi olla suurempi kuin avustajan yhden kuukauden peruspalkka.";

41)

Muutetaan 139 artikla seuraavasti:

a)

muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)

korvataan b alakohta seuraavasti:

"b)

sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa Euroopan parlamentin jäsenen valtuutettu avustaja täyttää 66 vuotta, tai poikkeuksellisesti henkilöstösääntöjen 52 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaisesti määrättynä päivänä;";

ii)

korvataan d alakohta seuraavasti:

"d)

ottaen huomioon, että luottamus on parlamentin jäsenen ja hänen valtuutetun avustajansa välisen työskentelysuhteen perusta, sellaisen työsopimuksessa vahvistetun irtisanomisajan päättyessä, jonka perusteella parlamentin jäsenen valtuutetulla avustajalla tai Euroopan parlamentilla, joka toimii niiden yhden tai useamman Euroopan parlamentin jäsenen pyynnöstä, joita valtuutettu avustaja on palkattu avustamaan, on oikeus irtisanoa sopimus ennen sen voimassaolon päättymistä. Irtisanomisaika on vähintään yksi kuukausi jokaista palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään yksi kuukausi ja enintään kolme kuukautta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa lääkärintodistuksella vahvistetun raskauden eikä äitiys- tai sairausloman aikana, paitsi jos sairausloma kestää yli kolme kuukautta. Lisäksi se keskeytyy edellä mainituin rajoituksin lääkärintodistuksella vahvistetun raskauden, äitiysloman ja sairausloman ajaksi.";

b)

lisätään kohta seuraavasti:

"3 a.   Edellä 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa soveltamisohjeissa määrätään sovittelumenettelystä, jota sovelletaan ennen kuin Euroopan parlamentin jäsenen valtuutetun avustajan työsopimus irtisanotaan niiden yhden tai useamman Euroopan parlamentin jäsenen pyynnöstä, joita valtuutettu avustaja on palkattu avustamaan, tai asianomaisen valtuutetun avustajan pyynnöstä 1 kohdan d alakohdan ja 3 kohdan mukaisesti.".

42)

Korvataan 141 artiklassa sanat "kukin toimielin" sanoilla "6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen".

43)

Lisätään artikla seuraavasti:

"142 a artikla

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan näiden muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen toimivuutta.".

44)

Muutetaan liite seuraavasti:

a)

lisätään 1 artiklan 1 kohtaan virkkeet seuraavasti:

"Kyseisessä liitteessä olevan 21 artiklan, 22 artiklan, 4 kohtaa lukuun ottamatta, 23 artiklan, 24 a artiklan ja 31 artiklan 6 ja 7 kohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin muuhun henkilöstöön, joka on palveluksessa 31 päivänä joulukuuta 2013. Kyseisessä liitteessä olevan 30 artiklan ja 31 artiklan 1, 2, 3 ja 5 kohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin väliaikaiseen henkilöstöön, joka on palveluksessa 31 päivänä joulukuuta 2013. Kun on kyse toimihenkilöistä, jotka ovat tulleet palvelukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2014, muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 33 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ja 101 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa olevien sanojen "66 vuoden ikää" tulkitaan tarkoittavan sanoja "65 vuoden ikää" sekä 47 artiklan a alakohdassa ja 139 artiklan 1 kohdan b alakohdassa olevien sanojen "66 vuotta" ja 66 vuoden ikää" sanoja "65 vuotta" ja "65 vuoden ikää";

b)

lisätään artikla seuraavasti:

"6 artikla

Viraston palveluksessa 31 päivänä joulukuuta 2013 olevien muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen väliaikaisten toimihenkilöiden sopimukset muutetaan 1 päivästä tammikuuta 2014 ilman valintamenettelyä sopimuksiksi, joihin sovelletaan näiden palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan f alakohtaa. Sopimuksen ehdot jäävät muilta osin entiselleen. Tätä artiklaa ei sovelleta sellaisten väliaikaisten toimihenkilöiden sopimuksiin, jotka on palkattu kyseisen viraston perustamisesta annetussa Euroopan unionin säädöksessä tarkoitetuiksi viraston päälliköiksi ja varapäälliköiksi eikä virastoon yksikön edun mukaisesti tilapäisesti siirrettyihin virkamiehiin.".

3 artikla

1.   Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana kolmantena päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014 lukuun ottamatta 1 artiklan 30 kohtaa ja 1 artiklan 55 kohdan c a alakohtaa, joita sovelletaan tämän asetuksen voimaantulopäivästä lähtien.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 22 päivänä lokakuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. LEŠKEVIČIUS


(1)  Lausunto annettu 22. maaliskuuta 2012 (ei julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL C 205, 12.7.2012, s. 1.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 2. heinäkuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 10. lokakuuta 2013.

(4)  Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt, vahvistettu neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).".

(6)  Edunsaajaryhmien, korvausten antamista koskevien edellytysten ja sellaisten korvausmäärien määrittämisestä, jotka voidaan myöntää keskeytyksettä tai vuorotyössä tehtäviään hoitaville virkamiehille 9 päivänä helmikuuta 1976 annettu neuvoston asetus (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76 (EYVL L 38, 13.2.1976, s. 1).

(7)  Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyn vahvistamisesta 29 päivänä helmikuuta 1968 annettu neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 8).".

(8)  Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta sekä yhteisöjen virkamiehiin tilapäisesti sovellettavien erityisten toimenpiteiden laatimisesta 29 päivänä helmikuuta 1968 annettu neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).

(9)  Euroopan yhteisöjen virkamiesten palvelukseen ottamista uusien jäsenvaltioiden liittymisen vuoksi ja Euroopan yhteisöjen virkamiesten tehtävien lopullista päättymistä koskevien erityisten ja tilapäisten toimenpiteiden vahvistamisesta 4 päivänä joulukuuta 1972 annettu neuvoston asetus (Euratom, EHTY, ETY) N:o 2530/72 (EYVL L 272, 5.12.1972, s. 1).

(10)  Tutkimus- ja investointimäärärahoista palkattuihin Euroopan yhteisöjen virkamiehiin tilapäisesti sovellettavien erityistoimenpiteiden vahvistamisesta 4 päivänä kesäkuuta 1973 annettu neuvoston asetus (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1543/73 (EYVL L 155, 11.6.1973, s. 1).".

(11)  Parlamentin vahtimestarien lukumäärä Euroopan parlamentissa ei saa olla suurempi kuin 85";

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1023/2013, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta (EYVL L 287, 29.10.2013, s. 15)";


Top