31999D0225

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 13 päivänä toukokuuta 1998,

Saksan tuesta Herborn und Breitenbach GmbH:lle, entinen Drahtziehmaschinenwerk Grüna GmbH (tiedoksiannettu numerolla K(1998) 1687) (Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (1999/225/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 93 artiklan 2 kohdan 1 alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1),

sekä katsoo seuraavaa:

I

Komissio päätti 15 päivänä maaliskuuta 1995 aloittaa EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn yritykselle SKET Schwermaschinenbau Magdeburg GmbH:lle, Magdeburg, jäljempänä "SKET SMM", myönnetystä valtiontuesta (2). Tämä menettely koski myös SKET SMM:n tytäryhtiöitä, ts. Entstaubungstechnik Magdeburg GmbH, Magdeburg, jäljempänä "ETM", ja Drahtziehmaschinenwerk Grüna GmbH, Chemnitz, jäljempänä "DZM". Kyseessä oli tuki, jonka SKET SMM oli saanut ennen yksityistämistä ja rakenneuudistusta sekä niiden aikana. Aikaisemmin SKET SMM oli saanut jo tukea, jota komissio ei ollut vastustanut (NN 46/93 ja NN 95/93). Menettely kirjattiin numerolla C 16/95.

Komissio päätti 30 päivänä heinäkuuta 1996 laajentaa menettelyn C 16/95 päätöksestä menettelyn aloittamisesta alkaen maksettuun valtiontukeen, jota kyseinen päätös ei koskenut (3). Sijoittajat (Oestmann & Borchert Industriebeteiligungen GbR) olivat vetäytyneet suunnitelmasta vuoden 1995 lopulla, ja uudesta rakenneuudistussuunnitelmasta lisätukineen tehtiin ilmoitus.

SKET SMM:n oli lokakuussa 1996 pakko jättää hakemus yleistäytäntöönpanomenettelyn Gesamtvollstreckungsverfahren (konkurssimenettely Saksan uusissa osavaltioissa) aloittamisesta. Suunnitelmalle, jota käsiteltiin 30 päivänä heinäkuuta 1996 tehdyssä päätöksessä menettelyn laajentamisesta, ei pystytty palauttamaan SKET SMM:n elinkelpoisuutta. Komissio teki 26 päivänä kesäkuuta 1997 lopullisen päätöksen 97/765/EY (4) SKET SMM:lle myönnetyn tuen hylkäämisestä. Yleistäytäntöönpanomenettely ei koske kumpaakaan tytäryhtiöitä ETM:ä ja DZM:ä, jotka siirrettiin Bundesanstalt für vereinigungsbedingte Sonderaufgabenille, jäljempänä "BvS". Päätöksellä 97/765/EY lopetettiin menettely C 16/95 vain yleistäytäntöönpanossa olevan SKET SMM:n osalta. Tämän vuoksi menettely C 16/95 jaettiin seuraavasti: SKET SMM:ää koskeva C 16a/95, ETM:ää koskeva C 16b/95 ja DZM:ää koskeva C 16c/95. DZM sulautui vuonna 1995 erääseen länsisaksalaiseen yritykseen ja toimii nykyisin toiminimellä Herborn & Breitenbach GmbH, Chemnitz, jäljempänä "H& B". Tämä päätös koskee ainoastaan H& B:tä.

Saksa ilmoitti kirjeillä 13 päivältä tammikuuta 1997 (rekisteröity 14 päivänä tammikuuta 1997) ja 6 päivältä elokuuta 1997 (rekisteröity 7 päivänä elokuuta 1997) komissiolle H& B:n siirrosta ja tuesta, jota H& B oli saanut SKET SMM:n yleistäytäntöönpanosta lukien. Toisessa kirjeessä esitettiin rakenneuudistussuunnitelma, joka mukautettiin vielä toistamiseen H& B:n uuteen tilanteeseen. Saksa ilmoitti kirjeellä 30 päivältä lokakuuta (ja rekisteröity samana päivänä) H& B:n yksityistämissopimuksen ehdoista sekä muutoksista elokuussa 1997 laadittuun rakenneuudistussuunnitelmaan.

II

SKET SMM osti 24 päivänä maaliskuuta 1995 ja 12 päivänä huhtikuuta 1995 (yksityistämishankkeesta vuoden 1995 lopulla vetäytyneiden) sijoittajien eli Oestmann & Borchert Industriebeteiligung GbR:n johdolla H& B Beteiligungsgesellschaft GmbH:n ja H& B GmbH & Co. KG:n kaikki osakkeet Kolbus GmbH & Co. KG:ltä. Tämä yhteenliittymä sulautettiin tytäryhtiöön DZM ja pysyi 31 päivään joulukuuta 1996 SKET SMM:n tytäryhtiönä nimeltään H& B. H& B siirrettiin BvS:lle 16 päivänä tammikuuta 1997 tehdyllä sopimuksella. H& B siirrettiin BvS:lle sellaisenaan (toisin sanoen velkoineen).

West Merchant Bank, jonka tehtäväksi BvS oli antanut uuden sijoittajan etsimisen, sai 1 päivään toukokuuta 1997 mennessä neljä tarjousta julkisen tarjouskilpailun perusteella, jonka puitteissa otettiin yhteyttä 112 yritykseen eri puolilla maailmaa. Neljästä tarjoajasta kahden kanssa aloitettiin neuvottelut, ja paras tarjous valittiin ottaen huomioon liiketoimintasuunnitelma, takuut työpaikkojen säilyttämisestä ja taloudelliset ohjearvot. Valintaa tehtäessä ei kuitenkaan harkittu yrityksen lakkauttamista, josta olisi todennäköisesti aiheutunut pienemmät kustannukset kuin yrityksen myynnistä siihen liittyvine rahoitustoimenpiteineen. Niiden yleisten periaatteiden mukaisesti, joita komissio soveltaa arvioidessaan yritysten yksityistämistä, H& B:n yksityistämiseen sisältyy tukea (5).

Valittu sijoittaja (Henrich) on luonnollinen henkilö, jolla on kokemusta langanvetokonealalta. Sijoittaja myi vuonna 1994 kyseisiä koneita valmistavan perheyrityksensä EIS Group rahoitusholdingyhtiölle, sen jälkeen kun hän oli ollut neljä vuotta tämän yrityksen toimitusjohtajana. Henrichillä on edelleen työsopimus EIS Groupin kanssa, joka hyväksyi H& B:n ostamisen. Sijoittaja otti H& B:n haltuunsa 24 päivänä syyskuuta 1997 ottamalla ensin hoitaakseen 50 prosenttia johtotehtävistä ja 1 päivänä tammikuuta 1998 kaikki johtotehtävät. Lisäksi hänen on määrä ottaa hoidettavakseen Cable & Wire Divisionin hallintoneuvoston puheenjohtajan tehtävät EIS Groupissa, joka muodostuu osakkuudesta kolmessa yrityksessä. Tällä tavoin sijoittaja tuo yritykseen toimialaa koskevan tietämyksensä, yhteytensä ja mahdolliset synergiavaikutukset.

H& B-yhteenliittymän rakenne on seuraava:

a) Herborn & Breitenbach GmbH, Chemnitz (entinen DZM), jonka peruspääoma on miljoona Saksan markkaa. Samanaikaisesti yhtiö täydentää Herbornissa toimivaa H& B GmbH & Co. KG:ta. Sen palveluksessa on 107 työntekijää ja toimitilana koneiden suunnittelu, rakentaminen ja tuotanto;

b) Herborn & Breitenbach GmbH & Co Kg, Herborn (Hessen), osuuspääoma kuusi miljoonaa Saksan markkaa, lisäpääoma 0,1 miljoonaa Saksan markkaa. Yrityksen palveluksessa on 78 työntekijää ja toimitilana suunnittelu, rakentaminen ja tuotanto;

c) Herborn & Breitenbach Beteiligungs GmbH, Unna (Nordrhein-Westfalen) on kokonaan Herborn & Breitenbach GmbH:n, Chemnitz, omistuksessa. Sen peruspääoma on 0,1 miljoonaa Saksan markkaa (tämä yhtiö on selkeästi "päällystakkiyhtiö", joka ei harjoita liiketoimintaa ja jonka palveluksessa ei ole työntekijöitä).

H& B:n liiketoiminta käsittää langanvetokoneiden myynnin, suunnittelun, valmistuksen, alennuksen, testauksen ja huollon molemmissa toimipaikoissa Chemnitzissa ja Herbornissa. Kyseisiä koneita valmistetaan hyvin erilaisten teollisuudenalojen käyttöön, esimerkiksi autonvalmistuksen, teräsrakentamisen, laivanrakennuksen, rakennusteollisuuden, energiahuollon, televiestinnän ja hehkulamppujen valmistuksen tarpeisiin.

Sijoittajan rakenneuudistussuunnitelman tavoitteena on lyhyesti sanottuna markkinaosuuksien varmistaminen ja tuotantokustannusten supistaminen. H& B:n rakenneuudistus oli jo käynnissä sijoittajan ostaessa yrityksen, ja sijoittaja aikoo jatkaa yrityksen uudistamista käyttäen hyväksi yhteyksiään. On suunniteltu, että:

a) toimintaa jatketaan molemmilla toimipaikoilla (Herbornissa ja Chemnitzissä). Kustannusten supistamiseksi työnjaosta on kuitenkin päätettävä selkeämmin ja järkiperäisemmin: tutkimus-, kehitys-, valmistus- ja asennustyöt Chemnitzissä, hallinto- ja myyntitoiminta sekä asiakasesittelyt Herbornissa;

b) tuotevalikoimaa pienennetään kustannusrakenteen keventämiseksi;

c) koneet mukautetaan asiakkaiden erityisvaatimusten mukaisiksi (kehitys ja valmistus);

d) asiakaspalveluun keskitytään aiempaa enemmän, koska DZM:llä ja H& B:llä c varastossa huomattava määrä käytettyjä koneita;

e) varaosien valmistusta ja laitteiden nykyaikaistamista ja tarkastusta koskevia pakettitarjouksia kehitetään;

f) ulkoistamista lisätään nykyisestä;

g) työpaikkoja vähennetään. Sijoittaja on tosin ottanut vastuulleen kaikki nykyiset työpaikat (186) ja taannut säilyttävänsä niistä 150, joista 90 Chemnitzissä ja 60 Herbornissa. Takuu on voimassa seuraavat kolme vuotta. Sijoittaja takaa, että toiminta jatkuu tämän jälkeen vielä kahden vuoden ajan Chemnitzin toimipaikassa vähintään 25 työpaikan turvin. Työpaikkatakuut on varmistettu sopimussakoin.

H& B:n on varmistettava markkinaosuutensa (Saksassa, Euroopassa, IVY-maissa, Kaakkois-Aasiassa ja Yhdysvalloissa) alkuvaiheessa käyttämällä hyväkseen sijoittajan yhteyksiä ja toimialaan liittyvää taitotietoa mutta myös toteuttamalla ohjelmansa kustannusten supistamiseksi ja tuotevalikoiman uudistamiseksi. Sijoittajan mielestä on mahdollista saavuttaa merkittäviä synergiavaikutuksia harjoittamalla yhteistyötä muiden yritysten kanssa (EIS Groupin Cable & Wire Divisionin hallintoneuvoston puheenjohtajuus).

Viime vuosina on investoitu erityisesti rakennusten kunnostukseen ja teknisten laitteiden nykyaikaistamiseen (16,5 miljoonaa Saksan markkaa). Seuraavan kolmen vuoden aikana sijoittaja on luvannut tehdä vuosittain noin 0,5 miljoonan Saksan markan investoinnit (varmistettu sopimussakoin).

Viimeisimpien liikevaihtoennusteiden mukaan yhteenliittymän vuositulos ennen verojen vähentämistä lienee vuodesta 1999 alkaen voitollinen [. . .] (6).

III

H& B oli vuoteen 1997 asti mukana SKET-yhteenliittymässä ja sai useaan otteeseen rakenneuudistustukea. Tosiasiallisesti vaikeudet, joiden kanssa SKET SMM kamppaili (ja jotka johtivat yleistäytäntöönpanoon), viivästyttivät H& B:n rakenneuudistusta.

H& B:lle maksettu tuki oli myönnetty peräkkäisten rakenneuudistussuunnitelmien mukaisesti. H& B kuului SKET-yhteenliittymään, ja suunnitteilla oli koko yhtymän rakenneuudistus. Sen jälkeen kun yritys oli siirretty BvS:lle ja siten irrotettu yhteenliittymästä, suunnitelmat täsmentyivät selvästi H& B:n osalta. Yksittäisen yrityksen myyntiä alettiin harkita vasta tuolloin. Nyt H& B on yksityistetty, ja komissio on tutkinut sijoittajan mukauttaman rakenneuudistussuunnitelman (katso II luku), jossa esitetään uudet rahoitusta koskevat ohjearvot.

Selkeyden vuoksi esitetään ainoastaan ne rahoitustoimenpiteet, jotka on tosiasiallisesti toteutettu tai jotka sisältyvät ajantasaiseen yksityistämissuunnitelmaan (7). Kyseessä ovat seuraavat toimenpiteet:

1. 1990-1991: 1,4 miljoonan Saksan markan määrätarkoitusavustukset (sosiaalisuunnitelma)

2. 1993: 26,5 miljoonaa Saksan markkaa korottomiin lainoihin ja sitoumusten takaisinmaksusta luopumiseen seuraavasti:

a) BvS:n myöntämät yhteensä 13,9 miljoonan Saksan markan korottomat lainat ennen 1 päivää heinäkuuta 1990 otettujen vanhojen luottojen maksamiseen;

b) toinen BvS:n myöntämä, 5,4 miljoonan Saksan markan laina ennen 1 päivää heinäkuuta 1990 otettujen vanhojen luottojen maksamiseen;

c) BvS:n myöntämä 1,7 miljoonan Saksan markan koroton luotto vanhojen luottojen korkojen maksamiseen;

d) luopuminen 4,6 miljoonan Saksan markan sitoumusten takaisinmaksusta; ja

e) luopuminen kyseisiin sitoumuksiin liittyvistä 0,9 miljoonan Saksan markan suuruisista koroista.

Kyseiset luotot ja saatavien takaisinmaksusta luopumiset (yhteensä 26,5 miljoonaa Saksan markkaa) muutettiin 31 päivänä joulukuuta 1994 avustuksiksi (15,9 miljoonaa Saksan markkaa) ja pääomavarauksiksi (5,6 miljoonaa Saksan markkaa ja 5 miljoonaa Saksan markkaa) SKET SMM:n kautta.

3. 1996: lainoihin 11 miljoonaa Saksan markkaa seuraavasti:

a) 3,2 miljoonan Saksan markan laina (ennen 1 päivää heinäkuuta 1990 otettujen) vanhojen luottojen takaisinmaksamiseksi SKET SMM:n kautta. BvS maksaa kyseisen määrän pesän hoitajalle;

b) BvS:n myöntämä 5,4 miljoonan Saksan markan laina (2,2 miljoonaa Saksan markkaa tilausten rahoittamiseen SKET SMM:n kautta (BvS maksaa määrän takaisin konkurssipesän hoitajalle), 2,1 miljoonaa Saksan markkaa maksuvalmiuden ylläpitämiseksi ja 1,1 miljoonaa Saksan markkaa velkojen maksamiseksi tavarantoimittajille);

c) erehdyksessä SKET SMM:lle suoritetun 2,4 miljoonan Saksan markan suuruisen asiakkaan ennakkomaksun korvaaminen BvS:n myöntämällä korottomalla osakaslainalla.

H& B:n 38,9 miljoonan Saksan markan sitoumus (26,5 miljoonaa Saksan markkaa lainoihin, jotka muunnettiin avustuksiksi, joita ei makseta takaisin; 11 miljoonaa Saksan markkaa lainoihin; 1,4 miljoonaa Saksan markkaa määrätarkoitusavustuksiin) päättyy vuoden 1996 lopussa. Tämän lisäksi yrityksellä on 15 miljoonan Saksan markan vekselitakaukset seuraavin ehdoin: 0,25 prosenttia puolivuosittain (1 päivänä tammikuuta ja 1 päivänä heinäkuuta) laskettuna BvS:n yrityksen käyttöön asettamasta rahoituksesta, sekä 0,5 prosenttia pankilta saaduista varoista sekä ehdollinen 1,377 miljoonan Saksan markan rahoituserä.

4. 1997 - yksityistäminen (yksityistämissopimuksen ehdot)

BvS mitätöi kaikki H& B:n vanhat velat ja myöntää avustuksia rakenneuudistuksen loppuun saattamiseksi.

a) Myyjän (BvS) velvoitteet:

i) luopuu 11 miljoonan Saksan markan lainaan liittyvistä saatavista (muuntaminen takaisinmaksuvapaiksi avustuksiksi),

ii) luopuu vuonna 1997 (SKET SMM:n konkurssin jälkeen) myönnettyyn kolmen miljoonan Saksan markan osakaslainaan liittyvistä saatavista,

iii) myöntää neljän miljoonan Saksan markan suuruisen avustuksen rakenneuudistukseen (kahdessa kahden miljoonan Saksan markan erässä 1 päivänä tammikuuta 1998 ja 30 päivänä kesäkuuta 1998) maksuvalmiuden ylläpitämiseksi ja investointien rahoittamiseksi,

iv) osallistuu ympäristövahinkojen (ajalta ennen 1 päivää heinäkuuta 1990) korjaamisen kustannuksiin enintään neljällä miljoonalla Saksan markalla siltä kustannusten osalta, joka ylittää kaksi miljoonaa Saksan markkaa, ja

v) vastaa mahdollisesta veroviranomaisten takaisinmaksuvaateesta, jonka suuruus voi olla 0,3 miljoonaa Saksan markkaa.

b) Sijoittajan velvoitteet:

i) ostohinta 0,25 miljoonaa Saksan markkaa,

ii) ottaa 3,3 miljoonan Saksan markan käytetyt vekselitakaukset omiin nimiinsä ja asettaa käyttöön yhteensä 9 miljoonan Saksan markan vekselitakaukset,

iii) ottaa kolmen miljoonan Saksan markan peruuttamattoman, rajoittamattoman omavelkaisen takauksen BvS:n hyväksi. Takauksen määrä pienenee 30 päivästä elokuuta 1998 vuosittain 0,5 miljoonaa Saksan markkaa, jos ostaja täyttää sopimusvelvoitteensa,

iv) vastaa ympäristövahinkojen korjaamisen kustannuksista enintään kahdella miljoonalla Saksan markalla (tämän ylittävistä kustannuksista BvS maksaa 80 prosenttia enintään neljään miljoonaan Saksan markkaan asti),

v) sopimussakoin varmistetut takuut: toteuttaa 1,5 miljoonan Saksan markan investoinnin 30 päivään kesäkuuta 2000 mennessä, säilyttää työpaikat Chemnitzin toimipaikassa (90 henkilöä kolmen vuoden ajan) sekä Chemnitzin tuotantolaitoksen taaten 25 työpaikkaa vielä kahden vuoden ajan tämän jälkeen, ja

vi) sijoittaja, H& B GmbH ja H& B GmbH & Co. KG ovat sitoutuneet olemaan 2 päivään joulukuuta 2002 saakka suorittamatta voitonjakoa tai ottamatta yrityksen varoja muuten käyttöönsä (avoimesti tai peitellysti).

IV

Menettelyn C 16/95 puitteissa komissio sai kolmansilta huomautuksia, joista erään saksalaisen kilpailijan huomautus koski nimenomaan H& B:tä. Kyseisessä huomautuksessa käsiteltiin SKET SMM:n suorittamaa H& B:n haltuunottoa, josta kyseinen kilpailija itse olisi ollut kiinnostunut, sekä H& B:n suorittamaa tuotteiden myyntiä, joka ilmeisesti tapahtui markkinahintoja edullisemmin ehdoin.

Kyseiset huomautukset annettiin tiedoksi Saksalle kirjeellä 19 päivältä marraskuuta 1996. Saksa antoi kirjeellä 6 päivältä tammikuuta 1997 (7 päivänä tammikuuta 1997 rekisteröity numerolla A/30033) H& B:tä koskevan vastauksensa, jossa se selvitti asiaa yksityiskohtaisesti. Selvityksen mukaan saksalainen kilpailija oli esittänyt komissiolle jo vuonna 1995 asianajajan välityksellä syytöksiä väittäen DZM:n syyllistyneen polkumyyntiin. Jo tuolloin Saksan viranomaiset pystyivät osoittamaan, että kyseisellä kilpailijalla oli todellinen mahdollisuus toimia markkinoilla ja että DZM:n hinnat eivät olleet markkinahintatasoa alempia.

SKET SMM:n suorittamasta H& B:n haltuunotosta ja kilpailijan ostoaikeista, jotka väitetään jätetyn huomioimatta SKET SMM:ää suosivalla tavalla, Saksa totesi, että kyseistä kilpailijaa ei jätetty yksityistämisneuvottelujen ulkopuolelle vaan se jättäytyi niistä pois.

V

DZM:n/H& B:n saaman tuen myöntäminen alkoi vuonna 1991. Kyseessä on ensinnäkin tuki, joka myönnettiin niin sanottujen Treuhand järjestelyjen (NN 108/91, E 15/92 ja N 768/94) aikana. Treuhand järjestelyt olivat voimassa 1 päivään tammikuuta 1996. Kyseisten järjestelyjen puitteissa Treuhandanstalt, jäljempänä "THA", vastasi yritysten rahoituksesta edellyttäen, että työntekijöiden lukumäärää ja tuen suuruutta koskevia tiettyjä kynnysarvoja ei ylitetty. DZM/H& B ei SKET SMM:n tytäryhtiönä voinut kuulua kyseisten järjestelyjen piiriin, koska SKET SMM ylitti työntekijöiden lukumäärää ja tukien suuruutta koskevat kynnysarvot. Näin ollen jokaisesta tälle yritykselle myönnetystä tuesta oli ilmoitettava komissiolle ja komission oli ne tutkittava.

Myönnetyn tai suunnitellun rahoituksen kokonaismäärä (katso III luku) on 50,2 miljoonaa Saksan markkaa. Lisäksi BvS on asettanut käyttöön liiketoiminnan rahoittamiseksi vekselitakauksia, joita on käytetty 3,3 miljoonan Saksan markan arvosta.

Näistä rahoitustoimenpiteistä voidaan todeta, että Treuhand järjestelyjä koskeviin päätöksiin perustuva 28,2 miljoonan Saksan markan erä ei ole EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Kyseessä on 24,2 miljoonan Saksan markan erä vanhojen luottojen rahoittamiseen ja enintään neljän miljoonan Saksan markan erä vanhojen rasitusten mahdollisiin poistamisiin.

Tässä yhteydessä tutkittavien tukien yhteismäärä on siten 22 miljoonaa Saksan markkaa. Määrä koostuu seuraavasti:

a) 1,4 miljoonan Saksan markan määrätarkoitusavustukset vuosina 1990-1991 (sosiaalisuunnitelman rahoittaminen);

b) luopuminen 5,5 miljoonan Saksan markan sitoumuksen (sisältää korot) takaisinmaksusta vuonna 1993;

c) 7,8 miljoonaa Saksan markkaa vuonna 1996 lainoihin, jotka muunnettiin takaisinmaksusta vapaiksi avustuksiksi;

d) kolme miljoonaa Saksan markkaa liiketoiminnan rahoittamiseksi vuonna 1997 myönnettyihin lainoihin, jotka muunnettiin yksityistämisen yhteydessä takaisinmaksusta vapaiksi avustuksiksi;

e) neljä miljoonaa Saksan markkaa vuonna 1997 takaisinmaksusta vapaisiin rakenneuudistusavustuksiin;

f) 0,3 miljoonaa Saksan markkaa mahdollisten verovelkojen vastattaviksi ottamisesta.

Lisäksi on tutkittava BvS:n viime vuosina käyttöön asettamat vekselitakaukset (15 miljoonaa Saksan markkaa, joista 3,3 miljoonaa Saksan markkaa on tosiasiallisesti käytetty).

DZM:lle/H& B:lle myönnetty ilmoitettu tuki on tarkoitettu yrityksen rakenneuudistukseen, ja sen on täytettävä vuonna 1994 annetuissa vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen (8) 3.2 kohdassa määrätyt edellytykset.

Kyseinen tuki (myönnetyt lainat) myönnettiin suurimmaksi osaksi silloin, kun DZM/H& B kuului SKET-yhteenliittymään, joka oli yksi Saksan uusien osavaltioiden suurimmista teollisuuskonserneista. SKET-yhteenliittymän yksityistäminen osoittautui mahdottomaksi raskaan rakenteen vuoksi, ja sen vaikeudet ja niitä seurannut yleistäytäntöönpanomenettely vaikuttivat vuosina 1990 ja 1991 vielä voitollisen tuloksen tehneen DZM:n/H& B:n elinkelpoisuuteen kielteisesti. Vuoden 1992 tulos oli [. . .] mutta parani sitten vähitellen ja oli vuonna 1995 voitollinen [. . .] ja vuonna 1996 jälleen tappiollinen [. . .]. Yksi tuloksen paranemiseen vuonna 1995 vaikuttanut tekijä oli todennäköisesti DZM:n sulauttaminen H& B-yhteenliittymään. Tuloksen heikkeneminen vuonna 1996 liittyy SKET SMM:n toiminnan kehitykseen, joka lopulta johti lokakuussa 1996 yleistäytäntöönpanomenettelyn aloittamiseen. Tämä vaikuttaa edelleen H& B:n vuoden 1997 tulokseen (katso II luku).

Treuhand järjestelyn voimassaoloaikana H& B sai tukea vuosina 1990-1991 (sosiaalisuunnitelman rahoitus) sekä vuonna 1993 (valtio luopui saatavastaan). Kyseisen tuen oli tarkoitus mahdollistaa yrityksen rakenneuudistuksen aloittaminen. THA ja myöhemmin BvS eivät muutoin olleet vastuussa yrityksen lopullisesta rakenneuudistuksesta. Niiden tehtävänä oli valmistaa yritystä yksityistämiseen. Lopullinen rakenneuudistus oli sijoittajan vastuulla. Yrityksen erityispiirre on epäilemättä se, että sen emoyhtiötä SKET SMM:ää ei pystytty onnistuneesti yksityistämään. Kyseisenä ajanjaksona DZM/H& B sisältyi koko SKET-yhtymän rakenneuudistussuunnitelmiin.

Vuoden 1995 lopulla sijoittajat Oestmann & Borchert vetäytyivät SKET SMM:n yksityistämissuunnitelmista. Tämän epäonnistumisen jälkeen konsulttiyritys Roland Bergerin oli mukautettava yhtymän rakenneuudistussuunnitelma uuteen tilanteeseen. Suunnitelman tavoitteena oli edelleen uudistaa koko yhtymän rakenne.

Sen jälkeen, kun SKET SMM:tä koskeva yleistäytäntöönpanomenettely oli aloitettu (lokakuussa 1996) ja H& B oli siirretty, H& B sai uutta tukea. Tuen oli tarkoitus mahdollistaa osittain niiden tilausten rahoitus, joista SKET SMM sai maksun emoyhtiönä, ja niiden lainojen takaisinmaksu, jotka SKET SMM oli myöntänyt H& B:lle. Yleistäytäntöönpanija oli katsonut nämä erät pesään kuuluviksi yleistäytäntöönpanomenettelyä aloitettaessa. Kyseinen tuki oli lisäksi tuonut yritykseen tarvittavaa likviditeettiä, jonka ansiosta se pystyi maksamaan tavarantoimittajien laskut (katso III luvun 3 kohta).

Sen jälkeen kun ETM ja H& B oli siirretty BvS:lle, jotta kyseisiä yhtiöitä ei katsottaisi pesään kuuluviksi, H& B:n suunnitelmaa muokattiin vielä kerran. H& B:n oli voitettava vaikeudet, jotka sen emoyhtiön yleistäytäntöönpano aiheutti sen liiketoiminnalle.

Yksityistämisen jälkeen Saksa ilmoitti uudelleen sijoittajan muuttaman rakenneuudistussuunnitelman, jossa tukimäärät olivat aikaisempaa pienemmät, koska aikaisempaan suunnitelmaan ei ollut sisältynyt yksityisen sijoittajan osuutta.

Mainittujen suuntaviivojen mukaan ensimmäisenä edellytyksenä on laatia suunnitelma, jolla yrityksen pitkän aikavälin kannattavuus ja elinkelpoisuus voidaan palauttaa ilman lisätukea.

Liikevaihtoa ja kustannuskehitystä koskevat ennusteet vaikuttavat järkeviltä, ja vuoden 1999 tulos lienee voitollinen. Rakenneuudistustoimenpiteisiin sisältyy yrityksen sisäisiä toimenpiteitä, joilla tuotantoa ja toimipaikkojen välistä työnjakoa järjestellään uudelleen. Sijoittaja tuo yritykseen toimialan koskevan huomattavan taitotietonsa ja yhteytensä (II luku). Suunnitelman puitteissa yritys pystyy kattamaan kaikki kustannuksensa. Suunnitelma täyttänee yrityksen elinkelpoisuuden palauttamista koskevat edellytykset (yrityksen vuositulos ennen veroja on voitollinen vuodesta 1999 lähtien).

Suuntaviivoissa edellytetään myös, että jos yritys toimii alalla, jolla on ylikapasiteettia, sen on supistettava tuotantokapasiteettiaan suhteessa saatavan tuen määrään.

H& B toimii koneenrakennusalalla; tarkemmin sanottuna se valmistaa kaapelin- ja langanvetokoneita. Kyseisellä alalla ei ole havaittavissa merkkejä ylikapasiteetista. Yhteisön koneenrakennusalan kasvun taannuttua yleisesti vuonna 1996 nyt on jälleen havaittavissa noususuuntaus (9). Alan rakennetta on yhteisön alueella uudistettu perusteellisesti, ja elpyminen on parantanut alan asemaa useissa Itä-Euroopan ja Aasian maissa. Myös Yhdysvalloissa noususuhdanne on luonut tärkeät markkinat. H& B:n langan- ja kaapelinvetokoneiden markkina-alueita ovat Saksan ja yhteisön lisäksi Yhdysvallat ja Kaakkois-Aasia. Lisäksi H& B toimii perinteisesti Itä-Euroopan maissa, joissa on havaittavissa merkkejä talouden elpymisestä. H& B kuuluu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Suuntaviivojen mukaan kolmantena perusteena on rakenneuudistuksen kustannusten suhteuttaminen siitä saatavaan hyötyyn. Tuen määrän on rajoituttava rakenneuudistuksen rahoituksen kannalta vähimpään.

H& B:n vuodesta 1991 alkaen saama tuki rajoittui rahoitukseen, joka oli tarpeen yrityksen toiminnan jatkamiseksi. Kyseessä on yhteensä 22 miljoonaa Saksan markkaa sekä vekselitakaukset, joita on käytetty 3,3 miljoonan Saksan markan arvosta. Vuonna 1996 tarkoituksena oli kattaa sitoumukset ja velat sekä likviditeetti. Vuonna 1997 kohteena olivat liiketoimintaan tarvittava likviditeetti sekä investoinnit. Neljän miljoonan Saksan markan takaisinmaksusta vapaa avustus myönnetään useampana eränä, ja maksetaan yritykselle vain, jos tarkastettaessa osoitetaan, että avustus käytetään määrätarkoitukseen. Sijoittaja vastaa vekselitakauksista. BvS vastaa mahdollisesta veroviraston takaisinmaksuvaateesta, jonka suuruus on 0,3 miljoonaa Saksan markkaa.

Sijoittaja osallistuu rakenneuudistuskustannuksiin (5,25 miljoonaa Saksan markkaa, joiden lisäksi on otettava huomioon enintään yhdeksän miljoonan Saksan markan suuruiset vekselitakaukset) maksamalla 0,25 miljoonan Saksan markan ostohinnan, myöntämällä kolmen miljoonan Saksan markan peruuttamattoman ja rajoittamattoman yhteisvastuullisenvelkaisen takauksen sekä vastaamalla 3,3 miljoonan Saksan markan käytetyistä vekselitakauksista ja asettamalla käyttöön (yhteensä enintään 9 miljoonan Saksan markan) ylimääräiset vekselitakaukset. Sijoittaja Henrich tuo yritykseen oman rahoitusosuutensa lisäksi toimialan koskevan taitotietonsa ja yhteytensä. Lisäksi hän on taannut investointien toteuttamisen, työpaikkojen säilymisen ja Chemnitzin toimipaikan säilymisen.

Mainituissa yhteisön suuntaviivoissa edellytetään, että rakenneuudistussuunnitelma pannaan täytäntöön kokonaisuudessaan. Muussa tapauksessa komissio voi toteuttaa toimenpiteitä vaatiakseen tuen takaisinperimistä. Koska komissio tutkii valtiontuen yhdessä Saksan viranomaisten kanssa, se on ottanut huomioon Saksan viranomaisten vakuutuksen huolehtia suunnitelmien moitteettomasta täytäntöönpanosta. Komissio pyytää nähtäväkseen vuosikertomukset voidakseen tarkastaa itse tämän rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon.

VI

Ottaen huomioon edellä esitetyt seikat komissio toteaa, että Chemnitzissä toimivalle Drahtziehmaschinenwerk Grüna GmbH:lle/Herborn & Breitenbach GmbH, Chemnitz, myönnettyä tukea voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana, siltä osin kuin se täyttää vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettävää valtiontukea koskevissa yhteisön suuntaviivoissa esitetyt edellytykset.

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Saksan Drahtziehmaschinenwerk Grüna GmbH:lle, Chemnitz, nykyisille Herborn & Breitenbach GmbH:lle, rakenneuudistuksen myöntämä valtiontuki soveltuu EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille. Tämä koskee:

a) 1,4 miljoonan Saksan markan määrätarkoitusavustuksia sosiaalisuunnitelman rahoittamiseen;

b) luopumista 4,6 miljoonan Saksan markan saatavasta ja siihen liittyvästä 0,9 miljoonan Saksan markan korosta vuonna 1993;

c) vuonna 1996 myönnettyjä 7,8 miljoonan Saksan markan osakaslainoja, jotka muunnettiin sittemmin takaisinmaksusta vapaiksi avustuksiksi;

d) avustukseksi muunnettua lainaa ja takaisinmaksusta vapaita avustuksia, joita ei makseta takaisin, yhteensä seitsemän miljoonaa Saksan markkaa;

e) veroviraston mahdollisten 0,3 miljoonan Saksan markan saatavien vastattavakseen ottamista;

f) 15 miljoonan Saksan markan suuruisten vekselitakausten käyttöönasettamista, joista sijoittajan tekemään haltuunottoon mennessä on tosiasiallisesti käytetty 3,3 miljoonaa Saksan markkaa.

2 artikla

Saksan on vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen (1994) mukaisesti esitettävä vuosittain yksityiskohtainen kertomus rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanosta.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.

Tehty Brysselissä 13 päivänä toukokuuta 1998.

Komission puolesta

Karel VAN MIERT

Komission jäsen

(1) EYVL C 215, 19.8.1995, s. 8

(2) EYVL C 215, 19.8.1995, s. 8 ja EYVL C 298, 9.10.1996, s. 2.

(3) EYVL C 298, 9.10.1996, s. 2

(4) EYVL L 314, 18.11.1997, s. 20

(5) Ks. "XXIII Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 1993", 402 ja 403 kohta.

(6) Luottamuksellisten tietojen paljastamisen estämiseksi on päätöksen tätä toisintoa toimituksellisesti muutettu. Muutetut kohdat on merkitty hakasulkeilla.

(7) Katso alaviitteet 1 ja 2.

(8) EYVL C 368, 23.12.1994, s. 12

(9) Katso "Panorama der EG-Industrie 1997", 2 osa.