Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32007R0896

Komission asetus (EY) N:o 896/2007, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2007 , väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta peräisin olevan dihydromyrsenolin tuonnissa

OJ L 196, 28.7.2007, p. 3–19 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

No longer in force, Date of end of validity: 29/01/2008

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2007/896/oj

28.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 196/3


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 896/2007,

annettu 27 päivänä heinäkuuta 2007,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta peräisin olevan dihydromyrsenolin tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Menettelyn aloittaminen

(1)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä11 päivänä marraskuuta 2006 julkaistulla ilmoituksella (2), jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus’, polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta Intiasta peräisin olevan dihydromyrsenolin tuonnissa yhteisöön.

(2)

Polkumyynnin vastainen menettely aloitettiin, kun seuraavat yhteisön tuottajat tekivät valituksen 29 päivänä syyskuuta 2006: Destilaciones Bordas Chinchurreta SA ja Sensient Fragrances SA, jäljempänä ’valituksen tekijät’; näiden valituksen tekijöiden tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 25 prosenttia yhteisön dihydromyrsenolin kokonaistuotannosta. Valitukseen sisältyneet todisteet mainitun tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäviksi oikeuttamaan menettelyn aloittaminen.

1.2   Asianomaiset osapuolet ja tarkastuskäynnit

(3)

Komissio ilmoitti virallisesti tutkimuksen aloittamisesta valituksen tekijöille, muille tiedossa oleville yhteisön tuottajille, vientiä harjoittaville Intian tuottajille, tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, ja niiden järjestöille sekä Intian edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää mahdollisuutta tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Mahdollisuus tulla kuulluksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(4)

Koska Intiassa on ilmeisen paljon vientiä harjoittavia tuottajia ja yhteisöön tuojia, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin polkumyynnin ja vahingon määrittämistä otantamenetelmällä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia intialaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja yhteisön tuojia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä toiminnastaan 1 päivän lokakuuta 2005 ja 30 päivän syyskuuta 2006 väliseltä ajalta. Intiasta ilmoittautui kuitenkin vain kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa ja yhteisöstä kaksi kyseisen tuotteen tuojaa, jotka toimittivat otantaan vaaditut tiedot menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitetyssä määräajassa. Näin ollen päätettiin, että otantamenetelmää ei tarvinnut käyttää.

(5)

Komissio lähetti kyselylomakkeen kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille osapuolille, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(6)

Kyselylomakkeeseen saatiin vastaus kahdelta intialaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, neljältä samankaltaista tuotetta valmistavalta yhteisön tuottajalta, kahdelta tuojalta, jotka eivät olleet etuyhteydessä vientiä harjoittaviin tuottajiin, sekä yhdeltä yhteisön käyttäjältä.

(7)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin, vahingon ja yhteisön edun alustavan määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkistuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

a)

Yhteisön tuottajat

Destilaciones Bordas Chinchurreta SA, Granada, Espanja,

Sensient Fragrances SA, Dos Hermanas (Sevilla), Espanja,

Takasago International Chemicals (Europe) SA, Murcia, Espanja.

b)

Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat

Neeru Enterprises, Rampur,

Privi Organics Limited, Mumbai.

1.3   Tutkimusajanjakso

(8)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2005 ja 30 päivän syyskuuta 2006 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttava kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2003 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

2.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkasteltavana oleva tuote

(9)

Tarkasteltavana oleva tuote on Intiasta peräisin oleva dihydromyrsenoli, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, jonka puhtaus on vähintään 93 painoprosenttia ja joka luokitellaan tavallisesti CN-koodiin ex 2905 22 90.

(10)

Tarkasteltavana oleva tuote on värittömästä haalean keltaiseen vaihteleva neste, jolla on voimakas tuoretta limettiä muistuttava sitrusmaisen kukkainen ja makea tuoksu ja vain vähän tai ei lainkaan terpeenisiä pohjasävyjä ja joka on parafiiniöljyyn ja alkoholiin liukeneva ja veteen liukenematon. Se kuuluu asyklisten terpeenisten alkoholien ryhmään. Sen kemiallinen nimi on 2,6-dimetyyliokt-7-en-2-oli (CAS RN 18479-58-8).

(11)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään tavanomaisesti puhdistusaineissa, saippuan hajusteissa ja voimakkaana lisäsävyn tuojana sitrushedelmän ja limetin tapaisissa tuoksuissa.

2.2   Samankaltainen tuote

(12)

Tarkasteltavana olevalla tuotteella ja Intian kotimarkkinoille tuotetulla ja myydyllä dihydromyrsenolilla sekä yhteisön tuotannonalan yhteisössä tuottamalla ja myymällä dihydromyrsenolilla todettiin olevan samat kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja loppukäyttötarkoitukset. Tämän vuoksi näitä tuotteita pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Normaaliarvo

(13)

Normaaliarvon määrittämiseksi komissio määritteli ensin kummankin yhteistyössä toimivan vientiä harjoittavan tuottajan osalta, onko niiden samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla ollut edustavaa verrattuna niiden yhteisöön suuntautuneen vientimyynnin kokonaismäärään. Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti samankaltaisen tuotteen myynnin kotimarkkinoilla todettiin olevan edustavaa vain toisen yhteistyössä toimivan yrityksen osalta, sillä kyseisen yrityksen kotimaanmyynnin määrä ylitti 5 prosenttia sen tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuneen vientimyynnin kokonaismäärästä.

(14)

Komissio yksilöi tämän jälkeen kyseisen yrityksen osalta puhtauden perusteella ne kotimarkkinoilla myydyt samankaltaiset tuotetyypit, jotka olivat samanlaisia kuin yhteisöön vietäviksi myydyt tyypit tai suoraan verrattavissa niihin. Kunkin tällaisen tuotetyypin osalta määritettiin, oliko kotimarkkinamyynti riittävän edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tietyn tuotetyypin kotimarkkinamyynnin katsottiin olevan riittävän edustavaa, kun sen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä oli tutkimusajanjakson aikana vähintään 5 prosenttia verrattavissa olevan tuotetyypin yhteisöön suuntautuvan viennin kokonaismäärästä. Näin oli kaikkien kotimarkkinoilla myytävien tyyppien osalta, jotka olivat verrattavissa yhteisöön vietäviin.

(15)

Tämän jälkeen komissio tutki, voidaanko tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tuotetyypin, jonka kotimarkkinamyynti on edustavaa, kotimarkkinamyyntiä pitää tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tämä tehtiin määrittämällä riippumattomille asiakkaille tapahtuneen kannattavan kotimarkkinamyynnin osuus kunkin vietävän tuotetyypin osalta.

(16)

Koska kaikkien tuotetyyppien osalta yli 80 prosenttia kotimarkkinamyynnin määrästä tapahtui vähintään laskettujen tuotantokustannusten suuruisilla nettohinnoilla ja koska samanaikaisesti myyntihintojen painotettu keskiarvo oli vähintään tuotantokustannuksia vastaava, tuotetyyppikohtainen normaaliarvo määritettiin sen kaikessa kotimarkkinamyynnissä veloitettujen hintojen painotettuna keskiarvona riippumatta siitä, oliko tämä myynti kannattavaa.

(17)

Toisen vientiä harjoittava tuottajan osalta, jolla ei ollut tutkimusajanjaksona samankaltaisen tuotteen edustavaa kotimarkkinamyyntiä (katso edellä oleva johdanto-osan 13 kappale), normaaliarvo määritettiin toisen vientiä harjoittavan tuottajan tavanomaisen kaupankäynnin kotimarkkinahintojen perusteella (katso edellä oleva johdanto-osan 14–16 kappale) perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.2   Vientihinta

(18)

Yhteistyössä toimineiden kahden vientiä harjoittavan tuottajan koko myynti oli tapahtunut suoraan etuyhteydettömille asiakkaille yhteisössä. Tämän myynnin osalta vientihinta laskettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti näiden yhteisön riippumattomien asiakkaiden tosiasiassa maksamien tai maksettaviksi tulevien hintojen perusteella.

3.3   Vertailu

(19)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet otettiin huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisut otettiin huomioon kuljetus-, merirahti-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten, alennusten, palkkioiden, luottokustannusten ja tuontikulujen erojen mukaisesti aina, kun se katsottiin perustelluksi.

3.4   Polkumyyntimarginaalit

(20)

Polkumyyntimarginaalit kahdelle yhteistyössä toimivalle vientiä harjoittavalle tuottajalle määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertailemalla tuotetyyppikohtaisesti normaaliarvon painotettua keskiarvoa ja edellä kuvatun mukaisesti määritettyä vientihinnan painotettua keskiarvoa.

(21)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ilmaistaan prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana, ja ne ovat näin ollen seuraavat:

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali

Neeru Enterprises, Rampur

3,3 %

Privi Organics Limited, Mumbai

7,5 %

(22)

Niille vientiä harjoittaville tuottajille, jotka eivät toimineet yhteistyössä, polkumyyntimarginaali määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tätä varten määriteltiin ensin yhteistyön taso. Intiasta peräisin olevaa tuontia koskevien Eurostatin tietojen ja yhteistyössä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamien yhteisöön suuntautuvan viennin määrien vertailu osoitti, että yhteistyön taso oli korkea (yli 80 prosenttia). Tämän vuoksi ja koska ei ollut merkkejä siitä, että yhteistyöstä kieltäytyneet yritykset olisivat harjoittaneet polkumyyntiä vähäisemmässä määrin, katsottiin aiheelliseksi, että muiden yritysten, jotka olivat kieltäytyneet yhteistyöstä tutkimuksessa, polkumyyntimarginaali vahvistetaan sille tasolle, joka oli kahdelle yhteistyössä toimineelle yritykselle määritetyistä polkumyyntimarginaaleista korkeampi. Tämä menetelmä on yhteisön toimielinten vakiintuneen käytännön mukainen, ja se on tarpeen myös siksi, että yrityksiä ei haluta kannustaa yhteistyöstä kieltäytymiseen. Jäännöspolkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin tämän vuoksi 7,5 prosenttia.

4.   VAHINKO

4.1   Yhteisön tuotanto ja yhteisön tuotannonala

(23)

Samankaltaista tuotetta valmistaa yhteisössä viisi tuottajaa. Näiden viiden yhteisön tuottajan tuotannon katsotaan näin ollen muodostavan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan.

(24)

Näistä viidestä tuottajasta yhteensä neljä vastasi kyselylomakkeeseen. Yksi näistä vastaajista ei kuitenkaan ilmaissut nimenomaista tukeaan valitukselle eli se ei ilmoittanut mielipidettään. Tämän vuoksi kyseinen yritys ei voinut kuulua yhteisön tuotannonalaan eikä siis olla mukana vahinkoanalyysissä. Yrityksen tilanne otettiin kuitenkin huomioon, ja sitä tarkasteltiin muuna vahinkoa aiheuttavana tekijänä osassa 5, Syy-yhteys.

(25)

Kolme muuta yhteistyössä toiminutta yritystä edustavat yli 40:tä prosenttia samankaltaisen tuotteen yhteisön kokonaistuotannosta. Yksi niistä oli tuonut huomattavia määriä dihydromyrsenolia Intiasta tutkimusajanjaksona. Tuonti ei kuitenkaan ollut sen pääasiallista liiketoimintaa, ja katsottiin, että tuontia oli harjoitettu erityisesti yrityksen taloudellisen tilanteen parantamiseksi ja sen samankaltaisen tuotteen oman tuotannon säilyttämiseksi kannattavana, sillä polkumyynnillä tapahtuva tuonti oli runsasta ja laski merkittävästi hintoja. Sen vuoksi ei pidetty asianmukaisena jättää kyseistä tuottajaa yhteisön tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle.

(26)

Tämän perusteella katsotaan, että edellä olevassa johdanto-osan 25 kappaleessa tarkoitetut kolme yhteisön tuottajaa muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan. Niistä käytetään jäljempänä ilmaisua ’yhteisön tuotannonala’.

4.2   Yhteisön markkinoiden määrittäminen

(27)

Sen määrittämiseksi, aiheutuiko yhteisön tuotannonalalle vahinkoa, sekä kulutuksen ja useiden yhteisön tuotannonalan tilanteeseen liittyvien taloudellisten indikaattorien määrittämiseksi tutkittiin, oliko yhteisön tuotannonalan samankaltaisen tuotteen tuotannon myöhempi käyttötarkoitus otettava huomioon tarkastelussa ja missä määrin.

(28)

Dihydromyrsenolia käytetään välituotteena johdannaisten kuten tetrahydromyrsenolin ja myrsetolin tuotannossa tai tuoksujen valmistamisessa. Tutkimuksessa ilmeni, että yhteisön tuotannonalalla käytettiin tiettyjä määriä dihydromyrsenolia (noin 10 prosenttia sen kokonaistuotannosta) sisäisesti edellä mainittuihin tarkoituksiin. Tätä varten dihydromyrsenoli yksinkertaisesti siirrettiin ilman laskutusta saman yrityksen sisällä; se ei tullut vapaille markkinoille, sillä tuottaja käytti sen itse jatkojalostukseen ja/tai tuoksujen valmistamiseen. Näitä tilanteita kutsutaan käytöksi kytkösmarkkinoilla.

(29)

Lisäksi yhteisön tuotannonala myi dihydromyrsenolia etuyhteydessä oleville osapuolille yhteisöön ja kolmansiin maihin jäälleenmyyntiä tai käyttöä varten. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, ettei tätä myyntiä voida katsoa myynniksi kytkösmarkkinoilla, koska se tapahtui markkinahinnoin ja ostajat pystyivät valitsemaan toimittajan vapaasti. Myynti pitäisi päinvastoin katsoa myynniksi vapailla markkinoilla.

(30)

Kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden erottaminen toisistaan on olennaista vahinkoanalyysissä, sillä kytkösmarkkinoilla käytettäväksi eli tässä tapauksessa tuottajien itsensä sisäiseen käyttöön tarkoitetut tuotteet eivät kilpaile suoraan tuotteen tuonnin kanssa. Sitä vastoin vapailla markkinoilla myytäviksi tarkoitettujen tuotteiden todettiin kilpailevan suoraan tarkasteltavana olevan tuontituotteen kanssa.

(31)

Jotta yhteisön tuotannonalan tilanne voitaisiin kuvata mahdollisimman täydellisesti, tietoja on hankittu ja analysoitu dihydromyrsenolin kaikesta tuotantotoiminnasta, ja tämän jälkeen on määritetty, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille.

(32)

Seuraavien yhteisön tuotannonalaan liittyvien taloudellisten indikaattorien osalta todettiin, että tarkoituksenmukaisessa analyysissa ja arvioinnissa on keskityttävä vapailla markkinoilla vallitsevaan tilanteeseen: myyntimäärä ja myyntihinnat yhteisön markkinoilla, markkinaosuus, kasvu, kannattavuus, sijoitetun pääoman tuotto, kassavirta, vientimäärä ja vientihinnat.

(33)

Muiden taloudellisten indikaattorien osalta tutkimuksen perusteella todettiin kuitenkin, että niitä voitaisiin tutkia järkevästi ainoastaan ottamalla huomioon koko toiminta. Tuotanto (sekä kytkös- että vapaille markkinoille), kapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, investoinnit, varastot, työllisyys, tuottavuus, palkat ja pääoman saanti riippuvat koko toiminnasta riippumatta siitä, onko tuotanto suunnattu kytkösmarkkinoille vai myydäänkö se vapailla markkinoilla.

(34)

Lopuksi voidaan todeta, että yhteisön tuotannonalan kytkösmarkkinoiden kehitystä tarkasteltiin muuna vahinkoa aiheuttavana tekijänä osassa 5, Syy-yhteys, sen selvittämiseksi, olisiko kehityksellä voinut olla vaikutusta sen tilanteeseen.

4.3   Yhteisön kulutus

(35)

Yhteisön kulutus määritettiin yhteisön tuottajien oman tuotannon niiden määrien perusteella, jotka oli tarkoitettu yhteisön vapaille markkinoille tai kytkösmarkkinoille näiden tuottajien käyttöön, sekä Eurostatista saatujen yhteisöön suuntautuvan tuonnin määrien perusteella.

(36)

Eurostatin osalta on huomattava, että kyseisiin tilastoihin voi sisältyä dihydromyrsenolin lisäksi muita tuotteita, sillä dihydromyrsenoli luokitellaan ex-alkuiseen CN-koodiin. Eurostatin tietoja vertailtiin näin ollen yhteisön tuotannonalan markkinatietoihin. Tämän seurauksena Japanista tapahtuvaa tuontia ei otettu huomioon, sillä sen katsottiin koostuvan kokonaisuudessaan muista tuotteista kuin dihydromyrsenolista, sillä kyseistä tuotetta ei tiedetä tuotettavan Japanissa. Muista kolmansista maista kuin Japanista tapahtuvan tuonnin osalta Eurostatin tilastot osoittautuivat melko tarkoiksi (ne eivät näyttäneet sisältävät merkittäviä määriä muita tuotteita kuin dihydromyrsenolia, mikä olisi olennaisesti vääristänyt kokonaiskuvaa), ja siksi näihin tietoihin ei tehty oikaisuja vahinko- ja syy-yhteysanalyysiä varten.

(37)

Tarkastelujakson alkupuoliskolla yhteisön dihydromyrsenolin markkinat olivat melko vakaat. Ne alkoivat kasvaa vuonna 2005, ja tutkimusajanjakson aikana ne saavuttivat tason, joka oli 23 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2003 eli noin 4 400 000 kilogrammaa.

 

2003

2004

2005

Tutkimusajanjakso

Kulutus (kg)

3 586 447

3 571 795

3 819 904

4 409 093

Indeksi: 2003 = 100

100

100

107

123

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset, muilta yhteisön tuottajilta kerätyt tiedot, Eurostat.

4.4   Tuonti asianomaisesta maasta

4.4.1   Asianomaisesta maasta polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä, hinta ja markkinaosuus

(38)

Tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä nousi erittäin voimakkaasti vuonna 2004 eli yli 1 600 prosenttia. Se vielä lähes kaksinkertaistui vuonna 2005, mutta laski sitten tutkimusajanjakson aikana ja päätyi 2 963 prosenttia korkeammalle tasolle kuin tarkastelujakson alussa, eli tutkimusajanjakson aikana se oli noin 760 000 kilogrammaa, kun vuonna 2003 se oli ollut noin 25 000 kilogrammaa.

 

2003

2004

2005

Tutkimusajanjakso

Tuonti (kg)

24 900

430 600

751 800

762 600

Indeksi: 2003 = 100

100

1 729

3 019

3 063

Lähde: Eurostat.

(39)

Keskimääräinen tuontihinta putosi lähes 20 prosenttia vuonna 2004, nousi alkuperäiselle tasolle vuonna 2005 ja nousi 11 prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Kuten johdanto-osan 41 ja 42 kappaleesta on nähtävissä, tuontihinnat olivat huomattavasti yhteisön tuotannonalan hintoja alhaisemmat tutkimusajanjakson aikana.

 

2003

2004

2005

Tutkimusajanjakso

Keskimääräinen tuontihinta (euroa/kg)

3,45

2,79

3,45

3,81

Indeksi: 2003 = 100

100

81

100

111

Lähde: Eurostat.

(40)

Intiasta polkumyynnillä tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi lähes 17 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana eli 0,7 prosentista vuonna 2003 tutkimusajanjakson 17,3 prosenttiin. Merkittävä markkinaosuus saatiin vuonna 2004, mikä vastasi edellä kuvattua tuontimäärien nopeaa kasvua ja yhteisön vakaata kulutusta. Tutkimusajanjakson aikana intialaisten viejien markkinaosuus pieneni absoluuttisesti katsottuna 2,4 prosenttiyksikköä myyntimäärien kasvusta huolimatta. Kun muistetaan, että yhteisön kulutus kasvoi vain 23 prosenttia tarkastelujakson aikana, on kuitenkin ilmeistä, että Intiasta yhteisöön polkumyynnillä tuleva tuonti lisääntyi paljon voimakkaammin jakson aikana.

 

2003

2004

2005

Tutkimusajanjakso

Markkinaosuus

0,7 %

12,1 %

19,7 %

17,3 %

Indeksi: 2003 = 100

100

1 736

2 835

2 491

Lähde: Eurostat.

4.4.2   Hinnan alittavuus

(41)

Hinnan alittavuuden analysoinnissa verrattiin toisiinsa yhteistyössä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien tuontihintoja ja yhteisön tuotannonalan hintoja suoraan verrattavissa olevien tuotetyyppien (puhtauden perusteella) painotettujen keskiarvojen perusteella tutkimusajanjakson aikana. Yhteisön tuotannonalan hinnat oikaistiin noudettuna lähettäjältä -tasolle, ja niitä verrattiin tuonnin cif yhteisön rajalla -hintoihin, joihin oli lisätty tullit. Hintavertailu tehtiin samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta; hintoja oli tarvittaessa oikaistu, ja niistä oli ensin vähennetty alennukset ja hyvitykset.

(42)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien hintojen perusteella todetut hinnan alittavuuden marginaalit prosentteina yhteisön tuotannonalan hinnoista ovat 5,8 prosenttia ja 7,4 prosenttia.

4.5   Yhteisön tuotannonalan tilanne

(43)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja seikkoja, jotka vaikuttavat yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

(44)

On muistettava, että yhteisön tuotannonalan samankaltaisen tuotteen käyttö kytkösmarkkinoilla oli otettava huomioon vahinkoanalyysissä. Näin ollen tiettyjä vahinkoindikaattoreita tutkittiin keskittyen vapailla markkinoilla vallitsevaan tilanteeseen, kun taas tiettyjä muita indikaattoreita voitiin tutkia järkevästi ainoastaan ottamalla huomioon koko toiminta (katso johdanto-osan 27–34 kappale).

a)   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(45)

Yhteisön tuotannonalan samankaltaisen tuotteen tuotanto kasvoi tarkastelujakson aikana 6 prosenttia. Se pysyi vakaana vuonna 2004, kasvoi vuonna 2005 vähän eli 2 prosenttia ja vielä 4 prosenttiyksikköä tutkimusajanjakson aikana. Koska tuotantokapasiteetti pysyi vakaana, sen käyttöaste on hieman parantunut yhdessä kasvaneiden tuotantomäärien kanssa. Tutkimusajanjakson aikana kapasiteetin käyttöaste oli 73 prosenttia.

 

2003

2004

2005

Tutkimusajanjakso

Tuotanto (kg)

2 212 266

2 210 328

2 265 113

2 350 588

Indeksi: 2003 = 100

100

100

102

106

Kapasiteetti (kg)

3 210 000

3 210 000

3 210 000

3 210 000

Indeksi: 2003 = 100

100

100

100

100

Kapasiteetin käyttöaste

69 %

69 %

71 %

73 %

Indeksi: 2003 = 100

100

100

102

106

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset.

b)   Varastot

(46)

Varastot kasvoivat kokonaisuudessaan vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä. Vuoden 2004 huippu osui yksiin jäljempänä olevassa johdanto-osan 47 kappaleessa kuvatun myynnin äkillisen laskun kanssa. Tutkimusajanjaksolla varastot olivat 8 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2003.

 

2003

2004

2005

Tutkimusajanjakso

Varastot (kg)

118 204

222 907

166 724

127 440

Indeksi: 2003 = 100

100

189

141

108

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset.

c)   Myyntimäärä, myyntihinta ja markkinaosuus

(47)

Yhteisön tuotannonalan oman tuotannon myynti yhteisön vapailla markkinoilla laski äkillisesti 7 prosenttia vuonna 2004. Vuonna 2005 myynti palautui hieman alkuperäistä korkeammalle tasolle ja lisääntyi 19 prosenttiyksikköä tutkimusajanjakson aikana. Koska kulutus oli lisääntynyt vuonna 2005 ja tutkimusajanjakson aikana (katso edellä oleva johdanto-osan 37 kappale), yhteisön tuotannonala ei kuitenkaan vahvistanut markkina-asemaansa. Se päinvastoin tuskin säilytti markkinaosuutensa. Yhteisön tuotannon keskimääräiset myyntihinnat kuvastivat markkinoiden kehitystä. Ne putosivat jyrkästi vuonna 2004 eli 22 prosenttia, laskivat vielä 10 prosenttiyksikköä vuonna 2005 ja pysyivät suhteellisen vakaina tutkimusajanjaksolla.

 

2003

2004

2005

Tutkimusajanjakso

Myynti EY:ssä (kg)

1 233 633

1 147 959

1 274 430

1 506 740

Indeksi: 2003 = 100

100

93

103

122

Markkinaosuus

34,4 %

32,1 %

33,4 %

34,2 %

Indeksi: 2003 = 100

100

93

97

99

Myyntihinta (euroa/kg)

4,55

3,55

3,09

3,15

Indeksi: 2003 = 100

100

78

68

69

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset.

d)   Kannattavuus

(48)

Yhteisön tuotannonalan kannattavuus heikkeni voimakkaasti tarkastelujakson aikana. Vuonna 2003 saadun 12,3 prosentin voiton jälkeen yhteisön tuotannonalan samankaltaisen tuotteen vapaille markkinoille tarkoitettu tuotanto muuttui vuonna 2004 erittäin tappiolliseksi, samansuuntaisesti edellä kuvatun myyntimäärien ja hintojen putoamisen kanssa. Vuonna 2005 tappiomarginaali kaksinkertaistui, ja tutkimusajanjakson aikana yhteisön tuotannonala teki tappiota lähes 17 prosenttia.

 

2003

2004

2005

Tutkimusajanjakso

Voittomarginaali ennen veroja

12,3 %

–7,5 %

–15,8 %

–16,9 %

Indeksi: 2003 = 100

100

–60

– 128

– 137

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset.

e)   Investoinnit, sijoitetun pääoman tuotto, kassavirta ja pääoman saanti

(49)

Investoinnit vähenivät merkittävästi tarkastelujakson aikana, ja tutkimusajanjaksolla ne olivat enää 7 prosenttia vuoden 2003 tasosta, mistä näkyy, että tuotannonalalla käytetään jo uudenaikaisia laitteita. Kuten edellä olevasta johdanto-osan 45 kappaleen taulukosta on nähtävissä, tuotantokapasiteettiin ei tehty investointeja, vaikka dihydromyrsenolin markkinoiden odotettiin säilyttävän kasvusuuntauksensa. Sijoitetun pääoman tuotto, ilmaistuna yhteisön tuotannonalan nettovoiton/-tappion ja sen tekemien investointien nettokirjanpitoarvon suhteena, kehittyi yhdenmukaisesti investointien ja voitto-/tappiomarginaalien kanssa. Tarkemmin sanottuna se väheni vuonna 2003 todetusta 13,7 prosentista – 26,9 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana. Samoin myös yhteisön tuotannonalan kassavirta heikkeni huomattavasti. Vuoden 2003 noin 1 300 000 euron suuruinen kassavirta kääntyi tutkimusajanjaksolla negatiiviseksi, ja oli yli 60 000 euroa. Kaikki nämä indikaattorit vahvistavat selkeästi sen, ettei yhteisön tuotannonala kyennyt saamaan pääomaa.

 

2003

2004

2005

Tutkimusajanjakso

Investoinnit (euroa)

221 210

44 605

23 435

16 481

Indeksi: 2003 = 100

100

20

11

7

Investointien tuotto

13,7 %

–7,1 %

–17,3 %

–26,9 %

Indeksi: 2003 = 100

100

–52

– 127

– 197

Kassavirta (euroa)

1 328 345

–48 093

164 355

–61 724

Indeksi: 2003 = 100

100

–4

12

–5

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset.

f)   Kasvu

(50)

Yhteisön tuotannonala säilytti markkinaosuutensa, mutta kärsi kuitenkin merkittävät tappiot, joita seurasi muun muassa negatiivinen kassavirta. Näin ollen päätellään, että yhteisön tuotannonala ei hyötynyt markkinoiden kasvusta.

g)   Työllisyys, tuottavuus ja palkat

(51)

Samankaltaisen tuotteen tuotantoon osallistuvien yhteisön tuotannonalan työntekijöiden lukumäärä väheni tuotannon kasvusta huolimatta (katso edellä oleva johdanto-osan 45 kappale). Tutkimusajanjakson aikana työllisyys oli 15 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2003. Työvoiman kokonaiskustannukset ovat kuitenkin nousseet. Tarkemmin sanottuna ne nousivat 13 prosenttia vuonna 2004, pysyivät suhteellisen tasaisina vuonna 2005 ja laskivat hieman tutkimusajanjakson aikana, niin että ne olivat 6 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2003. Itse asiassa keskimääräiset työvoimakustannukset nousivat 24 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tämä nousu johtui inflaatiosta (noin 3 prosenttia vuosina 2004 ja 2005 Espanjassa) ja työllisyyden rakenteen muutoksista (suurempi koulutetun työvoiman osuus). Tuottavuus ilmaistuna tuotoksena työntekijää kohti vuodessa kasvoi 24 prosenttia vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson aikana.

 

2003

2004

2005

Tutkimusajanjakso

Työllisyys

44,2

43,7

39,8

37,7

Indeksi: 2003 = 100

100

99

90

85

Työvoimakustannukset (euroa)

1 401 693

1 580 371

1 554 698

1 480 157

Indeksi: 2003 = 100

100

113

111

106

Työvoimakustannukset (euroa)

31 741

36 206

39 033

39 282

Indeksi: 2003 = 100

100

114

123

124

Tuottavuus (kg työntekijää kohti)

64 329

65 588

72 904

79 546

Indeksi: 2003 = 100

100

102

113

124

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset.

h)   Polkumyynnin laajuus, toipuminen aiemmasta polkumyynnistä tai tuetusta tuonnista

(52)

Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien merkittävyydestä on todettava, että sen vaikutusta yhteisön tuotannonalaan ei voida pitää vähäisenä, kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(53)

Ei ollut myöskään havaittavissa merkkejä siitä, että yhteisön tuotannonala olisi tutkimusajanjakson aikana ollut toipumassa aiemmin tapahtuneen polkumyynnin tai tuetun tuonnin vaikutuksista.

4.6   Vahinkoa koskevat päätelmät

(54)

Tarkastelujakson aikana Intiasta polkumyynnillä tuleva halpatuonti kasvoi merkittävästi. Määrällisesti polkumyynnillä tapahtunut tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti lisääntyi noin 3 000 prosenttia vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Vastaavasti markkinaosuus yhteisön dihydromyrsenolimarkkinoista oli yli 17 prosenttia tutkimusajanjakson aikana, kun se oli vuonna 2003 vain 0,7 prosenttia.

(55)

Vaikka dihydromyrsenolin kulutus yhteisössä kasvoi 23 prosenttia tarkastelujakson aikana, yhteisön tuotannonala pystyi tutkimusajanjakson aikana saavuttamaan vain saman markkinaosuuden yhteisön markkinoilla kuin vuonna 2003; tämä johtuu varsinkin siitä, että yhteisön tuotannonalan tuotannon myynti kasvoi vuonna 2005 ja tutkimusajanjakson aikana. Kuten edellä oleva yhteisön tuotannonalan taloudellisten indikaattoreiden tarkastelu osoittaa, samanaikaisesti aiheutui suuria tappioita, minkä lisäksi sijoitetun pääoman tuotto heikkeni ja kassavirta oli negatiivinen. Vahinko näkyi käytännössä yhteisön tuotannonalan hintojen huomattavana alenemisena, mistä seurasi suoria ja huomattavia kielteisiä vaikutuksia kyseisten yritysten taloudelliseen tilanteeseen. Yhteisön tuotannonalan hinnat laskivat vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 4,55 eurosta 3,15 euroon. Tuotantokustannukset eivät kuitenkaan laskeneet hintojen laskua vastaavassa määrin. Yhteisön tuotannonala kääntyikin tappiolliseksi vuonna 2004, ja sille syntyi lisää tappioita dihydromyrsenolin myynnistä yhteisön markkinoilla vuonna 2005 ja tutkimusajanjakson aikana, jolloin myyntituotot juuri ja juuri kattoivat yhteisön tuotannonalan kiinteät kustannukset. Tällainen tilanne on luonnollisesti kestämätön pitkällä aikavälillä.

(56)

Kaikki edellä mainitut tekijät huomioon ottaen katsotaan alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

5.   SYY-YHTEYS

5.1   Johdanto

(57)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, johtuiko yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. Muita polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ohella tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat samaan aikaan voineet aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, tutkittiin sen varmistamiseksi, ettei niiden mahdollisesti aiheuttamaa vahinkoa olisi pidetty polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamana.

5.2   Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukset

(58)

Tutkimuksessa paljastui, että Intiasta tuotu dihydromyrsenoli kilpailee suoraan yhteisön tuotannonalan tuottaman ja myymän dihydromyrsenolin kanssa, koska ne ovat samanlaiset kemiallisilta perusominaisuuksiltaan, keskenään vaihdettavissa ja koska niillä on samat jakelukanavat.

(59)

Asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin merkittävä kasvu (noin 3 000 prosenttia) sekä kyseisen tuonnin yhteisön markkinoilla saavuttaman markkinaosuuden merkittävä kasvu (noin 17 prosenttiyksikköä) tapahtuivat samaan aikaan yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemisen kanssa. Tähän heikkenemiseen sisältyi muun muassa yhteisön tuotannonalan hintatason putoaminen, mikä heikensi tuotannonalan taloudellisia tuloksia samalla jaksolla. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat selvillä marginaaleilla, joten tuonnin voidaan perustellusti sanoa aiheuttaneen hintojen alenemisen, joka johti yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemiseen.

(60)

Yksi osapuoli väitti, että monet tarkasteltavana olevan tuotteen valmistajat Intiassa ovat lopettaneet tuotteen valmistuksen, mikä on pienentänyt tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokapasiteettia Intiassa. Kyseinen osapuoli totesi, että Intiasta tapahtuva tuonti ei edellä mainituista syistä aiheuttanut yhteisön tuottajiin kohdistuvaa vahingon uhkaa. Tutkimuksessa todettiin, että osa edellä johdanto-osan 2 kappaleessa tarkoitetussa valituksessa mainituista tuottajista oli lopettanut dihydromyrsenolin tuotantonsa tutkimusajanjakson aikana; toisaalta tutkimuksessa kuitenkin ilmeni, että kapasiteettia oli lisätty. Ainakin yksi uusi intialainen dihydromyrsenolin tuottaja aloitti toiminnan vuonna 2005. Tästä syystä väite on hylättävä.

(61)

Koska voidaan selvästi vahvistaa toisaalta yhteisön tuotannonalan hinnat merkittävästi alittavin hinnoin tapahtuneen polkumyynnin voimakkaan lisääntymisen ja toisaalta yhteisön tuotannonalan hintojen alenemisen ja taloudellisen tilanteen heikkenemisen samanaikaisuus, voidaan alustavasti päätellä, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti vaikutti ratkaisevasti yhteisön tuotannonalan vahingolliseen tilanteeseen.

5.3   Muiden tekijöiden vaikutukset

5.3.1   Muiden yhteisön tuottajien toiminta

(62)

Kuten edellä johdanto-osan 23–26 kappaleessa todetaan, yhteisössä on viisi samankaltaisen tuotteen tuottajaa; kahden niistä ei katsota kuuluvan yhteisön tuotannonalaan. Jäljempänä tarkastellaan, miten näiden kahden yrityksen myynnin määrä ja markkinaosuus kehittyivät. Varsinaisia lukuja ei luottamuksellisuussyistä voida ilmoittaa. Näin ollen tiedot esitetään ainoastaan indekseinä.

(63)

Muiden yhteisön tuottajien tuottaman dihydromyrsenolin myynti yhteisössä väheni 12 prosenttia tarkastelujaksolla. Vastaava markkinaosuus laski vielä merkittävämmin (28 prosenttia), koska markkinat laajenivat samalla jaksolla.

 

2003

2004

2005

Tutkimusajanjakso

Myynti EY:ssä (kg)

Indeksi: 2003 = 100

100

89

88

88

Markkinaosuus

Indeksi: 2003 = 100

100

90

83

72

Lähde: Muilta yhteisön tuottajilta kerätyt tiedot.

(64)

Edellä olevan perusteella voidaan alustavasti päätellä, että kahden muun yhteisön tuottajan toiminta ei aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

5.3.2   Käyttö kytkösmarkkinoilla yhteisön tuotannonalalla

(65)

Kuten edellä johdanto-osan 27–34 kappaleessa todetaan, yhteisön tuotannonalan toiminta samankaltaisen tuotteen osalta käsittää muun muassa tuotteen käytön kytkösmarkkinoilla johdannaisten ja/tai tuoksujen ainesosien tuotannossa. Kuten edellä mainituissa johdanto-osan kappaleissa selostetaan, katsottiin aiheelliseksi jättää käyttö kytkösmarkkinoilla yhteisön tuotannonalalla huomiotta vahinkoindikaattoreiden tarkastelussa (tarkoituksenmukaisissa tapauksissa) ja tutkia sitä muiden tekijöiden, kuten yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon muiden mahdollisten syiden, yhteydessä.

(66)

Käyttö kytkösmarkkinoilla yhteisön tuotannonalalla väheni hieman tarkastelujakson aikana. Käyttö väheni 14 prosenttia vuonna 2004 ja vielä 14 prosenttiyksikköä vuonna 2005, minkä jälkeen se kasvoi tutkimusajanjakson aikana noin 240 000 kilogrammaan, joka on kuitenkin 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2003. Suhteellisina lukuina tarkasteltuna käyttö kytkösmarkkinoilla oli noin 10 prosenttia kokonaistuotantomäärästä, joskin vuosi 2005 oli poikkeus, sillä silloin vastaava luku oli 8 prosenttia.

 

2003

2004

2005

Tutkimusajanjakso

Käyttö kytkösmarkkinoilla (kg)

249 809

215 100

179 954

236 323

Indeksi: 2003 = 100

100

86

72

95

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset.

(67)

Kun otetaan huomioon, että käyttö kytkösmarkkinoilla oli vain noin 10 prosenttia yhteisön tuotannonalan tuotoksesta, edellä olevan perusteella voidaan alustavasti päätellä, että tällä kehityksellä ei voinut olla tuntuvaa osuutta yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

5.3.3   Yhteisön tuotannonalan vientitoiminta

(68)

Yhteisön tuotannonalan vientitoiminta kasvoi jonkin verran määrällisesti tarkastelujakson aikana. Vientimyynnin määrä kasvoi 8 prosenttia vuonna 2004 ja vielä 12 prosenttiyksikköä vuonna 2005, minkä jälkeen se väheni tutkimusajanjakson aikana tasolle, joka oli 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2003. Yksikköhinnat laskivat vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 26 prosenttia, kuten jäljempänä olevasta taulukosta ilmenee. On kuitenkin huomattava, että vientimyyntihinta laski vähemmän kuin myyntihinta yhteisössä ja että absoluuttisina lukuina tarkasteltuna vientimyyntihinta oli huomattavasti korkeampi kuin yhteisössä veloitettu myyntihinta.

 

2003

2004

2005

Tutkimusajanjakso

Vientimyynti yhteisön tuotannosta

(yksikköä)

743 445

803 219

890 242

774 802

Indeksi: 2003 = 100

100

108

120

104

Vientimyyntihinta (euroa/yksikkö)

4,55

4,05

3,57

3,36

Indeksi: 2003 = 100

100

89

79

74

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset.

(69)

Tämän vuoksi voidaan alustavasti päätellä, että yhteisön tuotannonalan vientitulokset eivät vaikuttaneet huomattavasti yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

5.3.4   Tuonti muista kolmansista maista

(70)

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tuontia muista kolmansista maista kuin Intiasta. On huomattava, että Eurostatin toimittamat tiedot Japanista tapahtuvasta tuonnista jätettiin tarkastelun ulkopuolelle edellä johdanto-osan 36 kappaleessa selostettujen syiden vuoksi. Tutkimuksessa ei tehty muita oikaisuja Eurostatin tietoihin.

(71)

Jäljempänä oleva taulukko osoittaa, että muista kolmansista maista tapahtuneen tuonnin määrä pieneni tarkastelujakson aikana. Vuosina 2004 ja 2005 tapahtuneen romahduksen jälkeen tuonti elpyi tutkimusajanjakson aikana tasolle, joka oli 4 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2003. Kehitys tapahtui selvästi samaan aikaan kuin kyseisen tuonnin hinnat nousivat vuosina 2004 ja 2005 ja laskivat sitten tutkimusajanjakson aikana. Absoluuttisesti mitattuna muista kolmansista maista tapahtuneen tuonnin hintataso ylitti merkittävästi Intiasta tapahtuneen tuonnin hintatason koko tarkastelujakson ajan (katso edellä oleva johdanto-osan 39 kappale). Muista kolmansista maista tapahtuneen tuonnin markkinaosuus yhteisön markkinoilla kehittyi samansuuntaisesti kuin tuonnin määrä ja markkinoiden kasvu; markkinaosuus väheni vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 22 prosenttia.

 

2003

2004

2005

Tutkimusajanjakso

Tuonti (kg)

935 800

756 200

606 700

895 100

Indeksi: 2003 = 100

100

81

65

96

Keskimääräinen tuontihinta (euroa/yksikkö)

4,04

4,79

4,75

4,08

Indeksi: 2003 = 100

100

119

118

101

Markkinaosuus

26 %

21 %

16 %

20 %

Indeksi: 2003 = 100

100

81

61

78

Lähde: Eurostat.

(72)

Edellä olevan perusteella voidaan päätellä, että tuonti muista kolmansista maista kuin Intiasta ei aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

5.3.5   Vahinko on itse aiheutettu

(73)

Yksi osapuoli väitti, että vahinko on itse aiheutettu, koska valituksen tekijät ovat riippuvaisia samankaltaisen tuotteen tuotannossa käytettyjen pääasiallisten raaka-aineiden tuonnista, minkä vuoksi ne eivät ole kilpailukykyisiä verrattuina muihin tuottajiin yhteisössä tai jopa maailmanlaajuisesti. Kun tutkimuksessa verrattiin valituksen tekijöiden ja muiden yhteisön tuottajien ja jopa yhteistyössä toimineiden intialaisten tuottajien käyttämien pääasiallisten raaka-aineiden lähteitä ja hintoja, ei tullut ilmi sellaisia merkittäviä eroja, joilla voitaisiin perustella edellä mainittuja väitteitä. Tästä syystä väite on hylättävä.

5.4   Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(74)

Edellä esitetyn perusteella voidaan vahvistaa, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko, jolle on tunnusomaista varsinkin myynnin yksikköhintojen lasku ja sitä seurannut taloudellisen tilanteen huomattava heikkeneminen, johtui asianomaisesta maasta peräisin olevasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. Vaikka kytkösmarkkinoilla käyttö ja vientitoiminta saattoivat jossain määrin pahentaa yhteisön tuotannonalan tilannetta, ne eivät kuitenkaan olleet kehitykseltään sellaisia, että ne olisivat poistaneet polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalan vahingollisen tilanteen välisen syy-yhteyden.

(75)

Edellä esitetyssä tarkastelussa erotettiin asianmukaisesti toisistaan kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset yhteisön tuotannonalan tilanteeseen ja polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset, minkä perusteella voidaan vahvistaa, että kyseiset muut tekijät eivät muuta sitä tosiseikkaa, että tarkastellun vahingon on katsottava johtuvan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(76)

Tästä syystä päätellään alustavasti, että asianomaisesta maasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti on aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

6.   YHTEISÖN ETU

6.1   Yleisiä huomautuksia

(77)

Komissio tutki, oliko alustavasti todetusta vahingollisesta polkumyynnistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden vuoksi toimenpiteiden toteuttaminen ei tässä tapauksessa olisi yhteisön edun mukaista. Tätä varten mahdollisten toimenpiteiden vaikutusta kaikkiin menettelyn osapuoliin samoin kuin toimenpiteiden toteuttamatta jättämisen vaikutuksia tarkasteltiin kaikkien esitettyjen todisteiden perusteella perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

6.2   Yhteisön tuotannonalan etu

(78)

Vahinkoanalyysi osoitti selvästi, että yhteisön tuotannonala kärsi polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrän jyrkkä kasvu aiheutti viime vuosina voimakkaan hintojen alenemisen. Jotta yhteisön tuotannonala säilyttäisi markkina-asemansa ja myynnin määrän vapailla markkinoilla – mikä on ratkaisevaa tuotantokustannusten kannalta – sen on pakko myydä hinnoin, jotka tuskin kattavat kiinteät kustannukset.

(79)

Ilman toimenpiteiden käyttöönottoa yhteisön tuotannonalan asema ei olisi pitkällä aikavälillä kestävä. Vaikka dihydromyrsenolin tuotanto työllistää suoraan varsin vähän henkilöstöä, tuotantoon kohdistuvat kielteiset vaikutukset sijoittuisivat suurelta osin yhdelle Espanjan alueelle, jonne valtaosa yhteisön tuotannosta on keskittynyt. Jos toimenpiteitä otetaan käyttöön ja tuontihinta palautetaan polkumyynnin poistavalle tasolle, yhteisön tuotannonala kykenisi kilpailemaan hyvän kauppatavan mukaisissa olosuhteissa asianmukaisen kilpailuedun perusteella. Voidaan odottaa, että yhteisön tuotannonalan myynnin määrät kasvaisivat ja että yhteisön tuotannonala voisi hyötyä suurtuotannon eduista. Lisäksi on odotettavissa, että yhteisön tuotannonala käyttää hyödykseen sen, että polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vuoksi tapahtuva hinnankorotusten estyminen poistuu, ja nostaa kohtuudella omia myyntihintojaan, varsinkin kun otetaan huomioon, että ehdotetuilla toimenpiteillä ehkäistään tutkimusajanjakson aikana havaittu hintojen alittavuus. Oletettu myönteinen kehitys antaisi yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden parantaa kriittistä taloudellista tilannettaan.

(80)

Toimenpiteiden käyttöönotto on siis selvästi yhteisön tuotannonalan edun mukaista. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, dihydromyrsenolin tuotanto yhteisössä voi lakata tai seurauksena voi olla jopa tuotantoyksiköiden sulkemisia.

6.3   Käyttäjien ja kuluttajien etu

(81)

Kuluttajajärjestöjä ei ole ilmoittautunut, eivätkä ne ole toimittaneet tietoja perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sen vuoksi ja ottaen huomioon, että dihydromyrsenolia käytetään ainoastaan raaka-aineena tai ainesosana muiden väli- tai lopputuotteiden valmistuksessa (katso johdanto-osan 11 ja 28 kappale), analyysissä on rajoituttu tarkastelemaan toimenpiteitten vaikutuksia tuotteen käyttäjiin. Dihydromyrsenolia käytetään tavallisesti puhdistusaineissa, saippuan hajusteissa ja tietyissä tuoksuissa. Käyttöaloina ovat toisin sanoen pyykinpesu- ja kodinhoitotuotteet, kauneudenhoitotuotteet sekä henkilökohtaisen hygienian hoitoon tarkoitetut tuotteet. Kyselylomake lähetettiin kolmelletoista tiedossa olleelle dihydromyrsenolin käyttäjälle yhteisössä sekä neljälle aromi- ja hajusteaineyhdistykselle. Komissio pyysi muiden tietojen lisäksi myös kommentteja siitä, olisiko polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto yhteisön etujen mukaista ja kuinka nämä toimenpiteet vaikuttaisivat käyttäjiin.

(82)

Kyselylomakkeisiin saatiin yksi vastaus eräältä valmistajalta, joka valmistaa useita pyykinpesu- ja kodinhoitotuotteita sekä henkilökohtaisen hygienian hoitoon tarkoitettuja tuotteita. Vastauksessa korostettiin, että tutkimuksen kohteena oleva tuote edustaa vain pientä osuutta kaikista väli- ja lopputuotekäytöistä. Yritys ei sitä paitsi käyttänyt Intiasta peräisin olevaa dihydromyrsenolia, joten se ei voinut toimittaa täydellisiä tietoja. Kyseinen käyttäjä kuitenkin oletti, että toimenpiteiden käyttöönotosta voisi seurata toimitusvaikeuksia ja hintojennousuja, mikä puolestaan voisi pitkällä aikavälillä johtaa hintasyistä tehtäviin muutoksiin tuoksujen koostumuksessa. Eräs toinen käyttäjä otti yhteyttä komissioon ja ilmoitti, ettei se käytä Intiasta peräisin olevaa dihydromyrsenolia. Yritys ei ottanut kantaa mahdollisten toimenpiteiden vaikutuksiin. Yhdistyksiltä ei saatu kannanottoja.

(83)

Saatujen kannanottojen osalta tutkimuksessa todettiin, että dihydromyrsenolin toimituksissa ei ole kohtuudella odotettavissa vaikeuksia, sillä yhteisön tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste oli vain 73 prosenttia tutkimusajanjakson aikana (katso edellä oleva johdanto-osan 45 kappale). Dihydromyrsenolia tuotetaan Intian lisäksi monissa muissa kolmansissa maissa. Ei ole myöskään odotettavissa tuntuvia hintojennousuja, sillä polkumyyntimarginaalit ovat tutkimuksen mukaan vähäiset. Kun otetaan huomioon tämä sekä dihydromyrsenolin vähäiset kustannusvaikutukset jatkojalostustuotteisiin, voidaan päätellä alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla ei todennäköisesti ole huomattavaa vaikutusta yhteisön käyttäjien tilanteeseen.

6.4   Yhteisön etuyhteydettömien tuojien/kauppiaiden etu

(84)

Tutkimuksessa otettiin yhteyttä 27:ään tiedossa olevaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuojaan/kauppiaaseen yhteisössä. Kolme kyseisistä yrityksistä ilmoitti komissiolle, että ne eivät tuo dihydromyrsenolia Intiasta. Kyselylomakkeeseen saatiin lopulta vastaukset vain kahdelta sellaiselta tuojalta, jotka eivät ole etuyhteydessä vientiä harjoittaviin tuottajiin. Toinen tuojista ilmoitti lopettaneensa dihydromyrsenolin tuonnin Intiasta tutkimusajanjakson aikana, koska sen toimittaja oli päättänyt myydä tuotetta yksinomaan tiettyjen muiden jakelijoiden kautta. Kyseinen tuoja ei ottanut kantaa toimenpiteiden todennäköisiin vaikutuksiin, koska ne eivät ilmeisesti enää koskisi sitä. Toisen yhteistyössä toimivan tuojan tapauksessa tarkasteltavana olevan tuotteen myynti yhteisössä oli alle 20 prosenttia yrityksen kokonaisliikevaihdosta, ja sen osuus tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista Intiasta oli melko vähäinen. Yritys ei ottanut erityisemmin kantaa siihen, miten mahdolliset toimenpiteet todennäköisesti vaikuttaisivat yrityksen omaan liiketoimintaan. Se totesi ainoastaan, että olivatpa toimenpiteet minkä luonteisia tahansa, intialaiset tuottajat mukautuisivat niihin parantamalla tehokkuuttaan, kun taas yhteisön tuottajat voisivat saamansa suojan ansiosta jatkaa tehotonta tuotantoaan eikä niiden olisi pakko tehdä uudelleenjärjestelyjä. Tältä osin on viitattava johdanto-osan 79 kappaleeseen ja huomautettava, että polkumyyntitoimenpiteet johtaisivat vastoin edellä olevia väitteitä siihen, että yhteisön tuotannonala voisi lisätä myynnin määrää ja parantaa kriittistä taloudellista tilannettaan; toimenpiteet antaisivat toisin sanoen mahdollisuuden parantaa tuotannon tehokkuutta. Tämä väite olisi näin ollen hylättävä.

(85)

Kun otetaan huomioon edellä esitetyt seikat sekä varsinkin yhteisön etuyhteydettömien tuojien/kauppiaiden yhteistyön vähäisyys, voidaan päätellä alustavasti, että polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä ei olisi ratkaisevia haitallisia vaikutuksia niiden tilanteeseen.

6.5   Yhteisön etua koskevat päätelmät

(86)

Edellä esitetty tarkastelu osoitti, että toimenpiteiden käyttöönotto on yhteisön edun mukaista, koska toimenpiteiden odotetaan rajoittavan polkuhinnoilla tapahtuvan tuonnin suurta määrää ja poistavan kyseisen tuonnin hinnan alittavuuden, millä on osoitettu olevan huomattava kielteinen vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Toimenpiteistä odotetaan olevan etua myös muille yhteisön tuottajille.

(87)

Tarkastelu osoitti lisäksi, että polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä ei todennäköisesti ole huomattavia vaikutuksia käyttäjiin.

(88)

Koska tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön etuyhteydettömien tuojien/kauppiaiden yhteistyö oli vähäistä, niiden etua oli mahdotonta tarkastella perusteellisesti. Voidaan kuitenkin päätellä, että kyseiset toimijat päättivät kieltäytyä yhteistyöstä tutkimuksessa, koska Intiasta tapahtuvaa dihydromyrsenolin tuontia koskevien toimenpiteiden käyttöönotto ei vaikuttaisi huomattavasti niiden toimintaan.

(89)

Kaiken kaikkiaan katsotaan, että toimenpiteiden käyttöönotto eli vahingollisen polkumyynnin lopettaminen antaisi yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden parantaa taloudellista tilannettaan ja säilyttää toimintansa ja että kielteiset vaikutukset, joita niillä saattaa olla joillekin muille yhteisön taloudellisille toimijoille, eivät ole suhteettomia verrattuna yhteisön tuotannonalan saavuttamiin etuihin.

(90)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, ettei tässä tapauksessa ole olemassa pakottavia syitä luopua polkumyyntitullien käyttöönotosta.

7.   VÄLIAIKAISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(91)

Polkumyyntiä, siitä johtuvaa vahinkoa ja yhteisön etua koskevat alustavat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön Intiasta peräisin olevaa tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskevat väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan enempää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

7.1   Vahingon korjaava taso

(92)

Väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko ylittämättä kuitenkaan todettuja polkumyyntimarginaaleja. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteillä pitäisi voida taata yhteisön tuotannonalalle mahdollisuus kattaa kustannuksensa ja saada sellainen ennen veroja laskettu myyntivoitto, jonka se voisi kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin puuttuessa.

(93)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin alustavasti, että 5 prosentin osuutta liikevaihdosta vastaavaa voittomarginaalia voidaan pitää sellaisena sopivana määränä, jonka yhteisön tuotannonalan voitaisiin odottaa saavuttavan ilman vahingollista polkumyyntiä. Vuonna 2003 eli ennen Intiasta peräisin olevan polkumyynnin voimakasta lisääntymistä yhteisön tuotannonala sai 12,3 prosenttia voittoa myydessään samankaltaista tuotetta vapailla markkinoilla (katso edellä oleva johdanto-osan 48 kappale). Katsottiin kuitenkin aiheelliseksi oikaista tätä voittoprosenttia, jotta siinä otettaisiin huomioon se, että yhteisön ja maailman laajuiset dihydromyrsenolin markkinat ovat kasvaneet, että on lisätty kapasiteettia ja että tämän seurauksena yleinen hintataso on – polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin esiintymisestä huolimatta – hieman laskenut, kun taas yksikkökohtaiset tuotantokustannukset ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Ei vaikuttanut riittävän perustellulta, että voitto olisi noin 12 prosentin suuruinen tilanteessa, jossa polkumyyntiä ei esiinny; 5 prosentin osuutta liikevaihdosta vastaavaa voittomarginaalia pidettiin sen sijaan sopivampana määränä kyseisessä tilanteessa.

(94)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisen yhteydessä määritettyä painotettua keskimääräistä tuontihintaa yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymien tuotteiden keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tulokseksi saatu hinnanero ilmaistiin sitten prosentteina keskimääräisestä cif-tuontiarvosta. Nämä erot olivat molempien yhteistyössä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien osalta korkeammat kuin polkumyyntimarginaalit.

7.2   Väliaikaiset toimenpiteet

(95)

Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti katsotaan, että yhteistyössä toimiville vientiä harjoittaville tuottajille olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitullit todettujen polkumyyntimarginaalien suuruisina.

(96)

Yhteistyössä toimimisen aste oli korkea, minkä vuoksi katsottiin aiheelliseksi, että muiden yritysten, jotka olivat kieltäytyneet yhteistyöstä tutkimuksessa, polkumyyntimarginaali vahvistetaan sille tasolle, joka oli yhteistyössä toimineille yrityksille määritetyistä polkumyyntimarginaaleista korkeampi (katso edellä oleva johdanto-osan 22 kappale). Jäännöstulliksi vahvistetaan tämän vuoksi 7,5 prosenttia.

(97)

Väliaikaisten polkumyyntitullien olisi edellä mainituin perustein oltava suuruudeltaan seuraavat:

Tuottaja

Ehdotettu polkumyyntitulli

Neeru Enterprises, Rampur

3,3 %

Kaikki muut yritykset (Privi Organics Limited, Mumbai, mukaan luettuna)

7,5 %

(98)

Tässä asetuksessa yritykselle vahvistettava yksilöllinen polkumyyntitulli määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Siinä on siten otettu huomioon tutkimuksessa todettu yritystä koskeva tilanne. Kyseistä tullia voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevaa, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia) yksinomaan Intiasta peräisin olevien, kyseisen yrityksen eli tarkoin määrätyn oikeussubjektin tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa tätä tullia, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(99)

Kaikki tämän yrityskohtaisen polkumyyntitullin soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle, ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Tarvittaessa komissio muuttaa tätä asetusta neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelon ajan tasalle.

(100)

Polkumyyntitullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi jäännöstullia olisi sovellettava sekä yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että niihin tuottajiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä yhteisöön tutkimusajanjakson aikana. Viimeksi mainittuja yrityksiä pyydetään kuitenkin esittämään perusasetuksen 11 artiklan mukainen tarkastelupyyntö, kun ne täyttävät kyseisen artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt vaatimukset, jotta niiden tilannetta voitaisiin tarkastella yksilöllisesti.

8.   LOPPUSÄÄNNÖKSET

(101)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista tulleista päätettäessä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli, jota sovelletaan tuotaessa Intiasta peräisin olevaa dihydromyrsenolia, jonka puhtaus on vähintään 93 painoprosenttia ja joka luokitellaan CN-koodiin ex 2905 22 90 (Taric-koodi 2905229010).

2.   Vapaasti yhteisön rajalla -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli ennen veroja on seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa selostetun tuotteen osalta seuraava:

Tuottaja

Polkumyyntitulli

Taric-lisäkoodi

Neeru Enterprises, Rampur, Intia

3,3 %

A827

Kaikki muut yritykset

7,5 %

A999

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden antamista.

4.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Asianomaiset osapuolet voivat yhden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta pyytää, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella tämä asetus annettiin, ja ne voivat saman ajan kuluessa esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla komission kuulemiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 20 artiklan soveltamista.

Asianomaiset osapuolet voivat esittää huomautuksia tämän asetuksen soveltamisesta kuukauden kuluessa sen voimaantulopäivästä neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä heinäkuuta 2007.

Komission puolesta

Peter MANDELSON

Komission jäsen


(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2117/2005 (EUVL L 340, 23.12.2005, s. 17).

(2)  EUVL C 275, 11.11.2006, s. 25.


Top