EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32003H0010

Komission suositus, annettu 10 päivänä tammikuuta 2003, virallista elintarvikkeiden tarkastusta koskevasta yhteensovitetusta ohjelmasta vuodeksi 2003 (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (tiedoksiannettu numerolla K(2002) 5556)

OJ L 7, 11.1.2003, p. 76–81 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2003/10/oj

32003H0010

Komission suositus, annettu 10 päivänä tammikuuta 2003, virallista elintarvikkeiden tarkastusta koskevasta yhteensovitetusta ohjelmasta vuodeksi 2003 (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (tiedoksiannettu numerolla K(2002) 5556)

Virallinen lehti nro L 007 , 11/01/2003 s. 0076 - 0081


Komission suositus,

annettu 10 päivänä tammikuuta 2003,

virallista elintarvikkeiden tarkastusta koskevasta yhteensovitetusta ohjelmasta vuodeksi 2003

(tiedoksiannettu numerolla K(2002) 5556)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2003/10/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon virallisesta elintarvikkeiden tarkastuksesta 14 päivänä kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/397/ETY(1) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

on kuullut elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevää pysyvää komiteaa

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan vuoksi on tarpeen luoda yhteisön tasolla yhteensovitettuja elintarvikkeiden tarkastusohjelmia, joilla parannetaan jäsenvaltioissa toteutettavien tarkastusten toimeenpanon yhdenmukaisuutta.

(2) Kyseisissä ohjelmissa korostetaan yhteisön lainsäädännön noudattamista, kansanterveyden suojelua, kuluttajansuojaa ja hyvän kauppatavan mukaista kauppaa.

(3) Virallista elintarvikkeiden tarkastusta koskevista lisätoimenpiteistä 29 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/99/ETY(2) 3 artiklassa edellytetään, että direktiivin 89/397/ETY 7 artiklassa tarkoitetut laboratoriot noudattavat eurooppalaisen standardin EN 45000-sarjan - joka on nyt korvattu standardilla EN ISO 17025:2000 - perusteita.

(4) Kansallisten ohjelmien ja yhteensovitettujen ohjelmien samanaikaisesta toimeenpanosta saatetaan saada tietoja ja kokemuksia, joihin tuleva tarkastustoiminta ja lainsäädäntö voidaan perustaa,

SUOSITTELEE:

1. Jäsenvaltioiden olisi vuonna 2003 toteutettava tarkastuksia, joihin sisältyy soveltuvin osin näytteiden ottaminen ja niiden laboratorioanalyysi, tavoitteena

- valvoa, että oliiviöljypakkauksiin tehdään selkeät ja paikkansapitävät pakkausmerkinnät yhteisön sääntöjen mukaisesti,

- arvioida tiettyjen kalastustuotteiden turvallisuutta (keitettyjen äyriäisten ja nilviäisten bakteriologista turvallisuutta sekä histamiinipitoisuutta Scombridae-, Clupeidae-, Engraulidae- ja Coryphaenidae-heimoihin kuuluvissa kalalajeissa).

2. Vaikka näytteiden oton ja/tai tarkastusten tiheyttä ei tässä suosituksessa aseteta, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että se on riittävä yleiskäsityksen saamiseksi tarkastelun kohteesta kussakin jäsenvaltiossa.

3. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava pyydetyt tiedot tämän suosituksen liitteenä esitettyjen lomakkeiden muodossa tulosten vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Tiedot ja niitä koskeva selvitys olisi toimitettava komissiolle 1 päivään toukokuuta 2004 mennessä.

4. Tämän ohjelman osana analysoitavaksi annettavat elintarvikkeet olisi toimitettava direktiivin 93/99/ETY 3 artiklan säännösten mukaisiin laboratorioihin. Ellei jäsenvaltiossa ole jonkin tässä suosituksessa mainitun analyysin tekemiseen pystyvää edellä mainittujen säännösten mukaista laboratoriota, jäsenvaltio voi nimetä muunkin laboratorion, jolla on analyysien tekemiseen vaadittava kapasiteetti.

5. Oliiviöljyjen pakkausmerkinnät

5.1 Ohjelman ala

Vuonna 2001 havaittiin oliivijäämäöljynä tai puristemassaöljynä tunnetun matalan luokitustason oliiviöljyn saastumista polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH-aineet, kuten bentso(a)pyreeni) vaikutuksesta. Selvityksissään jäsenvaltiot havaitsivat ongelman eri luokkiin kuuluvien oliiviöljyjen pakkausmerkinnöissä: oliivijäämäöljyn, oliiviöljyn ja neitsytoliiviöljyjen välillä oli tapahtunut sekaannusta. Tämä vaikeutti saastumisongelman hoitamista. Myytävien tuotteiden pakkausmerkinnöissä oli vääriä tai harhaanjohtavia tietoja öljyjen luokista. Lisäksi kävi ilmi, että korkeampiluokkaisiin tuotteisiin saatettiin laittomasti sekoittaa heikompilaatuisia öljyjä. Tämä johtaa kuluttajia harhaan mutta aiheuttaa lisäksi riskin kansanterveydelle, jos tuotteessa saattaa olla heikompilaatuista saastunutta öljyä.

Ohjelman tämän osan tavoitteena on tarkistaa, että oliivista valmistetuissa öljytuotteissa on paikkansapitävät pakkausmerkinnät, jotta varmistetaan, ettei tuotteisiin sekoiteta heikompilaatuisia mahdollisesti saastuneita öljyjä, jolloin kuluttajien terveys saattaisi vaarantua. Toiminnasta on apua mahdollisesti saastuneiden öljyjen aiheuttaman riskin hallinnassa samoin kuin kuluttajan harhaanjohtamisen estämisessä.

5.2 Näytteenotto ja analyysimenetelmä

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi suoritettava tarkastuksia, mahdollisuuksien mukaan myös asiakirjojen tarkastuksia, tuotantovaiheessa ennen tuotteiden saattamista markkinoille, vähittäismyyntipaikoissa kattaakseen suoraan kuluttajille myytävät tuotteet sekä sopivissa jakeluketjun vaiheissa, kuten tukkukaupassa, kattaakseen suurkeittiöille tarkoitetut tuotteet. Tarkastusten tarkoituksena on varmistaa, että oliiviöljyjen pakkausmerkinnöissä annetaan tuotteessa olevien öljyjen luokista oikeat tiedot noudattaen myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2002 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2000/13/EY(3), rasva-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 22 päivänä syyskuuta 1966 annettua neuvoston asetusta N:o 136/66/ETY(4) ja oliiviöljyn kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista 13 päivänä kesäkuuta 2002 annettua komission asetusta (EY) N:o 1019/2002(5).

Tuotteista olisi otettava näytteitä, ja ne olisi analysoitava öljykomponenttien määrittämiseksi komission asetuksen (ETY) N:o 2568/91(6) ja komission asetuksen (EY) N:o 796/2002(7) mukaisesti.

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää näytteenoton laajuudesta.

Tarkastusten tulokset olisi kirjattava tämän suosituksen liitteessä I olevaa mallia käyttäen.

6. Kalastustuotteiden turvallisuus: keitettyjen äyriäisten ja nilviäisten bakteriologinen turvallisuus

6.1 Ohjelman ala

Keitettyjen äyriäisten ja nilviäisten mikrobiologinen laatu on usein herkkä muutoksille. Nämä tuotteet pystyvät luonteenomaisesti tarjoamaan kasvualustan monille erilaisille mikro-organismeille. Tietyt niiden tuotannon erityispiirteet, kuten keittäminen kalastusaluksilla, jäähdyttäminen merivedellä, kovakourainen käsittely ja pitkät kuljetukset, altistavat nämä tuotteet ei-toivotulle mikrobiologiselle kontaminaatiolle ja kasvulle.

Komission päätöksessä 93/51/EY(8) asetetaan joitakin mikrobiologisia kriteerejä näille tuotteille. Kriteereihin kuuluvat lopputuotteeseen sovellettavat Staphylococcus aureus -organismia ja Salmonella-lajeja koskevat kriteerit samoin kuin prosessiin sovellettavat kriteerit, jotka koskevat Escherichia coli -organismia, lämmönkestäviä koliformeja ja mesofiilisia aerobisia bakteereja. Vastikään on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että patogeenisen Vibrio parahaemolyticus -organismin esiintyminen tällaisissa tuotteissa saattaa vaarantaa ihmisten terveyden. Tieteelliset tiedot eivät kuitenkaan vielä riitä siihen, että yhteisön lainsäädännössä voitaisiin säätää kriteeristä juuri tämän patogeenin esiintymiselle tuotteessa.

Ohjelman tämän osan tavoitteena on selvittää keitettyjen äyriäisten ja nilviäisten mikrobiologinen turvallisuus, jotta voidaan edistää kuluttajien suojelun korkeaa tasoa ja kerätä tietoa patogeenisten ja indikaattorimikro-organismien esiintyvyydestä näissä tuotteissa.

6.2 Näytteenotto ja analyysimenetelmä

Selvityksissä olisi tarkasteltava keitettyjä äyriäisiä ja nilviäisiä ennen niiden saattamista markkinoille, tuotannon aikana sekä jo markkinoille tuotuina. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava tuotteista edustavia näytteitä sekä tuotannossa että vähittäiskaupassa Salmonellan esiintymisen selvittämiseksi sekä Staphylococcus aureus- ja Escherichia coli -organismien laskemiseksi ja Vibrio parahaemolyticus -organismin kokonaismäärän määrittämiseksi. Kunkin näytteen on oltava painoltaan sata grammaa. Niitä on käsiteltävä hygieenisesti, ne on pantava kylmäsäiliöihin ja lähettävä välittömästi analysoitavaksi laboratorioon.

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää näytteenoton laajuudesta.

Laboratoriot voivat käyttää valitsemaansa menetelmää, kunhan sen tehokkuus vastaa tavoitetta. Salmonellan havaitsemiseen suositellaan kuitenkin ISO 6579 -standardin tuoreinta versiota, Staphylococcus aureus -organismin osalta EN/ISO 6888-1,2 -standardin tuoreinta versiota, Escherichia coli -organismin osalta ISO 16649-1,2,3 -standardin tuoreinta versiota ja Vibrio parahaemolyticus -organismin osalta ISO 8914 -standardin tuoreinta versiota ja MPN-tekniikkaa.(9) Myös muita vastaavia toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiä menetelmiä voidaan käyttää.

Tarkastusten tulokset olisi kirjattava tämän suosituksen liitteessä II olevaa mallia käyttäen.

7. Kalastustuotteiden turvallisuus: histamiinipitoisuudet tietyissä kalalajeissa

7.1 Ohjelman ala

Paljon histamiinia sisältävien kalastustuotteiden nauttiminen saattaa aiheuttaa kuluttajan sairastumisen. Histamiinia ja muita amiineja syntyy tiettyjen bakteerien kasvaessa virheellisten ajallisten ja lämpötilaolojen sekä epähygieenisten menettelyjen seurauksena kalastustuotteiden pyynnin, varastoinnin, prosessoinnin ja jakelun aikana. Tällaisissa ruokamyrkytyksissä ovat useimmin osallisina Scombridae-, Clupeidae-, Engraulidae- ja Coryphaenidae-heimoihin kuuluvat kalalajit - joihin kuuluvat tonnikalat, sardiinit, makrillit, abaloni jne. - jotka sisältävät runsaasti histamiinin esiasteena pidettyä histidiini-aminohappoa. Terveyttä koskevista vaatimuksista kalastustuotteiden tuotannossa ja saattamisessa markkinoille 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/493/ETY(10) asetetaan sallittua histamiinitasoa koskevat turvallisuusvaatimukset ja säädetään näytteenotosta ja analyysimenetelmistä.

Ohjelman tämän osan tavoitteena on tarkastaa, että markkinoille saatetuissa kalastustuotteissa ei ylitetä yhteisön lainsäädännössä vahvistettuja histamiinitasoja, jotta voidaan taata kuluttajan suojelun korkea taso.

7.2 Näytteenotto ja analyysimenetelmä

Jäsenvaltioiden olisi tehtävä tarkastuksia huuto- ja tukkukaupoissa, tuotantolaitoksissa ja vähittäiskaupassa tarkastaakseen, etteivät jäljempänä täsmennetyt histamiinipitoisuudet ylity kalastustuotteissa. Tarkastuksissa olisi tutkittava Scombridae-, Clupeidae-, Engraulidae- ja Coryphaenidae-heimoihin kuuluvia kaloja joko tuoreina tai pakastettuina, valmisteina tai jalosteina taikka säilöttyinä.

Direktiivin 91/493/ETY mukaisesti kustakin erästä on otettava yhdeksän näytettä. Niiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

- keskiarvo ei saa ylittää 100:aa miljoonasosaa,

- kahdessa näytteessä voi olla arvo, joka on suurempi kuin 100 miljoonasosaa mutta pienempi kuin 200 miljoonasosaa,

- yhdelläkään näytteistä ei saa olla arvon 200 miljoonasosaa ylittävää arvoa.

Tuotteiden, joille on tehty entsymaattinen kypsytys suolavedessä, histamiinitasot voivat kuitenkin olla korkeampia, mutta eivät enempää kuin kaksi kertaa niin suuret kuin edellä mainitut arvot.

Tutkimukset on tehtävä luotettavilla ja tieteellisesti tunnustetuilla menetelmillä, esimerkiksi korkean suorituskyvyn nestekromatografialla (HPLC).

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää näytteenoton laajuudesta.

Tarkastusten tulokset olisi kirjattava tämän suosituksen liitteessä III olevaa mallia käyttäen.

Tehty Brysselissä 10 päivänä tammikuuta 2003.

Komission puolesta

David Byrne

Komission jäsen

(1) EYVL L 186, 30.6.1989, s. 23.

(2) EYVL L 290, 24.11.1993, s. 14.

(3) EYVL L 109, 6.5.2000, s. 29.

(4) EYVL 172, 30.9.1966, s. 3025/66.

(5) EYVL L 155, 14.6.2002, s. 27.

(6) EYVL L 248, 5.9.1991, s. 1.

(7) EYVL L 128, 15.5.2002, s. 8.

(8) EYVL L 13, 21.1.1993, s. 11.

(9) Käytetään 3 x 3 putken MPN-tekniikkaa emäksisen suolapeptoniveden (ASPW) kanssa seuraavasti: Valmistetaan elintarvikkeesta vahvuudeltaan 10-1 oleva lähtöliuos ja siitä kaksi kymmenkertaista laimennosta (liuosten vahvuudet 10-2 ja 10-3) laimentimena emäksinen suolapeptonivesi. Kunkin laimennoksen yhteydessä lisätään 1 ml liuosta kolmeen putkeen, joissa on 9 ml laimentamatonta emäksistä suolapeptonivettä. Inkubointi, jatkoviljely ja tunnistaminen olisi tehtävä ISO 8914 -standardin mukaisesti. Kaikkia putkia, joissa on vahvistettu V. parahaemolyticus, on pidettävä positiivisina. MPN-taulukot ovat ISO 4831 -standardin liitteessä B. V. parahaemolyticus -luku grammaa kohti saadaan kertomalla MPN-indeksi luvulla 10.

(10) EYVL L 268, 24.9.1991, s. 15.

LIITE I

>PIC FILE= "L_2003007FI.007902.TIF">

LIITE II

>PIC FILE= "L_2003007FI.008002.TIF">

LIITE III

>PIC FILE= "L_2003007FI.008102.TIF">

Top