Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 22000A1215(01)

2000/483/EC: Partnership agreement between the members of the African, Caribbean and Pacific Group of States of the one part, and the European Community and its Member States, of the other part, signed in Cotonou on 23 June 2000 - Protocols - Final Act - Declarations

OJ L 317, 15.12.2000, p. 3–353 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
Special edition in Czech: Chapter 11 Volume 035 P. 3 - 379
Special edition in Estonian: Chapter 11 Volume 035 P. 3 - 379
Special edition in Latvian: Chapter 11 Volume 035 P. 3 - 379
Special edition in Lithuanian: Chapter 11 Volume 035 P. 3 - 379
Special edition in Hungarian Chapter 11 Volume 035 P. 3 - 379
Special edition in Maltese: Chapter 11 Volume 035 P. 3 - 379
Special edition in Polish: Chapter 11 Volume 035 P. 3 - 379
Special edition in Slovak: Chapter 11 Volume 035 P. 3 - 379
Special edition in Slovene: Chapter 11 Volume 035 P. 3 - 379
Special edition in Bulgarian: Chapter 11 Volume 023 P. 3 - 379
Special edition in Romanian: Chapter 11 Volume 023 P. 3 - 379
Special edition in Croatian: Chapter 11 Volume 001 P. 5 - 354

In force

22000A1215(01)



Virallinen lehti nro L 317 , 15/12/2000 s. 0003 - 0353


Liite AKT-EY-ministerineuvoston päätökseen N:o 1/2000, tehty 27 päivänä heinäkuuta 2000, 2 päivän elokuuta 2000 ja AKT-EY-kumppanuussopimuksen voimaantulon välisenä aikana voimassa olevista siirtymäkauden toimenpiteistä(1)

(1) EYVL L 195, 1.8.2000, s. 46.

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välinen Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitettu

KUMPPANUUSSOPIMUS

SISÄLLYS

>TAULUKON PAIKKA>

JOHDANTO

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan yhteisön perustamissopimuksen sekä Georgetownin sopimuksen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän, jäljempänä 'AKT-valtiot', perustamisesta,

VAHVISTAVAT sitoumuksensa pyrkiä yhdessä köyhyyden poistamista, kestävää kehitystä ja AKT-valtioiden asteittaista integroitumista maailmantalouteen koskevien tavoitteiden saavuttamiseen,

VAKUUTTAVAT päättäväisyyttään osallistua yhteistyönsä kautta merkittävällä panoksella AKT-valtioiden talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin kehittämiseen sekä niiden väestön hyvinvoinnin lisäämiseen, auttaen niitä vastaamaan globaalistumisen haasteisiin ja lujittaen AKT-EU-kumppanuutta pyrkiessään antamaan globaalistumiselle nykyistä vahvemman sosiaalisen ulottuvuuden,

VAHVISTAVAT uudelleen tahtonsa antaa uutta pontta erityissuhteelleen sekä soveltaa kattavaa ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa poliittiseen vuoropuheluun, kehitysyhteistyöhön sekä talous- ja kauppasuhteisiin perustuvan kumppanuuden vahvistamiseksi,

TUNNUSTAVAT, että rauhan, turvallisuuden ja vakauden, ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteen kunnioittamisen sekä hyvän hallintotavan takaava poliittinen toimintaympäristö on olennainen osa pitkän aikavälin kehitystä; ne tunnustavat, että tällaisen ympäristön luominen on ensisijaisesti asianomaisten maiden vastuulla,

TUNNUSTAVAT, että järkevä ja kestävä talouspolitiikka on kehityksen ennakkoedellytys,

VIITTAAVAT Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteisiin ja palauttavat mieleen ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, vuoden 1993 Wienin ihmisoikeuskonferenssin päätelmät, kansainväliset yleissopimukset kansalaisoikeuksista ja poliittisista oikeuksista sekä taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista, yleissopimuksen lapsen oikeuksista, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen, kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen, vuoden 1949 Geneven yleissopimukset ja muut kansainvälisen humanitaarisen oikeuden asiakirjat, valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevan vuoden 1954 yleissopimuksen, pakolaisten oikeusasemaa koskevan vuoden 1951 Geneven yleissopimuksen ja pakolaisten oikeusasemaa koskevan vuoden 1967 New Yorkin pöytäkirjan,

PITÄVÄT Euroopan neuvoston yleissopimusta ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevaa afrikkalaista peruskirjaa (African Charter on Human and Peoples' Rights) sekä ihmisoikeuksia koskevaa amerikkalaista yleissopimusta (American Convention on Human Rights) myönteisinä alueellisina panoksina ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi Euroopan unionissa ja AKT-valtioissa,

PALAUTTAVAT MIELEEN AKT-valtioiden ja niiden hallitusten päämiesten julistukset Librevillen ja Santo Domingon huippukokouksissa vuosina 1997 ja 1999,

KATSOVAT, että Yhdistyneiden Kansakuntien konferensseissa sovitut kehitystä koskevat tavoitteet ja periaatteet sekä OECD:n kehitysapukomitean asettama tavoite vähentää vuoteen 2015 mennessä äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä puoleen muodostavat selkeän tulevaisuudenkuvan, ja tähän sopimukseen perustuvan AKT-EU-yhteistyön on rakennuttava niille,

KIINNITTÄVÄT erityistä huomiota Yhdistyneiden Kansakuntien Rion, Wienin, Kairon, Kööpenhaminan, Pekingin, Istanbulin ja Rooman konferensseissa esitettyihin sitoumuksiin ja tunnustavat tarpeen toteuttaa lisätoimia tavoitteiden saavuttamiseksi ja kyseisissä konferensseissa laadittujen toimintaohjelmien täytäntöön panemiseksi,

PYRKIVÄT kunnioittamaan työntekijöiden perusoikeuksia Kansainvälisen työjärjestön asiaa koskevissa sopimuksissa vahvistetut periaatteet huomioon ottaen,

PALAUTTAVAT MIELEEN Maailman kauppajärjestössä tehdyt sitoumukset,

OVAT PÄÄTTÄNEET TEHDÄ TÄMÄN SOPIMUKSEN:

1. OSA

YLEISET MÄÄRÄYKSET

I OSASTO

TAVOITTEET, PERIAATTEET JA TOIMIJAT

1LUKU

Tavoitteet ja periaattet

1 artikla

Kumppanuuden tavoitteet

Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot yhtäältä ja AKT-valtiot toisaalta, jäljempänä 'osapuolet', tekevät tämän sopimuksen AKT-valtioiden taloudellisen, kulttuurisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edistämiseksi ja jouduttamiseksi tavoitteen ollessa rauhan ja turvallisuuden sekä vakaan ja demokraattisen poliittisen toimintaympäristön edistäminen.

Kumppanuus rakentuu köyhyyden vähentämisen ja lopulta poistamisen tavoitteelle kestävää kehitystä ja AKT-valtioiden asteittaista integroitumista maailmantalouteen koskevien tavoitteiden mukaisesti.

Nämä tavoitteet ja osapuolten kansainväliset sitoumukset ohjaavat kaikkia kehitysstrategioita, ja niihin sovelletaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan samanaikaisesti huomioon kehityksen poliittiset, taloudelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset sekä ympäristöön liittyvät näkökohdat. Kumppanuus luo yhtenäisen tukikehyksen kunkin AKT-valtion omaksumalle kehitysstrategialle.

Kestävä talouskasvu, yksityissektorin kehittäminen, työllisyyden edistäminen ja tuotantoresurssien saannin parantaminen ovat kaikki osa tätä kehystä. Yksilön oikeuksien kunnioittamista ja perustarpeiden tyydyttämistä tuetaan, samoin edistetään yhteiskunnallista kehitystä ja edellytyksiä kasvun tulosten oikeudenmukaiselle jaolle. Alueiden ja tätä pienempien yksikköjen yhdentymisprosesseja, jotka edistävät AKT-valtioiden integroitumista maailmantalouteen kaupan ja yksityisinvestointien osalta, rohkaistaan ja tuetaan. Kehitystyön toimijoiden toimintaedellytysten vahvistaminen samoin kuin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, demokraattisen yhteiskunnan ja markkinatalouden toiminnan sekä osallistuvan ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan syntymisen edellytyksenä olevan toimielinjärjestelmän kehittäminen on olennainen osa tätä lähestymistapaa. Naisten asema ja sukupuolikysymykset otetaan järjestelmällisesti huomioon kaikilla politiikan, talouden ja yhteiskunnan osa-aloilla. Luonnonvarojen ja ympäristön kestävän hallinnan ja hoidon periaatteita sovelletaan ja ne sisällytetään toiminnan osaksi kaikilla kumppanuuden eri tasoilla.

2 artikla

Perusperiaatteet

AKT-EY-yhteistyössä, jonka perustana on oikeudellisesti sitova järjestelmä ja yhteiset toimielimet, sovelletaan seuraavia perusperiaatteita:

- kumppaneiden yhdenvertaisuus ja kehitysstrategioiden itsehallinta: kumppanuuden tavoitteiden toteuttamiseksi AKT-valtiot määrittelevät niiden talouden ja yhteiskunnan kehitysstrategiat täysivaltaisesti jäljempänä 9 artiklassa kuvatut olennaiset osat asianmukaisesti huomioon ottaen; kumppanuudella rohkaistaan sitä, että asianomaiset maat ja niiden kansalaiset ottavat kehitysstrategiat omaan hallintaansa,

- osallistuminen: vaikka pääasiallisena kumppanina onkin maan keskushallinto, kumppanuus on avoin muunkinlaisille toimijoille kaikkien yhteiskuntaryhmien, myös yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, rohkaisemiseksi liittymään politiikan, talouden ja yhteiskuntaelämän valtavirtaan,

- vuoropuhelun avainasema ja keskinäisten velvoitteiden täyttäminen: osapuolten vuoropuhelunsa yhteydessä omaksumat velvoitteet ovat keskeisellä sijalla niiden kumppanuus- ja yhteistyösuhteissa, ja

- erilaistaminen ja alueellistaminen: yhteistyön järjestelyt ja painopisteet vaihtelevat kumppanin kehitystason, tarpeiden, edistymisen ja pitkän aikavälin kehitysstrategian mukaan. Erityisesti alueellista ulottuvuutta painotetaan. Vähiten kehittyneille maille suodaan erityiskohtelu, ja sisämaa- ja saarivaltioiden haavoittuvuus otetaan huomioon.

3 artikla

Sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen

Osapuolet toteuttavat tämän sopimuksen puitteissa kukin osaltaan tarvittavat yleiset tai erityiset toimenpiteet varmistaakseen sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttymisen ja helpottaakseen sen tavoitteiden saavuttamista. Ne pidättyvät kaikista toimenpiteistä, jotka ovat omiaan vaarantamaan nämä tavoitteet.

2 LUKU

Kumppanuuden toimijat

4 artikla

Yleinen lähestymistapa

AKT-valtiot määrittelevät kehitystä koskevat periaatteet ja strategiat sekä talous- ja yhteiskuntamallinsa täysivaltaisesti. Ne laativat Euroopan yhteisön kanssa tässä sopimuksessa tarkoitetut yhteistyöohjelmat. Osapuolet kuitenkin tunnustavat valtiosta riippumattomien toimijoiden täydentävän roolin ja vaikutusmahdollisuudet kehitysprosessissa. Tästä syystä ja tässä sopimuksessa määrätyin edellytyksin sekä milloin se on tarkoituksenmukaista, valtioista riippumattomille toimijoille

- tiedotetaan ja niitä kuullaan yhteistyöpolitiikoista ja -strategioista, yhteistyön painopisteistä erityisesti niitä koskevilla tai niihin suoraan vaikuttavilla aloilla sekä poliittisesta vuoropuhelusta,

- niille myönnetään tässä sopimuksessa määrätyin edellytyksin rahoitusta paikallisen kehityksen tukemiseen,

- ne osallistuvat yhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien täytäntöönpanoon aloilla, jotka koskevat niitä tai joilla niillä on suhteellinen etu,

- niitä tuetaan suorituskyvyn lisäämisessä kriittisillä aloilla niiden edellytysten vahvistamiseksi erityisesti organisaation ja edustuksen sekä kuulemismekanismien, myös viestintä- ja vuoropuhelukanavien, luomisen osalta ja strategisten liittoutumien edistämiseksi.

5 artikla

Tiedotus

Yhteistyöllä tuetaan toimia tietojen antamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi AKT-EU-kumppanuuden perustekijöistä. Lisäksi yhteistyöllä

- tuetaan kumppanuutta ja luodaan yhteyksiä AKT-valtioiden toimijoiden ja EU:n toimijoiden välille sekä

- vahvistetaan verkottumista sekä asiantuntemuksen ja kokemusten vaihtoa toimijoiden kesken.

6 artikla

Määritelmät

1. Yhteistyön toimijoita ovat

a) hallinto (paikallinen, kansallinen ja alueellinen), ja

b) valtiosta riippumattomat tahot eli

- yksityissektori,

- taloudelliset ja sosiaaliset kumppanit, myös ammattijärjestöt, sekä

- kansalaisyhteiskunta kansallisine piirteineen sen kaikissa ilmentymissä.

2. Valtiosta riippumattomien toimijoiden tunnustaminen osapuolten taholta riippuu siitä, miten kyseiset toimijat vastaavat väestön tarpeisiin, niiden erityisosaamisesta sekä siitä, onko ne järjestetty ja johdetaanko niitä demokraattisesti ja avoimesti.

7 artikla

Toimintaedellytysten kehittäminen

Kansalaisyhteiskunnan panosta kehitykseen voidaan edistää vahvistamalla yhteiskunnallisia järjestöjä ja voittoa tavoittelemattomia, valtiosta riippumattomia järjestöjä kaikilla yhteistyön aloilla. Tämä edellyttää

- tällaisten järjestöjen perustamisen ja kehittämisen rohkaisemista ja tukemista, sekä

- järjestelyjen luomista tällaisten järjestöjen ottamiseksi mukaan kehitysstrategioiden ja -ohjelmien suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin.

II OSASTO

POLIITTINEN ULOTTUVUUS

8 artikla

Poliittinen vuoropuhelu

1. Osapuolet käyvät säännöllisesti kattavaa, tasapainoista ja perusteellista poliittista vuoropuhelua, joka johtaa molemmin puolin tehtäviin sitoumuksiin.

2. Vuoropuhelun tavoitteena on vaihtaa tietoja, edistää keskinäistä ymmärtämystä ja helpottaa painopisteistä sopimista ja yhteisten asialistojen laatimista erityisesti tunnustamalla olemassa olevat yhteydet osapuolten välisten suhteiden eri osatekijöiden ja tässä sopimuksessa määriteltyjen yhteistyön eri osa-alueiden välillä. Vuoropuhelulla helpotetaan osapuolten välisiä keskusteluja kansainvälisissä yhteyksissä. Vuoropuhelun tavoitteena on myös estää sellaisten tilanteiden syntyminen, joissa jokin osapuoli katsoisi tarpeelliseksi soveltaa sopimuksen täyttämättä jättämistä koskevaa lauseketta.

3. Vuoropuhelu kattaa kaikki tässä sopimuksessa asetetut tavoitteet sekä kaikki kysymykset, joihin sisältyy yhteinen, yleinen, alueellinen tai alueita pienempiä yksiköitä koskeva ulottuvuus. Vuoropuhelun kautta osapuolet edistävät rauhaa, turvallisuutta, vakautta sekä vakaata ja demokraattista poliittista toimintaympäristöä. Vuoropuhelua käydään yhteistyöstrategioista sekä yleisistä ja alakohtaisista politiikoista ympäristöön, sukupuoleen, maahanmuuttoon ja kulttuuriperintöön liittyvät kysymykset mukaan luettuina.

4. Vuoropuhelussa keskitytään muun muassa poliittisiin erityiskysymyksiin, jotka askarruttavat molempia osapuolia tai joilla on yleistä merkitystä sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, kuten asekauppaan, kohtuuttomiin sotilasmenoihin, huumeisiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai rotuun perustuvaan syrjintään. Lisäksi vuoropuhelun osana arvioidaan säännöllisesti tilanteen kehittymistä ihmisoikeuksien kunnioittamisen, demokratian periaatteiden ja oikeusvaltion periaatteen noudattamisen sekä hyvän hallintotavan osalta.

5. Laaja-alaiset politiikat, joilla edistetään rauhaa sekä ehkäistään, hallitaan ja ratkaistaan väkivaltaisia selkkauksia, ovat tärkeä osa tätä vuoropuhelua, samoin kuin tarve ottaa rauhan ja demokratiaan perustuvan vakauden tavoite täysimääräisesti huomioon yhteistyön ensisijaisia aloja määriteltäessä.

6. Vuoropuhelua käydään joustavasti. Se on tarpeen mukaan joko virallista tai epävirallista, ja sitä käydään sekä toimielinjärjestelmän puitteissa että sen ulkopuolella tarkoituksenmukaisessa muodossa ja tarkoituksenmukaisella tasolla, mukaan lukien alueellinen, tätä pienempien yksiköiden tai kansallinen taso.

7. Alueelliset ja tätä pienempiä yksiköitä edustavat organisaatiot sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustajat otetaan mukaan vuoropuheluun.

9 artikla

Olennaiset osat ja perusosa

1. Yhteistyö ohjataan yksilöön keskittyvään kestävään kehitykseen, koska yksilö on kehityksen tärkein liikkeellepaneva voima ja hyödynsaaja; tämä edellyttää kaikkien ihmisoikeuksien kunnioittamista ja edistämistä.

Kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä myös sosiaalisten perusoikeuksien kunnioittaminen, oikeusvaltiolle perustuva demokratia sekä avoin ja vastuullinen hallintotapa ovat olennainen osa kestävää kehitystä.

2. Osapuolet viittaavat ihmisoikeuksien kunnioittamista koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiinsa ja sitoumuksiinsa. Ne toistavat voimakkaan sitoutumisensa kunnioittaa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia, joihin yksilöillä ja kansoilla on oikeus. Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, jakamattomia ja toisiinsa sidoksissa. Osapuolet sitoutuvat edistämään ja suojelemaan kaikkia perusvapauksia ja ihmisoikeuksia, olivatpa ne kansalaisuuteen liittyviä ja poliittisia tai taloudellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia. Osapuolet vahvistavat tässä yhteydessä uudelleen miesten ja naisten olevan tasa-arvoisia.

Osapuolet vahvistavat, että demokratisointi, kehitys sekä perusvapauksien ja ihmisoikeuksien suojaaminen ovat toisiinsa sidoksissa ja toisiaan vahvistavia. Demokratian periaatteet tunnustetaan yleismaailmallisesti valtiokoneiston perustana oleviksi periaatteiksi, joilla varmistetaan valtiovallan käytön oikeutus, sen valtiosääntö-, lainsäädäntö- ja sääntelyjärjestelmässä ilmenemismuodon saavien toimien laillisuus sekä osallistumismekanismien olemassaolo. Kukin maa kehittää demokraattisen kulttuurinsa yleismaailmallisesti tunnustettujen periaatteiden pohjalta.

Hallinnon rakenne ja eri vallankäyttäjien valtaoikeudet perustuvat oikeusvaltion periaatteelle, mikä käsittää erityisesti tehokkaat ja kaikkien ulottuvilla olevat oikeussuojakeinot, riippumattoman ja yhdenvertaisuuden lain edessä takaavan oikeusjärjestelmän sekä kaikilta osin lain alaisuudessa toimivan toimeenpanovallan käyttäjän.

AKT-EU-kumppanuuden perustana olevat ihmisoikeudet sekä demokratian ja oikeusvaltion periaate muodostavat osapuolten sisä- ja ulkopolitiikan perustan ja ovat tässä sopimuksessa tarkoitettuja olennaisia osia.

3. Poliittisessa ja institutionaalisessa ympäristössä, joka vaalii ihmisoikeuksia sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatetta, hyvä hallintotapa tarkoittaa luonnonvarojen, inhimillisten ja taloudellisten resurssien sekä rahoitusvarojen avointa ja vastuullista hallintaa osana oikeudenmukaista ja kestävää kehitystä. Se edellyttää viranomaisilta selkeitä päätöksentekomenettelyjä, avoimia ja vastuullisia instituutioita, lain noudattamisen ensisijaisuutta resurssien hallinnassa ja jakamisessa sekä toimintaedellytysten kehittämistä erityisesti korruption ehkäisemiseen ja kitkemiseen tarkoitettujen toimien suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi.

AKT-EU-kumppanuuden perustana oleva hyvä hallintotapa muodostaa osapuolten sisä- ja ulkopolitiikan perustan ja tässä sopimuksessa tarkoitetun perusosan. Osapuolet sopivat, että ainoastaan jäljempänä 97 artiklassa määritellyt vakavat korruptiotapaukset, myös korruptioon johtava lahjonta, rikkovat kyseistä tekijää.

4. Kumppanuudella tuetaan aktiivisesti ihmisoikeuksien edistämistä, demokratisointia, oikeusvaltion vakiinnuttamista sekä hyvää hallintotapaa.

Nämä alat ovat tärkeitä poliittisen vuoropuhelun aiheita. Tässä vuoropuhelussa osapuolet kiinnittävät erityistä huomiota käynnissä oleviin muutoksiin ja saavutetun edistyksen jatkumiseen. Tässä säännöllisessä arvioinnissa otetaan huomioon kunkin maan taloudellinen, yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja historiallinen tausta.

Nämä alat ovat myös kehitysstrategioille annettavan tuen keskipisteessä. Yhteisö tukee poliittisia, institutionaalisia ja oikeudellisia uudistuksia sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten kehittämistä osana asianomaisen valtion ja yhteisön kesken sovittuja strategioita.

10 artikla

Poliittisen toimintaympäristön muut osatekijät

1. Osapuolet katsovat seuraavien tekijöiden edistävän vakaan ja demokraattisen poliittisen toimintaympäristön säilymistä ja vahvistumista:

- kestävä ja oikeudenmukainen kehitys, johon kuuluu muun muassa tuotantoresurssien ja olennaisten palvelujen saanti sekä oikeussuoja,

- aktiivisen ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin osallistuminen nykyistä enemmän.

2. Osapuolet tunnustavat, että markkinatalouden periaatteet yhdessä avointen kilpailusääntöjen ja järkevän talous- ja sosiaalipolitiikan kanssa edistävät kumppanuuden tavoitteiden saavuttamista.

11 artikla

Rauhaa rakentavat politiikat sekä selkkausten ehkäiseminen ja ratkaiseminen

1. Osapuolet jatkavat osana kumppanuutta aktiivista, kattavaa ja kokonaisvaltaista politiikkaa rauhan rakentamiseksi sekä selkkausten ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Tämä politiikka perustuu itsehallinnan periaatteelle. Siinä keskitytään erityisesti alueiden, tätä pienempien yksiköiden ja kansallisten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä väkivaltaisten selkkausten ehkäisemiseen varhaisessa vaiheessa ratkomalla niiden perussyitä kohdennetusti ja yhdistelemällä tarkoituksenmukaisesti kaikkia käytettävissä olevia välineitä.

2. Rauhan rakentamisessa sekä selkkausten ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa tuetaan erityisesti poliittisten, taloudellisten, yhteiskunnallisten ja kulttuuristen osallistumismahdollisuuksien jakamista tasapuolisesti kaikkien yhteiskuntaryhmien kesken, hallinnon demokratiaan perustuvan oikeutuksen ja tehokkuuden vahvistamista, tehokkaiden mekanismien luomista eri ryhmien etujen sovittamiseksi yhteen rauhanomaisesti, eri yhteiskuntaryhmiä erottavien kuilujen kuromista umpeen sekä aktiivista ja järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa.

3. Muita kyseeseen tulevia toimia ovat muuan muassa seuraavien toimien tukeminen: välitys-, neuvottelu- ja sovittelutoimet, yhteisten ja niukkojen luonnonvarojen tehokas alueellinen hallinta, entisten taistelijoiden demobilisointi ja uudelleen sopeuttaminen yhteiskuntaan, lapsisotilasongelman ratkaiseminen sekä tarkoituksenmukaiset toimet vastuullisten rajojen asettamiseksi sotilasmenoille ja asekaupalle muun muassa tukemalla sovittujen normien ja toimintasääntöjen edistämistä ja noudattamista. Tässä yhteydessä korostetaan erityisesti jalkaväkimiinojen vastaista toimintaa sekä käsiaseiden ja kevyiden aseiden liiallisen ja valvomattoman leviämisen, laittoman kaupan ja keskittymisen estämistä.

4. Väkivaltaisissa selkkauksissa osapuolet toteuttavat kaikki tarkoituksenmukaiset toimet väkivallan voimistumisen ehkäisemiseksi, sen alueellisen leviämisen rajoittamiseksi ja riitojen rauhanomaisen ratkaisun helpottamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään sen varmistamiseen, että yhteistyöhön tarkoitettuja rahoitusvaroja käytetään kumppanuuden periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti ja että varoja ei käytetä sotilaallisiin tarkoituksiin.

5. Selkkauksen jälkeisissä tilanteissa osapuolet toteuttavat kaikki tarkoituksenmukaiset toimet helpottaakseen paluuta väkivallattomaan, vakaaseen ja pysyvään tilanteeseen. Osapuolet huolehtivat tarpeellisten yhteyksien luomisesta hätätoimien, ennalleensaattamisen ja kehitysyhteistyön välille.

12 artikla

Yhteisön politiikkojen johdonmukaisuus ja niiden vaikutustämän sopimuksen täytäntöönpanoon

Jos yhteisö aikoo toimivaltaansa käyttäessään toteuttaa toimenpiteen, jolla voi olla vaikutusta AKT-valtioiden tämän sopimuksen tavoitteisiin liittyviin etuihin, se tiedottaa näille valtioille aikeistaan riittävän ajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 96 artiklan soveltamista. Tätä tarkoitusta varten komissio antaa AKT-valtioiden sihteeristölle yhtäaikaisesti tiedoksi tällaisia toimenpiteitä koskevan ehdotuksensa. AKT-valtiot voivat tarvittaessa esittää tiedonsaantia koskevan pyynnön myös omasta aloitteestaan.

Neuvottelut käydään AKT-valtioiden pyynnöstä viipymättä, jotta niiden huoli kyseisten toimenpiteiden vaikutuksista voidaan ottaa huomioon ennen lopullisen päätöksen tekemistä.

Tällaisten neuvottelujen jälkeen AKT-valtiot voivat lisäksi toimittaa huolenaiheensa mahdollisimman pian kirjallisina yhteisölle ja tehdä ehdotuksia muutoksiksi, joilla huolenaiheisiin olisi vastattava.

Jos yhteisö ei suostu AKT-valtioiden ehdotuksiin, se antaa niille mahdollisimman pian asiasta tiedon ja perustelee kantansa.

Lisäksi AKT-valtioille annetaan riittävät tiedot tällaisten päätösten voimaantulosta, mahdollisuuksien mukaan edeltäkäsin.

13 artikla

Maahanmuutto

1. Maahanmuuttokysymyksestä käydään perusteellista vuoropuhelua osana AKT-EU-kumppanuutta.

Osapuolet vahvistavat voimassa olevat, kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteensa ja sitoumuksensa ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi ja kaikkinaisen alkuperään, sukupuoleen, rotuun, kieleen ja uskontoon perustuvan syrjinnän poistamiseksi.

2. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että kumppanuus tarkoittaa maahanmuuton osalta niiden alueella laillisesti asuvien kolmannen maan kansalaisten oikeudenmukaista kohtelua, kotouttamispolitiikkaa, jonka tavoitteena on oman maan kansalaisten oikeuksiin verrattavien oikeuksien myöntäminen ja velvollisuuksiin verrattavien velvollisuuksien edellyttäminen, syrjimättömyyden edistämistä talous-, yhteiskunta- ja kulttuurielämässä sekä rasismin ja muukalaisvihan vastaisten toimenpiteiden laatimista.

3. Kunkin jäsenvaltion alueellaan laillisesti työssä oleville AKT-valtioiden työntekijöille myöntämään kohteluun ei saa sisältyä minkäänlaista kansallisuuteen perustuvaa syrjintää työehtojen, palkkauksen ja irtisanomisen osalta suhteessa sen omiin kansalaisiin. Kukin AKT-valtio myöntää lisäksi vastaavanlaisen syrjimättömyyskohtelun työntekijöille, jotka ovat jäsenvaltioiden kansalaisia.

4. Osapuolet katsovat, että köyhyyden vähentämiseen, elin- ja työolosuhteiden parantamiseen, työpaikkojen luomiseen ja koulutuksen kehittämiseen pyrkivät strategiat tasoittavat osaltaan muuttovirtoja pitkällä aikavälillä.

Osapuolet ottavat kehitysstrategioissa sekä kansallisessa ja alueellisessa suunnittelussa huomioon muuttovirtoihin liittyvät rakenteelliset rasitteet voidakseen tukea niiden alueiden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä, joista siirtolaiset ovat lähtöisin, ja vähentää köyhyyttä.

Yhteisö tukee kansallisten ja alueellisten yhteistyöohjelmien kautta AKT-valtioiden kansalaisten koulutusta omassa maassaan, toisessa AKT-valtiossa tai jäsenvaltiossa. Jos koulutus tapahtuu jäsenvaltiossa, sopimuspuolet huolehtivat siitä, että toimien tavoitteena on AKT-valtioiden kansalaisten ammattiin sijoittuminen omassa maassaan.

Osapuolet laativat erityisesti uusia viestintätekniikoita käyttämällä yhteistyöohjelmia helpottaakseen AKT-valtioiden opiskelijoiden pääsyä koulutukseen.

5. a) Ministerineuvosto tarkastelee osana poliittista vuoropuhelua laittomaan siirtolaisuuteen liittyviä kysymyksiä luodakseen tarpeen mukaan keinot ennalta ehkäisevälle politiikalle.

b) Tässä yhteydessä osapuolet sopivat huolehtivansa erityisesti siitä, että yksilön oikeuksia ja ihmisarvoa kunnioitetaan kaikissa laittomien siirtolaisten palauttamista omaan maahansa koskevissa menettelyissä. Tällöin asianomaiset viranomaiset soveltavat tällaisiin henkilöihin heidän paluunsa helpottamiseksi välttämättömiä hallinnollisia järjestelyjä.

c) Lisäksi osapuolet sopivat seuraavaa:

i) - kukin Euroopan unionin jäsenvaltio hyväksyy niiden kansalaistensa palauttamisen ja takaisinoton, jotka oleskelevat laittomasti jonkin AKT-valtion alueella, ja ottaa heidät vastaan kyseisen valtion pyynnöstä ilman lisämuodollisuuksia, ja

- kukin AKT-valtio hyväksyy niiden kansalaistensa palauttamisen ja takaisinoton, jotka oleskelevat laittomasti jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion alueella, ja ottaa heidät vastaan kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä ilman lisämuodollisuuksia.

Jäsenvaltiot ja AKT-valtiot myöntävät kansalaisilleen näihin tarkoituksiin asianmukaiset henkilöllisyystodistukset.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden osalta tämän alakohdan velvoitteita sovelletaan ainoastaan sellaisiin henkilöihin, joiden katsotaan yhteisön kannalta olevan niiden kansalaisia Euroopan yhteisön perustamissopimuksen julistuksessa N:o 2 esitetyn mukaisesti. AKT-valtioiden osalta tämän kohdan velvoitteita sovelletaan ainoastaan sellaisiin henkilöihin, joiden katsotaan olevan niiden kansalaisia asianomaisen maan oikeusjärjestelmän mukaisesti.

ii) Osapuolen pyynnöstä aloitetaan AKT-valtioiden kanssa neuvottelut sellaisten kahdenvälisten sopimusten tekemiseksi, joilla säännellään niiden kansalaisten takaisinottoa ja palauttamista koskevia erityisvelvoitteita; neuvottelut käydään hyvässä uskossa ja kansainvälisen oikeuden asiaa koskevat säännöt asianmukaisesti huomioon ottaen. Näillä sopimuksilla säännellään myös kolmannen maan kansalaisten ja kansalaisuutta vailla olevien henkilöiden takaisinottojärjestelyjä, jos jokin osapuoli katsoo sen tarpeelliseksi. Tällaisissa sopimuksissa vahvistetaan kyseisten järjestelyjen piiriin kuuluvia henkilöryhmiä koskevat yksityiskohdat sekä niihin kuuluvien henkilöiden takaisinottoa ja palauttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

AKT-valtioille annetaan tarkoituksenmukaista apua näiden sopimusten täytäntöön panemiseksi.

iii) Tässä c kohdassa 'osapuolella' tarkoitetaan yhteisöä, mitä tahansa yhteisön jäsenvaltiota ja mitä tahansa AKT-valtiota.

2. OSA

INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET

14 artikla

Yhteiset toimielimet

Tämän sopimuksen toimielimiä ovat ministerineuvosto, suurlähettiläskomitea ja yhteinen edustajakokous.

15 artikla

Ministerineuvosto

1. Ministerineuvoston muodostavat Euroopan Unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission jäsenet sekä yksi jäsen kunkin AKT-valtion hallituksesta.

Ministerineuvoston puheenjohtajana toimivat vuorotellen Euroopan unionin neuvoston jäsen ja jonkin AKT-valtion hallituksen jäsen.

Neuvosto kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta yleensä kerran vuodessa ja aina tarvittaessa sekä käsiteltävien asioiden kannalta tarkoituksenmukaisessa muodossa ja maantieteellisessä kokoonpanossa.

2. Ministerineuvoston tehtävänä on

a) johtaa poliittista vuoropuhelua,

b) hyväksyä politiikan suuntaviivat ja tehdä tämän sopimuksen määräysten täytäntöön panemiseksi tarvittavat päätökset, erityisesti tämän sopimuksen erityisalojen tai minkä tahansa muun, merkitykselliseksi osoittautuvan alan kehitysstrategioiden sekä menettelyjen osalta,

c) tarkastella kaikkia tämän sopimuksen tehokasta ja toimivaa täytäntöönpanoa tai sen tavoitteiden saavuttamista haittaavia kysymyksiä ja ratkaista ne, ja

d) huolehtia neuvottelumekanismien moitteettomasta toiminnasta.

3. Ministerineuvosto tekee päätöksensä osapuolten yhteisellä sopimuksella. Ministerineuvoston päätökset katsotaan päteviksi ainoastaan, jos puolet Euroopan unionin neuvoston jäsenistä, yksi komission jäsen ja kaksi kolmasosaa AKT-valtioiden hallituksia edustavista jäsenistä on läsnä. Jos jokin ministerineuvoston jäsen on estynyt osallistumasta, hän voi lähettää tilalleen edustajan. Edustajalla on kaikki edustamansa jäsenen oikeudet.

Ministerineuvosto voi tehdä osapuolia sitovia päätöksiä ja antaa päätöslauselmia, suosituksia ja lausuntoja. Se tarkastelee yhteisen edustajakokouksen antamia päätöslauselmia ja suosituksia ja ottaa ne huomioon.

Ministerineuvosto käy jatkuvaa vuoropuhelua sosiaalisten ja taloudellisten kumppaneiden edustajien sekä muiden AKT-valtioiden ja EU:n kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tätä tarkoitusta varten voidaan sen kokousten ohessa järjestää kuulemisia.

4. Ministerineuvosto voi siirtää toimivaltaansa suurlähettiläskomitealle.

5. Ministerineuvosto vahvistaa työjärjestyksensä kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

16 artikla

Suurlähettiläskomitea

1. Suurlähettiläskomitea muodostuu kunkin jäsenvaltion pysyvästä edustajasta Euroopan Unionissa ja komission edustajasta sekä kunkin AKT-valtion Euroopan Unionissa olevan edustuston päälliköstä.

Suurlähettiläskomitean puheenjohtajana toimivat vuorotellen yhteisön nimeämä jäsenvaltion pysyvä edustaja ja AKT-valtioiden nimeämä AKT-valtion edustuston päällikkö.

2. Komitea avustaa ministerineuvostoa sen tehtävien hoidossa ja suorittaa neuvoston sille antamat toimeksiannot. Tähän liittyen se seuraa tämän sopimuksen täytäntöönpanoa ja siinä asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Suurlähettiläskomitea kokoontuu säännöllisesti, erityisesti valmistellakseen neuvoston istuntoja, ja aina tarvittaessa.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

17 artikla

Yhteinen edustajakokous

1. Yhteinen edustajakokous muodostuu yhtä monesta EU:n ja AKT-valtioiden edustajasta. Yhteisen edustajakokouksen jäsenet ovat Euroopan parlamentin jäseniä ja kunkin AKT-valtion parlamentin jäseniä tai, jos tämä ei ole mahdollista, kunkin AKT-valtion parlamentin nimeämiä edustajia. Jos maassa ei ole parlamenttia, asiaomaisen AKT-valtion edustajan osallistumiselle on saatava yhteisen edustajakokouksen ennakolta antama hyväksyntä.

2. Yhteisen edustajakokouksen tehtävä neuvoa-antavana elimenä on

- edistää demokratiakehitystä vuoropuhelun ja kuulemisen kautta,

- lisätä Euroopan unionin ja AKT-valtioiden kansojen keskinäistä ymmärrystä sekä yleistä tietoisuutta kehitysasioista,

- keskustella kehitykseen ja AKT-EU-kumppanuuteen liittyvistä kysymyksistä,

- antaa päätöslauselmia sekä suosituksia ministerineuvostolle tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

3. Yhteinen edustajakokous kokoontuu kahdesti vuodessa vuorotellen Euroopan unionin alueella ja jossain AKT-valtiossa järjestettävään täysistuntoon. EU:n jäsenvaltioiden ja AKT-valtioiden parlamenttien jäsenten välisiä kokouksia voidaan järjestää alueiden ja sitä pienempien yksiköiden tasolla alueellisen yhdentymisen vahvistamiseksi ja kansallisten parlamenttien välisen yhteistyön edistämiseksi.

Yhteinen edustajakokous pitää yllä säännöllisiä yhteyksiä AKT-valtioiden ja EU:n taloudellisten ja sosiaalisten kumppaneiden edustajien ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa saadakseen selville heidän näkemyksensä tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisesta.

4. Yhteinen edustajakokous vahvistaa työjärjestyksensä kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

3. OSA

YHTEISTYÖSTRATEGIAT

18 artikla

Yhteistyöstrategiat perustuvat kehitysstrategioihin sekä taloudelliseen ja kaupalliseen yhteistyöhön, jotka ovat toisiinsa sidoksissa ja toisiaan täydentäviä. Osapuolet huolehtivat siitä, että molemmilla edellä mainituilla aloilla toteutettavat toimet ovat toisiaan vahvistavia.

I OSASTO

KEHITYSSTRATEGIAT

1 LUKU

Yleinen toimintakehys

19 artikla

Periaatteet ja tavoitteet

1. AKT-EY-yhteistyön päätavoitteita ovat köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen, kestävä kehitys ja AKT-valtioiden asteittainen integroituminen maailmantalouteen. Tähän liittyen yhteistyön toimintakehys ja suuntaviivat määritellään kunkin AKT-valtion olosuhteiden mukaan, niillä edistetään talous- ja yhteiskuntauudistusten paikallistason itsehallintaa sekä yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ottamista mukaan kehitysprosessiin.

2. Yhdistyneiden Kansakuntien konferenssien päätöslauselmat sekä kansainvälisellä tasolla sovitut tavoitteet ja toimintaohjelmat samoin kuin niiden jatkotoimet muodostavat kehitystä koskevien periaatteiden perustan yhteistyössä. Yhteistyössä otetaan huomioon myös kehitysyhteistyön kansainväliset tavoitteet erityisen huomion ollessa kehityksen laatua ja määrää osoittavien indikaattoreiden käyttöönotossa.

3. Kunkin AKT-valtion hallitukset ja valtiosta riippumattomat toimijat käyvät keskusteluja maan kehittämisstrategioista ja yhteiskunnan siihen antamasta tuesta.

20 artikla

Lähestymistapa

1. AKT-EY-kehitysyhteistyön tavoitteisiin pyritään kokonaisvaltaisten strategioiden avulla, joissa yhdistyvät taloudelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset, ympäristöön liittyvät ja institutionaaliset tekijät, joita on hallittava paikallisesti. Yhteistyöllä luodaan siten yhtenäinen, toiminnan mahdollistava tukikehys AKT-valtioiden omille kehitysstrategioille, millä varmistetaan eri tekijöiden välinen täydentävyys ja vuorovaikutus. Tätä taustaa vasten ja osana AKT-valtioiden kehityspolitiikkoja ja uudistuksia AKT-EY-yhteistyöstrategioilla pyritään

a) saavuttamaan nopea ja kestävä, työpaikkoja luova talouskasvu, kehittämään yksityissektoria, edistämään työllisyyttä, parantamaan tuottavaan taloudelliseen toimintaan pääsyä ja tuotantoresurssien saantia sekä edistämään alueellista yhteistyötä ja yhdentymistä,

b) edistämään yksilön ja yhteiskunnan kehitystä sekä huolehtimaan siitä, että kasvun tulokset jaetaan laajasti ja oikeudenmukaisesti, samoin kuin edistämään sukupuolten tasa-arvoa,

c) edistämään yhteisöjen kulttuuriarvoja ja niiden erityistä vuorovaikutusta eri taloudellisten, poliittisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden kanssa,

d) edistämään institutionaalisia uudistuksia ja instituutioiden kehittämistä, vahvistamaan demokratian, hyvän hallintotavan sekä tehokkaan ja kilpailukykyisen markkinatalouden vakiinnuttamisen edellyttämiä instituutioita sekä parantamaan kehityksen ja kumppanuuden toimintaedellytyksiä, ja

e) edistämään ympäristön kannalta kestävää kehitystä, uudentumista ja parhaita toimintatapoja sekä luonnonvarojen säilyttämistä.

2. Seuraavat aihepiirit tai monialaiset aiheet otetaan järjestelmällisesti huomioon kaikilla yhteistyöaloilla: sukupuoli- ja ympäristökysymykset sekä instituutioiden ja toimintaedellytysten kehittäminen. Näille aloille voidaan myös myöntää yhteisön tukea.

3. Kehitysyhteistyön tavoitteita ja strategioita, erityisesti alakohtaisia politiikkoja ja strategioita koskevista yksityiskohtaisista asiakirjoista laaditaan yhteenveto, jossa annetaan yhteistyön erityisaloja tai osa-alueita koskevia toimintaohjeita. Ministerineuvosto voi tarkistaa, tarkastella ja/tai muuttaa näitä asiakirjoja kehitysrahoitusyhteistyön AKT-EY-komitean tekemän suosituksen perusteella.

2 LUKU

Tukialat

1 JAKSO

Talouskehitys

21 artikla

Investoinnit ja yksityissektorin kehittäminen

1. Yhteistyöllä tuetaan tarvittavia taloudellisia ja institutionaalisia uudistuksia ja politiikkoja kansallisella ja/tai alueellisella tasolla, ja niillä pyritään luomaan yksityisinvestointeja suosiva toimintaympäristö ja tekemään yksityissektorista dynaaminen, elinkelpoinen ja kilpailukykyinen. Lisäksi yhteistyöllä tuetaan

a) julkisen ja yksityisen sektorin välisen vuoropuhelun ja yhteistyön edistämistä,

b) yrittäjyyteen liittyvän osaamisen ja liiketoimintakulttuurin kehittämistä,

c) yksityistämistä ja yritystoiminnan uudistamista, sekä

d) sovittelu- ja välimiesmenettelyjen kehittämistä ja ajanmukaistamista.

2. Yhteistyöllä tuetaan myös sekä virallisella että epävirallisella sektorilla toimiville yksityisyrityksille tarkoitettujen rahoituspalvelujen ja muiden palvelujen laadun, tarjonnan ja saannin parantamista

a) ohjaamalla ja houkuttelemalla sekä koti- että ulkomaisten yksityissäästöjen virtoja yksityisyritysten rahoittamiseen tukemalla nykyaikaisen rahoitussektorin, myös pääomamarkkinoiden, rahoituslaitosten ja kestävien mikrorahoitustoimien, kehittämiseen tähtäävää politiikkaa,

b) kehittämällä ja lujittamalla liikealan instituutioita ja välittäjäorganisaatioita, yhdistyksiä, kauppakamareita ja yksityissektorin paikallisia tarjoajia, jotka tukevat ja toimittavat yrityksille muita kuin rahoituspalveluja, esimerkiksi ammatillisia, teknisiä, liikkeenjohdollisia, koulutuksellisia ja kaupallisia tukipalveluja, sekä

c) tukemalla instituutioita, ohjelmia, toimia ja aloitteita, joilla edistetään kaikkiin liikkeenjohdon osa-alueisiin liittyvien teknologioiden, taitotiedon ja parhaiden käytänteiden kehittämistä ja siirtoa.

3. Yhteistyöllä edistetään liiketoiminnan kehittämistä tarjoamalla rahoitusta, takuujärjestelyjä ja teknistä tukea, joiden tarkoituksena on rohkaista ja tukea dynaamisten, elinkelpoisten ja kilpailukykyisten yritysten samoin kuin rahoituksen välittäjien, kuten kehitysrahoitukseen ja pääomasijoittamiseen erikoistuneiden laitosten, sekä liisausyhtiöiden perustamista, laajentamista, toiminnan monipuolistamista, tervehdyttämistä, rakenteen uudistamista, nykyaikaistamista tai yksityistämistä kaikilla talouselämän sektoreilla

a) luomalla ja/tai vahvistamalla pääoman sijoittamiseen käytettäviä rahoitusvälineitä,

b) parantamalla keskeisten panosten kuten liike-elämän tietopalvelujen, neuvonnan ja teknisen avun saantia,

c) edistämällä vientitoimintaa erityisesti kehittämällä toimintaedellytyksiä kaikilla kauppaan liittyvillä aloilla, ja

d) rohkaisemalla yritysten välisiä, myös kansallisella, alueellisella ja AKT-EU-tasolla tapahtuvaa teknologian ja taitotiedon siirtoa edellyttäviä kytkentöjä, verkostoja ja yhteistyötä sekä AKT-EY-kehitysyhteistyön tavoitteiden ja suuntaviivojen mukaisia kumppanuuksia ulkomaisten yksityissijoittajien kanssa.

4. Yhteistyöllä tuetaan mikroyritysten kehittämistä parantamalla rahoituspalvelujen ja muiden palvelujen saantia, niiden kehittämistä koskevan tarkoituksenmukaisen politiikan ja sääntelykehyksen avulla sekä tarjoamalla mikrorahoituksen parhaita käytänteitä koskevia koulutus- ja tietopalveluja.

5. Investointeja ja yksityissektorin kehittämistä tuetaan yhdistämällä makro-, meso- ja mikrotaloustason toimia ja aloitteita.

22 artikla

Makrotaloudelliset ja rakenteelliset uudistukset ja politiikat

1. Yhteistyöllä tuetaan AKT-valtioita seuraavien toimien toteuttamisessa:

a) makrotalouden kasvu ja vakauttaminen harjoittamalla kurinalaista finanssi- ja rahapolitiikkaa, joka hidastaa inflaatiota, parantaa ulkoista tasapainoa ja julkisen talouden rahoitusasemaa, vahvistaa julkisen talouden hoidon kurinalaisuutta, lisää julkisen talouden avoimuutta ja tehokkuutta sekä parantaa finanssipolitiikan laatua, oikeudenmukaisuutta ja rakennetta, ja

b) rakennepolitiikat, joiden tavoitteena on vahvistaa eri toimijoiden, erityisesti yksityissektorin asemaa sekä kehittää toimintaympäristöä yritysten ja investointien määrän sekä työllisyyden lisäämiseksi, samoin kuin

i) kaupan ja valuuttakurssijärjestelmien vapauttaminen sekä vaihtotaseen erien vaihdettavuuden toteuttaminen kunkin maan erityisolosuhteet huomioon ottaen,

ii) työ- ja tavaramarkkinoiden uudistusten tukeminen,

iii) sellaisten rahoitusjärjestelmiä koskevien uudistusten tukeminen, joiden avulla voidaan kehittää elinkelpoisia pankki- ja muita järjestelmiä, pääomamarkkinoita ja rahoituspalveluja, myös mikrorahoitusta,

iv) yksityisten ja julkisten palvelujen laadun parantaminen, ja

v) alueellisen yhteistyön sekä talous- ja rahapolitiikkojen asteittaisen yhdentymisen tukeminen.

2. Talouspolitiikan ja rakennesopeutusohjelmien suunnittelussa otetaan huomioon asianomaisten maiden yhteiskunnallis-poliittinen tausta ja institutionaaliset valmiudet, sillä varmistetaan ohjelmien köyhyyden vähentämistä ja sosiaalipalvelujen saantia edistävä vaikutus, ja se perustuu seuraaville periaatteille:

a) AKT-valtioilla on ensisijainen vastuu ratkaistavien ongelmien analysoimisesta sekä uudistusten suunnittelusta ja toteutuksesta,

b) tukiohjelmat mukautetaan kunkin AKT-valtion tilanteeseen, ja niissä otetaan huomioon näiden valtioiden yhteiskuntaolot, kulttuuri ja ympäristö,

c) AKT-valtioiden oikeus määritellä kehitystä koskevien strategioiden ja painopisteiden suunta ja järjestys tunnustetaan ja sitä kunnioitetaan,

d) uudistusten tahdin on oltava realistinen sekä kunkin AKT-valtion edellytysten ja voimavarojen mukainen, ja

e) vahvistetaan taloudellisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia ja politiikkoja koskevaa, kansalaisille suunnattua tiedotusta.

23 artikla

Talouden eri sektorien kehittäminen

Yhteistyöllä tuetaan kestävän kehityksen politiikkaa, institutionaalisia uudistuksia ja tarpeellisia investointeja, joilla varmistetaan oikeudenmukaisuus tuotantotoimintaan pääsyssä ja tuotantoresurssien saannissa. Erityisesti tuetaan

a) sellaisten koulutusjärjestelmien kehittämistä, joiden avulla tuottavuutta voidaan parantaa sekä virallisilla että epävirallisilla sektoreilla,

b) pääomaa, luottoja ja maa-omaisuutta erityisesti omistusoikeuden ja maan käytön osalta,

c) sellaisten maaseutustrategioiden laatimista, joilla pyritään luomaan kehys osallistuvalle ja hajautetulle suunnittelulle sekä resurssien jakamiselle ja hallinnalle,

d) maatalouden tuotantostrategioita, kansallisia ja alueellisia elintarviketurvapolitiikkoja, vesivarojen, kalatalouden ja meren luonnonvarojen kestävää kehitystä AKT-valtioiden yksinomaisilla talousvyöhykkeillä; yhteisön ja AKT-valtioiden välillä mahdollisesti neuvoteltavissa kalastusalan sopimuksissa on otettava tämän alan kehitysstrategiat asianmukaisesti huomioon,

e) talouden ja tekniikan infrastruktuuria ja palveluja, myös liikennettä, televiestintäjärjestelmiä ja viestintäpalveluja, sekä tietoyhteiskunnan kehittämistä,

f) kilpailukykyisen teollisuuden, kaivostoiminnan ja energia-alan kehittämistä rohkaisemalla yksityissektorin osallistumista ja kehittämistä,

g) kaupan kehittämistä, myös oikeudenmukaisen kaupan edistämistä,

h) yritysten, rahoitus- ja pankkialan sekä puiden palvelualojen kehittämistä,

i) matkailun kehittämistä,

j) tieteen, tekniikan ja tutkimuksen infrastruktuurin ja palvelujen kehittämistä, myös uusien teknologioiden parantamista, siirtoa ja käyttöönottoa, ja

k) tuotannonalojen toimintaedellytysten vahvistamista erityisesti julkisella ja yksityisellä sektorilla.

24 artikla

Matkailu

Yhteistyöllä pyritään matkailualan kestävään kehittämiseen AKT-valtioissa ja niiden alueita pienemmissä yksiköissä tunnustamalla matkailun kasvava merkitys AKT-valtioiden palvelualan kasvulle ja niiden osuuden laajenemiselle maailmankaupasta, sen kyky vireyttää talouden muita sektoreita ja siihen sisältyvät mahdollisuudet vaikuttaa köyhyyden poistamiseen.

Yhteistyöohjelmilla ja -hankkeilla tuetaan AKT-valtioiden pyrkimyksiä oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen luomiseksi ja kehittämiseksi, niiden edellytyksiä laatia ja panna täytäntöön matkailualan kestävän kehityksen politiikkoja ja ohjelmia sekä muun muassa alan kilpailuaseman parantamista erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta, investointien tukemista ja edistämistä, tuotekehitystä, myös AKT-valtioiden alkuperäiskulttuurien kehittämistä, sekä matkailualan ja talouden muiden sektorien välisten kytkentöjen vahvistamista.

2 JAKSO

Sosiaalialan ja yksilön kehitys

25 artikla

Sosiaalialan kehittäminen

1. Yhteistyöllä tuetaan AKT-valtioiden pyrkimyksiä kehittää yleisiä ja alakohtaisia politiikkoja ja uudistuksia, joilla parannetaan perusinfrastruktuurin ja -sosiaalipalvelujen kattavuutta, laatua ja saantia sekä otetaan huomioon paikalliset tarpeet ja yhteiskunnan kaikkein huono-osaisimpien erityistarpeet sekä vähennetään siten eriarvoisuutta näiden palvelujen saannin osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään sen varmistamiseen, että yhteiskunnan varoja käytetään riittävässä määrin sosiaalialalla. Tässä yhteydessä yhteistyöllä pyritään

a) parantamaan yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä kehittämään teknisiä toimintaedellytyksiä ja taitoja,

b) parantamaan terveydenhoitojärjestelmiä ja ravitsemusta, poistamaan nälkä ja aliravitsemus sekä huolehtimaan riittävästä elintarvikkeiden tarjonnasta ja elintarviketurvasta,

c) sisällyttämään väestökysymykset kehitysstrategioihin lisääntymiseen liittyvän terveyden, perusterveydenhuollon ja perhesuunnittelun parantamiseksi sekä naisten sukupuolielinten silpomisen ehkäisemiseksi,

d) edistämään HI-viruksen ja aidsin torjuntaa,

e) parantamaan talousveden saatavuutta ja puhtaan veden saantia sekä huolehtimaan asianmukaisesta viemäröinnistä,

f) varmistamaan, että kaikille on tarjolla heidän maksukykynsä mukainen ja riittävä suoja tukemalla kustannuksiltaan alhaisia ja vähätuloisille tarkoitettuja asunto-ohjelmia ja parantamalla kaupunkisuunnittelua, sekä

g) rohkaisemaan sosiaalisen vuoropuhelun tarjoamien osallistumiskeinojen edistämistä ja sosiaalisten perusoikeuksien kunnioittamista.

2. Yhteistyöllä tuetaan myös sosiaalialan toimintaedellytysten kehittämistä, kuten sosiaalipolitiikan suunnittelua sekä sosiaalialan hankkeiden ja ohjelmien nykyaikaisia johtamismenetelmiä koskevia koulutusohjelmia, tekniseen innovointiin ja tutkimukseen kannustavia politiikkoja, paikallisen asiantuntemuksen kehittämistä ja kumppanuuksien edistämistä sekä kansallisen ja/tai alueellisen tason pyöreän pöydän keskusteluja.

3. Yhteistyöllä edistetään ja tuetaan sosiaaliseen suojeluun ja sosiaaliturvaan liittyvien politiikkojen ja järjestelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi sekä oman avun ja yhteisöllisen yhteisvastuun edistämiseksi. Tuen antamisessa keskitytään muun muassa taloudelliseen yhteisvastuuseen perustuvien aloitteiden kehittämiseen erityisesti perustamalla paikalliset tarpeet ja toimijat huomioon ottavia sosiaalialan kehitysrahastoja.

26 artikla

Nuoriso

Yhteistyöllä tuetaan myös johdonmukaisen ja kattavan politiikan laatimista nuorten voimavarojen hyödyntämiseksi, jotta he yhteiskuntaan paremmin sopeutuneina voisivat hyödyntää kykyjään täysimääräisesti. Tässä yhteydessä yhteistyöllä tuetaan politiikkoja, toimenpiteitä ja toimintaa, joiden tavoitteena on

a) suojella lasten ja nuorten, erityisesti tyttöjen oikeuksia,

b) edistää nuorten taitoja, energiaa, kekseliäisyyttä ja kykyjä heidän taloudellisten, yhteiskunnallisten ja kulttuuristen mahdollisuuksiensa vahvistamiseksi ja työllistymismahdollisuuksiensa lisäämiseksi tuotannollisella alalla,

c) auttaa yhteiskunnan instituutioita antamaan lapsille mahdollisuus kehittää fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia voimavarojaan, ja

d) sopeuttaa selkkausten jälkeisissä olosuhteissa elävät lapset uudelleen yhteiskuntaan kuntoutusohjelmien avulla.

27 artikla

Kulttuurin kehittäminen

Kulttuurialan yhteistyöllä pyritään

a) sisällyttämään kulttuuriulottuvuus kaikkiin kehitysyhteistyön tasoihin,

b) tunnustamaan, säilyttämään ja edistämään kulttuuriin perustuvia arvoja ja identiteettejä kulttuurien välisen vuoropuhelun mahdollistamiseksi,

c) tunnustamaan, säilyttämään ja edistämään kulttuuriperinnön arvoa ja tukemaan alan toimintaedellytysten kehittämistä, ja

d) kehittämään kulttuuriteollisuutta ja parantamaan kulttuurihyödykkeiden ja -palvelujen markkinoille pääsyä.

3 JAKSO

Alueellinen yhteistyö ja yhdentyminen

28 artikla

Yleinen lähestymistapa

Yhteistyöllä tuetaan tehokkaasti niiden tavoitteiden ja painopisteiden toteutumista, jotka ATK-valtiot ovat asettaneet itselleen osana alueiden ja tätä pienempien yksiköiden yhteistyötä ja yhdentymistä, alueiden välinen ja AKT-valtioiden keskinäinen yhteistyö mukaan luettuina. Alueelliseen yhteistyöhön voivat osallistua myös merentakaiset maat ja alueet sekä syrjäisimmät alueet. Tässä yhteydessä yhteistyötuella pyritään

a) edistämään AKT-valtioiden asteittaista integroitumista maailmantalouteen,

b) nopeuttamaan taloudellista yhteistyötä ja kehitystä AKT-valtioiden alueilla ja niiden välillä,

c) edistämään henkilöiden, tavaroiden, palvelujen, pääoman, työvoiman ja teknologian vapaata liikkuvuutta AKT-valtioiden kesken,

d) nopeuttamaan AKT-valtioiden talouksien monipuolistumista sekä alueita ja sitä pienempiä yksiköitä koskevien yhteistyöpolitiikkojen koordinointia ja yhdenmukaistamista, ja

e) edistämään ja laajentamaan AKT-valtioiden sisäistä ja niiden välistä kauppaa sekä kauppaa kolmansien maiden kanssa.

29 artikla

Alueellinen taloudellinen yhdentyminen

Alueellista taloudellista yhdentymistä koskevalla yhteistyöllä tuetaan

a) seuraavien tahojen toimintaedellytysten kehittämistä ja vahvistamista:

i) AKT-valtioiden alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen edistämiseksi perustamat alueellista yhdentymistä toteuttavat instituutiot ja järjestöt, ja

ii) kansalliset hallinnot ja parlamentit alueellista yhdentymistä koskevissa kysymyksissä,

b) vähiten kehittyneiden AKT-valtioiden osallistumista alueellisten markkinoiden luomiseen ja siitä saatavien hyötyjen jakamista,

c) alakohtaisten uudistuspolitiikkojen täytäntöönpanoa aluetasolla,

d) kaupan ja maksujen vapauttamista,

e) rajat ylittävien, sekä kotimaisten että ulkomaisten investointien sekä muiden alueiden tai tätä pienempien yksiköiden taloudellista yhdentymistä koskevien aloitteiden edistämistä, ja

f) alueellisesta yhdentymisestä johtuvien siirtymäkauden nettokustannusten aiheuttamien vaikutusten huomioon ottamista julkisyhteisöjen tuloissa ja maksutaseessa.

30 artikla

Alueellinen yhteistyö

1. Alueellisen yhteistyön alalla tuetaan monia, hyvin erilaisia toiminnallisia ja aihepiirikohtaisia aloja, joilla ratkotaan erityisesti yhteisiä ongelmia ja hyödynnetään mittakaavaetuja, kuten

a) infrastruktuuria, erityisesti liikenteen ja tietoliikenteen aloilla, sen käyttövarmuutta ja siihen liittyviä palveluja, myös alueellisten mahdollisuuksien kehittämistä tieto- ja viestintätekniikan alalla,

b) ympäristöä, vesivarojen hallintaa ja energia-alaa,

c) terveyttä sekä yleissivistävää ja ammatillista koulutusta,

d) tutkimusta ja teknologista kehittämistä,

e) suuronnettomuuksiin varautumista ja niiden vaikutusten lieventämistä koskevia alueellisia aloitteita, ja

f) muita aloja, kuten asevalvontaa sekä huumeiden, järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun, lahjonnan ja korruption torjuntaa.

2. Yhteistyöllä tuetaan myös AKT-valtioiden välisiä ja niiden sisäisiä yhteistyöjärjestelyjä ja -aloitteita.

3. Yhteistyöllä helpotetaan alueellisen poliittisen vuoropuhelun edistämistä ja kehittämistä seuraavilla aloilla: selkkausten estäminen ja ratkaiseminen, ihmisoikeudet ja demokratisointi sekä kehityksen eri toimijoiden välinen vaihto, verkottuminen ja liikkuvuuden edistäminen erityisesti kansalaisyhteiskunnassa.

4 JAKSO

Aihepiirikohtaiset ja läpileikkaavat kysymykset

31 artikla

Sukupuolikysymykset

Yhteistyöllä autetaan vahvistamaan sellaisia politiikkoja ja ohjelmia, joilla parannetaan ja laajennetaan miesten ja naisten yhdenvertaista osallistumista sekä pyritään varmistamaan se kaikilla politiikan, talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin osa-aloilla. Yhteistyöllä parannetaan kaikkien niiden resurssien saantia, joita naiset tarvitsevat perusoikeuksiensa hyödyntämiseksi täysimääräisesti. Yhteistyöllä luodaan erityisesti tarkoituksenmukainen kehys

a) sukupuolisensitiivisen lähestymistavan ja sukupuolikysymysten sisällyttämiseksi kaikkiin kehitysyhteistyön tasoihin, myös talouspolitiikkaan, strategioihin ja toimiin, sekä

b) naisia suosivien erityistoimenpiteiden käyttöönoton rohkaisemiseksi, esimerkiksi:

i) osallistuminen kansalliseen ja paikalliseen politiikantekoon,

ii) tuki naisjärjestöille,

iii) perussosiaalipalvelujen, erityisesti yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, terveydenhoidon ja perhesuunnittelun saanti,

iv) tuotantoresurssien, erityisesti maaomaisuuden ja luoton saanti sekä työmarkkinoille pääsy, ja

v) naisten ottaminen erityisellä tavalla huomioon hätäapu- ja jälleenrakennustoimissa.

32 artikla

Ympäristö ja luonnonvarat

1. Yhteistyössä ympäristönsuojelun sekä luonnonvarojen kestävän käytön ja hallinnan aloilla pyritään

a) ottamaan huomioon ympäristön kestävä kehitys kaikilla kehitysyhteistyön osa-alueilla sekä eri toimijoiden toteuttamissa tukiohjelmissa ja -hankkeissa,

b) kehittämään ja/tai vahvistamaan ympäristönhoidon tieteellisiä, teknisiä, inhimillisiä ja institutionaalisia toimintaedellytyksiä kaikkien ympäristöalan toimijoiden edun mukaisesti,

c) tukemaan erityistoimia ja -järjestelyjä, joilla ratkotaan kestävän kehityksen kannalta kriittisiä kysymyksiä, ja ottamaan huomioon nykyiset ja myöhemmin tehtävät, mineraali- ja luonnonvaroja koskevat alueelliset ja kansainväliset sitoumukset, jotka koskevat esimerkiksi

i) trooppisia metsiä, vesivaroja, rannikkojen ja meren luonnonvaroja sekä kalavaroja, luonnonvaraista kasvistoa ja eläimistöä, maalajikerrostumia ja luonnon monimuotoisuutta,

ii) herkästi haavoittuvien ekosysteemien (esim. koralliriuttojen) suojelua,

iii) uusiutuvia energialähteitä, erityisesti aurinkoenergiaa ja energiatehokkuutta,

iv) maaseudun ja kaupunkien kestävää kehittämistä,

v) aavikoitumista, kuivuutta ja metsien häviämistä,

vi) innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä kaupunkien ympäristöongelmiin, ja

vii) kestävään kehitykseen perustuvan matkailun edistämistä,

d) ottamaan huomioon vaarallisen jätteen kuljetus- ja käsittelykysymykset.

2. Yhteistyössä otetaan huomioon myös

a) pienten AKT-saarivaltioiden haavoittuvuus erityisesti ilmastonmuutoksen aiheuttaman uhan suhteen,

b) kuivuus- ja aavikoitumisongelman paheneminen erityisesti vähiten kehittyneissä ja sisämaavaltioissa, ja

c) instituutioiden ja toimintaedellytysten kehittäminen.

33 artikla

Instituutioiden ja toimintaedellytysten kehittäminen

1. Yhteistyössä otetaan järjestelmällisesti huomioon institutionaaliset näkökohdat, ja sillä tuetaan AKT-valtioiden pyrkimyksiä kehittää ja vahvistaa sellaisia rakenteita, instituutioita ja menettelyjä, joiden avulla

a) edistetään ja tuetaan demokratiaa, ihmisarvoa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja moniarvoisuutta yhteiskuntien sisäistä ja keskinäistä monimuotoisuutta kunnioittaen,

b) edistetään ja tuetaan kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallista ja ehdotonta kunnioittamista ja suojelua,

c) kehitetään ja vahvistetaan oikeusvaltiota ja parannetaan oikeussuojaa niin, että samanaikaisesti taataan oikeuslaitosten korkea taso ja riippumattomuus, ja

d) varmistetaan kaikkien julkisten laitosten avoin ja vastuullinen hallinto.

2. Osapuolet tekevät yhteistyötä lahjonnan ja korruption torjumiseksi yhteiskunnissaan.

3. Yhteistyöllä tuetaan AKT-valtioiden pyrkimyksiä kehittää julkisista laitoksistaan kasvua ja kehitystä edistäviä ja parantaa merkittävästi julkisten palvelujen tehokkuutta, koska niillä on vaikutusta tavallisten ihmisten elämään. Tässä yhteydessä yhteistyöllä tuetaan julkisen sektorin uudistamista, järkeistämistä ja nykyaikaistamista. Yhteistyöllä tuetaan erityisesti

a) julkishallinnon uudistamista ja ajanmukaistamista,

b) oikeudellisia uudistuksia ja oikeusjärjestelmien nykyaikaistamista,

c) julkistalouden hoidon parantamista ja vahvistamista,

d) pankki- ja rahoitusalan uudistusten nopeuttamista,

e) julkisen varainhoidon parantamista ja julkisten hankintamenettelyjen uudistamista, ja

f) politiikan, hallinnon, talouden ja rahoituksen hajauttamista.

4. Yhteistyöllä tuetaan myös julkisen sektorin kriittisten toimintaedellytysten palauttamista ja/tai vahvistamista sekä sellaisia instituutioita, joita markkinatalouden toiminta edellyttää. Erityisesti tuetaan

a) markkinatalouden toiminnan mahdollistavien oikeudellisten ja sääntelyyn liittyvien valmiuksien kehittämistä, kilpailu- ja kuluttajapolitiikka mukaan luettuina,

b) politiikan analysointi-, suunnittelu-, muotoilu- ja täytäntöönpanovalmiuksien parantamista erityisesti talouden, yhteiskunnan, ympäristön, tutkimuksen, tieteen, teknologian ja innovaatioiden aloilla,

c) rahoitus- ja rahalaitosten nykyaikaistamista, vahvistamista ja uudistamista sekä menettelyjen kehittämistä,

d) niiden toimintaedellytysten kehittämistä paikallis- ja kuntatasolla, joita tarvitaan hajauttamispolitiikan täytäntöön panemiseksi ja kansalaisten osallistumiseksi kehitysprosessiin nykyistä enemmän, ja

e) toimintaedellytysten kehittämistä muilla kriittisillä aloilla, esimerkiksi:

i) kansainväliset neuvottelut, ja

ii) ulkoisen tuen hallinnointi ja yhteensovittaminen.

5. Yhteistyö käsittää kaikki alat ja osa-alueet valtiosta riippumattomien toimijoiden mukaantulon edistämiseksi ja niiden toimintaedellytysten kehittämiseksi sekä niiden ja kansallisten viranomaisten välisten tiedotus-, vuoropuhelu ja neuvottelumekanismien vahvistamiseksi myös aluetasolla.

II OSASTO

TALOUDELLINEN JA KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

1 LUKU

Tavoitteet ja periaatteet

34 artikla

Tavoitteet

1. Taloudellisella ja kaupallisella yhteistyöllä pyritään edistämään AKT-valtioiden sujuvaa ja asteittaista integroitumista maailmantalouteen niin, että niiden poliittiset valinnat ja ensisijaiset kehitystavoitteet otetaan asianmukaisesti huomioon ja siten edistetään kestävää kehitystä ja köyhyyden poistamista AKT-valtioissa.

2. Taloudellisen ja kaupallisen yhteistyön perimmäisenä tavoitteena on mahdollistaa AKT-valtioiden täysipainoinen osallistuminen kansainväliseen kauppaan. Tässä yhteydessä otetaan erityisesti huomioon AKT-valtioiden tarve osallistua aktiivisesti monenvälisiin kauppaneuvotteluihin. AKT-valtioiden nykyinen kehitystaso huomioon ottaen taloudellisessa ja kaupallisessa yhteistyössä pyritään siihen, että AKT-valtiot pystyvät hallitsemaan maailmanlaajuistumisen asettamia haasteita ja mukautumaan asteittain kansainvälisen kaupan uusiin ehtoihin; näin helpotetaan niiden siirtymistä vapaaseen maailmantalouteen.

3. Tästä varten taloudellisessa ja kaupallisessa yhteistyössä pyritään parantamaan AKT-valtioiden tuotanto-, toimitus- ja kaupankäyntivalmiuksia sekä niiden edellytyksiä houkutella investointeja. Lisäksi yhteistyöllä pyritään luomaan uutta kaupankäyntidynamiikkaa sopimuspuolten välille, vahvistamaan AKT-valtioiden kauppa- ja investointipolitiikkaa sekä parantamaan niiden valmiuksia käsitellä kaikkia kaupan alan kysymyksiä.

4. Taloudellisessa ja kaupallisessa yhteistyössä noudatetaan täysin WTO:n määräyksiä erityis- ja erilliskohtelu mukaan luettuina, osapuolten molemminpuoliset edut ja niiden kehitystaso huomioon ottaen.

35 artikla

Periaatteet

1. Taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö perustuu todelliseen, vahvistettuun ja strategiseen kumppanuuteen. Se perustuu myös kattavaan lähestymistapaan, joka rakentuu aiempien AKT-EY-sopimusten vahvuuksille ja saavutuksille, ja jossa hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja edellä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi kohdistamalla tarkastelu tarjonnan ja kysynnän ongelmiin. Tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota kaupan kehittämistoimiin keinona vahvistaa AKT-valtioiden kilpailukykyä. Yhteisön tukemissa AKT-valtioiden kehitysstrategioissa painotetaan sen vuoksi kaupan kehittämistä asian edellyttämällä tavalla.

2. Taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö rakentuu alueellista yhdentymistä koskeville AKT-valtioiden aloitteille, ja siinä otetaan huomioon, että alueellinen yhdentyminen on avainasemassa integroitaessa AKT-valtioita maailmantalouteen.

3. Taloudellisessa ja kaupallisessa yhteistyössä otetaan huomioon AKT-valtioiden ja alueiden erilaiset tarpeet ja kehitystaso. Tässä yhteydessä osapuolet vahvistavat sitoumuksensa varmistaa kaikille AKT-valtioille erityis- ja erilliskohtelu, jatkaa vähiten kehittyneiden AKT-valtioiden erityiskohtelua ja ottaa pienten valtioiden, sisämaavaltioiden ja saarivaltioiden haavoittuva asema asianmukaisesti huomioon.

2 LUKU

Uudet kauppajärjestelyt

36 artikla

Yksityiskohtaiset säännöt

1. Edellä esitetyt tavoitteet ja periaatteet huomioon ottaen osapuolet sopivat tekevänsä uusia Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen mukaisia kaupankäyntijärjestelyjä, joilla poistetaan asteittain niiden välisen kaupan esteitä ja vahvistetaan yhteistyötä kaikilla kauppaan liittyvillä aloilla.

2. Osapuolet sopivat, että uudet kaupankäyntijärjestelyt otetaan käyttöön asteittain, ja tunnustavat, että valmisteluvaihe on näin ollen tarpeen.

3. Uusiin kaupankäyntijärjestelyihin siirtymiseen helpottamiseksi pidetään neljännen AKT-EY-yleissopimuksen nojalla sovelletut ei-vastavuoroiset kauppaedut valmisteluvaiheen ajan voimassa kaikkien AKT-valtioiden osalta tämän sopimuksen liitteessä V määritellyin ehdoin.

4. Tässä yhteydessä osapuolet vahvistavat tämän sopimuksen liitteeseen V liitettyjen perushyödykkeitä koskevien pöytäkirjojen merkityksen. Ne ovat yhtä mieltä tarpeesta tarkastella kyseisiä pöytäkirjoja uusien kaupankäyntijärjestelyjen yhteydessä, erityisesti sitä, miten yhteensopivia ne ovat WTO:n sääntöjen kanssa; tarkoituksena on suojata niiden tarjoamat edut pitäen mielessä sokeria koskevan pöytäkirjan erityinen oikeusasema.

37 artikla

Menettelyt

1. Talouskumppanuussopimukset neuvotellaan valmisteluvaiheen aikana, joka päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007. Uusia kaupankäyntijärjestelyjä koskevat viralliset neuvottelut alkavat syyskuussa 2002, ja uudet järjestelyt tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008, paitsi jos osapuolet sopivat aiemmasta ajankohdasta.

2. Kaikki tarvittavat toimenpiteet toteutetaan sen varmistamiseksi, että neuvottelut saadaan menestykselliseen päätökseen valmisteluvaiheen kuluessa. Tätä varten uusia kaupankäyntijärjestelyjä koskevien virallisten neuvottelujen alkamista edeltävä aika käytetään tehokkaasti neuvottelujen alkuvalmistelujen tekemiseen.

3. Valmisteluvaihetta käytetään myös AKT-valtioiden julkisen ja yksityisen sektorin toimintaedellytysten kehittämiseen kilpailukykyä vahvistavat toimenpiteet mukaan luettuina, alueellisten järjestöjen vahvistamiseen ja alueellista kaupallista yhdentymistä koskevien aloitteiden sekä tarvittaessa talousarvion sopeuttamisen ja julkisen talouden uudistamisen tukemiseen, infrastruktuurin nykyaikaistamiseen ja kehittämiseen sekä investointien edistämiseen.

4. Osapuolet tarkastelevat säännöllisesti valmistelujen ja neuvottelujen etenemistä ja suorittavat vuonna 2006 kaikille maille suunniteltujen järjestelyjen virallisen ja kattavan tarkastelun sen varmistamiseksi, että valmisteluihin tai neuvotteluihin ei tarvita lisäaikaa.

5. Talouskumppanuussopimuksia koskevat neuvottelut aloitetaan niiden AKT-valtioiden kanssa, jotka katsovat olevansa siihen valmiita, niiden tarkoituksenmukaisena pitämällä tasolla ja AKT-valtioiden ryhmän sopimien menettelyjen mukaisesti AKT-valtioiden alueellinen yhdentymisprosessi huomioon ottaen.

6. Yhteisö arvioi vuonna 2004 sellaisten muiden kuin vähiten kehittyneiden maiden tilannetta, jotka yhteisön kanssa neuvoteltuaan päättävät, että ne eivät ole valmiita tekemään talouskumppanuussopimuksia, ja tarkastelee kaikkia vaihtoehtoisia mahdollisuuksia luoda näitä maita varten uusi kaupan alan kehys, joka vastaa niiden senhetkistä tilannetta ja on WTO:n sääntöjen mukainen.

7. Talouskumppanuussopimuksia koskevissa neuvotteluissa pyritään erityisesti vahvistamaan aikataulu osapuolten välisen kaupan esteiden asteittaiselle poistamiselle WTO:n asianomaisten sääntöjen mukaisesti. Yhteisön puolelta kaupan vapauttaminen perustuu yhteisön voimassa olevaan säännöstöön, ja sen tavoitteena on AKT-valtioiden markkinoille pääsyn parantaminen nykyisestään muun muassa alkuperäsääntöjä tarkistamalla. Neuvotteluissa otetaan huomioon kehitystaso ja kaupan alan toimenpiteiden sosio-ekonomiset vaikutukset AKT-valtioille sekä niiden edellytykset mukauttaa taloutensa vapauttamisprosessiin. Tästä syystä neuvottelut ovat mahdollisimman joustavia vahvistettaessa riittävän siirtymäkauden kesto ja lopullinen tuotekate, ja niissä otetaan huomioon herkät alat sekä epäsymmetria tariffien poistamista koskevissa aikatauluissa niin, että kulloinkin voimassa olevia WTO:n sääntöjä noudatetaan.

8. Osapuolet tekevät tiivistä yhteistyötä WTO:ssa puolustaakseen sovittuja järjestelyjä erityisesti käytettävissä olevan joustovaran osalta.

9. Yhteisö aloittaa vuoteen 2000 mennessä prosessin, jonka ansiosta monenvälisten kauppaneuvottelujen loppuun mennessä ja viimeistään vuonna 2005 kaikista vähiten kehittyneistä maista peräisin olevat lähes kaikki tuotteet saavat tullittoman pääsyn markkinoille. Prosessi rakentuu neljännen AKT-EY-yleissopimuksen voimassa oleviin kaupan alan määräyksiin, ja sen avulla yksinkertaistetaan ja tarkistetaan vähiten kehittyneiden maiden vientiin sovellettavia alkuperäsääntöjä, myös kumulaatiomääräyksiä.

38 artikla

Yhteinen kaupan alan ministerikomitea

1. Perustetaan AKT:n ja EY:n yhteinen kaupan alan ministerikomitea.

2. Kaupan alan ministerikomitea kiinnittää erityistä huomiota käytäviin monenvälisiin kauppaneuvotteluihin ja tarkastelee pidemmälle menevien vapauttamista koskevien aloitteiden vaikutuksia AKT:n ja EY:n väliseen kauppaan sekä AKT-valtioiden talouskehitystä. Se tekee tarvittavia suosituksia AKT-EY-kaupankäyntijärjestelyihin perustuvien etujen säilyttämiseksi.

3. Kaupan alan ministerikomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Ministerineuvosto vahvistaa sen työjärjestyksen. Komitea koostuu AKT-valtioiden ja yhteisön edustajista.

3 LUKU

Yhteistyö kansainvälisissä yhteyksissä

39 artikla

Yleiset määräykset

1. Osapuolet korostavat, miten tärkeää on niiden aktiivinen toiminta WTO:ssa ja muissa asianmukaisissa kansainvälisissä järjestöissä, siten, että ne liittyvät järjestöjen jäseniksi ja seuraamalla tiiviisti niissä vireillä olevia asioita ja niiden toimintaa.

2. Osapuolet sopivat tekevänsä tiivistä yhteistyötä yhteisten etujensa määrittelemiseksi ja edistämiseksi kansainvälisessä talouden ja kaupan alan yhteistyössä, erityisesti WTO:ssa, muun muassa osallistumalla tulevien monenvälisten kauppaneuvottelujen esityslistan laatimiseen ja käsittelyyn. Tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota AKT-valtioista peräisin olevien tuotteiden yhteisön ja muille markkinoille pääsyn edistämiseen.

3. Osapuolet ovat yksimielisiä myös siitä, että WTO:n sääntöjen on oltava joustavia AKT-valtioiden kehitystason ja sen huomioon ottamiseksi, mitä vaikeuksia niillä on velvoitteidensa täyttämisessä. Ne ovat yhtä mieltä myös siitä, että AKT-valtiot tarvitsevat teknistä apua sitoumustensa täytäntöönpanoon.

4. Yhteisö sopii auttavansa AKT-valtioita niiden pyrkimyksissä liittyä tämän sopimuksen määräysten mukaisesti kyseisten järjestöjen aktiivisiksi jäseniksi siten, että se kehittää tarvittavia valmiuksia osallistua asianmukaisten sopimusten neuvottelemiseen, tekemiseen, valvontaan ja täytäntöönpanoon.

40 artikla

Perushyödykkeet

1. Osapuolet tunnustavat tarpeen varmistaa perushyödykkeiden kansainvälisten markkinoiden nykyistä parempi toiminta ja lisätä niiden avoimuutta.

2. Ne vahvistavat valmiutensa vauhdittaa keskinäisiä neuvottelujaan perushyödykkeitä käsittelevissä kansainvälisissä yhteyksissä ja organisaatioissa.

3. Tätä tarkoitusta varten vaihdetaan kumman tahansa osapuolen pyynnöstä näkemyksiä

- voimassa olevien kansainvälisten sopimusten tai hallitustenvälisten erityistyöryhmien toiminnasta niiden parantamiseksi ja tehostamiseksi markkinoilla vallitsevien suuntausten mukaisesti, ja

- silloin, kun ehdotetaan kansainvälisen sopimuksen tekemistä tai uusimista tai hallitustenvälisen erityistyöryhmän perustamista.

Tällaisen näkemysten vaihdon tavoitteena on kunkin osapuolen etujen huomioon ottaminen, ja sitä voidaan tarvittaessa harjoittaa kaupan alan ministerikomiteassa.

4 LUKU

Palvelujen kauppa

41 artikla

Yleiset määräykset

1. Osapuolet korostavat palvelujen kasvavaa merkitystä kansainvälisessä kaupassa ja niiden merkittävää osuutta taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä.

2. Osapuolet vahvistavat palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) yhteydessä tekemänsä sitoumukset ja korostavat tarvetta soveltaa palvelujen AKT-toimittajiin erityis- ja erilliskohtelua.

3. Kaupan ja palvelujen asteittaista vapauttamista koskevissa neuvotteluissa yhteisö sitoutuu GATS-sopimuksen XIX artiklan mukaisesti suhtautumaan myönteisesti AKT-valtioiden ensisijaisiin, EY:n aikataulun kehittämistä koskeviin tavoitteisiin niiden erityistarpeiden täyttämiseksi.

4. Osapuolet sopivat tavoitteekseen laajentaa kumppanuuttaan talouskumppanuussopimusten mukaisesti ja sen jälkeen, kun ne ovat saaneet kokemusta GATS-sopimuksen mukaisen suosituimmuusvelvoitteen soveltamisesta, koskemaan palvelujen vapauttamista GATS-sopimuksen määräysten mukaisesti; erityisesti kyseeseen tulevat määräykset kehitysmaiden liittymisestä vapauttamista koskeviin sopimuksiin.

5. Yhteisö tukee AKT-valtioiden pyrkimyksiä vahvistaa niiden edellytyksiä tarjota palveluja. Erityistä huomiota kiinnitetään työvoimaan, liiketoimintaan, jakeluun, rahoitukseen, matkailuun, kulttuuriin ja rakentamiseen liittyviin palveluihin sekä niihin liittyviin teknisiin palveluihin AKT-valtioiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja sitä kautta AKT-valtioiden tavara- ja palvelukaupan arvon ja määrän lisäämiseksi.

42 artikla

Merikuljetukset

1. Osapuolet tunnustavat turvallisessa ja puhtaassa meriympäristössä harjoitettavien, tehokkaiden ja kustannustehokkaiden merikuljetuspalvelujen merkityksen tärkeimpänä kuljetusmuotona, jolla helpotetaan kansainvälistä kauppaa ja joka toimii siten yhtenä talouden ja kaupan kehittämisen taustavoimista.

2. Osapuolet sitoutuvat edistämään merikuljetusten vapauttamista ja tässä tarkoituksessa soveltavat tehokkaasti periaatetta, joka koskee syrjimätöntä ja rajoittamatonta pääsyä kansainvälisille merikuljetusmarkkinoille kaupallisin perustein.

3. Kukin osapuoli muun muassa myöntää toisen osapuolen kansalaisten tai yritysten liikennöimille laivoille ja jommankumman osapuolen alueella rekisteröidyille laivoille vähintään samat etuudet kuin omille laivoilleen satamiin pääsyn, satamien infrastruktuurin ja muiden meriliikenteen oheispalvelujen käytön, niihin liittyvien maksujen ja tullipalvelujen sekä lastaukseen ja purkuun tarkoitettujen ankkuripaikkojen ja muiden tilojen osoittamisen osalta.

4. Yhteisö tukee AKT-valtioiden pyrkimyksiä kehittää ja edistää tehokkaita ja kustannustehokkaita merikuljetuspalveluja AKT-valtioissa niiden toimijoiden osuuden kasvattamiseksi kansainvälisissä laivauspalveluissa.

43 artikla

Tieto- ja viestintätekniikat sekä tietoyhteiskunta

1. Osapuolet tunnustavat tieto- ja viestintätekniikoiden tärkeän aseman sekä aktiivisen osallistumisen tietoyhteiskuntaan ennakkoedellytyksiksi sille, että AKT-valtiot onnistuvat integroitumaan maailmantalouteen.

2. Näin ollen ne toistavat voimassa olevien monenvälisten sopimusten, erityisesti GATS-sopimukseen liitetyn perusteleviestinnästä tehdyn pöytäkirjan, yhteydessä tekemänsä sitoumukset ja kehottavat niitä AKT-valtioita, jotka eivät vielä ole kyseisten sopimusten osapuolia, liittymään niihin.

3. Lisäksi osapuolet sopivat osallistuvansa täysimääräisesti ja aktiivisesti kaikkiin alalla jatkossa mahdollisesti käytäviin kansainvälisiin neuvotteluihin.

4. Tätä varten osapuolet toteuttavat toimenpiteitä, joilla tieto- ja viestintätekniikoiden hyödyntäminen tehdään AKT-valtioiden kansalaisille helpoksi, esimerkiksi

- kehittämällä uusiutuvia ja kohtuuhintaisia energialähteitä ja edistämällä niiden käyttöä, ja

- kehittämällä ja hyödyntämällä kustannuksiltaan edullisia ja nykyistä laajempia langattomia verkkoja.

5. Lisäksi osapuolet sopivat vauhdittavansa keskinäistä yhteistyötään tieto- ja viestintätekniikoiden sekä tietoyhteiskunnan aloilla. Yhteistyössä keskitytään erityisesti viestintäjärjestelmien nykyistä parempaan täydentävyyteen ja yhdenmukaisuuteen kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla sekä niiden mukauttamiseen uuden teknologian vaatimuksiin.

5 LUKU

Kauppaan liityvät alat

44 artikla

Yleiset määräykset

1. Osapuolet tunnustavat uusien kauppaan liittyvien alojen kasvavan merkityksen pyrittäessä helpottamaan AKT-valtioiden asteittaista integroitumista maailmantalouteen. Näin ollen ne sopivat vahvistavansa näiden alojen yhteistyötään osallistumalla täysimääräisesti ja koordinoidusti asianomaisiin kansainvälisiin foorumeihin ja sopimuksiin.

2. Tämän sopimuksen määräysten ja osapuolten sopimien kehitysstrategioiden mukaisesti yhteisö tukee AKT-valtioiden pyrkimyksiä vahvistaa niiden valmiuksia toimia kaikilla kauppaan liittyvillä aloilla, mihin tarvittaessa sisältyy niiden institutionaalisten puitteiden kehittäminen ja tukeminen.

45 artikla

Kilpailupolitiikka

1. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tehokkaiden ja järkevien kilpailupolitiikkojen ja -sääntöjen laatiminen ja soveltaminen ovat ratkaisevassa asemassa pyrittäessä parantamaan ja turvaamaan investointien kannalta suotuisa toimintaympäristö, kestävä teollistamisprosessi ja avoimuus markkinoille pääsyssä.

2. Terveen kilpailun vääristymien poistamiseksi sekä kunkin AKT-valtion kehitystaso ja erilaiset taloudelliset tarpeet asianmukaisesti huomioon ottaen osapuolet sitoutuvat panemaan täytäntöön kansallisia ja alueellisia sääntöjä ja politiikkoja. Tähän kuuluu sellaisten yritysten välisten sopimusten, yritysten yhteenliittymien päätösten ja yritysten yhteisten toimintatapojen valvonta ja määrätyissä tapauksissa kieltäminen, joiden tavoitteena tai seurauksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen. Edelleen osapuolet sopivat kieltävänsä sen, että yksi tai useampi yritys käyttäisi määräävää asemaansa väärin yhteisön markkinoilla tai AKT-valtioiden alueella.

3. Osapuolet sopivat myös vahvistavansa alan yhteistyötään tehokkaiden kilpailupolitiikkojen laatimiseksi ja tukemiseksi tarkoituksenmukaisten kansallisten kilpailuelinten toimesta, jotka asteittain varmistavat sen, että niin yksityiset kuin valtion yritykset soveltavat kilpailusääntöjä tehokkaasti. Tämän alan yhteistyöhön kuuluu erityisesti avustaminen tarkoituksenmukaisen lainsäädäntökehyksen laatimisessa ja sen hallinnollisessa toimeenpanossa, ottaen huomioon erityisesti vähiten kehittyneiden maiden erityistilanne.

46 artikla

Teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen

1. Osapuolet tunnustavat tarpeen varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien, kaupallisen omaisuuden oikeuksien sekä muiden, teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen, jäljempänä 'TRIPS-sopimus', soveltamisalaan kuuluvien oikeuksien, myös maantieteellisten merkintöjen, riittävän ja tehokkaan suojan kansainvälisten standardien mukaisesti kahdenvälisen kaupan vääristymien ja esteiden vähentämiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta osapuolten kannanottoja monenvälisissä neuvotteluissa.

2. Osapuolet korostavat tässä yhteydessä sitä, miten tärkeää on liittyä WTO-sopimukseen liittyvään teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehtyyn TRIPS-sopimukseen ja biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen (CBD-yleissopimus).

3. Ne ovat myös yksimielisiä tarpeesta liittyä kehitystasonsa mukaisesti kaikkiin TRIPS-sopimuksen I osassa mainittuihin, teollis- ja tekijänoikeuksista sekä kaupallisen omaisuuden oikeuksista tehtyihin kansainvälisiin sopimuksiin.

4. Yhteisö, jäsenvaltiot ja AKT-valtiot voivat harkita sopimusten tekemistä sellaisia tuotteita koskevien tavaramerkkien ja maantieteellisten merkintöjen suojelemiseksi, joilla on erityistä merkitystä jommallekummalle osapuolelle.

5. Tässä sopimuksessa teollis- ja tekijänoikeuksien piiriin luetaan erityisesti tekijänoikeus mukaan luettuina tietokoneohjelmien tekijänoikeus ja lähioikeudet, myös taiteelliset mallit, ja teollinen omaisuus, johon kuuluvat hyödyllisyysmallit, patentit, myös bioteknisiä keksintöjä ja kasvilajikkeita tai muita tehokkaita erityisjärjestelmiä koskevat patentit, teollismallit, maantieteelliset merkinnät, myös suojatut alkuperänimitykset, tavaroiden tai palvelujen tavaramerkit, integroitujen piirien piirimallit sekä tietokantojen oikeudellinen suoja ja epäterveeltä kilpailulta suojautuminen, siten kuin on määrätty teollisuusomistusoikeuden suojelemista koskevan Pariisin sopimuksen 10 a artiklassa, sekä taitotietoa koskevien julkaisemattomien tietojen suojelua.

6. Lisäksi osapuolet sopivat vahvistavansa alan yhteistyötään. Pyynnöstä ja yhteisesti sovituin ehdoin yhteistyö voidaan ulottaa muun muassa seuraaville aloille: teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa ja noudattamista koskevien lakien ja asetusten valmistelu, kyseisten oikeuksien oikeudenhaltijan toimesta tapahtuvan väärinkäytön ja kilpailijoiden toimesta tapahtuvan näiden oikeuksien rikkomisten estäminen, kansallisten ja alueellisten virastojen ja muiden elinten perustaminen ja vahvistaminen, myös tuki toimeenpanoon ja suojeluun osallistuville alueellisille teollis- ja tekijänoikeusjärjestöille henkilöstön koulutus mukaan luettuna.

47 artikla

Standardointi ja sertifiointi

1. Osapuolet sopivat tiivistävänsä yhteistyötään standardoinnin, sertifioinnin ja laadunvarmistuksen aloilla poistaakseen tarpeettomia teknisiä esteitä ja vähentääkseen kyseisillä aloilla vallitsevia keskinäisiä eroavuuksia siten, että helpotetaan kauppaa.

Tässä yhteydessä osapuolet vahvistavat WTO-sopimukseen liitetyn kaupan teknisistä esteistä tehdyn sopimuksen (TBT-sopimus) nojalla tekemänsä sitoumuksen.

2. Yhteistyöllä standardoinnin ja sertifioinnin aloilla pyritään edistämään osapuolten välillä yhteensopivia järjestelmiä, erityisesti:

- TBT-sopimuksen mukaisia, myös alakohtaisia toimenpiteitä kansainvälisten teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen käytön lisäämiseksi AKT-valtioiden talouden kehitystaso huomioon ottaen,

- yhteistyötä laatujohtamisen ja laadunvarmistuksen aloilla tietyillä AKT-valtioiden kannalta merkittävillä aloilla,

- tukea AKT-valtioiden aloitteille toimintaedellytysten kehittämiseksi vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, mittaustoiminnan ja standardoinnin aloilla, ja

- toimivien yhteyksien kehittämistä AKT-valtioiden sekä eurooppalaisten standardointi-, vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja sertifiointilaitosten välille.

3. Osapuolet sopivat harkitsevansa ajallaan vastavuoroista tunnustamista koskevien sopimusten neuvottelemista aloilla, joilla on niille molemmille taloudellista merkitystä.

48 artikla

Terveys- ja kasvinsuojelutoimet

1. Osapuolet tunnustavat kunkin osapuolen oikeuden ottaa käyttöön tai saattaa voimaan terveys- ja kasvinsuojelutoimia, jotka ovat tarpeen ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojelemiseksi, edellyttäen, että kyseiset toimet eivät yleisesti ottaen toimi mielivaltaisen syrjinnän tai kaupan peitellyn rajoittamisen muotona. Tätä tarkoitusta varten osapuolet vahvistavat WTO-sopimukseen liitetyn, terveys- ja kasvinsuojelutoimista tehdyn sopimuksen (SPS-sopimus) yhteydessä tekemänsä sitoumukset osapuolten kehitystaso huomioon ottaen.

2. Edelleen osapuolet sitoutuvat SPS-sopimuksen mukaisesti vahvistamaan koordinointia, kuulemista ja tiedottamista ehdotettuja terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevien ilmoitusten ja niiden soveltamisen osalta aina, kun kyseiset toimet voivat vaikuttaa jommankumman osapuolen etuihin. Ne myös sopivat ennalta järjestettävästä kuulemisesta ja koordinoinnista Codex Alimentariuksen, kansainvälisen eläintautiviraston ja kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen yhteydessä yhteisten etujensa edistämiseksi.

3. Osapuolet sopivat lujittavansa yhteistyötään AKT-valtioiden julkisen ja yksityisen sektorin toimintaedellytysten vahvistamiseksi tällä alalla.

49 artikla

Kauppa ja ympäristö

1. Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa edistää kansainvälisen kaupan kehittämistä niin, että varmistetaan ympäristön kestävä ja järkevä hoito alan kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten mukaisesti sekä osapuolten kehitystaso asianmukaisesti huomioon ottaen. Ne ovat yhtä mieltä siitä, että AKT-valtioiden erityistarpeet ja -vaatimukset olisi otettava huomioon ympäristöalan toimien suunnittelussa ja toteutuksessa.

2. Rio de Janeiron periaatteet mielessä pitäen ja sen edistämiseksi, että kauppa ja ympäristö tukisivat toisiaan, osapuolet sopivat vahvistavansa yhteistyötään tällä alalla. Yhteistyön erityisiä tavoitteita ovat johdonmukaisten kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten politiikkojen laatiminen, ympäristöön liittyvien tuotteiden ja palvelujen laadunvalvonnan vahvistaminen sekä ympäristöä säästävien tuotantomenetelmien kehittäminen asianomaisilla aloilla.

50 artikla

Kauppa ja työelämää koskevat normit

1. Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa keskeisimpiin kansainvälisesti tunnustettuihin, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) asianomaisissa sopimuksissa määriteltyihin työelämää koskeviin säännöksiin. Erityisesti kyseeseen tulevat järjestäytymisoikeus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus, pakkotyön poistaminen, lapsityövoiman pahimpien esiintymismuotojen poistaminen sekä syrjimättömyys työhönotossa.

2. Osapuolet sopivat vahvistavansa yhteistyötään erityisesti seuraavilla aloilla:

- asianomaista lainsäädäntöä ja työelämää koskevia säännöksiä koskevien tietojen vaihto,

- kansallisen työlainsäädännön laatiminen ja voimassa olevan lainsäädännön vahvistaminen,

- kasvatukselliset ja tietoisuutta lisäävät ohjelmat, ja

- kansallisen lainsäädännön ja työelämää koskevien säännösten noudattamisesta huolehtiminen.

3. Osapuolet sopivat, että työelämää koskevia säännöksiä ei olisi käytettävä protektionistisiin tarkoituksiin kaupankäynnissä.

51 artikla

Kuluttajapolitiikka ja kuluttajien terveyden suojelu

1. Osapuolet sopivat vauhdittavansa yhteistyötään kuluttajapolitiikan ja kuluttajien terveyden suojelun alalla niin, että kansallinen lainsäädäntö otetaan asianmukaisesti huomioon kaupan esteiden välttämiseksi.

2. Yhteistyöllä pyritään erityisesti parantamaan alan institutionaalisia ja teknisiä toimintaedellytyksiä, perustamaan keskinäiseen tiedotukseen tarkoitettuja, vaarallisia tuotteita koskevia nopeita varoitusjärjestelmiä, vaihtamaan tietoja ja kokemuksia tuotteita ja tuoteturvallisuutta koskevan, markkinoille saattamisen jälkeisen valvonnan käyttöönotosta ja toiminnasta, parantamaan kuluttajille annettavia tietoja hinnoista sekä tarjolla olevien tuotteiden ja palvelujen ominaisuuksista, kannustamaan riippumattomien kuluttajajärjestöjen ja kuluttajien edustajien välisten yhteyksien luomista, parantamaan kuluttajapolitiikkojen ja -järjestelmien yhteensopivuutta, ilmoittamaan lainsäädännön toimeenpanosta ja edistämään yhteistyötä haitallisten tai sopimattomien liiketapojen tutkimisessa sekä panemaan täytäntöön vientikieltoja osapuolten välisessä sellaisten tavaroiden ja palvelujen kaupassa, joiden markkinoille saattaminen on kielletty niiden tuotantomaassa.

52 artikla

Verotusta koskeva poikkeuslauseke

1. Tämän sopimuksen määräysten mukaisesti myönnetty suosituimmuuskohtelu tai mikä tahansa tämän sopimuksen nojalla tehty järjestely ei koske nykyisiä tai tulevia veroetuisuuksia, joita osapuolet myöntävät kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä tehtyjen sopimusten tai muiden verotusjärjestelyjen tai kansallisen verolainsäädännön perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteessä IV olevan 31 artiklan määräysten soveltamista.

2. Mikään tässä sopimuksessa tai sen nojalla tehdyssä järjestelyssä ei voi estää minkään sellaisen toimenpiteen käyttöönottoa tai toteuttamista, jonka tarkoituksena on estää verojen kiertäminen kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä tehtyjen sopimusten tai muiden verotusjärjestelyjen tai kansallisen verolainsäädännön verotusta koskevien määräysten ja sääntöjen mukaisesti.

3. Mikään tässä sopimuksessa tai sen nojalla tehdyssä järjestelyssä ei voi estää osapuolten verolainsäädäntönsä asiaa koskevia säännöksiä soveltaessaan tekemästä eroa eri tilanteessa olevien veronmaksajien välillä erityisesti näiden asuinpaikan osalta tai sen osalta, minne ne ovat sijoittaneet pääomansa.

6 LUKU

Yhteistyö muilla aloilla

53 artikla

Kalastusalan sopimukset

1. Osapuolet ilmoittavat valmiudestaan neuvotella kalastusalan sopimuksia, joiden tavoitteena on kestävien ja molempia osapuolia tyydyttävien edellytysten takaaminen AKT-valtioiden kalastustoiminnalle.

2. Tällaisia sopimuksia tehtäessä tai täytäntöön pantaessa AKT-valtiot eivät saa harjoittaa syrjintää yhteisöä kohtaan tai jäsenvaltioiden kesken, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kehitysmaiden välisiä erityisjärjestelyjä samalla maantieteellisellä alueella, vastavuoroiset kalastusalan järjestelyt mukaan luettuina. Myöskään yhteisö ei saa harjoittaa AKT-valtioita kohtaan syrjintää.

54 artikla

Elintarviketurva

1. Yhteisö sitoutuu saatavilla olevien maataloustuotteiden osalta huolehtimaan siitä, että vientituet voidaan vahvistaa nykyistä aiemmin kaikille AKT-valtioille sen tuotevalikoiman osalta, joka on määritelty kyseisten valtioiden ilmoittamien elintarviketarpeiden perusteella.

2. Ennakkovahvistus tehdään vuodeksi, ja sitä sovelletaan kunakin vuonna tämän sopimuksen voimassaolon ajan niin, että tukitaso määritellään komission tavallisesti noudattamien menetelmien mukaisesti.

3. Niiden AKT-valtioiden, jotka sitä pyytävät osana elintarviketurvapolitiikkaansa, kanssa voidaan sopia erityisjärjestelyistä.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitetut erityisjärjestelyt eivät saa vaarantaa AKT-valtioiden alueiden tuotantoa ja kauppavirtoja.

4. OSA

KEHITYSRAHOITUSYHTEISTYÖ

I OSASTO

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 LUKU

Tavoitteet, periaatteet, suuntaviivat ja tukikelpoisuus

55 artikla

Tavoitteet

Kehitysrahoitusyhteistyön tavoitteena on riittäviä rahoitusvaroja ja tarkoituksenmukaista teknistä apua antamalla tukea ja edistää AKT-valtioiden pyrkimyksiä saavuttaa tässä sopimuksessa asetetut tavoitteet yhteisen edun mukaisesti ja keskinäisen riippuvuuden hengessä.

56 artikla

Periaatteet

1. Kehitysrahoitusyhteistyötä toteutetaan AKT-valtioiden vahvistamien kehitystä koskevien tavoitteiden, strategioiden ja painopisteiden perusteella ja niiden mukaisesti sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Niiden maantieteelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset erityispiirteet samoin kuin niiden erityiset voimavarat otetaan huomioon. Lisäksi yhteistyöllä

a) edistetään paikallista itsehallintaa kaikilla kehitysprosessin eri tasoilla,

b) ilmennetään keskinäisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin perustuvaa kumppanuutta,

c) korostetaan ennustettavuuden ja varmuuden merkitystä varojen jakamisessa, joka toteutetaan erittäin edullisin ehdoin ja jatkuvasti,

d) pyritään joustavuuteen ja siihen, että kunkin AKT-valtion tilanne sekä asianomaisen hankkeen tai ohjelman erityisluonne otetaan huomioon, ja

e) varmistetaan tehokkuus, koordinointi ja johdonmukaisuus.

2. Yhteistyöllä varmistetaan vähiten kehittyneiden AKT-valtioiden erityiskohtelu ja otetaan asianmukaisesti huomioon sisämaa- ja saarivaltioiden haavoittuvuus. Lisäksi pyritään vastaamaan selkkausten jälkeisessä tilanteessa olevien maiden erityistarpeisiin.

57 artikla

Suuntaviivat

1. AKT-valtiot ja Euroopan yhteisö panevat tiiviissä yhteistyössä täytäntöön tämän sopimuksen puitteissa rahoitettavat toimet ja tunnustavat kumppanien olevan yhdenvertaisia.

2. AKT-valtioiden vastuulla on

a) niiden tavoitteiden ja painopisteiden määrittely, joille maaohjelmat perustuvat,

b) hankkeiden ja ohjelmien valinta,

c) hankkeita ja ohjelmia koskevien asiakirjojen valmistelu ja esittely,

d) sopimusten valmistelu, neuvottelu ja tekeminen,

e) hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpano ja hallinnointi, ja

f) hankkeiden ja ohjelmien ylläpito.

3. Myös tukikelpoiset valtiosta riippumattomat toimijat voivat ehdottaa ja panna täytäntöön ohjelmia ja hankkeita niitä koskevilla aloilla sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä mainittujen määräysten soveltamista.

4. AKT-valtiot ja yhteisö vastaavat yhdessä

a) kehitysrahoitusyhteistyötä koskevien suuntaviivojen laatimisesta yhteisissä toimielimissä,

b) maaohjelmien hyväksymisestä,

c) hankkeiden ja ohjelmien ennakkoarvioinnista,

d) tarjouspyyntöihin ja sopimuksiin osallistumista koskevien ehtojen yhdenvertaisuuden varmistamisesta,

e) hankkeiden ja ohjelmien vaikutusten ja tulosten seurannasta ja arvioinnista, ja

f) hankkeiden ja ohjelmien moitteettoman, nopean ja tehokkaan toimeenpanon varmistamisesta.

5. Yhteisö tekee hankkeita ja ohjelmia koskevat rahoituspäätökset.

6. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, kaikki jommankumman osapuolen hyväksyntää edellyttävät päätökset on hyväksyttävä, tai ne katsotaan hyväksytyiksi, 60 päivän kuluessa siitä, kun toinen osapuoli on ilmoittanut niistä.

58 artikla

Rahoituskelpoisuus

1. Seuraavat tahot tai elimet voivat saada tämän sopimuksen mukaista rahoitustukea:

a) AKT-valtiot,

b) alueelliset tai valtioidenväliset elimet, joihin kuuluu yksi tai useampi AKT-valtio ja joilla on näiden valtioiden valtuutus, ja

c) AKT-valtioiden ja yhteisön yhteiset elimet, jotka ne ovat perustaneet tiettyjen erityistavoitteiden saavuttamiseksi.

2. Asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion suostumuksella rahoitustukea voidaan myöntää myös

a) AKT-valtioiden kansallisille ja/tai alueellisille julkisille tai osittain julkisille virastoille, ministeriöille tai paikallisviranomaisille sekä erityisesti niiden rahoituslaitoksille ja kehityspankeille,

b) AKT-valtioiden yrityksille sekä muille yksityisille järjestöille ja toimijoille,

c) yhteisön jäsenvaltion yrityksille, jotta ne voisivat oman panoksensa lisäksi sitoutua tuotannollisiin hankkeisiin jonkun AKT-valtion alueella,

d) AKT-valtioista tai yhteisöstä peräisin oleville rahoituksen välittäjille, jotka tekevät, edistävät ja rahoittavat yksityissijoituksia AKT-valtioissa, ja

e) AKT-valtioista tai yhteisöstä peräisin oleville hajautetun yhteistyön toimijoille tai muille valtiosta riippumattomille toimijoille.

2 LUKU

Rahoituksen soveltamisala ja luonne

59 artikla

Asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion sekä kansallisella että alueellisella tasolla asettamien painopisteiden puitteissa tukea voidaan antaa sellaisille hankkeille, ohjelmille ja muille toimintamuodoille, joilla edistetään tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

60 artikla

Rahoituksen soveltamisala

Tarpeista ja kaikkien soveltuvimmiksi katsottavien toimien lajista riippuen rahoitusta voidaan antaa muun muassa seuraavien tukemiseen:

a) toimenpiteet AKT-valtioiden velkataakan ja maksutaseongelmien lieventämiseksi,

b) makrotaloudelliset ja rakenteelliset uudistukset ja politiikat,

c) vientitulojen epävakaudesta aiheutuvien haittavaikutusten lieventäminen,

d) alakohtaiset politiikat ja uudistukset,

e) instituutioiden ja toimintaedellytysten kehittäminen,

f) tekniset yhteistyöohjelmat, ja

g) humanitaarinen ja hätäapu, myös pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden auttaminen, lyhytkestoiset kunnostustoimet ja katastrofivalmius.

61 artikla

Rahoituksen luonne

1. Rahoitusta myönnetään muun muassa

a) hankkeisiin ja ohjelmiin,

b) puiteluottoihin, vakuusjärjestelmiin ja pääomarahoitukseen,

c) talousarviotukeen joko suorana niille AKT-valtiolle, joiden valuutat ovat vaihdettavia ja vapaasti siirrettävissä, tai välillisenä yhteisön eri välineistä syntyvistä vastarahastoista,

d) hankkeiden ja ohjelmien tehokkaan hallinnon ja valvonnan edellyttämään henkilöstöön ja materiaaliin, ja

e) alakohtaisiin ja yleisiin tuontitukiohjelmiin, joita voivat olla

i) alakohtaiset tuontiohjelmat suorien hankintojen muodossa tuotantojärjestelmän panosten ja sosiaalipalvelujen parantamiseen tarvittavien hankintojen rahoitus mukaan luettuna,

ii) alakohtaiset tuontiohjelmat, joissa ulkomaista valuuttaa vapautetaan erissä alakohtaisen tuonnin rahoittamiseksi, ja

iii) yleiset tuontiohjelmat, joissa ulkomaista valuuttaa vapautetaan erissä yleisen, laajan tuotevalikoiman kattavan tuonnin rahoittamiseksi.

2. Suoraa talousarviotukea myönnetään makrotaloudellisiin tai alakohtaisiin uudistuksiin edellyttäen, että

a) julkisten menojen hoito on riittävän avointa, vastuullista ja tehokasta,

b) on olemassa maan itsensä laatimat ja sen tärkeimpien rahoittajien hyväksymät, tarkoin määritellyt makrotaloudelliset tai alakohtaiset politiikat, ja

c) julkisissa hankinnoissa noudatetaan avoimuutta.

3. Samantyyppistä suoraa talousarviotukea aletaan asteittain myöntää alakohtaisille politiikoille yksittäisten hankkeiden sijaan.

4. Tuontiohjelmien välineitä tai edellä määriteltyä talousarviotukea voidaan käyttää myös tukikelpoisten AKT-valtioiden tukemiseen niiden toteuttaessa uudistuksia, joilla pyritään alueiden välisen talouden vapauttamiseen ja joista aiheutuu siirtymävaiheen nettokustannuksia.

5. Tämän sopimuksen puitteissa Euroopan kehitysrahaston, jäljempänä 'rahasto', varoja, myös vastarahastoja, edellisten rahastojen käyttämättömiä varoja, Euroopan investointipankin, jäljempänä 'pankki', omia varoja ja tarvittaessa Euroopan yhteisön talousarviosta myönnettäviä varoja käytetään sellaisten hankkeiden, ohjelmien ja muiden toimintamuotojen rahoittamiseen, joilla edistetään tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamista.

6. Tämän sopimuksen nojalla myönnettäviä varoja voidaan käyttää hankkeiden ja ohjelmien niin paikallisten kuin ulkomaistenkin kokonaiskustannusten kattamiseen toistuvat kustannukset mukaan luettuina.

II OSASTO

RAHOITUSYHTEISTYÖ

1 LUKU

Rahoitusvarat

62 artikla

Kokonaismäärä

1. Yhteisön rahoitustuen kokonaismäärä tässä sopimuksessa määritettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi ja yhteisön rahoitustuen ehdot esitetään tämän sopimuksen liitteissä.

2. Jollei jokin AKT-valtio ratifioi tätä sopimusta tai jos se sanoo sen irti, osapuolet sopeuttavat liitteessä I olevassa rahoituspöytäkirjassa tarkoitetut varojen määrät. Sopeuttamista sovelletaan myös, jos

a) tähän sopimukseen liittyy uusia AKT-valtioita, jotka eivät ole osallistuneet sopimusneuvotteluihin, ja

b) yhteisö laajenee uusilla jäsenillä.

63 artikla

Rahoitusmuodot

Asianomainen yksi tai useampi AKT-valtio vahvistaa yhdessä yhteisön kanssa kunkin hankkeen tai ohjelman rahoitusmuodot ottaen huomioon

a) asianomaisten valtioiden kehitystason, maantieteellisen sijainnin sekä taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteen,

b) hankkeen tai ohjelman luonteen, sen taloudellisen ja rahoituksellisen kannattavuuden sekä sen yhteiskunnalliset ja kulttuuriset vaikutukset, ja

c) lainojen osalta tekijät, joilla taataan lainanhoito.

64 artikla

Jälleenlainaustoiminta

1. Rahoitustukea voidaan myöntää asianomaisille AKT-valtioille taikka AKT-valtioiden tai tämän sopimuksen määräysten mukaisesti rahoituskelpoisten laitosten välityksellä tai suoraan mille tahansa muulle rahoituskelpoiselle edunsaajalle. Jos rahoitustukea myönnetään välittäjän kautta lopulliselle tuen vastaanottajalle tai suoraan yksityisen sektorin edunsaajalle,

a) kyseisen tuen myöntämistä välittäjän kautta tai suoraan lopulliselle tuen vastaanottajalle koskevat ehdot vahvistetaan rahoitussopimuksessa tai lainasopimuksessa, ja

b) taloudellinen hyöty, jonka välittäjä saa jälleenlainauksesta tai lainaamisesta suoraan yksityisen sektorin edunsaajalle, käytetään kehitystarkoituksiin rahoitussopimuksessa tai lainasopimuksessa edellytyksin sen jälkeen, kun on otettu huomioon hallinnolliset kustannukset, valuutta- ja rahoitusriskit sekä lopulliselle tuen vastaanottajalle annetun asiantuntija-avun kustannukset.

2. Jos rahoitus tapahtuu AKT-maassa sijaitsevan ja/tai AKT-maissa toimivan jälleenlainaajan kautta, tämän tehtävänä on valita ja arvioida kukin hanke sekä hoitaa käyttöönsä annettuja varoja tässä sopimuksessa määrättyjen edellytysten mukaisesti ja osapuolten yhteisellä sopimuksella.

65 artikla

Yhteisrahoitus

1. Tämän sopimuksen mukaisia rahoitusvaroja voidaan AKT-valtioiden pyynnöstä osoittaa yhteisrahoitukseen erityisesti kehitysyhteistyöelinten ja -laitosten, yhteisön jäsenvaltioiden, AKT-valtioiden, kolmansien maiden, kansainvälisten tai yksityisten rahoituslaitosten, yritysten tai vientiluottoelinten kanssa.

2. Yhteisrahoitusmahdollisuuteen kiinnitetään huomiota etenkin tapauksissa, joissa yhteisön osallistuminen rohkaisee muiden rahoituslaitosten osallistumista ja joissa tällä rahoitusmuodolla saadaan aikaan AKT-valtion kannalta edullinen rahoituspaketti.

3. Tässä artiklassa tarkoitettu rahoitus voi olla joko yhteis- tai rinnakkaisrahoitusta. Kussakin tapauksessa etusijalla on kustannustehokkuudeltaan sopivin rahoitusmuoto. Lisäksi koordinoidaan ja yhdenmukaistetaan yhteisön ja muiden yhteisrahoittajien toimia siten, että AKT-valtioiden suoritettaviksi tulevien menettelyjen määrä on mahdollisimman pieni ja että nämä menettelyt ovat joustavia.

4. Neuvottelu- ja yhteensovittamismenettelyä muiden avunantajien ja yhteisrahoittajien kanssa olisi tehostettava ja kehitettävä tekemällä mahdollisuuksien mukaan yhteisrahoitusta koskevia puitesopimuksia, ja yhteisrahoituspolitiikkaa ja siihen liittyviä menettelyjä olisi tarkasteltava uudelleen tehokkuuden ja parhaiden mahdollisten ehtojen varmistamiseksi.

2 LUKU

Velka- ja rakennesopeutustuki

66 artikla

Velkahelpotustuki

1. AKT-valtioiden velkataakan keventämiseksi ja maksutaseongelmien helpottamiseksi osapuolet sopivat, että tässä sopimuksessa määrättyjä varoja käytetään kansainvälisesti hyväksyttyihin velkahelpotusaloitteisiin AKT-valtioiden eduksi. Lisäksi sellaisten varojen käyttöä, joita ei ole sidottu aiempiin maaohjelmiin, nopeutetaan tapauskohtaisesti tässä sopimuksessa määriteltyjen nopean käytön välineiden avulla. Yhteisö sitoutuu lisäksi selvittämään, miten muita kuin Euroopan kehitysrahaston varoja voidaan pitkällä aikavälillä käyttää kansainvälisesti hyväksyttyjen velkahelpotusaloitteiden tukemiseen.

2. Yhteisö voi AKT-valtion pyynnöstä

a) myöntää tukea velkaantumisen sekä velanhoito- ja maksutasevaikeuksien tutkimiseksi ja käytännön ratkaisujen löytämiseksi näihin ongelmiin,

b) järjestää velanhoitoa ja kansainvälisiä rahoitusneuvotteluja koskevaa koulutusta sekä antaa tukea näiden alojen kursseja ja seminaareja varten, ja

c) antaa apua joustavien velanhoitomenetelmien ja -välineiden kehittämiseksi.

3. Edistääkseen pankin omista varoista peräisin olevista lainoista, erityislainoista ja riskipääomista johtuvan velan hoitamista AKT-valtiot voivat komission kanssa tapauskohtaisesti sovittuja yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen käyttää tässä sopimuksessa tarkoitettua käytettävissä olevaa ulkomaanvaluuttaa kyseisen velan hoitoon velan erääntymisestä riippuen ja siihen määrään asti, joka on tarpeen maksaa kansallisena valuuttana.

4. Osapuolet ottavat huomioon kansainvälisen velkaongelman vakavuuden ja sen vaikutukset talouskasvuun ja julistavat olevansa valmiita jatkamaan kansainvälisen keskustelun yhteydessä käytävää mielipiteenvaihtoa yleisestä velkaongelmasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaan liittyvillä foorumeilla käytäviä erityisiä keskusteluja.

67 artikla

Rakennesopeutustuki

1. Tällä sopimuksella tuetaan AKT-valtioiden toteuttamia makrotaloudellisia ja alakohtaisia uudistuksia. Osapuolet varmistavat tällöin, että sopeutus on taloudellisesti elinvoimaista sekä yhteiskunnallisesti ja poliittisesti hyväksyttävissä olevaa. Tukea myönnetään makrotaloudellisella tai alakohtaisella tasolla täytäntöön pantuihin tai suunniteltuihin uudistuksiin yhteisön ja asianomaisen AKT-valtion yhteisen arvioinnin mukaisesti sekä uudistustoimien yleisen arvioinnin perusteella. Tukiohjelmien tärkeä ominaisuus on varojen nopea käyttö.

2. AKT-valtiot ja yhteisö tunnustavat, että on välttämätöntä edistää aluetason uudistusohjelmia ja varmistaa, että kansallisten ohjelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa otetaan riittävällä tavalla huomioon alueelliset toimet, jotka vaikuttavat kansallisen tason kehitykseen. Tätä varten rakennesopeutustuen tavoitteena on myös

a) ottaa tilanteen määrittelyn alkamisesta lähtien mukaan toimia, joilla edistetään alueellista yhdentymiskehitystä sekä ottaa huomioon valtioiden rajat ylittävän sopeutuksen vaikutukset,

b) tukea makrotaloudellisen ja alakohtaisen politiikan yhdenmukaistamista ja koordinointia, mukaan luettuna verotus- ja tulliasiat, alueellisen yhdentymiskehityksen ja kansallisen tason rakenneuudistuksen kahtalaisen tavoitteen saavuttamiseksi, ja

c) ottaa yleisten tuontiohjelmien tai talousarviosta maksettavan tuen kautta huomioon alueellisen yhdentymiskehityksen väliaikaiset nettokustannukset, jotka kohdistuvat talousarviotuloihin ja maksutaseeseen.

3. Rakennesopeutustukea voivat saada sellaiset AKT-valtiot, jotka toteuttavat tai harkitsevat makrotaloudellisia tai alakohtaisia uudistuksia. Huomioon otetaan alueelliset näkökohdat, uudistusten tehokkuus ja niiden todennäköiset vaikutukset taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja poliittiseen kehitykseen sekä suhteessa valtioiden taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin vaikeuksiin.

4. AKT-valtioiden, jotka toteuttavat ainakin pääasiallisten monenvälisten rahoittajien hyväksymiä ja tukemia uudistusohjelmia tai uudistusohjelmia, joista on sovittu näiden rahoittajien kanssa, mutta joita nämä rahoittajat eivät välttämättä tue taloudellisesti, katsotaan ilman eri toimenpiteitä täyttävän sopeutustuen saamisen ehdot.

5. Rakennesopeutustuki pannaan täytäntöön joustavalla tavalla alakohtaisina tai yleisinä tuontiohjelmina tai talousarviotukena.

6. Rakennesopeutusohjelmien valmistelu ja tarkastelu sekä rahoituspäätökset toteutetaan tämän sopimuksen täytäntöönpanomenettelyjä koskevien määräysten mukaisesti. Samalla otetaan asianmukaisella tavalla huomioon varojen nopean käytön periaate rakennesopeutusohjelmissa. AKT-valtioista tai EY:stä peräisin olevan tuonnin rajoitetulle osalle voidaan tapauskohtaisesti myöntää lupa taannehtivaan rahoitukseen.

7. Kunkin tukiohjelman täytäntöönpanossa on varmistettava, että AKT-valtioiden taloudelliset toimijat saavat mahdollisimman laajasti ja avoimesti mahdollisuuden käyttää ohjelman varoja, ja että hankintamenettelyt ovat kyseisen valtion hallinnollisten ja kaupallisten käytäntöjen mukaisia. Samalla on varmistettava tuontitavaroiden paras mahdollinen hinta-laatusuhde ja tarvittava johdonmukaisuus rakennesopeutuksen tukimenettelyissä saavutetun kansainvälisen kehityksen kanssa.

3 LUKU

Vientitulojen lyhytaikaisten vaihtelujen takia myönnettävä tuki

68 artikla

1. Osapuolet tunnustavat, että vientitulojen epävakaus, erityisesti maatalous- ja kaivosalalla, voi vaikuttaa haitallisesti AKT-valtioiden kehitykseen ja vaarantaa niiden kehitysvaatimusten täyttymisen. Siksi luodaan pitkän aikavälin kehitykseen suunnatun rahoituksen piiriin kuuluva lisärahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on lieventää vientitulojen epävakauden haittavaikutuksia, maatalous ja kaivostoiminta mukaan luettuina.

2. Vientitulojen lyhytaikaisten vaihtelujen takia myönnettävän tuen tarkoituksena on turvata makrotaloudelliset ja alakohtaiset uudistukset ja politiikat, joiden toteuttaminen vaarantuu tulojen vähenemisen takia, sekä lieventää erityisesti maatalouden ja kaivostoiminnan tuotteiden viennistä saatavien tulojen epävakauden haittavaikutuksia.

3. AKT-valtioiden taloudet ovat erittäin riippuvaisia erityisesti maatalouden ja kaivostoiminnan tuotteiden viennistä. Tämä otetaan huomioon osoitettaessa varoja soveltamisvuonna. Tässä suhteessa AKT-valtiot, jotka ovat vähiten kehittyneitä tai sisämaa- tai saarivaltioita, saavat muita edullisemman kohtelun.

4. Lisävarat myönnetään tukimekanismia koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Nämä esitetään rahoitusehtoja koskevassa liitteessä II.

5. Yhteisö tukee myös markkinaehtoisia vakuutusjärjestelmiä, jotka on tarkoitettu AKT-valtioille, jotka haluavat suojautua vientitulojen vaihteluilta.

4 LUKU

Alakohtaisten politiikkojen tuki

69 artikla

1. Yhteistyö perustuu sopimuksessa määriteltyihin välineisiin ja sääntöihin, ja sen avulla tuetaan

a) yhteiskunnallisia ja taloudellisia alakohtaisia politiikkoja ja uudistuksia,

b) toimenpiteitä tuottavien taloudenalojen toiminnan ja vientikilpailukyvyn edistämiseksi,

c) toimenpiteitä sosiaalialan palvelujen laajentamiseksi, ja

d) aihekohtaisia ja läpileikkaavia pyrkimyksiä.

2. Tukea annetaan soveltuvin keinoin, joita ovat

a) alakohtaiset ohjelmat,

b) talousarviosta maksettava tuki,

c) investoinnit,

d) kunnostaminen,

e) koulutus,

f) tekninen apu, ja

g) institutionaalinen tuki.

5 LUKU

Pienhankkeet ja hajautettu yhteistyö

70 artikla

Yhteistyön avulla tuetaan kehittämistoimia, joiden avulla voidaan vastata paikallisyhteisöjen kehitystarpeisiin sekä rohkaista kaikkia hajautetun yhteistyön toimijoita, jotka voivat antaa panoksensa AKT-valtioiden itsenäiseen kehittymiseen sekä esittämään ja toteuttamaan aloitteita. Yhteistyö tapahtuu AKT-valtioiden kansallisen lainsäädännön ja sääntöjen sekä maaohjelmien säännösten puitteissa. Yhteistyöllä tuetaan

a) paikallistason pienhankkeita, joilla on taloudellista ja yhteiskunnallista vaikutusta ihmisten elämään, jotka vastaavat osoitettuja ja havaittuja ensisijaisia tarpeita, jotka toteutetaan paikallisyhteisön aloitteesta ja joihin paikallisyhteisö osallistuu aktiivisesti ja joista se hyötyy, sekä

b) hajautettua yhteistyötä varsinkin silloin, kun tällaisella toiminnalla voidaan yhdistää AKT-valtioiden hajautetun yhteistyön toimijoiden ja vastaavien yhteisön toimijoiden panos ja resurssit. Tällaisen yhteistyön tarkoituksena on saada hajautetun yhteistyön toimijoiden kyvyt, innovatiiviset toimintatavat ja resurssit valjastettua AKT-valtioiden kehittämiseen.

71 artikla

1. Pienhankkeita ja hajautettua yhteistyötä voidaan tukea tämän sopimuksen mukaisista rahoitusvaroista. Tällaiseen yhteistyöhön kuuluvat hankkeet tai ohjelmat voivat liittyä tai olla liittymättä maaohjelmien painopistealueilla toteutettaviin ohjelmiin, mutta niiden avulla voidaan saavuttaa maaohjelmien erityistavoitteita tai saada tuloksia paikallisyhteisöjen tai hajautetun yhteistyön toimijoiden aloitteista.

2. Rahasto osallistuu pienhankkeiden ja hajautetun yhteistyön rahoitukseen, jolloin sen rahoitusosuus ei tavallisesti ylitä kolmea neljäsosaa kunkin hankkeen kokonaiskustannuksista, eikä se voi ylittää maaohjelmassa määriteltyä rajaa. Jäljellä oleva määrä saadaan

a) pienhankkeisiin kyseiseltä paikallisyhteisöltä (joko luontoissuorituksena tai palveluina tai rahana yhteisön osallistumiskyvyn mukaisesti),

b) hajautetun yhteistyön toimijoilta sillä edellytyksellä, että näiden toimijoiden hankkeeseen tuomien rahoitusvarojen sekä teknisten, materiaalisten ja muiden resurssien arvo ei yleensä alita 25 prosenttia hankkeen tai ohjelman arvioiduista kustannuksista, ja

c) poikkeustapauksissa kyseiseltä AKT-valtiolta rahoitusosuutena, julkisten välineistön käyttönä tai palveluina.

3. Pienhankkeina tai hajautettuna yhteistyönä rahoitettaviin hankkeisiin ja ohjelmiin sovelletaan sopimuksessa määriteltyjä menettelyjä, varsinkin niitä, joita tarkoitetaan monivuotisissa ohjelmissa.

6 LUKU

Humanitaarinen ja hätäapu

72 artikla

1. Humanitaarista apua ja hätäapua annetaan AKT-valtioiden väestölle, jolla on poikkeuksellisen vakavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia luonnononnettomuuksien, ihmisen aiheuttamien kriisien, kuten sotien ja muiden selkkausten, tai vaikutuksiltaan vastaavien poikkeusolosuhteiden vuoksi. Humanitaarista apua ja hätäapua annetaan niin kauan kuin näiden tilanteiden aiheuttama tarve kestää.

2. Humanitaarista ja hätäapua annetaan yksinomaan hätätilanteen uhrien tarpeiden ja edun mukaisesti sekä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden perusteella. Uhreja ei missään tapauksessa saa syrjiä rodun, kansallisen alkuperän, uskonnon, sukupuolen, iän, kansallisuuden tai poliittisen suuntautumisen vuoksi. Vapaa pääsy uhrien luokse ja heidän suojelunsa sekä humanitaaristen järjestöjen henkilöstön ja laitteiston turvallisuus on taattava.

3. Humanitaarisen avun ja hätäavun tarkoituksena on

a) suojella ihmishenkiä luonnonmullistusten, selkkausten ja sodan aiheuttamissa kriiseissä ja niiden jälkitilanteissa,

b) osallistua humanitaarisen avun rahoitukseen ja toimittamiseen ja kaikin käytettävissä olevin logistisin keinoin sen varmistamiseen, että apu menee suoraan sitä tarvitseville,

c) suorittaa lyhyen aikavälin kunnostus- ja jälleenrakennustoimia, joilla autetaan kriisistä kärsineitä väestönosia sosioekonomisessa integroitumisessa ja luodaan mahdollisimman pian olosuhteet kehityksen jatkumiselle kyseisen AKT-valtion määrittelemien pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti,

d) huolehtia luonnonmullistusten tai ihmisen aiheuttamien onnettomuuksien takia siirtymään joutuvien ihmisten (pakolaisten, kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden ja kotimaahansa palaavien) tarpeista niin kauan kuin on tarpeellista, pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden kaikista tarpeista (riippumatta siitä, missä he ovat) sekä helpottaa heidän vapaaehtoista kotiuttamistaan ja kotoutumistaan alkuperämaahansa, ja

e) avustaa AKT-valtiota suuronnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja niihin varautumisen järjestelmien, kuten ennakkovaroitusjärjestelmien luomisessa onnettomuuksien seurausten lieventämiseksi.

4. Edellä mainitun kaltaista apua voidaan antaa myös AKT-valtioille, jotka ottavat vastaan pakolaisia tai kotimaahansa palaavia, sellaisten akuuttien tarpeiden täyttämiseksi, joita hätäapu ei kata.

5. Koska tämän artiklan nojalla annettava apu on luonteeltaan kehitysapua, sitä voidaan asianomaisen valtion pyynnöstä käyttää poikkeuksellisesti yhdessä maaohjelman kanssa.

6. Humanitaarista tai hätäapua annetaan kriisitilanteesta kärsivän AKT-valtion, komission, kansainvälisten järjestöjen tai paikallisten tai kansainvälisten valtioista riippumattomien järjestöjen pyynnöstä. Avun antamista hallinnoidaan ja toteutetaan siten, että toiminta on nopeaa, joustavaa ja tehokasta. Yhteisö toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet, jotta toiminta olisi nopeaa, mikä on välttämätöntä niiden välittömien tarpeiden täyttämiseksi, joita varten apua tarvitaan.

73 artikla

1. Yhteisö voi tämän sopimuksen mukaisesti tukea hätävaiheen jälkeisiä toimia, joiden tavoitteena on luonnononnettomuuksien tai muiden vaikutuksiltaan vastaavien erityisolosuhteiden vuoksi tarvittava aineellinen ja yhteiskunnallinen kunnostaminen. Nämä toimet toteutetaan tehokkain ja joustavin menetelmin, ja niiden on helpotettava siirtymistä hätävaiheesta kehitysvaiheeseen, edistettävä kriisistä kärsineen väestön sosioekonomista integroitumista, poistettava kriisin syyt niin pitkälle kuin mahdollista sekä vahvistettava instituutioita ja paikallisten ja kansallisten toimijoiden omaa roolia kestävän kehityspolitiikan laatimisessa kyseiselle AKT-valtiolle.

2. Lyhytaikaista hätäapua voidaan vain poikkeuksellisesti rahoittaa rahastosta, jos apua ei voida rahoittaa yhteisön talousarviosta.

7 LUKU

Investoinnit ja yksityisen sektorin kehitystuki

74 artikla

Yhteistyöllä tuetaan rahoitusavun ja teknisen avun kautta tässä sopimuksessa määriteltyjä investointeja sekä yksityissektorin kehittämistä koskevia politiikkoja ja strategioita.

75 artikla

Investointien edistäminen

AKT-valtiot sekä yhteisö ja sen jäsenvaltiot, jotka tunnustavat yksityisten investointien merkityksen kehitysyhteistyönsä edistämisen kannalta sekä näiden investointien edistämiseksi toteutettavien toimenpiteiden välttämättömyyden, kukin toimivaltansa puitteissa

a) panevat täytäntöön toimenpiteitä sellaisten yksityisten investoijien rohkaisemiseksi osallistumaan kehityspyrkimyksiin, jotka toimivat AKT-valtioiden ja EY:n kehitysyhteistyön tavoitteiden ja painopisteiden sekä omissa valtioissaan sovellettavien lakien ja asetusten mukaisesti,

b) toteuttavat toimenpiteitä, jotka ovat omiaan luomaan ja säilyttämään ennakoitavat ja vakaat investointiolosuhteet sekä neuvottelevat sopimuksista näiden olosuhteiden parantamiseksi,

c) rohkaisevat EU:n yksityissektoria investoimaan ja avustamaan vastaavia yrityksiä AKT-valtioissa keskinäisen yhteistyön ja kumppanuuksien puitteissa,

d) helpottavat kumppanuuksien ja yhteisyritysten muodostamista rohkaisemalla yhteisrahoituksen käyttöä,

e) tukevat alakohtaisia investointifoorumeja kumppanuuksien muodostamisen ja ulkopuolisten investointien edistämiseksi,

f) tukevat AKT-valtioiden pyrkimyksiä houkutella varsinkin yksityisrahoitusta infrastruktuuri-investointeihin sekä tuloa tuottavaan infrastruktuuriin, jotka ovat elintärkeitä yksityissektorille,

g) tukevat kotimaisten investointitoiminnan edistämiselinten ja ulkomaisia investointeja edistävien ja helpottavien laitosten toimintaedellytysten kehittämistä,

h) jakavat tietoa investointimahdollisuuksista ja liiketoimintaolosuhteista AKT-valtioissa, ja

i) edistävät yksityisten yritysten vuoropuhelua, yhteistyötä ja kumppanuuksien perustamista alueellisella ja kansallisella tasolla sekä AKT-valtioiden ja EU:n välillä erityisesti AKT-alueen ja EU:n välisen yksityissektorin yritysfoorumin kautta. Yritysfoorumin toimintaa tuetaan tavoitteena

i) helpottaa vuoropuhelua AKT-valtioiden ja EU:n yksityisen sektorin välillä sekä AKT:n ja EU:n yksityisen sektorin ja tämän sopimuksen nojalla perustettujen elinten välillä,

ii) analysoida ja toimittaa säännöllisin väliajoin asianomaisille tahoille tietoa kaikista AKT-valtioiden ja EU:n yksityisen sektorin suhteisiin liittyvistä kysymyksistä tämän sopimuksen puitteissa tai yleisemmin yhteisön ja AKT-valtioiden taloussuhteita koskevista kysymyksistä, ja

iii) analysoida ja toimittaa säännöllisin väliajoin asianomaisille tahoille tietoa erityisistä alakohtaisista ongelmista, jotka liittyvät esimerkiksi tuotannonhaaroihin tai tuotelajeihin alueiden tai sitä pienempien yksiköiden tasolla.

76 artikla

Investointien rahoittaminen ja tukeminen

1. Yhteistyön avulla saadaan käyttöön pitkän aikavälin rahoitusresursseja, myös riskipääomaa, joka auttaa edistämään kasvua yksityisellä sektorilla, sekä hankitaan kotimaista ja ulkomaista pääomaa tähän tarkoitukseen. Tätä tarkoitusta varten hankitaan yhteistyön avulla erityisesti

a) rahoitukselliseen ja tekniseen apuun suunnattuja avustuksia, joilla tuetaan poliittisia uudistuksia, henkilöresurssien kehittämistä, instituutioiden toimintaedellytysten kehittämistä tai muuta tiettyyn investointiin liittyvää institutionaalista tukea, yritysten kilpailukyvyn lisäämiseen ja yksityisten välittäjien (rahoituksen ja muun) toimintaedellytysten kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä, investointien helpottamista ja edistämistä sekä kilpailukyvyn parantamista,

b) neuvonta- ja konsultointipalveluja, jotka auttavat luomaan suotuisan investointiympäristön ja tietopohjan, jotka ohjaavat ja edistävät pääomavirtoja,

c) riskipääomaa oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin ja välirahoitukseen, takuita kotimaisille ja ulkomaisille yksityisille investoinneille sekä lainoja tai luottojärjestelyjä tämän sopimuksen rahoitusehtoja koskevassa liitteessä II määritellyin edellytyksin, ja

d) lainoja pankin omista varoista.

2. Lainoja pankin omista varoista myönnetään pankin perussäännön ja tämän sopimuksen liitteessä II määriteltyjen edellytysten mukaisesti.

77 artikla

Investointitakuut

1. Investointitakuut ovat yhä tärkeämmäksi käyvä väline kehitysrahoituksessa, sillä niiden avulla voidaan vähentää hankkeiden riskiä ja houkutella yksityistä pääomaa. Yhteistyöllä varmistetaan, että riskivakuutuksia on saatavilla ja että niitä käytetään entistä enemmän riskien vähentämiseksi, jotta investoijien luottamus AKT-valtioita kohtaan lisääntyisi.

2. Yhteistyön avulla tarjotaan takuita ja avustetaan toimintaa sellaisten takuurahastojen kautta, jotka kattavat vaatimukset täyttävien investointien riskit. Yhteistyön avulla tuetaan erityisesti

a) jälleenvakuutusjärjestelmiä, joilla turvataan kelpoisuusehdot täyttävien sijoittajien ulkomaiset suorat sijoitukset oikeudellisten epävarmuustekijöiden sekä pakkolunastuksen, valuutansiirtorajoitusten, sodan ja kansalaislevottomuuksien sekä sopimusrikkomusten varalta. Sijoittajat voivat vakuuttaa hankkeet näiden neljän riskityypin kaikkien yhdistelmien varalta,

b) takausohjelmia, joilla katetaan riskejä velkarahoituksen osatakausten muodossa; käytettävissä on sekä riskien että luottojen osatakaukset, ja

c) kansallisia ja alueellisia takuurahastoja, joihin osallistuu erityisesti kotimaisia rahoituslaitoksia tai investoijia ja joiden avulla voidaan edistää rahoitussektorin kehittämistä.

3. Yhteistyön avulla tuetaan myös toimintaedellytysten parantamista, annetaan institutionaalista tukea ja osallistutaan sellaisten kansallisten ja/tai alueellisten aloitteiden perusrahoitukseen, joiden avulla vähennetään investoijien kaupallista riskiä. (Tällaisia ovat esimerkiksi takuurahastot, sääntelyelimet, sovittelumekanismit ja oikeudelliset järjestelmät, joiden avulla parannetaan investointien suojaa ja vientiluottojärjestelmiä.)

4. Yhteistyön avulla annetaan tällaista tukea, joka täydentää yksityisiä ja/tai julkisia aloitteita ja tuo niihin lisäarvoa ja jota annetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yksityisten ja julkisten organisaatioiden kanssa. Kehitysrahoitusyhteistyön AKT-EY-komiteassa AKT-valtiot ja EY tutkivat yhdessä ehdotusta perustaa AKT-valtioiden ja EY:n takauslaitos, joka järjestäisi ja hallinnoisi investointitakausohjelmia.

78 artikla

Investointisuoja

1. AKT-valtiot sekä yhteisö ja sen jäsenvaltiot, kukin toimivaltansa puitteissa, vahvistavat, että on tarpeen edistää ja suojata investointeja kunkin osapuolen omalla alueella, ja ne vahvistavat tässä yhteydessä, että on tärkeätä tehdä sellaisia keskinäisen edun mukaisia investointien edistämistä ja suojelua koskevia sopimuksia, jotka voivat myös muodostaa vakuutus- ja takausjärjestelmien perustan.

2. Rohkaistakseen eurooppalaisten investointien tekemistä AKT-valtioiden kannalta erityisen tärkeisiin kehityshankkeisiin, joita AKT-valtiot tukevat, yhteisö ja jäsenvaltiot toisaalta ja AKT-valtiot toisaalta voivat myös tehdä sopimuksia keskinäisen edun mukaisista erityishankkeista, joiden rahoittamiseen yhteisö ja eurooppalaiset yritykset osallistuvat.

3. Osapuolet sopivat myös, että talouskumppanuussopimusten puitteissa otetaan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden toimivallan mukaisesti käyttöön yleisiä periaatteita investointien suojasta ja edistämisestä. Näiden periaatteiden avulla vahvistetaan parhaat tulokset, joita on saavutettu toimivaltaisilla kansainvälisillä foorumeilla tai kahdenvälisesti.

III OSASTO

TEKNINEN YHTEISTYÖ

79 artikla

1. Teknisen yhteistyön avulla autetaan AKT-valtioita kehittämään kansallisia ja alueellisia henkilöstövoimavarojaan sekä kehittämään kestävällä tavalla instituutioitaan, joilla on keskeinen asema kehityksen onnistumisessa. Tähän sisältyy mm. AKT-valtioiden konsulttiyritysten vahvistaminen sekä konsulttien vaihto AKT-valtioiden ja EU:n yritysten välillä.

2. Teknisen yhteistyön on lisäksi oltava kustannustehokasta ja sen on vastattava niihin tarpeisiin, joita varten se on tarkoitettu. Yhteistyön on myös edistettävä taitotiedon siirtoa sekä parannettava kansallista ja alueellista toimintakykyä. Teknisen yhteistyön avulla on tuettava hankkeen ja ohjelman tavoitteiden saavuttamista sekä pyrittävä vahvistamaan kansallisten ja alueellisten valtuuttavien viranomaisten johtamiskykyä. Teknisen avun on

a) perustuttava kysyntään niin, että sitä annetaan vain kyseisen AKT-valtion tai kyseisten AKT-valtioiden pyynnöstä ja että se on sovitettu vastaanottajan tarpeisiin,

b) täydennettävä ja tuettava AKT-valtioiden pyrkimyksiä omien tarpeidensa yksilöimiseen,

c) sisällettävä seuranta ja jälkitoimenpiteet tehokkuuden varmistamiseksi,

d) rohkaistava AKT-valtioiden asiantuntijoiden, konsulttiyritysten sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten osallistumista rahastosta tuettuihin sopimuksiin sekä pyrittävä työllistämään pätevää kansallista ja paikallista henkilöstöä rahaston hankkeissa,

e) rohkaistava AKT-valtioiden virkamiesten lähettämistä tilapäisesti konsulteiksi oman maansa tai naapurivaltion laitokseen taikka alueelliseen organisaatioon,

f) edistettävä tietojen kokoamista kansallisista ja alueellisista työvoimaan liittyvistä rajoituksista ja mahdollisuuksista sekä luotava rekisteri AKT-valtioiden asiantuntijoista, konsulteista ja konsulttiyrityksistä, joita voidaan käyttää rahastosta rahoitetuissa hankkeissa ja ohjelmissa,

g) tuettava AKT-valtioiden välistä teknistä apua ja edistettävä teknisen, johtamistaidon ja ammatillisen asiantuntemuksen vaihtoa AKT-valtioiden välillä,

h) edistettävä toimintaohjelmien laatimista instituutioiden ja henkilöstön kehittämiseksi pitkällä aikavälillä hanke- ja ohjelmasuunnittelun kiinteänä osana siten, että tarpeelliset rahoitusvaatimukset otetaan huomioon,

i) tuettava järjestelyjä, joiden avulla parannetaan AKT-valtioiden kykyä parantaa omaa asiantuntemustaan, ja

j) kehitettävä erityisesti AKT-valtioiden toimintamahdollisuuksia hankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa sekä varainhoidon alalla.

3. Teknistä apua voidaan antaa kaikilla yhteistyön alueilla tämän sopimuksen toimeksiannon rajoissa. Kysymykseen tuleva toiminta on luonteeltaan ja laajuudeltaan vaihtelevaa, ja se sovitetaan AKT-valtioiden tarpeisiin.

4. Tekninen yhteistyö voi kohdistua erityiskysymyksiin tai olla yleisluonteista. Kehitysrahoitusyhteistyön AKT-EY-komitea laatii suuntaviivat teknistä yhteistyötä varten.

80 artikla

AKT-valtioista tapahtuvan aivoviennin lopettamiseksi yhteisö auttaa sitä pyytäviä AKT-valtioita näiden pyrkimyksissä helpottaa teollisuusmaissa asuvien ammattitaitoisten kansalaistensa paluuta asianmukaisten paluuohjelmien avulla.

IV OSASTO

MENETTELYT JA HALLINTOJÄRJESTELYT

81 artikla

Menettelyt

Hallintomenettelyjen on oltava avoimia ja helposti sovellettavia, ja niiden on mahdollistettava tehtävien ja vastuualueiden hajauttaminen suoritusportaaseen. AKT-valtioiden ja EU:n kehitysyhteistyön on oltava avointa valtioista riippumattomille toimijoille niitä koskevilla aloilla. Rahoitusyhteistyön ja teknisen yhteistyön suunnittelun, valmistelun, toteutuksen ja hallinnoinnin menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset määräykset esitetään täytäntöönpano- ja hallintomenettelyjä koskevassa liitteessä IV. AKT-EU-ministerineuvosto voi tarkastella uudelleen, tarkistaa ja muuttaa näitä määräyksiä kehitysrahoitusyhteistyön AKT-EY-komitean suosituksesta.

82 artikla

Täytäntöönpanosta vastaavat henkilöt ja toimielimet

Tämän sopimuksen mukaisen rahoitusyhteistyön ja teknisen yhteistyön toteuttajiksi nimetään täytäntöönpanosta vastaavat henkilöt ja toimielimet. Täytäntöönpanosta vastaavien henkilöiden ja toimielinten velvollisuuksia koskevat yksityiskohtaiset määräykset esitetään täytäntöönpano- ja hallintomenettelyjä koskevassa liitteessä IV.

83 artikla

Kehitysrahoitusyhteistyön AKT-EY-komitea

1. Ministerineuvosto kokoontuu vähintään kerran vuodessa tarkastelemaan kehitysrahoitusyhteistyön tavoitteiden saavuttamista ja yhteistyön toteuttamisessa ilmenneitä yleisiä ja erityisiä ongelmia. Tätä varten ministerineuvoston yhteyteen perustetaan kehitysrahoitusyhteistyön AKT-EY-komitea, jäljempänä 'AKT-EY-komitea'.

2. AKT-EY-komitean tehtävänä on muun muassa

a) varmistaa, että kehitysrahoitusyhteistyön tavoitteet yleisesti saavutetaan ja sen periaatteita noudatetaan sekä laatia yleisiä suuntaviivoja tehokasta ja oikea-aikaista toteuttamista varten,

b) tarkastella kehitysrahoitusyhteistyön toteuttamisessa ilmeneviä ongelmia ja ehdottaa aiheellisia toimenpiteitä,

c) tarkastella sopimuksen liitteitä niiden jatkuvan asianmukaisuuden varmistamiseksi ja ehdottaa tarvittavia muutoksia ministerineuvoston hyväksyttäväksi, sekä

d) tarkastella sopimuksen osana toteutettuja toimia, joiden tarkoituksena on yksityisen sektorin kehittämiseen ja investointien edistämiseen liittyvien tavoitteiden saavuttaminen, sekä investointijärjestelyn toimintaa.

3. AKT-EY-komitea kokoontuu neljännesvuosittain, ja se muodostuu AKT-valtioiden ja yhteisön edustajista tai heidän valtuuttamistaan henkilöistä, ja molemmat osapuolet ovat yhtäläisesti edustettuina. Komitea kokoontuu ministeritasolla aina, kun jokin osapuoli sitä pyytää ja vähintään kerran vuodessa.

4. Ministerineuvosto vahvistaa AKT-EY-komitean työjärjestyksen ja erityisesti edustusta koskevat edellytykset ja komitean jäsenten määrän sekä päätöksentekoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja puheenjohtajuuden edellytykset.

5. AKT-EY-komitea voi kutsua koolle asiantuntijoiden kokouksia niiden mahdollisten rajoitusten tai esteiden syiden tutkimiseksi, jotka haittaavat kehitysyhteistyön tehokasta täytäntöönpanoa. Nämä asiantuntijat antavat komitealle suosituksia kyseisten rajoitusten tai esteiden poistamisen mahdollistavista keinoista.

5. OSA

VÄHITEN KEHITTYNEITÄ AKT-VALTIOITA, AKT-SISÄMAAVALTIOITA JA AKT-SAARIVALTIOITA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 LUKU

Yleiset määräykset

84 artikla

1. Jotta vähiten kehittyneet sekä sisämaa- ja saarivaltiot voisivat täysin hyödyntää tämän sopimuksen tarjoamat mahdollisuudet kehitysvauhtinsa nopeuttamiseksi, yhteistyössä myönnetään erityiskohtelu vähiten kehittyneille AKT-valtioille ja otetaan tarvittavalla tavalla huomioon sisämaa- ja saarivaltioiden haavoittuvuus. Yhteistyössä otetaan myös huomioon selkkauksen jälkitilanteessa olevien maiden tarpeet.

2. Riippumatta tämän sopimuksen eri luvuissa olevista vähiten kehittyneitä valtioita ja sisämaa- sekä saarivaltioita koskevista erityismääräyksistä, näiden ryhmien sekä selkkauksen jälkitilanteessa olevien maiden osalta kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

a) alueellisen yhteistyön vahvistaminen,

b) liikenne- ja viestintäinfrastruktuurit,

c) meren luonnonvarojen tehokas hyödyntäminen ja kyseisten tuotteiden markkinointi sekä sisämaavaltioiden osalta sisävesikalastus,

d) rakennesopeutuksen osalta kyseisten maiden kehitystaso ja samoin täytäntöönpanovaiheessa sopeutuksen yhteiskunnallinen ulottuvuus, ja

e) elintarvikestrategioiden ja yhtenäisten kehitysohjelmien täytäntöönpano.

2 LUKU

Vähiten kehittyneet AKT-valtiot

85 artikla

1. Vähiten kehittyneille AKT-valtioille myönnetään erityiskohtelu niiden auttamiseksi selviytymään kehitystään hidastavista vakavista taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikeuksista siten, että ne voivat nopeuttaa kehitysvauhtiaan.

2. Vähiten kehittyneiden AKT-valtioiden luettelo esitetään liitteessä VI. Luetteloa voidaan muuttaa neuvoston päätöksellä, jos

a) vastaavassa asemassa oleva kolmas valtio liittyy sopimukseen, tai

b) jonkin AKT-valtion taloudellinen tilanne muuttuu huomattavasti ja pysyvästi niin, että se on otettava mukaan luetteloon, tai jos sen kuuluminen tähän luokkaan ei ole enää perusteltua.

86 artikla

Vähiten kehittyneitä AKT-valtioita koskevat määräykset sisältyvät seuraaviin artikloihin: 2, 29, 32, 35, 37, 56, 68, 84 ja 85.

3 LUKU

AKT-sisämaavaltiot

87 artikla

1. AKT-sisämaavaltioiden tukemiseksi annetaan erityismääräyksiä ja toteutetaan erityistoimenpiteitä niiden pyrkiessä voittamaan maantieteelliset vaikeudet ja muut kehitystään hidastavat esteet siten, että ne voivat nopeuttaa kehitysvauhtiaan.

2. AKT-sisämaavaltioiden luettelo esitetään liitteessä VI. Luetteloa voidaan muuttaa neuvoston päätöksellä, jos vastaavassa asemassa oleva kolmas valtio liittyy sopimukseen.

88 artikla

AKT-sisämaavaltioita koskevat määräykset sisältyvät seuraaviin artikloihin: 2, 32, 35, 56, 68, 84 ja 87.

4 LUKU

AKT-saarivaltiot

89 artikla

1. AKT-saarivaltioiden tukemiseksi annetaan erityismääräyksiä ja toteutetaan erityistoimenpiteitä niiden pyrkiessä voittamaan maantieteelliset vaikeudet ja muut kehitystään hidastavat esteet siten, että ne voivat nopeuttaa kehitysvauhtiaan.

2. AKT-saarivaltioiden luettelo esitetään liitteessä VI. Luetteloa voidaan muuttaa neuvoston päätöksellä, jos vastaavassa asemassa oleva kolmas valtio liittyy sopimukseen.

90 artikla

AKT-saarivaltioita koskevat määräykset sisältyvät seuraaviin artikloihin: 2, 32, 35, 56, 68, 84 ja 89.

6. OSA

LOPPUMÄÄRÄYKSET

91 artikla

Tämän sopimuksen ja muiden sopimusten väliset ristiriidat

Mitkään yhden tai useamman yhteisön jäsenvaltion ja yhden tai useamman AKT-valtion välillä tehdyt sopimukset, yleissopimukset tai järjestelyt eivät saa estää tämän sopimuksen soveltamista.

92 artikla

Alueellinen soveltaminen

Jollei tähän sopimukseen kuuluvista AKT-valtioiden ja Ranskan merentakaisten departementtien suhteita koskevista erityismääräyksistä muuta johdu, tätä sopimusta sovelletaan alueilla, joilla sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta mainitussa perustamissopimuksessa määrätyin edellytyksin, ja AKT-valtioiden alueilla.

93 artikla

Ratifiointi ja voimaantulo

1. Allekirjoittajaosapuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen valtiosääntönsä asettamien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti.

2. Ratifioimiskirjat tai sopimuksen hyväksymistä koskeva asiakirja talletetaan AKT-valtioiden osalta Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön sekä yhteisön ja jäsenvaltioiden osalta AKT-valtioiden sihteeristöön. Sihteeristöt ilmoittavat tästä viipymättä allekirjoittajavaltioille ja yhteisölle.

3. Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona jäsenvaltioiden sekä AKT-valtioista ainakin kahden kolmasosan ratifioimiskirjat sekä yhteisön tämän sopimuksen hyväksymistä koskeva asiakirja on talletettu.

4. Allekirjoittajana oleva AKT-valtio, joka ei ole saattanut päätökseen 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä 3 kohdassa määrättyyn tämän sopimuksen voimaantulopäivään mennessä, voi tehdä sen ainoastaan kyseistä päivää seuraavan 12 kuukauden kuluessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 kohdan määräyksiä.

Näiden valtioiden osalta tätä sopimusta sovelletaan näiden menettelyjen loppuun saattamista seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä. Nämä valtiot tunnustavat kaikkien niiden tämän sopimuksen täytäntöönpanotoimenpiteiden pätevyyden, jotka on toteutettu tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen.

5. Tämän sopimuksen nojalla perustettujen yhteisten toimielinten työjärjestyksissä on määrättävä, millä ehdoilla 4 kohdassa tarkoitettujen allekirjoittajavaltioiden edustajat voivat osallistua tarkkailijoina näiden toimielinten toimintaan.

6. Ministerineuvosto voi päättää erityistuen myöntämisestä sellaisille AKT-valtioille, jotka ovat allekirjoittaneet aikaisemman AKT-EY-yleissopimuksen, mutta jotka eivät normaalin hallintorakenteen puuttumisen takia ole voineet allekirjoittaa tai ratifioida tätä sopimusta. Tämä tuki voi koskea instituutioiden kehittämistä sekä talouden ja yhteiskunnan kehittämiseen liittyviä toimia. Huomiota kiinnitetään erityisesti kaikkein huono-osaisimpien väestöryhmien tarpeisiin. Tällaiset valtiot voivat saada rahoitusta tämän sopimuksen neljännen osan mukaisista rahoitusyhteistyön ja teknisen yhteistyön varoista.

Edellä esitetyn 4 kohdan määräyksistä poiketen tällaiset sopimuksen allekirjoittajavaltiot voivat saattaa ratifiointimenettelyn päätökseen kahdentoista kuukauden kuluessa hallintorakenteiden palauttamisesta.

Asianomaiset valtiot, jotka eivät ole allekirjoittaneet eivätkä ratifioineet sopimusta, voivat liittyä siihen 94 artiklassa määrätyn liittymismenettelyn mukaisesti.

94 artikla

Liittyminen

1. Tähän sopimukseen liittymistä koskeva hakemus, jonka tekee itsenäinen valtio, joka rakenteellisilta piirteiltään sekä taloudelliselta ja yhteiskunnalliselta tilanteeltaan vastaa AKT-valtioita, esitetään ministerineuvostolle.

Jos ministerineuvosto hyväksyy hakemuksen, asianomainen valtio liittyy tähän sopimukseen tallettamalla liittymisasiakirjan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön, joka toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen AKT-valtioiden sihteeristölle ja ilmoittaa siitä jäsenvaltioille. Ministerineuvosto voi päättää tarpeellisista muutosten tekemisestä.

Kyseisellä valtiolla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin AKT-valtioilla. Liittyminen ei saa vahingoittaa tämän sopimuksen allekirjoittaneille AKT-valtioille kehitysrahoitusyhteistyötä koskevista määräyksistä johtuvia etuja. Ministerineuvosto voi määrätä yksittäisen valtion liittymisen ehdoista ja erityisjärjestelyistä erityispöytäkirjassa, joka on erottamaton osa sopimusta.

2. Ministerineuvostolle ilmoitetaan kaikista kolmansien maiden hakemuksista liittyä jäseneksi AKT-valtioista koostuviin talousryhmittymiin.

3. Ministerineuvostolle ilmoitetaan kaikista kolmansien maiden hakemuksista liittyä jäseneksi Euroopan unioniin. Unionin ja hakijavaltion välisten neuvottelujen aikana yhteisö ilmoittaa AKT-valtioille kaikki asiaankuuluvat tiedot, ja AKT-valtiot puolestaan ilmoittavat yhteisölle omat näkökantansa, jotta ne voidaan ottaa täysin huomioon. Yhteisö ilmoittaa AKT-sihteeristölle liittymisistä Euroopan unioniin.

Euroopan unionin uusista jäsenvaltioista tulee tämän sopimuksen osapuolia liittymispäivästä lähtien liittymisasiakirjaan sisältyvän lausekkeen perusteella. Jos unionin liittymisasiakirjassa ei määrätä jäsenvaltion ilman eri toimenpiteitä tapahtuvasta liittymisestä tähän sopimukseen, kyseinen jäsenvaltio liittyy siihen tallettamalla liittymisasiakirjan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön, joka toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen AKT-sihteeristölle ja ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille.

Osapuolet tarkastelevat uusien jäsenvaltioiden sopimukseen liittymisen vaikutuksia. Ministerineuvosto voi päättää tarvittavista siirtymävaiheen toimista tai muutoksista.

95 artikla

Sopimuksen kesto ja tarkistuslauseke

1. Tämä sopimus tehdään kahdeksikymmeneksi vuodeksi 1 päivästä maaliskuuta 2000.

2. Rahoituspöytäkirjat vahvistetaan kutakin viisivuotiskautta varten.

3. Viimeistään 12 kuukautta ennen ensimmäisen viisivuotiskauden päättymistä yhteisö ja jäsenvaltiot toisaalta ja AKT-valtiot toisaalta ilmoittavat toiselle osapuolelle, mitä määräyksiä ne haluavat tarkistaa sopimuksen mahdollista muuttamista varten. Tätä ei kuitenkaan sovelleta talouteen ja kauppaan liittyvää yhteistyötä koskeviin määräyksiin, joita koskee erillinen tarkistusmenettely. Tämän määräajan estämättä, jos toinen osapuoli pyytää sopimuksen määräysten tarkistamista, toisella osapuolella on kaksi kuukautta aikaa pyytää, että tämä tarkistus laajennetaan koskemaan myös muita alkuperäisen pyynnön kohteena oleviin määräyksiin liittyviä määräyksiä.

Osapuolet aloittavat kymmenen kuukautta ennen tämän viisivuotiskauden päättymistä neuvottelut niihin määräyksiin mahdollisesti tehtävien muutosten tutkimiseksi, joihin ilmoitus kohdistuu.

Sopimuksen 93 artiklaa sovelletaan myös tehtyihin muutoksiin.

Ministerineuvosto hyväksyy muutettuihin määräyksiin liittyvät siirtymävaiheen toimenpiteet, joita mahdollisesti tarvitaan ennen muutettujen määräysten voimaantuloa.

4. Osapuolet aloittavat 18 kuukautta ennen koko sopimuskauden päättymistä neuvottelut tutkiakseen määräyksiä, jotka sen jälkeen säätelevät niiden suhteita.

Ministerineuvosto hyväksyy siirtymävaiheen toimenpiteet, joita mahdollisesti tarvitaan ennen kuin uusi sopimus on tullut voimaan.

96 artikla

Olennaiset osat: neuvottelumenettely ja aiheelliset toimenpiteet, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteeseen

1. Tässä artiklassa käsitteellä 'osapuoli' tarkoitetaan toisaalta yhteisöä ja Euroopan unionin jäsenvaltioita ja toisaalta kutakin AKT-valtiota.

2. a) Jos osapuolten välillä säännöllisesti käytävästä poliittisesta vuoropuhelusta huolimatta jokin osapuoli katsoo, että toinen osapuoli ei ole täyttänyt velvoitetta, joka liittyy 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteen kunnioittamiseen, sen on, paitsi erityisen kiireellisissä tapauksissa, toimitettava toiselle osapuolelle ja ministerineuvostolle tiedot, joita tarvitaan perusteellisen selvityksen tekemiseen tilanteesta osapuolten hyväksymän ratkaisun löytämiseksi. Tätä tarkoitusta varten osapuoli kutsuu toisen osapuolen neuvotteluihin, joissa keskitytään toimenpiteisiin, joihin asianomainen osapuoli on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi.

Neuvottelut käydään tasolla ja kokoonpanossa, joka katsotaan soveliaimmaksi sopivan ratkaisun löytämistä varten.

Neuvottelut on aloitettava 15 päivää kutsun jälkeen ja ne jatkuvat rikkomuksen luonteen ja vakavuuden mukaan määräytyvän yhteisesti sovitun ajan. Neuvottelut eivät missään tapauksessa saa kestää 60 päivää kauemmin.

Jos neuvottelut eivät johda molempien osapuolten hyväksymään ratkaisuun, jos osapuoli kieltäytyy neuvotteluista tai jos kyse on erityisen kiireellisestä tapauksesta, voidaan toteuttaa aiheelliset toimenpiteet. Nämä toimenpiteet lopetetaan heti, kun niiden toteuttamisen syyt ovat poistuneet.

b) Käsitteellä 'erityisen kiireellinen tapaus' tarkoitetaan poikkeuksellisia tilanteita, joissa jotakin 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua olennaista osaa rikotaan erityisen räikeästi ja joka edellyttää välitöntä toimintaa.

Osapuolen, joka turvautuu erityisen kiireellisen tilanteen mukaiseen menettelyyn, on ilmoitettava siitä erikseen toiselle osapuolelle ja ministerineuvostolle, paitsi jos sillä ei ole tähän aikaa.

c) Tässä artiklassa 'aiheellisilla toimenpiteillä' tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka ovat kansainvälisen oikeuden mukaisia ja oikeassa suhteessa rikkomukseen. Näitä toimenpiteitä valittaessa etusijalle on asetettava ne, jotka vähiten haittaavat tämän sopimuksen soveltamista. Sopimuksen soveltamatta jättämistä pidetään viimeisenä keinona.

Toimenpiteistä, joihin ryhdytään erityisen kiireellisissä tapauksissa, on ilmoitettava viipymättä toiselle osapuolelle ja ministerineuvostolle. Kyseisen osapuolen pyynnöstä voidaan sitten käynnistää neuvottelut tilanteen perusteelliseksi selvittämiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi mahdollisuuksien mukaan. Nämä neuvottelut käydään a alakohdan toisen ja kolmannen alakohdan mukaisesti.

97 artikla

Korruptiota koskeva neuvottelumenettely ja aiheelliset toimenpiteet

1. Osapuolet katsovat, että kun yhteisö myöntää merkittävää rahoitustukea talouteen liittyville ja toimialakohtaisille politiikoille ja ohjelmille, olisi vakavissa korruptiotapauksissa käynnistettävä neuvottelut osapuolten välillä.

2. Tällaisissa tapauksissa kumpi tahansa osapuoli voi kutsua toisen neuvotteluihin. Neuvottelut on aloitettava viimeistään 21 päivän kuluttua kutsusta, ja ne saavat kestää enintään 60 päivää.

3. Jos neuvottelut eivät johda molempien osapuolten hyväksyttävissä olevaan ratkaisuun tai jos toinen osapuoli kieltäytyy neuvotteluista, osapuolet toteuttavat aiheelliset toimenpiteet. Kaikissa tapauksissa on ennen muuta sen osapuolen, jossa korruptiotapauksia on ilmennyt, tehtävänä toteuttaa toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi välittömästi. Kummankin osapuolen toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa tilanteen vakavuuteen. Näitä toimenpiteitä valittaessa etusijalle on asetettava ne, jotka vähiten haittaavat tämän sopimuksen soveltamista. Sopimuksen soveltamatta jättämistä pidetään viimeisenä keinona.

4. Tässä artiklassa käsitteellä 'osapuoli' tarkoitetaan toisaalta yhteisöä ja Euroopan unionin jäsenvaltioita ja toisaalta kutakin AKT-valtiota.

98 artikla

Riitojen ratkaisu

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat toisaalta yhden tai useamman jäsenvaltion tai yhteisön sekä toisaalta yhden tai useamman AKT-valtion välillä viedään ministerineuvoston ratkaistaviksi.

Ministerineuvoston kokousten välillä tällaiset riidat viedään suurlähettiläskomitean ratkaistaviksi.

2. a) Jos ministerineuvosto ei onnistu ratkaisemaan riitaa, jompikumpi osapuoli voi pyytää sen ratkaisemista välimiesmenettelyssä. Tätä varten kukin osapuoli nimeää välimiehen 30 päivän kuluessa välimiesmenettelyä koskevan pyynnön tekemisestä. Jos välimiestä ei nimetä, kumpikin osapuoli voi pyytää Pysyvän välitystuomioistuimen pääsihteeriä nimeämään toisen välimiehen.

b) Kaksi välimiestä nimeävät puolestaan kolmannen välimiehen 30 päivän kuluessa. Jos tätä välimiestä ei nimetä, kumpikin osapuoli voi pyytää Pysyvän välitystuomioistuimen pääsihteeriä nimeämään kolmannen välimiehen.

c) Jolleivät välimiehet toisin päätä, sovelletaan menettelyä, josta on säädetty Kansainvälisten järjestöjen ja valtioiden asioita käsittelevän pysyvän välitystuomioistuimen valinnanvaraista välitysmenettelyä koskevassa toimintaohjeessa. Välimiesten päätökset on tehtävä äänten enemmistöllä kolmen kuukauden kuluessa.

d) Kunkin riidan osapuolen on toteutettava välimiesten päätösten täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet.

e) Tämän menettelyn soveltamisen osalta yhteisöä ja sen jäsenvaltioita pidetään yhtenä riidan osapuolena.

99 artikla

Irtisanomislauseke

Yhteisö ja sen jäsenvaltiot voivat irtisanoa tämän sopimuksen kunkin AKT-valtion osalta ja kukin AKT-valtio yhteisön ja sen jäsenvaltioiden osalta ilmoittamalla asiasta kuusi kuukautta edeltäkäsin.

100 artikla

Tekstien asema

Tähän sopimukseen liitetyt pöytäkirjat ja liitteet ovat sopimuksen erottamaton osa. Ministerineuvosto voi tarkistaa, tarkastella uudelleen ja/tai muuttaa liitteitä II, III, IV ja VI kehitysrahoitusyhteistyön AKT-EY-komitean suosituksen perusteella.

Tämä sopimus, joka on laadittu kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä kaikkien näiden tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön sekä AKT-valtioiden sihteeristön arkistoon. Näistä kumpikin toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen kunkin allekirjoittajavaltion hallitukselle.

Hecho en Cotonú, el veintitrés de junio del año dos mil.

Udfærdiget i Cotonou den treogtyvende juni to tusind.

Geschehen zu Cotonou am dreiundzwanzigsten Juni zweitausend.

Έγινε στην Κοτονού, στις είκοσι τρεις Ιουνίου δύο χιλιάδες.

Done at Cotonou on the twenty-third day of June in the year two thousand.

Fait à Cotonou, le vingt-trois juin deux mille.

Fatto a Cotonou, addì ventitré giugno duemila.

Gedaan te Cotonou, de drieëntwintigste juni tweeduizend.

Feito em Cotonu, em vinte e três de Junho de dois mil.

Tehty Cotonoussa kahdentenakymmenentenäkolmantena päivänä kesäkuuta vuonna kaksituhatta.

Som skedde i Cotonou den tjugotredje juni tjugohundra.

Pour Sa Majesté le Roi des Belges

Voor Zijne Majesteit de Koning der Belgen

Für Seine Majestät den König der Belgier

Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.

Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brusselse Hoofdstedelijke Gewest.

Diese Unterschrift bindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

For Hendes Majestæt Danmarks Dronning

Für den Präsidenten der Bundesrepublik Deutschland

Για τον Πρόεδρο της Ελληνικής Δημοκρατίας

Por Su Majestad el Rey de España

Pour le Président de la République française

Thar ceann Uachtarán na hÉireann

For the President of Ireland

Per il Presidente della Repubblica italiana

Pour Son Altesse Royale le Grand-Duc de Luxembourg

Voor Hare Majesteit de Koningin der Nederlanden

Für den Bundespräsidenten der Republik Österreich

Pelo Presidente da República Portuguesa

Suomen Tasavallan Presidentin puolesta

För Republiken Finlands President

På svenska regeringens vägnar

For Her Majesty the Queen of the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

Por la Comunidad Europea

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Voor de Europese Gemeenschap

Pela Comunidade Europeia

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

Pour le Président de la République d'Angola

For Her Majesty the Queen of Antigua and Barbuda

For the Head of State of the Commonwealth of the Bahamas

For the Head of State of Barbados

For the Government of Belize

Pour le Président de la République du Bénin

For the President of the Republic of Botswana

Pour le Président du Burkina Faso

Pour le Président de la République du Burundi

Pour le Président de la République du Cameroun

Pour le Président de la République du Cap-Vert

Pour le Président de la République Centrafricaine

Pour le Président de la République Fédérale Islamique des Comores

Pour le Président de la République démocratique du Congo

Pour le Président de la République du Congo

For the Government of the Cook Islands

Pour le Président de la République de Côte d'Ivoire

Pour le Président de la République de Djibouti

For the Government of the Commonwealth of Dominica

For the President of the Dominican Republic

For the President of the State of Eritrea

For the President of the Federal Republic of Ethiopia

For the President of the Sovereign Democratic Republic of Fiji

Pour le Président de la République gabonaise

For the President and Head of State of the Republic of The Gambia

For the President of the Republic of Ghana

For Her Majesty the Queen of Grenada

Pour le Président de la République de Guinée

Pour le Président de la République de Guinée-Bissau

Pour le Président de la République de Guinée équatoriale

For the President of the Republic of Guyana

Pour le Président de la République d'Haïti

For the Head of State of Jamaica

For the President of the Republic of Kenya

For the President of the Republic of Kiribati

For His Majesty the King of the Kingdom of Lesotho

For the President of the Republic of Liberia

Pour le Président de la République de Madagascar

For the President of the Republic of Malawi

Pour le Président de la République du Mali

For the Government of the Republic of the Marshall Islands

Pour le Président de la République Islamique de Mauritanie

For the President of the Republic of Mauritius

For the Government of the Federated States of Micronesia

Pour le Président de la République du Mozambique

For the President of the Republic of Namibia

For the Government of the Republic of Nauru

Pour le Président de la République du Niger

For the President of the Federal Republic of Nigeria

For the Government of Niue

For the Government of the Republic of Palau

For Her Majesty the Queen of the Independent State of Papua New Guinea

Pour le Président de la République Rwandaise

For Her Majesty the Queen of Saint Kitts and Nevis

For Her Majesty the Queen of Saint Lucia

For Her Majesty the Queen of Saint Vincent and the Grenadines

For the Head of State of the Independent State of Samoa

Pour le Président de la République démocratique de São Tomé et Príncipe

Pour le Président de la République du Sénégal

Pour le Président de la République des Seychelles

For the President of the Republic of Sierra Leone

For Her Majesty the Queen of the Solomon Islands

For the President of the Republic of South Africa

For the President of the Republic of the Sudan

For the President of the Republic of Suriname

For His Majesty the King of the Kingdom of Swaziland

For the President of the United Republic of Tanzania

Pour le Président de la République du Tchad

Pour le Président de la République togolaise

For His Majesty King Taufa'ahau Tupou IV of Tonga

For the President of the Republic of Trinidad and Tobago

For Her Majesty the Queen of Tuvalu

For the President of the Republic of Uganda

For the Government of the Republic of Vanuatu

For the President of the Republic of Zambia

For the Government of the Republic of Zimbabwe

SOPIMUKSEN LIITTEET

SISÄLLYS

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE I

RAHOITUSPÖYTÄKIRJA

1. Yhteisön AKT-valtioille tässä sopimuksessa vahvistettuihin tarkoituksiin antaman rahoitustuen kokonaismäärä on viiden vuoden aikana 1 päivästä maaliskuuta 2000 alkaen 15200 miljoonaa euroa.

2. Yhteisön rahoitustuesta enintään 13500 miljoonaa euroa rahoitetaan yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR).

3. Yhdeksäs EKR:sta rahoitettava osuus jaetaan yhteistyövälineiden kesken seuraavasti:

a) 10000 miljoonaa euroa varataan avustuksina pitkän aikavälin kehityksen tukemiseen. Tätä määrärahaa käytetään maaohjelmien rahoittamiseen täytäntöönpano- ja hallintomenettelyjä koskevan tämän sopimuksen liitteessä IV olevan 1-5 artiklan mukaisesti. Pitkän aikavälin kehityksen tukemiseen varatuista määrärahoista

i) 90 miljoonaa euroa varataan yritystoiminnan kehittämiskeskuksen (CDE) talousarvion rahoittamiseen,

ii) 70 miljoonaa euroa varataan maatalouden ja maaseudun kehittämiskeskuksen (CTA) talousarvion rahoittamiseen, ja

iii) enintään 4 miljoonaa euroa varataan tämän sopimuksen 17 artiklassa määrättyihin tarkoituksiin (yhteinen edustajakokous).

b) 1300 miljoonaa euroa varataan avustuksina AKT-valtioiden alueellisen yhteistyön ja yhdentymiselle annettavan tuen rahoitukseen täytäntöönpano- ja hallintomenettelyjä koskevan tämän sopimuksen liitteessä IV olevan 6-14 artiklan mukaisesti.

c) 2200 miljoonaa euroa myönnetään investointikehyksen rahoittamiseen rahoitusehtoja koskevassa tämän sopimuksen liitteessä II esitetyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen liitteessä II olevassa 2-4 artiklassa määrättyjen korkotukien rahoittamista tämän liitteen 3 kohdan a alakohdassa mainituista varoista.

4. Euroopan investointipankki myöntää enintään 1700 miljoonaa euroa lainoina, jotka se kattaa omista varoistaan. Varat myönnetään rahoitusehtoja koskevassa tämän sopimuksen liitteessä II määrättyihin tarkoituksiin pankin perussäännössä esitetyin ehdoin ja kyseisessä liitteessä vahvistettujen investointien rahoitusehtoja koskevien määräysten mukaisesti. Pankki voi hallinnoimistaan varoista osallistua alueellisten hankkeiden ja ohjelmien rahoitukseen.

5. Varat, jotka tämän rahoituspöytäkirjan voimaantulopäivänä ovat jääneet edellisistä EKR:istä käyttämättä, samoin kuin käynnissä olevista, kyseisistä rahastoista rahoitettavista hankkeista myöhemmin mahdollisesti vapautuvat varat siirretään yhdeksänteen EKR:ään ja käytetään tässä sopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti. Yhdeksänteen EKR:ään näin siirretyt varat, jotka aiemmin oli osoitettu jonkin AKT-valtion maa- tai alueohjelmaan, osoitetaan jatkossakin kyseiselle maalle tai alueelle. Tämän rahoituspöytäkirjan kokonaismäärärahat edellisistä EKR:istä siirretyillä käyttämättömillä varoilla täydennettyinä kattavat jakson 2000-2007.

6. Euroopan investointipankki hallinnoi omista rahoitusvaroistaan antamiaan lainoja sekä investointikehyksestä rahoitettavia toimia. Kaikkien muiden tämän sopimuksen varojen hallinnoinnista vastaa komissio.

7. Osapuolet arvioivat ennen tämän rahoituspöytäkirjan voimassaolon päättymistä sitä, miten sitoumukset ja maksut ovat toteutuneet. Arvio muodostaa perustan varojen kokonaismäärän uudelleenarvioinnille sekä sen arvioinnille, tarvitaanko tämän sopimuksen nojalla toteutettavan rahoitusyhteistyön tukemiseksi uusia varoja.

8. Jos jostakin sopimuksen välineestä myönnettävät varat loppuvat ennen tämän rahoituspöytäkirjan voimassaolon päättymistä, AKT-EY-ministerineuvosto toteuttaa aiheelliset toimenpiteet.

LIITE II

RAHOITUSEHDOT

1 LUKU

INVESTOINTIEN RAHOITUS

1 artikla

Tässä luvussa vahvistetaan investointikehyksen alaisia toimia, Euroopan investointipankin (EIP) omista varoista myöntämiä lainoja sekä erityistoimia koskevat rahoitusehdot. Nämä varat voidaan ohjata tukikelpoisille yrityksille joko suoraan tai välillisesti hyväksyttyjen sijoitusrahastojen ja/tai rahoituksen välittäjien kautta.

2 artikla

Investointikehyksen varat

1. Investointikehyksestä myönnettäviä varoja voidaan käyttää muun muassa

a) riskipääoman muodostamiseen seuraavasti:

i) pääomaosakkuuksiin AKT-valtioiden yrityksissä, myös rahoituslaitoksissa,

ii) kvasipääomatuki AKT-valtioiden yrityksille, myös rahoituslaitoksille, ja

iii) sekä ulkomaisille että paikallisille investoijille ja lainanantajille tarkoitetut takuut ja muut luottokelpoisuutta lisäävät järjestelyt, joita voidaan käyttää kattamaan investointeihin liittyviä poliittisia tai muita riskejä, sekä

b) tavallisten lainojen myöntämiseen.

2. Pääomaosakkuus koskee yleensä vähemmistöosakkuutta, joka ei johda määräysvallan syntymiseen, ja siitä maksetaan korvausta asianomaisen hankkeen tulosten perusteella.

3. Kvasipääomatuki voi muodostua osakkaiden ennakkomaksuista, vaihtovelkakirjoista, ehdollisista lainoista, toissijaisista lainoista ja osakkuuslainoista tai muista vastaavista tukimuodoista. Tällaista tukea voidaan antaa erityisesti

a) ehdollisina lainoina, joiden hoito ja/tai kesto on sidoksissa tiettyjen, hankkeen tulokseen liittyvien ehtojen täyttymiseen; jos ehdollista lainaa myönnetään investointia edeltäviin selvityksiin tai hankkeeseen liittyvään muuhun tekniseen apuun, lainanhoidosta voidaan vapauttaa, jos investointi ei toteudu,

b) osakkuuslainoina, joiden hoito ja/tai kesto on sidoksissa hankkeen taloudellisiin tuloksiin, ja

c) toissijaisina lainoina, jotka maksetaan takaisin vasta sen jälkeen, kun muut saatavat on hoidettu.

4. Kunkin toimen korvaukset eritellään lainan myöntämisen yhteydessä. Kuitenkin

a) ehdollisen lainan tai osakkuuslainan osalta korvaus käsittää yleensä enintään kolmen prosentin kiinteän koron sekä hankkeen tuloksiin liittyvän muuttuvan maksuosan, ja

b) toissijaisen lainan korkoprosentti on markkinaperusteinen.

5. Takuut hinnoitellaan niin, että niissä otetaan huomioon katettavat riskit ja toimenpiteen erityispiirteet.

6. Tavallisten lainojen korko käsittää viitekoron, jota EIP soveltaa vastaaviin, vapaavuosia ja takaisinmaksuaikoja koskevilta ehdoiltaan samanlaisiin lainoihin, sekä EIP:n määrittelemän lisän.

7. Tavallisia lainoja on myönnettävä edullisin ehdoin seuraavissa tapauksissa:

a) yksityissektorin kehityksen kannalta välttämättömiin infrastruktuurihankkeisiin vähiten kehittyneissä tai selkkauksista toipuvissa maissa; tällöin lainan korkoa alennetaan kolmella prosentilla, ja

b) hankkeisiin, joihin sisältyy rakenneuudistustoimia osana yksityistämistä tai joiden sosiaaliset tai ympäristöön liittyvät edut ovat merkittäviä ja selvästi osoitettavissa; tällöin lainoille voidaan myöntää korkotukea, jonka määrä ja muoto määritellään hankkeen erityispiirteiden perusteella; korkotuki on kuitenkin enintään kolme prosenttia.

Lopullinen korko on joka tapauksessa aina vähintään 50 prosenttia viitekorosta.

8. Varat näihin edullisin ehdoin rahoitettaviin tarkoituksiin saadaan investointikehyksestä, ja ne ovat määrältään enintään viisi prosenttia investointien rahoitukseen investointikehyksestä osoitettavasta ja EIP:n omista varoistaan osoittamasta kokonaismäärästä.

9. Korkotuet voidaan kapitalisoida tai käyttää avustuksina hankkeisiin liittyvän, erityisesti AKT-valtioiden rahoituslaitoksille annettavan, teknisen avun tukemiseen.

3 artikla

Investointikehyksen alaiset toimet

1. Investointikehys koskee kaikkia talouden osa-alueita, ja sillä tuetaan yksityissektorin ja kaupallisesti johdettujen julkisen sektorin toimijoiden investointeja, myös yksityissektorille välttämätöntä ja tuloja tuottavaa talouden ja tekniikan alan infrastruktuuria.

a) Kehystä hallinnoidaan uudistuvana rahastona, ja sen on tarkoitus olla taloudellisesti kestävä. Sen alaisiin toimiin sovelletaan markkinaperusteisia ehtoja, ja niissä pyritään välttämään paikallisten markkinoiden vääristyminen ja yksityisten rahoituslähteiden syrjäyttäminen, ja sillä

b) pyritään aikaansaamaan katalyyttinen vaikutus kannustamalla pitkäaikaisten paikallisten varojen käyttöönottoa ja houkuttelemalla yksityisiä ulkomaisia investoijia ja lainanantajia mukaan AKT-valtioissa toteutettaviin hankkeisiin.

2. Rahoituspöytäkirjan voimassaolon päättyessä ja jos ministerineuvosto ei ole tehnyt asiassa erityistä päätöstä, investointikehykseen tehtävät kumulatiiviset nettotakaisinmaksut siirretään seuraavaan pöytäkirjaan.

4 artikla

EIP:n omista varoista rahoitettavat lainat

1. EIP

a) edistää kansallisella ja alueellisella tasolla AKT-valtioiden talouden ja teollisuuden kehitystä hallinnoimiensa varojen avulla ja rahoittaa tässä tarkoituksessa ensisijaisesti tuottavia hankkeita ja ohjelmia tai muita yksityissektorin edistämiseen tähtääviä investointeja kaikilla talouden osa-aloilla,

b) luo tiiviit yhteistyösuhteet kansallisten ja alueellisten kehityspankkien sekä AKT-valtioiden ja EU:n pankkien ja rahoituslaitosten kanssa, ja

c) vahvistaa yhteistyössä asianomaisen AKT-valtion kanssa järjestelyt ja menettelyt kehitysrahoitusyhteistyön täytäntöönpanemiseksi tässä sopimuksessa esitetyn mukaisesti ja tarvittaessa hankkeiden ja ohjelmien luonteen huomioon ottamiseksi ja toimiakseen tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti pankin perussäännössä vahvistettuja menettelyjä noudattaen.

2. EIP:n omista varoistaan rahoittamia lainoja myönnetään seuraavin ehdoin:

a) viitekorko on se, jota EIP soveltaa sopimuksen allekirjoituspäivänä tai maksun suorituspäivänä valuuttaa ja takaisinmaksuaikoja koskevien ehtojen osalta samanlaisiin lainoihin,

b) kuitenkin niin, että

i) periaatteessa julkisen sektorin hankkeisiin voidaan soveltaa kolmen prosentin korkotukea,

ii) tämän liitteen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitetuiksi hankkeiksi katsottaviin yksityissektorin hankkeisiin voidaan soveltaa korkotukia samoin ehdoin kuin kyseisessä kohdassa tarkoitettuihin hankkeisiin.

Lopullinen korko on joka tapauksessa aina vähintään 50 prosenttia viitekorosta.

c) korkotuen määrä, jonka arvo lasketaan lainan suoritusajankohtina, vähennetään investointikehyksen korkotukimäärärahasta 2 artiklan 8 ja 9 kohdassa määritellyn mukaisesti ja maksetaan suoraan EIP:lle, ja

d) EIP:n omista varoistaan rahoittamien lainojen takaisinmaksuaika määräytyy hankkeen taloudellisten ja rahoituksellisten ominaisuuksien perusteella, mutta on enintään 25 vuotta. Lainoihin sisältyy tavallisesti aika, jona lyhennyksiä ei peritä ja joka vahvistetaan hankkeen rakentamisjakson perusteella.

3. EIP:n omista varoistaan rahoittamien julkisen sektorin yrityksiin tehtävien investointien osalta asianomaiselta AKT-valtiolta voidaan vaatia hankekohtaisia erityistakuita tai sitoumuksia.

5 artikla

Valuuttakurssiriskiä koskevat säännöt

Valuuttakurssivaihtelujen vaikutusten minimoimiseksi valuuttakurssiriskiin liittyvät ongelmat ratkaistaan seuraavasti:

a) pääomaosakkuudessa, jonka tavoitteena on yrityksen omien varojen vahvistaminen, valuuttakurssiriski katetaan yleensä investointikehyksestä,

b) pienten ja keskisuurten yritysten riskipääomarahoituksessa valuuttakurssiriski jaetaan yleensä yhteisön ja muiden osapuolten kesken; keskimäärin valuuttakurssiriski jaetaan tasan, ja

c) investointijärjestelyyn perustuvat lainat pyritään aina, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, varsinkin kansantalouden ja rahoitustilanteen osalta epävakaissa maissa, myöntämään AKT-valtioiden kansallisessa valuutassa, jolloin valuuttakurssiriski katetaan tosiasiallisesti investointikehyksestä.

6 artikla

Valuuttasiirtoja koskevat säännöt

Tähän sopimukseen perustuvissa toimissa, jotka ne ovat tämän sopimuksen puitteissa kirjallisesti hyväksyneet, asianomaiset AKT-valtiot

a) myöntävät asianomais(t)en AKT-valti(oide)n lainsäädännön nojalla vapautuksen kaikista erääntyvien lainojen koroista, provisioista ja kuoletuksista perittävistä kansallisista ja paikallisista maksuista ja veroista,

b) antavat edunsaajien käyttöön erääntyvien lainojen korkojen, provisioiden ja kuoletusten maksamiseen tarvittavan valuutan niiden alueella toteutettavien hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpanemiseksi tehtyjen rahoitussopimusten mukaisesti, ja

c) antavat EIP:n käyttöön sen kansallisena valuuttana saamien rahamäärien siirtoon tarvittavan ulkomaisen valuutan euron tai muiden siirtovaluuttojen ja kansallisen valuutan välillä siirtopäivänä sovellettavalla vaihtokurssilla; näitä ovat kaikenlaiset niiden alueella toteutettavien hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpanemiseksi tehtyjen rahoitussopimusten mukaisesti maksettavat suoritukset, kuten korot, osingot, provisiot ja muut palkkiot sekä lainojen kuoletukset ja osakkeiden myyntitulot.

2 LUKU

ERITYISTOIMET

7 artikla

1. Yhteistyöllä tuetaan avustusmäärärahoista

a) pienituloisille tarkoitettujen asuntojen tuotantoa, myös toissijaisia asuntolainajärjestelyjä, asuntorakentamisen kehittämiseksi pitkällä aikavälillä,

b) pk- ja mikroyritysten mikrorahoitusta, ja

c) toimintaedellytysten kehittämistä yksityissektorin tosiasiallisen, yhteiskunnan ja talouden kehittämiseen osallistumisen lisäämiseksi ja helpottamiseksi.

2. AKT-EY-ministerineuvosto päättää tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ja kehitysrahoitusyhteistyön AKT-EY-komitean ehdotuksesta niitä varoja koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja määristä, joita pitkän aikavälin kehityksen määrärahoista myönnetään näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

3 LUKU

VIENTITULOISSA LYHYELLÄ AIKAVÄLILLÄ TAPAHTUVAN VAIHTELUN RAHOITUS

8 artikla

1. Osapuolet tunnustavat, että lyhyen aikavälin vaihtelusta johtuvat vientitulojen menetykset voivat vaarantaa kehitysrahoituksen sekä makrotaloudellisten ja alakohtaisten politiikkojen täytäntöönpanon. Tietyn AKT-valtion talouden riippuvuus tavaroiden, erityisesti maataloustuotteiden ja kaivannaisten viennistä on näin yksi peruste jaettaessa varoja pitkän aikavälin kehitystyöhön.

2. Maan pitkän aikavälin kehittämiseen ohjelmoiduista varoista voidaan 9 ja 10 artiklan perusteella myöntää ylimääräistä rahoitustukea vientitulojen epävakaudesta johtuvien haittavaikutusten lieventämiseksi ja tulojen laskun vaarantaman kehitysohjelman turvaamiseksi.

9 artikla

Tuensaantiperusteet

1. Ylimääräisiä varoja myönnetään seuraavin perustein:

a) - vientitulojen kymmenen prosentin (vähiten kehittyneiden maiden tapauksessa kahden prosentin) menetys tavaraviennissä soveltamisvuotta edeltävien neljän vuoden jakson kolmen ensimmäisen vuoden vientitulojen aritmeettiseen keskiarvoon verrattuna,

- tai

- vientitulojen kymmenen prosentin (vähiten kehittyneiden maiden tapauksessa kahden prosentin) menetys maataloustuotteiden tai kaivannaisten kokonaisviennissä soveltamisvuotta edeltävien neljän vuoden jakson kolmen ensimmäisen vuoden vientitulojen aritmeettiseen keskiarvoon verrattuna niiden maiden osalta, joissa maataloustuotteiden tai kaivannaisten osuus on yli 40 prosenttia tavaroiden kokonaisvientituloista, ja

b) kymmenen prosentin kasvu joko kyseiselle vuodelle lasketussa tai seuraavalle vuodelle ennustetussa julkisen talouden alijäämässä.

2. Ylimääräistä tukea myönnetään enintään neljänä peräkkäisenä vuotena.

3. Ylimääräiset varat otetaan huomioon asianomaisen maan kansantalouden tilinpidossa. Ne käytetään ohjelmointia koskevien sääntöjen ja menetelmien sekä täytäntöönpano- ja hallintomenettelyjä koskevan liitteen IV määräysten mukaisesti yhteisön ja asianomaisen AKT-valtion kesken ennakkoon laadittujen sopimusten perusteella soveltamisvuotta seuraavana vuonna. Molempien osapuolten suostumuksella varoja voidaan käyttää kansalliseen talousarvioon sisältyvien ohjelmien rahoittamiseen. Osa ylimääräisistä varoista voidaan kuitenkin varata erityisaloja varten.

10 artikla

Ennakot

Ylimääräisten varojen myöntämisjärjestelmästä myönnetään ennakkoa yhdistettyjen kauppatilastojen valmistumisen mahdollisesta viivästymisestä aiheutuvien haittojen kattamiseksi ja sen varmistamiseksi, että kyseiset varat voidaan sisällyttää soveltamisvuotta seuraavan vuoden talousarvioon. Ennakot pannaan maksuun asianomaisen valtion toimesta laadittujen väliaikaisten vientitilastojen perusteella, jotka toimitetaan komissiolle ennen virallisten ja lopullisten, yhdistettyjen tilastojen valmistumista. Ennakko on enintään 80 prosenttia soveltamisvuodelle arvioidusta ylimääräisten varojen määrästä. Näin käyttöön otettujen varojen määrää mukautetaan komission ja asianomaisen valtion yhteisellä suostumuksella lopullisten yhdistettyjen vientitilastojen ja julkisen talouden lopullisen alijäämän perusteella.

11 artikla

Tämän luvun määräyksiä tarkastellaan uudelleen viimeistään kahden vuoden kuluttua ja sen jälkeen kumman tahansa osapuolen pyynnöstä.

4 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

12 artikla

Juoksevat maksut ja pääomanliikkeet

1. Osapuolet sitoutuvat siihen, että ne eivät rajoita millään tavalla yhteisön ja AKT-valtioiden asukkaiden välisten vaihtotaseeseen perustuvien maksujen suorittamista vapaasti vaihdettavassa valuutassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäljempänä 3 kohdan soveltamista.

2. Osapuolet sitoutuvat siihen, että ne eivät rajoita millään tavalla maksutaseen pääomaa koskevien suoritusten osalta pääoman vapaata liikkuvuutta sellaisten yhtiöiden suorissa investoinneissa, jotka on perustettu vastaanottavan maan lainsäädännön mukaisesti, eivätkä investoinneissa, jotka on tehty tämän sopimuksen mukaisesti, eivätkä näiden investointien ja niistä saatujen voittojen rahaksi muuttamista ja kotiuttamista.

3. Jos yksi tai useampi AKT-valtio tai yksi tai useampi yhteisön jäsenvaltio joutuu tai on vaarassa joutua merkittäviin maksutasevaikeuksiin, kyseinen AKT-valtio, jäsenvaltio tai yhteisö voi GATT-sopimuksessa, GATS-sopimuksessa ja Kansainvälisen valuuttarahaston perustamissopimuksen VIII ja XIV artiklassa vahvistetuin edellytyksin ottaa käyttöön juokseviin valuuttatoimiin määräaikaisesti sovellettavia rajoituksia, jotka voivat olla voimassa ainoastaan siihen asti, kunnes maksutasetilanne on korjaantunut. Toimenpiteet toteuttava osapuoli ilmoittaa niistä viipymättä muille osapuolille ja toimittaa niille kyseisten toimenpiteiden lakkauttamista koskevan aikataulun mahdollisimman pian.

13 artikla

Liiketoimintayksikköjen säätely ja kohtelu

Sijoittautumiseen ja palvelujen tarjoamiseen sovellettavien järjestelyjen osalta AKT-valtiot ja yhteisön jäsenvaltiot kohtelevat toistensa kansalaisia ja yrityksiä syrjintää harjoittamatta. Jos jokin AKT-valtio tai yhteisön jäsenvaltio ei kuitenkaan pysty määrätyn toiminnan osalta soveltamaan mainitunlaista kohtelua, kyseinen AKT-valtio tai yhteisön jäsenvaltio ei ole velvollinen myöntämään kyseisen toiminnan osalta mainitunlaista kohtelua asianomaisen maan kansalaisille ja yrityksille.

14 artikla

"Yritysten" määritelmä

1. Tätä sopimusta sovellettaessa "jäsenvaltion tai AKT-valtion yrityksillä" tarkoitetaan siviili- tai kauppaoikeuden nojalla perustettuja yrityksiä, joihin luetaan julkiset ja muut yhtiöt, osuuskunnat ja muut oikeushenkilöt sekä julkis- tai yksityisoikeuden alaan kuuluvat yhdistykset lukuun ottamatta niitä, jotka ovat voittoa tavoittelemattomia, ja jotka ovat jonkin jäsenvaltion tai AKT-valtion lainsäädännön mukaisesti muodostettuja ja joiden sääntömääräinen kotipaikka, hallinnollinen päätoimipaikka tai pääasiallinen toimipaikka on jossakin jäsenvaltiossa tai AKT-valtiossa.

2. Jos ainoastaan yrityksen sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee jäsenvaltiossa tai AKT-valtiossa, kyseisen yrityksen toiminnalla on oltava tosiasiallinen ja jatkuva yhteys asianomaisen jäsenvaltion tai AKT-valtion talouteen.

5 LUKU

INVESTOINTISUOJASOPIMUKSET

15 artikla

1. Pannessaan täytäntöön tämän sopimuksen 78 artiklan määräyksiä osapuolet ottavat huomioon seuraavat periaatteet:

a) sopimusvaltio voi tarvittaessa pyytää neuvottelujen aloittamista investointien edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen tekemiseksi toisen sopimusvaltion kanssa,

b) aloittaessaan neuvottelut investointien edistämistä ja suojaamista koskevien kahden- tai monenvälisten sopimusten tekemiseksi, soveltamiseksi ja tulkitsemiseksi kyseisten sopimusten osapuolet eivät syrji tämän sopimuksen osapuolina olevia valtioita tai toisiaan suhteessa kolmansiin maihin,

c) sopimusvaltioilla on oikeus pyytää edellä tarkoitetun syrjimättömyyskohtelun muuttamista tai mukauttamista, jos kansainväliset velvoitteet tai muuttuneet olosuhteet sitä edellyttävät,

d) edellä tarkoitettujen periaatteiden soveltamisen tarkoituksena tai tuloksena ei voi olla minkään tämän sopimuksen osapuolen suvereniteetin loukkaaminen, ja

e) kunkin neuvotellun sopimuksen voimaantuloajankohdan, riitojen ratkaisua koskevien määräysten ja asianomaisten investointien ajankohdan välinen suhde määritellään mainitussa sopimuksessa edellä esitetyt määräykset huomioon ottaen. Osapuolet vahvistavat, että taannehtivuutta ei sovelleta pääsääntöisesti, elleivät sopimusvaltiot toisin sovi.

2. Investointien edistämisestä ja suojaamisesta tehtäviä kahdenvälisiä sopimuksia koskevien neuvottelujen helpottamiseksi osapuolet sopivat selvittävänsä suojasopimuksista tehdyn mallin tärkeimpiä lausekkeita. Selvitystyö perustuu sopimusvaltioiden välillä tehtyjen, voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten määräyksiin, ja siinä kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin näkökohtiin:

a) oikeudelliset takeet, joilla varmistetaan ulkomaisten investoijien tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu ja suoja,

b) investoijien suosituimmuuskohtelua koskeva lauseke,

c) suoja pakkolunastuksen ja kansallistamisen yhteydessä,

d) pääoman ja voittojen siirto, ja

e) kansainvälinen välitysmenettely investoijan ja vastaanottajavaltion välisissä riidoissa.

3. Osapuolet sopivat selvittävänsä takuujärjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia voidakseen vastata myönteisesti pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeisiin varmistaa AKT-valtioihin tekemänsä investoinnit. Selvitystyö aloitetaan mahdollisimman pian sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Selvitystyön tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kehitysrahoitusyhteistyön AKT-EY-komitealle tarkasteltaviksi ja aiheellisten toimien toteuttamiseksi.

LIITE III

INSTITUTIONAALINEN TUKI - CDE JA CTA

1 artikla

Yhteistyön avulla tuetaan institutionaalisia järjestelyjä, joilla tuetaan yrityksiä sekä edistetään maatalouden ja maaseudun kehittämistä. Tässä yhteydessä yhteistyön avulla

a) vahvistetaan yritystoiminnan kehittämiskeskuksen (CDE) asemaa, jotta AKT-valtioille voidaan antaa niiden tarvitsemaa tukea yksityissektorinsa kehittämistoimien edistämiseksi, ja

b) vahvistetaan maatalouden kehittämiskeskuksen (CTA) asemaa AKT-valtioiden institutionaalisten toimintaedellytysten, erityisesti tiedonhallinnan kehittämisessä maatalouden tuottavuutta lisäävän teknologian hyödyntämiseksi sekä markkinoinnin, elintarviketurvan ja maaseudun kehittämiseksi.

2 artikla

CDE

1. CDE tukee yksityissektorin kehitysstrategioiden täytäntöönpanoa AKT-valtioissa tarjoamalla AKT-valtioiden yrityksille muita kuin rahoituspalveluja ja tukemalla yhteisön ja AKT-valtioiden talouden toimijoiden yhteisaloitteita.

2. CDE pyrkii auttamaan AKT-valtioiden yksityisyrityksiä niiden kilpailukyvyn parantamisessa kaikilla talouden osa-aloilla. Erityisesti se

a) helpottaa ja edistää AKT-valtioiden ja EU:n yritysten välistä yhteistyötä ja kumppanuutta,

b) auttaa liike-elämän tukipalvelujen kehittämisessä tukemalla yksityissektorin omistamien organisaatioiden toimintaedellytysten kehittämistä tai teknisten, ammatillisten, liikkeenjohdollisten, kaupallisten tai koulutukseen liittyvien tukipalvelujen toimittajia,

c) tukee investointien edistämistoimia, kuten investointien edistämiseen erikoistuneita organisaatioita, investointialan konferenssien järjestämistä, koulutusohjelmia, strategiatyöryhmiä sekä investointien edistämistoimien seurantaa, ja

d) tukee aloitteita, joilla edistetään kaikkiin liikkeenjohdollisiin näkökohtiin liittyvien tekniikkojen, taitotiedon ja parhaiden käytänteiden kehittämistä ja siirtämistä.

3. Lisäksi CDE tiedottaa

a) AKT-valtioiden yksityissektorille tämän sopimuksen määräyksistä,

b) AKT-valtioiden yksityissektorin paikallistason toimijoille ulkomaan markkinoilla vaadittavista tuotelaadusta ja -standardeista, ja

c) eurooppalaisille yrityksille ja yksityissektorin organisaatioille yritystoimintaa AKT-valtioissa koskevista mahdollisuuksista ja säännöistä.

4. CDE tukee yrityksiä pätevien ja toimivaltaisten kansallisten ja/tai alueellisten palvelunvälittäjien kautta.

5. CDE:n toiminta perustuu yhteensovittamiseen, täydentävyyteen ja lisäarvoon kaikissa julkisten tai yksityisten tahojen tekemissä aloitteissa yksityissektorin kehittämiseksi. CDE harjoittaa valikoivuutta tehtäviään suorittaessaan.

6. Suurlähettiläskomitea toimii keskuksen valvontaviranomaisena. Tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen se

a) vahvistaa keskuksen, myös sen valvontaelinten perussäännöt ja työjärjestyksen,

b) vahvistaa henkilöstöä koskevat perussäännöt sekä varainhoitoa ja henkilöstöä koskevat säännöt ja määräykset,

c) valvoo keskuksen eri elinten työskentelyä, ja

d) vahvistaa toimintasäännöt ja keskuksen talousarvion hyväksymismenettelyt.

7. Suurlähettiläskomitea nimittää keskuksen eri elinten jäsenet vahvistamiaan menettelyjä ja perusteita noudattaen.

8. Keskuksen talousarvio rahoitetaan tässä sopimuksessa vahvistettujen, kehitysrahoitusyhteistyötä koskevien sääntöjen mukaisesti.

3 artikla

CTA

1. CTA:n tehtävänä on vahvistaa AKT-valtioiden maatalouden ja maaseudun kehittämisjärjestöjen poliittisten ja institutionaalisten toimintaedellytysten kehittämistä sekä tiedottamisen ja viestinnän hallintavalmiuksia. Se avustaa kyseisiä järjestöjä sellaisten politiikkojen ja ohjelmien laadinnassa ja täytäntöönpanossa, joilla vähennetään köyhyyttä, edistetään kestävää elintarviketurvaa, säilytetään luonnonvaroja ja lisätään näin AKT-valtioiden itsenäisyyttä maaseudun ja maatalouden kehittämisessä.

2. CTA

a) kehittää ja toimittaa tietopalveluja ja varmistaa, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen alan tutkimus- ja koulutusmahdollisuuksia parannetaan ja innovaatioita hyödynnetään maatalouden ja maaseudun kehittämisen edistämiseksi, ja

b) kehittää ja vahvistaa AKT-valtioiden valmiuksia

i) parantaa maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevien politiikkojen ja strategioiden laatimista ja hallintaa kansallisella ja alueellisella tasolla, tietojenkeruuseen sekä politiikan tutkimukseen, analysointiin ja laatimiseen liittyvien valmiuksien parantaminen mukaan luettuna,

ii) kehittää tiedon ja viestinnän hallintaa erityisesti osana kansallista maatalousalan strategiaa,

iii) edistää tehokasta toimielinten sisäistä tiedon ja viestinnän hallintaa toimien seurannan varmistamiseksi sekä yhteenliittymien perustamista alueellisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa,

iv) edistää hajautettua tiedon ja viestinnän hallintaa paikallisella ja kansallisella tasolla,

v) tukee aloitteita alueellisen yhteistyön avulla, ja

vi) laatia lähestymistapoja politiikan maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi.

3. Keskus tukee alueellisia aloitteita ja verkostoja ja jakaa toimintavalmiuksien kehittämisohjelmat asteittain soveltuvien AKT-valtioiden organisaatioiden kanssa. Tässä tarkoituksessa keskus tukee hajautettuja alueellisia tietoverkkoja. Tällaiset verkot luodaan asteittain ja tehokkaasti.

4. Suurlähettiläskomitea toimii keskuksen valvontaviranomaisena. Tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen se

a) vahvistaa keskuksen, myös sen valvontaelinten perussäännöt ja työjärjestyksen,

b) vahvistaa henkilöstöä koskevat perussäännöt sekä varainhoitoa ja henkilöstöä koskevat säännöt ja määräykset,

c) valvoo keskuksen eri elinten työskentelyä, ja

d) vahvistaa toimintasäännöt ja keskuksen talousarvion hyväksymismenettelyt.

5. Suurlähettiläskomitea nimittää keskuksen eri elinten jäsenet vahvistamiaan menettelyjä ja perusteita noudattaen.

6. Keskuksen talousarvio rahoitetaan tässä sopimuksessa vahvistettujen, kehitysrahoitusyhteistyötä koskevien sääntöjen mukaisesti.

LIITE IV

TÄYTÄNTÖÖNPANO- JA HALLINTOMENETTELYT

1 LUKU

KANSALLINEN OHJELMOINTI

1 artikla

Tämän sopimuksen puitteissa avustuksin rahoitettavien toimien toteutus ohjelmoidaan rahoituspöytäkirjan kattaman jakson alussa. Ohjelmoinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä

a) maakohtaisen tukistrategian laatimista ja kehittämistä maan omien keskipitkän aikavälin kehitystavoitteiden ja -strategioiden perusteella,

b) selkeää ilmoitusta yhteisöltä saatavista varoista, jotka kyseiselle maalle voidaan myöntää viisivuotisjakson aikana, sekä mahdollisia muita olennaisia tietoja,

c) maakohtaisen tukistrategian täytäntöönpanemiseksi tarkoitetun maaohjelman laatimista ja hyväksymistä, ja

d) tarkistusmenettelyä, joka koskee maakohtaista tukistrategiaa, maaohjelmaa ja siihen kohdennettujen varojen määrää.

2 artikla

Maakohtainen tukistrategia

Maakohtaisen tukistrategian laativat kyseinen AKT-valtio ja EU lukuisten kehitysyhteistyöalan toimijoiden kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta, ja sen laatimisessa otetaan huomioon aiemmat kokemukset ja parhaat toimintatavat. Kukin maakohtainen tukistrategia mukautetaan asianomaisen AKT-valtion tarpeisiin ja erityisolosuhteisiin. Maakohtainen tukistrategia on väline, jolla toimet asetetaan tärkeysjärjestykseen ja jolla korostetaan paikallista vastuuta yhteistyöohjelmissa. Mahdolliset erot maan oman tilannearvion ja yhteisön tekemän arvion välillä kirjataan. Maakohtainen tukistrategia sisältää seuraavat vakio-osat:

a) analyysi maan poliittisesta, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta, rajoitteista, toimintaedellytyksistä ja näkymistä, mukaan luettuna arvio perustarpeista kuten tuloista asukasta kohti, väestön määrästä ja sosiaalisista mittareista sekä haavoittuvuudesta,

b) yksityiskohtainen kuvaus maan keskipitkän aikavälin kehitysstrategiasta, selkeästi määritellyt painopisteet ja odotetut rahoitustarpeet,

c) kuvaus muiden maassa toimivien avunantajien olennaisista suunnitelmista ja toimista, erityisesti kahdenvälisinä avunantajina toimivien EU:n jäsenvaltioiden avustustoimista,

d) yksityiskohtaiset strategiat, joiden avulla EU voi vastata tarpeisiin. Näiden strategioiden on mahdollisuuksien mukaan voitava täydentää AKT-valtion itsensä ja muiden maassa toimivien avunantajien rahoittamia toimia, ja

e) edellä mainittujen strategioiden täytäntöönpanemiseksi parhaiten soveltuvien tukimekanismien luonteen ja soveltamisalan määritelmä.

3 artikla

Varojen kohdentaminen

1. Varojen kohdentaminen perustuu tarpeisiin ja suoriutumiseen, siten kuin tässä sopimuksessa määritellään. Tässä yhteydessä

a) tarpeiden arvioimisessa käytetään perusteina tuloja asukasta kohti, väestömäärää, sosiaalisia mittareita ja velkaantuneisuusastetta, vientitulojen menetystä ja riippuvuutta vientituloista erityisesti maatalouden ja kaivosteollisuuden aloilla. Vähiten kehittyneille AKT-valtioille annetaan erityiskohtelu, ja saarivaltioiden ja sisämaavaltioiden haavoittuvuus otetaan asianmukaisesti huomioon. Lisäksi otetaan huomioon selkkauksista toipuvien valtioiden erityisvaikeudet; ja

b) suoriutumista arvioidaan objektiivisella ja avoimella tavalla seuraavien muuttujien perusteella: edistyminen institutionaalisten uudistusten toteuttamisessa, maan tehokkuus voimavarojen käytössä, nykyisten toimien tehokas toteutus, köyhyyden lievittäminen tai vähentäminen, kestävän kehityksen toimenpiteet sekä makrotaloudellinen ja alakohtainen edistyminen.

2. Myönnettävät varat jakautuvat kahteen osaan:

a) osuus, jolla katetaan makrotaloudellinen tuki, alakohtaiset politiikat sekä ohjelmat ja hankkeet yhteisön avun keskeisten tai muiden alojen tukemiseksi, ja

b) osuus, jolla katetaan ennakoimattomat tarpeet kuten hätäapu, jollei tällaista tukea voida rahoittaa EU:n yleisestä talousarviosta, maksuosuudet kansainvälisesti sovituille velkahelpotussaloitteille ja tuki vientitulojen epävakauden haittavaikutusten lievittämiseksi.

3. Tällä ohjeellisella määrällä helpotetaan yhteisön asianomaiselle maalle antaman avun pitkän aikavälin ohjelmointia. Nämä maksuosuudet ovat perustana asianomaista maata koskevaa ohjelmaa laadittaessa yhdessä maalle aiemmasta EKR:stä myönnettyjen varojen kanssa, joista ei ole tehty sitoumuksia, ja mahdollisuuksien mukaan yhdessä yhteisön talousarviovarojen kanssa.

4. Niiden maiden osalta varaudutaan toimiin, jotka eivät voi poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi saada tavanomaisia ohjelmoitavia varoja.

4 artikla

Maaohjelman laatiminen ja hyväksyminen

1. Edellä mainitut tiedot saatuaan kukin AKT-valtio toimittaa yhteisölle maakohtaisessa tukistrategiassa esitettyjen kehitystavoitteiden ja painopisteiden perusteella laaditun maaohjelmaluonnoksen, joka on johdonmukainen kyseisten tavoitteiden ja painopisteiden kanssa. Maaohjelmaluonnokseen on sisällyttävä

a) yksi tai useampi keskeinen ala tai alueet, jolle tai joille tuki olisi keskitettävä,

b) parhaiten soveltuvat toimenpiteet ja toimet tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi yhdellä tai useammalla keskeisellä alalla tai alueilla,

c) yhden tai useamman keskeisen alan ulkopuolisille hankkeille ja ohjelmille varatut varat ja/tai tällaisten toimien pääpiirteet sekä viite näitä kutakin osatekijää varten käytettävistä varoista,

d) tukikelpoisten valtiosta riippumattomien toimijoiden yksilöiminen ja niille kohdennetut varat,

e) ehdotuksia alueellisiksi hankkeiksi ja ohjelmiksi, ja

f) varauma vakuutuksen ottamiseksi mahdollisten korvausvaatimusten sekä kustannusten kasvun ja ennakoimattomien menojen varalta.

2. Maaohjelmaluonnoksen on sisällettävä tarpeen mukaan varat, jotka on varattu AKT-valtioiden inhimillisten, materiaalisten ja institutionaalisten toimintaedellytysten vahvistamiseen maaohjelman ja alueohjelman laatimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi sekä AKT-valtioiden julkisten investointihankkeiden hallinnon parantamiseksi.

3. Maaohjelmaluonnoksesta vaihdetaan näkemyksiä asianomaisen AKT-valtion ja yhteisön kesken. Maaohjelma hyväksytään yhteisön ja asianomaisen AKT-valtion yhteisellä sopimuksella. Tultuaan hyväksytyksi se sitoo sekä yhteisöä että kyseistä valtiota. Maaohjelma liitetään maakohtaiseen tukistrategiaan, ja lisäksi siihen on sisällyttävä

a) erityiset ja selkeästi määritellyt toimet, etenkin sellaiset, joihin voidaan sitoutua ennen seuraavaa tarkistusta,

b) aikataulu maaohjelman täytäntöönpanemiseksi ja tarkistamiseksi, sitoumukset ja varojen maksut mukaan luettuina, ja

c) tarkastelun yhteydessä huomioon otettavat muuttujat ja arviointiperusteet.

4. Yhteisö ja asianomainen AKT-valtio toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ohjelmointi saadaan päätökseen mahdollisimman lyhyessä ajassa ja poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta kahdentoista kuukauden kuluessa rahoituspöytäkirjan allekirjoittamisesta. Maakohtaisen tukistrategian ja maaohjelman laatimisen on oltava osa jatkuvaa prosessia, joka johtaa yhtenäisen asiakirjan hyväksymiseen.

5 artikla

Tarkistusmenettely

1. AKT-valtion ja yhteisön välisen rahoitusyhteistyön on oltava riittävän joustavaa sen varmistamiseksi, että toimet pysyvät jatkuvasti tämän sopimuksen tavoitteita vastaavina ja että otetaan huomioon mahdolliset muutokset asianomaisen AKT-valtion taloudellisessa tilanteessa, painopisteissä ja tavoitteissa. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä ja lähetystön päällikkö

a) tarkistavat maaohjelman toimintaa vuosittain, ja

b) tarkistavat maakohtaista tukistrategiaa ja maaohjelmaa tukijakson puolivälissä ja lopussa senhetkisten tarpeiden ja suoriutumisen perusteella.

2. Humanitaarista ja hätäapua koskevissa määräyksissä tarkoitetuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa tarkistus voidaan toteuttaa kumman tahansa osapuolen pyynnöstä.

3. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä ja lähetystön päällikkö

a) toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet maaohjelman noudattamisen varmistamiseksi, mukaan luettuna sen varmistaminen, että ohjelmointivaiheessa sovittua sitoumuksia ja maksuja koskevaa aikataulua noudatetaan, ja

b) määrittävät mahdolliset täytäntöönpanon viivästymisen syyt ja ehdottavat soveltuvia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

4. Maaohjelman toiminnan vuosittaisessa tarkistuksessa arvioidaan yhdessä ohjelman täytäntöönpanoa ja otetaan huomioon olennaisten seuranta- ja arviointitoimien tulokset. Tarkastelu tehdään paikallisella tasolla, ja se viimeistellään kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän ja lähetystön päällikön kesken 60 päivän kuluessa. Tarkasteluun sisältyy erityisesti arvio

a) yhdellä tai useammalla keskeisellä alalla saavutetuista tuloksista yksilöityihin tavoitteisiin, vaikusta koskeviin osoittimiin ja eri alakohtaisia politiikkoja koskeviin sitoumuksiin verrattuna,

b) yhden tai useamman keskeisen alan ulkopuolisista ja/tai monivuotisten ohjelmien osana toteutetuista hankkeista ja ohjelmista,

c) valtiosta riippumattomille toimijoille myönnettyjen varojen käytöstä,

d) nykyisten toimien täytäntöönpanon tehokkuudesta ja siitä, miten hyvin sitoumuksia ja maksuja koskevaa aikataulua on noudatettu, ja

e) ohjelmoinnin ulottamisesta tuleviin vuosiin.

5. Kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän ja lähetystön päällikön on toimitettava kertomus vuosittaisen tarkistuksen päätelmistä kehitysrahoitusyhteistyön komitealle 30 päivän kuluessa tarkistuksen päättämisestä. Komitea tarkastelee kertomusta sille tämän sopimuksen nojalla kuuluvien vastuiden ja valtuuksien mukaisesti.

6. Vuosittaisen tarkastelun perusteella kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä ja lähetystön päällikkö voivat tukijakson puolivälissä ja lopussa ja edellä mainitussa määräajassa tarkistaa ja mukauttaa maakohtaista tukistrategiaa

a) jos toiminnan tarkistuksessa paljastuu erityisiä ongelmia ja/tai

b) AKT-valtion muuttuneiden olosuhteiden perusteella.

Nämä tarkistukset on tehtävä 30 päivän kuluessa tukijakson puolivälissä ja lopussa tehtävien tarkistusten päättämisestä. Rahoituspöytäkirjan lopputarkistukseen on sisällyttävä myös mukauttaminen uutta rahoituspöytäkirjaa varten sekä varojen kohdentamisen että seuraavan ohjelman laatimisen osalta.

7. Tukijakson puolivälissä ja lopussa tehtävien tarkistusten päättämisen jälkeen yhteisö voi tarkistaa varojen kohdentamista senhetkisten tarpeiden ja asianomaisen AKT-valtion edistymisen perusteella.

2 LUKU

ALUEELLINEN OHJELMOINTI JA VALMISTELU

6 artikla

Osallistuminen

1. Alueellinen yhteistyö kattaa toimet, joista hyötyy ja joissa on mukana

a) vähintään kaksi AKT-valtiota tai ne kaikki ja/tai

b) alueellinen elin, jonka jäseninä on vähintään kaksi AKT-valtiota.

2. Alueelliseen yhteistyöhön voi osallistua myös merentakaisia maita ja alueita sekä syrjäisimpiä alueita. Näiden alueiden osallistumista varten annettava rahoitus on tämän sopimuksen nojalla AKT-valtioille myönnettävien varojen lisäksi annettavaa.

7 artikla

Alueohjelmat

Asianomaiset AKT-valtiot päättävät maantieteellisten alueiden määrittelemisestä. Alueellisen yhdentymisen ohjelmien olisi vastattava mahdollisimman pitkälti sellaisten nykyisten alueellisten järjestöjen ohjelmia, joiden päämääriin taloudellinen yhdentyminen kuuluu. Jos useiden alueellisten järjestöjen jäsenyys on päällekkäistä, alueellisen yhdentymisen ohjelman olisi periaatteessa vastattava näiden järjestöjen yhdistettyä jäsenkuntaa. Yhteisö antaa alueellisista ohjelmista erityistä tukea AKT-valtioiden ryhmittymille, jotka ovat sitoutuneet neuvottelemaan talouskumppanuussopimuksia EU:n kanssa.

8 artikla

Alueellinen ohjelmointi

1. Ohjelmointi toteutetaan aluekohtaisesti. Ohjelmointi on tulosta näkemysten vaihdosta komission ja asianomaisen asianmukaisesti valtuutetun yhden tai useamman alueellisen järjestön tai, jos tällaista valtuutusta ei ole, kyseisen alueen maiden kansallisten tulojen ja menojen hyväksyjien välillä. Tarvittaessa ohjelmointiin voi sisältyä neuvotteluja tukikelpoisten valtiosta riippumattomien toimijoiden kanssa.

2. Ohjelmoinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä

a) alueellisen tukistrategian laatimista ja kehittämistä maan omien keskipitkän aikavälin kehitystavoitteiden ja -strategioiden perusteella,

b) selkeää ilmoitusta yhteisöltä saatavissa olevista varoista, jotka kyseiselle alueelle voidaan myöntää viisivuotisjakson aikana, sekä mahdollisia muita olennaisia tietoja,

c) alueellisen tukistrategian täytäntöönpanemiseksi tarkoitetun alueohjelman laatimista ja hyväksymistä, ja

d) tarkistusmenettelyä, joka koskee alueellista tukistrategiaa, alueohjelmaa ja kullekin alueelle myönnettyjen varojen määrää.

3. Alueellisen tukistrategian laativat komissio ja asianmukaisesti valtuutettu yksi tai useampi alueellinen järjestö yhteistyössä asianomaisen alueen AKT-valtioiden kanssa. Alueellinen tukistrategia on väline, jolla toimet asetetaan tärkeysjärjestykseen ja jolla korostetaan paikallista vastuuta tukiohjelmissa. Alueellinen tukistrategia sisältää seuraavat vakio-osat:

a) analyysi maan poliittisesta, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta,

b) arvio alueellisen taloudellisen yhdentymisen tilasta ja näkymistä sekä yhdentymisestä maailmantalouteen,

c) kuvaus alueellisista strategioista ja painopisteistä sekä odotetut rahoitustarpeet,

d) kuvaus muiden ulkopuolisten alueelliseen yhteistyöhön osallistuvien kumppaneiden olennaisista toimista, ja

e) kuvaus EU:n panoksesta alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen päämäärien saavuttamiseksi; EU:n toimien olisi täydennettävä mahdollisimman hyvin AKT-valtioiden itsensä ja muiden ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden, erityisesti EU:n jäsenvaltioiden, rahoittamia toimia.

9 artikla

Varojen kohdentaminen

Rahoituspöytäkirjan kattaman jakson alussa yhteisö ilmoittaa kullekin alueelle, paljonko varoja tämä voi saada viisivuotisjakson aikana. Tämä viitteellinen varojen kohdentaminen perustuu arvioon tarpeista sekä suoriutumisesta alueellisessa yhteistyössä ja yhdentymisessä sekä tulevaisuuden näkymistä. Riittävän suuruusluokan saavuttamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi voidaan alueellisia ja kansallisia varoja yhdistää sellaisten alueellisten toimien rahoittamiseksi, joihin liittyy selvä kansallinen tekijä.

10 artikla

Alueohjelma

1. Alueohjelman luonnoksen laatii asianmukaisesti valtuutettu yksi tai useampi alueellinen järjestö, tai jos tällaista valtuutusta ei ole, kyseisen alueen maiden kansalliset tulojen ja menojen hyväksyjät edellä ilmoitetun varojen kohdentamisen perusteella. Ohjelmaluonnoksessa on täsmennettävä erityisesti

a) yhteisön avun keskeiset alat ja aihepiirit,

b) parhaiten soveltuvat toimenpiteet ja toimet kyseisiä aloja ja aihepiirejä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi, ja

c) hankkeet ja ohjelmat, joiden avulla kyseiset tavoitteet voidaan saavuttaa, sikäli kuin ne on selkeästi yksilöity, sekä ilmoitus näitä kutakin osatekijää varten käytettävistä varoista ja aikataulu toimien toteuttamiseksi.

2. Alueohjelmat hyväksytään yhteisön ja asianomaisen AKT-valtion yhteisellä sopimuksella.

11 artikla

Tarkistusmenettely

Kunkin AKT-alueen ja yhteisön välisen rahoitusyhteistyön on oltava riittävän joustavaa sen varmistamiseksi, että toimet pysyvät jatkuvasti tämän sopimuksen tavoitteita vastaavina ja että otetaan huomioon mahdolliset muutokset asianomaisen alueen taloudellisessa tilanteessa, painopisteissä ja tavoitteissa. Alueellisia maaohjelmia tarkistetaan niiden voimassaolojakson puolivälissä ja lopussa niiden mukauttamiseksi muuttuviin olosuhteisiin ja sen varmistamiseksi, että niiden täytäntöönpano on asianmukaista. Väli- ja lopputarkistuksen perusteella yhteisö voi tarkistaa varojen kohdentamista senhetkisten tarpeiden ja suoriutumisen mukaan.

12 artikla

AKT-valtioiden välinen yhteistyö

Rahoituspöytäkirjan voimassaolojakson alussa yhteisö ilmoittaa AKT-ministerineuvostolle, mikä osa alueellisiin toimiin varatuista varoista on varattava toimiin, joista hyötyvät useat tai kaikki AKT-valtiot. Näiden toimien ei tarvitse olla maantieteelliseen sijaintiin sidottuja.

13 artikla

Rahoitushakemukset

1. Alueellisen ohjelman rahoitusta koskevan hakemuksen esittäjän on oltava

a) asianmukaisesti valtuutettu alueellinen elin tai järjestö, tai

b) asianmukaisesti valtuutettu pienaluetta edustava elin tai järjestö taikka ohjelmointivaiheessa mukana oleva asianomaisen alueen AKT-valtio, edellyttäen että kyseinen toimi on yksilöity alueohjelmassa.

2. AKT-valtioiden välisiä ohjelmia koskevien hakemusten esittäjinä on oltava

a) vähintään kolme valtuutettua alueellista elintä tai järjestöä, jotka kuuluvat eri maantieteellisiin alueisiin, tai tällaisten alueiden kansalliset tulojen ja menojen hyväksyjät, tai

b) AKT-ministerineuvosto tai erityisellä valtuutuksella AKT-suurlähettiläskomitea, tai

c) kansainvälisiä järjestöjä, jotka toteuttavat alueellista yhteistyötä ja yhdentymistä edistäviä toimia, edellyttäen että AKT-suurlähettiläskomitea antaa etukäteen asiaa koskevan suostumuksen.

14 artikla

Täytäntöönpanomenettelyt

1. Alueelliset ohjelmat panee täytäntöön hakijana toimiva elin tai muu asianmukaisesti valtuutettu elin.

2. AKT-valtioiden väliset ohjelmat panee täytäntöön hakijana toimiva elin tai sen asianmukaisesti valtuutettu edustaja. Jos asianmukaisesti valtuutettua täytäntöönpanoelintä ei ole, AKT-valtioiden välisten toimien täytäntöönpanosta vastaa komissio, sanotun kuitenkaan rajoittamatta AKT-valtioiden sihteeristön hallinnoimien yksittäisten hankkeiden ja ohjelmien toteuttamista.

3. Toteutettaviin toimiin sovelletaan soveltuvin osin kehitysrahoitusyhteistyötä varten vahvistettuja menettelyjä ottaen huomioon alueellisen yhteistyön tavoitteet ja ominaispiirteet.

3 LUKU

HANKKEIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

15 artikla

Hankkeiden yksilöinti, valmistelu ja ennakkoarviointi

1. AKT-valtion esittämistä hankkeista ja ohjelmista on tehtävä yhteinen ennakkoarviointi. Kehitysrahoitusyhteistyön AKT-EY-komitea laatii yleiset suuntaviivat ja perusteet hankkeiden ja ohjelmien ennakkoarviointia varten.

2. Rahoituksen hakemista varten laadituissa ja esitetyissä hanke- tai ohjelma-asiakirjoissa on oltava kaikki tarvittavat tiedot hankkeiden tai ohjelmien ennakkoarviointia varten tai, jos hankkeita ja ohjelmia ei ole määritelty kokonaan, asiakirjoissa on esitettävä niiden ennakkoarvioinnin päälinjat. AKT-valtioiden tai muiden tämän sopimuksen mukaisesti tukikelpoisten edunsaajien on toimitettava kyseiset asiakirjat yhteisölle virallisesti.

3. Hankkeiden ja ohjelmien ennakkoarvioinnissa on otettava asianmukaisesti huomioon inhimillisiä voimavaroja koskevat kansalliset rajoitteet ja varmistettava sellaisen strategian laatiminen, jolla edistetään kyseisiä voimavaroja. Ennakkoarvioinnissa on myös otettava huomioon kullekin AKT-valtiolle ominaiset piirteet ja rajoitteet.

16 artikla

Rahoitusehdotus ja -päätös

1. Ennakkoarvioinnin päätelmistä tehdään yhteenveto rahoitusehdotuksessa, jonka yhteisö laatii läheisessä yhteistyössä asianomaisen AKT-valtion kanssa. Rahoitusehdotus annetaan komission päätöksentekoelimen hyväksyttäväksi.

2. Rahoitusehdotuksessa on oltava aikataulu hankkeen tai ohjelman teknistä ja rahoituksellista täytäntöönpanoa varten, mukaan luettuina monivuotiset ohjelmat ja yleiset avustusosuudet kustannuksiltaan vähäisiä toimia varten, ja niissä on ilmoitettava täytäntöönpanon eri vaiheiden kesto. Rahoitusehdotuksessa on

a) otettava huomioon asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion huomautukset, ja

b) rahoitusehdotus on toimitettava samanaikaisesti asianomaiselle yhdelle tai useammalle AKT-valtiolle ja yhteisölle.

3. Komissio viimeistelee rahoitusehdotuksen ja toimittaa sen mahdollisin muutoksin yhteisön päätöksentekoelimelle. Asianomaiselle yhdelle tai useammalle AKT-valtiolle on annettava tilaisuus esittää huomautuksia mahdollisista merkittävistä muutoksista, jotka komissio aikoo tehdä asiakirjaan. Huomautukset otetaan huomioon muutetussa rahoitusehdotuksessa.

4. Yhteisön päätöksentekoelin ilmoittaa päätöksensä 120 päivän kuluessa edellä mainitun rahoitusehdotuksen tiedoksi antamisesta.

5. Jollei yhteisö hyväksy rahoitusehdotusta, asianomaiselle yhdelle tai useammalle AKT-valtiolle ilmoitetaan välittömästi päätöksen syistä. Tällöin asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion edustajat voivat 60 päivän kuluessa pyytää, että:

a) asia annetaan tämän sopimuksen nojalla perustetun kehitysrahoitusyhteistyön AKT-EY-komitean käsiteltäväksi, tai

b) näille valtioille annetaan tilaisuus tulla kuulluiksi yhteisön päätöksentekoelimessä.

6. Kuulemisen jälkeen yhteisön päätöksentekoelin tekee lopullisen päätöksen rahoitusehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Asianomainen yksi tai useampi AKT-valtio voi toimittaa yhteisön päätöksentekoelimelle ennen päätöksen tekemistä kaikki tarpeellisina pitämänsä tiedot päätöksentekoelimellä olevien tietojen täydentämiseksi.

7. Monivuotisilla ohjelmilla rahoitetaan muun muassa koulutusta, hajautettuja toimia, pienhankkeita, kaupan edistämistä ja kehittämistä, pienimuotoisia toimia tietyllä alalla, hankkeiden ja ohjelmien hallinnon tukemista ja teknistä yhteistyötä.

8. Edellä mainituissa tapauksissa asianomainen AKT-valtio voi toimittaa lähetystön päällikölle monivuotisen ohjelman, jossa esitetään ohjelman päälinjat, kaavailtujen toimien luonne ja ehdotus rahoitussitoumukseksi, jolloin

a) kutakin monivuotista ohjelmaa koskevan rahoituspäätöksen tekee johtava tulojen ja menojen hyväksyjä, jonka päätöksestä ilmoittava kirje kansalliselle tulojen ja menojen hyväksyjälle muodostaa rahoitussopimuksen, ja

b) näin hyväksyttyjen monivuotisten ohjelmien puitteissa kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä tai tarvittaessa hajautetun yhteistyön toimija, jolle on tätä varten siirretty toimivaltaa, tai tarvittaessa muu tukikelpoinen edunsaaja toteuttaa kunkin toimen tämän sopimuksen määräysten ja edellä mainitun rahoitussopimuksen määräysten mukaisesti. Kun toteutuksesta vastaavat hajautetun yhteistyön toimijat tai muut tukikelpoiset edunsaajat, kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä ja lähetystön päällikkö kantavat rahoitusvastuun ja huolehtivat toimien säännöllisestä seurannasta muun muassa noudattaakseen velvoitteitaan.

9. Kunkin vuoden lopussa kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä toimittaa lähetystön päällikköä kuultuaan komissiolle kertomuksen monivuotisten ohjelmien toteutuksesta.

17 artikla

Rahoitussopimus

1. Jollei tässä sopimuksessa rahastosta myönnettävällä avustuksella rahoitettavan hankkeen tai ohjelman osalta toisin määrätä, rahoitussopimus laaditaan komission ja asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion välillä. Jos suora edunsaaja ei ole AKT-valtio, komissio virallistaa rahoituspäätöksen kirjeenvaihtona asianomaisen edunsaajan kanssa.

2. Rahoitussopimus laaditaan komission ja asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion välillä 60 päivän kuluessa yhteisön päätöksentekoelimen päätöksestä. Sopimuksessa

a) on täsmennettävä erityisesti rahastosta tehtävän rahoitussitoumuksen yksityiskohdat sekä rahoitusjärjestelyt ja -ehdot, asianomaista hanketta tai ohjelmaa koskevat yleiset ja yksityiskohtaiset määräykset, ja siihen on sisällyttävä myös rahoitusehdotukseen sisältyvän hankkeen tai ohjelman teknistä täytäntöönpanoa koskeva alustava aikataulu, ja

b) on varauduttava riittävin määrärahoin kustannusten kasvuun ja ennakoimattomiin menoihin.

3. Kun rahoitussopimus on allekirjoitettu, maksut suoritetaan siinä sovitun rahoitussuunnitelman mukaisesti. Hankkeita ja ohjelmia koskevien tilien sulkemisen jälkeen mahdollisesti käyttämättä jääneet määrärahat saa asianomainen AKT-valtio, mikä on ilmoitettava rahaston kirjanpidossa. Kyseiset määrärahat voidaan käyttää tässä sopimuksessa määrätyllä tavalla hankkeiden ja ohjelmien rahoittamiseen.

18 artikla

Kustannusten ylittyminen

1. Jos näyttää siltä, että kustannukset todennäköisesti ylittävät rahoitussopimuksessa asetetun rajan, kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän on ilmoitettava lähetystön päällikön välityksellä johtavalle tulojen ja menojen hyväksyjälle asiasta sekä toimenpiteistä, jotka se aikoo toteuttaa kattaakseen myönnetyt määrärahat ylittävät kustannukset joko supistamalla hanketta tai ohjelmaa taikka turvautumalla kansallisiin tai muihin yhteisön ulkopuolisiin varoihin.

2. Jos yhteisön kanssa tehtävällä sopimuksella päätetään olla supistamatta hanketta tai ohjelmaa tai jos ei ole mahdollista kattaa kustannusten ylittymistä muilla varoilla, asianomaista hanketta tai ohjelmaa koskevan rahoitussitoumuksen enintään 20 prosentilla ylittävät kustannukset voidaan rahoittaa maaohjelmasta.

19 artikla

Taannehtiva rahoitus

1. Jotta varmistetaan hankkeiden nopea käynnistyminen, vältetään tauot toisiaan seuraavien hankkeiden välillä ja ehkäistään viivästyksiä, AKT-valtiot voivat yhteisymmärryksessä komission kanssa hankkeen ennakkoarvioinnin jälkeen ja ennen rahoituspäätöksen tekemistä

a) esittää kaikentyyppisiä sopimuksia koskevia tarjouspyyntöjä, joihin liittyy lykkäysehto, ja

b) rahoittaa etukäteen ohjelmien käynnistämiseen liittyviä toimia, alustavia ja kausittaisia töitä, laitetilauksia, joissa on pitkä toimitusaika, ja joitakin meneillään olevia toimintoja. Tällaisten menojen on oltava sopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisia.

2. Näillä määräyksillä ei rajoiteta yhteisön päätöksentekoelimen valtuuksia.

3. Tämän artiklan mukaiset AKT-valtion menot rahoitetaan hankkeen tai ohjelman määrärahoista taannehtivasti sitten, kun rahoitussopimus on allekirjoitettu.

4 LUKU

KILPAILU JA ETUUDET

20 artikla

Tukikelpoisuus

Jollei 28 artiklassa tarkoitettujen sopimuksia koskevien yleisten määräysten tai 22 artiklan mukaisesti ole myönnetty poikkeusta, sovelletaan seuraavaa:

a) Tarjouskilpailuihin voivat osallistua ja EKR:n rahoittamia sopimuksia voivat saada tasapuolisin ehdoin

i) AKT-valtioiden ja jäsenvaltioiden luonnolliset henkilöt, yritykset taikka julkiset tai puolijulkiset virastot,

ii) jäsenvaltioiden ja/tai AKT-valtioiden osuuskunnat ja muut julkis- tai yksityisoikeuden soveltamisalaan kuuluvat oikeushenkilöt, ja

iii) AKT-valtioiden yritysten ja/tai jäsenvaltioiden yritysten yhteisyritykset tai ryhmittymät.

b) Tuotteiden on oltava peräisin yhteisöstä ja/tai AKT-valtioista. Tässä yhteydessä 'peräisin olevien tuotteiden' määritelmää arvioidaan asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten perusteella, ja yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin katsotaan kuuluviksi myös merentakaisista maista ja merentakaisilta alueilta peräisin olevat tuotteet.

21 artikla

Osallistuminen tasapuolisin ehdoin

AKT-valtiot ja komissio toteuttavat tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen mahdollisimman laajan osallistumisen rakennusurakoita sekä toimitus- ja palvelusopimuksia koskeviin tarjouspyyntöihin tasapuolisin ehdoin; näihin toimenpiteisiin sisältyy tarvittaessa se, että

a) varmistetaan tarjouspyyntöjen julkaiseminen Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, Internetissä ja kunkin AKT-valtion virallisessa lehdessä sekä mahdollisesti muissa asianmukaisissa viestimissä,

b) poistetaan syrjivät käytännöt tai tekniset määräykset, jotka voisivat ehkäistä laajaa osallistumista tasapuolisin ehdoin,

c) rohkaistaan yhteistyötä jäsenvaltioiden yritysten ja AKT-valtioiden yritysten välillä,

d) varmistetaan, että kaikki sopimuksen myöntämisperusteet yksilöidään tarjouspyyntöasiakirjassa,

e) varmistetaan, että valittu tarjous vastaa tarjouspyyntöasiakirjan vaatimuksia sekä siinä mainittuja sopimuksen myöntämisperusteita.

22 artikla

Poikkeukset

1. Järjestelmän parhaan mahdollisen kustannustehokkuuden varmistamiseksi AKT-valtioiden ulkopuolisten kehitysmaiden luonnollisten tai oikeushenkilöiden voidaan antaa osallistua yhteisön rahoittamiin sopimuksiin asianomaisen AKT-valtion pyynnöstä. Asianomaisten AKT-valtioiden on kussakin tapauksessa toimitettava lähetystön päällikölle tiedot, jotka yhteisö tarvitsee päättääkseen tällaisesta poikkeuksesta, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä

a) asianomaisen AKT-valtion maantieteelliseen sijaintiin,

b) jäsenvaltioiden ja AKT-valtioiden urakoitsijoiden, tavaroiden ja palvelujen toimittajien sekä konsulttien kilpailukykyyn,

c) tarpeeseen välttää sopimuksen täytäntöönpanosta aiheutuvien kustannusten liiallista nousua,

d) kuljetusvaikeuksiin tai viivästyksiin toimitusaikojen tai muiden vastaavien ongelmien vuoksi, ja

e) paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvaan teknologiaan.

2. Kolmansien maiden osallistuminen yhteisön rahoittamiin sopimuksiin voidaan sallia myös, jos

a) yhteisö osallistuu kyseisiä maita koskevien alueellisten tai alueiden välisten järjestelyjen rahoittamiseen,

b) kyse on yhteisrahoitetuista hankkeista ja ohjelmista, ja

c) kyse on hätäavusta.

3. Poikkeustapauksissa ja yhteisymmärryksessä komission kanssa palvelusopimuksiin voi osallistua konsulttiyrityksiä, joissa on asiantuntijoina kolmansien maiden kansalaisia.

23 artikla

Kilpailu

1. EKR:n rahoittamiin toimiin sovellettavien, kilpailua ja etuuksia koskevien yleisten sääntöjen ja määräysten yksinkertaistamiseksi sopimuksia tehdään avoimin ja rajoitetuin menettelyin sekä puitesopimusten ja suorien sopimusten muodossa sekä yhden tarjouksen perusteella seuraavasti:

a) avoin kansainvälinen tarjouspyyntö, jota koskeva hankintailmoitus julkaistaan tämän sopimuksen määräysten mukaisesti,

b) avoin paikallinen tarjouspyyntö, jota koskeva hankintailmoitus julkaistaan ainoastaan edunsaajana olevassa AKT-valtiossa,

c) rajoitettu kansainvälinen tarjouspyyntö, jonka yhteydessä hankintaviranomainen pyytää rajoitettua joukkoa ehdokkaita osallistumaan tarjouspyyntöön ennakkoilmoituksen julkaisemisen jälkeen,

d) suora sopimus, jota koskeva menettely on yksinkertaistettu niin, ettei hankintailmoitusta julkaista, vaan hankintaviranomainen pyytää rajoitettua joukkoa palvelujen tarjoajia esittämään tarjouksensa, ja

e) yhden tarjouksen perusteella tehtävä sopimus, jossa toteutuksesta vastaavat asianomaisten edunsaajavaltioiden julkiset tai puolijulkiset virastot ja yksiköt.

2. Rahastosta rahoitettavat sopimukset tehdään seuraavien määräysten mukaisesti:

a) rakennusurakat, joiden arvo on

i) yli 5000000 euroa, ratkaistaan avoimen kansainvälisen tarjouspyynnön perusteella,

ii) 300000-5000000 euroa, ratkaistaan avoimen paikallisen tarjouspyynnön perusteella, ja

iii) alle 300000 euroa, myönnetään suoralla sopimuksella, jota koskevassa yksinkertaistetussa menettelyssä hankintailmoitusta ei julkaista;

b) toimitussopimukset, joiden arvo on

i) yli 150000 euroa, ratkaistaan avoimen kansainvälisen tarjouspyynnön perusteella,

ii) 30000-150000 euroa, ratkaistaan avoimen paikallisen tarjouspyynnön perusteella, ja

iii) alle 30000 euroa, myönnetään suoralla sopimuksella, jota koskevassa yksinkertaistetussa menettelyssä hankintailmoitusta ei julkaista;

c) palvelusopimukset, joiden arvo on

i) yli 200000 euroa, ratkaistaan rajoitetun kansainvälisen tarjouspyynnön perusteella hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen,

ii) alle 200000 euroa, myönnetään suoralla sopimuksella, jota koskeva menettely on yksinkertaistettu, tai puitesopimuksella.

3. Rakennusurakat sekä toimitus- ja palvelusopimukset, joiden arvo on alle 5000 euroa, voidaan myöntää suoraan ilman kilpailua.

4. Rajoitetussa tarjouspyynnössä asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion on laadittava yhteisymmärryksessä lähetystön päällikön kanssa tarvittaessa luettelo mahdollisista tarjoajista hankintailmoituksen julkaisemisen perusteella suoritetun tarjousten esivalinnan jälkeen.

5. Kun on kyse suorista sopimuksista, AKT-valtio voi käydä vapaasti asianmukaisiksi katsomiaan keskusteluja niiden mahdollisten tarjoajien kanssa, jotka se on valinnut laatimaansa luetteloon 20-22 artiklassa olevien määräysten mukaisesti, ja myöntää sopimuksen valitsemilleen tarjoajille.

6. AKT-valtiot voivat pyytää komissiota neuvottelemaan, laatimaan, tekemään ja panemaan täytäntöön palvelusopimukset puolestaan suoraan tai sen asiasta vastaavan virastonsa kautta.

24 artikla

Julkisoikeudellisten laitosten toteuttamat toimet

1. Kun on kyse yhden tarjouksen perusteella tehtävistä sopimuksista, hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpanijoina ovat asianomaisen valtion tai asianomaisten valtioiden julkiset tai puolijulkiset virastot tai yksiköt taikka toiminnon toteutuksesta vastaava henkilö.

2. Yhteisö osallistuu toteutuksesta vastaavan yksikön kustannuksiin antamalla sen käyttöön siltä puuttuvia laitteita ja/tai materiaaleja ja/tai varoja, jotta se voisi hankkia tarvittavaa lisähenkilöstöä eli asiantuntijoita asianomaisista tai muista AKT-valtioista. Yhteisön osallistuminen kattaa ainoastaan täydentävistä toimenpiteistä ja väliaikaisista menoista aiheutuvat kustannukset, jotka liittyvät puhtaasti kyseisen hankkeen vaatimuksiin.

25 artikla

Hätäapusopimukset

Hätäapua koskevat sopimukset on tehtävä tilanteen kiireellisyyden edellyttämällä tavalla. Tätä varten AKT-valtio voi sallia yhteisymmärryksessä lähetystön päällikön kanssa kaikkien hätäapuun liittyvien toimintojen osalta

a) suorien sopimusten tekemisen,

b) julkisoikeudellisten laitosten toteuttamat toimet,

c) täytäntöönpanon erityisvirastojen välityksellä, ja

d) suoran täytäntöönpanon komission toimesta.

26 artikla

Etuudet

AKT-valtioiden luonnollisten ja oikeushenkilöiden mahdollisimman laajan rahastosta rahoitettujen sopimusten täytäntöönpanoon osallistumisen kannustamiseksi toteutetaan toimenpiteitä, joilla pyritään optimoimaan kyseisten valtioiden fyysisten ja inhimillisten voimavarojen käyttö. Tätä varten

a) rakennusurakoissa, joiden arvo on alle 5000000 euroa, AKT-valtioiden tarjoajille myönnetään 10 prosentin hintaetuus taloudellisesti, teknisesti ja hallinnollisesti vastaavan tasoisiin tarjoajiin verrattuna, edellyttäen että vähintään neljännes yrityksen osakepääomasta ja sen johtohenkilöstöstä on yhdestä tai useammasta AKT-valtiosta,

b) toimitussopimuksissa, riippumatta toimitusten arvosta, AKT-valtioiden tarjoajille, joiden toimitusten sopimusarvosta vähintään 50 prosenttia on peräisin AKT-valtioista, myönnetään 15 prosentin hintaetuus taloudellisesti, teknisesti ja hallinnollisesti vastaavan tasoisiin tarjoajiin verrattuna,

c) palvelusopimuksissa annetaan vaadittu asiantuntemus huomioon ottaen etusija

i) AKT-valtioiden asiantuntijoille, instituutioille tai konsulttiyrityksille taloudellisesti, teknisesti ja hallinnollisesti vastaavan tasoisiin tarjoajiin verrattuna,

ii) tarjouksille, jotka AKT-valtion yritys tekee yhteenliittymässä eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, ja

iii) tarjouksille, joiden esittäjä on eurooppalainen ja jolla on alihankkijoita tai asiantuntijoita AKT-valtioista;

d) alihankintaa kaavailtaessa valitun tarjoajan on annettava etusija AKT-valtioiden luonnollisille henkilöille ja yrityksille, jotka pystyvät hoitamaan sopimuksessa edellytetyt tehtävät vastaavin ehdoin, ja

e) AKT-valtio voi ehdottaa tarjouspyynnössä mahdollisille tarjoajille muiden AKT-valtioiden yritysten tai yhteisellä sopimuksella valittujen kansallisten asiantuntijoiden tai konsulttien apua. Tämä yhteistyö voi tapahtua yhteisyrityksen, alihankintasopimuksen tai työharjoittelun muodossa.

27 artikla

Sopimusten myöntäminen

1. Rajoittamatta edellä olevan 24 artiklan soveltamista, AKT-valtion on myönnettävä sopimus tarjoajalle,

a) jonka tarjouksen katsotaan vastaavan hyvin tarjouspyyntöasiakirjoja,

b) rakennusurakan tai toimitussopimuksen osalta tarjoajalle, jonka tarjous on paras arvioituna muun muassa seuraavin perustein:

i) hinta sekä toiminta- ja ylläpitokustannukset,

ii) tarjoajien pätevyys ja tarjoamat takuut sekä tarjouksen tekniset ominaisuudet, mukaan luettuna toimituksen jälkeisten palvelujen tarjoaminen AKT-valtiossa, ja

iii) sopimusten täytäntöönpanon luonne, ehdot ja määräaika sekä mukautuminen paikallisiin olosuhteisiin;

c) palvelusopimuksen osalta tarjoajalle, jonka tarjous on paras ottaen huomioon muun muassa hinta, tarjouksen tekninen arvo, palvelujen toimittamisen organisointi ja menetelmät sekä ehdotetun henkilöstön pätevyys, riippumattomuus ja saatavuus.

2. Jos kahta tarjousta pidetään edellä mainituin perustein samanarvoisina, etusija annetaan

a) AKT-valtion tarjoajalle, tai

b) sellaisen puuttuessa tarjoajalle, joka

i) mahdollistaa AKT-valtioiden fyysisten ja inhimillisten voimavarojen mahdollisimman hyvän käytön,

ii) tarjoaa parhaat alihankintamahdollisuudet AKT-valtioiden yrityksille tai luonnollisille henkilöille, tai

iii) on AKT-valtioiden ja yhteisön luonnollisten henkilöiden ja yritysten yhteenliittymä.

28 artikla

Sopimuksia koskevat yleiset määräykset

1. Rahaston varoin rahoitettavien sopimusten myöntämiseen sovelletaan tämän liitteen määräyksiä ja menettelyjä, jotka hyväksytään ministerineuvoston päätöksellä sen ensimmäisessä kokouksessa tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kehitysrahoitusyhteistyön AKT-EY-komitean suosituksesta. Kyseisten menettelyjen on oltava tämän liitteen määräysten ja kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskevien yhteisön hankintasääntöjen mukaisia.

2. Ennen näiden menettelyjen hyväksymistä sovelletaan nykyisiä EKR:n sääntöjä, jotka sisältyvät nykyisiin sopimuksia koskeviin yleisiin määräyksiin ja ehtoihin.

29 artikla

Sopimuksia koskevat yleiset ehdot

Rahaston varoin rahoitettavien rakennusurakka-, toimitus- ja palvelusopimusten täytäntöönpanoon sovelletaan:

a) rahaston rahoittamiin sopimuksiin sovellettavia yleisiä ehtoja, jotka hyväksytään ministerineuvoston päätöksellä sen ensimmäisessä kokouksessa tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kehitysrahoitusyhteistyön AKT-EY-komitean suosituksesta; tai

b) yhteisrahoitettujen hankkeiden ja ohjelmien osalta, tai jos kolmansille osapuolille on myönnetty poikkeus tai nopeutetuissa menettelyissä tai muissa soveltuvissa tapauksissa, asianomainen AKT-valtio ja yhteisö voivat sopia muista yleisistä ehdoista kuten

i) asianomaisen AKT-valtion kansallisessa lainsäädännössä säädetyistä sopimuksia koskevista yleisistä ehdoista tai sen vakiintuneista kansainvälisiä sopimuksia koskevista käytännöistä, tai

ii) mistä tahansa muista sopimuksia koskevista yleisistä kansainvälisistä ehdoista.

30 artikla

Riitojen ratkaisu

AKT-valtion viranomaisten ja urakoitsijan, toimittajan tai palvelujen tarjoajan väliset mahdolliset riidat rahaston rahoittaman sopimuksen täytäntöönpanon aikana ratkaistaan,

a) jos kyse on kansallisesta sopimuksesta, asianomaisen AKT-valtion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja

b) jos kyse on kansainvälisestä sopimuksesta, joko

i) asianomaisen AKT-valtion kansallisen lainsäädännön tai sen vakiintuneiden kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti, jos osapuolet näin sopivat, tai

ii) välimiesmenettelyllä niiden menettelysääntöjen mukaisesti, jotka hyväksytään ministerineuvoston päätöksellä sen ensimmäisessä kokouksessa tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kehitysrahoitusyhteistyön AKT-EY-komitean suosituksesta.

31 artikla

Vero- ja tullijärjestelyt

1. AKT-valtioiden on sovellettava yhteisön rahoittamiin sopimuksiin vero- ja tullijärjestelyjä, jotka ovat vähintään yhtä edullisia kuin järjestelyt, joita ne soveltavat suosituimmuusasemassa oleviin valtioihin tai kansainvälisiin kehitysyhteistyöjärjestöihin, joihin niillä on suhteita. Suosituimmuuskohtelun määrittämisessä ei oteta huomioon asianomaisen AKT-valtion muihin AKT-valtioihin tai muihin kehitysmaihin soveltamia järjestelyjä.

2. Jollei edellä toisin määrätä, yhteisön rahoittamiin sopimuksiin sovelletaan seuraavaa:

a) sopimukseen ei sovelleta edunsaajana olevassa AKT-valtiossa leima- tai rekisteröintiveroa tai muita vaikutukseltaan vastaavia maksuja, riippumatta siitä, ovatko kyseiset maksut jo käytössä vai onko ne tarkoitus ottaa käyttöön tulevaisuudessa; tällaiset sopimukset on kuitenkin rekisteröitävä AKT-valtiossa voimassa olevien lakien mukaisesti, ja rekisteröinnistä voidaan periä palvelua vastaava maksu,

b) sopimusten täytäntöönpanosta saatavat voitot ja/tai tulot ovat verotettavia asianomaisen AKT-valtion kansallisten verosäännösten mukaisesti edellyttäen, että kyseiset voitot tehneen tai tulot saaneen luonnollisen tai oikeushenkilön pysyvä kotipaikka on kyseisessä valtiossa tai että sopimuksen täytäntöönpano kestää yli kuusi kuukautta,

c) yrityksille, joiden on tuotava maahan rakennusurakoita varten tarvittavia ammattilaitteita, annetaan niiden pyynnöstä oikeus edunsaajana olevan AKT-valtion kansallisessa lainsäädännössä kyseisten laitteiden osalta säädettyyn väliaikaiseen maahantuontiin,

d) palvelusopimuksessa määriteltyjen tehtävien suorittamiseksi tarvittavien ammattilaitteiden väliaikainen tuonti edunsaajana olevaan AKT-valtioon tai edunsaajina oleviin AKT-valtioihin sallitaan sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti ilman veroja, tuontitulleja tai muita vaikutukseltaan vastaavia maksuja, jos nämä tullit ja maksut eivät ole korvaus annetuista palveluista,

e) toimitussopimusten alainen tuonti edunsaajana olevaan AKT-valtioon sallitaan ilman veroja, tuontitulleja tai muita vaikutukseltaan vastaavia maksuja. Asianomaisesta AKT-valtiosta peräisin olevia tuotteita koskeva sopimus tehdään tuotteiden vapaasti tehtaalla -hinnan perusteella, johon voidaan lisätä kyseisiin tuotteisiin asianomaisessa AKT-valtiossa mahdollisesti sovellettavat kansalliset verot,

f) polttoaineen, voiteluaineen ja hiilivetysideaineen sekä yleisesti ottaen kaikkien rakennusurakkaan sisältyvien tuotteiden ostot katsotaan suoritetuiksi paikallisilla markkinoilla, ja ne ovat edunsaajana olevassa AKT-valtiossa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti sovellettavan verotusjärjestelmän alaisia, ja

g) palvelusopimuksessa määriteltyjen tehtävien toteuttamisesta vastuussa olevien luonnollisten henkilöiden, paikallista henkilöstöä lukuun ottamatta, sekä näiden perheenjäsenten henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden tuonti vapautetaan edunsaajana olevassa AKT-valtiossa voimassa olevan lainsäädännön rajoissa tuontitulleista, veroista ja muista vaikutukseltaan vastaavista maksuista.

3. Asianomaisen AKT-valtion lainsäädäntöä sovelletaan kaikkiin niihin kysymyksiin, joihin ei sovelleta edellä olevia vero- ja tullijärjestelyjä koskevia määräyksiä.

5 LUKU

SEURANTA JA JÄLKIARVIOINTI

32 artikla

Tavoitteet

Seurannan ja jälkiarvioinnin tavoitteena on arvioida säännöllisesti kehitysyhteistyötoimia (valmistelu, täytäntöönpano ja myöhempi toiminta), jotta parannettaisiin meneillään olevien ja tulevien kehitysyhteistyötoimien tehokkuutta.

33 artikla

Yksityiskohtaiset säännöt

1. AKT-valtio(t) ja yhteisö toteuttavat seurannan ja jälkiarvioinnin yhdessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta AKT-valtioiden tai komission tekemiä jälkiarviointeja. Kehitysrahoitusyhteistyön AKT-EY-komitea varmistaa, että yhteiset seuranta- ja jälkiarviointitoimet toteutetaan yhdessä. Kehitysrahoitusyhteistyön AKT-EY-komitean avustamiseksi komissio ja AKT-valtioiden sihteeristö valmistelevat yhteiset seuranta- ja jälkiarviointitoimet ja panevat ne täytäntöön sekä laativat niistä kertomuksen komitealle. Komitea vahvistaa ensimmäisessä kokouksessaan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt, joilla pyritään varmistamaan toimien toteuttaminen yhteisesti, ja se hyväksyy vuosittain työohjelman.

2. Seuranta- ja jälkiarviointitoimien on

a) tarjottava säännöllisiä ja riippumattomia arvioita rahaston toimista vertaamalla tuloksia tavoitteisiin, ja siten

b) autettava AKT-valtioita, komissiota ja yhteisiä toimielimiä hyödyntämään saatuja kokemuksia tulevien toimintalinjojen ja toimien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

6 LUKU

HALLINTO- JA TÄYTÄNTÖÖNPANOELIMET

34 artikla

Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä

1. Komissio nimittää rahaston johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän, joka vastaa rahaston varojen hallinnoinnista. Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä vastaa rahaston menoja koskevista sitoumuksista, niiden hyväksymisestä, kirjanpidosta ja tarkastamisesta.

2. Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä

a) tekee sitoumukset, hyväksyy menot sekä pitää kirjaa sitoumuksista ja menojen hyväksymisistä,

b) varmistaa, että rahoituspäätökset pannaan täytäntöön,

c) tekee läheisessä yhteistyössä kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa päätökset sitoumuksista ja tarvittavat rahoitusjärjestelyt sen varmistamiseksi, että hyväksytyt toimet toteutetaan taloudelliselta ja tekniseltä kannalta asianmukaisesti,

d) valmistelee tarjouspyyntöasiakirjat ennen tarjouspyyntöjen esittämistä

i) avointen kansainvälisten tarjouspyyntöjen osalta, ja

ii) sellaisten rajoitettujen kansainvälisten tarjouspyyntöjen osalta, joihin liittyy esivalinta,

e) hyväksyy sopimusten myöntämistä koskevat ehdotukset, jollei lähetystön päällikön 36 artiklan nojalla käyttämistä valtuuksista muuta johdu,

f) varmistaa kansainvälisten tarjouspyyntöjen julkaisemisen hyvissä ajoin.

3. Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä toimittaa kunkin vuoden lopussa rahaston yksityiskohtaisen taseen, josta käy ilmi jäsenvaltioiden rahastoon maksamien osuuksien ja kutakin rahoitusotsaketta koskevien kokonaismaksujen tase.

35 artikla

Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä

1. Kunkin AKT-valtion hallitus nimittää kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän edustamaan itseään kaikissa toimissa, jotka rahoitetaan komission ja EIP:n hallinnoiman rahaston varoista. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä voi luovuttaa osan tehtävistään toisaalle, mutta sen on ilmoitettava tästä johtavalle tulojen ja menojen hyväksyjälle. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä

a) vastaa läheisessä yhteistyössä lähetystön päällikön kanssa hankkeiden ja ohjelmien valmistelusta, esittämisestä ja ennakkoarvioinnista,

b) julkaisee läheisessä yhteistyössä lähetystön päällikön kanssa avoimia paikallisia tarjouspyyntöjä koskevat ilmoitukset, ottaa vastaan sekä paikalliset että kansainväliset tarjoukset (avoimet ja rajoitetut), toimii puheenjohtajana tarjousten käsittelyssä, vahvistaa käsittelyn tulokset, allekirjoittaa sopimukset ja niiden lisäykset sekä hyväksyy menot,

c) toimittaa ennen avointen paikallisten tarjouspyyntöjen julkaisemista tarjouspyyntöasiakirjat lähetystön päällikölle, jonka on annettava hyväksyntänsä 30 päivän kuluessa,

d) arvioi tarjoukset niiden voimassaoloajan kuluessa ottaen huomioon sopimusten hyväksymiseksi vaadittavan ajan,

e) toimittaa tarjousten käsittelyn tulokset ja sopimuksen myöntämistä koskevan ehdotuksen lähetystön päällikön hyväksyttäväksi 36 artiklassa asetetussa määräajassa,

f) hyväksyy menot osoitettujen varojen rajoissa, ja

g) tekee toimien täytäntöönpanon aikana mahdollisesti tarvittavat mukautukset sen varmistamiseksi, että hyväksyttyjen hankkeiden tai ohjelmien täytäntöönpano on taloudellisesti ja teknisesti asianmukaista.

2. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä päättää toimien täytäntöönpanon aikana seuraavista asioista ja antaa kyseiset päätökset lähetystön päällikön tiedoksi:

a) teknisistä mukautuksista ja muutoksista yksityiskohtia koskevissa asioissa, kunhan ne eivät vaikuta hyväksyttyyn tekniseen ratkaisuun vaan pysyvät mukautuksia koskevan varauman rajoissa,

b) arvioita koskevista muutoksista täytäntöönpanon aikana,

c) määrärahojen siirroista arvion kohdasta toiseen,

d) moniosaisten hankkeiden tai ohjelmien toteutuspaikan muutoksista, jos se on perusteltua teknisistä, taloudellisista tai sosiaalisista syistä,

e) viivästyssakkojen käyttöönotosta tai niistä vapauttamisesta,

f) vastuuvapauden myöntämisestä takaajille,

g) tuotteiden hankkimisesta paikallisilta markkinoilta niiden alkuperästä riippumatta,

h) sellaisten rakennusvälineiden ja -koneiden käytöstä, jotka eivät ole peräisin jäsenvaltioista tai AKT-valtioista, edellyttäen että vastaavia välineitä ja koneita ei valmisteta jäsenvaltioissa tai AKT-valtioissa,

i) alihankinnasta,

j) lopullisesta hyväksymisestä, edellyttäen että lähetystön päällikkö on läsnä alustavan hyväksymisen yhteydessä, hyväksyy asian käsittelyä koskevan pöytäkirjan ja on tarvittaessa läsnä lopullisen hyväksymisen yhteydessä erityisesti, jos alustavan hyväksymisen yhteydessä kirjattujen varaumien laajuus edellyttää huomattavaa lisätyötä, ja

k) konsulttien ja muiden teknisen avun asiantuntijoiden palkkaamisesta.

36 artikla

Lähetystön päällikkö

1. Komissiota edustaa asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion suostumuksella kussakin AKT-valtiossa tai alueellisessa ryhmittymässä, joka nimenomaisesti sitä pyytää, päällikön johdolla toimiva lähetystö. Jos lähetystön päällikkö on nimitetty komission edustajaksi AKT-valtioiden ryhmittymään, toteutetaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että lähetystön päällikköä edustaa paikan päällä asuva varaedustaja kussakin sellaisessa valtiossa, jossa lähetystön päällikkö ei asu. Lähetystön päällikkö edustaa komissiota kaikilla sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla ja sen kaikissa toimissa.

2. Tätä varten ja läheisessä yhteistyössä kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa lähetystön päällikkö

a) osallistuu asianomaisen AKT-valtion pyynnöstä hankkeiden ja ohjelmien valmisteluun ja teknistä apua koskevien sopimusten neuvottelemiseen ja antaa niihin liittyviä neuvoja,

b) osallistuu hankkeiden ja ohjelmien ennakkoarviointiin ja tarjouspyyntöasiakirjojen valmisteluun sekä etsii keinoja yksinkertaistaa hankkeiden ja ohjelmien ennakkoarviointia ja täytäntöönpanoa koskevia menettelyjä,

c) valmistelee rahoitusehdotukset,

d) hyväksyy avoimia paikallisia tarjouspyyntöjä ja hätäapusopimuksia koskevat asiakirjat 30 päivän kuluessa siitä, kun kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä on toimittanut ne hänelle, ennen kuin kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä julkaisee ne,

e) on läsnä tarjousten avaamisessa ja saa jäljennökset niistä sekä niiden käsittelyn tuloksista,

f) hyväksyy 30 päivän kuluessa kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän ehdotuksen sellaisten avointen paikallisten tarjouskilpailujen ratkaisemisesta sekä suorien sopimusten, hätäapusopimusten, palvelusopimusten ja rakennusurakkasopimusten tekemisestä, joiden arvo on alle 5 miljoonaa euroa, ja sellaisten toimitussopimusten tekemisestä, joiden arvo on alle 1 miljoona euroa,

g) hyväksyy 30 päivän kuluessa kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän ehdotuksen kaikkien muiden sopimusten osalta, joita ei ole mainittu edellä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

i) valittu tarjous on alhaisin tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimukset täyttävistä tarjouksista,

ii) valittu tarjous täyttää kaikki tarjouspyyntöasiakirjoissa mainitut valintaperusteet, ja

iii) valittu tarjous ei ylitä sopimusta varten varattua rahamäärää;

h) jolleivät edellä olevan g alakohdan edellytykset täyty, toimittaa ehdotuksen johtavalle tulojen ja menojen hyväksyjälle, joka päättää ehdotuksesta 60 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut sen lähetystön päälliköltä. Jos valitun tarjouksen hinta ylittää sopimusta varten varatun rahamäärän, johtava tulojen ja menojen hyväksyjä tekee tarvittavan rahoitussitoumuksen hyväksyessään ratkaisun,

i) hyväksyy julkisoikeudellisten laitosten toteuttamia toimia koskevat sopimukset ja arviot ja niiden lisäykset sekä kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän valtuuttamat maksut,

j) varmistaa, että komission hallinnoiman rahaston varoista rahoitettavien hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpano on rahoituksellisesti ja teknisesti asianmukaista,

k) toimii yhteistyössä toimien säännöllisessä arvioimisessa sen AKT-valtion kansallisten viranomaisten kanssa, jossa hän edustaa komissiota,

l) toimittaa AKT-valtiolle kaikki tiedot ja olennaiset asiakirjat kehitysrahoitusyhteistyön täytäntöönpanoa koskevista menettelyistä, erityisesti ennakkoarviointiperusteista ja tarjousten arviointiperusteista, ja

m) tiedottaa säännöllisesti kansallisille viranomaisille yhteisön toimista, jotka voivat koskea suoraan yhteisön ja AKT-valtioiden välistä yhteistyötä.

3. Lähetystön päälliköllä on oltava tarvittavat ohjeet ja valtuudet tämän sopimuksen mukaisten toimien helpottamiseksi ja jouduttamiseksi. Tässä artiklassa kuvattua laajemmasta hallinnollisten ja/tai rahoitukseen liittyvien valtuuksien antamisesta lähetystön päällikölle on ilmoitettava kansallisille tulojen ja menojen hyväksyjille ja ministerineuvostolle.

37 artikla

Maksut ja valtuutetut maksajat

1. Maksujen suorittamiseksi AKT-valtioiden kansallisissa valuutoissa kuhunkin AKT-valtioon avataan kansallisen julkisen tai puolijulkisen, AKT-valtion ja komission välisellä sopimuksella valitun rahoituslaitoksen yhteyteen komission nimissä olevat tilit jäsenvaltioiden valuutoissa tai euromääräisinä. Kyseinen rahoituslaitos toimii kansallisena valtuutettuna maksajana.

2. Kansallinen valtuutettu maksaja ei saa palkkiota palveluistaan eikä se maksa talletuksille korkoa. Komissio siirtää paikallisille tileille varoja jonkin jäsenvaltion valuutassa tai euroissa tulevia rahantarpeita koskevien arvioiden perusteella; arviot laaditaan riittävän hyvissä ajoin, jotta AKT-valtioiden ei tarvitsisi antaa ennakkorahoitusta ja jotta vältettäisiin maksujen viivästyminen.

3. Maksujen suorittamiseksi euroissa jäsenvaltioissa oleviin rahoituslaitoksiin avataan komission nimissä olevat euromääräiset tilit. Nämä rahoituslaitokset toimivat valtuutettuina maksajina Euroopassa.

4. Euroopassa olevilta tileiltä voidaan suorittaa komission määräyksestä tai sen puolesta toimivan lähetystön päällikön toimesta maksuja, jotka liittyvät kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän valtuuttamiin menoihin tai johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän valtuuttamiin menoihin, jos tämä on saanut niille etukäteen hyväksynnän kansalliselta tulojen ja menojen hyväksyjältä.

5. Valtuutetut maksajat suorittavat kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän tai tilanteen mukaan johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän valtuuttamat maksut tileillä käytettävissä olevien varojen rajoissa tarkastettuaan, että toimitetut tositteet ovat asianmukaiset ja järjestyksessä ja että maksuvaltuutus on voimassa.

6. Menojen hyväksymistä ja maksamista koskevat menettelyt on saatettava päätökseen 90 päivän kuluessa maksun eräpäivästä. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä käsittelee maksujen hyväksymiset ja toimittaa ne lähetystön päällikölle viimeistään 45 päivää ennen eräpäivää.

7. Maksuviivästyksiä koskevista vaatimuksista vastaa asianomainen AKT-valtio tai asianomaiset AKT-valtiot tai komissio omista varoistaan siltä viivästyksen osalta, josta kukin sopimuspuoli on vastuussa edellä olevien menettelyjen mukaisesti.

8. Valtuutetut maksajat, kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä, lähetystön päällikkö ja asiasta vastaavat komission yksiköt kantavat taloudellisen vastuun, kunnes komissio hyväksyy lopullisesti toimet, joiden täytäntöönpanosta ne vastaavat.

LIITE V

37 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUN VALMISTELUVAIHEEN AIKANA SOVELLETTAVA KAUPPAJÄRJESTELMÄ

1 LUKU

YLEISET KAUPPAJÄRJESTELYT

1 artikla

AKT-valtioiden alkuperätuotteita yhteisöön tuotaessa ei sovelleta tulleja tai vaikutuksiltaan vastaavia maksuja.

a) Niiden AKT-valtioiden alkuperätuotteiden osalta,

- jotka on lueteltu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen liitteessä I, jolloin niitä koskee perustamissopimuksen 34 artiklassa tarkoitettu yhteinen markkinajärjestely, tai

- joihin sovelletaan yhteisöön tuotaessa erityisiä sääntöjä, jotka on otettu käyttöön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanon vuoksi,

yhteisö toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen niille suotuisamman kohtelun kuin mitä on kolmansille maille myönnetty suosituimmuuskohtelua koskevan lausekkeen nojalla samojen tuotteiden osalta.

b) Jos AKT-valtiot pyytävät tämän liitteen soveltamisen kuluessa, että tällaisten järjestelyjen soveltamisalaan olisi sisällytettävä uusia maataloustuotannon aloja tai maataloustuotteita, joita erityisjärjestelyt eivät koske tämän liitteen tullessa voimaan, yhteisö tarkastelee näitä pyyntöjä kuullen AKT-valtioita.

c) Sen estämättä, mitä edellä määrätään, yhteisö tarkastelee AKT-EY-yhteistyön erityissuhteisiin ja erityislaatuun liittyen tapauskohtaisesti AKT-valtioiden maataloustuotteidensa etuuskohteluun perustuvaa pääsyä yhteisön markkinoille koskevia pyyntöjä ja ilmoittaa päätöksensä näiden perusteltujen pyyntöjen osalta mahdollisuuksien mukaan neljän kuukauden kuluessa ja joka tapauksessa enintään kuuden kuukauden kuluessa niiden esittämisestä.

Yhteisö tekee a alakohtaan liittyvät päätöksensä erityisesti pitäen mielessään kehitysmaita oleville kolmansille maille tehdyt myönnytykset. Se ottaa huomioon markkinoiden kausivaihtelun tarjoamat mahdollisuudet.

d) Edellä a alakohdassa tarkoitetut järjestelyt tulevat voimaan yhtä aikaa kuin tämä sopimus, ja niitä sovelletaan valmisteluvaiheen ajan.

Kuitenkin, jos yhteisö tänä aikana:

- sisällyttää yhden tai useamman tuotteen yhteisen markkinajärjestelyn tai yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoon liittyvien erityisten sääntöjen soveltamisalaan, se varaa oikeuden mukauttaa AKT-valtioista peräisin olevien samojen tuotteiden tuontikohtelua neuvoteltuaan siitä ministerineuvostossa. Näissä tapauksissa sovelletaan a alakohdan määräyksiä,

- mukauttaa tietyn tuotteen yhteistä markkinajärjestelyä tai yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoon liittyviä erityisiä sääntöjä, se varaa oikeuden mukauttaa AKT-valtioiden alkuperätuotteita koskevia järjestelyjä neuvoteltuaan siitä ministerineuvostossa. Näissä tapauksissa yhteisö varmistaa, että AKT-valtioiden alkuperätuotteet saavat edelleen vastaavan edun kuin ne saivat aikaisemmin suhteessa sellaisista kolmansista maista peräisin oleviin tuotteisiin, jotka hyötyvät suosituimmuuskohtelulausekkeesta.

e) Jos yhteisö aikoo tehdä etuuskohtelusopimuksen kolmansien maiden kanssa, se ilmoittaa siitä AKT-valtioille. Neuvotteluja käydään AKT-valtioiden sitä pyytäessä niiden etujen turvaamiseksi.

2 artikla

1. Yhteisö ei sovella AKT-valtioiden alkuperätuotteiden tuontiin määrällisiä rajoituksia tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä.

2. Edellä oleva 1 kohta ei estä sellaisia tuontia, vientiä tai tavaroiden kauttakuljetusta koskevia kieltoja tai rajoituksia, jotka ovat perusteltuja yleisen moraalin, toimintapolitiikan tai turvallisuuden kannalta, ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi, taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi, uusiutumattomien luonnonvarojen suojelemiseksi, jos näitä toimenpiteitä toteutetaan yhdessä kansallisten tuotanto- tai kulutusrajoitusten kanssa, tai teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi.

3. Nämä kiellot tai rajoitukset eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään tai kaupan peiteltyyn rajoittamiseen yleisesti.

Jos 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpano vaikuttaa yhden tai useamman AKT-valtion etuihin, neuvotteluja käydään niiden sitä pyytäessä tämän sopimuksen 12 artiklan määräysten mukaisesti tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi.

3 artikla

1. Jos uusilla toimenpiteillä tai yhteisön hyväksymissä ohjelmissa säädetyillä toimenpiteillä, joilla lähennetään lainsäädäntöä tavaroiden liikkuvuuden helpottamiseksi, on todennäköisiä vaikutuksia yhden tai useamman AKT-valtion etuihin, yhteisö ilmoittaa niistä ministerineuvoston välityksellä AKT-valtioille ennen niiden hyväksymistä.

2. Jotta yhteisö voi ottaa huomioon kyseisen AKT-valtion edut, neuvotteluja käydään viimeksi mainitun sitä pyytäessä tämän sopimuksen 12 artiklan määräysten mukaisesti tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi.

4 artikla

1. Jos tavaroiden liikkuvuuden helpottamiseksi annetut, voimassa olevat yhteisön säännöt tai asetukset vaikuttavat yhden tai useamman AKT-valtion etuihin tai jos tällaisten sääntöjen tai asetusten tulkinta, soveltaminen tai hallinnointi vaikuttaa kyseisiin etuihin, neuvotteluja käydään kyseisten AKT-valtioiden sitä pyytäessä tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi.

2. AKT-valtiot voivat tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi tuoda ministerineuvostossa esiin myös muita tavaroiden liikkuvuuteen liittyviä ongelmia, joita voi syntyä jäsenvaltioiden toteuttamista tai suunnittelemista toimenpiteistä.

3. Yhteisön asianomaiset toimielimet ilmoittavat mahdollisimman laajasti ministerineuvostolle tällaisista toimenpiteistä neuvottelujen tehokkuuden varmistamiseksi.

5 artikla

1. AKT-valtioita ei velvoiteta yhteisön alkuperätuotteiden tuonnin osalta vastaaviin velvoitteisiin kuin mihin yhteisö on sitoutunut tässä liitteessä AKT-valtioiden alkuperätuotteiden tuonnin osalta.

a) AKT-valtiot eivät syrji yhteisön kanssa käymässään kaupassa mitään jäsenvaltiota ja ne myöntävät yhteisölle vähintään suosituimmuuskohtelua vastaavan kohtelun.

b) Edellä a alakohdassa tarkoitettua suosituimmuuskohtelua ei sovelleta AKT-valtioiden keskinäisen tai yhden tai useamman AKT-valtion ja muiden kehitysmaiden kaupan tai taloussuhteiden osalta.

6 artikla

Kukin osapuoli toimittaa tullitariffinsa ministerineuvostolle kolmen kuukauden kuluessa tämän liitteen voimaantulosta. Kukin osapuoli ilmoittaa myös kaikista myöhemmistä tariffinsa muutoksista niiden tullessa voimaan.

7 artikla

1. 'Alkuperätuotteen' käsite määritellään tämän liitteen täytäntöönpanoa varten liitteenä olevassa pöytäkirjassa 1; siinä määritellään myös täytäntöönpanoon liittyvän hallinnollisen yhteistyön menetelmät.

2. Ministerineuvosto voi hyväksyä muutoksia pöytäkirjaan 1.

3. Jos 'alkuperätuotteen' käsitettä ei ole vielä määritelty tietyn tuotteen osalta 1 tai 2 kohdan mukaisesti, kukin osapuoli jatkaa omien sääntöjensä noudattamista.

8 artikla

1. Jos tiettyä tuotetta tuodaan yhteisöön sellaisina lisääntyneinä määrinä ja sellaisin edellytyksin, että se aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa kansallisille tuottajille, joiden tuotteet ovat samankaltaisia tai suoraan keskenään kilpailevia, tai vakavia häiriöitä jollakin talouden alalla taikka vaikeuksia, jotka saattavat johtaa jonkin alueen taloudellisen tilanteen huomattavaan heikentymiseen, yhteisö voi toteuttaa aiheelliset toimenpiteet 9 artiklassa määrättyjen edellytysten ja menettelyjen mukaisesti.

2. Yhteisö sitoutuu olemaan käyttämättä muita suojakeinoja tai haittaamatta rakenteellista kehitystä. Yhteisö pidättäytyy vaikutukseltaan vastaavien suojatoimenpiteiden käytöstä.

3. Suojatoimenpiteet rajoittuvat tämän yleissopimuksen tavoitteiden täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotka haittaavat vähiten sopimuspuolten välistä kauppaa, ja ne eivät saa olla laajempia kuin ilmenneiden vaikeuksien ratkaisemiseksi on ehdottoman tarpeen.

4. Suojatoimenpiteitä sovellettaessa otetaan huomioon kyseisen yhteisöön suuntautuvan AKT-viennin senhetkinen määrä ja sen vaikutus kehitykseen. Erityistä huomiota kiinnitetään niiden AKT-valtioiden etuihin, jotka ovat vähiten kehittyneitä valtioita, sisämaavaltioita tai saarivaltioita.

9 artikla

1. Suojalausekkeen soveltamisesta neuvotellaan ennen kuin tällaisista toimenpiteistä ensimmäisen kerran päätetään sekä ennen kuin niitä laajennetaan. Yhteisö toimittaa AKT-valtioille kaikki näitä neuvotteluja varten tarvittavat tiedot sekä ne tiedot, joiden perusteella määritellään, missä määrin tietyn tuotteen tuonnilla jostakin AKT-valtiosta on ollut 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vaikutuksia.

2. Suojatoimenpiteet tai yhteisön ja asianomaisten AKT-valtioiden yhdessä sopimat järjestelyt tulevat voimaan neuvottelujen jälkeen.

3. Edellä 1 ja 2 artiklassa määrätyt etukäteisneuvottelut eivät estä yhteisöä tekemästä 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti välittömiä päätöksiä erityisten seikkojen sitä edellyttäessä.

4. Markkinahäiriöitä mahdollisesti aiheuttavien tekijöiden tutkimisen helpottamiseksi perustetaan mekanismi AKT-valtioiden tiettyjen tuotteiden yhteisöön tuonnin tilastoseurantaa varten.

5. Osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan säännöllisesti tyydyttävien ratkaisujen löytämiseksi ongelmiin, joita voi syntyä suojalausekkeen soveltamisesta.

6. Edellä 1-5 kohdassa tarkoitetut etukäteisneuvottelut sekä säännölliset neuvottelut ja seurantamekanismi pannaan täytäntöön liitteenä olevan pöytäkirjan 2 mukaisesti.

10 artikla

Ministerineuvosto tarkastelee minkä tahansa asianomaisen osapuolen pyynnöstä suojalausekkeen soveltamisen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.

11 artikla

Päätettäessä suojatoimenpiteistä tai muutettaessa taikka poistettaessa niitä kiinnitetään erityisesti huomiota niiden AKT-valtioiden etuihin, jotka ovat vähiten kehittyneitä valtioita, sisämaavaltioita tai saarivaltioita.

12 artikla

Osapuolet sopivat tämän liitteen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi tiedottavansa toisilleen ja kuulevansa toisiaan.

Niiden tapausten lisäksi, joita koskevista neuvotteluista on erityisesti määrätty tämän liitteen 2-9 artiklassa, neuvotellaan yhteisön tai AKT-valtioiden pyynnöstä tämän sopimuksen 12 artiklan menettelyä koskevien määräysten mukaisesti lisäksi erityisesti seuraavissa tapauksissa:

1) jos osapuolet aikovat toteuttaa sellaisia kauppatoimenpiteitä, joilla on vaikutusta yhden tai useamman tämän liitteen osapuolen etuihin, ne ilmoittavat siitä ministerineuvostolle. Neuvotteluja käydään kyseisten osapuolten sitä pyytäessä niiden etujen huomioon ottamiseksi;

2) jos AKT-valtiot katsovat tämän liitteen voimassaoloaikana, että muiden 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvien maataloustuotteiden kuin niiden, joihin sovelletaan erityiskohtelua, olisi päästävä osallisiksi tällaisesta kohtelusta, neuvotteluja voidaan käydä ministerineuvostossa;

3) jos jokin osapuoli katsoo, että toisen osapuolen voimassa olevat säännöt tai niiden tulkinta, soveltaminen tai hallinnointi aiheuttavat esteitä tavaroiden liikkuvuudelle;

4) jos yhteisö toteuttaa suojatoimenpiteitä tämän liitteen 8 artiklan määräysten mukaisesti, ministerineuvostossa voidaan neuvotella kyseisistä toimenpiteistä, jos asianomaiset osapuolet sitä pyytävät, erityisesti 8 artiklan 3 kohdan noudattamisen varmistamiseksi.

Tällaiset neuvottelut on saatettava päätökseen kolmen kuukauden kuluessa.

2 LUKU

SOKERIA JA NAUDANLIHAA KOSKEVA ERITYISSITOUMUS

13 artikla

1. Yhteisö on sitoutunut Loméssa 28 päivänä helmikuuta 1975 allekirjoitetun AKT-ETY-yleissopimuksen 25 artiklan sekä sen liitteenä olevan pöytäkirjan 3 mukaisesti määräämättömäksi ajaksi ostamaan ja tuomaan takuuhintaan tietyn määrän ruokosokeria tuottavista ja vievistä AKT-valtioista peräisin olevaa raakaa tai valkoista ruokosokeria, jonka kyseiset valtiot ovat sitoutuneet toimittamaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen muiden määräysten soveltamista.

2. Mainitun 25 artiklan täytäntöönpanon edellytykset määritellään 1 kohdassa tarkoitetussa pöytäkirjassa 3. Kyseisen pöytäkirjan teksti on tähän liitteeseen liitetyssä pöytäkirjassa 3.

3. Tämän liitteen 8 artiklaa ei sovelleta kyseisen pöytäkirjan yhteydessä.

4. Kyseisen pöytäkirjan 8 artiklaa sovellettaessa voidaan tämän sopimuksen voimassaoloaikana käyttää tällä sopimuksella perustettuja elimiä.

5. Jos tämän sopimuksen voimassaolo päättyy, sovelletaan kyseisen pöytäkirjan 8 artiklan 2 kohtaa.

6. Loméssa 28 päivänä helmikuuta 1975 allekirjoitetun AKT-ETY-yleissopimuksen päätösasiakirjan liitteisiin XIII, XXI ja XXII sisältyvät julistukset vahvistetaan ja niiden määräysten soveltamista jatketaan. Julistukset on liitetty sellaisinaan pöytäkirjaan 3.

7. Tätä artiklaa ja pöytäkirjaa 3 ei sovelleta AKT-valtioiden ja Ranskan merentakaisten departementtien välisiin suhteisiin.

14 artikla

Liitteenä olevassa pöytäkirjassa 4 määriteltyä naudanlihaa koskevaa erityissitoumusta sovelletaan.

3 LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

15 artikla

Tähän liitteeseen liitetyt pöytäkirjat ovat sen erottamaton osa.

PÖYTÄKIRJA 1

Käsitteen 'alkuperätuotteet' ("peräisin olevat tuotteet") määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä

SISÄLLYS

>TAULUKON PAIKKA>

I OSASTO

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Määritelmät

Tätä pöytäkirjaa sovellettaessa tarkoitetaan:

a) 'valmistuksella' kaikenlaista valmistusta tai käsittelyä, myös kokoamista tai erityistoimia;

b) 'aineksella' kaikkia aineosia, raaka-aineita, komponentteja, osia jne., joita käytetään tuotteen valmistuksessa;

c) 'tuotteella' valmista tuotetta, vaikka se olisi tarkoitettu käytettäväksi myöhemmin toisessa valmistustoimessa;

d) 'tavaroilla' sekä aineksia että tuotteita;

e) 'tullausarvolla' tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VII artiklan soveltamisesta 1994 tehdyn sopimuksen (WTO:n sopimus tullausarvosta) mukaisesti määritettyä arvoa;

f) 'vapaasti tehtaalla -hinnalla' sille valmistajalle, jonka yrityksessä viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, tuotteesta maksettua vapaasti tehtaalla -hintaa, johon sisältyy kaikkien valmistuksessa käytettyjen ainesten arvo ja josta on vähennetty sisäiset verot, jotka palautetaan tai voidaan palauttaa valmista tuotetta vietäessä;

g) 'ainesten arvolla' valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa maahantuontihetkellä tai, jos sitä ei tiedetä tai voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa aineksista kyseisellä alueella maksettua hintaa;

h) 'alkuperäainesten arvolla' tällaisten ainesten arvoa määriteltynä soveltuvin osin sovelletun g alakohdan mukaisesti;

i) 'arvonlisäyksellä' vapaasti tehtaalla -hintaa, josta on vähennetty yhteisöön, AKT-valtioihin tai merentakaisiin maihin ja alueille tuotujen kolmansien maiden ainesten tullausarvo;

j) 'ryhmillä' ja 'nimikkeillä' harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän, jäljempänä tässä pöytäkirjassa 'harmonoitu järjestelmä' tai 'HS', muodostavan nimikkeistön ryhmiä ja nimikkeitä (nelinumeroiset koodit);

k) ilmaisulla 'luokitellaan' tuotteen tai aineksen luokittelua tiettyyn nimikkeeseen;

l) 'lähetyksellä' tuotteita, jotka lähetetään samanaikaisesti yhdeltä viejältä yhdelle vastaanottajalle tai kuljetetaan yhdellä kuljetusasiakirjalla taikka, jos tällaista asiakirjaa ei ole, yhdellä kauppalaskulla viejältä vastaanottajalle;

m) 'alueilla' myös aluevesiä.

II OSASTO

KÄSITTEEN 'ALKUPERÄTUOTTEET' MÄÄRITTELY

2 artikla

Yleiset vaatimukset

1. Liitteessä V esitettyjä kaupallista yhteistyötä koskevia määräyksiä sovellettaessa seuraavia tuotteita pidetään AKT-valtioiden alkuperätuotteina:

a) tämän pöytäkirjan 3 artiklan mukaiset AKT-valtioissa kokonaan tuotetut tuotteet;

b) AKT-valtioissa tuotetut tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin siellä kokonaan tuotettuja aineksia, jos näille aineksille on suoritettu AKT-valtioissa tämän pöytäkirjan 4 artiklan mukainen riittävä valmistus tai käsittely.

2. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa AKT-valtioiden alueita pidetään yhtenä alueena.

Alkuperätuotteita, jotka on valmistettu kahdessa tai useammassa AKT-valtiossa kokonaan tuotetuista tai riittävästi valmistetuista tai käsitellyistä aineksista, pidetään sen AKT-valtion alkuperätuotteina, jossa viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, jos niitä on siellä valmistettu tai käsitelty enemmän kuin tämän pöytäkirjan 5 artiklassa tarkoitetaan.

3 artikla

Kokonaan tuotetut tuotteet

1. Seuraavia tuotteita pidetään AKT-valtioissa, yhteisössä tai liitteessä III luetelluissa merentakaisissa maissa ja alueilla, jäljempänä 'MMA:t', kokonaan tuotettuina:

a) niiden maaperästä tai merenpohjasta louhitut kivennäistuotteet;

b) siellä korjatut kasvituotteet;

c) siellä syntyneet ja kasvatetut elävät eläimet;

d) siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saadut tuotteet;

e) siellä metsästämällä tai kalastamalla saadut tuotteet;

f) niiden alusten aluevesien ulkopuolelta pyytämät merikalastustuotteet ja muut niiden merestä saamat tuotteet;

g) niiden tehdasaluksilla ainoastaan f alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistetut tuotteet;

h) siellä kerätyt yksinomaan raaka-aineiden talteenottoon soveltuvat käytetyt tavarat, myös yksinomaan uudelleen pinnoitettaviksi tai jätekäyttöön soveltuvat käytetyt ulkorenkaat;

i) siellä suoritetuista valmistustoimista syntyneet jätteet ja romu;

j) niiden aluevesien ulkopuolisesta merenpohjasta tai merenpohjan alaisista kerrostumista saadut tuotteet, jos niillä on yksinoikeus hyödyntää tätä merenpohjaa tai sen alaisia kerrostumia;

k) siellä yksinomaan a-j alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistetut tavarat.

2. Edellä 1 kohdan f ja g alakohdassa käytettyjä ilmaisuja "niiden alukset" ja "niiden tehdasalukset" sovelletaan ainoastaan aluksiin ja tehdasaluksiin:

a) jotka on merkitty tai ilmoitettu EY:n jäsenvaltion, AKT-valtion tai MMA:n alusrekisteriin;

b) jotka purjehtivat EY:n jäsenvaltion, AKT-valtion tai MMA:n lipun alla;

c) jotka vähintään puoliksi ovat sopimukseen kuuluvien valtioiden tai MMA:n kansalaisten tai sellaisen yhtiön omistuksessa, jonka kotipaikka sijaitsee jossakin näistä valtioista tai MMA:ista ja jonka hallituksen tai hallintoneuvoston puheenjohtaja ja näiden elinten jäsenten enemmistö ovat sopimukseen kuuluvien valtioiden tai MMA:n kansalaisia ja jonka pääomasta lisäksi henkilöyhtiöiden ja yhtiöiden, joiden osakkaiden vastuu on rajoitettu, osalta vähintään puolet kuuluu näille valtioille tai niiden tai MMA:n julkisille laitoksille tai kansalaisille;

d) joiden miehistöstä, päällystö mukaan lukien, vähintään puolet on sopimukseen kuuluvien valtioiden tai MMA:n kansalaisia.

3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa määrätään, yhteisö hyväksyy AKT-valtion pyynnöstä, että sen vuokraamia tai leasing-sopimuksella hankkimia aluksia kohdellaan sen yksinomaisella talousvyöhykkeellä kalastukseen käytettävinä "niiden aluksina", jos

- AKT-valtio on tarjonnut yhteisölle tilaisuuden neuvotella kalastussopimuksen, mutta yhteisö ei ole hyväksynyt tarjousta,

- miehistöstä, päällystö mukaan lukien, vähintään puolet on sopimukseen kuuluvien valtioiden tai MMA:n kansalaisia,

- AKT-EY-tulliyhteistyökomitea on hyväksynyt, että vuokra- tai leasing-sopimus tarjoaa asianmukaiset mahdollisuudet kehittää AKT-valtion kykyä kalastaa omaan lukuunsa ja erityisesti että se antaa AKT-valtiolle vastuun sen käyttöön huomattavan pitkäksi ajaksi asetetun aluksen merenkulkua koskevasta ja kaupallisesta hallinnosta.

4 artikla

Riittävästi valmistetut tai käsitellyt tuotteet

1. Tätä pöytäkirjaa sovellettaessa pidetään tuotteita, jotka eivät ole kokonaan tuotettuja, AKT-valtioissa, yhteisössä tai MMA:issa riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä, jos liitteessä II olevassa luettelossa määrätyt edellytykset täyttyvät.

Näissä edellytyksissä ilmoitetaan kaikkien tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta valmistus tai käsittely, joka on suoritettava valmistuksessa käytetyille ei-alkuperäaineksille, ja niitä sovelletaan ainoastaan tällaisiin aineksiin. Siten jos tuotetta, joka on saanut alkuperäaseman siten, että se täyttää luettelossa määrätyt edellytykset, käytetään toisen tuotteen valmistuksessa, siihen ei sovelleta sitä tuotetta koskevia edellytyksiä, jonka valmistuksessa sitä käytetään, eikä sen valmistuksessa mahdollisesti käytettyjä ei-alkuperäaineksia oteta huomioon.

2. Sen estämättä, mitä edellä 1 kohdassa säädetään, ei-alkuperäaineksia, joita tiettyä tuotetta koskevien luettelon edellytysten mukaan ei saisi käyttää tämän tuotteen valmistuksessa, saa kuitenkin käyttää, jos:

a) niiden yhteisarvo on enintään 15 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta;

b) mitään niistä prosenttimääristä, jotka luettelossa annetaan ei-alkuperäainesten enimmäisarvoksi, ei ylitetä tätä kohtaa sovellettaessa.

3. Edellä 1 ja 2 kohtaa sovelletaan, jollei 5 artiklassa toisin määrätä.

5 artikla

Riittämättömät valmistus- tai käsittelytoimet

1. Seuraavia valmistus- tai käsittelytoimia pidetään riittämättöminä antamaan alkuperäasema riippumatta siitä, täyttyvätkö 4 artiklan vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista:

a) toimenpiteet tuotteiden kunnon säilymisen varmistamiseksi kuljetuksen ja varastoinnin aikana (tuuletus, ripustus, kuivaus, jäähdytys, suolaveteen, rikkihapokkeeseen tai muuhun liuokseen upottaminen, vahingoittuneiden osien poistaminen ja niiden kaltaiset toimet);

b) pelkkä pölyn poisto, seulonta, lajittelu, laatuluokittelu, yhteensovitus (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi), pesu, maalaus, paloittelu;

c) i) uudelleen pakkaaminen ja kollien jakaminen ja yhdistäminen;

ii) pelkkä pullotus, pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, kartongille tai laudoille jne. kiinnittäminen ja kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoimenpiteet;

d) merkkien, nimilappujen tai muiden vastaavanlaisten tunnusten kiinnittäminen tuotteisiin tai niiden pakkauksiin;

e) erilaistenkin tuotteiden pelkkä sekoittaminen, jos yksi tai useampi seoksen aineosista ei täytä tässä pöytäkirjassa määrättyjä edellytyksiä, jotta niitä voitaisiin pitää AKT-valtion, yhteisön tai MMA:iden alkuperätuotteina;

f) osien pelkkä yhdistäminen kokonaiseksi tuotteeksi;

g) kahden tai useamman a-f alakohdassa mainitun toimenpiteen toteuttaminen yhdessä;

h) eläinten teurastus.

2. Kaikki tietylle tuotteelle joko AKT-valtioissa, yhteisössä tai MMA:issa suoritetut toimenpiteet on otettava kokonaisuutena huomioon määritettäessä, pidetäänkö tälle tuotteelle suoritettua valmistusta tai käsittelyä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla riittämättömänä.

6 artikla

Alkuperäkumulaatio

Kumulaatio MMA:iden ja yhteisön kanssa

1. Yhteisön ja MMA:iden alkuperäaineksia pidetään AKT-valtioiden alkuperäaineksina, jos ne sisältyvät niissä valmistettuun tuotteeseen. Näiden ainesten ei tarvitse olla riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä, jos niitä on valmistettu tai käsitelty enemmän kuin 5 artiklassa tarkoitetaan.

2. Yhteisössä tai MMA:issa suoritettua valmistusta tai käsittelyä pidetään AKT-valtioissa suoritettuna, jos aineksia myöhemmin valmistetaan tai käsitellään AKT-valtioissa.

Kumulaatio Etelä-Afrikan kanssa

3. Jollei 4, 5, 6, 7 ja 8 kohdan määräyksistä muuta johdu, Etelä-Afrikan alkuperäaineksia pidetään AKT-valtioiden alkuperäaineksina, jos ne sisältyvät niissä valmistettuun tuotteeseen. Näiden ainesten ei tarvitse olla riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä.

4. Edellä 3 kohdan mukaan alkuperäaseman saaneita tuotteita pidetään edelleen AKT-valtioiden alkuperätuotteina ainoastaan, jos niissä syntynyt arvonlisäys on suurempi kuin käytettyjen Etelä-Afrikan alkuperäainesten arvo. Jos näin ei ole, kyseisiä tuotteita pidetään Etelä-Afrikan alkuperätuotteina. Etelä-Afrikan alkuperäaineksia ei oteta huomioon alkuperää määritettäessä, jos niille on suoritettu riittävä valmistus tai käsittely AKT-valtioissa.

5. Edellä 3 kohdassa määrättyä kumulaatiota sovelletaan liitteessä XI lueteltuihin tuotteisiin vasta kolmen vuoden ja liitteessä XII lueteltuihin tuotteisiin vastaavasti vasta kuuden vuoden kuluttua Euroopan yhteisön ja Etelä-Afrikan tasavallan kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta. Edellä 3 kohdassa määrättyä kumulaatiota ei sovelleta liitteessä XIII lueteltuihin tuotteisiin.

6. Sen estämättä, mitä 5 kohdassa määrätään, 3 kohdassa määrättyä kumulaatiota voidaan AKT-valtioiden pyynnöstä soveltaa liitteissä XI ja XII lueteltuihin tuotteisiin. AKT-EY-suurlähettiläskomitea päättää AKT-valtioiden pyynnöistä tuotekohtaisesti AKT-EY-tulliyhteistyökomitean laatiman kertomuksen perusteella 37 artiklan mukaisesti. Pyyntöjä tutkittaessa kiinnitetään huomiota siihen, ettei Euroopan yhteisön ja Etelä-Afrikan tasavallan kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen kauppaa koskevia määräyksiä kierretä.

7. Edellä 3 kohdassa määrättyä kumulaatiota sovelletaan liitteessä XIV lueteltuihin tuotteisiin vasta sitten, kun näiden tuotteiden tullit on poistettu Euroopan yhteisön ja Etelä-Afrikan tasavallan kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen mukaisesti. Euroopan komissio julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (C-sarja) päivämäärän, jona tämän kohdan mukaiset edellytykset on täytetty.

8. Edellä 3 kohdassa määrättyä kumulaatiota sovelletaan ainoastaan, jos käytetyt Etelä-Afrikan ainekset ovat saaneet alkuperäaseman sovellettaessa samanlaisia alkuperäsääntöjä kuin ne, jotka on esitetty tässä pöytäkirjassa. AKT-valtiot toimittavat yhteisölle Etelä-Afrikan kanssa tehtyjä sopimuksia ja niiden vastaavia alkuperäsääntöjä koskevat yksityiskohtaiset tiedot. Euroopan komissio julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (C-sarja) päivämäärän, jona AKT-valtiot ovat täyttäneet tässä kohdassa määrätyt velvoitteet.

9. Etelä-Afrikassa suoritettua valmistusta tai käsittelyä pidetään jossakin muussa Eteläisen Afrikan Tulliliiton, jäljempänä "SACU", jäsenvaltiossa suoritettuna, jos aineksia myöhemmin valmistetaan tai käsitellään kyseisessä SACU:n jäsenvaltiossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 ja 7 kohdan soveltamista.

10. AKT-valtioiden pyynnöstä Etelä-Afrikassa suoritettua valmistusta tai käsittelyä pidetään AKT-valtioissa suoritettuna, jos aineksia myöhemmin valmistetaan tai käsitellään AKT-valtiossa alueellisen taloudellista yhdentymistä koskevan sopimuksen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 ja 7 kohdan soveltamista.

Jos kumpikaan sopimuspuoli ei erityisesti pyydä, että asia saatetaan AKT-EY-ministerineuvoston päätettäväksi, AKT-EY-tulliyhteistyökomitea päättää AKT-valtioiden pyynnöistä 37 artiklan mukaisesti.

Kumulaatio naapureina olevien kehitysmaiden kanssa

11. AKT-valtioiden pyynnöstä sellaisen naapurina olevan kehitysmaan alkuperäaineksia, joka ei ole AKT-valtio ja joka kuuluu yhtenäiseen maantieteelliseen kokonaisuuteen, pidetään AKT-valtioiden alkuperäaineksina, jos ne sisältyvät niissä valmistettuun tuotteeseen. Näiden ainesten ei tarvitse olla riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä, jos

- niitä on AKT-valtioissa valmistettu tai käsitelty enemmän kuin 5 artiklassa tarkoitetaan. Harmonoidun järjestelmän 50-63 ryhmän tuotteille on AKT-valtiossa kuitenkin lisäksi suoritettava vähintään sellainen valmistus tai käsittely, jonka johdosta valmis tuote luokitellaan eri nimikkeeseen kuin sen valmistukseen käytetyt AKT-valtioihin kuulumattoman kehitysmaan alkuperäainekset. Tämän pöytäkirjan liitteessä IX lueteltuihin tuotteisiin sovelletaan ainoastaan sarakkeessa 3 tarkoitettua käsittelyä tai valmistusta riippumatta siitä, muuttuuko nimike vai ei.

- AKT-valtiot, yhteisö ja muut asianomaiset valtiot ovat tehneet sopimuksen asianmukaisista hallinnollisista menettelyistä, joilla varmistetaan tämän kohdan moitteeton soveltaminen.

Tätä kohtaa ei sovelleta harmonoidun järjestelmän 3 tai 16 ryhmään luokiteltuihin tonnikalatuotteisiin, HS-nimikkeeseen 1006 kuuluviin riisituotteisiin eikä tämän pöytäkirjan liitteessä X lueteltuihin tekstiilituotteisiin.

Määritettäessä, ovatko tuotteet AKT-valtioihin kuulumattoman kehitysmaan alkuperätuotteita, sovelletaan tämän pöytäkirjan määräyksiä.

Jos kumpikaan sopimuspuoli ei erityisesti pyydä, että asia saatetaan AKT-EY-ministerineuvoston päätettäväksi, AKT-EY-tulliyhteistyökomitea päättää AKT-valtioiden pyynnöistä 37 artiklan mukaisesti.

7 artikla

Kelpuuttamisen yksikkö

1. Kelpuuttamisen yksikkö tämän pöytäkirjan määräyksiä sovellettaessa on se tuote, jota pidetään perusyksikkönä luokiteltaessa nimike harmonoidun järjestelmä nimikkeistön mukaan.

Tästä seuraa, että:

- kun tavararyhmästä tai -yhdistelmästä koostuva tuote luokitellaan harmonoidun järjestelmän mukaan yhteen ainoaan nimikkeeseen, tämä kokonaisuus muodostaa kelpuuttamisen yksikön;

- kun lähetys koostuu useasta samanlaisesta tuotteesta, jotka luokitellaan samaan harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen, tämän pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan kuhunkin tuotteeseen erikseen.

2. Jos harmonoidun järjestelmän 5 yleisen tulkintasäännön mukaan pakkausta pidetään tuotteeseen kuuluvana luokiteltaessa, sitä on pidettävä tuotteeseen kuuluvana myös alkuperää määritettäessä.

8 artikla

Tarvikkeet, varaosat ja työkalut

Tarvikkeiden, varaosien ja työkalujen, jotka toimitetaan yhdessä laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa, jotka kuuluvat tavanomaisena varustuksena tähän laitteistoon, koneeseen, laitteeseen tai ajoneuvoon ja jotka sisältyvät sen hintaan taikka joita ei laskuteta erikseen, katsotaan muodostavan kyseisen laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa yhden kokonaisuuden.

9 artikla

Sarjat

Harmonoidun järjestelmän 3 yleisen tulkintasäännön mukaisia sarjoja pidetään alkuperätuotteina, jos kaikki sarjaan kuuluvat tuotteet ovat alkuperätuotteita. Jos sarja koostuu sekä alkuperätuotteista että ei-alkuperätuotteista, sitä on kuitenkin kokonaisuutena pidettävä alkuperätuotteena, jos ei-alkuperätuotteiden arvo on enintään 15 prosenttia sarjan vapaasti tehtaalla -hinnasta.

10 artikla

Neutraalit tekijät

Määritettäessä, onko tuote alkuperätuote, ei ole tarpeen todeta seuraavien tuotteen valmistuksessa käytettyjen tuotteiden alkuperää:

a) energia ja polttoaineet;

b) laitokset ja laitteistot;

c) koneet ja työkalut;

d) tavarat, jotka eivät sisälly ja joiden ei ole tarkoitus sisältyä tuotteen lopulliseen koostumukseen.

III OSASTO

ALUEESEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET

11 artikla

Alueperiaate

1. Edellä II osastossa alkuperäaseman saamiselle määrättyjen edellytysten on täytyttävä keskeytyksettä AKT-valtioissa, jollei 6 artiklassa toisin määrätä.

2. Jos AKT-valtioista, yhteisöstä tai MMA:ista johonkin muuhun maahan viedyt alkuperätuotteet palautetaan, niitä on, jollei 6 artiklassa toisin määrätä, pidettävä ei-alkuperätuotteina, jollei tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla voida osoittaa, että:

a) palautetut tavarat ovat samoja kuin maastaviedyt tavarat; ja

b) niille ei ole suoritettu kyseisessä maassa tai viennin aikana muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

12 artikla

Suora kuljetus

1. Liitteessä V esitettyjen kaupallista yhteistyötä koskevien määräysten mukaista etuuskohtelua sovelletaan ainoastaan tämän pöytäkirjan vaatimukset täyttäviin tuotteisiin, joiden kuljetus 6 artiklaa sovellettaessa tapahtuu suoraan AKT-valtioiden, yhteisön, MMA:iden tai Etelä-Afrikan alueen välillä kulkematta muun alueen kautta. Yhden lähetyksen muodostavat tuotteet voidaan kuitenkin kuljettaa muiden alueiden kautta, tarvittaessa uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden näillä alueilla, jos tuotteet pysyvät kauttakuljetus- tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa ja niille ei suoriteta muita toimenpiteitä kuin purkaus tai uudelleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Alkuperätuotteet voidaan kuljettaa putkijohdoissa muun kuin AKT-valtion, yhteisön tai MMA:n alueen kautta.

2. Edellä 1 kohdassa määrättyjen edellytysten täyttyminen osoitetaan tuojamaan tulliviranomaisille esittämällä:

a) yksi ainoa kuljetusasiakirja, jolla tavarat on kuljetettu viejämaasta kauttakuljetusmaan kautta; tai

b) kauttakuljetusmaan tulliviranomaisten antama todistus, jossa:

i) on tarkka kuvaus tuotteista,

ii) ilmoitetaan tuotteiden purkamisen ja uudelleenlastauksen päivämäärät ja tarvittaessa käytettyjen alusten nimet tai muut kuljetusvälineet, ja

iii) vahvistetaan ne olosuhteet, joissa tavarat ovat olleet kauttakuljetusmaassa; tai

c) jos edellä mainittuja ei ole, muita asian kannalta olennaisia asiakirjoja.

13 artikla

Näyttelyt

1. Alkuperätuotteille, jotka on lähetetty AKT-valtiosta muuhun kuin 6 artiklassa tarkoitetussa maassa pidettävään näyttelyyn ja jotka myydään näyttelyn jälkeen yhteisöön tuotaviksi, myönnetään tuonnissa liitteessä V esitettyjen määräysten mukaiset etuudet, jos tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että:

a) viejä on lähettänyt nämä tuotteet AKT-valtiosta maahan, jossa näyttely pidetään, ja pitänyt niitä siellä näytteillä;

b) kyseinen viejä on myynyt tai luovuttanut tuotteet yhteisössä olevalle vastaanottajalle;

c) tuotteet on lähetetty näyttelyn aikana tai välittömästi sen jälkeen siinä tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyä varten; ja

d) sen jälkeen kun tuotteet on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.

2. Alkuperäselvitys on annettava tai laadittava IV osaston määräysten mukaisesti ja esitettävä tavanomaisella tavalla tuojamaan tulliviranomaisille. Siinä on ilmoitettava näyttelyn nimi ja osoite. Tarvittaessa voidaan vaatia kirjallinen lisäselvitys olosuhteista, joissa tuotteita on pidetty näytteillä.

3. Edellä 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin kaupan, teollisuuden, maatalouden ja käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joita ei ole järjestetty yksityisiin tarkoituksiin kaupoissa tai liiketiloissa ulkomaisten tuotteiden myymiseksi ja joiden aikana tuotteet pysyvät tullivalvonnassa.

IV OSASTO

ALKUPERÄSELVITYS

14 artikla

Yleiset vaatimukset

1. AKT-valtioiden alkuperätuotteet saavat yhteisöön tuotaessa liitteen V mukaiset etuudet, jos niistä esitetään joko:

a) liitteessä IV esitetyn mallin mukainen EUR.1-tavaratodistus; tai

b) jäljempänä 19 artiklan 1 kohdassa eritellyissä tapauksissa ilmoitus, jonka teksti on esitetty tämän pöytäkirjan liitteessä V ja jonka viejä antaa kauppalaskussa, lähetysluettelossa tai muussa sellaisessa kaupallisessa asiakirjassa, jossa tuotteiden kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi (jäljempänä 'kauppalaskuilmoitus').

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, tämän pöytäkirjan mukaiset alkuperätuotteet saavat 25 artiklassa eritellyissä tapauksissa liitteen V mukaiset etuudet ilman, että on tarpeen esittää mitään edellä tarkoitetuista asiakirjoista.

15 artikla

EUR.1.-tavaratodistuksen antamismenettely

1. Viejämaan tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen viejän tai tämän valtuuttaman edustajan viejän vastuulla tekemästä kirjallisesta hakemuksesta.

2. Tätä varten viejä tai tämän valtuuttama edustaja täyttää liitteessä IV esitettyjen mallien mukaiset EUR.1-tavaratodistuksen ja hakemuslomakkeen. Nämä lomakkeet täytetään tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti. Jos ne täytetään käsin, ne on täytettävä musteella painokirjaimin. Tuotteiden kuvaus on merkittävä sille varattuun kohtaan jättämättä väliin tyhjiä rivejä. Jos kohtaa ei täytetä kokonaan, kuvauksen viimeisen rivin alle on vedettävä vaakasuora viiva ja täyttämätön tila on suljettava viivalla.

3. EUR.1-tavaratodistusta hakevan viejän on oltava valmis milloin tahansa sen vievän AKT-valtion tulliviranomaisten pyynnöstä, jossa EUR.1-tavaratodistus annetaan, esittämään kaikki tarvittavat asiakirjat, joilla todistetaan tuotteiden alkuperäasema sekä tämän pöytäkirjan muiden vaatimusten täyttyminen.

4. Vievän AKT-valtion tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, jos kyseisiä tuotteita voidaan pitää AKT-valtioiden tai jonkin muun 6 artiklassa tarkoitetun maan alkuperätuotteina ja jos ne täyttävät tämän pöytäkirjan muut vaatimukset.

5. Tavaratodistuksen antavien tulliviranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tuotteiden alkuperäaseman ja tämän pöytäkirjan muiden vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi. Tätä tarkoitusta varten ne voivat vaatia mitä tahansa todistusaineistoa ja tarkastaa viejän tilejä tai tehdä muita tarpeellisina pitämiään tarkastuksia. Tavaratodistuksen antavien tulliviranomaisten on valvottava myös, että 2 kohdassa tarkoitetut lomakkeet täytetään asianmukaisesti. Ne tarkastavat erityisesti, että tuotekuvaukselle varattu kohta on täytetty siten, että siihen on mahdotonta tehdä vilpillisiä lisäyksiä.

6. EUR.1-tavaratodistuksen antamispäivä merkitään tavaratodistuksen 11 kohtaan.

7. Tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, ja se annetaan viejän käyttöön heti, kun vienti on tosiasiallisesti tapahtunut tai varmistunut.

16 artikla

Jälkikäteen annetut EUR.1-tavaratodistukset

1. Sen estämättä, mitä 15 artiklan 7 kohdassa säädetään, EUR.1-tavaratodistus voidaan poikkeuksellisesti antaa siihen merkittyjen tuotteiden viennin jälkeen, jos:

a) sitä ei ole annettu vientihetkellä erehdysten, tahattomien laiminlyöntien tai erityisolosuhteiden vuoksi; tai

b) tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että EUR.1-tavaratodistus on annettu, mutta sitä ei ole tuonnissa hyväksytty teknisistä syistä.

2. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa viejän on ilmoitettava hakemuksessaan EUR.1-tavaratodistukseen merkittyjen tuotteiden vientipaikka ja -päivä sekä perusteet pyynnölleen.

3. Tulliviranomaiset voivat antaa EUR.1-tavaratodistuksen jälkikäteen vasta todettuaan viejän hakemuksessa annettujen tietojen olevan vastaavien asiakirjojen mukaisia.

4. Jälkikäteen annettuihin EUR.1-tavaratodistuksiin on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä:

"NACHTRÄGLICH AUSGESTELLT", "DÉLIVRÉ A POSTERIORI", "RILASCIATO A POSTERIORI", "AFGEGEVEN A POSTERIORI", "ISSUED RETROSPECTIVELY", "UDSTEDT EFTERFØLGENDE", "ΕΚΔΟΘΕΝ ΕΚ ΤΩΝ ΥΣΤΕΡΩΝ", "EXPEDIDO A POSTERIORI", "EMITIDO A POSTERIORI", "ANNETTU JÄLKIKÄTEEN", "UTFÄRDAT I EFTERHAND".

5. Edellä 4 kohdassa tarkoitettu merkintä tehdään EUR.1-tavaratodistuksen kohtaan "Huomautuksia".

17 artikla

EUR.1.-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen antaminen

1. Jos EUR.1-tavaratodistus varastetaan tai se katoaa tai tuhoutuu, viejä voi pyytää todistuksen antaneilta tulliviranomaisilta kaksoiskappaleen, joka laaditaan niiden hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella.

2. Näin annettuun kaksoiskappaleeseen on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä:

"DUPLIKAT", "DUPLICATA", "DUPLICATO", "DUPLICAAT", "DUPLICATE", "ΑΝΤΙΓΡΑΦΟ", "DUPLICADO", "SEGUNDA VIA", "KAKSOISKAPPALE".

3. Edellä 2 kohdassa esitetty merkintä tehdään EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen kohtaan "Huomautuksia".

4. Kaksoiskappale, johon on merkittävä alkuperäisen EUR.1-tavaratodistuksen antamispäivämäärä, on voimassa tästä päivästä alkaen.

18 artikla

EUR.1.-tavaratodistuksen antaminen aikaisemmin annetun tai laaditun alkuperäselvityksen perusteella

Kun alkuperätuotteet asetetaan AKT-valtiossa tai yhteisössä tullitoimipaikan valvontaan, alkuperäinen alkuperäselvitys voidaan korvata yhdellä tai useammalla EUR.1-tavaratodistuksella kaikkien näiden tuotteiden tai niistä osan lähettämiseksi muualle AKT-valtioihin tai yhteisöön. Korvaavan EUR.1-tavaratodistuksen tai -tavaratodistukset antaa se tullitoimipaikka, jonka valvontaan tuotteet asetetaan.

19 artikla

Kauppalaskuilmoituksen laatimista koskevat edellytykset

1. Edellä 14 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kauppalaskuilmoituksen voivat laatia:

a) jäljempänä 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä; tai

b) kuka tahansa viejä yhdestä tai useammasta kollista muodostuvalle, yhteensä enintään 6000 euron arvosta alkuperätuotteita sisältävälle lähetykselle.

2. Kauppalaskuilmoitus voidaan laatia, jos tuotteita voidaan pitää AKT-valtioiden tai jonkin muun 6 artiklassa tarkoitetun maan alkuperätuotteina ja jos ne täyttävät tämän pöytäkirjan muut vaatimukset.

3. Viejän, joka laatii kauppalaskuilmoituksen, on oltava valmis milloin tahansa viejämaan tulliviranomaisten pyynnöstä esittämään kaikki tarvittavat asiakirjat, joilla todistetaan tuotteiden alkuperäasema ja tämän pöytäkirjan muiden vaatimusten täyttyminen.

4. Viejä laatii kauppalaskuilmoituksen kirjoittamalla koneella, leimaamalla tai painamalla kauppalaskuun, lähetysluetteloon tai muuhun kaupalliseen asiakirjaan tämän pöytäkirjan liitteessä V olevan tekstin mukaisen ilmoituksen käyttäen yhtä liitteessä annetuista erikielisistä toisinnoista ja viejämaan sisäisen lainsäädännön mukaisesti. Jos ilmoitus kirjoitetaan käsin, se on kirjoitettava musteella painokirjaimin.

5. Kauppalaskuilmoituksessa on oltava viejän käsin kirjoittama alkuperäinen allekirjoitus. Jäljempänä 20 artiklassa tarkoitettua valtuutettua viejää ei kuitenkaan vaadita allekirjoittamaan tällaisia ilmoituksia, jos hän antaa viejämaan tulliviranomaisille kirjallisen sitoumuksen, että hän ottaa jokaisesta kauppalaskuilmoituksesta, josta hänet voidaan tunnistaa, täyden vastuun, niin kuin hän olisi käsin allekirjoittanut sen.

6. Viejä voi laatia kauppalaskuilmoituksen, kun siinä tarkoitetut tuotteet viedään maasta tai viennin jälkeen, jos se esitetään tuojamaassa enintään kahden vuoden kuluessa siitä, kun siinä tarkoitetut tuotteet on tuotu maahan.

20 artikla

Valtuutettu viejä

1. Viejämaan tulliviranomaiset voivat antaa sellaiselle viejälle, joka harjoittaa liitteessä V esitettyjen kaupallista yhteistyötä koskevien määräysten soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden usein tapahtuvaa vientiä, luvan laatia kauppalaskuilmoituksia tuotteiden arvosta riippumatta. Tällaista lupaa hakevan viejän on annettava kaikki tulliviranomaisten tarpeellisina pitämät takeet tuotteiden alkuperäaseman ja muiden tässä pöytäkirjassa asetettujen vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi.

2. Tulliviranomaiset voivat asettaa valtuutetun viejän aseman myöntämiselle kaikki tarpeellisena pitämänsä edellytykset.

3. Tulliviranomaiset antavat valtuutetulle viejälle tullin lupanumeron, joka merkitään kauppalaskuilmoitukseen.

4. Tulliviranomaiset valvovat valtuutetun viejän luvankäyttöä.

5. Tulliviranomaiset voivat milloin tahansa peruuttaa luvan. Niiden on tehtävä näin silloin, kun valtuutettu viejä ei enää anna 1 kohdassa tarkoitettuja takeita tai täytä 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä taikka muutoin käyttää lupaa väärin.

21 artikla

Alkuperäselvityksen voimassaolo

1. Alkuperäselvitys on voimassa kymmenen kuukautta siitä päivästä, jona se on annettu viejämaassa, ja se on esitettävä mainitun ajan kuluessa tuojamaan tulliviranomaisille.

2. Alkuperäselvitykset, jotka esitetään tuojamaan tulliviranomaisille 1 kohdassa mainitun esittämismääräajan päätyttyä, voidaan hyväksyä etuuskohtelun soveltamista varten, jos nämä asiakirjat ovat jääneet esittämättä ennen määräajan päättymistä poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

3. Muissa myöhästymistapauksissa tuojamaan tulliviranomaiset voivat hyväksyä alkuperäselvitykset, jos tuotteet on esitetty niille ennen mainitun määräajan päättymistä.

22 artikla

Kauttakuljetusmenettely

Kun tavarat saapuvat AKT-valtioon tai MMA:han, joka on muu kuin niiden alkuperämaa, uusi neljän kuukauden voimassaoloaika alkaa päivänä, jona kauttakuljetusmaan tulliviranomaiset merkitsevät EUR.1-tavaratodistuksen 7 kohtaan:

- sanan "kauttakuljetus",

- kauttakuljetusmaan nimen,

- virallisen leiman, jonka malli on aikaisemmin toimitettu Euroopan komissiolle 31 artiklan mukaisesti,

- mainittujen merkintöjen päivämäärän.

23 artikla

Alkuperäselvityksen esittäminen

Alkuperäselvitys on esitettävä tuojamaan tulliviranomaisille tässä maassa sovellettavien menettelyjen mukaisesti. Mainitut viranomaiset voivat vaatia alkuperäselvityksen käännöksen, ja ne voivat lisäksi vaatia, että tuontitavarailmoitusta täydennetään tuojan vakuutuksella siitä, että tuotteet täyttävät liitteen V soveltamiseksi vaadittavat edellytykset.

24 artikla

Tuonti osalähetyksinä

Jos tuojan pyynnöstä harmonoidun järjestelmän XVI ja XVII jaksoon tai nimikkeisiin 7308 ja 9406 kuuluva harmonoidun järjestelmän yleisessä tulkintasäännössä 2 a tarkoitettu osiin purettu tai kokoamaton tuote tuodaan maahan osalähetyksinä tuojavaltion tulliviranomaisten määräämin edellytyksin, tulliviranomaisille esitetään tällaisesta tuotteesta yksi alkuperäselvitys ensimmäistä osalähetystä tuotaessa.

25 artikla

Poikkeukset alkuperäselvityksen esittämisestä

1. Yksityishenkilöiden yksityishenkilöille pikkulähetyksinä lähettämät tuotteet ja matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tuotteet voidaan tuoda maahan alkuperätuotteina ilman, että alkuperäselvityksen esittämistä vaaditaan, jos kyseessä ei ole kaupallinen tuonti ja tuotteiden on ilmoitettu täyttävän tässä pöytäkirjassa määrätyt vaatimukset ja kun ei ole syytä epäillä annetun ilmoituksen todenmukaisuutta. Jos tuotteet lähetetään postitse, tämä ilmoitus voidaan tehdä tulliluetteloon CN22/CN23 tai tähän asiakirjaan liitettävälle erilliselle paperille.

2. Tuontia, joka on satunnaista ja muodostuu ainoastaan vastaanottajien tai matkustajien tai heidän perheidensä henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista tuotteista, ei pidetä kaupallisena, jos näiden tuotteiden luonne tai määrä ei viittaa mihinkään kaupalliseen tarkoitukseen.

3. Näiden tuotteiden yhteisarvo ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 500 euroa pikkulähetysten osalta eikä suurempi kuin 1200 euroa matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvien tuotteiden osalta.

26 artikla

Kumulaatiota koskeva tiedotusmenettely

1. Sovellettaessa 2 artiklan 2 kohtaa ja 6 artiklan 1 kohtaa muista AKT-valtioista, yhteisöstä tai MMA:ista tulevien ainesten tämän pöytäkirjan mukainen alkuperäasema todistetaan EUR.1-tavaratodistuksella tai tämän pöytäkirjan liitteessä VI A esitetyn mallin mukaisella hankkijan ilmoituksella, jonka viejä antaa siinä valtiossa tai MMA:ssa, josta aines tulee.

2. Sovellettaessa 2 artiklan 2 kohtaa, 6 artiklan 2 kohtaa ja 6 artiklan 9 kohtaa muissa AKT-valtioissa, yhteisössä, MMA:issa tai Etelä-Afrikassa suoritettu valmistus tai käsittely todistetaan tämän pöytäkirjan liitteessä VI B esitetyn mallin mukaisella hankkijan ilmoituksella, jonka viejä antaa siinä valtiossa tai MMA:ssa, josta aines tulee.

3. Hankkijan on annettava erillinen hankkijan ilmoitus jokaisen aineslähetyksen osalta lähetystä koskevassa kauppalaskussa tai sen liitteessä taikka lähetysluettelossa tai muussa lähetystä koskevassa kaupallisessa asiakirjassa, jossa ainesten kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi.

4. Hankkijan ilmoitus voidaan laatia valmiille lomakkeelle.

5. Hankkijan ilmoitus on allekirjoitettava käsin. Kun kauppalasku ja hankkijan ilmoitus laaditaan tietokoneella, hankkijan ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse välttämättä allekirjoittaa käsin, jos hankkijayrityksessä asiasta vastaava työntekijä voidaan tunnistaa tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla siinä valtiossa, jossa hankkijan ilmoitus on laadittu. Mainitut tulliviranomaiset voivat vahvistaa tämän kohdan soveltamisen edellytykset.

6. Hankkijan ilmoitus esitetään sille vievän AKT-valtion toimivaltaiselle tullitoimipaikalle, jota on pyydetty antamaan EUR.1-tavaratodistus.

7. Ennen tämän pöytäkirjan voimaantulopäivää neljännen AKT-EY-yleissopimuksen pöytäkirjassa n:o 1 olevan 23 artiklan mukaisesti laaditut hankkijan ilmoitukset ja annetut tiedotustodistukset jäävät voimaan.

27 artikla

Todistusasiakirjat

Edellä 15 artiklan 3 kohdassa ja 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat, joita käytetään todisteena siitä, että EUR.1-tavaratodistuksessa tai kauppalaskuilmoituksessa tarkoitettuja tuotteita voidaan pitää AKT-valtioiden tai jonkin muun 6 artiklassa tarkoitetun maan alkuperätuotteina ja että ne täyttävät tämän pöytäkirjan muut vaatimukset, voivat olla muun muassa seuraavia:

a) esimerkiksi viejän tai hankkijan tileihin tai sisäiseen kirjanpitoon sisältyvät välittömät todisteet toimista, jotka tämä on suorittanut tavaroiden tuottamiseksi;

b) asiakirjat, joilla osoitetaan tuotteiden valmistuksessa käytettyjen ainesten alkuperäasema ja jotka on annettu tai laadittu AKT-valtiossa tai jossakin muussa 6 artiklassa tarkoitetussa maassa, jossa näitä asiakirjoja käytetään sisäisen lainsäädännön mukaisesti;

c) asiakirjat, joilla osoitetaan tuotteiden valmistuksessa käytettyjen ainesten valmistus tai käsittely AKT-valtioissa, yhteisössä tai MMA:issa ja jotka on annettu tai laadittu AKT-valtiossa, yhteisössä tai MMA:ssa, jossa näitä asiakirjoja käytetään sisäisen lainsäädännön mukaisesti;

d) EUR.1-tavaratodistukset tai kauppalaskuilmoitukset, joilla osoitetaan tuotteiden valmistuksessa käytettyjen ainesten alkuperäasema ja jotka on annettu tai laadittu AKT-valtioissa tai jossakin muussa 6 artiklassa tarkoitetussa maassa tämän pöytäkirjan mukaisesti.

28 artikla

Alkuperäselvityksen ja todistusasiakirjojen säilyttäminen

1. Viejän, joka hakee EUR.1-tavaratodistusta, on säilytettävä 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta.

2. Viejän, joka laatii kauppalaskuilmoituksen, on säilytettävä tämän kauppalaskuilmoituksen jäljennös ja 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta.

3. Viejämaan tulliviranomaisten, jotka antavat EUR.1-tavaratodistuksen, on säilytettävä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuslomake vähintään kolme vuotta.

4. Tuojamaan tulliviranomaisten on säilytettävä niille esitetyt EUR.1-tavaratodistukset ja kauppalaskuilmoitukset vähintään kolme vuotta.

29 artikla

Poikkeavuudet ja muotovirheet

1. Pienet poikkeavuudet alkuperäselvityksen merkintöjen ja tuotteiden tuontimuodollisuuksien täyttämiseksi tullitoimipaikassa esitettyjen asiakirjojen merkintöjen välillä eivät sinänsä tee alkuperäselvityksestä mitätöntä, jos asianmukaisesti osoitetaan, että se vastaa tulliviranomaisille esitettyjä tuotteita.

2. Alkuperäselvityksessä olevat selvät muotovirheet kuten lyöntivirheet eivät saa johtaa tämän asiakirjan hylkäämiseen, elleivät nämä virheet ole sellaisia, että ne antavat aihetta epäillä kyseisessä asiakirjassa annettujen tietojen oikeellisuutta.

30 artikla

Euroina ilmaistut määrät

1. Kansallisena valuuttana käytettävät määrät ovat euroina ilmaistavien määrien vasta-arvot kyseisenä kansallisena valuuttana euron lokakuun 1999 ensimmäisen työpäivän kurssin mukaisesti.

2. Yhteisö tarkastelee tarvittaessa euroina ilmaistuja määriä ja niiden vasta-arvoja joidenkin EY:n jäsenvaltioiden kansallisina valuuttoina ja ilmoittaa niistä tulliyhteistyökomitealle viimeistään kuukautta ennen niiden voimaantuloa. Tätä tarkastelua suorittaessaan yhteisö varmistaa, että kansallisena valuuttana käytettävät määrät eivät pienene, ja harkitsee lisäksi, onko aiheellista säilyttää näiden arvorajojen reaalivaikutus entisellään. Tätä tarkoitusta varten se voi päättää euroina ilmaistujen määrien muuttamisesta.

3. Jos tuotteet laskutetaan EY:n muun jäsenvaltion valuuttana, tuojamaa hyväksyy asianomaisen jäsenvaltion ilmoittaman määrän.

V OSASTO

HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN MENETELMÄT

31 artikla

Keskinäinen avunanto

1. AKT-valtiot toimittavat komissiolle käyttämiensä leimasinten leimanäytteet sekä niiden tulliviranomaisten osoitteet, jotka ovat toimivaltaisia antamaan EUR.1-tavaratodistuksia ja suorittamaan EUR.1-tavaratodistusten ja kauppalaskuilmoitusten jälkitarkastuksia.

EUR.1.-tavaratodistukset ja kauppalaskuilmoitukset hyväksytään etuuskohtelun soveltamista varten siitä päivästä, jona komissio saa kyseiset tiedot.

Komissio välittää nämä tiedot jäsenvaltioiden tulliviranomaisille.

2. Sen varmistamiseksi, että tätä pöytäkirjaa sovelletaan oikein, yhteisö, MMA:t ja AKT-valtiot avustavat toisiaan toimivaltaisten tullihallintojen välityksellä tarkastaessaan EUR.1-tavaratodistusten, kauppalaskuilmoitusten ja hankkijan ilmoitusten aitoutta sekä näissä asiakirjoissa annettujen tietojen oikeellisuutta.

Viranomaiset, joilta apua pyydetään, toimittavat tarvittavat tiedot niistä olosuhteista, joissa tuote on valmistettu, ja ilmoittavat erityisesti, millä edellytyksillä alkuperäsääntöjä on noudatettu asianomaisissa AKT-valtioissa, jäsenvaltioissa tai MMA:issa.

32 artikla

Alkuperäselvityksen tarkastaminen

1. Alkuperäselvityksen jälkitarkastus suoritetaan pistokokein tai aina kun tuojamaan tulliviranomaisilla on aihetta epäillä tällaisten asiakirjojen aitoutta, tuotteiden alkuperäasemaa tai muiden tässä pöytäkirjassa määrättyjen vaatimusten täyttymistä.

2. Edellä 1 kohdan määräyksiä sovellettaessa tuojamaan tulliviranomaiset palauttavat viejämaan tulliviranomaisille EUR.1-tavaratodistuksen ja kauppalaskun, jos se on esitetty, kauppalaskuilmoituksen tai näiden asiakirjojen jäljennökset ja esittävät tarvittaessa perusteet tiedustelun tekemiseen. Jälkitarkastuspyynnön tueksi toimitetaan kaikki asiakirjat ja saadut tiedot, joiden perusteella alkuperäselvityksessä olevia tietoja voidaan epäillä virheellisiksi.

3. Tarkastuksen suorittavat viejämaan tulliviranomaiset. Tätä varten niillä on oikeus vaatia todistusaineistoa ja tarkastaa viejän tilejä tai tehdä muita tarpeelliseksi katsomiaan tarkastuksia.

4. Jos tuojamaan tulliviranomaiset päättävät lykätä etuuskohtelun myöntämistä kyseisille tuotteille siihen asti, kunnes tarkastuksen tulokset on saatu, ne voivat luovuttaa tuotteet tuojalle, jos tarpeellisiksi katsotut varmuustoimenpiteet toteutetaan.

5. Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille niin pian kuin mahdollista. Näistä tuloksista on käytävä selvästi ilmi, ovatko asiakirjat aitoja ja voidaanko kyseisiä tuotteita pitää AKT-valtioiden tai jonkin muun 6 artiklassa tarkoitetun maan alkuperätuotteina ja täyttävätkö ne tämän pöytäkirjan muut vaatimukset.

6. Jos epäilyyn aihetta antaneessa tapauksessa vastausta ei ole saatu kymmenen kuukauden kuluessa tarkastuspyynnön päivämäärästä tai saadussa vastauksessa ei ole riittävästi tietoja sen ratkaisemiseksi, ovatko kyseiset asiakirjat aitoja tai mikä on tavaroiden tosiasiallinen alkuperä, tarkastamista pyytäneet tulliviranomaiset epäävät etuuskohtelun myöntämisen, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa.

7. Jos tarkastusmenettely tai muut käytettävissä olevat tiedot näyttävät osoittavan, että tämän pöytäkirjan määräyksiä rikotaan, AKT-valtio suorittaa omasta aloitteestaan tai yhteisön pyynnöstä tarvittavat tutkimukset tai toteuttaa toimenpiteet tällaisten tutkimusten suorittamiseksi asianmukaista kiireellisyyttä noudattaen, jotta tällaiset rikkomukset voidaan todeta ja estää; tätä tarkoitusta varten asianomainen AKT-valtio voi pyytää yhteisöä osallistumaan näihin tutkimuksiin.

33 artikla

Hankkijan ilmoitusten tarkastaminen

1. Hankkijan ilmoituksen tarkastus voidaan suorittaa pistokokein tai aina kun tuojamaan tulliviranomaisilla on aihetta epäillä asiakirjan aitoutta tai kyseisten ainesten tosiasiallista alkuperää koskevien tietojen oikeellisuutta ja täydellisyyttä.

2. Tulliviranomaiset, joille hankkijan ilmoitus esitetään, voivat pyytää sen valtion tulliviranomaisia, jossa ilmoitus on laadittu, antamaan tämän pöytäkirjan liitteessä VII esitetyn mallin mukaisen tiedotustodistuksen. Vaihtoehtoisesti tulliviranomaiset, joille hankkijan ilmoitus esitetään, voivat pyytää viejää esittämään sen valtion tulliviranomaisten antaman tiedotustodistuksen, jossa ilmoitus on laadittu.

Tiedotustodistuksen antaneen tullitoimipaikan on säilytettävä todistuksen jäljennös vähintään kolme vuotta.

3. Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille niin pian kuin mahdollista. Näistä tuloksista on käytävä selkeästi ilmi, onko ainesten asemaa koskeva ilmoitus oikea.

4. Tarkastuksia varten hankkijoiden on säilytettävä ilmoituksen sisältävän asiakirjan jäljennös sekä kaikki tarvittavat todisteet ainesten tosiasiallisesta asemasta vähintään kolme vuotta.

5. Sen valtion tulliviranomaisilla, jossa hankkijan ilmoitus on laadittu, on oikeus vaatia todistusaineistoa tai tehdä tarpeelliseksi katsomiaan tarkastuksia hankkijan ilmoituksen oikeellisuuden tarkastamiseksi.

6. Virheellisen hankkijan ilmoituksen perusteella annettuja tai laadittuja EUR.1-tavaratodistuksia tai kauppalaskuilmoituksia pidetään mitättöminä.

34 artikla

Riitojen ratkaisu

Jos 32 ja 33 artiklassa määrätyistä tarkastusmenettelyistä syntyy riita, jota tarkastusta pyytävät ja sen suorittamisesta vastuussa olevat tulliviranomaiset eivät pysty keskenään sopimaan, tai jos syntyy kysymys tämän pöytäkirjan tulkinnasta, asia saatetaan tulliyhteistyökomitean ratkaistavaksi.

Tuojan ja tuojamaan tulliviranomaisten väliset riidat ratkaistaan aina kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti.

35 artikla

Seuraamukset

Seuraamuksia määrätään jokaiselle, joka laatii tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tuotteille etuuskohtelun.

36 artikla

Vapaa-alueet

1. AKT-valtiot toteuttavat kaikki tarpeelliset toimenpiteet taatakseen, että alkuperäselvityksen tai hankkijan ilmoituksen seuraamia kaupan kohteena olevia tuotteita, joita kuljetuksen aikana pidetään niiden alueella sijaitsevilla vapaa-alueilla, ei vaihdeta toisiin tavaroihin ja että niille ei suoriteta muita toimenpiteitä kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarkoitetut tavanomaiset toimenpiteet.

2. Poiketen 1 kohtaan sisältyvistä määräyksistä, kun EUR.1-tavaratodistuksen seuraamia alkuperätuotteita tuodaan vapaa-alueelle ja niitä valmistetaan tai käsitellään siellä, kyseisten viranomaisten on viejän pyynnöstä annettava uusi EUR.1-todistus, jos suoritettu valmistus tai käsittely on tämän pöytäkirjan mukaista.

37 artikla

Tulliyhteistyökomitea

1. Perustetaan tulliyhteistyökomitea, jäljempänä 'komitea', jonka tehtävänä on toteuttaa hallinnollista yhteistyötä tämän pöytäkirjan moitteettomaksi ja yhdenmukaiseksi soveltamiseksi ja hoitaa kaikkia muita sille annettavia tullialan tehtäviä.

2. Komitea tarkastelee säännöllisin väliajoin alkuperäsääntöjen soveltamisen vaikutusta AKT-valtioihin ja erityisesti vähiten kehittyneisiin AKT-valtioihin sekä antaa ministerineuvostolle suosituksia aiheellisista toimenpiteistä.

3. Komitea tekee kumulaatiota koskevat päätökset 6 artiklassa määrätyin edellytyksin.

4. Komitea tekee tästä pöytäkirjasta poikkeamista koskevat päätökset 38 artiklassa määrätyin edellytyksin.

5. Komitea kokoontuu säännöllisesti, erityisesti valmistelemaan 40 artiklan mukaisia ministerineuvoston päätöksiä.

6. Komitea muodostuu jäsenvaltioiden asiantuntijoista ja komission tulliasioista vastaavista virkamiehistä sekä AKT-valtioita edustavista asiantuntijoista ja AKT-valtioiden alueellisten ryhmien tulliasioista vastaavista virkamiehistä. Komitea voi tarvittaessa käyttää asianmukaista asiantuntija-apua.

38 artikla

Poikkeukset

1. Komitea voi hyväksyä poikkeuksia tästä pöytäkirjasta, jos se on olemassa olevien elinkeinojen kehittämisen tai uusien elinkeinojen luomisen vuoksi perusteltua.

Asianomainen AKT-valtio tai asianomaiset AKT-valtiot ilmoittavat yhteisölle poikkeuspyynnöstään ja perustelevat sen 2 kohdan mukaisesti joko ennen kuin tai samaan aikaan kuin ne esittävät asian komitealle.

Yhteisö myöntyy kaikkiin niihin AKT-valtioiden pyyntöihin, jotka ovat tämän artiklan mukaisesti asianmukaisesti perusteltuja ja joista ei voi aiheutua vakavaa haittaa yhteisön vakiintuneelle elinkeinolle.

2. Tulliyhteistyökomitean suorittaman poikkeuspyyntöjen tutkimisen helpottamiseksi poikkeusta pyytävä AKT-valtio esittää pyyntönsä tueksi tämän pöytäkirjan liitteessä VIII esitetyn mallin mukaisella lomakkeella mahdollisimman täydelliset tiedot erityisesti seuraavista seikoista:

- lopullisen tuotteen kuvaus,

- kolmansien maiden alkuperäainesten luonne ja määrä, AKT-valtioiden,

- yhteisön tai MMA:iden alkuperäainesten tai niissä käsiteltyjen ainesten luonne ja määrä,

- valmistusmenetelmät,

- arvonlisäys,

- asianomaisen yrityksen henkilöstön määrä,

- yhteisöön suuntautuvan viennin ennakolta arvioitu määrä,

- muut mahdolliset raaka-ainelähteet,

- pyydetyn määräajan perusteet ottaen huomioon pyrkimykset uusien hankintalähteiden löytämiseksi,

- muut huomautukset.

Samoja sääntöjä sovelletaan pidennystä koskeviin pyyntöihin.

Komitea voi muuttaa lomaketta.

3. Pyyntöjä tutkittaessa otetaan huomioon erityisesti:

a) asianomaisen AKT-valtion tai asianomaisten AKT-valtioiden kehitystaso tai maantieteellinen sijainti;

b) tapaukset, joissa voimassa olevien alkuperäsääntöjen soveltaminen vaikuttaisi merkittävästi AKT-valtion olemassa olevan tuotannonalan kykyyn jatkaa vientiä yhteisöön, ja erityisesti tapaukset, joissa tämä johtaisi kyseisen tuotannonalan loppumiseen;

c) erityistapaukset, joissa voidaan selkeästi osoittaa, että alkuperäsäännöt voisivat estää merkittäviä sijoituksia tuotannonalaan ja joissa sijoitusohjelman toteuttamista edistävä poikkeus mahdollistaisi näiden sääntöjen asteittaisen noudattamisen.

4. Kaikissa tapauksissa on tutkittava, voidaanko ongelma ratkaista alkuperäkumulaatiota koskevien sääntöjen avulla.

5. Tämän lisäksi, jos poikkeuspyyntö koskee vähiten kehittyneisiin kuuluvaa tai sellaista AKT-valtiota, joka on saarivaltio, se tutkitaan myönteisessä hengessä ottaen huomioon erityisesti:

a) tehtävien päätösten taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset, erityisesti niiden vaikutukset työllisyyteen;

b) tarve soveltaa poikkeusta määräaikana, kun otetaan huomioon asianomaisen AKT-valtion erityistilanne ja ongelmat.

6. Pyyntöjä tutkittaessa otetaan tapauskohtaisesti erityisesti huomioon mahdollisuus antaa alkuperäasema tuotteille, jotka sisältävät naapureina olevien kehitysmaiden, vähiten kehittyneiden maiden taikka sellaisten kehitysmaiden alkuperäaineksia, joiden kanssa yhdellä tai useammalla AKT-valtiolla on erityissuhteet, jos tyydyttävän hallinnollisen yhteistyön aloittaminen on mahdollista.

7. Poikkeus myönnetään, jos asianomaisessa AKT-valtiossa tai asianomaisissa AKT-valtioissa käytettyjen ei-alkuperätuotteiden arvonlisäys on vähintään 45 prosenttia lopullisen tuotteen arvosta edellyttäen, ettei poikkeus ole sellainen, että se aiheuttaa vakavaa haittaa yhteisön tai yhden tai useamman sen jäsenvaltion jollekin talouselämän alalle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1-6 kohdan soveltamista.

8. Sen estämättä, mitä 1-7 kohdassa määrätään, tonnikalasäilykkeitä ja tonnikalafileitä (ns. loins) koskevat poikkeukset myönnetään ainoastaan 8000 tonnin vuotuisen kiintiön rajoissa tonnikalasäilykkeiden osalta ja 2000 tonnin vuotuisen kiintiön rajoissa tonnikalafileiden osalta.

AKT-valtiot esittävät edellä mainittujen kiintiöiden mukaiset poikkeushakemukset tulliyhteistyökomitealle, joka myöntää poikkeukset automaattisesti ja saattaa ne voimaan päätöksellään.

9. Komitea toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että päätös tehdään mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa 75 työpäivän kuluessa siitä, kun komitean EY-puheenjohtaja on ottanut pyynnön vastaan. Jos yhteisö ei ilmoita AKT-valtioille pyyntöä koskevaa kantaansa tämän määräajan kuluessa, pyyntö katsotaan hyväksytyksi. Jos tulliyhteistyökomitea ei tee päätöstä, suurlähettiläskomitea tekee päätöksen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona asia on sille esitetty.

10. a) Poikkeukset ovat voimassa komitean vahvistaman määräajan, yleensä viisi vuotta.

b) Poikkeuspäätöksessä voidaan määrätä mahdollisuudesta uusia poikkeus ilman, että komitean on tarpeen tehdä uusi päätös, jos asianomainen AKT-valtio tai asianomaiset AKT-valtiot esittävät kolme kuukautta ennen kulloisenkin määräajan päättymistä todisteet siitä, että ne eivät edelleenkään voi noudattaa niitä tämän pöytäkirjan määräyksiä, joista poikkeus on myönnetty.

Jos pidennystä vastustetaan, komitea tutkii vastalauseen mahdollisimman nopeasti ja päättää, pidennetäänkö poikkeusta vai ei. Komitea toimii 9 kohdan määräysten mukaisesti. Poikkeuksen soveltamisen keskeytymisen välttämiseksi toteutetaan kaikki tarvittavat toimenpiteet.

c) Komitea voi a ja b alakohdassa tarkoitettuina määräaikoina tarkastella uudelleen poikkeuksen soveltamisedellytyksiä, jos ilmenee, että poikkeuksen myöntämisperusteissa on tapahtunut merkittävä muutos. Tarkastelun päätyttyä se voi muuttaa päätöstään poikkeuksen soveltamisalan tai minkä tahansa muun aiemmin määrätyn edellytyksen osalta.

VI OSASTO

CEUTA JA MELILLA

39 artikla

Erityisedellytykset

1. Tässä pöytäkirjassa käytettyyn ilmaisuun "yhteisö" ei sisälly Ceuta eikä Melilla. Ilmaisuun "yhteisön alkuperätuotteet" eivät sisälly Ceutan eikä Melillan alkuperätuotteet.

2. Tätä pöytäkirjaa sovelletaan soveltuvin osin määritettäessä, voidaanko tuotteita pitää AKT-valtioiden alkuperätuotteina tuotaessa niitä Ceutaan ja Melillaan.

3. Jos Ceutassa, Melillassa, MMA:issa tai yhteisössä kokonaan tuotettuja tuotteita valmistetaan tai käsitellään AKT-valtioissa, niitä pidetään AKT-valtioissa kokonaan tuotettuina.

4. Ceutassa, Melillassa, MMA:issa tai yhteisössä suoritettua valmistusta tai käsittelyä pidetään AKT-valtioissa suoritettuna, jos aineksia valmistetaan tai käsitellään edelleen AKT-valtioissa.

5. Edellä 3 ja 4 kohtaa sovellettaessa 5 artiklassa lueteltuja riittämättömiä valmistus- tai käsittelytoimia ei pidetä valmistuksena tai käsittelynä.

6. Ceutaa ja Melillaa pidetään yhtenä alueena.

VII OSASTO

LOPPUMÄÄRÄYKSET

40 artikla

Alkuperäsääntöjen tarkistus

Ministerineuvosto tarkastelee liitteessä V olevan 7 artiklan määräysten mukaisesti vuosittain tai aina, kun AKT-valtiot tai yhteisö sitä pyytävät, tämän pöytäkirjan määräysten soveltamista ja niiden taloudellisia vaikutuksia tarpeellisten muutosten tai mukautusten tekemiseksi.

Ministerineuvosto ottaa huomioon muun muassa teknologian kehityksen vaikutuksen alkuperäsääntöihin.

Tehdyt päätökset pannaan mahdollisimman nopeasti täytäntöön.

41 artikla

Liitteet

Tämän pöytäkirjan liitteet ovat erottamaton osa pöytäkirjaa.

42 artikla

Pöytäkirjan täytäntöönpano

Yhteisö ja AKT-valtiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet tämän pöytäkirjan täytäntöön panemiseksi.

Pöytäkirjan 1 liite I

ALKUHUOMAUTUKSET LIITTEESSÄ II OLEVAAN LUETTELOON

1 huomautus:

Luettelossa asetetaan edellytykset, jotka tuotteiden on täytettävä, jotta niitä voitaisiin pitää tämän pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä.

2 huomautus:

1. Luettelon kahdessa ensimmäisessä sarakkeessa kuvataan valmis tuote. Ensimmäisessä sarakkeessa on harmonoidussa järjestelmässä käytetty nimikkeen tai ryhmän numero ja toisessa sarakkeessa harmonoidussa järjestelmässä tästä nimikkeestä tai ryhmästä käytetty tavaran kuvaus. Jokaisen kahden ensimmäisen sarakkeen merkinnän osalta on sääntöä 3 tai 4 sarakkeessa. Jos ensimmäisen sarakkeen numeron edessä on tietyissä tapauksissa "ex", tämä tarkoittaa, että 3 tai 4 sarakkeen sääntöä sovelletaan ainoastaan 2 sarakkeessa mainittuun nimikkeen osaan.

2. Kun 1 sarakkeessa on koottu yhteen useita nimikkeitä tai mainittu ryhmän numero ja 2 sarakkeessa on tämän vuoksi yleisluonteinen tavaran kuvaus, vastaavaa 3 tai 4 sarakkeen sääntöä sovelletaan kaikkiin niihin tuotteisiin, jotka harmonoidussa järjestelmässä luokitellaan kyseisen ryhmän nimikkeisiin tai johonkin nimikkeistä, jotka on koottu 1 sarakkeeseen.

3. Kun tässä luettelossa on eri sääntöjä, joita sovelletaan samaan nimikkeeseen kuuluviin eri tuotteisiin, jokaisessa luetelmakohdassa on sen nimikkeen tavaran kuvaus, jota viereinen 3 tai 4 sarakkeen sääntö koskee.

4. Kun kahden ensimmäisen sarakkeen merkinnälle on sääntö sekä 3 että 4 sarakkeessa, viejä voi valintansa mukaan soveltaa joko 3 tai 4 sarakkeessa olevaa sääntöä. Jos 4 sarakkeessa ei ole alkuperäsääntöä, on sovellettava 3 sarakkeen sääntöä.

3 huomautus:

1. Tämän pöytäkirjan 4 artiklan määräyksiä alkuperäaseman saaneista, muiden tuotteiden valmistuksessa käytettävistä tuotteista sovelletaan riippumatta siitä, onko tämä asema saatu siinä tehtaassa, jossa nämä tuotteet käytetään vai jossakin muussa yhteisön tai AKT-valtioiden tehtaassa.

Esimerkki:

Nimikkeeseen 8407 kuuluva moottori, jonka osalta säännössä määrätään, että mahdollisesti käytettävien ei-alkuperäainesten arvo saa olla enintään 40 prosenttia vapaasti tehtaalla -hinnasta, on valmistettu nimikkeeseen ex 7224 kuuluvasta muusta takomalla esimuokatusta seosteräksestä.

Jos tämä esimuokattu teräs on taottu yhteisössä ei-alkuperätuotetta olevasta valanteesta, se on jo saanut alkuperäaseman luettelossa vahvistetun nimikkeen ex 7224 tuotteita koskevan säännön nojalla. Esimuokattua terästä voidaan pitää moottorin arvoa laskettaessa alkuperätuotteena riippumatta siitä, onko esimuokattu teräs tuotettu samassa tehtaassa tai jossakin muussa yhteisön tehtaassa. Valanteen, joka ei ole alkuperätuote, arvoa ei siten oteta huomioon laskettaessa käytettävien ei-alkuperäainesten arvoa.

2. Luettelon säännössä vahvistetaan suoritettavan valmistuksen tai käsittelyn vähimmäismäärä; tästä seuraa, että sen ylittävä valmistus tai käsittely antaa myös alkuperäaseman ja sitä vähempi valmistus tai käsittely taas ei anna alkuperäasemaa. Toisin sanoen, jos säännössä määrätään, että tietyllä valmistusasteella olevia ei-alkuperäaineksia saadaan käyttää, on sitä aiemmalla valmistusasteella olevien tällaisten ainesten käyttö myös sallittua, mutta sen sijaan myöhemmällä valmistusasteella olevien ainesten käyttö ei ole.

3. Kun säännössä määrätään, että "minkä tahansa nimikkeen aineksia" saadaan käyttää, myös aineksia, jotka kuuluvat samaan nimikkeeseen kuin tuote, saadaan käyttää ottaen kuitenkin huomioon sääntöön mahdollisesti sisältyvät erityisrajoitukset. Ilmaisulla "valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista, myös muista nimikkeen ... aineksista" tarkoitetaan kuitenkin, että ainoastaan sellaisia samaan nimikkeeseen kuin tuote kuuluvia aineksia saadaan käyttää, joiden kuvaus on erilainen kuin tuotteella on luettelon 2 sarakkeessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3.2 huomautuksen soveltamista.

4. Kun luettelon säännössä määrätään, että tuote voidaan valmistaa useammasta kuin yhdestä aineksesta, tämä tarkoittaa, että yhtä tai useampaa näistä aineksista saadaan käyttää. Säännössä ei vaadita, että niitä kaikkia käytetään.

Esimerkki:

Nimikkeisiin 5208-5212 kuuluviin kankaisiin sovellettavassa säännössä määrätään, että luonnonkuituja saadaan käyttää ja että muun muassa kemiallisia aineita saadaan myös käyttää. Tämä sääntö ei tarkoita, että on käytettävä molempia; on mahdollista käyttää vain toista näistä aineksista tai molempia yhdessä.

5. Kun luettelon säännössä määrätään, että tuote on valmistettava tietystä aineksesta, tämä edellytys ei luonnollisesti estä käyttämästä muita aineksia, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että ne eivät voi täyttää sääntöä (katso myös 6.3 huomautus tekstiilien osalta).

Esimerkki:

Nimikkeen 1904 elintarvikevalmisteita koskeva sääntö, jossa nimenomaan suljetaan pois viljan ja viljatuotteiden käyttö, ei estä kivennäissuolojen, kemikaalien ja muiden lisäaineiden käyttöä, joita ei valmisteta viljasta.

Tätä ei kuitenkaan sovelleta tuotteisiin, joita, vaikka niitä ei voida valmistaa luettelossa nimenomaisesti mainituista aineksista, voidaan valmistaa luonteeltaan samanlaisesta, aiemmalla valmistusasteella olevasta aineksesta.

Esimerkki:

Jos sellaisen kuitukankaasta tehdyn vaatteen osalta, joka kuuluu 62 ryhmän nimikkeeseen, ainoastaan ei-alkuperätuotetta olevan langan käyttö on sallittua, ei ole mahdollista aloittaa valmistusta kuitukankaasta, vaikka kuitukangasta ei tavallisesti voidakaan tehdä langasta. Tällaisissa tapauksissa lähtöaineksen olisi tavallisesti oltava lankaa edeltävällä asteella, toisin sanoen kuituasteella.

6. Jos luettelon säännössä määrätään kaksi prosenttimäärää enimmäisarvoksi ei-alkuperäaineksille, joita voidaan käyttää, näitä prosenttimääriä ei saada laskea yhteen. Toisin sanoen kaikkien käytettyjen ei-alkuperäainesten enimmäisarvo ei saa koskaan olla suurempi kuin korkein kyseisistä prosenttimääristä. Lisäksi yksittäisiä prosenttimääriä ei saa ylittää niiden ainesten osalta, joita ne koskevat.

4 huomautus:

1. Luettelossa käytetyllä ilmaisulla "luonnonkuidut" tarkoitetaan muita kuituja kuin muunto- ja synteettikuituja. Se rajoittuu kehruuta edeltävillä valmistusasteilla oleviin kuituihin ja siihen kuuluvat myös jätteet ja, jollei toisin mainita, kuidut, jotka on karstattu, kammattu tai muulla tavoin valmistettu, mutta joita ei ole kehrätty.

2. Ilmaisuun "luonnonkuidut" kuuluvat nimikkeen 0503 jouhi, nimikkeiden 5002 ja 5003 silkki, nimikkeiden 5101-5105 villakuidut ja hieno ja karkea eläimenkarva, nimikkeiden 5201-5203 puuvillakuidut ja nimikkeiden 5301-5305 muut kasvitekstiilikuidut.

3. Ilmaisuja "tekstiilimassa", "kemialliset aineet" ja "paperinvalmistusaineet" käytetään luettelossa kuvaamaan 50-63 ryhmään kuulumattomia aineksia, joita voidaan käyttää muunto-, synteetti- tai paperikuitujen tai -lankojen valmistukseen.

4. Luettelossa käytettyyn ilmaisuun "katkotut tekokuidut" kuuluvat nimikkeiden 5501-5507 synteetti- tai muuntokuitufilamenttitouvi, synteetti- tai muuntokatkokuidut tai niiden jätteet.

5 huomautus:

1. Sellaisen tuotteen osalta, johon luettelossa liittyy viittaus tähän huomautukseen, luettelon 3 sarakkeessa vahvistettuja edellytyksiä ei saada soveltaa niiden valmistuksessa käytettyihin perustekstiiliaineisiin, joiden paino yhteensä on enintään 10 prosenttia kaikkien käytettyjen perustekstiiliaineiden yhteispainosta (katso myös 5.3 ja 5.4 huomautus jäljempänä).

2. Edellä 5.1 huomautuksessa mainittua poikkeusta voidaan kuitenkin soveltaa ainoastaan sekoitetuotteisiin, jotka on tehty kahdesta tai useammasta perustekstiiliaineesta.

Perustekstiiliaineet ovat seuraavat:

- silkki

- villa

- karkea eläimenkarva

- hieno eläimenkarva

- jouhet

- puuvilla

- paperinvalmistusaineet ja paperi

- pellava

- hamppu

- juutti ja muut niinitekstiilikuidut

- sisali ja muut Agave-sukuisista kasveista saadut tekstiilikuidut

- kookoskuidut, manilla, rami ja muut kasvitekstiilikuidut

- synteettikuitufilamentit

- muuntokuitufilamentit

- sähköä johtavat filamentit

- polypropeenista valmistetut synteettikatkokuidut

- polyesteristä valmistetut synteettikatkokuidut

- polyamidista valmistetut synteettikatkokuidut

- polyakryylinitriilistä valmistetut synteettikatkokuidut

- polyimidistä valmistetut synteettikatkokuidut

- polytetrafluorieteenistä valmistetut synteettikatkokuidut

- polyfenyleenisulfidista valmistetut synteettikatkokuidut

- polyvinyylikloridista valmistetut synteettikatkokuidut

- muut synteettikatkokuidut

- viskoosista valmistetut muuntokatkokuidut

- muut muuntokatkokuidut

- segmentoitu polyuretaania oleva lanka, jossa on joustavia polyeetterisegmenttejä, myös kierrepäällystetty

- segmentoitu polyuretaania oleva lanka, jossa on joustavia polyesterisegmenttejä, myös kierrepäällystetty

- nimikkeen 5605 tuotteet (metalloitu lanka), joissa on kaistaleita, jotka koostuvat enintään 5 mm leveästä kahden muovikelmun väliin joko värittömällä tai värillisellä liimalla kiinnitetystä, alumiinifoliota tai muovikelmua, myös alumiinijauheella peitettyä, olevasta sydämestä

- muut nimikkeen 5605 tuotteet.

Esimerkki:

Nimikkeen 5205 lanka, joka on tehty nimikkeen 5203 puuvillakuiduista ja nimikkeen 5506 synteettikatkokuiduista, on sekoitelanka. Sen vuoksi ei-alkuperätuotteita olevia synteettikatkokuituja, jotka eivät täytä alkuperäsääntöjä (joissa edellytetään valmistusta kemiallisista aineista tai tekstiilimassasta), saa käyttää enintään 10 prosenttia langan painosta.

Esimerkki:

Nimikkeen 5112 villakangas, joka on tehty nimikkeen 5107 villalangasta ja nimikkeen 5509 synteettikatkokuitulangasta, on sekoitekangas. Sen vuoksi synteettikuitulankaa, joka ei täytä alkuperäsääntöjä (joissa edellytetään valmistusta kemiallisista aineista tai tekstiilimassasta), tai villalankaa, joka ei täytä alkuperäsääntöjä (joissa edellytetään valmistusta karstaamattomista tai kampaamattomista tai muuten kehruuta varten käsittelemättömistä luonnonkuiduista), tai näiden kahden lankatyypin sekoitusta saa käyttää, jos niiden yhteispaino on enintään 10 prosenttia kankaan painosta.

Esimerkki:

Nimikkeen 5802 tuftattu tekstiilikangas, joka on tehty nimikkeen 5205 puuvillalangasta ja nimikkeen 5210 puuvillakankaasta, on sekoitetuote ainoastaan, jos puuvillakangas itsessään on sekoitekangas, joka on tehty kahdesta eri nimikkeeseen luokiteltavasta langasta, tai jos käytetyt puuvillalangat itsessään ovat sekoitetuotteita.

Esimerkki:

Jos kyseinen tuftattu tekstiilikangas on tehty nimikkeen 5205 puuvillalangasta ja nimikkeen 5407 synteettikuitukankaasta, on selvää, että käytettävät langat ovat kahta eri perustekstiiliainetta ja tuftattu tekstiilikangas on näin ollen sekoitetuote.

3. Tuotteissa, joissa on "segmentoitua polyuretaania olevaa, myös kierrepäällystettyä lankaa, jossa on joustavia polyeetterisegmenttejä", tämä poikkeus on tällaisen langan osalta 20 prosenttia.

4. Tuotteissa, joissa on "kaistaleita, jotka koostuvat enintään 5 mm leveästä kahden muovikelmun väliin liimalla kiinnitetystä, alumiinifoliota tai muovikelmua, myös alumiinijauheella peitettyä, olevasta sydämestä", tämä poikkeus on 30 prosenttia tällaisen kaistaleen osalta.

6 huomautus:

1. Niissä tekstiilituotteissa, joiden kohdalla luettelossa on alaviite tähän alkuhuomautukseen, saadaan käyttää tekstiiliainetta olevia koristeita ja tarvikkeita, jotka eivät täytä kyseistä sovitettua tuotetta koskevaa luettelon 3 sarakkeen sääntöä, jos niiden paino on enintään 10 prosenttia kaikkien käytettyjen tekstiiliaineiden yhteispainosta.

Tekstiiliainetta olevia koristeita ja tarvikkeita ovat 50-63 ryhmään luokiteltavat koristeet ja tarvikkeet. Vuoria ja välivuoria ei pidetä koristeina tai tarvikkeina.

2. Muuta kuin tekstiiliainetta olevien koristeiden ja tarvikkeiden tai muiden käytettyjen ainesten, jotka sisältävät tekstiiliä, ei tarvitse täyttää 3 sarakkeessa esitettyjä edellytyksiä, vaikka ne eivät kuulu 3.5 huomautuksen soveltamisalaan.

3. Edellä olevan 3.5 huomautuksen mukaisesti ei-alkuperätuotteita olevia muuta kuin tekstiiliainetta olevia koristeita ja tarvikkeita tai muita tuotteita, jotka eivät sisällä tekstiilejä, saa kuitenkin käyttää vapaasti, jos niitä ei voida valmistaa 3 sarakkeessa luetelluista aineksista.

- Jos luettelon säännössä esimerkiksi(1) määrätään, että tietyn tekstiilitavaran, esimerkiksi puseron, valmistuksessa on käytettävä lankaa, tämä ei estä metallitavaroiden kuten nappien käyttöä, koska niitä ei voi valmistaa tekstiiliaineesta.

4. Prosenttisääntöä sovellettaessa on käytettyjen ei-alkuperäainesten arvoa laskettaessa otettava huomioon koristeiden ja tarvikkeiden arvo.

7 huomautus:

1. Nimikkeissä ex 2707, 2713-2715, ex 2901, ex 2902 ja ex 3403 ilmaisulla "tietty käsittely" tarkoitetaan seuraavia toimintoja:

a) tyhjötislaus;

b) toistotislaus perusteellisen jakotislausmenetelmän avulla(2);

c) krakkaus;

d) reformointi;

e) uuttaminen valikoivien liuottimien avulla;

f) käsittely, jossa yhdistyvät kaikki seuraavat toiminnot: käsittely tiivistetyllä rikkihapolla, oleumilla tai rikkitrioksidilla; neutralointi emäksisillä aineilla; värinpoisto ja puhdistus luonnostaan aktiivisilla maalajeilla, aktivoiduilla maalajeilla, aktiivihiilellä tai bauksiitilla;

g) polymerointi;

h) alkylointi;

i) isomerointi;

2. Nimikkeissä 2710, 2711 ja 2712 ilmaisulla "tietty käsittely" tarkoitetaan seuraavia toimintoja:

a) tyhjötislaus;

b) toistotislaus perusteellisen jakotislausmenetelmän avulla(3);

c) krakkaus;

d) reformointi;

e) uuttaminen valikoivien liuottimien avulla;

f) käsittely, jossa yhdistyvät kaikki seuraavat toiminnot: käsittely tiivistetyllä rikkihapolla, oleumilla tai rikkitrioksidilla; neutralointi emäksisillä aineilla; värinpoisto ja puhdistus luonnostaan aktiivisilla maalajeilla, aktivoiduilla maalajeilla, aktiivihiilellä tai bauksiitilla;

g) polymerointi;

h) alkylointi;

i) isomerointi;

j) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710 kuuluvien raskasöljyjen osalta rikinpoisto vedyn avulla, jonka tuloksena valmistettujen tuotteiden rikkipitoisuus vähenee vähintään 85 prosenttia (ASTM D 1266-59 T -menetelmä);

k) ainoastaan nimikkeeseen 2710 kuuluvien tuotteiden osalta parafiinin poisto muun menetelmän avulla kuin suodattamalla;

l) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710 kuuluvien raskasöljyjen osalta vetykäsittely suuremmassa kuin 20 baarin paineessa ja suuremmassa kuin 250 °C:n lämpötilassa katalysaattoria käyttäen, muussa kuin rikinpoistotarkoituksessa, kun vety on aktiivisena aineena kemiallisessa reaktiossa. Nimikkeen ex 2710 voiteluöljyjen jatkokäsittelyä vedyn avulla (esimerkiksi vedyn avulla tapahtuva viimeistely eli "hydrofinishing" tai värinpoisto) erityisesti värin tai stabiliteetin parantamiseksi ei kuitenkaan pidetä tiettynä käsittelynä;

m) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710 kuuluvien polttoöljyjen osalta ilmatislaus, jos vähemmän kuin 30 tilavuusprosenttia näistä tuotteista (hävikki mukaan lukien) tislautuu 300 °C:n lämpötilassa ASTM D 86 -menetelmän avulla määritettynä;

n) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710 kuuluvien raskasöljyjen, muiden kuin kaasuöljyjen ja polttoöljyjen, osalta käsittely suurtaajuudella toimivan sähköisen huiskupurkauksen avulla.

3. Nimikkeissä ex 2707, 2713-2715, ex 2901, ex 2902 ja ex 3403 yksinkertaiset toiminnot kuten puhdistus, dekantointi, suolan poisto, veden erotus, suodatus, värjäys, merkintä, rikkipitoisuuden lisääminen sekoittamalla tuotteita, joilla on erilaiset rikkipitoisuudet, näiden toimintojen tai niitä vastaavien toimintojen yhdistelmät eivät anna alkuperäasemaa.

(1) Tämä esimerkki annetaan vain selvyyden vuoksi. Se ei ole laillisesti sitova.

(2) Katso yhdistetyn nimikkeistön 27 ryhmän lisähuomautus 4 b.

(3) Tämä esimerkki annetaan vain selvyyden vuoksi. Se ei ole laillisesti sitova.

Pöytäkirjan 1 liite II

LUETTELO EI-ALKUPERÄAINEKSIIN SOVELLETTAVISTA VALMISTUS- TAI KÄSITTELYTOIMISTA, JOTKA ON TEHTÄVÄ, JOTTA VALMISTETTU TUOTE VOI SAADA ALKUPERÄASEMAN

Luettelossa mainituista tuotteista kaikki eivät kuulu sopimuksen soveltamisalaan. Tästä syystä sopimuksen muut osat on otettava huomioon.

>TAULUKON PAIKKA>

Pöytäkirjan 1 liite III

MERENTAKAISET MAAT JA ALUEET

Tässä pöytäkirjassa 'merentakaisilla mailla ja alueilla' tarkoitetaan jäljempänä lueteltuja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitettuja maita:

(Tällä luettelolla ei määrätä ennakolta näiden maiden ja alueiden asemaa tai siinä tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia).

1. Maa, jolla on erityiset suhteet Tanskan kuningaskuntaan:

- Grönlanti.

2. Ranskan tasavallan merentakaiset alueet:

- Uusi-Kaledonia,

- Ranskan Polynesia,

- Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet,

- Wallis- ja Futunasaaret.

3. Ranskan tasavallan yhteishallinta-alueet:

- Mayotte,

- Saint Pierre ja Miquelon.

4. Alankomaiden kuningaskunnan merentakaiset maat:

- Aruba,

- Alankomaiden Antillit:

- Bonaire,

- Curaçao,

- Saba,

- Sint Eustatius,

- Sint Maarten.

5. Ison-Britannian merentakaiset maat ja alueet:

- Anguilla,

- Caymansaaret,

- Falklandinsaaret,

- Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret,

- Montserrat,

- Pitcairn,

- Saint Helena, Ascension, Tristan da Cunha,

- Brittiläinen Antarktiksen alue,

- Brittiläinen Intian valtameren alue,

- Turks- ja Caicossaaret,

- Brittiläiset Neitsytsaaret.

Pöytäkirjan 1 liite IV

RAVARATODISTUSLOMAKE

1. EUR.1 -tavaratodistus on laadittava lomakkeelle, jonka malli esitetään tässä liitteessä. Lomake on painettava yhdellä tai useammalla niistä kielistä, joilla sopimus on tehty. Todistus on laadittava jollakin näistä kielistä viejävaltion sisäisen lainsäädännön mukaisesti. Jos todistus täytetään käsin, se on täytettävä musteella painokirjaimin.

2. Todistuksen koon on oltava 210 × 297 mm; lomakkeen pituus saa kuitenkin olla enintään 8 mm määrämittaa suurempi tai enintään 5 mm sitä pienempi. Käytettävän paperin on oltava valkoista, liimakäsiteltyä, hiokkeetonta kirjoituspaperia, joka painaa vähintään 25 g/m2. Siinä on oltava vihreä painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee kaikki mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehdyt väärennykset havaittaviksi.

3. Viejävaltiot voivat pidättää itselleen todistusten paino-oikeuden tai antaa niiden painamisen hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa jokaisessa todistuksessa on oltava maininta tästä hyväksymisestä. Jokaisessa todistuksessa on oltava kirjapainon nimi ja osoite tai merkki, josta kirjapaino voidaan tunnistaa. Siinä on myös oltava painettu tai muulla tavoin tehty sarjanumero, josta se voidaan tunnistaa.

>PIC FILE= "L_2000317FI.018901.EPS">

>PIC FILE= "L_2000317FI.019001.EPS">

>PIC FILE= "L_2000317FI.019101.EPS">

>PIC FILE= "L_2000317FI.019201.EPS">

Pöytäkirjan 1 liite V

>PIC FILE= "L_2000317FI.019302.EPS">

>PIC FILE= "L_2000317FI.019401.EPS">

Pöytäkirjan 1 liite VI A

>PIC FILE= "L_2000317FI.019502.EPS">

Pöytäkirjan 1 liite VI B

>PIC FILE= "L_2000317FI.019602.EPS">

Pöytäkirjan 1 liite VII

TIEDOTUSTODISTUS

1. On käytettävä tässä liitteessä esitettyä tiedotustodistuslomaketta. Lomake on painettava yhdellä tai useammalla niistä, joilla sopimus on tehty, ja viejävaltion sisäisen lainsäädännön mukaisesti. Tiedotustodistus on täytettävä jollakin näistä kielistä. Jos todistus täytetään käsin, se on täytettävä musteella painokirjaimin. Siinä on oltava painettu tai muulla tavoin tehty sarjanumero, josta se voidaan tunnistaa.

2. Tiedotustodistuksen koon on oltava 210 × 297 mm; lomakkeen pituus saa kuitenkin olla enintään 8 mm määrämittaa suurempi tai enintään 5 mm sitä pienempi. Käytettävän paperin on oltava valkoista, liimakäsiteltyä, hiokkeetonta kirjoituspaperia, joka painaa vähintään 25 g/m2.

3. Kansalliset viranomaiset voivat pidättää itselleen lomakkeiden paino-oikeuden tai antaa niiden painamisen hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa jokaisessa lomakkeessa on oltava maininta tästä hyväksymisestä. Jokaisessa lomakkeessa on oltava kirjapainon nimi ja osoite tai merkki, josta kirjapaino voidaan tunnistaa.

>PIC FILE= "L_2000317FI.019901.EPS">

>PIC FILE= "L_2000317FI.020001.EPS">

Pöytäkirjan 1 liite VIII

>PIC FILE= "L_2000317FI.020102.EPS">

>PIC FILE= "L_2000317FI.020201.EPS">

Pöytäkirjan 1 liite IX

LUETTELO VALMISTUS- JA KÄSITTELYTOIMISTA, JOIDEN SUORITTAMINEN TÄMÄN PÖYTÄKIRJAN 6 ARTIKLAN 11 KOHDASSA TARKOITETTUJEN KEHITYSMAIDEN ALKUPERÄTUOTTEITA OLEVILLE TEKSTIILIAINEILLE ANTAA VALMIILLE TUOTTEELLE AKT-ALKUPERÄASEMAN

Yhdistetyn nimikkeistön XI jaksoon kuuluvat tekstiiliaineet ja tekstiilitavarat

>TAULUKON PAIKKA>

Viimeistelytoimia koskeva huomautus - erityistapaukset

On mahdollista, että tietyissä valmistusmenetelmissä viimeistelytoimenpiteet, erityisesti toimenpiteitä yhdisteltäessä, osoittautuvat niin merkittäviksi, että niiden on katsottava ylittävän pelkän viimeistelyn. Näissä tapauksissa viimeistelytoimenpiteiden toteuttamatta jättäminen merkitsee, että sovittaminen on luonteeltaan epätäydellistä.

Pöytäkirjan 1 liite X

TIETTYJEN TÄMÄN PÖYTÄKIRJAN 6 ARTIKLAN 11 KOHDASSA MAINITTUJEN KEHITYSMAIDEN KUMULAATIOMENETTELYN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TEKSTIILITUOTTEET

>TAULUKON PAIKKA>

Pöytäkirjan 1 liite XI

TUOTTEET, JOIHIN 6 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETTUJA ETELÄ-AFRIKKAA KOSKEVIA KUMULAATIOMÄÄRÄYKSIÄ SOVELLETAAN KOLMEN VUODEN KULUTTUA EUROOPAN YHTEISÖN JA ETELÄ-AFRIKAN TASAVALLAN KAUPPAA, KEHITYSTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVAN SOPIMUKSEN VÄLIAIKAISESTA SOVELTAMISESTA

Teollisuustuotteet

CN-koodi 96

Suola (myös pöytäsuola ja denaturoitu suola)

2501 00 51

2501 00 91

2501 00 99

Alkali- ja maa-alkalimetallit; harvinaiset maametallit

2805 11 00

2805 19 00

2805 21 00

2805 22 00

2805 30 10

2805 30 90

2805 40 10

Ammoniakki, vedetön tai vesiliuoksena

2814 10 00

2814 20 00

Natriumhydroksidi (kaustinen sooda)

2815 11 00

2815 12 00

Sinkkioksidi; sinkkiperoksidi

2817 00 00

Keinotekoinen korundi

2818 10 00

2818 20 00

2818 30 00

Kromioksidit ja -hydroksidit

2819 10 00

2819 90 00

Mangaanioksidit

2820 10 00

2820 90 00

Titaanioksidit

2823 00 00

Hydratsiini ja hydroksyyliamiini

2825 80 00

Kloridit, kloridioksidit ja kloridihydroksidit

2827 10 00

Sulfidit; polysulfidit

2830 10 00

Fosfinaatit (hypofosfiitit), fosfonaatit

2835 10 00

2835 22 00

2835 23 00

2835 24 00

2835 25 10

2835 25 90

2835 26 10

2835 26 90

2835 29 10

2835 29 90

2835 31 00

2835 39 10

2835 39 30

2835 39 70

Karbonaatit; peroksokarbonaatit (perkarbonaatit)

2836 20 00

2836 40 00

2836 60 00

Oksometallihappojen ja peroksometallihappojen suolat

2841 61 00

Radioaktiiviset kemialliset alkuaineet

2844 30 11

2844 30 19

2844 30 51

Muut kuin nimikkeen 2844 isotoopit

2845 10 00

2845 90 10

Karbidit, myös kemiallisesti määrittelemättömät

2849 20 00

2849 90 30

Hydridit, nitridit, atsidit, silisidit ja boridit

2850 00 70

Sykliset hiilivedyt

2902 50 00

Hiilivetyjen halogeenijohdannaiset

2903 11 00

2903 12 00

2903 13 00

2903 14 00

2903 15 00

2903 16 00

2903 19 10

2903 19 90

2903 21 00

2903 23 00

2903 29 00

2903 30 10

2903 30 31

2903 30 33

2903 30 38

2903 30 90

2903 41 00

2903 42 00

2903 43 00

2903 44 10

2903 44 90

2903 45 10

2903 45 15

2903 45 20

2903 45 25

2903 45 30

2903 45 35

2903 45 40

2903 45 45

2903 45 50

2903 45 55

2903 45 90

2903 46 10

2903 46 20

2903 46 90

2903 47 00

2903 49 10

2903 49 20

2903 49 90

2903 51 90

2903 59 10

2903 59 30

2903 59 90

2903 61 00

2903 62 00

2903 69 10

2903 69 90

Asykliset alkoholit ja niiden halogeeni-, sulfojohdannaiset

2905 11 00

2905 12 00

2905 13 00

2905 14 10

2905 14 90

2905 15 00

2905 16 10

2905 16 90

2905 17 00

2905 19 10

2905 19 90

2905 22 10

2905 22 90

2905 29 10

2905 29 90

2905 31 00

2905 32 00

2905 39 10

2905 39 90

2905 41 00

2905 42 00

2905 49 10

2905 49 51

2905 49 59

2905 49 90

2905 50 10

2905 50 30

2905 50 99

Fenolit; fenolialkoholit

2907 11 00

2907 15 00

2907 22 10

Eetterit, eetterialkoholit, eetterifenolit

2909 11 00

2909 19 00

2909 20 00

2909 30 31

2909 30 39

2909 30 90

2909 41 00

2909 42 00

2909 43 00

2909 44 00

2909 49 10

2909 49 90

2909 50 10

2909 50 90

2909 60 00

Epoksidit, epoksialkoholit, epoksifenolit ja epoksieetterit

2910 20 00

Aldehydit, myös muita happifunktioita sisältävät

2912 41 00

2912 60 00

Ketonit ja kinonit, myös muita happifunktioita sisältävät

2914 11 00

2914 21 00

Tyydyttyneet asykliset monokarboksyylihapot

2915 11 00

2915 12 00

2915 13 00

2915 21 00

2915 22 00

2915 23 00

2915 24 00

2915 29 00

2915 31 00

2915 32 00

2915 33 00

2915 34 00

2915 35 00

2915 39 10

2915 39 30

2915 39 50

2915 39 90

2915 40 00

2915 50 00

2915 60 10

2915 60 90

2915 70 15

2915 70 20

2915 70 25

2915 70 30

2915 70 80

2915 90 10

2915 90 20

2915 90 80

Tyydyttymättömät asykliset monokarboksyylihapot

2916 12 10

2916 12 20

2916 12 90

2916 14 10

2916 14 90

Polykarboksyylihapot, niiden anhydridit, halogenidit

2917 11 00

2917 14 00

2917 35 00

2917 36 00

2917 37 00

Muita happifunktioita sisältävät karboksyylihapot

2918 14 00

2918 15 00

2918 22 00

2918 90 00

Amiinifunktioiset yhdisteet

2921 11 10

2921 11 90

2921 12 00

2921 19 10

2921 19 30

2921 19 90

2921 21 00

2921 22 00

2921 29 00

2921 30 10

2921 30 90

2921 41 00

2921 42 10

2921 42 90

2921 43 10

2921 43 90

2921 44 00

2921 45 00

2921 49 10

2921 49 90

2921 51 10

2921 51 90

2921 59 00

Happifunktioiset aminoyhdisteet

2922 11 00

2922 12 00

2922 13 00

2922 19 00

2922 21 00

2922 22 00

2922 29 00

2922 30 00

2922 42 10

2922 43 00

2922 49 80

2922 50 00

Karboksiamidifunktioiset yhdisteet

2924 21 10

2924 21 90

2924 29 30

Nitriilifunktioiset yhdisteet

2926 10 00

2926 90 90

Orgaaniset rikkiyhdisteet

2930 20 00

2930 90 12

2930 90 14

2930 90 16

Muut orgaaniset metalli- ja epämetalliyhdisteet

2931 00 40

Heterosykliset yhdisteet, jotka sisältävät ainoastaan happiheteroatomin tai -atomeja

2932 12 00

2932 13 00

2932 21 00

Heterosykliset yhdisteet, jotka sisältävät ainoastaan typpiheteroatomin tai -atomeja

2933 61 00

Sulfonamidit

2935 00 00

Typpilannoitteet, kivennäiset tai kemialliset

3102 10 10

3102 10 90

3102 21 00

3102 29 00

3102 30 10

3102 30 90

3102 40 10

3102 40 90

3102 50 90

3102 60 00

3102 70 90

3102 80 00

3102 90 00

Fosfaattilannoitteet, kivennäiset tai kemialliset

3103 10 10

3103 10 90

Kivennäis- tai kemialliset lannoitteet

3105 10 00

3105 20 10

3105 20 90

3105 30 10

3105 30 90

3105 40 10

3105 40 90

3105 51 00

3105 59 00

3105 60 10

3105 60 90

3105 90 91

3105 90 99

Kasviperäiset parkitusuutteet

3201 20 00

3201 90 20

Muut väriaineet

3206 11 00

3206 19 00

3206 20 00

3206 30 00

3206 41 00

3206 42 00

3206 43 00

3206 49 90

3206 50 00

Aktiivihiili; aktivoidut luonnon kivennäistuotteet

3802 10 00

3802 90 00

Hyönteisten torjunta-aineet, rotanmyrkyt, sienitautien ja rikkakasvien torjunta-aineet

3808 10 20

3808 10 30

3808 30 11

3808 30 13

3808 30 15

3808 30 17

3808 30 21

3808 30 23

3808 30 27

3808 30 30

3808 30 90

Valmistetut vulkanoinnin kiihdyttimet; kumin tai muovin pehmitinseokset

3812 30 20

Orgaaniset liuotin- ja ohennusaineseokset

3814 00 90

Seostetut alkyylibentseenit ja seostetut alkyylinaftaleenit

3817 10 10

3817 10 50

3817 10 80

3817 20 00

Valmistetut sitomisaineet valumuotteja ja -sydämiä varten

3824 90 90

Eteenipolymeerit, alkumuodossa

3901 10 10

3901 10 90

3901 20 00

3901 30 00

3901 90 00

Propeeni- ja muut olefiinipolymeerit

3902 10 00

3902 20 00

3902 30 00

3902 90 00

Styreenipolymeerit, alkumuodossa

3903 11 00

3903 19 00

3903 20 00

3903 30 00

3903 90 00

Vinyylikloridipolymeerit

3904 10 00

3904 21 00

3904 22 00

3904 30 00

3904 40 00

3904 50 00

3904 61 90

3904 69 00

3904 90 00

Vinyyliasetaattipolymeerit

3905 12 00

Polyasetaalit, muut polyeetterit ja epoksihartsit

3907 20 19

3907 20 90

3907 60 90

3907 91 10

3907 91 90

3907 99 10

3907 99 90

Muut laatat, levyt, kalvot, kaistaleet ja nauhat, muovia, ei kuitenkaan huokoista muovia eikä muihin aineisiin vahvistamalla, kerrostamalla, tukemalla tai vastaavalla tavalla yhdistetyt

3920 10 22

3920 10 28

3920 10 40

3920 10 80

3920 20 21

3920 20 29

3920 20 71

3920 20 79

3920 20 90

3920 30 00

3920 41 11

3920 41 19

3920 41 91

3920 41 99

3920 42 11

3920 42 19

3920 42 91

3920 42 99

3920 51 00

3920 59 00

3920 61 00

3920 62 10

3920 62 90

3920 63 00

3920 69 00

3920 71 11

3920 71 19

3920 71 90

3920 72 00

3920 73 10

3920 73 50

3920 73 90

3920 79 00

3920 91 00

3920 92 00

3920 93 00

3920 94 00

3920 99 11

3920 99 19

3920 99 50

3920 99 90

Muut laatat, levyt, kalvot ja kaistaleet, muovia

3921 90 19

Tavaroiden kuljettamiseen tai pakkaamiseen käytettävät muovitavarat

3923 21 00

Uudelleen pinnoitetut tai käytetyt pneumaattiset ulkorenkaat, kumia

4012 10 30

4012 10 50

4012 10 80

4012 20 90

4012 90 10

4012 90 90

Sisärenkaat, kumia

4013 10 10

4013 10 90

4013 20 00

4013 90 10

4013 90 90

Nauta- ja hevoseläinten nahka, muokattu, karvapeitteetön

4104 10 91

4104 10 95

4104 10 99

4104 21 00

4104 22 90

4104 29 00

4104 31 11

4104 31 19

4104 31 30

4104 31 90

4104 39 10

4104 39 90

Lampaan- ja karitsannahka, muokattu, villapeitteetön

4105 20 00

Muiden eläinten nahka, muokattu, karvapeitteetön

4107 10 10

4107 29 10

4107 90 10

4107 90 90

Säämiskänahka (myös yhdistelmäparkittu säämiskänahka)

4108 00 10

4108 00 90

Kiiltonahka ja laminoitu kiiltonahka

4109 00 00

Nahkaan, myös nahkakuituihin, perustuva tekonahka

4111 00 00

Vaatteet ja vaatetustarvikkeet nahasta tai tekonahasta

4203 10 00

4203 21 00

4203 29 10

4203 29 91

4203 29 99

4203 30 00

4203 40 00

Puusta tai muusta puumaisesta aineesta valmistettu lastulevy

4410 11 00

4410 19 10

4410 19 30

4410 19 50

4410 19 90

4410 90 00

Puusta tai muusta puumaisesta aineesta valmistettu kuitulevy

4411 11 00

4411 19 00

4411 21 00

4411 29 00

4411 31 00

4411 39 00

4411 91 00

4411 99 00

Ristiinliimattu vaneri, vaneroidut puulevyt ja niiden kaltainen kerrostettu puu

4412 13 11

4412 13 19

4412 13 90

4412 14 00

4412 19 00

4412 22 10

4412 22 91

4412 22 99

4412 23 00

4412 29 20

4412 29 80

4412 92 10

4412 92 91

4412 92 99

4412 93 00

4412 99 20

4412 99 80

Rakennuspuusepän ja kirvesmiehen tuotteet

4418 10 10

4418 10 50

4418 10 90

4418 20 10

4418 20 50

4418 20 80

4418 30 10

4418 90 10

Puumosaiikki ja upotekoristeinen puu, puiset lippaat ja -kotelot

4420 90 11

4420 90 19

Luonnonkorkkitavarat

4503 10 10

4503 10 90

4503 90 00

Punonta- tai palmikointiaineista valmistetut palmikot ja niiden kaltaiset tuotteet

4601 99 10

Kori- ja punontatavarat

4602 90 10

Konttorikirjat, tilikirjat, muistikirjat, tilauskirjat

4820 10 30

Lasten kuva-, piirustus- ja värityskirjat

4903 00 00

Kaikenlaiset painetut kartat, merikortit ja niiden kaltaiset kortit

4905 10 00

Siirtokuvat (dekalkomaniat)

4908 10 00

4908 90 00

Painetut postikortit ja kuvapostikortit; painetut kortit, joissa on henkilökohtainen tervehdys, onnittelu, viesti tai tiedonanto

4909 00 10

4909 00 90

Kaikenlaiset painetut kalenterit, myös irtolehtikalenterit

4910 00 00

Muut painotuotteet, myös painetut kuvat ja valokuvat

4911 10 10

4911 10 90

4911 91 80

4911 99 00

Silkkilanka (muu kuin silkkijätteistä kehrätty)

5004 00 10

5004 00 90

Silkkijätteistä kehrätty lanka, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa

5005 00 10

5005 00 90

Silkkilanka ja silkkijätteistä kehrätty lanka, vähittäismyyntimuodoissa

5006 00 10

5006 00 90

Kudotut silkki- ja silkkijätekankaat

5007 10 00

5007 20 11

5007 20 19

5007 20 21

5007 20 31

5007 20 39

5007 20 41

5007 20 51

5007 20 59

5007 20 61

5007 20 69

5007 20 71

5007 90 10

5007 90 30

5007 90 50

5007 90 90

Karstavillalanka, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa

5106 10 10

5106 10 90

5106 20 11

5106 20 19

5106 20 91

5106 20 99

Kampavillalanka, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa

5107 10 10

5107 10 90

5107 20 10

5107 20 30

5107 20 51

5107 20 59

5107 20 91

5107 20 99

Lanka hienoa (karstattua tai kammattua) eläimenkarvaa, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa

5108 10 10

5108 10 90

5108 20 10

5108 20 90

Lanka villaa tai hienoa eläimenkarvaa, vähittäismyyntimuodoissa

5109 10 10

5109 10 90

5109 90 10

5109 90 90

Lanka karkeaa eläimenkarvaa tai jouhta

5110 00 00

Kudotut kankaat karstavillaa tai karstattua hienoa eläimenkarvaa

5111 11 11

5111 11 19

5111 11 91

5111 11 99

5111 19 11

5111 19 19

5111 19 31

5111 19 39

5111 19 91

5111 19 99

5111 20 00

5111 30 10

5111 30 30

5111 30 90

5111 90 10

5111 90 91

5111 90 93

5111 90 99

Kudotut kankaat kampavillaa tai kammattua hienoa eläimenkarvaa

5112 11 10

5112 11 90

5112 19 11

5112 19 19

5112 19 91

5112 19 99

5112 20 00

5112 30 10

5112 30 30

5112 30 90

5112 90 10

5112 90 91

5112 90 93

5112 90 99

Kudotut kankaat karkeaa eläimenkarvaa tai jouhta

5113 00 00

Puuvillaompelulanka, myös vähittäismyyntimuodoissa

5204 11 00

5204 19 00

5204 20 00

Puuvillalanka (muu kuin ompelulanka), jossa on vähintään 85 painoprosenttia puuvillaa, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa

5205 11 00

5205 12 00

5205 13 00

5205 14 00

5205 15 10

5205 15 90

5205 21 00

5205 22 00

5205 23 00

5205 24 00

5205 26 00

5205 27 00

5205 28 00

5205 31 00

5205 32 00

5205 33 00

5205 34 00

5205 35 10

5205 35 90

5205 41 00

5205 42 00

5205 43 00

5205 44 00

5205 46 00

5205 47 00

5205 48 00

Puuvillalanka (muu kuin ompelulanka), jossa on vähemmän kuin 85 painoprosenttia puuvillaa, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa

5206 11 00

5206 12 00

5206 13 00

5206 14 00

5206 15 10

5206 15 90

5206 21 00

5206 22 00

5206 23 00

5206 24 00

5206 25 10

5206 25 90

5206 31 00

5206 32 00

5206 33 00

5206 34 00

5206 35 10

5206 35 90

5206 41 00

5206 42 00

5206 43 00

5206 44 00

5206 45 10

5206 45 90

Puuvillalanka (muu kuin ompelulanka), vähittäismyyntimuodoissa

5207 10 00

5207 90 00

Pellavalanka

5306 10 11

5306 10 19

5306 10 31

5306 10 39

5306 10 50

5306 10 90

5306 20 11

5306 20 19

5306 20 90

Lanka, muista kasvitekstiilikuiduista valmistettu; paperilanka

5308 20 10

5308 20 90

5308 30 00

5308 90 11

5308 90 13

5308 90 19

5308 90 90

Kudotut pellavakankaat

5309 11 11

5309 11 19

5309 11 90

5309 19 10

5309 19 90

5309 21 10

5309 21 90

5309 29 10

5309 29 90

Kudotut kankaat, juutista tai muista niinitekstiilikuiduista valmistetut

5310 10 10

5310 10 90

5310 90 00

Kudotut kankaat, muista kasvitekstiilikuiduista valmistetut

5311 00 10

5311 00 90

Ompelulanka, tekokuitufilamenttia

5401 10 11

5401 10 19

5401 10 90

5401 20 10

5401 20 90

Lanka, synteettikuitufilamenttia (muu kuin ompelulanka)

5402 10 10

5402 10 90

5402 20 00

5402 31 10

5402 31 30

5402 31 90

5402 32 00

5402 33 10

5402 33 90

5402 39 10

5402 39 90

5402 41 10

5402 41 30

5402 41 90

5402 42 00

5402 43 10

5402 43 90

5402 49 10

5402 49 91

5402 49 99

5402 51 10

5402 51 30

5402 51 90

5402 52 10

5402 52 90

5402 59 10

5402 59 90

5402 61 10

5402 61 30

5402 61 90

5402 62 10

5402 62 90

5402 69 10

5402 69 90

Lanka, muuntokuitufilamenttia (muu kuin ompelulanka)

5403 10 00

5403 20 10

5403 20 90

5403 31 00

5403 32 00

5403 33 10

5403 33 90

5403 39 00

5403 41 00

5403 42 00

5403 49 00

Vähintään 67 desitexin monofilamenttilanka, synteettikuituainetta

5404 10 10

5404 10 90

5404 90 11

5404 90 19

5404 90 90

Vähintään 67 desitexin monofilamenttilanka, muuntokuituainetta

5405 00 00

Tekokuitufilamenttilanka (muu kuin ompelulanka)

5406 10 00

5406 20 00

Kudotut kankaat synteettikuitufilamenttilankaa

5407 10 00

5407 20 11

5407 20 19

5407 20 90

5407 30 00

5407 41 00

5407 42 00

5407 43 00

5407 44 00

5407 51 00

5407 52 00

5407 53 00

5407 54 00

5407 61 10

5407 61 30

5407 61 50

5407 61 90

5407 69 10

5407 69 90

5407 71 00

5407 72 00

5407 73 00

5407 74 00

5407 81 00

5407 82 00

5407 83 00

5407 84 00

5407 91 00

5407 92 00

5407 93 00

5407 94 00

Kudotut kankaat, muuntokuitufilamenttilankaa

5408 10 00

5408 21 00

5408 22 10

5408 22 90

5408 23 10

5408 23 90

5408 24 00

5408 31 00

5408 32 00

5408 33 00

5408 34 00

Synteettikuitufilamenttitouvi

5501 10 00

5501 20 00

5501 30 00

5501 90 00

Muuntokuitufilamenttitouvi

5502 00 10

5502 00 90

Synteettikatkokuidut, karstaamattomat, kampaamattomat tai muuten kehruuta varten käsittelemättömät

5503 10 11

5503 10 19

5503 10 90

5503 20 00

5503 30 00

5503 40 00

5503 90 10

5503 90 90

Muuntokatkokuidut, karstaamattomat, kampaamattomat tai muuten kehruuta varten käsittelemättömät

5504 10 00

5504 90 00

Tekokuitujätteet (myös kampausjätteet, lankajätteet)

5505 10 10

5505 10 30

5505 10 50

5505 10 70

5505 10 90

5505 20 00

Synteettikatkokuidut, karstatut, kammatut tai muuten kehruuta varten käsitellyt

5506 10 00

5506 20 00

5506 30 00

5506 90 10

5506 90 91

5506 90 99

Muuntokatkokuidut, karstatut, kammatut tai muuten kehruuta varten käsitellyt

5507 00 00

Ompelulanka, katkottua tekokuitua

5508 10 11

5508 10 19

5508 10 90

5508 20 10

5508 20 90

Lanka (muu kuin ompelulanka), synteettikatkokuitua

5509 11 00

5509 12 00

5509 21 10

5509 21 90

5509 22 10

5509 22 90

5509 31 10

5509 31 90

5509 32 10

5509 32 90

5509 41 10

5509 41 90

5509 42 10

5509 42 90

5509 51 00

5509 52 10

5509 52 90

5509 53 00

5509 59 00

5509 61 10

5509 61 90

5509 62 00

5509 69 00

5509 91 10

5509 91 90

5509 92 00

5509 99 00

Lanka (muu kuin ompelulanka), muuntokatkokuitua

5510 11 00

5510 12 00

5510 20 00

5510 30 00

5510 90 00

Lanka (muu kuin ompelulanka), katkottua tekokuitua

5511 10 00

5511 20 00

5511 30 00

Vanu, tekstiiliainetta, ja siitä valmistetut tavarat

5601 10 10

5601 10 90

5601 21 10

5601 21 90

5601 22 10

5601 22 91

5601 22 99

5601 29 00

5601 30 00

Huopa, myös kyllästetty

5602 10 11

5602 10 19

5602 10 31

5602 10 35

5602 10 39

5602 10 90

5602 21 00

5602 29 10

5602 29 90

5602 90 00

Kuitukangas, myös kyllästetty

5603 11 10

5603 11 90

5603 12 10

5603 12 90

5603 13 10

5603 13 90

5603 14 10

5603 14 90

5603 91 10

5603 91 90

5603 92 10

5603 92 90

5603 93 10

5603 93 90

5603 94 10

5603 94 90

Yksinkertainen tai kerrattu kumilanka; tekstiilillä päällystetty

5604 10 00

5604 20 00

5604 90 00

Metalloitu lanka, myös kierrepäällystetty

5605 00 00

Kierrepäällystetty lanka sekä kierrepäällystetyt kaistaleet

5606 00 10

5606 00 91

5606 00 99

Langasta tai kaistaleista valmistetut tavarat

5609 00 00

Matot ja muut lattianpäällysteet tekstiiliainetta

5701 10 10

5701 10 91

5701 10 93

5701 10 99

5701 90 10

5701 90 90

Kudotut nukka- ja chenillelankakankaat

5801 10 00

5801 21 00

5801 22 00

5801 23 00

5801 24 00

5801 25 00

5801 26 00

5801 31 00

5801 32 00

5801 33 00

5801 34 00

5801 35 00

5801 36 00

5801 90 10

5801 90 90

Pyyheliinafrotee- ja sen kaltaiset kudotut froteekankaat

5802 11 00

5802 19 00

5802 20 00

5802 30 00

Lintuniisikankaat, muut kuin nauhat

5803 10 00

5803 90 10

5803 90 30

5803 90 50

5803 90 90

Tylli, lankauudinkangas ja solmitut verkkokankaat, muut kuin neulokset

5804 10 11

5804 10 19

5804 10 90

5804 21 10

5804 21 90

5804 29 10

5804 29 90

5804 30 00

Käsin kudotut kuvakudokset (kuten gobeliinit)

5805 00 00

Kudotut nauhat

5806 10 00

5806 20 00

5806 31 10

5806 31 90

5806 32 10

5806 32 90

5806 39 00

5806 40 00

Nimilaput, merkit ja niiden kaltaiset tavarat tekstiiliainetta

5807 10 10

5807 10 90

5807 90 10

5807 90 90

Punokset ja palmikoidut nauhat, metritavarana; koristepunokset metritavarana

5808 10 00

5808 90 00

Metallilangasta tai metalloidusta langasta kudotut kankaat

5809 00 00

Koruompelukset metritavarana, kaistaleina tai koristekuvioina

5810 10 10

5810 10 90

5810 91 10

5810 91 90

5810 92 10

5810 92 90

5810 99 10

5810 99 90

Tikatut tekstiilituotteet metritavarana

5811 00 00

Liimalla päällystetyt tekstiilikankaat

5901 10 00

5901 90 00

Kordikangas ulkorenkaita varten, nailonia olevasta erikoislujasta langasta valmistettu

5902 10 10

5902 10 90

5902 20 10

5902 20 90

5902 90 10

5902 90 90

Muovilla kyllästetyt, päällystetyt, peitetyt tai kerrostetut tekstiilikankaat

5903 10 10

5903 10 90

5903 20 10

5903 20 90

5903 90 10

5903 90 91

5903 90 99

Linoleumi, myös määrämuotoiseksi leikattu

5904 10 00

5904 91 10

5904 91 90

5904 92 00

Seinänpäällysteet tekstiiliainetta

5905 00 10

5905 00 31

5905 00 39

5905 00 50

5905 00 70

5905 00 90

Kumilla käsitellyt tekstiilikankaat

5906 10 10

5906 10 90

5906 91 00

5906 99 10

5906 99 90

Muulla tavalla kyllästetyt, päällystetyt tai peitetyt tekstiilikankaat

5907 00 10

5907 00 90

Lampun-, kamiinan-, sytyttimen-, kynttilän- ja niiden kaltaisten tavaroiden sydämet, tekstiiliaineesta kudotut, palmikoidut, punotut tai neulotut

5908 00 00

Paloletkut ja niiden kaltaiset letkut, tekstiiliainetta

5909 00 10

5909 00 90

Käyttö- ja kuljetushihnat

5910 00 00

Tekstiilituotteet ja -tavarat teknisiin tarkoituksiin

5911 10 00

5911 20 00

5911 31 11

5911 31 19

5911 31 90

5911 32 10

5911 32 90

5911 40 00

5911 90 10

5911 90 90

Nukkaneulokset, myös "pitkänukkaiset" neulokset

6001 10 00

6001 21 00

6001 22 00

6001 29 10

6001 29 90

6001 91 10

6001 91 30

6001 91 50

6001 91 90

6001 92 10

6001 92 30

6001 92 50

6001 92 90

6001 99 10

6001 99 90

Miesten ja poikien päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut

6101 10 10

6101 10 90

6101 20 10

6101 20 90

6101 30 10

6101 30 90

6101 90 10

6101 90 90

Naisten ja tyttöjen päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut

6102 10 10

6102 10 90

6102 20 10

6102 20 90

6102 30 10

6102 30 90

6102 90 10

6102 90 90

Miesten ja poikien puvut, yhdistelmäasut, takit, bleiserit

6103 41 10

6103 41 90

6103 42 10

6103 42 90

6103 43 10

6103 43 90

6103 49 10

6103 49 91

6103 49 99

Naisten ja tyttöjen puvut, yhdistelmäasut, jakut, takit ja bleiserit

6104 51 00

6104 52 00

6104 53 00

6104 59 00

6104 61 10

6104 61 90

6104 62 10

6104 62 90

6104 63 10

6104 63 90

6104 69 10

6104 69 91

6104 69 99

Miesten ja poikien alushousut, yöpaidat, pyjamat

6107 11 00

6107 12 00

6107 19 00

6107 21 00

6107 22 00

6107 29 00

6107 91 10

6107 91 90

6107 92 00

6107 99 00

Naisten ja tyttöjen alushameet, pikkuhousut ja muut alushousut

6108 11 10

6108 11 90

6108 19 10

6108 19 90

6108 21 00

6108 22 00

6108 29 00

6108 31 10

6108 31 90

6108 32 11

6108 32 19

6108 32 90

6108 39 00

6108 91 10

6108 91 90

6108 92 00

6108 99 10

6108 99 90

T-paidat, aluspaidat ja muut aluspaitojen kaltaiset paidat, neulosta

6109 10 00

6109 90 10

6109 90 30

Verryttelypuvut, hiihtopuvut sekä uimapuvut ja uimahousut, neulosta

6112 11 00

6112 12 00

6112 19 00

6112 20 00

6112 31 10

6112 31 90

6112 39 10

6112 39 90

6112 41 10

6112 41 90

6112 49 10

6112 49 90

Nimikkeiden 5903, 5906 ja 5907 neuloksista valmistetut vaatteet

6113 00 10

6113 00 90

Muut vaatteet, neulosta

6114 10 00

6114 20 00

6114 30 00

6114 90 00

Sukkahousut, myös terättömät, sukat, puolisukat ja niiden kaltaiset neuletuotteet

6115 11 00

6115 12 00

6115 19 10

6115 19 90

6115 20 11

6115 20 19

6115 20 90

6115 91 00

6115 92 00

6115 93 10

6115 93 30

6115 93 91

6115 93 99

6115 99 00

Kintaat ja muut käsineet, neulosta

6116 10 20

6116 10 80

6116 91 00

6116 92 00

6116 93 00

6116 99 00

Muut sovitetut vaatetustarvikkeet, neulosta

6117 10 00

6117 20 00

6117 80 10

6117 80 90

6117 90 00

Miesten ja poikien päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut

6201 11 00

6201 12 10

6201 12 90

6201 13 10

6201 13 90

6201 19 00

6201 91 00

6201 92 00

6201 93 00

6201 99 00

Naisten ja tyttöjen päällystakit, autoilutakit, viitat kaavut

6202 11 00

6202 12 10

6202 12 90

6202 13 10

6202 13 90

6202 19 00

6202 91 00

6202 92 00

6202 93 00

6202 99 00

Miesten ja poikien puvut, yhdistelmäasut, takit, bleiserit

6203 41 10

6203 41 30

6203 41 90

6203 42 11

6203 42 31

6203 42 33

6203 42 35

6203 42 51

6203 42 59

6203 42 90

6203 43 11

6203 43 19

6203 43 31

6203 43 39

6203 43 90

6203 49 11

6203 49 19

6203 49 31

6203 49 39

6203 49 50

6203 49 90

Naisten ja tyttöjen puvut, yhdistelmäasut, jakut, takit ja bleiserit

6204 51 00

6204 52 00

6204 53 00

6204 59 10

6204 59 90

6204 61 10

6204 61 80

6204 61 90

6204 62 11

6204 62 31

6204 62 33

6204 62 39

6204 62 51

6204 62 59

6204 62 90

6204 63 11

6204 63 18

6204 63 31

6204 63 39

6204 63 90

6204 69 11

6204 69 18

6204 69 31

6204 69 39

6204 69 50

6204 69 90

Miesten ja poikien paidat

6205 10 00

6205 20 00

6205 30 00

6205 90 10

6205 90 90

Miesten ja poikien aluspaidat, alushousut

6207 11 00

6207 19 00

6207 21 00

6207 22 00

6207 29 00

6207 91 10

6207 91 90

6207 92 00

6207 99 00

Naisten ja tyttöjen aluspaidat, alushameet

6208 11 00

6208 19 10

6208 19 90

6208 21 00

6208 22 00

6208 29 00

6208 91 11

6208 91 19

6208 91 90

6208 92 10

6208 92 90

6208 99 00

Rintaliivit, lantioliivit, korsetit, housunkannattimet, sukanpitimet

6212 10 00

6212 20 00

6212 30 00

6212 90 00

Nenäliinat ja taskuliinat

6213 10 00

6213 20 00

6213 90 00

Hartiahuivit, kaulaliinat ja muut huivit, mantiljat, hunnut

6214 10 00

6214 20 00

6214 30 00

6214 40 00

6214 90 10

6214 90 90

Solmiot, solmukkeet ja solmiohuivit

6215 10 00

6215 20 00

6215 90 00

Kintaat ja muut käsineet

6216 00 00

Muut sovitetut vaatetustarvikkeet

6217 10 00

6217 90 00

Vuode- ja matkahuovat

6301 10 00

6301 20 10

6301 20 91

6301 20 99

6301 30 10

6301 30 90

6301 40 10

6301 40 90

6301 90 10

6301 90 90

Säkit ja pussit

6305 10 10

6305 10 90

6305 20 00

6305 32 11

6305 32 81

6305 32 89

6305 32 90

6305 33 10

6305 33 91

6305 33 99

6305 39 00

6305 90 00

Tavarapeitteet, ulkokaihtimet ja aurinkokatokset; teltat; purjeet

6306 11 00

6306 12 00

6306 19 00

6306 21 00

6306 22 00

6306 29 00

6306 31 00

6306 39 00

6306 41 00

6306 49 00

6306 91 00

6306 99 00

Muut sovitetut tavarat, myös vaatteiden leikkuukaavat

6307 10 10

6307 10 30

6307 10 90

6307 20 00

6307 90 10

6307 90 91

6307 90 99

Sarjat, joissa on kudottua kangasta ja lankaa

6308 00 00

Käytetyt vaatteet ja muut käytetyt tekstiilitavarat, jalkineet ja päähineet

6309 00 00

Vedenpitävät jalkineet, joiden ulkopohjat ja päälliset ovat kumia

6401 10 10

6401 10 90

6401 91 10

6401 91 90

6401 92 10

6401 92 90

6401 99 10

6401 99 90

Muut jalkineet, joiden ulkopohjat ja päälliset ovat kumia

6402 12 10

6402 12 90

6402 19 00

6402 20 00

6402 30 00

6402 91 00

6402 99 10

6402 99 31

6402 99 39

6402 99 50

6402 99 91

6402 99 93

6402 99 96

6402 99 98

Jalkineet, joiden ulkopohjat ovat kumia, muovia, nahkaa tai tekonahkaa ja päälliset nahkaa

6403 12 00

6403 19 00

6403 20 00

6403 30 00

6403 40 00

6403 51 11

6403 51 15

6403 51 19

6403 51 91

6403 51 95

6403 51 99

6403 59 11

6403 59 31

6403 59 35

6403 59 39

6403 59 50

6403 59 91

6403 59 95

6403 59 99

6403 91 11

6403 91 13

6403 91 16

6403 91 18

6403 91 91

6403 91 93

6403 91 96

6403 91 98

6403 99 11

6403 99 31

6403 99 33

6403 99 36

6403 99 38

6403 99 50

6403 99 91

6403 99 93

6403 99 96

6403 99 98

Jalkineet, joiden ulkopohjat ovat kumia, muovia, nahkaa tai tekonahkaa ja päälliset tekstiiliainetta

6404 11 00

6404 19 10

6404 19 90

6404 20 10

6404 20 90

Muut jalkineet

6405 10 10

6405 10 90

6405 20 10

6405 20 91

6405 20 99

6405 90 10

6405 90 90

Jalkineiden osat (mukaan lukien päälliset)

6406 10 11

6406 10 19

6406 10 90

6406 20 10

6406 20 90

6406 91 00

6406 99 10

6406 99 30

6406 99 50

6406 99 60

6406 99 80

Lasittamattomat keraamiset katulaatat, lattialaatat ja seinälaatat

6907 10 00

6907 90 10

6907 90 91

6907 90 93

6907 90 99

Lasitetut keraamiset katulaatat, lattialaatat ja seinälaatat

6908 10 10

6908 10 90

6908 90 11

6908 90 21

6908 90 29

6908 90 31

6908 90 51

6908 90 91

6908 90 93

6908 90 99

Posliiniset pöytä-, keittiö- ja muut talousesineet

6911 10 00

6911 90 00

Keraamiset pöytä-, keittiö- ja muut talousesineet

6912 00 10

6912 00 30

6912 00 50

6912 00 90

Pienoispatsaat ja muut keraamiset koriste-esineet

6913 10 00

6913 90 10

6913 90 91

6913 90 93

6913 90 99

Lasiesineet, jollaisia käytetään pöytä-, keittiöesineinä

7013 10 00

7013 21 11

7013 21 19

7013 21 91

7013 21 99

7013 29 10

7013 29 51

7013 29 59

7013 29 91

7013 29 99

7013 31 10

7013 31 90

7013 32 00

7013 39 10

7013 39 91

7013 39 99

7013 91 10

7013 91 90

7013 99 10

7013 99 90

Lasikuidut (myös lasivilla)

7019 11 00

7019 12 00

7019 19 10

7019 19 90

7019 31 00

7019 32 00

7019 39 10

7019 39 90

7019 40 00

7019 51 10

7019 51 90

7019 52 00

7019 59 10

7019 59 90

7019 90 10

7019 90 30

7019 90 91

7019 90 99

Muut tavarat jalometallia

7115 90 10

7115 90 90

Ferroseokset

7202 50 00

7202 70 00

7202 91 00

7202 92 00

7202 99 30

7202 99 80

Kuparitangot ja -profiilit

7407 10 00

7407 21 10

7407 21 90

7407 22 10

7407 22 90

7407 29 00

Kuparilanka

7408 11 00

7408 19 10

7408 19 90

7408 21 00

7408 22 00

7408 29 00

Kuparilevyt ja -nauhat

7409 11 00

7409 19 00

7409 21 00

7409 29 00

7409 31 00

7409 39 00

7409 40 10

7409 40 90

7409 90 10

7409 90 90

Kuparifolio (myös painettu tai vahvistettu)

7410 11 00

7410 12 00

7410 21 00

7410 22 00

Kupariputket

7411 10 11

7411 10 19

7411 10 90

7411 21 10

7411 21 90

7411 22 00

7411 29 10

7411 29 90

Putkien liitos- ja muut osat

7412 10 00

7412 20 00

Säkeislanka, kaapeli, punottu nauha ja niiden kaltaiset tavarat

7413 00 91

7413 00 99

Metallikangas (myös päätön), ristikko ja verkko

7414 20 00

7414 90 00

Naulat, piirustus- ja muut nastat, sinkilät

7415 10 00

7415 21 00

7415 29 00

7415 31 00

7415 32 00

7415 39 00

Kuparijouset

7416 00 00

Keitto- ja lämmityslaitteet

7417 00 00

Pöytä-, keittiö- ja muut talousesineet

7418 11 00

7418 19 00

7418 20 00

Muut kuparitavarat

7419 10 00

7419 91 00

7419 99 00

Alumiinitangot ja -profiilit

7604 10 10

7604 10 90

7604 21 00

7604 29 10

7604 29 90

Alumiinilanka

7605 11 00

7605 19 00

7605 21 00

7605 29 00

Alumiinilevyt ja -nauhat

7606 11 10

7606 11 91

7606 11 93

7606 11 99

7606 12 10

7606 12 50

7606 12 91

7606 12 93

7606 12 99

7606 91 00

7606 92 00

Alumiinifolio

7607 11 10

7607 11 90

7607 19 10

7607 19 91

7607 19 99

7607 20 10

7607 20 91

7607 20 99

Alumiiniputket

7608 10 90

7608 20 30

7608 20 91

7608 20 99

Putkien liitos- ja muut osat

7609 00 00

Alumiiniset rakenteet

7610 10 00

7610 90 10

7610 90 90

Alumiiniset säiliöt, altaat, sammiot

7611 00 00

Alumiiniset altaat, astiat, tynnyrit, tölkit, laatikot, rasiat

7612 10 00

7612 90 10

7612 90 20

7612 90 91

7612 90 98

Alumiinisäiliöt tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja varten

7613 00 00

Säikeislanka, kaapeli, punottu nauha ja niiden kaltaiset tavarat

7614 10 00

7614 90 00

Pöytä-, keittiö- ja muut talousesineet

7615 11 00

7615 19 10

7615 19 90

7615 20 00

Muut alumiinitavarat

7616 10 00

7616 91 00

7616 99 10

7616 99 90

Muokkaamaton lyijy

7801 10 00

7801 91 00

7801 99 91

7801 99 99

Volframi ja siitä valmistetut tavarat, myös jätteet

8101 10 00

8101 91 10

Molybdeeni ja siitä valmistetut tavarat, myös jätteet

8102 10 00

8102 91 10

8102 93 00

Magnesium ja siitä valmistetut tavarat, myös jätteet

8104 11 00

8104 19 00

Kadmium ja siitä valmistetut tavarat, myös jätteet

8107 10 10

Titaani ja siitä valmistetut tavarat, myös jätteet

8108 10 10

8108 10 90

8108 90 30

8108 90 50

8108 90 70

8108 90 90

Zirkonium ja siitä valmistetut tavarat, myös jätteet

8109 10 10

8109 90 00

Antimoni ja siitä valmistetut tavarat, myös jätteet

8110 00 11

8110 00 19

Beryllium, kromi, germanium, vanadiini, gallium

8112 20 31

8112 30 20

8112 30 90

8112 91 10

8112 91 31

8112 99 30

Kermetit ja niistä valmistetut tavarat, myös jätteet

8113 00 20

8113 00 40

Ydinreaktorit; polttoaine-elementit

8401 10 00

8401 20 00

8401 30 00

8401 40 10

8401 40 90

Hydrauliset turbiinit ja vesipyörät sekä niiden säätimet

8410 11 00

8410 12 00

8410 13 00

8410 90 10

8410 90 90

Suihkuturbiinimoottorit, potkuriturbiinimoottorit ja muut kaasuturbiinit

8411 11 90

8411 12 90

8411 21 90

8411 22 90

8411 81 90

8411 82 91

8411 82 93

8411 82 99

8411 91 90

8411 99 90

Ilma- tai tyhjiöpumput, ilma- ja muut kaasukompressorit

8414 10 30

8414 10 50

8414 10 90

8414 20 91

8414 20 99

8414 30 30

8414 30 91

8414 30 99

8414 40 10

8414 40 90

8414 51 90

8414 59 30

8414 59 50

8414 59 90

8414 60 00

8414 80 21

8414 80 29

8414 80 31

8414 80 39

8414 80 41

8414 80 49

8414 80 60

8414 80 71

8414 80 79

8414 80 90

8414 90 90

Haarukkatrukit; muut trukit

8427 10 10

8427 10 90

8427 20 11

8427 20 19

8427 20 90

8427 90 00

Ompelukoneet, muut kuin kirjannitomakoneet

8452 10 11

8452 10 19

8452 10 90

8452 21 00

8452 29 00

8452 30 10

8452 30 90

8452 40 00

8452 90 00

Sähkömekaaniset talouskoneet ja -laitteet

8509 10 10

8509 10 90

8509 20 00

8509 30 00

8509 40 00

8509 80 00

8509 90 10

8509 90 90

Vedenkuumennuslaitteet ja kuumanvedenvaraajat

8516 29 91

8516 31 10

8516 31 90

8516 40 10

8516 40 90

8516 50 00

8516 60 70

8516 71 00

8516 72 00

8516 79 80

Levysoittimet (joko sähkövahvistimella varustettuina tai ilman), kasettisoittimet

8519 10 00

8519 21 00

8519 29 00

8519 31 00

8519 39 00

8519 40 00

8519 93 31

8519 93 39

8519 93 81

8519 93 89

8519 99 12

8519 99 18

8519 99 90

Magneettinauhurit ja muut äänen tallennuslaitteet

8520 10 00

8520 32 19

8520 32 50

8520 32 91

8520 32 99

8520 33 19

8520 33 90

8520 39 10

8520 39 90

8520 90 90

Videosignaalien tallennus- tai toistolaitteet

8521 10 30

8521 10 80

8521 90 00

Osat ja tarvikkeet

8522 10 00

8522 90 30

8522 90 91

8522 90 98

Valmistettu tallentamaton materiaali äänen tallennukseen

8523 30 00

Levyt, nauhat ja muu materiaali, jotka sisältävät äänitallenteita tai muita vastaavalla tavalla tallennettuja ilmiöitä

8524 10 00

8524 32 00

8524 39 00

8524 51 00

8524 52 00

8524 53 00

8524 60 00

8524 99 00

Radiopuhelin-, radiolennätin- tai yleisradiovastaanottimet

8527 12 10

8527 12 90

8527 13 10

8527 13 91

8527 13 99

8527 21 20

8527 21 52

8527 21 59

8527 21 70

8527 21 92

8527 21 98

8527 29 00

8527 31 11

8527 31 19

8527 31 91

8527 31 93

8527 31 98

8527 32 90

8527 39 10

8527 39 91

8527 39 99

8527 90 91

8527 90 99

Televisiovastaanottimet

8528 12 14

8528 12 16

8528 12 18

8528 12 22

8528 12 28

8528 12 52

8528 12 54

8528 12 56

8528 12 58

8528 12 62

8528 12 66

8528 12 72

8528 12 76

8528 12 81

8528 12 89

8528 12 91

8528 12 98

8528 13 00

8528 21 14

8528 21 16

8528 21 18

8528 21 90

8528 22 00

8528 30 10

8528 30 90

Osat, jotka soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeiden 8525-8528 laitteissa

8529 10 20

8529 10 31

8529 10 39

8529 10 40

8529 10 50

8529 10 70

8529 10 90

8529 90 51

8529 90 59

8529 90 70

8529 90 81

8529 90 89

Akustiset tai visuaaliset sähkömerkinantolaitteet

8531 10 20

8531 10 30

8531 10 80

8531 80 90

8531 90 90

Eletroniputket (kuumakatodi-, kylmäkatodi- tai valokatodiputket)

8540 11 11

8540 11 13

8540 11 15

8540 11 19

8540 11 91

8540 11 99

8540 12 00

8540 20 10

8540 20 30

8540 20 90

8540 40 00

8540 50 00

8540 60 00

8540 71 00

8540 72 00

8540 79 00

8540 81 00

8540 89 11

8540 89 19

8540 89 90

8540 91 00

8540 99 00

Elektroniset integroidut piirit ja mikromoduulit

8542 14 25

Eristetty (myös emaloitu tai anodisoitu) lanka

8544 11 10

8544 11 90

8544 19 10

8544 19 90

8544 20 00

8544 30 90

8544 41 10

8544 41 90

8544 49 20

8544 49 80

8544 51 00

8544 59 10

8544 59 20

8544 59 80

8544 60 10

8544 60 90

8544 70 00

Moottoriajoneuvot vähintään 10 henkilön kuljettamiseen

8702 10 91

8702 10 99

8702 90 31

8702 90 39

8702 90 90

Tavarankuljetukseen tarkoitetut moottoriajoneuvot

8704 10 11

8704 10 19

8704 10 90

8704 21 10

8704 21 91

8704 21 99

8704 22 10

8704 23 10

8704 31 10

8704 31 91

8704 31 99

8704 32 10

8704 90 00

Erikoismoottoriajoneuvot

8705 10 00

8705 20 00

8705 30 00

8705 40 00

8705 90 10

8705 90 30

8705 90 90

Itseliikkuvat trukit, joissa ei ole nosto- eikä käsittelylaitteita

8709 11 10

8709 11 90

8709 19 10

8709 19 90

8709 90 10

8709 90 90

Moottoripyörät (myös mopot)

8711 10 00

8711 20 10

8711 20 91

8711 20 93

8711 20 98

8711 30 10

8711 30 90

8711 40 00

8711 50 00

8711 90 00

Polkupyörät

8712 00 10

8712 00 30

8712 00 80

Valokopiolaitteet

9009 11 00

9009 12 00

9009 21 00

9009 22 10

9009 22 90

9009 30 00

9009 90 10

9009 90 90

Nestekidelaitteet

9013 10 00

9013 20 00

9013 80 11

9013 80 19

9013 80 30

9013 80 90

9013 90 10

9013 90 90

Rannekellot, taskukellot ja niiden kaltaiset kellot

9101 11 00

9101 12 00

9101 19 00

9101 21 00

9101 29 00

9101 91 00

9101 99 00

Rannekellot, taskukellot ja niiden kaltaiset kellot, muut kuin nimikkeeseen 9101 kuuluvat

9102 11 00

9102 12 00

9102 19 00

9102 21 00

9102 29 00

9102 91 00

9102 99 00

Muut kellot, joissa on ranne-, tasku- tai niiden kaltaisten kellojen koneisto

9103 10 00

9103 90 00

Muut kellot

9105 11 00

9105 19 00

9105 21 00

9105 29 00

9105 91 00

9105 99 10

9105 99 90

Pianot, myös automaattipianot; cembalot

9201 10 10

9201 10 90

9201 20 00

9201 90 00

Revolverit ja pistoolit

9302 00 10

9302 00 90

Muut tuliaseet ja niiden kaltaiset tavarat

9303 10 00

9303 20 30

9303 20 80

9303 30 00

9303 90 00

Muut aseet (esim. jousi-, ilma- tai kaasukiväärit)

9304 00 00

Nimikkeiden 9301-9304 tavaroiden osat ja tarvikkeet

9305 10 00

9305 21 00

9305 29 10

9305 29 30

9305 29 80

9305 90 90

Pommit, kranaatit, torpedot, miinat, ohjukset

9306 10 00

9306 21 00

9306 29 40

9306 29 70

9306 30 10

9306 30 91

9306 30 93

9306 30 98

9306 90 90

Istuimet (muut kuin nimikkeeseen 9402 kuuluvat)

9401 20 00

9401 90 10

9401 90 30

9401 90 80

Muut huonekalut ja niiden osat

9403 40 10

9403 40 90

9403 90 10

9403 90 30

9403 90 90

Vuoteiden joustinpohjat; vuodevarusteet

9404 10 00

9404 21 10

9404 21 90

9404 29 10

9404 29 90

9404 30 10

9404 30 90

9404 90 10

9404 90 90

Valaisimet ja valaistusvarusteet, myös hakuvalot

9405 10 21

9405 10 29

9405 10 30

9405 10 50

9405 10 91

9405 10 99

9405 20 11

9405 20 19

9405 20 30

9405 20 50

9405 20 91

9405 20 99

9405 30 00

9405 40 10

9405 40 31

9405 40 35

9405 40 39

9405 40 91

9405 40 95

9405 40 99

9405 50 00

9405 60 91

9405 60 99

9405 91 11

9405 91 19

9405 91 90

9405 92 90

9405 99 90

Tehdasvalmisteiset rakennukset

9406 00 10

9406 00 31

9406 00 39

9406 00 90

Muut lelut; pienoismallit

9503 10 10

9503 10 90

9503 20 10

9503 20 90

9503 30 10

9503 30 30

9503 30 90

9503 41 00

9503 49 10

9503 49 30

9503 49 90

9503 50 00

9503 60 10

9503 60 90

9503 70 00

9503 80 10

9503 80 90

9503 90 10

9503 90 32

9503 90 34

9503 90 35

9503 90 37

9503 90 51

9503 90 55

9503 90 99

Luudat, harjat

9603 10 00

9603 21 00

9603 29 10

9603 29 30

9603 29 90

9603 30 10

9603 30 90

9603 40 10

9603 40 90

9603 50 00

9603 90 10

9603 90 91

9603 90 99

Maataloustuotteet

CN-koodi 96

Elävät hevoset, aasit, muulit ja muuliaasit

0101 19 90

0101 20 90

Muut elävät eläimet

0106 00 20

Naudan, sian, lampaan, vuohen syötävät osat

0206 30 21

0206 41 91

0206 80 91

0206 90 91

Liha ja muut syötävät osat

0207 13 91

0207 14 91

0207 26 91

0207 27 91

0207 35 91

0207 36 89

Muu liha ja muut syötävät eläimenosat, tuoreet, jäähdytetyt

0208 10 11

0208 10 19

0208 90 10

0208 90 50

0208 90 60

0208 90 80

Liha ja muut syötävät eläimenosat, suolatut, suolavedessä, kuivatut

0210 90 10

0210 90 60

0210 90 79

0210 90 80

Kuorelliset linnunmunat, tuoreet, säilötyt tai keitetyt

0407 00 90

Eläinperäiset syötävät tuotteet, muualle kuulumattomat

0410 00 00

Sipulit, juuri- ja varsimukulat sekä juurakot

0601 20 30

0601 20 90

Muut elävät kasvit (myös niiden juuret), pistokkaat

0602 20 90

0602 30 00

0602 40 10

0602 40 90

0602 90 10

0602 90 30

0602 90 41

0602 90 45

0602 90 49

0602 90 51

0602 90 59

0602 90 70

0602 90 91

0602 90 99

Leikkovihreä, kasvien oksat ja muut osat

0604 91 21

0604 91 29

0604 91 49

0604 99 90

Tuoreet tai jäähdytetyt perunat

0701 90 59

0701 90 90

Kepa-, salotti-, valko- ja purjosipulit

0703 20 00

Muut tuoreet tai jäähdytetyt kasvikset

0709 10 40

0709 51 30

0709 52 00

0709 60 99

0709 90 31

0709 90 71

0709 90 73

Kasvikset (myös höyryssä tai vedessä keitetyt)

0710 80 59

Kasvikset, väliaikaisesti säilöttyinä

0711 90 10

Kuivatut kasvikset, myös paloitellut, viipaloidut, rouhitut

0712 90 05

Muut tuoreet tai kuivatut pähkinät, myös kuorettomat

0802 12 90

Taatelit, viikunat, ananakset, avokadot, guavat, mangot

0804 10 00

Tuoreet tai kuivatut sitrushedelmät

0805 40 95

Tuoreet tai kuivatut viinirypäleet

0806 20 91

0806 20 92

0806 20 98

Aprikoosit, kirsikat, persikat (myös nektariinit)

0809 40 10 (12)

0809 40 90

Muut tuoreet hedelmät

0810 40 50

Hedelmät ja pähkinät, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt

0811 20 19

0811 20 51

0811 20 90

0811 90 31

0811 90 50

0811 90 85

Hedelmät ja pähkinät, väliaikaisesti säilöttyinä

0812 90 40

Kuivatut hedelmät

0813 10 00

0813 30 00

0813 40 30

0813 40 95

Kahvi, myös paahdettu tai kofeiiniton

0901 12 00

0901 21 00

0901 22 00

0901 90 90

Mausteneilikka (hedelmät, kukannuput ja kukkavarret)

0907 00 00

Inkivääri, sahrami, kurkuma, timjami, laakerinlehdet

0910 40 13

0910 40 19

0910 40 90

0910 91 90

0910 99 99

Siemenet, hedelmät ja itiöt, jollaisia käytetään kylvämiseen

1209 11 00

1209 19 00

Johanneksenleipä, merilevät ja muut levät, sokerijuurikas

1212 92 00

Sianrasva, myös sianihra (laardi) ja siipikarjanrasva

1501 00 90

Laardisteariini, laardiöljy, oleosteariini, oleomargariini

1503 00 90

Maapähkinäöljy ja sen jakeet, myös puhdistetut

1508 10 90

1508 90 90

Palmuöljy ja sen jakeet, myös puhdistetut

1511 90 11

1511 90 19

1511 90 99

Kookos- (kopra-), palmunydin- ja babassuöljy

1513 11 91

1513 11 99

1513 19 11

1513 19 19

1513 19 91

1513 19 99

1513 21 30

1513 21 90

1513 29 11

1513 29 19

1513 29 50

1513 29 91

1513 29 99

Muut kasvirasvat ja rasvaiset kasviöljyt

1515 19 90

1515 21 90

1515 29 90

1515 50 19

1515 50 99

1515 90 29

1515 90 39

1515 90 51

1515 90 59

1515 90 91

1515 90 99

Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt

1516 10 10

1516 10 90

1516 20 91

1516 20 96

1516 20 98

Margariini; syötävät seokset

1517 10 90

1517 90 91

1517 90 99

Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt

1518 00 10

1518 00 91

1518 00 99

Makkarat ja niiden kaltaiset tuotteet, jotka on valmistettu lihasta, muista eläimenosista

1601 00 10

Lihasta, kalasta tai äyriäisistä saadut uutteet ja mehut

1603 00 10

Melassi

1703 10 00

1703 90 00

Kaakaomassa, myös sellainen, josta rasva on poistettu

1803 10 00

1803 20 00

Kaakaovoi, -rasva ja -öljy

1804 00 00

Kaakaojauhe, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön

1805 00 00

Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt kasvikset, hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat

2001 90 60

2001 90 70

2001 90 75

2001 90 85

2001 90 91

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädytetyt

2004 90 30

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät

2005 70 10

2005 70 90

2005 90 10

2005 90 30

2005 90 50

2005 90 60

2005 90 70

2005 90 75

2005 90 80

Sokerilla säilötyt kasvikset, hedelmät, pähkinät, hedelmänkuoret ja muut kasvinosat

2006 00 91

Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat

2008 11 10

2008 11 92

2008 11 96

2008 19 11

2008 19 13

2008 19 51

2008 19 93

2008 30 71

2008 91 00

2008 92 12

2008 92 14

2008 92 32

2008 92 34

2008 92 36

2008 92 38

2008 99 11

2008 99 19

2008 99 38

2008 99 40

2008 99 47

Hedelmämehut (myös rypäleen puristemehu "grape must")

2009 80 36

2009 80 38

2009 80 88

2009 80 89

2009 80 95

2009 80 96

Hiiva (elävä eli aktiivinen tai kuollut eli inaktiivinen)

2102 30 00

Kastikkeet ja valmisteet niitä varten

2103 10 00

2103 30 90

2103 90 90

Keitot ja liemet sekä valmisteet niitä varten

2104 10 10

2104 10 90

2104 20 00

Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet

2106 90 92

Vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi

2202 10 00

2202 90 10

Muut käymisen avulla valmistetut juomat (esim. siideri)

2206 00 31

2206 00 39

2206 00 51

2206 00 59

2206 00 81

2206 00 89

Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia

2208 50 11

2208 50 19

2208 50 91

2208 50 99

2208 60 11

2208 60 91

2208 60 99

2208 70 10

2208 70 90

2208 90 11

2208 90 19

2208 90 57

2208 90 69

2208 90 74

2208 90 78

Valmisteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan

2309 10 90

2309 90 91

2309 90 93

2309 90 98

Valmistamaton tupakka; tupakanjätteet

2401 10 30

2401 10 50

2401 10 70

2401 10 80

2401 10 90

2401 20 30

2401 20 49

2401 20 50

2401 20 80

2401 20 90

2401 30 00

Tupakasta tai tupakankorvikkeesta valmistetut sikarit, pikkusikarit ja savukkeet

2402 10 00

2402 20 10

2402 20 90

2402 90 00

Muu valmistettu tupakka sekä muut valmistetut tupakankorvikkeet

2403 10 10

2403 10 90

2403 91 00

2403 99 10

2403 99 90

Kaseiini, kaseinaatit ja muut kaseiinijohdannaiset

3501 10 90

3501 90 10

3501 90 90

Albumiinit

3502 90 70

Teolliset monokarboksyylirasvahapot; happamat öljyt

3823 12 00

3823 70 00

Pöytäkirjan 1 liite XII

TUOTTEET, JOIHIN 6 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETTUJA ETELÄ-AFRIKKAA KOSKEVIA KUMULAATIOMÄÄRÄYKSIÄ SOVELLETAAN KUUDEN VUODEN KULUTTUA EUROOPAN YHTEISÖN JA ETELÄ-AFRIKAN TASAVALLAN KAUPPAA, KEHITYSTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVAN SOPIMUKSEN VÄLIAIKAISESTA SOVELTAMISESTA

Teollisuustuotteet (1)

CN-koodi 96

Kudotut puuvillakankaat, joissa on vähintään 85 painoprosenttia puuvillaa, paino enintään 200 g/m2

5208 11 10

5208 11 90

5208 12 11

5208 12 13

5208 12 15

5208 12 19

5208 12 91

5208 12 93

5208 12 95

5208 12 99

5208 13 00

5208 19 00

5208 21 10

5208 21 90

5208 22 11

5208 22 13

5208 22 15

5208 22 19

5208 22 91

5208 22 93

5208 22 95

5208 22 99

5208 23 00

5208 29 00

5208 31 00

5208 32 11

5208 32 13

5208 32 15

5208 32 19

5208 32 91

5208 32 93

5208 32 95

5208 32 99

5208 33 00

5208 39 00

5208 41 00

5208 42 00

5208 43 00

5208 49 00

5208 51 00

5208 52 10

5208 52 90

5208 53 00

5208 59 00

Kudotut puuvillakankaat, joissa on vähintään 85 painoprosenttia puuvillaa, paino suurempi kuin 200 g/m2

5209 11 00

5209 12 00

5209 19 00

5209 21 00

5209 22 00

5209 29 00

5209 31 00

5209 32 00

5209 39 00

5209 41 00

5209 42 00

5209 43 00

5209 49 10

5209 49 90

5209 51 00

5209 52 00

5209 59 00

Kudotut puuvillakankaat, joissa on vähemmän kuin 85 painoprosenttia puuvillaa, sekoitettuna pääasiallisesti tai yksinomaan tekokuitujen kanssa, paino enintään 200 g/m2

5210 11 10

5210 11 90

5210 12 00

5210 19 00

5210 21 10

5210 21 90

5210 22 00

5210 29 00

5210 31 10

5210 31 90

5210 32 00

5210 39 00

5210 41 00

5210 42 00

5210 49 00

5210 51 00

5210 52 00

5210 59 00

Kudotut puuvillakankaat, joissa on vähemmän kuin 85 painoprosenttia puuvillaa sekoitettuna pääasiallisesti tai yksinomaan tekokuitujen kanssa, paino suurempi kuin 200 g/m2

5211 11 00

5211 12 00

5211 19 00

5211 21 00

5211 22 00

5211 29 00

5211 31 00

5211 32 00

5211 39 00

5211 41 00

5211 42 00

5211 43 00

5211 49 10

5211 49 90

5211 51 00

5211 52 00

5211 59 00

Muut kudotut puuvillakankaat

5212 11 10

5212 11 90

5212 12 10

5212 12 90

5212 13 10

5212 13 90

5212 14 10

5212 14 90

5212 15 10

5212 15 90

5212 21 10

5212 21 90

5212 22 10

5212 22 90

5212 23 10

5212 23 90

5212 24 10

5212 24 90

5212 25 10

5212 25 90

Kudotut synteettikatkokuitukankaat, joissa on vähintään 85 painoprosenttia synteettikatkokuituja

5512 11 00

5512 19 10

5512 19 90

5512 21 00

5512 29 10

5512 29 90

5512 91 00

5512 99 10

5512 99 90

Kudotut synteettikatkokuitukankaat, joissa on vähemmän kuin 85 painoprosenttia synteettikatkokuituja sekoitettuna pääasiallisesti tai yksinomaan puuvillan kanssa, paino enintään 170 g/m2

5513 11 10

5513 11 30

5513 11 90

5513 12 00

5513 13 00

5513 19 00

5513 21 10

5513 21 30

5513 21 90

5513 22 00

5513 23 00

5513 29 00

5513 31 00

5513 32 00

5513 33 00

5513 39 00

5513 41 00

5513 42 00

5513 43 00

5513 49 00

Kudotut synteettikatkokuitukankaat, joissa on vähemmän kuin 85 painoprosenttia synteettikatkokuituja sekoitettuna pääasiallisesti tai yksinomaan puuvillan kanssa, paino suurempi kuin 170 g/m2

5514 11 00

5514 12 00

5514 13 00

5514 19 00

5514 21 00

5514 22 00

5514 23 00

5514 29 00

5514 31 00

5514 32 00

5514 33 00

5514 39 00

5514 41 00

5514 42 00

5514 43 00

5514 49 00

Muut kudotut synteettikatkokuitukankaat

5515 11 10

5515 11 30

5515 11 90

5515 12 10

5515 12 30

5515 12 90

5515 13 11

5515 13 19

5515 13 91

5515 13 99

5515 19 10

5515 19 30

5515 19 90

5515 21 10

5515 21 30

5515 21 90

5515 22 11

5515 22 19

5515 22 91

5515 22 99

5515 29 10

5515 29 30

5515 29 90

5515 91 10

5515 91 30

5515 91 90

5515 92 11

5515 92 19

5515 92 91

5515 92 99

5515 99 10

5515 99 30

5515 99 90

Kudotut muuntokatkokuitukankaat

5516 11 00

5516 12 00

5516 13 00

5516 14 00

5516 21 00

5516 22 00

5516 23 10

5516 23 90

5516 24 00

5516 31 00

5516 32 00

5516 33 00

5516 34 00

5516 41 00

5516 42 00

5516 43 00

5516 44 00

5516 91 00

5516 92 00

5516 93 00

5516 94 00

Side- ja purjelanka, nuora ja köysi

5607 10 00

5607 21 00

5607 29 10

5607 29 90

5607 30 00

5607 41 00

5607 49 11

5607 49 19

5607 49 90

5607 50 11

5607 50 19

5607 50 30

5607 50 90

5607 90 00

Solmittu verkkokangas, side- tai purjelangasta tai nuorasta valmistetut

5608 11 11

5608 11 19

5608 11 91

5608 11 99

5608 19 11

5608 19 19

5608 19 31

5608 19 39

5608 19 91

5608 19 99

5608 90 00

Matot ja muut lattianpäällysteet tekstiiliainetta, kudotut

5702 10 00

5702 20 00

5702 31 10

5702 31 30

5702 31 90

5702 32 10

5702 32 90

5702 39 10

5702 39 90

5702 41 10

5702 41 90

5702 42 10

5702 42 90

5702 49 10

5702 49 90

5702 51 00

5702 52 00

5702 59 00

5702 91 00

5702 92 00

5702 99 00

Matot ja muut lattianpäällysteet tekstiiliainetta, tuftatut

5703 10 10

5703 10 90

5703 20 11

5703 20 19

5703 20 91

5703 20 99

5703 30 11

5703 30 19

5703 30 51

5703 30 59

5703 30 91

5703 30 99

5703 90 10

5703 90 90

Matot ja muut lattianpäällysteet tekstiiliainetta, huopaa

5704 10 00

5704 90 00

Muut matot ja muut lattianpäällysteet tekstiiliainetta

5705 00 10

5705 00 31

5705 00 39

5705 00 90

Muut neulokset

6002 10 10

6002 10 90

6002 20 10

6002 20 31

6002 20 39

6002 20 50

6002 20 70

6002 20 90

6002 30 10

6002 30 90

6002 41 00

6002 42 10

6002 42 30

6002 42 50

6002 42 90

6002 43 11

6002 43 19

6002 43 31

6002 43 33

6002 43 35

6002 43 39

6002 43 50

6002 43 91

6002 43 93

6002 43 95

6002 43 99

6002 49 00

6002 91 00

6002 92 10

6002 92 30

6002 92 50

6002 92 90

6002 93 10

6002 93 31

6002 93 33

6002 93 35

6002 93 39

6002 93 91

6002 93 99

6002 99 00

Miesten ja poikien puvut, yhdistelmäasut, takit, bleiserit

6103 11 00

6103 12 00

6103 19 00

6103 21 00

6103 22 00

6103 23 00

6103 29 00

6103 31 00

6103 32 00

6103 33 00

6103 39 00

Naisten ja tyttöjen puvut, yhdistelmäasut, jakut, takit ja bleiserit

6104 11 00

6104 12 00

6104 13 00

6104 19 00

6104 21 00

6104 22 00

6104 23 00

6104 29 00

6104 31 00

6104 32 00

6104 33 00

6104 39 00

6104 41 00

6104 42 00

6104 43 00

6104 44 00

6104 49 00

Miesten ja poikien paidat, neulosta

6105 10 00

6105 20 10

6105 20 90

6105 90 10

6105 90 90

Naisten ja tyttöjen puserot, myös paitapuserot, neulosta

6106 10 00

6106 20 00

6106 90 10

6106 90 30

6106 90 50

6106 90 90

T-paidat, aluspaidat ja muut aluspaitojen kaltaiset paidat, neulosta

6109 90 90

Neulepuserot, pujopaidat, neuletakit, liivit ja niiden kaltaiset tavarat

6110 10 10

6110 10 31

6110 10 35

6110 10 38

6110 10 91

6110 10 95

6110 10 98

6110 20 10

6110 20 91

6110 20 99

6110 30 10

6110 30 91

6110 30 99

6110 90 10

6110 90 90

Vauvanvaatteet ja -vaatetustarvikkeet, neulosta

6111 10 10

6111 10 90

6111 20 10

6111 20 90

6111 30 10

6111 30 90

6111 90 00

Miesten ja poikien puvut, yhdistelmäasut, takit, bleiserit

6203 11 00

6203 12 00

6203 19 10

6203 19 30

6203 19 90

6203 21 00

6203 22 10

6203 22 80

6203 23 10

6203 23 80

6203 29 11

6203 29 18

6203 29 90

6203 31 00

6203 32 10

6203 32 90

6203 33 10

6203 33 90

6203 39 11

6203 39 19

6203 39 90

Naisten ja tyttöjen puvut, yhdistelmäasut, jakut, takit ja bleiserit

6204 11 00

6204 12 00

6204 13 00

6204 19 10

6204 19 90

6204 21 00

6204 22 10

6204 22 80

6204 23 10

6204 23 80

6204 29 11

6204 29 18

6204 29 90

6204 31 00

6204 32 10

6204 32 90

6204 33 10

6204 33 90

6204 39 11

6204 39 19

6204 39 90

6204 41 00

6204 42 00

6204 43 00

6204 44 00

6204 49 10

6204 49 90

Naisten ja tyttöjen puserot, myös paitapuserot

6206 10 00

6206 20 00

6206 30 00

6206 40 00

6206 90 10

6206 90 90

Vauvanvaatteet ja -vaatetustarvikkeet

6209 10 00

6209 20 00

6209 30 00

6209 90 00

Nimikkeiden 5602, 5603, 5903, 5906 ja 5907 kankaista valmistetut vaatteet

6210 10 10

6210 10 91

6210 10 99

6210 20 00

6210 30 00

6210 40 00

6210 50 00

Verryttelypuvut, hiihtopuvut sekä uimapuvut ja uimahousut; muut vaatteet

6211 11 00

6211 12 00

6211 20 00

6211 31 00

6211 32 10

6211 32 31

6211 32 41

6211 32 42

6211 32 90

6211 33 10

6211 33 31

6211 33 41

6211 33 42

6211 33 90

6211 39 00

6211 41 00

6211 42 10

6211 42 31

6211 42 41

6211 42 42

6211 42 90

6211 43 10

6211 43 31

6211 43 41

6211 43 42

6211 43 90

6211 49 00

Vuodeliinavaatteet, pöytäliinat ja niiden kaltaiset tavarat sekä pyyheliinat

6302 10 10

6302 10 90

6302 21 00

6302 22 10

6302 22 90

6302 29 10

6302 29 90

6302 31 10

6302 31 90

6302 32 10

6302 32 90

6302 39 10

6302 39 30

6302 39 90

6302 40 00

6302 51 10

6302 51 90

6302 52 00

6302 53 10

6302 53 90

6302 59 00

6302 60 00

6302 91 10

6302 91 90

6302 92 00

6302 93 10

6302 93 90

6302 99 00

Verhot ja sisätilojen kaihtimet

6303 11 00

6303 12 00

6303 19 00

6303 91 00

6303 92 10

6303 92 90

6303 99 10

6303 99 90

Muut sisustustavarat

6304 11 00

6304 19 10

6304 19 30

6304 19 90

6304 91 00

6304 92 00

6304 93 00

6304 99 00

Teollisuustuotteet (2)

CN-koodi 96

Vety, jalokaasut ja muut epämetallit

2804 69 00

Kolloidiset jalometallit; jalometallien epäorgaaniset tai orgaaniset yhdisteet

2843 10 90

2843 30 00

2843 90 90

Happifunktioiset aminoyhdisteet

2922 41 00

Harkkorauta ja peilirauta, harkkoina, möhkäleinä tai muussa alkumuodossa

7201 10 11

7201 10 19

7201 10 30

7201 20 00

7201 50 90

Ferroseokset

7202 11 20

7202 11 80

7202 19 00

7202 21 10

7202 21 90

7202 29 00

7202 30 00

7202 41 10

7202 41 91

7202 41 99

7202 49 10

7202 49 50

7202 49 90

Rautamalmista suoraan pelkistämällä saadut rautapohjaiset tuotteet

7203 90 00

Rautapohjaiset jätteet ja romu; romusta sulatetut harkot

7204 50 90

Rauta ja seostamaton teräs, valanteina tai muussa alkumuodossa

7206 10 00

7206 90 00

Välituotteet, rautaa tai seostamatonta terästä

7207 11 11

7207 11 14

7207 11 16

7207 12 10

7207 19 11

7207 19 14

7207 19 16

7207 19 31

7207 20 11

7207 20 15

7207 20 17

7207 20 32

7207 20 51

7207 20 55

7207 20 57

7207 20 71

Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys vähintään 600 mm, kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat

7208 10 00

7208 25 00

7208 26 00

7208 27 00

7208 36 00

7208 37 10

7208 37 90

7208 38 10

7208 38 90

7208 39 10

7208 39 90

7208 40 10

7208 40 90

7208 51 10

7208 51 30

7208 51 50

7208 51 91

7208 51 99

7208 52 10

7208 52 91

7208 52 99

7208 53 10

7208 53 90

7208 54 10

7208 54 90

7208 90 10

Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys vähintään 600 mm, kylmävalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat

7209 15 00

7209 16 10

7209 16 90

7209 17 10

7209 17 90

7209 18 10

7209 18 91

7209 18 99

7209 25 00

7209 26 10

7209 26 90

7209 27 10

7209 27 90

7209 28 10

7209 28 90

7209 90 10

Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys vähintään 600 mm, pleteroidut tai muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoitetut

7210 11 10

7210 12 11

7210 12 19

7210 20 10

7210 30 10

7210 41 10

7210 49 10

7210 50 10

7210 61 10

7210 69 10

7210 70 31

7210 70 39

7210 90 31

7210 90 33

7210 90 38

Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys pienempi kuin 600 mm, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat

7211 13 00

7211 14 10

7211 14 90

7211 19 20

7211 19 90

7211 23 10

7211 23 51

7211 29 20

7211 90 11

Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys pienempi kuin 600 mm, pleteroidut tai muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoitetut

7212 10 10

7212 10 91

7212 20 11

7212 30 11

7212 40 10

7212 40 91

7212 50 31

7212 50 51

7212 60 11

7212 60 91

Tangot, kuumavalssatut, säännöttömästi kiepitetyt, rautaa tai seostamatonta terästä

7213 10 00

7213 20 00

7213 91 10

7213 91 20

7213 91 41

7213 91 49

7213 91 70

7213 91 90

7213 99 10

7213 99 90

Muut tangot, rautaa tai seostamatonta terästä, ei enempää valmistetut kuin taotut, kuumavalssatut, kuumavedetyt tai kuumapursotetut, kuitenkin myös tangot, joita on valssauksen jälkeen kierretty

7214 20 00

7214 30 00

7214 91 10

7214 91 90

7214 99 10

7214 99 31

7214 99 39

7214 99 50

7214 99 61

7214 99 69

7214 99 80

7214 99 90

Muut tangot, rautaa tai seostamatonta terästä

7215 90 10

Profiilit, rautaa tai seostamatonta terästä

7216 10 00

7216 21 00

7216 22 00

7216 31 11

7216 31 19

7216 31 91

7216 31 99

7216 32 11

7216 32 19

7216 32 91

7216 32 99

7216 33 10

7216 33 90

7216 40 10

7216 40 90

7216 50 10

7216 50 91

7216 50 99

7216 99 10

Ruostumaton teräs, valanteina tai muussa alkumuodossa

7218 10 00

7218 91 11

7218 91 19

7218 99 11

7218 99 20

Levyvalmisteet, ruostumatonta terästä, leveys vähintään 600 mm

7219 11 00

7219 12 10

7219 12 90

7219 13 10

7219 13 90

7219 14 10

7219 14 90

7219 21 10

7219 21 90

7219 22 10

7219 22 90

7219 23 00

7219 24 00

7219 31 00

7219 32 10

7219 32 90

7219 33 10

7219 33 90

7219 34 10

7219 34 90

7219 35 10

7219 35 90

7219 90 10

Levyvalmisteet, ruostumatonta terästä, leveys pienempi kuin 600 mm

7220 11 00

7220 12 00

7220 20 10

7220 90 11

7220 90 31

Tangot, kuumavalssatut, säännöttömästi kiepitetyt, ruostumatonta terästä

7221 00 10

7221 00 90

Muut tangot, ruostumatonta terästä

7222 11 11

7222 11 19

7222 11 21

7222 11 29

7222 11 91

7222 11 99

7222 19 10

7222 19 90

7222 30 10

7222 40 10

7222 40 30

Muu seosteräs, valanteina tai muussa alkumuodossa

7224 10 00

7224 90 01

7224 90 05

7224 90 08

7224 90 15

7224 90 31

7224 90 39

Levyvalmisteet, muuta seosterästä, leveys vähintään 600 mm

7225 11 00

7225 19 10

7225 19 90

7225 20 20

7225 30 00

7225 40 20

7225 40 50

7225 40 80

7225 50 00

7225 91 10

7225 92 10

7225 99 10

Levyvalmisteet, muuta seosterästä, leveys pienempi kuin 600 mm

7226 11 10

7226 19 10

7226 19 30

7226 20 20

7226 91 10

7226 91 90

7226 92 10

7226 93 20

7226 94 20

7226 99 20

Tangot, kuumavalssatut, säännöttömästi kiepitetyt, muuta seosterästä

7227 10 00

7227 20 00

7227 90 10

7227 90 50

7227 90 95

Muut tangot, muuta seosterästä

7228 10 10

7228 10 30

7228 20 11

7228 20 19

7228 20 30

7228 30 20

7228 30 41

7228 30 49

7228 30 61

7228 30 69

7228 30 70

7228 30 89

7228 60 10

7228 70 10

7228 70 31

7228 80 10

7228 80 90

Ponttirauta ja -teräs

7301 10 00

Rautatie- tai raitiotieradan rakennusosat

7302 10 31

7302 10 39

7302 10 90

7302 20 00

7302 40 10

7302 90 10

Putket ja profiiliputket, valurautaa

7303 00 10

7303 00 90

Putkien liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet)

7307 11 10

7307 11 90

7307 19 10

7307 19 90

7307 21 00

7307 22 10

7307 22 90

7307 23 10

7307 23 90

7307 29 10

7307 29 30

7307 29 90

7307 91 00

7307 92 10

7307 92 90

7307 93 11

7307 93 19

7307 93 91

7307 93 99

7307 99 10

7307 99 30

7307 99 90

Säiliöt, altaat, sammiot ja niiden kaltaiset astiat

7309 00 10

7309 00 30

7309 00 51

7309 00 59

7309 00 90

Altaat, astiat, tynnyrit, tölkit, laatikot, rasiat ja niiden kaltaiset säilytyspäällykset

7310 10 00

7310 21 10

7310 21 91

7310 21 99

7310 29 10

7310 29 90

Säiliöt tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja varten

7311 00 10

7311 00 91

7311 00 99

Säikeislanka, köysi, kaapeli, punottu nauha

7312 10 30

7312 10 51

7312 10 59

7312 10 71

7312 10 75

7312 10 79

7312 10 82

7312 10 84

7312 10 86

7312 10 88

7312 10 99

7312 90 90

Piikkilanka rautaa tai terästä

7313 00 00

Ketjut ja niiden osat, rautaa tai terästä

7315 11 10

7315 11 90

7315 12 00

7315 19 00

7315 20 00

7315 81 00

7315 82 10

7315 82 90

7315 89 00

7315 90 00

Pultit, mutterit, ruuvit, myös kansiruuvit ja koukkuruuvit

7318 11 00

7318 12 10

7318 12 90

7318 13 00

7318 14 10

7318 14 91

7318 14 99

7318 15 10

7318 15 20

7318 15 30

7318 15 41

7318 15 49

7318 15 51

7318 15 59

7318 15 61

7318 15 69

7318 15 70

7318 15 81

7318 15 89

7318 15 90

7318 16 10

7318 16 30

7318 16 50

7318 16 91

7318 16 99

7318 19 00

7318 21 00

7318 22 00

7318 23 00

7318 24 00

7318 29 00

Ompeluneulat, neulepuikot, pujotusneulat, virkkuukoukut

7319 10 00

7319 20 00

7319 30 00

7319 90 00

Jouset ja jousenlehdet, rautaa tai terästä

7320 10 11

7320 10 19

7320 10 90

7320 20 20

7320 20 81

7320 20 85

7320 20 89

7320 90 10

7320 90 30

7320 90 90

Uunit, kamiinat, liedet

7321 11 10

7321 11 90

7321 12 00

7321 13 00

7321 81 10

7321 81 90

7321 82 10

7321 82 90

7321 83 00

7321 90 00

Lämmönsäteilijät keskuslämmitystä varten

7322 11 00

7322 19 00

7322 90 90

Pöytä-, keittiö- ja muut talousesineet

7323 10 00

7323 91 00

7323 92 00

7323 93 10

7323 93 90

7323 94 10

7323 94 90

7323 99 10

7323 99 91

7323 99 99

Saniteettitavarat ja niiden osat, rautaa tai terästä

7324 10 90

7324 21 00

7324 29 00

7324 90 90

Muut valetut tavarat, rautaa tai terästä

7325 10 20

7325 10 50

7325 10 91

7325 10 99

7325 91 00

7325 99 10

7325 99 91

7325 99 99

Muut tavarat, rautaa tai terästä

7326 11 00

7326 19 10

7326 19 90

7326 20 30

7326 20 50

7326 20 90

7326 90 10

7326 90 30

7326 90 40

7326 90 50

7326 90 60

7326 90 70

7326 90 80

7326 90 91

7326 90 93

7326 90 95

7326 90 97

Muokkaamaton sinkki

7901 11 00

7901 12 10

7901 12 30

7901 12 90

7901 20 00

Sinkkipöly, -jauheet ja -suomut

7903 10 00

7903 90 00

Moottoriajoneuvot vähintään 10 henkilön kuljettamiseen

8702 10 11

8702 10 19

8702 90 11

8702 90 19

Tavarankuljetukseen tarkoitetut moottoriajoneuvot

8704 21 31

8704 21 39

8704 22 91

8704 22 99

8704 23 91

8704 23 99

8704 31 31

8704 31 39

8704 32 91

8704 32 99

Pöytäkirjan 1 liite XIII

TUOTTEET, JOIHIN 6 ARTIKLAN 3 KOHTAA EI SOVELLETA

Teollisuustuotteet (1)

CN-koodi 96

Autot ja muut moottoriajoneuvot

8703 10 10

8703 10 90

8703 21 10

8703 21 90

8703 22 11

8703 22 19

8703 22 90

8703 23 11

8703 23 19

8703 23 90

8703 24 10

8703 24 90

8703 31 10

8703 31 90

8703 32 11

8703 32 19

8703 32 90

8703 33 11

8703 33 19

8703 33 90

8703 90 10

8703 90 90

Alustat, moottorein varustetut

8706 00 11

8706 00 19

8706 00 91

8706 00 99

Korit (myös ohjaamot), moottoriajoneuvoja varten

8707 10 10

8707 10 90

8707 90 10

8707 90 90

Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet

8708 10 10

8708 10 90

8708 21 10

8708 21 90

8708 29 10

8708 29 90

8708 31 10

8708 31 91

8708 31 99

8708 39 10

8708 39 90

8708 40 10

8708 40 90

8708 50 10

8708 50 90

8708 60 10

8708 60 91

8708 60 99

8708 70 10

8708 70 50

8708 70 91

8708 70 99

8708 80 10

8708 80 90

8708 91 10

8708 91 90

8708 92 10

8708 92 90

8708 93 10

8708 93 90

8708 94 10

8708 94 90

8708 99 10

8708 99 30

8708 99 50

8708 99 92

8708 99 98

Teollisuustuotteet (2)

CN-koodi 96

Muokkaamaton alumiini

7601 10 00

7601 20 10

7601 20 91

7601 20 99

Alumiinijauheet ja -suomut

7603 10 00

7603 20 00

Maataloustuotteet (1)

CN-koodi 96

Elävät hevoset, aasit, muulit ja muuliaasit

0101 20 10

Maito ja kerma, tiivistämätön

0401 10 10

0401 10 90

0401 20 11

0401 20 19

0401 20 91

0401 20 99

0401 30 11

0401 30 19

0401 30 31

0401 30 39

0401 30 91

0401 30 99

Kirnupiimä, juoksetettu maito ja kerma, jogurtti, kefiiri

0403 10 11

0403 10 13

0403 10 19

0403 10 31

0403 10 33

0403 10 39

Tuoreet tai jäähdytetyt perunat

0701 90 51

Tuoreet tai jäähdytetyt palkokasvit, myös silvityt

0708 10 20

0708 10 95

Muut tuoreet tai jäähdytetyt kasvikset

0709 51 90

0709 60 10

Kasvikset (myös höyryssä tai vedessä keitetyt)

0710 80 95

Kasvikset, väliaikaisesti säilöttyinä

0711 10 00

0711 30 00

0711 90 60

0711 90 70

Taatelit, viikunat, ananakset, avokadot, guavat, mangot

0804 20 90

0804 30 00

0804 40 20

0804 40 90

0804 40 95

Tuoreet tai kuivatut viinirypäleet

0806 10 29 (3) (12)

0806 20 11

0806 20 12

0806 20 18

Melonit (myös vesimelonit) ja papaijat

0807 11 00

0807 19 00

Aprikoosit, kirsikat, persikat (myös nektariinit)

0809 30 11 (5) (12)

0809 30 51 (6) (12)

Muut tuoreet hedelmät

0810 90 40

0810 90 85

Hedelmät ja pähkinät, väliaikaisesti säilöttyinä

0812 10 00

0812 20 00

0812 90 50

0812 90 60

0812 90 70

0812 90 95

Kuivatut hedelmät

0813 40 10

0813 50 15

0813 50 19

0813 50 39

0813 50 91

0813 50 99

Piper-sukuinen pippuri; kuivatut, murskatut tai jauhetut Capsicum- tai Pimenta-sukuiset hedelmät

0904 20 10

Soijaöljy ja sen jakeet

1507 10 10

1507 10 90

1507 90 10

1507 90 90

Auringonkukka-, saflori- ja puuvillansiemenöljy

1512 11 10

1512 11 91

1512 11 99

1512 19 10

1512 19 91

1512 19 99

1512 21 10

1512 21 90

1512 29 10

1512 29 90

Rapsi-, rypsi- ja sinappiöljy sekä niiden jakeet

1514 10 10

1514 10 90

1514 90 10

1514 90 90

Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat

2008 19 59

Hedelmämehut (myös rypäleen puristemehu "grape must")

2009 20 99

2009 40 99

2009 80 99

Valmistamaton tupakka; tupakanjätteet

2401 10 10

2401 10 20

2401 10 41

2401 10 49

2401 10 60

2401 20 10

2401 20 20

2401 20 41

2401 20 60

2401 20 70

Maataloustuotteet (2)

CN-koodi 96

Leikkokukat ja kukannuput

0603 10 55

0603 10 61

0603 10 69 (11)

Kepa-, salotti-, valko- ja purjosipulit

0703 10 11

0703 10 19

0703 10 90

0703 90 00

Keräkaali, kukkakaali, kyssäkaali ja lehtikaali sekä niiden kaltainen kaali

0704 10 05

0704 10 10

0704 10 80

0704 20 00

0704 90 10

0704 90 90

Salaatit (Lactuca sativa) sekä sikurit

0705 11 05

0705 11 10

0705 11 80

0705 19 00

0705 21 00

0705 29 00

Porkkanat, nauriit, punajuuret, kaurajuuret, mukulasellerit

0706 10 00

0706 90 05

0706 90 11

0706 90 17

0706 90 30

0706 90 90

Tuoreet tai jäähdytetyt palkokasvit, myös silvityt

0708 10 90

0708 20 20

0708 20 90

0708 20 95

0708 90 00

Muut tuoreet tai jäähdytetyt kasvikset

0709 10 30 (12)

0709 30 00

0709 40 00

0709 51 10

0709 51 50

0709 70 00

0709 90 10

0709 90 20

0709 90 40

0709 90 50

0709 90 90

Kasvikset (myös höyryssä tai vedessä keitetyt)

0710 10 00

0710 21 00

0710 22 00

0710 29 00

0710 30 00

0710 80 10

0710 80 51

0710 80 61

0710 80 69

0710 80 70

0710 80 80

0710 80 85

0710 90 00

Kasvikset, väliaikaisesti säilöttyinä

0711 20 10

0711 40 00

0711 90 40

0711 90 90

Kuivatut kasvikset, myös paloitellut, viipaloidut, rouhitut

0712 20 00

0712 30 00

0712 90 30

0712 90 50

0712 90 90

Maniokki- (kassava-), arrow- ja salepjuuret, maa-artisokat

0714 90 11

0714 90 19

Muut tuoreet tai kuivatut pähkinät, myös kuorettomat

0802 11 90

0802 21 00

0802 22 00

0802 40 00

Tuoreet tai kuivatut banaanit, myös jauhobanaanit

0803 00 11

0803 00 90

Taatelit, viikunat, ananakset, avokadot, guavat, mangot

0804 20 10

Tuoreet tai kuivatut sitrushedelmät

0805 20 21 (1) (12)

0805 20 23 (1) (12)

0805 20 25 (1) (12)

0805 20 27 (1) (12)

0805 20 29 (1) (12)

0805 30 90

0805 90 00

Tuoreet tai kuivatut viinirypäleet

0806 10 95

0806 10 97

Tuoreet omenat, päärynät ja kvittenit

0808 10 10 (12)

0808 20 10 (12)

0808 20 90

Aprikoosit, kirsikat, persikat (myös nektariinit)

0809 10 10 (12)

0809 10 50 (12)

0809 20 19 (12)

0809 20 29 (12)

0809 30 11 (7) (12)

0809 30 19 (12)

0809 30 51 (8) (12)

0809 30 59 (12)

0809 40 40 (12)

Muut tuoreet hedelmät

0810 10 05

0810 20 90

0810 30 10

0810 30 30

0810 30 90

0810 40 90

0810 50 00

Hedelmät ja pähkinät, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt

0811 20 11

0811 20 31

0811 20 39

0811 20 59

0811 90 11

0811 90 19

0811 90 39

0811 90 75

0811 90 80

0811 90 95

Hedelmät ja pähkinät, väliaikaisesti säilöttyinä

0812 90 10

0812 90 20

Kuivatut hedelmät

0813 20 00

Vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja

1001 90 10

Tattari, hirssi ja kanariansiemenet; muu vilja

1008 10 00

1008 20 00

1008 90 90

Hienot ja karkeat jauhot ja jauhe sekä hiutaleet, jyväset ja pelletit

1105 10 00

1105 20 00

Kuivatusta palkoviljasta valmistetut hienot ja karkeat jauhot sekä jauhe

1106 10 00

1106 30 10

1106 30 90

Kala- ja merinisäkäsrasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet

1504 30 11

Muut valmisteet ja säilykkeet, jotka on valmistettu lihasta, muista eläimenosista

1602 20 11

1602 20 19

1602 31 11

1602 31 19

1602 31 30

1602 31 90

1602 32 19

1602 32 30

1602 32 90

1602 39 29

1602 39 40

1602 39 80

1602 41 90

1602 42 90

1602 90 31

1602 90 72

1602 90 76

Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt kasvikset, hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat

2001 10 00

2001 20 00

2001 90 50

2001 90 65

2001 90 96

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt sienet ja multasienet (tryffelit)

2003 10 20

2003 10 30

2003 10 80

2003 20 00

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädytetyt

2004 10 10

2004 10 99

2004 90 50

2004 90 91

2004 90 98

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät

2005 10 00

2005 20 20

2005 20 80

2005 40 00

2005 51 00

2005 59 00

Sokerilla säilötyt kasvikset, hedelmät, pähkinät, hedelmänkuoret

2006 00 31

2006 00 35

2006 00 38

2006 00 99

Hillot, hedelmähyytelöt, marmelaatit, hedelmä- ja pähkinäsoseet

2007 10 91

2007 99 93

Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat

2008 11 94

2008 11 98

2008 19 19

2008 19 95

2008 19 99

2008 20 51

2008 20 59

2008 20 71

2008 20 79

2008 20 91

2008 20 99

2008 30 11

2008 30 39

2008 30 51

2008 30 59

2008 40 11

2008 40 21

2008 40 29

2008 40 39

2008 60 11

2008 60 31

2008 60 39

2008 60 59

2008 60 69

2008 60 79

2008 60 99

2008 70 11

2008 70 31

2008 70 39

2008 70 59

2008 80 11

2008 80 31

2008 80 39

2008 80 50

2008 80 70

2008 80 91

2008 80 99

2008 99 23

2008 99 25

2008 99 26

2008 99 28

2008 99 36

2008 99 45

2008 99 46

2008 99 49

2008 99 53

2008 99 55

2008 99 61

2008 99 62

2008 99 68

2008 99 72

2008 99 74

2008 99 79

2008 99 99

Hedelmämehut (myös rypäleen puristemehu "grape must")

2009 11 19

2009 11 91

2009 19 19

2009 19 91

2009 19 99

2009 20 19

2009 20 91

2009 30 19

2009 30 31

2009 30 39

2009 30 51

2009 30 55

2009 30 91

2009 30 95

2009 30 99

2009 40 19

2009 40 91

2009 80 19

2009 80 50

2009 80 61

2009 80 63

2009 80 73

2009 80 79

2009 80 83

2009 80 84

2009 80 86

2009 80 97

2009 90 19

2009 90 29

2009 90 39

2009 90 41

2009 90 51

2009 90 59

2009 90 73

2009 90 79

2009 90 92

2009 90 94

2009 90 95

2009 90 96

2009 90 97

2009 90 98

Muut käymisen avulla valmistetut juomat (esim. siideri)

2206 00 10

Viinisakka; raaka viinikivi

2307 00 19

Kasviaineet ja kasviperäiset jätteet

2308 90 19

Maataloustuotteet (3)

CN-koodi 96

Elävät siat

0103 91 10

0103 92 11

0103 92 19

Elävät lampaat ja vuohet

0104 10 30

0104 10 80

0104 20 90

Elävä siipikarja eli kanat, ankat, hanhet, kalkkunat ja helmikanat

0105 11 11

0105 11 19

0105 11 91

0105 11 99

0105 12 00

0105 19 20

0105 19 90

0105 92 00

0105 93 00

0105 99 10

0105 99 20

0105 99 30

0105 99 50

Sianliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

0203 11 10

0203 12 11

0203 12 19

0203 19 11

0203 19 13

0203 19 15

0203 19 55

0203 19 59

0203 21 10

0203 22 11

0203 22 19

0203 29 11

0203 29 13

0203 29 15

0203 29 55

0203 29 59

Lampaan- ja vuohenliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

0204 10 00

0204 21 00

0204 22 10

0204 22 30

0204 22 50

0204 22 90

0204 23 00

0204 30 00

0204 41 00

0204 42 10

0204 42 30

0204 42 50

0204 42 90

0204 43 10

0204 43 90

0204 50 11

0204 50 13

0204 50 15

0204 50 19

0204 50 31

0204 50 39

0204 50 51

0204 50 53

0204 50 55

0204 50 59

0204 50 71

0204 50 79

Siipikarjan liha ja muut syötävät osat

0207 11 10

0207 11 30

0207 11 90

0207 12 10

0207 12 90

0207 13 10

0207 13 20

0207 13 30

0207 13 40

0207 13 50

0207 13 60

0207 13 70

0207 13 99

0207 14 10

0207 14 20

0207 14 30

0207 14 40

0207 14 50

0207 14 60

0207 14 70

0207 14 99

0207 24 10

0207 24 90

0207 25 10

0207 25 90

0207 26 10

0207 26 20

0207 26 30

0207 26 40

0207 26 50

0207 26 60

0207 26 70

0207 26 80

0207 26 99

0207 27 10

0207 27 20

0207 27 30

0207 27 40

0207 27 50

0207 27 60

0207 27 70

0207 27 80

0207 27 99

0207 32 11

0207 32 15

0207 32 19

0207 32 51

0207 32 59

0207 32 90

0207 33 11

0207 33 19

0207 33 51

0207 33 59

0207 33 90

0207 35 11

0207 35 15

0207 35 21

0207 35 23

0207 35 25

0207 35 31

0207 35 41

0207 35 51

0207 35 53

0207 35 61

0207 35 63

0207 35 71

0207 35 79

0207 35 99

0207 36 11

0207 36 15

0207 36 21

0207 36 23

0207 36 25

0207 36 31

0207 36 41

0207 36 51

0207 36 53

0207 36 61

0207 36 63

0207 36 71

0207 36 79

0207 36 90

Siansilava vailla lihaskudosta, sianrasva sekä siipikarjanrasva

0209 00 11

0209 00 19

0209 00 30

0209 00 90

Liha ja muut syötävät eläimenosat, suolatut, suolavedessä

0210 11 11

0210 11 19

0210 11 31

0210 11 39

0210 11 90

0210 12 11

0210 12 19

0210 12 90

0210 19 10

0210 19 20

0210 19 30

0210 19 40

0210 19 51

0210 19 59

0210 19 60

0210 19 70

0210 19 81

0210 19 89

0210 19 90

0210 90 11

0210 90 19

0210 90 21

0210 90 29

0210 90 31

0210 90 39

Maito ja kerma, tiivistetty

0402 91 11

0402 91 19

0402 91 31

0402 91 39

0402 91 51

0402 91 59

0402 91 91

0402 91 99

0402 99 11

0402 99 19

0402 99 31

0402 99 39

0402 99 91

0402 99 99

Kirnupiimä, juoksetettu maito ja kerma, jogurtti, kefiiri

0403 90 51

0403 90 53

0403 90 59

0403 90 61

0403 90 63

0403 90 69

Hera, myös tiivistetty

0404 10 48

0404 10 52

0404 10 54

0404 10 56

0404 10 58

0404 10 62

0404 10 72

0404 10 74

0404 10 76

0404 10 78

0404 10 82

0404 10 84

Juusto ja juustoaine

0406 10 20 (11)

0406 10 80 (11)

0406 20 90 (11)

0406 30 10 (11)

0406 30 31 (11)

0406 30 39 (11)

0406 30 90 (11)

0406 40 90 (11)

0406 90 01 (11)

0406 90 21 (11)

0406 90 50 (11)

0406 90 69 (11)

0406 90 78 (11)

0406 90 86 (11)

0406 90 87 (11)

0406 90 88 (11)

0406 90 93 (11)

0406 90 99 (11)

Kuorelliset linnunmunat, tuoreet, säilötyt tai keitetyt

0407 00 11

0407 00 19

0407 00 30

Kuorettomat linnunmunat ja munankeltuainen

0408 11 80

0408 19 81

0408 19 89

0408 91 80

0408 99 80

Luonnonhunaja

0409 00 00

Tuoreet tai jäähdytetyt tomaatit

0702 00 15 (12)

0702 00 20 (12)

0702 00 25 (12)

0702 00 30 (12)

0702 00 35 (12)

0702 00 40 (12)

0702 00 45 (12)

0702 00 50 (12)

Tuoreet tai jäähdytetyt kurkut

0707 00 10 (12)

0707 00 15 (12)

0707 00 20 (12)

0707 00 25 (12)

0707 00 30 (12)

0707 00 35 (12)

0707 00 40 (12)

0707 00 90

Muut tuoreet tai jäähdytetyt kasvikset

0709 10 10 (12)

0709 10 20 (12)

0709 20 00

0709 90 39

0709 90 75 (12)

0709 90 77 (12)

0709 90 79 (12)

Kasvikset, väliaikaisesti säilöttyinä

0711 20 90

Kuivatut kasvikset, myös paloitellut, viipaloidut, rouhitut

0712 90 19

Maniokki- (kassava-), arrow- ja salepjuuret, maa-artisokat

0714 10 10

0714 10 91

0714 10 99

0714 20 90

Tuoreet tai kuivatut sitrushedelmät

0805 10 37 (2) (12)

0805 10 38 (2) (12)

0805 10 39 (2) (12)

0805 10 42 (2) (12)

0805 10 46 (2) (12)

0805 10 82

0805 10 84

0805 10 86

0805 20 11 (12)

0805 20 13 (12)

0805 20 15 (12)

0805 20 17 (12)

0805 20 19 (12)

0805 20 21 (10) (12)

0805 20 23 (10) (12)

0805 20 25 (10) (12)

0805 20 27 (10) (12)

0805 20 29 (10) (12)

0805 20 31 (12)

0805 20 33 (12)

0805 20 35 (12)

0805 20 37 (12)

0805 20 39 (12)

Tuoreet tai kuivatut viinirypäleet

0806 10 21 (12)

0806 10 29 (4) (12)

0806 10 30 (12)

0806 10 50 (12)

0806 10 61 (12)

0806 10 69 (12)

0806 10 93

Aprikoosit, kirsikat, persikat (myös nektariinit)

0809 10 20 (12)

0809 10 30 (12)

0809 10 40 (12)

0809 20 11 (12)

0809 20 21 (12)

0809 20 31 (12)

0809 20 39 (12)

0809 20 41 (12)

0809 20 49 (12)

0809 20 51 (12)

0809 20 59 (12)

0809 20 61 (12)

0809 20 69 (12)

0809 20 71 (12)

0809 20 79 (12)

0809 30 21 (12)

0809 30 29 (12)

0809 30 31 (12)

0809 30 39 (12)

0809 30 41 (12)

0809 30 49 (12)

0809 40 20 (12)

0809 40 30 (12)

Muut tuoreet hedelmät

0810 10 10

0810 10 80

0810 20 10

Hedelmät ja pähkinät, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt

0811 10 11

0811 10 19

Vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja

1001 10 00

1001 90 91

1001 90 99

Ruis

1002 00 00

Ohra

1003 00 10

1003 00 90

Kaura

1004 00 00

Tattari, hirssi ja kanariansiemenet; muu vilja

1008 90 10

Hienot vehnäjauhot sekä vehnän ja rukiin sekajauhot

1101 00 11

1101 00 15

1101 00 90

Muut hienot viljajauhot kuin vehnäjauhot tai vehnän ja rukiin sekajauhot

1102 10 00

1102 90 10

1102 90 30

1102 90 90

Viljarouheet, karkeat viljajauhot ja viljapelletit

1103 11 10

1103 11 90

1103 12 00

1103 19 10

1103 19 30

1103 19 90

1103 21 00

1103 29 10

1103 29 20

1103 29 30

1103 29 90

Muulla tavoin käsitellyt viljanjyvät

1104 11 10

1104 11 90

1104 12 10

1104 12 90

1104 19 10

1104 19 30

1104 19 99

1104 21 10

1104 21 30

1104 21 50

1104 21 90

1104 21 99

1104 22 20

1104 22 30

1104 22 50

1104 22 90

1104 22 92

1104 22 99

1104 29 11

1104 29 15

1104 29 19

1104 29 31

1104 29 35

1104 29 39

1104 29 51

1104 29 55

1104 29 59

1104 29 81

1104 29 85

1104 29 89

1104 30 10

Kuivatusta palkoviljasta valmistetut hienot ja karkeat jauhot sekä jauhe

1106 20 10

1106 20 90

Maltaat, myös paahdetut

1107 10 11

1107 10 19

1107 10 91

1107 10 99

1107 20 00

Johanneksenleipä, merilevät ja muut levät, sokerijuurikas

1212 91 20

1212 91 80

Sianrasva, myös sianihra (laardi) ja siipikarjanrasva

1501 00 19

Oliiviöljy ja sen jakeet, myös puhdistetut

1509 10 10

1509 10 90

1509 90 00

Muut yksinomaan oliiveista saadut öljyt ja niiden jakeet

1510 00 10

1510 00 90

Degras

1522 00 31

1522 00 39

Makkarat ja niiden kaltaiset tuotteet, jotka on valmistettu lihasta, muista eläimenosista

1601 00 91

1601 00 99

Muut valmisteet ja säilykkeet, jotka on valmistettu lihasta, muista eläimenosista

1602 10 00

1602 20 90

1602 32 11

1602 39 21

1602 41 10

1602 42 10

1602 49 11

1602 49 13

1602 49 15

1602 49 19

1602 49 30

1602 49 50

1602 49 90

1602 50 31

1602 50 39

1602 50 80

1602 90 10

1602 90 41

1602 90 51

1602 90 69

1602 90 74

1602 90 78

1602 90 98

Muut sokerit, myös kemiallisesti puhdas laktoosi

1702 11 00

1702 19 00

Makaronivalmisteet myös kypsennetyt tai täytetyt

1902 20 30

Hillot, hedelmähyytelöt, marmelaatit, hedelmä- ja pähkinäsoseet

2007 10 99

2007 91 90

2007 99 91

2007 99 98

Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat

2008 20 11

2008 20 31

2008 30 19

2008 30 31

2008 30 79

2008 30 91

2008 30 99

2008 40 19

2008 40 31

2008 50 11

2008 50 19

2008 50 31

2008 50 39

2008 50 51

2008 50 59

2008 60 19

2008 60 51

2008 60 61

2008 60 71

2008 60 91

2008 70 19

2008 70 51

2008 80 19

2008 92 16

2008 92 18

2008 99 21

2008 99 32

2008 99 33

2008 99 34

2008 99 37

2008 99 43

Hedelmämehut (myös rypäleen puristemehu "grape must")

2009 11 11

2009 19 11

2009 20 11

2009 30 11

2009 30 59

2009 40 11

2009 50 10

2009 50 90

2009 80 11

2009 80 32

2009 80 33

2009 80 35

2009 90 11

2009 90 21

2009 90 31

Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet

2106 90 51

Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini

2204 10 19 (11)

2204 10 99 (11)

2204 21 10

2204 21 81

2204 21 82

2204 21 98

2204 21 99

2204 29 10

2204 29 58

2204 29 75

2204 29 98

2204 29 99

2204 30 10

2204 30 92 (12)

2204 30 94 (12)

2204 30 96 (12)

2204 30 98 (12)

Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli)

2208 20 40

Leseet, lesejauhot ja muut jätetuotteet

2302 30 10

2302 30 90

2302 40 10

2302 40 90

Öljykakut ja muut kiinteät jätetuotteet

2306 90 19

Valmisteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan

2309 10 13

2309 10 15

2309 10 19

2309 10 33

2309 10 39

2309 10 51

2309 10 53

2309 10 59

2309 10 70

2309 90 33

2309 90 35

2309 90 39

2309 90 43

2309 90 49

2309 90 51

2309 90 53

2309 90 59

2309 90 70

Albumiinit

3502 11 90

3502 19 90

3502 20 91

3502 20 99

Maataloustuotteet (4)

CN-koodi 96

Kirnupiimä, juoksetettu maito ja kerma, jogurtti, kefiiri

0403 10 51

0403 10 53

0403 10 59

0403 10 91

0403 10 93

0403 10 99

0403 90 71

0403 90 73

0403 90 79

0403 90 91

0403 90 93

0403 90 99

Voi ja muut maitorasvat

0405 20 10

0405 20 30

Kasvimehut ja -uutteet; pektiiniaineet

1302 20 10

1302 20 90

Margariini

1517 10 10

1517 90 10

Muut sokerit, myös kemiallisesti puhdas laktoosi

1702 50 00

1702 90 10

Sokerivalmisteet (myös valkoinen suklaa)

1704 10 11

1704 10 19

1704 10 91

1704 10 99

1704 90 10

1704 90 30

1704 90 51

1704 90 55

1704 90 61

1704 90 65

1704 90 71

1704 90 75

1704 90 81

1704 90 99

Suklaa ja muut elintarvikevalmisteet

1806 10 15

1806 10 20

1806 10 30

1806 10 90

1806 20 10

1806 20 30

1806 20 50

1806 20 70

1806 20 80

1806 20 95

1806 31 00

1806 32 10

1806 32 90

1806 90 11

1806 90 19

1806 90 31

1806 90 39

1806 90 50

1806 90 60

1806 90 70

1806 90 90

Mallasuute; hienoista tai karkeista jauhoista tehdyt elintarvikevalmisteet

1901 10 00

1901 20 00

1901 90 11

1901 90 19

1901 90 99

Makaronivalmisteet, myös kypsennetyt tai täytetyt

1902 11 00

1902 19 10

1902 19 90

1902 20 91

1902 20 99

1902 30 10

1902 30 90

1902 40 10

1902 40 90

Tapioka ja tapiokankorvikkeet

1903 00 00

Elintarvikevalmisteet

1904 10 10

1904 10 30

1904 10 90

1904 20 10

1904 20 91

1904 20 95

1904 20 99

1904 90 10

1904 90 90

Ruokaleipä, kakut ja leivokset, keksit ja pikkuleivät (biscuits)

1905 10 00

1905 20 10

1905 20 30

1905 20 90

1905 30 11

1905 30 19

1905 30 30

1905 30 51

1905 30 59

1905 30 91

1905 30 99

1905 40 10

1905 40 90

1905 90 10

1905 90 20

1905 90 30

1905 90 40

1905 90 45

1905 90 55

1905 90 60

1905 90 90

Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt kasvikset, hedelmät, pähkinät

2001 90 40

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädytetyt

2004 10 91

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät

2005 20 10

Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat

2008 99 85

2008 99 91

Hedelmämehut (myös rypäleen puristemehu "grape must")

2009 80 69

Kahviuutteet, -esanssit ja -tiivisteet

2101 11 11

2101 11 19

2101 12 92

2101 12 98

2101 20 98

2101 30 11

2101 30 19

2101 30 91

2101 30 99

Hiiva (elävä eli aktiivinen tai kuollut eli inaktiivinen)

2102 10 10

2102 10 31

2102 10 39

2102 10 90

2102 20 11

Kastikkeet ja valmisteet niitä varten; maustamisvalmisteita olevat sekoitukset

2103 20 00

Jäätelö, mehujää ja niiden kaltaiset jäädytetyt valmisteet

2105 00 10

2105 00 91

2105 00 99

Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet

2106 10 20

2106 10 80

2106 90 10

2106 90 20

2106 90 98

Vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi

2202 90 91

2202 90 95

2202 90 99

Etikka ja etikankorvikkeet

2209 00 11

2209 00 19

2209 00 91

2209 00 99

Asykliset alkoholit ja niiden halogeenijohdannaiset

2905 43 00

2905 44 11

2905 44 19

2905 44 91

2905 44 99

2905 45 00

Hyvänhajuisten aineiden seokset sekä yhteen tai useampaan tällaiseen aineeseen perustuvat seokset

3302 10 10

3302 10 21

3302 10 29

Viimeistelyvalmisteet, valmisteet, jotka nopeuttavat värjäytymistä tai väriaineiden kiinnittymistä

3809 10 10

3809 10 30

3809 10 50

3809 10 90

Valmistetut sitomisaineet valumuotteja ja -sydämiä varten

3824 60 11

3824 60 19

3824 60 91

3824 60 99

Maataloustuotteet (5)

CN-koodi 96

Leikkokukat ja kukannuput

0603 10 15 (11)

0603 10 29 (11)

0603 10 51 (11)

0603 10 65 (11)

0603 90 00 (11)

Hedelmät ja pähkinät, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt

0811 10 90 (11)

Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat

2008 40 51 (11)

2008 40 59 (11)

2008 40 71 (11)

2008 40 79 (11)

2008 40 91 (11)

2008 40 99 (11)

2008 50 61 (11)

2008 50 69 (11)

2008 50 71 (11)

2008 50 79 (11)

2008 50 92 (11)

2008 50 94 (11)

2008 50 99 (11)

2008 70 61 (11)

2008 70 69 (11)

2008 70 71 (11)

2008 70 79 (11)

2008 70 92 (11)

2008 70 94 (11)

2008 70 99 (11)

2008 92 59 (11)

2008 92 72 (11)

2008 92 74 (11)

2008 92 78 (11)

2008 92 98 (11)

Hedelmämehut (myös rypäleen puristemehu "grape must")

2009 11 99 (11)

2009 40 30 (11)

2009 70 11 (11)

2009 70 19 (11)

2009 70 30 (11)

2009 70 91 (11)

2009 70 93 (11)

2009 70 99 (11)

Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini

2204 21 79 (11)

2204 21 80 (11)

2204 21 83 (11)

2204 21 84 (11)

Maataloustuotteet (6)

CN-koodi 96

Elävät nautaeläimet

0102 90 05

0102 90 21

0102 90 29

0102 90 41

0102 90 49

0102 90 51

0102 90 59

0102 90 61

0102 90 69

0102 90 71

0102 90 79

Naudanliha, tuore tai jäähdytetty

0201 10 00

0201 20 20

0201 20 30

0201 20 50

0201 20 90

0201 30 00

Naudanliha, jäädytetty

0202 10 00

0202 20 10

0202 20 30

0202 20 50

0202 20 90

0202 30 10

0202 30 50

0202 30 90

Naudan, sian, lampaan, vuohen syötävät osat

0206 10 95

0206 29 91

0206 29 99

Liha ja muut syötävät eläimenosat, suolatut, suolavedessä

0210 20 10

0210 20 90

0210 90 41

0210 90 49

0210 90 90

Maito ja kerma, tiivistetty

0402 10 11

0402 10 19

0402 10 91

0402 10 99

0402 21 11

0402 21 17

0402 21 19

0402 21 91

0402 21 99

0402 29 11

0402 29 15

0402 29 19

0402 29 91

0402 29 99

Kirnupiimä, juoksetettu maito ja kerma, jogurtti, kefiiri

0403 90 11

0403 90 13

0403 90 19

0403 90 31

0403 90 33

0403 90 39

Hera, myös tiivistetty

0404 10 02

0404 10 04

0404 10 06

0404 10 12

0404 10 14

0404 10 16

0404 10 26

0404 10 28

0404 10 32

0404 10 34

0404 10 36

0404 10 38

0404 90 21

0404 90 23

0404 90 29

0404 90 81

0404 90 83

0404 90 89

Voi ja muut maitorasvat

0405 10 11

0405 10 19

0405 10 30

0405 10 50

0405 10 90

0405 20 90

0405 90 10

0405 90 90

Leikkokukat ja kukannuput

0603 10 11

0603 10 13

0603 10 21

0603 10 25

0603 10 53

Muut tuoreet tai jäähdytetyt kasvikset

0709 90 60

Kasvikset (myös höyryssä tai vedessä keitetyt)

0710 40 00

Kasvikset, väliaikaisesti säilöttyinä

0711 90 30

Tuoreet tai kuivatut banaanit, myös jauhobanaanit

0803 00 19

Tuoreet tai kuivatut sitrushedelmät

0805 10 01 (12)

0805 10 05 (12)

0805 10 09 (12)

0805 10 11 (12)

0805 10 15 (2)

0805 10 19 (2)

0805 10 21 (2)

0805 10 25 (12)

0805 10 29 (12)

0805 10 31 (12)

0805 10 33 (12)

0805 10 35 (12)

0805 10 37 (9) (12)

0805 10 38 (9) (12)

0805 10 39 (9) (12)

0805 10 42 (9) (12)

0805 10 44 (12)

0805 10 46 (9) (12)

0805 10 51 (2)

0805 10 55 (2)

0805 10 59 (2)

0805 10 61 (2)

0805 10 65 (2)

0805 10 69 (2)

0805 30 20 (2)

0805 30 30 (2)

0805 30 40 (2)

Tuoreet tai kuivatut viinirypäleet

0806 10 40 (12)

Tuoreet omenat, päärynät ja kvittenit

0808 10 51 (12)

0808 10 53 (12)

0808 10 59 (12)

0808 10 61 (12)

0808 10 63 (12)

0808 10 69 (12)

0808 10 71 (12)

0808 10 73 (12)

0808 10 79 (12)

0808 10 92 (12)

0808 10 94 (12)

0808 10 98 (12)

0808 20 31 (12)

0808 20 37 (12)

0808 20 41 (12)

0808 20 47 (12)

0808 20 51 (12)

0808 20 57 (12)

0808 20 67 (12)

Maissi

1005 10 90

1005 90 00

Riisi

1006 10 10

1006 10 21

1006 10 23

1006 10 25

1006 10 27

1006 10 92

1006 10 94

1006 10 96

1006 10 98

1006 20 11

1006 20 13

1006 20 15

1006 20 17

1006 20 92

1006 20 94

1006 20 96

1006 20 98

1006 30 21

1006 30 23

1006 30 25

1006 30 27

1006 30 42

1006 30 44

1006 30 46

1006 30 48

1006 30 61

1006 30 63

1006 30 65

1006 30 67

1006 30 92

1006 30 94

1006 30 96

1006 30 98

1006 40 00

Durra

1007 00 10

1007 00 90

Muut hienot viljajauhot kuin vehnäjauhot tai vehnän ja rukiin sekajauhot

1102 20 10

1102 20 90

1102 30 00

Viljarouheet, karkeat viljajauhot ja viljapelletit

1103 13 10

1103 13 90

1103 14 00

1103 29 40

1103 29 50

Muulla tavoin käsitellyt viljanjyvät

1104 19 50

1104 19 91

1104 23 10

1104 23 30

1104 23 90

1104 23 99

1104 30 90

Tärkkelys; inuliini

1108 11 00

1108 12 00

1108 13 00

1108 14 00

1108 19 10

1108 19 90

1108 20 00

Vehnägluteeni, myös kuivattu

1109 00 00

Muut valmisteet ja säilykkeet, jotka on valmistettu lihasta, muista eläimenosista

1602 50 10

1602 90 61

Ruoko- ja juurikassokeri sekä kemiallisesti puhdas sakkaroosi

1701 11 10

1701 11 90

1701 12 10

1701 12 90

1701 91 00

1701 99 10

1701 99 90

Muut sokerit, myös kemiallisesti puhdas laktoosi

1702 20 10

1702 20 90

1702 30 10

1702 30 51

1702 30 59

1702 30 91

1702 30 99

1702 40 10

1702 40 90

1702 60 10

1702 60 90

1702 90 30

1702 90 50

1702 90 60

1702 90 71

1702 90 75

1702 90 79

1702 90 80

1702 90 99

Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt kasvikset, hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat

2001 90 30

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt tomaatit

2002 10 10

2002 10 90

2002 90 11

2002 90 19

2002 90 31

2002 90 39

2002 90 91

2002 90 99

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädytetyt

2004 90 10

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät

2005 60 00

2005 80 00

Hillot, hedelmähyytelöt, marmelaatit, hedelmä- ja pähkinäsoseet

2007 10 10

2007 91 10

2007 91 30

2007 99 10

2007 99 20

2007 99 31

2007 99 33

2007 99 35

2007 99 39

2007 99 51

2007 99 55

2007 99 58

Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat

2008 30 55

2008 30 75

2008 92 51

2008 92 76

2008 92 92

2008 92 93

2008 92 94

2008 92 96

2008 92 97

Hedelmämehut (myös rypäleen puristemehu "grape must")

2009 40 93

2009 60 11 (12)

2009 60 19 (12)

2009 60 51 (12)

2009 60 59 (12)

2009 60 71 (12)

2009 60 79 (12)

2009 60 90 (12)

2009 80 71

2009 90 49

2009 90 71

Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet

2106 90 30

2106 90 55

2106 90 59

Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini

2204 21 94

2204 29 62

2204 29 64

2204 29 65

2204 29 83

2204 29 84

2204 29 94

Vermutti ja muu tuoreista viinirypäleistä valmistettu viini

2205 10 10

2205 10 90

2205 90 10

2205 90 90

Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus vähintään 80 tilavuusprosenttia

2207 10 00

2207 20 00

Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia

2208 40 10

2208 40 90

2208 90 91

2208 90 99

Leseet, lesejauhot ja jätetuotteet

2302 10 10

2302 10 90

2302 20 10

2302 20 90

Tärkkelyksenvalmistuksen jätetuotteet ja niiden kaltaiset jäteaineet

2303 10 11

Dekstriini ja muu modifioitu tärkkelys

3505 10 10

3505 10 90

3505 20 10

3505 20 30

3505 20 50

3505 20 90

Maataloustuotteet (7)

CN-koodi 96

Juusto ja juustoaine

0406 20 10

0406 40 10

0406 40 50

0406 90 02

0406 90 03

0406 90 04

0406 90 05

0406 90 06

0406 90 07

0406 90 08

0406 90 09

0406 90 12

0406 90 14

0406 90 16

0406 90 18

0406 90 19

0406 90 23

0406 90 25

0406 90 27

0406 90 29

0406 90 31

0406 90 33

0406 90 35

0406 90 37

0406 90 39

0406 90 61

0406 90 63

0406 90 73

0406 90 75

0406 90 76

0406 90 79

0406 90 81

0406 90 82

0406 90 84

0406 90 85

Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini

2204 10 11

2204 10 91

2204 21 11

2204 21 12

2204 21 13

2204 21 17

2204 21 18

2204 21 19

2204 21 22

2204 21 24

2204 21 26

2204 21 27

2204 21 28

2204 21 32

2204 21 34

2204 21 36

2204 21 37

2204 21 38

2204 21 42

2204 21 43

2204 21 44

2204 21 46

2204 21 47

2204 21 48

2204 21 62

2204 21 66

2204 21 67

2204 21 68

2204 21 69

2204 21 71

2204 21 74

2204 21 76

2204 21 77

2204 21 78

2204 21 87

2204 21 88

2204 21 89

2204 21 91

2204 21 92

2204 21 93

2204 21 95

2204 21 96

2204 21 97

2204 29 12

2204 29 13

2204 29 17

2204 29 18

2204 29 42

2204 29 43

2204 29 44

2204 29 46

2204 29 47

2204 29 48

2204 29 71

2204 29 72

2204 29 81

2204 29 82

2204 29 87

2204 29 88

2204 29 89

2204 29 91

2204 29 92

2204 29 93

2204 29 95

2204 29 96

2204 29 97

Denaturoimaton etyylialkoholi

2208 20 12

2208 20 14

2208 20 26

2208 20 27

2208 20 62

2208 20 64

2208 20 86

2208 20 87

2208 30 11

2208 30 19

2208 30 32

2208 30 38

2208 30 52

2208 30 58

2208 30 72

2208 30 78

2208 90 41

2208 90 45

2208 90 52

Alaviitteet

CN-koodi 96

(1) (16.5.-15.9.)

(2) (1.6-15.10.)

(3) (1.1.-31.5.) Emperor-lajiketta lukuun ottamatta

(4) Emperor-lajiketta tai (1.6.-31.12.)

(5) (1.1.-31.3.)

(6) (1.10.-31.12.)

(7) (1.4.-31.12.)

(8) (1.1.-30.9.)

(9) (16.10.-31.5.)

(10) (16.9.-15.5.)

(11) Euroopan yhteisön ja Etelä-Afrikan tasavallan kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen mukaisesti vuotuista kasvukerrointa (vkk) sovelletaan kyseisiin perusmääriin vuosittain.

(12) Euroopan yhteisön ja Etelä-Afrikan tasavallan kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen mukaisesti paljoustulli kannetaan täysimääräisenä, jos kyseinen tulohinta ei täyty.

Pöytäkirjan 1 liite XIV

KALASTUSTUOTTEET, JOIHIN 6 ARTIKLAN 3 KOHTAA EI VÄLIAIKAISESTI SOVELLETA

Kalastustuotteet (1)

CN-koodi 96

Elävät kalat

0301 10 90

0301 92 00

0301 99 11

Tuore tai jäähdytetty kala, ei kuitenkaan kalafileet

0302 12 00

0302 31 10

0302 32 10

0302 33 10

0302 39 11

0302 39 19

0302 66 00

0302 69 21

Jäädytetty kala, ei kuitenkaan kalafileet

0303 10 00

0303 22 00

0303 41 11

0303 41 13

0303 41 19

0303 42 12

0303 42 18

0303 42 32

0303 42 38

0303 42 52

0303 42 58

0303 43 11

0303 43 13

0303 43 19

0303 49 21

0303 49 23

0303 49 29

0303 49 41

0303 49 43

0303 49 49

0303 76 00

0303 79 21

0303 79 23

0303 79 29

Kalafileet ja muu kalanliha

0304 10 13

0304 20 13

Makaronivalmisteet, myös kypsennetyt tai täytetyt

1902 20 10

Kalastustuotteet (2)

CN-koodi 96

Elävät kalat

0301 91 10

0301 93 00

0301 99 19

Tuore tai jäähdytetty kala, ei kuitenkaan kalafileet

0302 11 10

0302 19 00

0302 21 10

0302 21 30

0302 22 00

0302 62 00

0302 63 00

0302 65 20

0302 65 50

0302 65 90

0302 69 11

0302 69 19

0302 69 31

0302 69 33

0302 69 41

0302 69 45

0302 69 51

0302 69 85

0302 69 86

0302 69 92

0302 69 99

0302 70 00

Jäädytetty kala, ei kuitenkaan kalafileet

0303 21 10

0303 29 00

0303 31 10

0303 31 30

0303 33 00

0303 39 10

0303 72 00

0303 73 00

0303 75 20

0303 75 50

0303 75 90

0303 79 11

0303 79 19

0303 79 35

0303 79 37

0303 79 45

0303 79 51

0303 79 60

0303 79 62

0303 79 83

0303 79 85

0303 79 87

0303 79 92

0303 79 93

0303 79 94

0303 79 96

0303 80 00

Kalafileet ja muu kalanliha

0304 10 19

0304 10 91

0304 20 19

0304 20 21

0304 20 29

0304 20 31

0304 20 33

0304 20 35

0304 20 37

0304 20 41

0304 20 43

0304 20 61

0304 20 69

0304 20 71

0304 20 73

0304 20 87

0304 20 91

0304 90 10

0304 90 31

0304 90 39

0304 90 41

0304 90 45

0304 90 57

0304 90 59

0304 90 97

Kuivattu, suolattu tai suolavedessä oleva kala; savustettu kala

0305 42 00

0305 59 50

0305 59 70

0305 63 00

0305 69 30

0305 69 50

0305 69 90

Äyriäiset, kuorineen tai ilman kuorta, elävät, tuoreet

0306 11 10

0306 11 90

0306 12 10

0306 12 90

0306 13 10

0306 13 90

0306 14 10

0306 14 30

0306 14 90

0306 19 10

0306 19 90

0306 21 00

0306 22 10

0306 22 91

0306 22 99

0306 23 10

0306 23 90

0306 24 10

0306 24 30

0306 24 90

0306 29 10

0306 29 90

Nilviäiset, kuorineen tai ilman kuorta, elävät, tuoreet

0307 10 90

0307 21 00

0307 29 10

0307 29 90

0307 31 10

0307 31 90

0307 39 10

0307 39 90

0307 41 10

0307 41 91

0307 41 99

0307 49 01

0307 49 11

0307 49 18

0307 49 31

0307 49 33

0307 49 35

0307 49 38

0307 49 51

0307 49 59

0307 49 71

0307 49 91

0307 49 99

0307 51 00

0307 59 10

0307 59 90

0307 91 00

0307 99 11

0307 99 13

0307 99 15

0307 99 18

0307 99 90

Kalavalmisteet ja -säilykkeet; kaviaari ja kaviaarinkorvikkeet

1604 11 00

1604 13 90

1604 15 11

1604 15 19

1604 15 90

1604 19 10

1604 19 50

1604 19 91

1604 19 92

1604 19 93

1604 19 94

1604 19 95

1604 19 98

1604 20 05

1604 20 10

1604 20 30

1604 30 10

1604 30 90

Äyriäiset, nilviäiset ja muut vedessä elävät selkärangattomat

1605 10 00

1605 20 10

1605 20 91

1605 20 99

1605 30 00

1605 40 00

1605 90 11

1605 90 19

1605 90 30

1605 90 90

Kalastustuotteet (3)

CN-koodi 96

Elävät kalat

0301 91 90

Tuore tai jäähdytetty kala, ei kuitenkaan kalafileet

0302 11 90

Jäädytetty kala, ei kuitenkaan kalafileet

0303 21 90

Kalafileet ja muu kalanliha

0304 10 11

0304 20 11

0304 20 57

0304 20 59

0304 90 47

0304 90 49

Kalavalmisteet ja -säilykkeet; kaviaari ja kaviaarinkorvikkeet

1604 13 11

Kalastustuotteet (4)

CN-koodi 96

Elävät kalat

0301 99 90

Tuore tai jäähdytetty kala, ei kuitenkaan kalafileet

0302 21 90

0302 23 00

0302 29 10

0302 29 90

0302 31 90

0302 32 90

0302 33 90

0302 39 91

0302 39 99

0302 40 05

0302 40 98

0302 50 10

0302 50 90

0302 61 10

0302 61 30

0302 61 90

0302 61 98

0302 64 05

0302 64 98

0302 69 25

0302 69 35

0302 69 55

0302 69 61

0302 69 75

0302 69 87

0302 69 91

0302 69 93

0302 69 94

0302 69 95

Jäädytetty kala, ei kuitenkaan kalafileet

0303 31 90

0303 32 00

0303 39 20

0303 39 30

0303 39 80

0303 41 90

0303 42 90

0303 43 90

0303 49 90

0303 50 05

0303 50 98

0303 60 11

0303 60 19

0303 60 90

0303 71 10

0303 71 30

0303 71 90

0303 71 98

0303 74 10

0303 74 20

0303 74 90

0303 77 00

0303 79 31

0303 79 41

0303 79 55

0303 79 65

0303 79 71

0303 79 75

0303 79 91

0303 79 95

Kalafileet ja muu kalanliha

0304 10 31

0304 10 33

0304 10 35

0304 10 38

0304 10 94

0304 10 96

0304 10 98

0304 20 45

0304 20 51

0304 20 53

0304 20 75

0304 20 79

0304 20 81

0304 20 85

0304 20 96

0304 90 05

0304 90 20

0304 90 27

0304 90 35

0304 90 38

0304 90 51

0304 90 55

0304 90 61

0304 90 65

Kuivattu, suolattu tai suolavedessä oleva kala; savustettu kala

0305 10 00

0305 20 00

0305 30 11

0305 30 19

0305 30 30

0305 30 50

0305 30 90

0305 41 00

0305 49 10

0305 49 20

0305 49 30

0305 49 45

0305 49 50

0305 49 80

0305 51 10

0305 51 90

0305 59 11

0305 59 19

0305 59 30

0305 59 60

0305 59 90

0305 61 00

0305 62 00

0305 69 10

0305 69 20

Äyriäiset, kuorineen tai ilman kuorta, elävät, tuoreet

0306 13 30

0306 19 30

0306 23 31

0306 23 39

0306 29 30

Kalavalmisteet ja -säilykkeet; kaviaari ja kaviaarinkorvikkeet

1604 12 10

1604 12 91

1604 12 99

1604 14 12

1604 14 14

1604 14 16

1604 14 18

1604 14 90

1604 19 31

1604 19 39

1604 20 70

Kalastustuotteet (5)

CN-koodi 96

Tuore tai jäähdytetty kala, ei kuitenkaan kalafileet

0302 69 65

0302 69 81

Jäädytetty kala, ei kuitenkaan kalafileet

0303 78 10

0303 78 90

0303 79 81

Kalafileet ja muu kalanliha

0304 20 83

Kalavalmisteet ja -säilykkeet; kaviaari ja kaviaarinkorvikkeet

1604 13 19

1604 16 00

1604 20 40

1604 20 50

1604 20 90

Pöytäkirjan 1 liite XV

YHTEINEN JULISTUS KUMULAATIOSTA

Osapuolet sopivat, että pöytäkirjassa 1 olevan 6 artiklan 11 kohdan täytäntöön panemiseksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:

kehitysmaa: OECD:n kehitysapukomitean sellaiseksi luetteloima maa, lukuun ottamatta korkean tulotason maita sekä maita, joiden BKTL oli vuonna 1992 yli 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria käypinä hintoina;

>TAULUKON PAIKKA>

PÖYTÄKIRJA 2

9 artiklan täytäntöönpanosta

1. Osapuolet sopivat tekevänsä kaiken voitavansa 8 artiklassa määrättyjen suojatoimenpiteiden käyttämisen välttämiseksi.

2. Molemmat osapuolet ovat vakuuttuneita siitä, että 9 artiklan 4 ja 5 kohdan täytäntöönpano antaa niille mahdollisuuden tunnistaa varhaisessa vaiheessa ongelmat, joita saattaa ilmetä, ja kaikki asiaankuuluvat tekijät huomioon ottaen välttää mahdollisuuksien mukaan sellaisia toimenpiteitä, joita yhteisö ei mielellään toteuta etuuskohteluasemassa olevia kauppakumppaneitaan kohtaan.

3. Molemmat osapuolet tunnustavat tarpeen panna täytäntöön 9 artiklan 4 kohdassa määrätty ennakkotietojärjestelmä, jonka tarkoituksena on vähentää arkojen tuotteiden osalta äkillisen tai odottamattoman suojatoimenpiteiden käytön vaaraa. Näillä järjestelyillä mahdollistetaan säännöllinen kauppatietojen vaihto sekä samanaikaisesti säännöllisten neuvottelumenettelyjen täytäntöönpano. Molemmilla sopimuspuolilla on siten mahdollisuus seurata tiiviisti arkojen alojen kehityssuuntauksia ja havaita ongelmat, joita saattaa ilmetä.

4. Tähän perustuvat seuraavat kaksi menettelyä:

a) Tilastoseurantamekanismi

9 artiklan 4 kohdassa määrätään perustettavaksi mekanismi, jonka tarkoituksena on varmistaa tietyn AKT-valtioista yhteisöön suuntautuvan viennin tilastollinen seuranta ja helpottaa siten sellaisten tekijöiden tarkastelua, jotka saattavat aiheuttaa markkinahäiriöitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sisäisiä järjestelyjä, joita yhteisö voi soveltaa tuontinsa valvomiseen.

Tätä mekanismia, jonka ainoana tarkoituksena on helpottaa osapuolten välistä tietojen vaihtoa, sovelletaan ainoastaan tuotteisiin, joita yhteisö pitää omalta kannaltaan arkoina.

Tämän mekanismin täytäntöönpanosta päätetään yhdessä yhteisön toimittamien tietojen perusteella ja käyttämällä apuna AKT-valtioiden komissiolle sen pyynnöstä toimittamia tilastotietoja.

Mekanismin tehokkaan täytäntöönpanon vuoksi on tarpeen, että asianomaiset AKT-valtiot toimittavat komissiolle mahdollisuuksien mukaan kuukausittain yhteisöön ja sen kuhunkin jäsenvaltioon suuntautuvaa vientiään koskevat tilastot yhteisön arkoina pitämistä tuotteista.

b) Säännöllisten neuvottelujen menettely

Edellä mainitun tilastoseurantamekanismin ansiosta molemmilla osapuolilla on mahdollisuus paremmin seurata niitä kaupan kehityssuuntauksia, jotka saattavat aiheuttaa ongelmia. Yhteisöllä ja AKT-valtioilla on näiden tietojen perusteella ja 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti mahdollisuus käydä säännöllisesti neuvotteluja kyseisen artiklan tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Näitä neuvotteluja käydään kumman tahansa osapuolen pyynnöstä.

5. Jos 8 artiklassa määrättyjen suojatoimenpiteiden soveltamisedellytykset täyttyvät, yhteisön on suojatoimenpiteiden soveltamisesta käytäviä ennakkoneuvotteluja koskevan 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti aloitettava välittömästi neuvottelut asianomaisten AKT-valtioiden kanssa ja toimitettava niille kaikki näissä neuvotteluissa tarvittavat tiedot ja erityisesti ne tiedot, joiden avulla voidaan määrittää, missä määrin tietyn yhdestä tai useammasta AKT-valtiosta tuodun tuotteen tuonti on aiheuttanut tai uhannut aiheuttaa vakavaa vahinkoa samankaltaisen tai suoraan kilpailevan tuotteen tuottajille yhteisössä tai vakavia häiriöitä jollakin yhteisön talouselämän alalla taikka vaikeuksia, jotka voisivat vakavasti heikentää yhteisön jonkin alueen taloudellista tilannetta.

6. Jos kyseisen AKT-valtion tai kyseisten AKT-valtioiden kanssa ei ole päätetty muusta järjestelystä, yhteisön toimivaltaiset viranomaiset voivat näihin neuvotteluihin varatun 21 päivän määräajan päätyttyä toteuttaa tarvittavat toimenpiteet 8 artiklan täytäntöönpanemiseksi. Näistä toimenpiteistä ilmoitetaan välittömästi AKT-valtioille, ja niitä voidaan soveltaa heti.

7. Tätä menettelyä sovelletaan rajoittamatta kuitenkaan niiden toimenpiteiden soveltamista, joita voidaan toteuttaa 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa erityisolosuhteissa. Tällöin kaikki olennaiset tiedot toimitetaan viipymättä AKT-valtioille.

8. Tässä tapauksessa kiinnitetään erityistä huomiota niiden AKT-valtioiden etuihin, jotka ovat vähiten kehittyneitä valtioita, sisämaavaltioita tai saarivaltioita.

PÖYTÄKIRJA 3

joka sisältää Loméssa 28 päivänä helmikuuta 1975

allekirjoitetun AKT-ETY-yleissopimuksen AKT-valtioiden sokeria koskevan pöytäkirjan N:o 3 tekstin ja vastaavat kyseisen yleissopimuksen liitteinä olevat julistukset

PÖYTÄKIRJA 3

AKT-valtioiden sokerista

1 artikla

1. Yhteisö sitoutuu määräämättömäksi ajaksi ostamaan ja tuomaan takuuhintaan tietyn määrän AKT-valtioista peräisin olevaa raakaa tai valkoista ruokosokeria, jonka mainitut valtiot ovat sitoutuneet sille toimittamaan.

2. Yleissopimuksen 10 artiklassa tarkoitettua suojalauseketta ei sovelleta. Tämä pöytäkirja pannaan täytäntöön sokerin yhteisen markkinajärjestelyn mukaisesti, mikä ei kuitenkaan vaikuta millään tavalla yhteisön 1 kohdan mukaiseen sitoumukseen.

2 artikla

1. Mikään tähän pöytäkirjaan tehty muutos ei voi tulla voimaan ennen kuin tämän yleissopimuksen voimaantulopäivästä on kulunut viisi vuotta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan soveltamista. Tämän määräajan jälkeen sovittavat mahdolliset muutokset tulevat voimaan sovittuna ajankohtana.

2. Edellä 1 artiklassa mainitun sitoumuksen täytäntöönpanoedellytykset tutkitaan uudelleen ennen niiden seitsemännen soveltamisvuoden päättymistä.

3 artikla

1.

>TAULUKON PAIKKA>

2. Jollei 7 artiklasta muuta johdu, näitä määriä ei voida vähentää ilman kyseisten yksittäisten valtioiden suostumusta.

3.

>TAULUKON PAIKKA>

4 artikla

1. Jokaisen 12 kuukauden jakson aikana, joka alkaa 1 päivänä heinäkuuta ja päättyy 30 päivänä kesäkuuta mainittu päivä mukaan lukien, jäljempänä 'toimitusjakso', sokeria vievät AKT-valtiot sitoutuvat toimittamaan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut määrät, jollei 7 artiklan soveltamisesta aiheutuvista mukautuksista muuta johdu. Samanlainen sitoumus koskee myös 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja määriä 30 päivään kesäkuuta 1975 saakka, jota pidetään myös toimitusjaksona.

2. Edellä 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin 30 päivään kesäkuuta 1975 saakka toimitettaviin määriin sisältyvät maantiekuljetukset laivaussatamasta tai, jos on kyse sisämaavaltiosta, maantiekuljetukset rajojen yli.

3. AKT-valtioiden ruokosokeritoimituksiin sovelletaan 30 päivään kesäkuuta 1975 saakka 1 päivänä heinäkuuta 1975 alkavana toimitusjaksona sovellettavia takuuhintoja. Myöhempien toimitusjaksojen osalta voidaan toteuttaa samanlaisia määräyksiä.

5 artikla

1. Raakasokeria tai valkoista sokeria pidetään yhteisön markkinoilla kaupan ostajien ja myyjien vapaasti keskenään sopimaan hintaan.

2. Yhteisö ei puutu asiaan, jos jokin jäsenvaltio sallii sen rajojen sisäpuolella veloitettavien myyntihintojen olevan korkeampia kuin yhteisön kynnyshinta.

3. Yhteisö sitoutuu ostamaan takuuhintaan sovittujen määrien mukaisen määrän raakasokeria tai valkoista sokeria, jota ei yhteisössä voida pitää kaupan takuuhintaa vastaavalla tai sitä korkeammalla hinnalla.

4. Takuuhinnoilla, jotka ilmaistaan laskentayksiköinä, tarkoitetaan pakkaamatonta sokeria CIF-hinnalla yhteisön eurooppalaisissa satamissa, ja se vahvistetaan vakiolaatuiselle sokerille. Hinta neuvotellaan vuosittain yhteisössä vallitsevan hintatason mukaisesti ottaen huomioon kaikki merkitykselliset taloudelliset tekijät, ja se vahvistetaan viimeistään sitä toimitusjaksoa edeltävänä 1 päivänä toukokuuta, johon sitä sovelletaan.

6 artikla

Edellä 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu osto takuuhintaan varmistetaan joko interventioelinten tai muiden yhteisön nimeämien edustajien välityksellä.

7 artikla

1. Jos sokeria vievä AKT-valtio ei ylivoimaisen esteen vuoksi toimita koko sovittua määrää toimitusjakson kuluessa, komissio myöntää kyseisen valtion pyynnöstä tarvittavan lisätoimitusajan.

2. Jos sokeria vievä AKT-valtio ilmoittaa toimitusjakson kuluessa komissiolle, että se ei pysty toimittamaan koko sovittua määrää ja ettei se halua 1 kohdassa mainittua lisätoimitusaikaa, komissio jakaa toimittamatta jääneen määrän uudelleen kyseisen toimitusjakson kuluessa. Komissio suorittaa uuden jaon kuultuaan asianomaisia valtioita.

3. Jos sokeria vievä AKT-valtio muusta syystä kuin ylivoimaisen esteen vuoksi ei toimita koko sovittua määrää sokeria toimitusjakson kuluessa, sovittua määrää vähennetään jokaisen seuraavan toimitusjakson osalta toimittamatta jääneen määrän verran.

4. Komissio voi päättää seuraavien toimitusjaksojen osalta, että toimittamatta jäänyt sokerimäärä jaetaan uudelleen 3 artiklassa mainittujen muiden valtioiden kesken. Tämä uusi jako suoritetaan, kun asianomaisia valtioita on kuultu.

8 artikla

1. Yhden tai useamman tämän pöytäkirjan mukaisesti sokeria toimittavan valtion tai yhteisön pyynnöstä käydään kaikkia tämän pöytäkirjan soveltamiseksi tarvittavia toimenpiteitä koskevia neuvotteluja sopimuspuolten hyväksymissä soveltuvissa elimissä. Tähän tarkoitukseen voidaan yleissopimuksen soveltamisaikana käyttää kyseisellä yleissopimuksella perustettuja elimiä.

2. Jos yleissopimuksen voimassaolo lakkaa, 1 kohdassa tarkoitetut sokeria toimittavat valtiot ja yhteisö antavat tarvittavat institutionaaliset määräykset tämän pöytäkirjan jatkuvan soveltamisen varmistamiseksi.

3. Tässä pöytäkirjassa määrätyt säännölliset tarkastelut suoritetaan sovituissa elimissä.

9 artikla

Tiettyjen sokeria vievien AKT-valtioiden tavanomaisesti jäsenvaltioille toimittamat erityiset sokerilajit sisältyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin määriin, ja niitä kohdellaan samalla tavalla.

10 artikla

Tämän pöytäkirjan määräykset jäävät voimaan yleissopimuksen 91 artiklassa määrätyn päivämäärän jälkeen. Tämän päivämäärän jälkeen yhteisö voi irtisanoutua pöytäkirjasta minkä tahansa AKT-valtion osalta ja mikä tahansa AKT-valtio yhteisön osalta kahden vuoden irtisanomisajalla.

Pöytäkirjan 3 liite

PÖYTÄKIRJAA 3 KOSKEVAT JULISTUKSET

1. Yhteinen julistus mahdollisista pyynnöistä osallistua pöytäkirjaan N:o 3

Kaikki niiltä yleissopimuksen sopimuspuolina olevilta AKT-valtioilta, joita ei ole nimenomaisesti mainittu pöytäkirjassa N:o 3, tulevat pyynnöt osallistua mainitun pöytäkirjan määräyksiin tutkitaan(1).

2. Yhteisön julistus Belizestä, Saint Kittsistä ja Nevisistä, Anguillasta sekä Surinamesta peräisin olevasta sokerista

a) Yhteisö sitoutuu toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että seuraaviin määriin seuraavista maista peräisin olevaa raakaa tai valkoista ruokosokeria sovelletaan pöytäkirjassa N:o 3 määrätyn mukaista kohtelua:

>TAULUKON PAIKKA>

b) Mainitut määrät ovat kuitenkin 30 päivään kesäkuuta 1975 seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Yhteisön julistus pöytäkirjassa N:o 3 olevasta 10 artiklasta

Yhteisö ilmoittaa, että pöytäkirjassa N:o 3 olevan 10 artiklan, jossa määrätään mahdollisuudesta irtisanoutua pöytäkirjasta mainitussa artiklassa määrätyin edellytyksin, tarkoituksena on oikeusvarmuuden varmistaminen eikä se millään tavoin aiheuta yhteisön osalta muutoksia tai rajoituksia kyseisen pöytäkirjan 1 artiklassa esitettyihin periaatteisiin(2).

(1) AKT-ETY-yleissopimuksen päätösasiakirjan liite XIII.

(2) AKT-ETY-yleissopimuksen päätösasiakirjan liite XXII.

Pöytäkirjan 3 liite

DOMINIKAANISEN TASAVALLAN JA YHTEISÖN VÄLINEN, AKT-VALTIOIDEN SOKERISTA TEHTYÄ PÖYTÄKIRJAA KOSKEVA KIRJEENVAIHTO

Kirje nro 1 Dominikaanisen tasavallan hallitukselta

Arvoisa Herra,

Minulla on kunnia vahvistaa, että Dominikaaninen tasavalta ei halua nyt eikä myöhemmin liittyä AKT-ETY-yleissopimuksen liitteenä olevaan AKT-valtioiden sokeria koskevaan pöytäkirjaan. Näin ollen Dominikaaninen tasavalta sitoutuu olemaan pyytämättä liittymistä mainittuun pöytäkirjaan. Se toimittaa AKT-valtioiden ryhmälle asiaa koskevan kirjeen. Olisin kiitollinen, jos voisitte ilmoittaa vastaanottaneenne tämän kirjeen. Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Kirje nro 2 Euroopan yhteisöjen neuvoston puheenjohtajalta

Arvoisa Herra,

Minulla on kunnia ilmoittaa vastaanottaneeni tänään päivätyn kirjeenne, jonka sisältö on seuraava:

"Minulla on kunnia vahvistaa, että Dominikaaninen tasavalta ei halua nyt eikä myöhemmin liittyä AKT-EY-yleissopimuksen liitteenä olevaan AKT-valtioiden sokeria koskevaan pöytäkirjaan. Näin ollen Dominikaaninen tasavalta sitoutuu olemaan pyytämättä liittymistä mainittuun pöytäkirjaan. Se toimittaa AKT-valtioiden ryhmälle asiaa koskevan kirjeen".

Yhteisö vahvistaa hyväksyvänsä kirjeen sisällön.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Pöytäkirjan 3 liite

Euroopan talousyhteisön sekä Barbadosin, Belizen, Fidzin, Guyanan tasavallan, Jamaikan, Kenian tasavallan, Kongon tasavallan, Madagaskarin tasavallan, Malawin tasavallan, Mauritiuksen, Surinamen tasavallan, Swazimaan kuningaskunnan, Tansanian yhdistyneen tasavallan, Trinidadin ja Tobagon, Ugandan tasavallan, Zimbabwen tasavallan ja Saint Kittsin ja Nevisin kirjeenvaihtona tehty Saint Kittsin ja Nevisin liittymisestä toisen AKT-ETY-yleissopimuksen liitteenä olevaan, AKT-valtioiden sokerista tehtyyn pöytäkirjaan N:o 7

SOPIMUS

Kirje nro 1

Arvoisa Herra,

Toisen AKT-ETY-yleissopimuksen liitteenä olevassa, AKT-valtioiden sokerista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 tarkoitettujen AKT-valtioiden edustajat ja komission edustajat Euroopan talousyhteisön puolesta ovat sopineet seuraavaa:

- Saint Kitts ja Nevis sisällytetään mainitun pöytäkirjan 3 artiklan 1 kohtaan ja sovituksi määräksi vahvistetaan sen osalta 14800 tonnia siitä päivästä alkaen, jona se liittyy toiseen AKT-ETY-yleissopimukseen.

Kyseiseen päivään asti sovelletaan merentakaisten maiden ja alueiden assosioinnista Euroopan talousyhteisöön 16 päivänä joulukuuta 1980 tehdyn neuvoston päätöksen 80/1186/ETY liitteen IV määräyksiä.

Olisin kiitollinen, jos voisitte ilmoittaa vastaanottaneenne tämän kirjeen ja vahvistaa, että tämä kirje ja Teidän vastauksenne muodostavat edellä mainittujen AKT-valtioiden hallitusten ja yhteisön välisen sopimuksen.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Euroopan yhteisöjen

neuvoston puolesta

Kirje nro 2

Arvoisa Herra,

Minulla on kunnia ilmoittaa vastaanottaneeni tänään päivätyn kirjeenne, jonka sisältö on seuraava:

"Toisen AKT-ETY-yleissopimuksen liitteenä olevassa, AKT-valtioiden sokerista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 tarkoitettujen AKT-valtioiden edustajat ja komission edustajat Euroopan talousyhteisön puolesta ovat sopineet seuraavaa:

- Saint Kitts ja Nevis sisällytetään mainitun pöytäkirjan 3 artiklan 1 kohtaan ja sovituksi määräksi vahvistetaan sen osalta 14800 tonnia siitä päivästä alkaen, jona se liittyy toiseen AKT-ETY-yleissopimukseen.

Kyseiseen päivään asti sovelletaan merentakaisten maiden ja alueiden assosioinnista Euroopan talousyhteisöön 16 päivänä joulukuuta 1980 tehdyn neuvoston päätöksen 80/1186/ETY liitteen IV määräyksiä.

Olisin kiitollinen, jos voisitte ilmoittaa vastaanottaneenne tämän kirjeen ja vahvistaa, että tämä kirje ja Teidän vastauksenne muodostavat edellä mainittujen AKT-valtioiden hallitusten ja yhteisön välisen sopimuksen."

Minulla on kunnia vahvistaa, että kirjeessänne tarkoitettujen AKT-valtioiden hallitukset hyväksyvät kirjeenne sisällön.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Hallitusten puolesta

Pöytäkirjan 3 liite

Euroopan talousyhteisön sekä Barbadosin, Fidzin, Guyanan tasavallan, Jamaikan, Kenian tasavallan, Kongon tasavallan, Madagaskarin tasavallan, Malawin tasavallan, Mauritiuksen, Surinamen tasavallan, Swazimaan kuningaskunnan, Tansanian yhdistyneen tasavallan, Trinidadin ja Tobagon, Ugandan tasavallan ja Zimbabwen tasavallan kirjeenvaihtona tehty Zimbabwen tasavallan liittymisestä toisen AKT-ETY-yleissopimuksen liitteenä olevaan, AKT-valtioiden sokerista tehtyyn pöytäkirjaan N:o 7

SOPIMUS

Kirje nro 1

Arvoisa ...,

Toisen AKT-ETY-yleissopimuksen liitteenä olevassa, AKT-valtioiden sokerista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 tarkoitettujen AKT-valtioiden ja Zimbabwen tasavallan edustajat sekä komission edustajat Euroopan talousyhteisön puolesta ovat sopineet seuraavaa:

Zimbabwen tasavalta sisällytetään mainitun pöytäkirjan 3 artiklan 1 kohtaan ja sovituksi määräksi vahvistetaan sen osalta 25000 tonnia 1 päivästä heinäkuuta 1982 alkaen sekä 6000 tonnia 30 päivään kesäkuuta 1982 asti.

Olisin kiitollinen, jos voisitte ilmoittaa vastaanottaneenne tämän kirjeen ja vahvistaa, että tämä kirje ja Teidän vastauksenne muodostavat edellä mainittujen AKT-valtioiden hallitusten ja yhteisön välisen sopimuksen.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Euroopan yhteisöjen

neuvoston puolesta

Kirje nro 2

Arvoisa ...,

Minulla on kunnia ilmoittaa vastaanottaneeni tänään päivätyn kirjeenne, jonka sisältö on seuraava:

"Toisen AKT-ETY-yleissopimuksen liitteenä olevassa, AKT-valtioiden sokerista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 tarkoitettujen AKT-valtioiden ja Zimbabwen tasavallan edustajat sekä komission edustajat Euroopan talousyhteisön puolesta ovat sopineet seuraavaa:

Zimbabwen tasavalta sisällytetään mainitun pöytäkirjan 3 artiklan 1 kohtaan ja sovituksi määräksi vahvistetaan sen osalta 25000 tonnia 1 päivästä heinäkuuta 1982 alkaen sekä 6000 tonnia 30 päivään kesäkuuta 1982 asti.

Olisin kiitollinen, jos voisitte ilmoittaa vastaanottaneenne tämän kirjeen ja vahvistaa, että tämä kirje ja Teidän vastauksenne muodostavat edellä mainittujen AKT-valtioiden hallitusten ja yhteisön välisen sopimuksen."

Minulla on kunnia vahvistaa, että tässä kirjeessä tarkoitettujen AKT-valtioiden hallitukset hyväksyvät edellä esitetyn.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Hallitusten puolesta

Pöytäkirjan 3 liite

Euroopan talousyhteisön sekä Barbadosin, Belizen, Fidzin, Guyanan tasavallan, Jamaikan, Kenian tasavallan, Kongon kansantasavallan, Madagaskarin tasavallan, Malawin tasavallan, Mauritiuksen, Surinamin tasavallan, Swazimaan kuningaskunnan, Tansanian yhdistyneen tasavallan, Trinidadin ja Tobagon, Ugandan tasavallan, Zimbabwen tasavallan ja Norsunluurannikon tasavallan kirjeenvaihtona tehty Norsunluurannikon tasavallan liittymisestä toisen AKT-ETY-yleissopimuksen liitteenä olevaan, AKT-valtioiden sokerista tehtyyn pöytäkirjaan N:o 7

SOPIMUS

Kirje nro 1

Arvoisa Herra,

Toisen AKT-ETY-yleissopimuksen liitteenä olevassa, AKT-valtioiden sokerista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 tarkoitettujen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmä, Norsunluurannikon tasavalta ja Euroopan talousyhteisö ovat sopineet seuraavaa:

Norsunluurannikon tasavalta sisällytetään mainitun pöytäkirjan 3 artiklan 1 kohtaan 1 päivästä heinäkuuta 1983 alkaen ja välittömästi sovellettavaksi sovituksi määräksi vahvistetaan sen osalta 2000 tonnia (valkoisena sokerina ilmaistuna).

Olisin kiitollinen, jos voisitte ilmoittaa vastaanottaneenne tämän kirjeen ja vahvistaa, että tämä kirje ja Teidän vastauksenne muodostavat edellä mainittujen AKT-valtioiden hallitusten ja yhteisön välisen sopimuksen.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Euroopan yhteisöjen

neuvoston puolesta

Kirje nro 2

Arvoisa Herra,

Minulla on kunnia ilmoittaa vastaanottaneeni tänään päivätyn kirjeenne, jonka sisältö on seuraava:

"Toisen AKT-ETY-yleissopimuksen liitteenä olevassa, AKT-valtioiden sokerista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 tarkoitettujen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmä, Norsunluurannikon tasavalta ja Euroopan talousyhteisö ovat sopineet seuraavaa:

Norsunluurannikon tasavalta sisällytetään mainitun pöytäkirjan 3 artiklan 1 kohtaan 1 päivästä heinäkuuta 1983 alkaen ja välittömästi sovellettavaksi sovituksi määräksi vahvistetaan sen osalta 2000 tonnia (valkoisena sokerina ilmaistuna).

Olisin kiitollinen, jos voisitte ilmoittaa vastaanottaneenne tämän kirjeen ja vahvistaa, että tämä kirje ja Teidän vastauksenne muodostavat edellä mainittujen AKT-valtioiden hallitusten ja yhteisön välisen sopimuksen."

Minulla on kunnia vahvistaa, että kirjeessänne tarkoitettujen AKT-valtioiden hallitukset hyväksyvät kirjeenne sisällön.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Hallitusten puolesta

Pöytäkirjan 3 liite

Euroopan yhteisön sekä Barbadosin, Belizen, Fidzin, Guyanan tasavallan, Jamaikan, Kenian tasavallan, Kongon tasavallan, Madagaskarin tasavallan, Malawin tasavallan, Mauritiuksen tasavallan, Norsunluurannikon tasavallan, Saint Kittsin ja Nevisin, Sambian tasavallan, Surinamen tasavallan, Swazimaan kuningaskunnan, Tansanian yhdistyneen tasavallan, Trinidadin ja Tobagon tasavallan, Ugandan tasavallan ja Zimbabwen tasavallan kirjeenvaihtona tehty Sambian tasavallan liittymisestä neljännen AKT-ETY-yleissopimuksen liitteenä olevaan, AKT-valtioiden sokerista tehtyyn pöytäkirjaan N:o 8

SOPIMUS

Kirje nro 1

Arvoisa Herra,

Neljännen AKT-ETY-yleissopimuksen liitteenä olevassa AKT-valtioiden sokeria koskevassa pöytäkirjassa N:o 8 tarkoitetut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot, Sambian tasavalta ja Euroopan yhteisö ovat sopineet seuraavaa:

Sambian tasavalta sisällytetään 1 päivästä tammikuuta 1995 mainitun pöytäkirjan 3 artiklan 1 kohtaan sovitulla 0 tonnin suuruisella kiintiöllä.

Olisin kiitollinen, jos voisitte ilmoittaa vastaanottaneenne tämän kirjeen ja vahvistaa, että tämä kirje ja vastauksenne muodostavat edellä tarkoitettujen AKT-valtioiden hallitusten ja yhteisön välisen sopimuksen.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Euroopan unionin

neuvoston puolesta

Kirje nro 2

Arvoisa Herra,

Minulla on kunnia ilmoittaa vastaanottaneeni tänään päivätyn seuraavansisältöisen kirjeenne:

"Neljännen AKT-ETY-yleissopimuksen liitteenä olevassa AKT-valtioiden sokeria koskevassa pöytäkirjassa N:o 8 tarkoitetut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot, Sambian tasavalta ja Euroopan yhteisö ovat sopineet seuraavaa:

Sambian tasavalta sisällytetään 1 päivästä tammikuuta 1995 mainitun pöytäkirjan 3 artiklan 1 kohtaan sovitulla 0 tonnin suuruisella kiintiöllä.

Olisin kiitollinen, jos voisitte ilmoittaa vastaanottaneenne tämän kirjeen ja vahvistaa, että tämä kirje ja vastauksenne muodostavat edellä mainittujen AKT-valtioiden hallitusten ja yhteisön välisen sopimuksen."

Minulla on kunnia vahvistaa kirjeessänne tarkoitettujen AKT-valtioiden hallitusten hyväksyvän kirjeen sisällön.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Pöytäkirjassa N:o 8 tarkoitettujen

AKT-valtioiden hallitusten ja

Sambian tasavallan puolesta

PÖYTÄKIRJA Nro 4

naudanlihasta

Yhteisö ja AKT-valtiot sopivat jäljempänä esitetyistä erityistoimenpiteistä, joiden tarkoituksena on antaa perinteisesti naudanlihaa vieville AKT-valtioille mahdollisuus säilyttää asemansa yhteisön markkinoilla ja taata siten tietty tulotaso niiden tuottajille.

1 artikla

AKT-valtioista peräisin olevaan naudanlihaan sovellettavia tuontitulleja, muita kuin arvotulleja, alennetaan 2 artiklassa määrätyissä rajoissa 92 prosenttia.

2 artikla

>TAULUKON PAIKKA>

3 artikla

Suuronnettomuuksista kuten kuivuudesta, pyörremyrskyistä tai eläintaudeista aiheutuvan tosiasiallisen tai ennakoitavan viennin vähenemisen osalta yhteisö on valmis harkitsemaan asianmukaisia toimenpiteitä sen takaamiseksi, että näistä syistä vuoden aikana viemättä jääneet määrät voidaan toimittaa seuraavana vuonna.

4 artikla

Jos jokin 2 artiklassa mainittu AKT-valtio ei tiettynä vuonna pysty toimittamaan koko vahvistettua määrää eikä halua käyttää hyväkseen 3 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä, komissio voi jakaa puuttuvan määrän muiden asianomaisten AKT-valtioiden kesken. Siinä tapauksessa kyseiset AKT-valtiot tekevät komissiolle viimeistään kyseisen vuoden 1 päivänä syyskuuta ehdotuksen nimeten sen AKT-valtion tai ne AKT-valtiot, jotka pystyvät toimittamaan lisämäärän, ja ilmoittavat komissiolle samalla sen AKT-valtion, joka ei pysty toimittamaan koko sille osoitettua määrää; tämä uusi väliaikainen jako ei kuitenkaan vaikuta alkuperäisiin määriin.

Komissio varmistaa, että päätös tehdään viimeistään 15 päivänä marraskuuta.

5 artikla

Tämä pöytäkirja pannaan täytäntöön naudanliha-alan yhteisen markkinajärjestelyn mukaisesti, mikä ei kuitenkaan vaikuta yhteisölle tästä pöytäkirjasta aiheutuviin velvoitteisiin.

6 artikla

Sovellettaessa valmistelukauden aikana sovellettavaa kauppajärjestelmää koskevan liitteen 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua suojalauseketta naudanliha-alalla yhteisö toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, jotta AKT-valtioiden vienti yhteisöön voidaan säilyttää tämän pöytäkirjan velvoitteita vastaavalla tasolla.

PÖYTÄKIRJA Nro 5

Toinen banaanipöytäkirja

1 artikla

Osapuolet tunnustavat sen suuren taloudellisen merkityksen, joka viennillä yhteisön markkinoille on AKT-valtioiden banaanintuottajille. Yhteisö suostuu harkitsemaan ja tarvittaessa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan AKT-valtioiden banaaninviennin jatkuva elinkelpoisuus sekä niiden banaanien pääsy yhteisön markkinoille.

2 artikla

Kukin asianomainen AKT-valtio ja yhteisö neuvottelevat keskenään banaanien tuotannon ja markkinoinnin edellytysten parantamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Tähän tavoitteeseen pyritään kaikkia yleissopimuksen rahoitusalan yhteistyötä sekä teknistä, maatalousalan, teollisuuden ja alueellista yhteistyötä koskevien määräysten mukaisia keinoja käyttämällä. Nämä toimenpiteet suunnitellaan siten, että AKT-valtioilla, erityisesti Somalialla, on niiden erityisolosuhteet huomioon ottaen mahdollisuus parantaa kilpailukykyään. Toimenpiteitä toteutetaan kaikissa vaiheissa tuotannosta kulutukseen ja ne koskevat erityisesti seuraavia aloja:

- tuotantoedellytysten ja laadun parantaminen tutkimukseen, sadonkorjuuseen, pakkaamiseen ja käsittelyyn liittyvien toimien avulla,

- kuljetus ja varastointi,

- markkinointi ja myynnin edistäminen.

3 artikla

Osapuolet sopivat näiden tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistoiminnasta pysyvässä sekaryhmässä, jota avustaa asiantuntijaryhmä ja jonka tehtävänä on jatkuvasti seurata tietoonsa saatettuja erityisongelmia.

4 artikla

Jos banaaneja tuottavat AKT-valtiot päättävät perustaa yhteisen organisaation tämän pöytäkirjan tavoitteiden toteuttamiseksi, yhteisö tukee tällaista organisaatiota ottaen huomioon sille esitetyt pyynnöt sellaisten tähän organisaatioon liittyvien toimien tukemiseksi, jotka kuuluvat kehitysrahoitusyhteistyön mukaisesti alueellisiin toimiin.

LIITE VI

VÄHITEN KEHITTYNEIDEN AKT-VALTIOIDEN, AKT-SISÄMAAVALTIOIDEN JA AKT-SAARIVALTIOIDEN LUETTELO

Seuraaviin luetteloihin on koottu vähiten kehittyneet AKT-valtiot, AKT-sisämaavaltiot ja AKT-saarivaltiot.

VÄHITEN KEHITTYNEET AKT-VALTIOT

1 artikla

Tätä sopimusta sovellettaessa vähiten kehittyneiksi AKT-valtioiksi katsotaan seuraavat maat:

Angola

Benin

Burkina Faso

Burundi

Djibouti

Eritrea

Etiopia

Gambia

Guinea

Guinea-Bissau

Haiti

Kap Verde

Keski-Afrikka

Kiribati

Komorit

Kongon demokraattinen tasavalta

Lesotho

Liberia

Madagaskar

Malawi

Mali

Mauritania

Mosambik

Niger

Päiväntasaajan Guinea

Ruanda

Salomonsaaret

Sambia

Samoa

SâoTomé ja Príncipe

Sierra Leone

Somalia

Sudan

Tansania

Togo

Tsad

Tuvalu

Uganda

Vanuatu

AKT-SISÄMAAVALTIOT

2 artikla

AKT-sisämaavaltioita varten on laadittu erityistoimenpiteitä ja -määräyksiä tukemaan niiden pyrkimyksiä selvitä maantieteellisen sijainnin aiheuttamista ongelmista ja muista kehityksen tiellä olevista esteistä niiden talouskasvun vauhdittamiseksi.

3 artikla

AKT-sisämaavaltioita ovat:

Botswana

Burkina Faso

Burundi

Etiopia

Keski-Afrikka

Lesotho

Malawi

Mali

Niger

Ruanda

Sambia

Swazimaa

Tsad

Uganda

Zimbabwe

AKT-SAARIVALTIOT

4 artikla

AKT-saarivaltioita varten on laadittu erityistoimenpiteitä ja -määräyksiä tukemaan niiden pyrkimyksiä selvitä luonnon ja maantieteellisen sijainnin aiheuttamista ongelmista ja muista kehityksen tiellä olevista esteistä niiden talouskasvun vauhdittamiseksi.

5 artikla

AKT-saarivaltioita ovat:

Antigua ja Barbuda

Bahama

Barbados

Dominica

Dominikaaninen tasavalta

Fidzi

Grenada

Haiti

Jamaika

Kap Verde

Kiribati

Komorit

Madagaskar

Mauritius

Papua-Uusi-Guinea

Saint Kitts ja Nevis

Saint Lucia

Saint Vincent ja Grenadiinit

Salomonsaaret

Samoa

São Tomé ja Príncipe

Seychellit

Tonga

Trinidad ja Tobago

Tuvalu

Vanuatu

PÖYTÄKIRJAT

PÖYTÄKIRJA 1

Yhteisten toimielinten toimintakuluista

1. Jäsenvaltiot ja yhteisö sekä AKT-valtiot vastaavat niiden osallistumisesta ministerineuvoston ja sen alaisten elinten kokouksiin aiheutuvista kuluista sekä henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannusten että postitus- ja televiestintäkulujen osalta.

Tämän sopimuksen yhteisten toimielinten kokousten tulkkaamisesta, asiakirjojen kääntämisestä ja jäljentämisestä sekä kokousten käytännön järjestelyistä (kuten kokoustiloista, laitteista ja vahtimestaripalveluista) aiheutuvista kuluista vastaa joko yhteisö tai jokin AKT-valtio sen mukaan, järjestetäänkö kokous jonkin jäsenvaltion vai kyseisen AKT-valtion alueella.

2. Sopimuksen 98 artiklan mukaisesti nimitetyille välimiehille korvataan heidän matka- ja oleskelukustannukset; jälkimmäiset vahvistaa ministerineuvosto.

Yhteisö vastaa puolesta välimiehille aiheutuvista matka- ja oleskelukustannuksista ja AKT-valtiot toisesta puolesta. Välimiesten mahdollisesti perustamiin toimistoihin, riitojen esitutkintaan ja kuulemisten järjestämiseen liittyvistä kuluista (kuten tiloista, henkilöstöstä ja tulkkauksesta) vastaa yhteisö. Erityistutkimuksiin liittyvät kulut hoidetaan yhdessä muiden kulujen kanssa, ja osapuolet maksavat välimiesten määräyksellä vahvistetut ennakot.

3. AKT-valtiot perustavat rahaston, jota hallinnoi niiden sihteeristö ja josta on tarkoitus osallistua AKT-valtioiden edustajien yhteisen edustajakokouksen ja ministerineuvoston kokouksiin osallistumisesta aiheutuvien kulujen rahoitukseen.

AKT-valtiot osallistuvat rahaston rahoitukseen. Kannustaakseen AKT-valtioita osallistumaan aktiivisesti AKT-EY-toimielimissä käytävään vuoropuheluun yhteisö osallistuu rahoituspöytäkirjan mukaisesti tämän rahaston rahoitukseen (4 miljoonaa euroa ensimmäisen rahoituspöytäkirjan perusteella).

Jotta kulut voitaisiin kattaa kyseisestä rahastosta, niiden on täytettävä sekä seuraavat että 1 kohdassa asetetut ehdot:

- kulujen on aiheuduttava parlamentin jäsenille tai heidän sijastaan valituille AKT-valtioiden edustajille, jotka matkustavat edustamastaan maasta osallistuakseen yhteisen edustajakokouksen istuntoihin, työryhmien kokouksiin tai niiden järjestämiin virkamatkoihin, tai niiden on oltava seurausta samaisten edustajien ja AKT-valtioiden kansalaisyhteiskunnan edustajien sekä talouden ja yhteiskunnan eri toimijoiden osallistumisesta tämän sopimuksen 15 ja 17 artiklan nojalla järjestettyihin kuulemistilaisuuksiin, ja

- kokousten, virkamatkojen ja työryhmien luonnetta, järjestelyjä, (kokoontumiskertojen) määrää ja paikkaa koskevat päätökset on tehtävä ministerineuvoston ja yhteisen edustajakokouksen työjärjestystä noudattaen.

4. Kuulemistilaisuudet sekä AKT-valtioiden ja EU:n talouden ja yhteiskunnan eri toimijoiden väliset kokoukset järjestää Euroopan unionin talous- ja sosiaalikomitea. Tällöin yhteisön rahoitusosuus AKT-valtioiden talouden ja yhteiskunnan eri toimijoiden osallistumiskustannuksista maksetaan suoraan talous- ja sosiaalikomitealle.

AKT-valtioiden sihteeristö, ministerineuvosto ja yhteinen edustajakokous voivat komission suostumuksella antaa AKT-valtioiden kansalaisyhteiskunnan edustajien kuulemistilaisuuksien järjestämisen osapuolten hyväksymien edustavien organisaatioiden tehtäväksi.

PÖYTÄKIRJA 2

erioikeuksista ja vapauksista

OSAPUOLET

haluavat erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan tekemisellä helpottaa sopimuksen sujuvaa soveltamista, sen yhteydessä tehtävien töiden valmistelua ja sen soveltamista varten hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa,

katsovat, että näin ollen on tarpeen määritellä ne erioikeudet ja vapaudet, joita sopimuksen soveltamiseen liittyvään työhön sekä kyseiseen työhön liittyvään, viralliseen viestintään sovellettaviin järjestelyihin osallistuvat henkilöt voivat vaatia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Brysselissä 8 päivänä huhtikuuta 1965 allekirjoitetun, Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan määräysten soveltamista,

katsovat, että on myös tarpeen vahvistaa järjestely, jota sovelletaan AKT-ministerineuvoston ja sen henkilöstön omaisuuteen ja varoihin,

katsovat, että 6 päivänä kesäkuuta 1975 tehdyllä Georgetownin sopimuksella perustettiin AKT-valtioiden ryhmä, AKT-ministerineuvosto ja suurlähettiläskomitea; katsovat, että AKT-valtioiden ryhmän elimiä hallinnoi AKT-valtioiden sihteeristö,

ovat sopineet seuraavista sopimukseen liitettävistä määräyksistä:

1 LUKU

SOPIMUKSEN YHTEYDESSÄ TEHTÄVÄÄN TYÖHÖN OSALLISTUVAT HENKILÖT

1 artikla

Jäsenvaltioiden ja AKT-valtioiden hallitusten sekä Euroopan yhteisöjen toimielinten edustajat samoin kuin niiden neuvonantajat, asiantuntijat sekä AKT-valtioiden sihteeristön jäsenet, jotka osallistuvat jäsenvaltioiden tai AKT-valtioiden alueella tehtävään joko sopimuksen toimielinten tai koordinointielinten työhön taikka sopimuksen soveltamiseen liittyvään työhön, ovat tehtäviä hoitaessaan ja matkustaessaan siihen paikkaan tai siitä paikasta, jossa heidän kuuluu tehtävänsä suorittaa, oikeutettuja tavanomaisiin erioikeuksiin, vapauksiin ja muihin etuihin.

Edellistä kappaletta sovelletaan myös yhteisen edustajakokouksen jäseniin, sopimuksen nojalla mahdollisesti nimitettäviin välimiehiin, mahdollisesti perustettavien talous- ja sosiaalialan neuvoa-antavien elinten jäseniin, näiden toimielinten virkamiehiin ja toimihenkilöihin, Euroopan investointipankin alaisten elinten jäseniin ja sen henkilöstöön sekä yritystoiminnan kehittämiskeskuksen ja maatalouden kehittämiskeskuksen henkilöstöön.

2 LUKU

AKT-MINISTERINEUVOSTON OMAISUUS JA VARAT

2 artikla

AKT-ministerineuvoston virallisiin tarkoituksiin hallussaan pitämät tilat ja rakennukset ovat loukkaamattomia. Niihin ei voi kohdistua etsintää, pakkoluovutusta, menetetyksi tuomitsemista tai pakkolunastusta.

Lukuun ottamatta tilanteita, jotka liittyvät mainitulle neuvostolle kuuluvan tai sen laskuun käytettävän moottoriajoneuvon aiheuttaman onnettomuuden tutkintaan, tai silloin, kun liikennesääntöjä on rikottu tai edellä tarkoitettu ajoneuvo on aiheuttanut onnettomuuden, AKT-ministerineuvoston omaisuuteen ja varoihin ei voida kohdistaa mitään hallinnollisia tai oikeudellisia pakkokeinoja ilman tällä sopimuksella perustetun ministerineuvoston valtuutusta.

3 artikla

AKT-ministerineuvoston arkistot ovat loukkaamattomia.

4 artikla

AKT-ministerineuvosto, sen varat, tulot ja muu omaisuus on vapautettu kaikista välittömistä veroista.

Vastaanottajavaltio toteuttaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaiset toimenpiteet irtaimen tai kiinteän omaisuuden hintaan sisältyvien välillisten verojen tai liikevaihtoveron peruuttamiseksi tai palauttamiseksi silloin, kun AKT-ministerineuvosto tekee yksinomaan sen virallisten tehtävien hoitoon liittyviä merkittäviä hankintoja, joiden hintaan sisältyy tämäntyyppisiä veroja.

Vapautusta ei myönnetä hankittujen palvelujen hintaan sisältyvistä veroista, tulleista ja muista maksuista.

5 artikla

AKT-ministerineuvosto vapautetaan kaikista sen virkakäyttöön tarkoitettujen tuotteiden tuontitulleista, -kielloista ja -rajoituksista. Näin tuotuja tuotteita ei saa myydä tai muuten luovuttaa maksutta tai maksusta sen maan alueella, johon ne on tuotu, paitsi asianomaisen maan hallituksen hyväksymin ehdoin.

3 LUKU

VIRALLINEN VIESTINTÄ

6 artikla

Euroopan yhteisöön, sopimuksen toimielimiin ja koordinointielimiin sovelletaan sopimuspuolina olevien valtioiden alueella niiden virallisen viestinnän ja kaikkien asiakirjojen levityksen osalta kansainvälisille organisaatioille myönnettävää kohtelua.

Euroopan yhteisön, sopimuksen yhteisten toimielinten ja koordinointielinten virallinen kirjeenvaihto ja muu virallinen viestintä ei ole sensuurin alaista.

4 LUKU

AKT-VALTIOIDEN SIHTEERISTÖN HENKILÖSTÖ

7 artikla

1. AKT-ministerineuvoston sihteeri(t) ja apulaissihteeri(t) sekä muut AKT-ministerineuvoston vakinaiset, AKT-valtioiden nimittämät ylemmän tason henkilöstön jäsenet nauttivat diplomaattikuntaan kuuluville myönnettäviä etuuksia siinä valtiossa, johon suurlähettiläskomitean puheenjohtajan alaisuudessa toimiva AKT-ministerineuvosto on sijoittunut. Heidän samassa taloudessa asuvat puolisot ja alaikäiset lapset ovat samoin ehdoin oikeutettuja diplomaattikuntaan kuuluvien puolisoille ja alaikäisille lapsille myönnettäviin etuuksiin.

2. AKT-henkilöstön vakinaiset jäsenet, joita ei mainita edellä 1 kohdassa, vapautetaan vastaanottajamaassa kaikista AKT-valtioiden niille maksamista palkoista ja korvauksista kannettavista veroista siitä päivästä alkaen, jolloin kyseiset tulot tulevat AKT-valtioiden eduksi kannettavan verotuksen alaisiksi.

Edellä olevaa määräystä ei sovelleta AKT-valtioiden sihteeristön entisille henkilöstön jäsenilleen tai heidän huollettaville maksamiin eläkkeisiin eikä sen paikalliselle henkilöstölle maksamiin palkkoihin ja korvauksiin.

8 artikla

Valtio, johon AKT-ministerineuvosto on sijoittautunut, myöntää AKT-valtioiden sihteeristön vakinaisille jäsenille immuniteetin muiden kuin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen oikeudenkäyntien osalta ainoastaan silloin, kun asianomaiset teot on tehty virantoimituksessa. Immuniteetti ei kata kuitenkaan tieliikennerikkomuksia, joihin AKT-valtioiden sihteeristön vakinainen jäsen syyllistyy, tai hänelle kuuluvan tai hänen ajamansa moottoriajoneuvon aiheuttamia vahinkoja.

9 artikla

AKT-ministerineuvoston puheenjohtaja toimittaa määräajoin suurlähettiläskomitean puheenjohtajan, AKT-ministerineuvoston sihteeri(e)n ja apulaissihteeri(e)n sekä AKT-valtioiden sihteeristön vakinaisten jäsenten nimet, virkanimikkeet ja osoitteet sen valtion hallitukselle, jonka alueelle AKT-ministerineuvosto on sijoittunut.

5 LUKU

KOMISSION LÄHETYSTÖT AKT-VALTIOISSA

10 artikla

1. Komission lähetystön päällikkö ja henkilöstö paikalla palkattua henkilöstöä lukuun ottamatta vapautetaan kaikista välittömistä veroista siinä AKT-valtiossa, johon heidät on lähetetty.

2. Liitteen IV 4 luvun 31 artiklan 2 kohdan g alakohta koskee myös edellä 1 kohdassa tarkoitettua henkilöstöä.

6 LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

11 artikla

Tässä pöytäkirjassa vahvistetut erioikeudet, vapaudet ja muut edut myönnetään asianomaisille yksinomaan heidän virantoimitusta varten.

Kaikkien tässä pöytäkirjassa mainittujen toimielinten ja muiden tahojen on luovuttava immuniteetista aina, kun ne katsovat, ettei siitä luopuminen ole niiden omien etujensa vastaista.

12 artikla

Tähän pöytäkirjaan liittyviin riitoihin sovelletaan sopimuksen 98 artiklaa.

AKT-ministerineuvosto ja Euroopan investointipankki voivat olla asianosaisia välimiesmenettelyssä.

PÖYTÄKIRJA 3

Etelä-Afrikasta

1 artikla

Ehdollinen asema

1. Etelä-Afrikan osallistumista tähän sopimukseen säädellään tässä pöytäkirjassa asetetuin ehdoin.

2. Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan välillä Pretoriassa 11 päivänä lokakuuta 1999 allekirjoitetun kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan kahdenvälisen sopimuksen, jäljempänä "TDCA", määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen määräyksiin nähden.

2 artikla

Yleiset määräykset, poliittinen vuoropuhelu ja yhteiset toimielimet

1. Tämän sopimuksen yleisiä ja institutionaalisia määräyksiä sekä loppumääräyksiä sovelletaan Etelä-Afrikkaan.

2. Etelä-Afrikka otetaan täysimääräisesti mukaan yleiseen poliittiseen vuoropuheluun, ja se osallistuu tällä sopimuksella perustettujen yhteisten toimielinten ja muiden tahojen toimintaan. Tehtäessä niihin määräyksiin liittyviä päätöksiä, joita tämän pöytäkirjan nojalla ei sovelleta Etelä-Afrikkaan, Etelä-Afrikka ei osallistu päätöksentekoon.

3 artikla

Yhteistyöstrategiat

Yhteistyöstrategioita koskevia tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan EY:n ja Etelä-Afrikan väliseen yhteistyöhön.

4 artikla

Rahoitusvarat

1. Kehitysrahoitusyhteistyötä koskevia tämän sopimuksen määräyksiä ei sovelleta Etelä-Afrikkaan.

2. Tästä periaatteesta poiketen Etelä-Afrikalla on oikeus osallistua jäljempänä 8 artiklassa lueteltuihin AKT-EY-kehitysrahoitusyhteisön aloihin edellyttäen, että Etelä-Afrikan osallistuminen rahoitetaan kokonaisuudessaan TDCA:n VII osastossa tarkoitetuista varoista. Silloin, kun TDCA:n varoja käytetään rahoitusalan AKT-EY-yhteistyön yhteydessä toteutettaviin toimiin osallistumiseen, Etelä-Afrikalla on oikeus osallistua täysimääräisesti kyseisen avun täytäntöönpanoa säätelevään päätöksentekoon.

3. Eteläafrikkalaiset luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt ovat tukikelpoisia osallistumaan tämän sopimuksen varoista rahoitettavista hankinnoista järjestettäviin kilpailuihin. Tässä yhteydessä eteläafrikkalaiset luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt eivät kuitenkaan ole oikeutettuja AKT-valtioiden luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille myönnettäviin etuuksiin.

5 artikla

Kaupallinen yhteistyö

1. Taloudellista ja kaupallista yhteistyötä koskevia tämän sopimuksen määräyksiä ei sovelleta Etelä-Afrikkaan.

2. Sopimuksen 34-40 artiklan mukaisesti Etelä-Afrikka otetaan kuitenkin tarkkailijana mukaan osapuolten väliseen vuoropuheluun.

6 artikla

Pöytäkirjojen ja julistusten sovellettavuus

Tähän sopimukseen liitettyjä niitä pöytäkirjoja ja julistuksia, jotka koskevat sopimuksen niitä osia, joita ei sovelleta Etelä-Afrikkaan, ei myöskään sovelleta Etelä-Afrikkaan. Sen sijaan kaikkia muita julistuksia ja pöytäkirjoja sovelletaan.

7 artikla

Tarkistuslauseke

Tätä pöytäkirjaa voidaan tarkistaa ministerineuvoston päätöksellä.

8 artikla

Sovellettavuus

Rajoittamatta edellisten artiklojen soveltamista alla olevassa taulukossa luetellaan ne sopimuksen ja sen liitteiden artiklat, joita sovelletaan ja joita ei sovelleta Etelä-Afrikkaan.

>TAULUKON PAIKKA>

PÄÄTÖSASIAKIRJA

Seuraavien täysivaltaiset edustajat:

hänen majesteettinsa Belgian kuningas,

hänen majesteettinsa Tanskan kuningatar,

Saksan liittotasavallan presidentti,

Helleenien tasavallan presidentti,

hänen majesteettinsa Espanjan kuningas,

Ranskan tasavallan presidentti,

Irlannin presidentti,

Italian tasavallan presidentti,

hänen kuninkaallinen korkeutensa Luxemburgin suurherttua,

hänen majesteettinsa Alankomaiden kuningatar,

Itävallan tasavallan liittopresidentti,

Portugalin tasavallan presidentti,

Suomen tasavallan presidentti,

Ruotsin kuningaskunnan hallitus,

hänen majesteettinsa Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen osapuolet, jäljempänä "yhteisö", joiden valtioista käytetään jäljempänä nimitystä "jäsenvaltiot",

sekä Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan yhteisöjen komissio,

toisaalta, ja

seuraavien täysivaltaiset edustajat:

Angolan tasavallan presidentti,

hänen majesteettinsa Antiguan ja Barbudan kuningatar,

Bahaman liittovaltion valtionpäämies,

Barbadosin valtionpäämies,

hänen majesteettinsa Belizen kuningatar,

Beninin tasavallan presidentti,

Botswanan tasavallan presidentti,

Burkina Fason presidentti,

Burundin tasavallan presidentti,

Cookinsaarten hallitus,

Djiboutin tasavallan presidentti,

Dominican liittovaltion hallitus,

Dominikaanisen tasavallan presidentti,

Eritrean valtion presidentti,

Etelä-Afrikan tasavallan presidentti,

Etiopian demokraattisen liittotasavallan presidentti,

Fidzin täysivaltaisen demokraattisen tasavallan presidentti,

Gabonin tasavallan presidentti,

Gambian tasavallan presidentti ja valtionpäämies,

Ghanan tasavallan presidentti,

hänen majesteettinsa Grenadan kuningatar,

Guinean tasavallan presidentti,

Guinea-Bissaun tasavallan presidentti,

Guyanan tasavallan presidentti,

Haitin tasavallan presidentti,

Jamaikan valtionpäämies,

Kamerunin tasavallan presidentti,

Kap Verden tasavallan presidentti,

Kenian tasavallan presidentti,

Keski-Afrikan tasavallan presidentti,

Kiribatin tasavallan presidentti,

Komorien islamilaisen liittotasavallan presidentti,

Kongon demokraattisen tasavallan presidentti,

Kongon tasavallan presidentti,

hänen majesteettinsa Lesothon kuningaskunnan kuningas,

Liberian tasavallan presidentti,

Madagaskarin tasavallan presidentti,

Malawin tasavallan presidentti,

Malin tasavallan presidentti,

Marshallinsaarten tasavallan hallitus,

Mauritanian islamilaisen tasavallan presidentti,

Mauritiuksen tasavallan presidentti,

Mikronesian liittovaltion hallitus,

Mosambikin tasavallan presidentti,

Namibian tasavallan presidentti,

Naurun hallitus,

Nigerin tasavallan presidentti,

Nigerian liittotasavallan päämies,

Niuesaaren tasavallan hallitus,

Norsunluurannikon tasavallan presidentti,

Palaun tasavallan hallitus,

hänen majesteettinsa Papua-Uuden-Guinean itsenäisen valtion kuningatar,

Päiväntasaajan Guinean tasavallan presidentti,

Ruandan tasavallan presidentti,

hänen majesteettinsa Saint Kittsin ja Nevisin kuningatar,

hänen majesteettinsa Saint Lucian kuningatar,

hänen majesteettinsa Saint Vincentin ja Grenadiinien kuningatar,

hänen majesteettinsa Salomonsaarten kuningatar,

Sambian tasavallan presidentti,

Samoan itsenäisen valtion valtionpäämies,

São Tomén ja Príncipen demokraattisen tasavallan presidentti,

Senegalin tasavallan presidentti,

Seychellien tasavallan presidentti,

Sierra Leonen tasavallan presidentti,

Sudanin tasavallan presidentti,

Surinamin tasavallan presidentti,

hänen majesteettinsa Swazimaan kuningaskunnan kuningas,

Tansanian yhdistyneen tasavallan presidentti,

Togon tasavallan presidentti,

hänen majesteettinsa Tongan kuningas Taufa'ahau Tupou IV,

Trinidadin ja Tobagon tasavallan presidentti,

Tsadin tasavallan presidentti,

hänen majesteettinsa Tuvalun kuningatar,

Ugandan tasavallan presidentti,

Vanuatun tasavallan hallitus,

Zimbabwen tasavallan hallitus,

joiden valtioista käytetään jäljempänä nimitystä "AKT-valtiot",

toisaalta,

jotka kokoontuvat Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 AKT-EY-kumppanuussopimuksen allekirjoittamista varten, ovat hyväksyneet

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Hecho en Cotonú, el veintitrés de junio del año dos mil./Udfærdiget i Cotonou den treogtyvende juni to tusind./Geschehen zu Cotonou am dreiundzwanzigsten Juni zweitausend./Έγινε στην Κοτονού, στις είκοσι τρεις Ιουνίου δύο χιλιάδες./Done at Cotonou on the twenty-third day of June in the year two thousand./Fait à Cotonou, le vingt-trois juin deux mille./Fatto a Cotonou, addì ventitré giugno duemila./Gedaan te Cotonou, de drieëntwintigste juni tweeduizend./Feito em Cotonu, em vinte e três de Junho de dois mil./Tehty Cotonoussa kahdentenakymmenentenäkolmantena päivänä kesäkuuta vuonna kaksituhatta./Som skedde i Cotonou den tjugotredje juni tjugohundra.

Pour Sa Majesté le Roi des Belges

Voor Zijne Majesteit de Koning der Belgen

Für Seine Majestät den König der Belgier

Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.

Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brusselse Hoofdstedelijke Gewest.

Diese Unterschrift bindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

For Hendes Majestæt Danmarks Dronning

Für den Präsidenten der Bundesrepublik Deutschland

Για τον Πρόεδρο της Ελληνικής Δημοκρατίας

Por Su Majestad el Rey de España

Pour le Président de la République française

Thar ceann Uachtarán na hÉireann

For the President of Ireland

Per il Presidente della Repubblica italiana

Pour Son Altesse Royale le Grand-Duc de Luxembourg

Voor Hare Majesteit de Koningin der Nederlanden

Für den Bundespräsidenten der Republik Österreich

Pelo Presidente da República Portuguesa

Suomen Tasavallan Presidentin puolesta

För Republiken Finlands President

På svenska regeringens vägnar

For Her Majesty the Queen of the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

Por la Comunidad Europea

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Voor de Europese Gemeenschap

Pela Comunidade Europeia

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

Pour le Président de la République d'Angola

For Her Majesty the Queen of Antigua and Barbuda

For the Head of State of the Commonwealth of the Bahamas

For the Head of State of Barbados

For the Government of Belize

Pour le Président de la République du Bénin

For the President of the Republic of Botswana

Pour le Président du Burkina Faso

Pour le Président de la République du Burundi

Pour le Président de la République du Cameroun

Pour le Président de la République du Cap-Vert

Pour le Président de la République Centrafricaine

Pour le Président de la République Fédérale Islamique des Comores

Pour le Président de la République démocratique du Congo

Pour le Président de la République du Congo

For the Government of the Cook Islands

Pour le Président de la République de Côte d'Ivoire

Pour le Président de la République de Djibouti

For the Government of the Commonwealth of Dominica

For the President of the Dominican Republic

For the President of the State of Eritrea

For the President of the Federal Republic of Ethiopia

For the President of the Sovereign Democratic Republic of Fiji

Pour le Président de la République gabonaise

For the President and Head of State of the Republic of The Gambia

For the President of the Republic of Ghana

For Her Majesty the Queen of Grenada

Pour le Président de la République de Guinée

Pour le Président de la République de Guinée-Bissau

Pour le Président de la République de Guinée équatoriale

For the President of the Republic of Guyana

Pour le Président de la République d'Haïti

For the Head of State of Jamaica

For the President of the Republic of Kenya

For the President of the Republic of Kiribati

For His Majesty the King of the Kingdom of Lesotho

For the President of the Republic of Liberia

Pour le Président de la République de Madagascar

For the President of the Republic of Malawi

Pour le Président de la République du Mali

For the Government of the Republic of the Marshall Islands

Pour le Président de la République Islamique de Mauritanie

For the President of the Republic of Mauritius

For the Government of the Federated States of Micronesia

Pour le Président de la République du Mozambique

For the President of the Republic of Namibia

For the Government of the Republic of Nauru

Pour le Président de la République du Niger

For the President of the Federal Republic of Nigeria

For the Government of Niue

For the Government of the Republic of Palau

For Her Majesty the Queen of the Independent State of Papua New Guinea

Pour le Président de la République Rwandaise

For Her Majesty the Queen of Saint Kitts and Nevis

For Her Majesty the Queen of Saint Lucia

For Her Majesty the Queen of Saint Vincent and the Grenadines

For the Head of State of the Independent State of Samoa

Pour le Président de la République démocratique de São Tomé et Príncipe

Pour le Président de la République du Sénégal

Pour le Président de la République des Seychelles

For the President of the Republic of Sierra Leone

For Her Majesty the Queen of the Solomon Islands

For the President of the Republic of South Africa

For the President of the Republic of the Sudan

For the President of the Republic of Suriname

For His Majesty the King of the Kingdom of Swaziland

For the President of the United Republic of Tanzania

Pour le Président de la République du Tchad

Pour le Président de la République togolaise

For His Majesty King Taufa'ahau Tupou IV of Tonga

For the President of the Republic of Trinidad and Tobago

For Her Majesty the Queen of Tuvalu

For the President of the Republic of Uganda

For the Government of the Republic of Vanuatu

For the President of the Republic of Zambia

For the Government of the Republic of Zimbabwe

I JULISTUS

Yhteinen julistus kumppanuuden toimijoista (6 artikla)

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että kansalaisyhteiskunnan käsite voi vaihdella merkittävästi kunkin AKT-valtion sosiaalis-taloudellisten ja kulttuuristen olosuhteiden mukaisesti. Ne katsovat kuitenkin, että siihen voivat kuulua muun muassa seuraavat tahot: ihmisoikeusryhmät ja -elimet, kansalaisjärjestöt, naisjärjestöt, nuorisojärjestöt, lastensuojelujärjestöt, ympäristöliikkeet, maanviljelijöiden järjestöt, kuluttajayhdistykset, uskonnolliset järjestöt, kehitystä tukevat rakenteet (valtiosta riippumattomat järjestöt, opetus- ja tutkimuslaitokset), kulttuuriyhdistykset ja tiedotusvälineet.

II JULISTUS

Komission ja Euroopan unionin neuvoston julistus laittomien maahanmuuttajien palauttamista ja takaisinottoa koskevasta lausekkeesta (13 artiklan 5 kohta)

Sopimuksen 13 artiklan 5 kohdan soveltaminen ei vaikuta yhteisön ja sen jäsenvaltioiden väliseen, takaisinottoa koskevien sopimusten tekemistä koskevan toimivallan sisäiseen jakoon.

III JULISTUS

Yhteinen julistus osallistumisesta yhteiseen edustajakokoukseen (17 artiklan 1 kohta)

Osapuolet vahvistavat yhteisen edustajakokouksen aseman edistettäessä ja puolustettaessa demokratiakehitystä edustajakokouksen jäsenten vuoropuhelun avulla ja sopivat, että niiden edustajien osallistuminen 17 artiklassa esitetyn mukaisesti, jotka eivät ole jonkin kansallisen parlamentin jäseniä, sallitaan ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tällöin osallistumiselle on saatava yhteisen edustajakokouksen ennen kutakin istuntoa antama hyväksyntä.

IV JULISTUS

Yhteisön julistus AKT-valtioiden sihteeristön rahoittamisesta

Yhteisö osallistuu AKT-valtioiden sihteeristön toimintakulujen rahoittamiseen AKT-valtioiden sisäisen yhteistyön varoista.

V JULISTUS

Yhteisön julistus yhteisten toimielinten rahoittamisesta

Yhteisö on tietoinen siitä, että kokousten tulkkaamisesta ja asiakirjojen kääntämisestä aiheutuvat kulut ovat pääosin seurausta sen omista vaatimuksista, ja on siksi valmis jatkamaan tähänastista käytäntöä ja suorittamaan sopimuksen mukaisten toimielinten sekä jonkin jäsenvaltion että jonkin AKT-valtion alueella järjestettävistä kokouksista aiheutuvat kyseiset kulut.

VI JULISTUS

Yhteisön julistus erioikeuksia ja vapauksia koskevasta pöytäkirjasta

Pöytäkirja erioikeuksista ja vapauksista on kansainvälisen oikeuden näkökulmasta monenvälinen asiakirja. Pöytäkirjan soveltamisesta vastaanottajavaltiossa mahdollisesti syntyvät erityiset ongelmat olisi kuitenkin ratkaistava kyseisen valtion kanssa tehtävällä kahdenvälisellä sopimuksella.

Yhteisö on huomioinut AKT-valtioiden pyynnöt, jotka koskevat pöytäkirjan 2 tiettyjen, erityisesti AKT-valtioiden sihteeristön, yritystoiminnan kehittämiskeskuksen (CDE) sekä maatalouden kehittämiskeskuksen (CTA) henkilöstön asemaa koskevien määräysten muuttamista.

Yhteisö on valmis etsimään yhdessä AKT-valtioiden kanssa soveltuvia ratkaisuja niiden esittämiin pyyntöihin edellä tarkoitetun, erillisen oikeudellisen asiakirjan laatimiseksi.

Tässä yhteydessä vastaanottajamaa, poikkeamatta AKT-valtioiden sihteeristön, CDE:n ja CTA:n sekä niiden henkilöstön tällä hetkellä nauttimista etuuksista,

1) osoittaa joustavuutta ilmaisun "ylemmän tason henkilöstö" tulkinnan suhteen niin, että siitä vallitsee yhteisymmärrys,

2) tunnustaa AKT-valtioiden ministerineuvoston puheenjohtajan AKT-EY-suurlähettiläskomitean puheenjohtajalle siirtämät toimivaltuudet pöytäkirjan 9 artiklan täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi,

3) suostuu myöntämään tiettyjä etuisuuksia AKT-valtioiden sihteeristön, CDE:n ja CTA:n henkilöstölle helpottaakseen siihen kuuluvien asettumista vastaanottajamaahan, ja

4) tarkastelee AKT-valtioiden sihteeristöä, CDE:tä ja CTA:ta sekä niiden henkilöstöä koskevia verotuskysymyksiä asianmukaisella tavalla.

VII JULISTUS

Jäsenvaltioiden julistus erioikeuksia ja vapauksia koskevasta pöytäkirjasta

Jäsenvaltiot pyrkivät lainsäädäntönsä mukaisesti helpottamaan AKT-valtioiden yhteisöön akkreditoitujen diplomaattien, pöytäkirjassa 2 olevassa 7 artiklassa tarkoitettujen AKT-valtioiden sihteeristön jäsenten, joiden nimi ja asema annetaan tiedoksi kyseisen pöytäkirjan 9 artiklan mukaisesti, sekä CDE:n ja CTA:n AKT-virkailijoiden tehtäviensä hoitamiseen liittyvää liikkuvuutta koko alueellaan.

VIII JULISTUS

Yhteinen julistus erioikeuksia ja vapauksia koskevasta pöytäkirjasta

AKT-valtiot myöntävät asianomaista lainsäädäntöään noudattaen komission lähetystöille samankaltaiset etuoikeudet ja vapaudet kuin diplomaattisille edustustoille, jotta ne voivat hoitaa sopimuksesta niille johtuvat tehtävät tyydyttävästi ja tehokkaasti.

IX JULISTUS

Yhteinen julistus kaupasta ja ympäristöstä (49 artiklan 2 kohta)

Osapuolet ovat erittäin tietoisia radioaktiivisiin jätteisiin liittyvistä erityisistä vaaroista ja pidättyvät kaikista kyseisten jätteiden sellaisista päästöistä, jotka loukkaisivat valtioiden suvereniteettia tai uhkaisivat muiden maiden ympäristöä tai kansanterveyttä. Ne pitävät erittäin tärkeänä kansainvälisen yhteistyön kehittämistä ympäristön ja kansanterveyden suojelemiseksi tällaisilta vaaroilta. Ne vakuuttavatkin osallistuvansa määrätietoisesti ja aktiivisesti Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) työhön kansainvälisesti tunnustettujen, hyviä toimintatapoja koskevien sääntöjen laatimiseksi.

Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välillä sekä yhteisöön ja yhteisöstä pois tapahtuvien radioaktiivisen jätteen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta 3 päivänä helmikuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/3/Euratom "radioaktiivisella jätteellä" tarkoitetaan ainetta, joka sisältää radionuklideja tai joka on niiden saastuttama ja jolle ei ole käyttöä. Direktiiviä sovelletaan jäsenvaltioiden välisiin sekä yhteisöön ja yhteisöstä pois tapahtuviin radioaktiivisen jätteen siirtoihin, kun määrät ja pitoisuudet ylittävät 13 päivänä toukokuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/29/Euratom 3 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa asetetut rajat. Kyseisillä rajoilla varmistetaan perusnormit työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta.

Direktiivin 92/3/Euratom mukaisesti radioaktiivisen jätteen siirrot ovat ennakkoluvan varaisia. Direktiivin 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, että jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät saa antaa lupaa siirroille valtioon, joka on neljännen AKT-ETY-yleissopimuksen osapuoli, mutta ei ole yhteisön jäsenvaltio, ottaen kuitenkin huomioon 14 artiklan. Yhteisö huolehtii siitä, että direktiivin 92/3/Euratom 11 artiklaa tarkistetaan koskemaan kaikkia tämän sopimuksen osapuolia, jotka eivät ole yhteisön jäsenvaltioita. Siihen asti yhteisö toimii ikään kuin edellä mainitut osapuolet kuuluisivat jo direktiivin soveltamisalaan.

Osapuolet tekevät kaikkensa vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevan Baselin yleissopimuksen sekä siihen vuonna 1995 tehdyn muutoksen allekirjoittamiseksi ja ratifioimiseksi mahdollisimman pian päätöksen III/1 mukaisesti.

X JULISTUS

AKT-valtioiden julistus kaupasta ja ympäristöstä

AKT-valtiot ovat erittäin huolissaan ympäristöongelmista yleensä ja erityisesti vaarallisten jätteiden, ydinjätteiden ja muiden radioaktiivisten jätteiden rajat ylittävistä siirroista.

Tulkitessaan ja pannessaan täytäntöön sopimuksen 32 artiklan 1 kohdan d alakohdan määräyksiä AKT-valtiot ovat ilmaisseet päättäväisyytensä noudattaa vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa Afrikassa koskevassa Afrikan yhtenäisyysjärjestön (OAU) päätöslauselmassa olevia periaatteita ja määräyksiä [asiakirja AHG 182 (XXV)].

XI JULISTUS

Yhteinen julistus AKT-valtioiden kulttuuriperinnöstä

1. Osapuolet ilmaisevat yhteisen halunsa edistää kunkin AKT-valtion kulttuuriperinnön säilyttämistä ja vahvistamista kansainvälisellä, kahdenvälisellä ja yksityisellä tasolla sekä tämän sopimuksen yhteydessä.

2. Osapuolet tunnustavat tarpeen helpottaa AKT-valtioiden historioitsijoiden ja tutkijoiden mahdollisuuksia tutustua arkistoihin AKT-valtioiden kulttuuriperintöä koskevan tietojenvaihdon edistämiseksi.

3. Ne pitävät hyödyllisenä tarkoituksenmukaisten, erityisesti koulutuksen alalla järjestettävien toimien tukemista kulttuuriomaisuuden, -monumenttien ja -esineiden säilyttämiseksi, suojelemiseksi ja näytteille asettamiseksi, mukaan luettuna asianmukaisen lainsäädännön antaminen ja täytäntöönpano.

4. Ne korostavat, miten tärkeää on järjestää yhteistä kulttuurialan toimintaa sekä helpottaa AKT-valtioiden ja eurooppalaisten taiteilijoiden liikkuvuutta ja niiden kulttuureja ja sivilisaatioita ilmentävien kulttuuriesineiden vaihtoa kansojensa keskinäisen tuntemuksen ja solidaarisuuden vahvistamiseksi.

XII JULISTUS

AKT-valtioiden julistus kulttuuriomaisuuden palauttamisesta

AKT-valtiot kiirehtivät yhteisöä ja sen jäsenvaltioita, sikäli kuin nämä tunnustavat AKT-valtioiden oikeuden kulttuuri-identiteettiin, edistämään AKT-valtioista viedyn ja nyttemmin jäsenvaltioissa sijaitsevan kulttuuriomaisuuden palauttamista.

XIII JULISTUS

Yhteinen julistus tekijänoikeudesta

Osapuolet tunnustavat, että tekijänoikeussuojan edistäminen kuuluu erottamattomasti kulttuurialan yhteistyöhön, jonka tavoitteena on kaikkien inhimillisten ilmaisumuotojen vahvistaminen. Tekijänoikeussuoja on myös ennakkoedellytys tuotanto-, jakelu- ja julkaisutoiminnan tukemiselle ja kehittämiselle.

Näin ollen osapuolet pyrkivät osana kulttuurialan AKT-EY-yhteistyötä edistämään tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kunnioittamista.

Tässä yhteydessä ja sopimuksessa vahvistettujen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti yhteisö voi tarjota rahoituksellista ja teknistä tukea tekijänoikeudesta tiedottamiseen, talouden toimijoiden kouluttamiseen kyseisten oikeuksien suojaamiseksi sekä kansallisen lainsäädännön laatimiseen oikeuksien suojaamiseksi nykyistä paremmin.

XIV JULISTUS

Yhteinen julistus alueellisesta yhteistyöstä ja syrjäisimmistä alueista (28 artikla)

Syrjäisimmillä alueilla tarkoitetaan Espanjan autonomista aluetta Kanarian saaria, Ranskan neljää merentakaista departementtia eli Guadeloupea, Guyanaa, Martiniquea ja Réunionia sekä Portugalin itsehallintoalueita Azoreita ja Madeiraa.

XV JULISTUS

Yhteinen julistus sopimukseen liittymisestä

Kolmannen maan liittyminen tähän sopimukseen tapahtuu AKT-valtioiden ryhmän marraskuussa 1992 muutetussa Georgetownin sopimuksessa vahvistamien, sopimuksen 1 artiklan määräysten ja 2 artiklan tavoitteiden mukaisesti.

XVI JULISTUS

Yhteinen julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen maiden ja alueiden liittymisestä sopimukseen

Yhteisö ja AKT-valtiot ovat valmiita sallimaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen, itsenäistyneiden maiden ja alueiden liittymisen tähän sopimukseen, jos ne haluavat edelleen ylläpitää suhteitaan yhteisöön tässä muodossa.

XVII JULISTUS

Yhteinen julistus sopimuksen 66 artiklasta (velkahelpotus)

Osapuolet sopivat noudattavansa seuraavia periaatteita:

a) Osapuolet pyrkivät pitkällä aikavälillä parantamaan voimakkaasti velkaantuneita köyhiä maita koskevaa aloitetta sekä edistämään AKT-valtioille myönnettävän velkahelpotuksen syventämistä, laajentamista ja nopeuttamista.

b) Osapuolet pyrkivät myös luomaan ja ottamaan käyttöön tukimekanismeja niiden AKT-valtioiden velan vähentämiseksi, jotka toistaiseksi eivät kuulu voimakkaasti velkaantuneita köyhiä maita koskevan aloitteen piiriin.

XVIII JULISTUS

EU:n julistus rahoituspöytäkirjasta

Yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston (EKR) 13500 miljoonan euron kokonaismäärästä 12500 miljoonaa euroa on käytettävissä heti, kun rahoituspöytäkirja tulee voimaan. Jäljelle jäävät 1000 miljoonaa euroa vapautetaan rahoituspöytäkirjan 7 kohdassa tarkoitetun, vuonna 2004 tehtävän arvioinnin perusteella.

Uusien rahoituslähteiden tarvetta arvioitaessa otetaan täysimääräisesti huomioon tämä arviointi samoin kuin päivämäärä, jonka jälkeen yhdeksännen EKR:n varoja ei sidota.

XIX JULISTUS

Neuvoston ja komission julistus ohjelmointimenettelystä

Yhteisö ja sen jäsenvaltiot vakuuttavat olevansa sitoutuneita ohjelmointimenettelyn uudistamisesta tehtyyn sopimukseen yhdeksännestä EKR:stä rahoitettavan avun täytäntöönpanemiseksi.

Tässä yhteydessä yhteisö ja sen jäsenvaltiot pitävät asianmukaisesti täytäntöönpantua tarkistusmekanismia onnistuneen ohjelmoinnin tärkeimpänä välineenä. Tarkistusprosessilla, jolla on sovittu säänneltävän yhdeksännen EKR:n täytäntöönpanoa, varmistetaan ohjelmoinnin jatkuvuus, samalla kun se tekee mahdolliseksi mukauttaa säännöllisesti maakohtaista tukistrategiaa asianomaisen AKT-valtion tarpeissa ja suoriutumisessa tapahtuvien muutosten huomioon ottamiseksi.

Jotta uudistuksesta saatavat hyödyt olisivat täysimääräisiä ja jotta voitaisiin varmistaa ohjelmointimenettelyn tehokkuus, yhteisö ja sen jäsenvaltiot vahvistavat poliittisen sitoutumisensa seuraaviin periaatteisiin:

Tarkistukset on mahdollisuuksien mukaan toteutettava asianomaisessa AKT-valtiossa. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö jäsenvaltiot tai komission pääyksiköt voisi tarvittaessa seurata ohjelmointimenettelyä ja osallistua siihen.

Tarkistusten loppuunsaattamiselle asetettuja määräaikoja noudatetaan.

Tarkistukset eivät saa olla ohjelmointimenettelyn irrallinen osa. Ne on nähtävä hallintavälineenä, jonka avulla kootaan tulojen ja menojen kansallisen hyväksyjän ja komission lähetystön päällikön välillä säännöllisesti (kuukausittain) käytävän vuoropuhelun tulokset.

Tarkistukset eivät saa lisätä kummankaan asianomaisen osapuolen hallinnollista työtaakkaa. Ohjelmointimenettelyyn liittyvissä menettelytapa- ja raportointivaatimuksissa on sen vuoksi noudatettava kurinalaisuutta. Tätä varten tullaan jäsenvaltioiden ja komission asemaa päätöksentekomenettelyssä tarkistamaan ja mukauttamaan.

XX JULISTUS

Yhteinen julistus vientitulojen vaihtelun vaikutuksista haavoittuville pienille AKT-valtioille, AKT-saarivaltioille ja AKT-sisämaavaltioille

Osapuolet panevat merkille AKT-valtioiden huolen siitä, että vientitulojen vaihtelusta kärsiville maille annettavaa ylimääräistä tukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt eivät välttämättä takaa riittävää tukea haavoittuville pienille AKT-valtioille, AKT-saarivaltioille ja AKT-sisämaavaltioille, joiden vientitulot ovat epävakaat.

Tukimekanismin toisesta toimintavuodesta lähtien ja yhden tai useamman vaikeuksissa olevan AKT-valtion pyynnöstä osapuolet sopivat tarkastelevansa tuen yksityiskohtaisia sääntöjä komission ehdotuksen perusteella uudelleen ja tarvittaessa kyseisten vaihtelujen vaikutusten korjaamiseksi.

XXI JULISTUS

Yhteisön julistus liitteessä IV olevasta 3 artiklasta

Liitteessä IV olevassa 3 artiklassa tarkoitettu ohjeellisen määrän ilmoittaminen ei koske niitä AKT-valtioita, joiden kanssa tehtävän yhteistyön yhteisö on keskeyttänyt.

XXII JULISTUS

Yhteinen julistus liitteessä V olevan 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista maataloustuotteista

Osapuolet ovat panneet merkille, että yhteisö aikoo toteuttaa liitteessä mainitut toimenpiteet, jotka vahvistetaan sopimuksen allekirjoituspäivänä, myöntääkseen AKT-valtioille 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun etuuskohtelun tiettyjen maataloustuotteiden ja valmistettujen tuotteiden osalta.

Ne ovat panneet merkille, että yhteisö aikoo ilmoituksensa mukaisesti toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asianomaiset maatalousalan asetukset annetaan hyvissä ajoin ja että ne tulevat mahdollisuuksien mukaan voimaan samaan aikaan kuin välivaiheen järjestelyt, jotka otetaan käyttöön sen jälkeen, kun Loméssa 15 päivänä joulukuuta 1989 allekirjoitetun neljännen AKT-EY-yleissopimuksen jatkosopimus on allekirjoitettu.

AKT-valtioista peräisin oleviin maataloustuotteisiin ja elintarvikkeisiin sovellettava etuuskohtelu

>TAULUKON PAIKKA>

XXIII JULISTUS

Yhteinen julistus markkinoille pääsystä osana AKT-EY-kumppanuutta

Osapuolet hyväksyvät, että molempien osapuolten oletetaan osallistuvan sellaisten sopimusten neuvotteluun ja täytäntöönpanoon, joilla monen- ja kahdenvälistä kauppaa vapautetaan entisestään.

Osapuolet panevat merkille yhteisön sitoumuksen taata käytännöllisesti katsoen kaikille vähiten kehittyneiden maiden tuotteille vapaa pääsy markkinoille vuoteen 2005 mennessä.

Samanaikaisesti ne tunnustavat AKT-valtioiden tuotteiden etuuskohteluun perustuvan yhteisön markkinoille pääsyn osalta sen, että laajempi kaupan vapauttamisprosessi voisi johtaa AKT-valtioiden suhteellisen kilpailuaseman heikkenemiseen, mikä olisi uhka niiden kehityspyrkimyksille, joita yhteisö tukee.

Näin ollen osapuolet sopivat tarkastelevansa kaikkia tarvittavia toimenpiteitä AKT-valtioiden kilpailuaseman säilyttämiseksi yhteisön markkinoilla valmisteluvaiheen aikana. Tarkastelu voi kattaa muun muassa aikatauluvaatimukset, alkuperäsäännöt, terveys- ja kasvinsuojelutoimet sekä erityistoimenpiteiden täytäntöönpanon tarjontaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi AKT-valtioissa. Tavoitteena on tarjota AKT-valtioille mahdollisuus hyödyntää olemassa ja saavutettavissa olevaa suhteellista etuaan yhteisön markkinoilla. Osapuolet pitävät mielessä sitoumuksensa tehdä yhteistyötä WTO:ssa ja sopivat, että mainitussa tarkastelussa otetaan huomioon myös kaikki WTO:ssa mahdollisesti tehtävät sellaisten kauppaetuuksien laajentamiset, joita WTO:n jäsenmaat voivat kehitysmaille tarjota.

Tätä tarkoitusta varten kaupan alan yhteisen ministerikomitean olisi annettava suosituksia komission ja AKT-valtioiden sihteeristön valmisteleman alustavan tarkastelun perusteella. EY:n neuvosto tarkastelee näitä suosituksia komission ehdotuksen perusteella, jolloin tavoitteena on säilyttää AKT-EY-kauppajärjestelyn edut.

Euroopan unionin neuvosto korostaa omalta osaltaan velvollisuuttaan ottaa huomioon vaikutukset, joita EY:n tekemillä sopimuksilla tai muilla sen toteuttamilla toimenpiteillä voi olla AKT-valtioiden ja EY:n väliseen kauppaan. Se pyytää komissiota suorittamaan järjestelmällisesti tarvittavat vaikutusten arvioinnit. Toimenpiteet liittyvät valmisteluvaiheeseen, ja niissä otetaan asianmukaisesti huomioon yhteisön yhteinen maatalouspolitiikka.

Kaupan alan yhteinen ministerikomitea valvoo tämän julistuksen täytäntöönpanoa ja antaa asianmukaiset kertomukset ministerineuvostolle.

XXIV JULISTUS

Yhteinen julistus riisistä

1. Osapuolet tunnustavat riisin merkityksen useiden AKT-valtioiden talouden kehitykselle työllisyyden, ulkomaanvaluutan sekä yhteiskunnallisen ja poliittisen vakauden osalta.

2. Osapuolet tunnustavat myös yhteisön markkinoiden merkityksen riisialalle. Yhteisö vahvistaa olevansa sitoutunut parantamaan AKT-valtioiden riisialan kilpailukykyä ja tehokkuutta, jotta se säilyisi elinkykyisenä ja kehittyisi kestävältä pohjalta ja siten edistäisi AKT-valtioiden sujuvaa integroitumista maailmantalouteen.

3. Yhteisö on valmis myöntämään riittävästi varoja AKT-valtioiden riisinviejien alakohtaisen integroidun kehitysohjelman rahoittamiseksi valmisteluvaiheessa ja AKT-valtioiden alan edustajia kuullen. Ohjelmaan voivat sisältyä erityisesti seuraavat toimet:

- tuotantoedellytysten ja laadun parantaminen toteuttamalla toimia tutkimuksen, sadonkorjuun ja käsittelyn aloilla,

- kuljetus- ja varastointitoimet,

- nykyisten riisinviejien kilpailukyvyn parantaminen,

- AKT-valtioiden riisintuottajien auttaminen täyttämään ympäristönhoidon ja jätehuollon standardit sekä muut kansainvälisillä markkinoilla, myös yhteisössä, vallitsevat normit,

- markkinointi ja kaupan edistäminen,

- lisäarvollisten sivutuotteiden kehittämisohjelmat.

Tämä toimenpidekokonaisuus rahoitetaan riisiä vievissä AKT-valtioissa kansallisesti ja molempien osapuolten sopimuksella alakohtaisten erityisohjelmien kautta ohjelmointia koskevien sääntöjen ja menetelmien mukaisesti sekä lyhyellä aikavälillä EKR:n jakamattomista varoista sen jälkeen, kun ministerineuvosto on tehnyt asiassa päätöksen.

4. Osapuolet uudistavat sitoumuksensa tehdä tiivistä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että AKT-valtiot voivat hyötyä täysimääräisesti yhteisön riisille myöntämistä kauppaetuuksista. Ne ovat yhtä mieltä siitä, että kaiken AKT-valtioista peräisin olevan riisin yhteisöön suuntautuvan viennin on oltava tehokasta ja avointa.

5. Yhteisö selvittää sopimuksen voimaantulon jälkeen AKT-valtioiden riisialan asemaa yhteisön riisimarkkinoilla jatkossa tapahtuvien muutosten valossa. Tätä tarkoitusta varten osapuolet sopivat perustavansa AKT-valtioiden ja alan edustajien kanssa yhteisen työryhmän, joka kokoontuu vuosittain. Yhteisö sitoutuu myös kuulemaan AKT-valtioita kaikissa kahden- tai monenvälisissä päätöksissä, joilla voi olla vaikutusta AKT-valtioiden riisialan kilpailuasemaan yhteisön markkinoilla.

XXV JULISTUS

Yhteinen julistus rommista

Osapuolet tunnustavat rommialan merkityksen useiden AKT-valtioiden ja niiden alueiden talous- ja yhteiskuntakehitykselle sekä sen keskeisen aseman työllisyyden luojana sekä vienti- ja valtiontulojen tuojana. Ne tunnustavat, että rommi on AKT-valtioiden maatalousteollisuuden lisäarvollinen tuote, joka tarkoituksenmukaisin toimin tuettuna pystyy kilpailemaan maailmanmarkkinoilla. Näin ollen ne tunnustavat tarpeen toteuttaa kaikki mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet AKT-valtioiden tuottajien tällä hetkellä epäedullisen kilpailuaseman korjaamiseksi. Tässä yhteydessä ne panevat myös merkille neuvoston ja komission 24 päivänä maaliskuuta 1997 antamaan julistukseen sisältyvän sitoumuksen ottaa kaikissa rommialaa koskevissa tulevissa neuvotteluissa ja järjestelyissä täysimääräisesti huomioon vaikutukset, joita EY:n ja USA:n kyseisenä päivänä tekemällä, tiettyjen alkoholijuomien veron poistamista koskevalla sopimuksella voi olla. Ne tunnustavat myös sen, että on kiire vähentää AKT-valtioiden tuottajien riippuvuutta rommin hyödykemarkkinoista.

Näin ollen osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että AKT-valtioiden rommiteollisuutta on kehitettävä nopeasti, jotta niiden romminviejät voivat kilpailla alkoholijuomien yhteisön ja kansainvälisillä markkinoilla. Tätä tarkoitusta varten ne sopivat toteuttavansa seuraavat toimet:

1. HS-nimikkeeseen 22 08 40 kuuluvan, AKT-valtioista peräisin olevan rommin, arrakin ja taffian tuonti on tämän sopimuksen ja sen mahdollisten jatkosopimusten nojalla verotonta, eikä siihen sovelleta määrällisiä rajoituksia.

2. Yhteisö sitoutuu varmistamaan terveen kilpailun yhteisön markkinoilla sekä sen, että AKT-valtioiden rommin kilpailuasema EU:n markkinoilla on edullinen ja että sitä ei syrjitä kolmansien maiden rommintuottajiin nähden.

3. Tarkastellessaan pyyntöjä saada poiketa 29 päivänä maaliskuuta 1989 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1576/89 1 artiklan 4 kohdan 1 ja 2 alakohdan säännöksistä yhteisö kuulee AKT-valtioita ja ottaa huomioon niiden erityiset tarpeet.

4. Yhteisö on valmis myöntämään riittävästi varoja AKT-valtioiden romminviejien alakohtaisen integroidun kehitysohjelman rahoittamiseksi valmisteluvaiheessa ja AKT-valtioiden alan edustajia kuullen. Ohjelmaan voivat sisältyä erityisesti seuraavat toimet:

- nykyisten romminviejien kilpailukyvyn parantaminen,

- AKT-valtioiden tai niiden alueiden tukeminen omien rommimerkkien kehittämisessä,

- markkinointikampanjoiden suunnittelun ja toteutuksen tukeminen,

- AKT-valtioiden rommintuottajien auttaminen täyttämään ympäristönhoidon ja jätehuollon standardit sekä muut kansainvälisillä, myös yhteisön, markkinoilla vallitsevat normit, ja

- AKT-valtioiden rommiteollisuuden auttaminen siirtymään massahyödyketuotannosta arvostetumpien merkkituotteiden tuotantoon.

Tämä toimenpidekokonaisuus rahoitetaan molempien osapuolten sopimuksella kansallisesti ja alueellisesti alakohtaisten erityisohjelmien kautta ohjelmointia koskevien sääntöjen ja menetelmien mukaisesti sekä lyhyellä aikavälillä EKR:n jakamattomista varoista sen jälkeen, kun ministerineuvosto on tehnyt asiassa päätöksen.

5. Yhteisö sitoutuu tarkastelemaan niin kutsutuista valkoisista alkoholeista maaliskuussa 1997 tehtyyn sopimukseen liitettyyn rommia koskevaan yhteisymmärryspöytäkirjaan sisältyvän hintaindeksoinnin vaikutusta AKT-valtioiden alan teollisuuteen, jolloin muualta kuin AKT-valtioista peräisin olevaan rommiin sovelletaan tulleja. Tarkastelun tulosten perusteella se toteuttaa tarvittaessa asianmukaiset toimenpiteet.

6. Yhteisö sitoutuu käymään näistä sitoumuksista nousevista erityiskysymyksistä asiamukaisia keskusteluja AKT-valtioiden kanssa yhteisessä työryhmässä, joka kokoontuu säännöllisesti. Edelleen yhteisö sitoutuu kuulemaan AKT-valtioita kaikissa kahden- ja monenvälisissä, myös tariffin alennuksia ja yhteisön laajentumista koskevissa päätöksissä, joilla voi olla vaikutusta AKT-valtioiden rommiteollisuuden kilpailuasemaan yhteisön markkinoilla.

XXVI JULISTUS

Yhteinen julistus naudan- ja vasikanlihasta

1. Yhteisö sitoutuu huolehtimaan siitä, että naudan- ja vasikanlihasta tehdyn pöytäkirjan edunsaajina olevat AKT-valtiot saavat pöytäkirjasta kaiken mahdollisen hyödyn. Tätä tarkoitusta varten se sitoutuu tehostamaan pöytäkirjan määräysten vaikutusta vahvistamalla hyvissä ajoin asianmukaiset säännöt ja menettelyt.

2. Edelleen yhteisö sitoutuu panemaan pöytäkirjan täytäntöön siten, että AKT-valtiot voivat pitää naudan- ja vasikanlihaansa kaupan läpi vuoden ilman kohtuuttomia rajoituksia. Lisäksi EY auttaa AKT-valtioiden naudan- ja vasikanlihanviejiä parantamaan kilpailukykyään muun muassa etsimällä ratkaisuja tarjontaan liittyviin ongelmiin tässä sopimuksessa määriteltyjen kehitysstrategioiden mukaisesti sekä maa- ja alueohjelmien yhteydessä.

3. Yhteisö tarkastelee vähiten kehittyneiden AKT-valtioiden pyyntöjä, jotka koskevat niiden naudan- ja vasikanlihan vientiä etuuskohteluehdoin, niiden toimien yhteydessä, joita se aikoo toteuttaa vähiten kehittyneitä maita koskevan WTO:n yhtenäisen toimintakehyksen puitteissa.

XXVII JULISTUS

Yhteinen julistus liitteessä V olevan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen AKT-valtioista peräisin olevien tuotteiden pääsyä Ranskan merentakaisten departementtien markkinoille sääntelevistä järjestelyistä

Osapuolet vahvistavat sen, että liitteen V määräyksiä sovelletaan Ranskan merentakaisten departementtien ja AKT-valtioiden välisiin suhteisiin.

Yhteisöllä on sopimuksen voimassaoloaikana oikeus muuttaa liitteessä V olevan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen AKT-valtioista peräisin olevien tuotteiden pääsyä Ranskan merentakaisten departementtien markkinoille säänteleviä järjestelyjä viimeksi mainittujen talouden kehittämistarpeiden perusteella.

Harkitessaan tämän oikeuden mahdollista käyttöä yhteisö ottaa huomioon AKT-valtioiden ja Ranskan merentakaisten departementtien välisen suoran kaupan. Asianomaisten osapuolten välillä sovelletaan tiedotus- ja kuulemismenettelyjä liitteessä V olevan 12 artiklan mukaisesti.

XXVIII JULISTUS

Yhteinen julistus AKT-valtioiden, niiden naapureina olevien merentakaisten maiden ja -alueiden sekä Ranskan merentakaisten departementtien välisestä yhteistyöstä

Osapuolet rohkaisevat AKT-valtioita, niiden naapureina olevia maita ja -alueita sekä Ranskan merentakaisia departementteja lisäämään alueellista yhteistyötä Karibian, Tyynenmeren ja Intian valtameren alueella.

Osapuolet kehottavat asianomaisia osapuolia kuulemaan toisiaan menettelystä tällaisen yhteistyön edistämiseksi sekä niiden politiikkoja ja erityisasemaa alueella vastaavien sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, jotka mahdollistavat aloitteiden tekemisen talouden, myös kaupan kehittämisen, sekä yhteiskunnan ja kulttuurin aloilla.

Jos kaupan alan sopimukset koskevat Ranskan merentakaisia departementteja, tällaisilla sopimuksilla voidaan määrätä erityistoimista, joilla suositaan niistä peräisin olevia tuotteita.

Näiden alojen yhteistyötä koskevat kysymykset toimitetaan ministerineuvoston tietoon, jotta se olisi asianmukaisesti selvillä saavutetusta edistyksestä.

XXIX JULISTUS

Yhteinen julistus yhteisen maatalouspolitiikan alaan kuuluvista tuotteista

Osapuolet tunnustavat sen, että yhteisen maatalouspolitiikan alaan kuuluviin tuotteisiin sovelletaan erityisiä sääntöjä ja määräyksiä, erityisesti suojatoimenpiteiden osalta. Sopimuksen suojalauseketta koskevia määräyksiä voidaan soveltaa näihin tuotteisiin ainoastaan, jos ne ovat yhdenmukaisia kyseisten sääntöjen ja määräysten erityisluonteen kanssa.

XXX JULISTUS

AKT-valtioiden julistus liitteessä V olevasta 1 artiklasta

AKT-valtiot ovat tietoisia yhteisön markkinoilla oleviin AKT-valtioista peräisin oleviin tuotteisiin liitteessä V olevan 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla sovellettavasta suosituimmuuskohtelusta johtuvasta epätasapainosta ja syrjinnästä sekä vahvistavat käsityksensä, jonka mukaan kyseisen artiklan tarkoittamilla neuvotteluilla varmistetaan, että AKT-valtioiden tärkeimpiä vientikelpoisia tuotteita kohdellaan vähintään yhtä edullisesti kuin niiden kolmansien maiden tuotteita, joihin yhteisö soveltaa suosituimmuuskohtelua.

Samantyyppiset neuvottelut käydään lisäksi, jos

a) yksi tai useampi AKT-valtio osoittaa pystyvänsä toimittamaan yhtä tai useampaa erityistuotetta, joiden osalta etuuskohtelua nauttivat kolmannet maat saavat edullisemman kohtelun, ja

b) yksi tai useampi AKT-valtio suunnittelee vievänsä yhteisöön yhtä tai useampaa erityistuotetta, joiden osalta etuuskohtelua nauttivat kolmannet maat saavat edullisemman kohtelun.

XXXI JULISTUS

Yhteisön julistus liitteessä V olevan 5 artiklan 2 kohdan a alakohdasta

Yhteisö suostuu siihen, että toisen AKT-ETY-yleissopimuksen 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan teksti toistetaan liitteessä V olevan 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, ja vahvistaa tekstin tulkinnan, jonka mukaan AKT-valtiot myöntävät yhteisölle vähintään yhtä edullisen kohtelun kuin minkä ne myöntävät kauppasopimusten nojalla kehittyneille valtioille edellyttäen, että kyseiset valtiot eivät myönnä AKT-valtioille parempia etuuksia kuin mitä yhteisö myöntää.

XXXII JULISTUS

Yhteinen julistus syrjintäkiellosta

Sen estämättä, mitä tämän sopimuksen liitteen V erityismääräyksissä sanotaan, osapuolet sopivat, että yhteisö ei harjoita AKT-valtioiden välillä syrjintää kyseisessä liitteessä tarkoitetussa kauppajärjestelmässä. Ne ottavat kuitenkin huomioon tämän sopimuksen määräykset ja monenvälisissä yhteyksissä tehdyt autonomiset erityisaloitteet, kuten yhteisön aloite vähiten kehittyneiden maiden hyväksi.

XXXIII JULISTUS

Yhteisön julistus liitteessä V olevasta 8 artiklan 3 kohdasta

Jos yhteisö hyväksyy ainoastaan välttämättömät kyseisessä artiklassa tarkoitetut toimenpiteet, se pyrkii valitsemaan sellaiset, jotka maantieteellisestä soveltamisalastaan tai asianomaisista tuotelajeistaan johtuen haittaavat mahdollisimman vähän AKT-valtioiden vientiä.

XXXIV JULISTUS

Yhteinen julistus liitteessä V olevasta 12 artiklasta

Osapuolet sopivat, että liitteessä V olevassa 12 artiklassa tarkoitetuissa neuvotteluissa on noudatettava seuraavia menettelyjä:

i) osapuolet toimittavat kaikki tarvittavat ja merkitykselliset tiedot neuvoteltavasta yhdestä tai useammasta erityisaiheesta hyvissä ajoin, jotta keskustelut voidaan aloittaa varhaisessa vaiheessa, ja joka tapauksessa viimeistään kuukauden kuluttua neuvottelupyynnön vastaanottamisesta,

ii) kolmen kuukauden mittainen neuvotteluvaihe alkaa tietojen vastaanottamispäivästä; ensimmäisen kuukauden kuluessa toimitetut tiedot analysoidaan tekniseltä kannalta, ja suurlähettiläskomiteassa käytävät yhteiset neuvottelut käydään sitä seuraavan kahden kuukauden aikana,

iii) jos asiassa ei päästä molemminpuolisesti tyydyttävään ratkaisuun, asia viedään ministerineuvoston käsiteltäväksi,

iv) jos ministerineuvosto ei pääse molemminpuolisesti tyydyttävään ratkaisuun, neuvosto päättää muista toimista neuvotteluissa ilmitulleiden erimielisyyksien ratkaisemiseksi.

XXXV JULISTUS

Yhteinen julistus liitteen V 7 artiklaa koskevasta pöytäkirjasta 1

Jos AKT-valtiot soveltavat erityistä tullikohtelua yhteisöstä, myös Ceutasta ja Melillasta peräisin olevien tuotteiden tuontiin, pöytäkirjan 1 määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin. Aina muulloin, kun AKT-valtioiden tuontiin soveltama kohtelu edellyttää alkuperäselvityksen esittämistä, kyseiset valtiot hyväksyvät asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti laaditut alkuperätodistukset.

XXXVI JULISTUS

Yhteinen julistus liitteen V pöytäkirjasta 1

1. Pöytäkirjan 12 artiklan 2 kohdan c alakohdan soveltamiseksi laivaustodistus, joka myönnetään ensimmäisessä yhteisöön suuntautuvan viennin lastaussatamassa, vastaa AKT-sisämaavaltioissa myönnettävien tavaratodistusten kattamien tuotteiden konossementtiä.

2. AKT-sisämaavaltioista vietäville tuotteille, jotka varastoidaan muualla kuin AKT-valtioissa tai pöytäkirjan liitteessä III tarkoitetuissa maissa ja siinä tarkoitetuilla alueilla, voidaan pöytäkirjan 16 artiklassa tarkoitettujen olosuhteiden vallitessa myöntää tavaratodistus.

3. Pöytäkirjan 15 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi hyväksytään toimivaltaisen viranomaisen myöntämät ja tulliviranomaisten vahvistamat EUR.1-todistukset.

4. AKT-valtioiden yritysten auttamiseksi niiden pyrkiessä löytämään uusia hankintalähteitä voidakseen täysimääräisesti hyödyntää pöytäkirjan alkuperäkumulaatiota koskevia määräyksiä toteutetaan toimia sen varmistamiseksi, että yritystoiminnan kehittämiskeskus auttaa AKT-valtioiden toimijoita luomaan asianmukaisia yhteyksiä AKT-valtioiden, yhteisön sekä maiden ja alueiden hankkijoihin, sekä suhteiden edistämiseksi teollisuuden alan yhteistyössä asianomaisten toimijoiden kesken.

XXXVII JULISTUS

Yhteinen julistus liitteen V pöytäkirjasta 1 kalastustuotteiden alkuperän osalta

Yhteisö tunnustaa AKT-rannikkovaltioiden oikeuden kalavarojen kehittämiseen ja järkiperäiseen käyttöön kaikilla niiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä.

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että voimassa olevia alkuperäsääntöjä on tarkasteltava sen määrittelemiseksi, mitä muutoksia niihin on ensimmäisen kohdan perusteella mahdollisesti tehtävä.

AKT-valtiot ja yhteisö ovat tietoisia toistensa huolenaiheista ja eduista sekä sopivat jatkavansa AKT-valtioiden kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla pyydetyistä saaliista peräisin olevien kalastustuotteiden yhteisön markkinoille tulon aiheuttaman ongelman selvittämistä molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi. Selvitystyö tehdään tulliyhteistyökomiteassa tarvittaessa alan asiantuntijoiden avustamana sen jälkeen, kun tämä sopimus on tullut voimaan. Selvityksen tulokset toimitetaan sopimuksen ensimmäisen soveltamisvuoden kuluessa suurlähettiläskomitealle ja viimeistään toisen vuoden kuluessa ministerineuvostolle niiden tarkasteltaviksi ja molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun pääsemiseksi.

Yhteisö ilmoittaa, että AKT-valtioissa tapahtuvan kalastustuotteiden jalostamisen osalta se on toistaiseksi valmis tarkastelemaan avoimin mielin pyyntöjä saada poiketa tämän tuotannonalan valmistettuja tuotteita koskevista alkuperäsäännöistä kolmansien maiden kanssa tehtyihin kalastusalan sopimuksiin sisältyvien pakollista purkamista koskevien määräysten perusteella. Tarkastelussa yhteisö ottaa erityisesti huomioon sen, että asianomaisten kolmansien maiden olisi varmistettava tällaisten tuotteiden jalostuksen jälkeinen tavanomainen menekki silloin, kun niitä ei ole tarkoitettu kansalliseen tai alueelliseen kulutukseen.

XXXVIII JULISTUS

Yhteisön julistus liitteen V pöytäkirjasta 1 aluevesien laajuuden osalta

Yhteisö muistuttaa, että kansainvälisen oikeuden asiaa koskevat tunnustetut periaatteet rajoittavat aluevesien laajuuden enintään 12 meripeninkulmaan, ja ilmoittaa ottavansa tämän huomioon soveltaessaan pöytäkirjan asiaa koskevia määräyksiä.

XXXIX JULISTUS

AKT-valtioiden julistus liitteen V pöytäkirjasta 1 kalastustuotteiden alkuperän osalta

AKT-valtiot vahvistavat koko neuvottelujen ajan julkituomansa näkökannan kalastustuotteiden alkuperäsäännöistä ja ovat edelleen sitä mieltä, että niiden kalavaroja koskevien täysivaltaisten oikeuksien käytöstä niiden kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä, mukaan lukien Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määritelmän mukainen yksinomainen talousvyöhyke, seuraa, että kaikille kyseisillä vesillä pyydetyille saalille, jotka on jalostusta varten purettava AKT-valtioiden satamiin, olisi myönnettävä alkuperäasema.

XL JULISTUS

Yhteinen julistus sallittua arvopoikkeamaa koskevan säännön soveltamisesta tonnikala-alalla

Euroopan yhteisö sitoutuu panemaan täytäntöön tarvittavat säännökset liitteen V pöytäkirjassa 1 olevassa 4 artiklan 2 kohdassa määrätyn sallittua arvopoikkeamaan koskevan säännön soveltamiseksi täysimääräisesti tonnikala-alalla.

Tätä tarkoitusta varten yhteisö esittää tämän sopimuksen allekirjoituspäivään mennessä ehdot, joilla alkuperätuotteisiin kuulumatonta tonnikalaa voidaan kyseisen artiklan mukaisesti käyttää 15 prosentin edestä. Yhteisön ehdotuksessa täsmennetään, miten laskentatapa perustuu EUR.1-tavaratodistukseen.

Osapuolet sopivat tarkistavansa laskentatapaa kahden soveltamisvuoden jälkeen, jos menetelmän soveltamisen tavoitteena olevan joustavuuden saavuttamisessa ilmenee vaikeuksia.

XLI JULISTUS

Yhteinen julistus liitteen V pöytäkirjassa 1 olevasta 6 artiklan 11 kohdasta

Yhteisö suostuu tarkastelemaan pöytäkirjassa 1 olevan 40 artiklan valossa ja tapauskohtaisesti kaikkia perusteltuja pyyntöjä, jotka esitetään sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ja jotka koskevat kumulaatiossa AKT-valtioiden naapurimaina sijaitsevien kehitysmaiden kanssa huomiotta jätettäviä tekstiilituotteita (pöytäkirjassa 1 oleva 6 artiklan 11 kohta).

XLII JULISTUS

Yhteinen julistus alkuperäsäännöistä: kumulaatio Etelä-Afrikan kanssa

AKT-EY-tulliyhteistyökomitea on valmis tutkimaan mahdollisimman pian kaikki pitkälle vietyä alueellista taloudellista yhdentymistä edustavien alueellisten elinten esittämät pyynnöt, jotka koskevat liitteen V pöytäkirjassa 1 olevan 6 artiklan 10 kohdan mukaista valmistuksen ja käsittelyn kumulaatiota.

XLIII JULISTUS

Yhteinen julistus liitteen V pöytäkirjan 1 liitteestä 2

Jos liitteen II sisältämien sääntöjen soveltaminen vaikuttaa AKT-valtioiden vientiin haitallisesti, yhteisö tutkii ja tarvittaessa toteuttaa asianmukaiset korjaavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi ja edeltävän tilanteen palauttamiseksi (ministerineuvoston päätös 2/97).

Yhteisö on huomioinut AKT-valtioiden neuvottelujen yhteydessä esittämät alkuperäsääntöjä koskevat pyynnöt. Yhteisö suostuu harkitsemaan kaikkia perusteltuja pyyntöjä liitteen II sisältämien alkuperäsääntöjen parantamiseksi pöytäkirjassa 1 olevan 40 artiklan valossa ja tapauskohtaisesti.

Top