Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52018AE2619

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten” (COM(2018) 238 final – 2018/0112 (COD))

EESC 2018/02619

OJ C 440, 6.12.2018, p. 177–182 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/177


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten”

(COM(2018) 238 final – 2018/0112 (COD))

(2018/C 440/31)

Esittelijä:

Marco VEZZANI

Lausuntopyyntö

Euroopan parlamentti, 28.5.2018

Euroopan unionin neuvosto, 22.5.2018

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 ja 304 artikla

Vastaava erityisjaosto

”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”

Hyväksyminen erityisjaostossa

6.9.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

19.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

190/0/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti komission asetusehdotukseen ja pitää sitä tärkeänä ensiaskeleena verkossa toimivien välityspalvelujen oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisessä yrityskäyttäjien kannalta. ETSK pitää ehdotusta erittäin tärkeänä varsinkin siitä syystä, että sillä säännellään ensimmäistä kertaa verkkokauppaan liittyviä yritysten välisiä suhteita. Komitea suosittaa asetuksen ripeää hyväksymistä, jotta sääntelyssä oleva selkeä aukko saadaan täytettyä.

1.2

Komitea katsoo kuitenkin, ettei asetus yksinään ratkaise lopullisesti kaikkia digitaalisten sisämarkkinoiden ongelmia ja saa ympyrää sulkeutumaan. Asetuksen kulmakivenä on avoimuus, mutta se ei yksin riitä äärimmäisen dynaamisten ja monisyisten digitaalisten markkinoiden sääntelyssä. Globaalien toimijoiden ja yrityskäyttäjien (etenkin pk-yritysten) voimasuhteiden epätasapaino näillä markkinoilla voidaan korjata vain määrittelemällä osapuolten väliset rajat ja suhteet nykyistä selkeämmin ja estämällä määräävän aseman väärinkäyttö. ETSK kehottaa lisäksi ottamaan mahdollisimman pian käsittelyyn kysymyksen digitalisaation sosiaalisesta ulottuvuudesta. Tätä varten tulee käynnistää työmarkkinaosapuolten vuoropuheluja. Vastaavaa huomiota ansaitsevat verotukselliseen polkumyyntiin, datatalouteen ja datan omistukseen liittyvät kysymykset: niitä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti, kuten komissio jo tekee muissa asiakokonaisuuksissa.

1.3

ETSK kehottaa sisällyttämään asetukseen hintapariteettilausekkeita koskevan kiellon. Tällaiset lausekkeet haittaavat nykyisin kilpailua, vahingoittavat yrityksiä ja kuluttajia ja aiheuttavat suurten verkkoalustojen oligopolin tai monopolin vaaran. On perustavan tärkeää, että kuluttajat saavat mahdollisuuden hankkia tavaroita ja palveluja huokeampaan hintaan, että yritykset pystyvät kehittämään omaan verkkosivustoonsa perustuvaa toimintaansa tehokkaasti ja että uudet verkkoalustat voivat kasvaa ja kilpailla tasapuolisesti jo olemassa olevien alustojen kanssa.

1.4

ETSK katsoo, että tiettyjä yrityksiä suosivasta (etenkin maksullisesta) eriytetystä kohtelusta (esim. asettamisesta järjestyksessä muiden edelle) tulee ilmoittaa selkeästi yrityskäyttäjien sopimuksissa ja lisäksi asia tulee havainnollistaa selvästi kuluttajille esimerkiksi tekstillä ”sponsoroitu ilmoitus” tai ”maksettu ilmoitus”, kun he etsivät verkosta tuotteita tai palveluja. On myös olennaista informoida yrityskäyttäjiä ja kuluttajia keskeisistä luokitukseen vaikuttavista muuttujista, joiden perusteella yrityskäyttäjien järjestys määritetään.

1.5

Komitea kannattaa tuomioistuimen ulkopuolisten riitojenratkaisumekanismien käyttöönottoa ja kehottaa määrittelemään yhdenmukaiset kriteerit, jotka takaavat sovittelijoiden riippumattomuuden. ETSK katsoo, että kauppakamarit, jotka jo harjoittavat kyseisenlaista toimintaa tehokkaasti kansallisella tasolla, voisivat olla yksi käypä vaihtoehto. Tärkeitä ovat myös yksinkertaiset, selkeät ja huokeat mekanismit kieltovaatimusten asettamiseksi siinä tarkoituksessa, että ehkäistään ennalta vahingon aiheutuminen yrityskäyttäjille tai estetään tällaisen vahingon toistuminen.

1.6

ETSK katsoo, että verkkopohjaisen alustatalouden EU-seurantakeskuksella on ratkaiseva rooli ehdotetun asetuksen ja kaikkien siihen liittyvien lainsäädäntöaloitteiden täytäntöönpanossa. Kyseinen elin saa tämän ansiosta teknisen luonteensa lisäksi suuren poliittisen painoarvon. Komitea on jo pohtinut aihetta lukuisissa lausunnoissaan ja tarjoutuu tältä pohjalta tukemaan asiantuntijaryhmän työskentelyä lähettämällä mukaan tarkkailijaksi oman edustajansa, joka voi tuoda esille järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkemyksen.

2.   Johdanto

2.1

Verkkoalustat ja hakukoneet ovat digitaalisen ekosysteemin olennainen osa, ja ne vaikuttavat merkittävästi sen rakenteeseen ja toimintaan. Verkkoalustat ja hakukoneet ovat nousseet viime vuosina keskeiseen asemaan verkon kehityksessä, sillä ne tarjoavat uusia sosiaalisia ja taloudellisia toimintamalleja ja ohjaavat siten ihmisten ja yritysten valintoja ja toimia.

2.2

Verkkokauppa kasvaa Euroopassa eksponentiaalisesti. Vähittäismyynnin liikevaihto oli vuonna 2017 arviolta 602 miljardia euroa (+ 14 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna). Tämä on täysin linjassa edellisen vuoden kasvulukujen kanssa; myynnin määrä oli silloin 530 miljardia euroa (+ 15 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna) (1).

2.3

Eurostatin mukaan (2) 20 prosenttia EU28-maiden yrityksistä kävi vuonna 2016 kauppaa verkon kautta. Luku kätkee sisälleen suuria eroja erikokoisten yritysten välillä: suurista yrityksistä verkkokauppaa kävi 44 prosenttia, keskisuurista yrityksistä 29 prosenttia ja pienistä vain 18 prosenttia.

2.4

Verkkokauppaa käyvistä yrityksistä 85 prosenttia käyttää omaa verkkosivustoaan, mutta verkkoalustoja hyödynnetään yhä enenevässä määrin. Niin tekee 39 prosenttia yrityksistä (yrityskäyttäjistä(3). Tähän on kaksi syytä: pk-yritykset ovat yhä kiinnostuneempia verkkokaupasta ja näkevät verkkoalustat strategisena välineenä, joka mahdollistaa pääsyn digitaalisille markkinoille, ja yhteistyöalustojen (verkkoyhteisöjen) merkitys käyttäjien reaali- ja virtuaalielämän rytmittäjänä on kasvanut eksponentiaalisesti.

2.5

Vaikka yli miljoona eurooppalaista pk-yritystä käyttää verkossa toimivia välityspalveluja, tällaisia palveluja tarjoavia alustoja on suhteellisen vähän. Tämä tekee pk-yrityksistä täysin riippuvaisia verkkoalustoista ja hakukoneista ja antaa viimeksi mainituille vallan toteuttaa yksipuolisia toimia, jotka vahingoittavat yritysten ja kuluttajien oikeutettuja etuja.

2.6

Komission toisen tutkimuksen mukaan lähes 50 prosentilla verkkoalustoilla toimivista eurooppalaisista yrityksistä on ollut ongelmia. Lisäksi 38 prosentissa tapauksista sopimussuhteisiin liittyvät ongelmat jäävät ilman ratkaisua ja 26 prosentissa tapauksista ratkaisu löytyy, mutta vaivalloisesti (4).

2.7

Kuluttajat kärsivät erityisesti täysimääräisen ja reilun kilpailun rajoitusten välillisistä vaikutuksista. Tämä näkyy monissa tilanteissa: avoimuuden puutteena tavaroiden ja palveluiden järjestyksen suhteen ja myös kapeana valikoimana, joka johtuu yritysten heikosta luottamuksesta digitaalisiin markkinoihin.

2.8

Yritysten käytettävissä olevat oikeussuojamekanismit ovat suppeita, hankalia käyttää ja usein tehottomia. Ei ole sattumaa, että valtaosa yrityksistä (93 prosenttia) myy tuotteitaan verkossa vain kotimaassaan, pääasiassa siksi, että lainsäädäntö on hajanaista ja rajatylittävien kiistojen ratkaiseminen tästä syystä aikaavievää ja hankalaa (5).

2.9

EU:n lainsäädännössä on tähän mennessä keskitytty määrittelemään yritysten ja kuluttajien välistä suhdetta (B2C) verkkokaupassa, mutta yritysten ja verkkoalustojen väliseen suhteeseen (B2B) ei ole aikaisemmin puututtu toden teolla.

2.10

Siksi komissio sisällytti digitaalisten sisämarkkinoiden strategian arviointia koskevaan ehdotukseen (6) aloitteen täydentää EU:n lainsäädäntöä tältä osin, jotta taataan oikeudenmukaisuus ja avoimuus ja vältetään sääntelyn puutteiden tai jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen eroista johtuvan hajanaisuuden mahdollistamat väärinkäytökset.

3.   Ehdotuksen pääsisältö

3.1

Ehdotuksen tavoitteena on asettaa säännöt verkkoalustojen ja hakukoneiden tarjoamille välityspalveluille, jollaisia ovat myös verkossa toimivat sovellusohjelmistojen palvelut (sovelluskaupat) ja yhteistyöalustojen (verkkoyhteisöjen) verkkopalvelut.

3.2

Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat kaikki (sekä EU:hun että sen ulkopuolelle sijoittautuneet) verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajat siltä osin kuin palvelujen yrityskäyttäjät tai yritysverkkosivustokäyttäjät ovat EU:hun sijoittautuneita ja tarjoavat tuotteita tai palveluja kuluttajille, jotka ovat unionissa ainakin osan liiketoimesta. Kuluttajien on oltava EU:n alueella, mutta heidän asuinpaikkansa tai kansalaisuutensa ei tarvitse olla eurooppalainen.

3.3

Oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden takaamiseksi alustojen on tiedotettava yrityksille sopimusehdoista mutkattomasti ja selkeästi. Mahdollisista muutoksista on ilmoitettava vähintään 15 päivää etukäteen. Erityisesti on tiedotettava ilmoitusten julkaisuun liittyvistä menettelytavoista sekä palvelujen keskeyttämisen ja lopettamisen perusteista.

3.4

Lisäksi ehdotuksessa esitetään, että ilmoitusten tai verkkosivustojen järjestyksen määrittävät muuttujat tulee saattaa yritysten tietoon, silloinkin kun on kyse maksullisista palveluista. Mahdollisesta eriytetystä kohtelusta, jonka avulla parannetaan verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajan itsensä tai sen määräysvallassa olevien yrityskäyttäjien kuluttajille tarjoamien tavaroiden tai palvelujen asemaa, on tehtävä selkoa sopimusehdoissa.

3.5

Pienten yritysten oikeuksien suojelun parantamiseksi komission ehdotuksessa edellytetään, että verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajat luovat sisäisen valitustenkäsittelyjärjestelmän. Valitukset on käsiteltävä nopeasti, ja niistä on viestittävä käyttäjille yksiselitteisesti. Palvelujen tarjoajien on lisäksi julkaistava säännöllisin väliajoin raportti valitusten kokonaismäärästä, asiasisällöstä ja käsittelyajoista sekä valituksia koskevista päätöksistä.

3.6

Lisäksi edellytetään tuomioistuimen ulkopuolisen riitojenratkaisujärjestelmän luomista. Näin varmistetaan, että yritykset voivat kääntyä palvelujen tarjoajan sopimusehdoissa etukäteen nimeämän sovittelijan puoleen.

3.7

Sovittelijoiden on oltava puolueettomia ja riippumattomia. Palvelujen tarjoajia rohkaistaan edistämään sovittelijoiden yhteenliittymien muodostamista etenkin rajatylittävien riitojen ratkaisemista varten.

3.8

Sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten on tarkoitus kohdistua pääasiassa palvelujen tarjoajiin, mutta pk-yritykset (7) jäävät soveltamisalan ulkopuolelle. Edellä mainitut toimenpiteet eivät estä oikeudellisten keinojen käyttöä, vaan niiden tarkoituksena on varmistaa mahdollisuus käsitellä ja ratkaista riitoja tehokkaasti ja varman aikataulun mukaisesti.

3.9

Uuden sääntelykehyksen soveltamista on tarkoitus seurata. Tätä varten perustetaan verkkopohjaisen alustatalouden EU-seurantakeskus (8), joka tukee komissiota digitaalisten markkinoiden kehityksen analysoinnissa sekä asetuksen täytäntöönpanotilanteen ja vaikutusten arvioinnissa. Tuloksista koottujen tietojen perusteella määritellään ehdotetun asetuksen tarkistamistarve kolmen vuoden välein.

3.10

Ehdotuksessa vahvistetaan etujärjestöille, järjestöille ja julkisille elimille oikeus käynnistää kieltokannemenettely sen lopettamiseksi tai estämiseksi, että verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajat laiminlyövät asetuksen vaatimuksia.

3.11

Komissio kehottaa verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajia ja niitä edustavia organisaatioita laatimaan toimintasääntöjä, joiden tarkoituksena on edistää asetuksen asianmukaista soveltamista, ottaen huomioon erityisesti pk-yritysten vaatimukset.

4.   Yleistä

4.1

ETSK on ensimmäisten joukossa tukenut digitaalista kehitystä sekä siihen liittyviä taloudellisia ja sosiaalisia prosesseja. Tietoisena digitalisaatioon liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista komitea on aina kannustanut komissiota määrittelemään digitaalisille sisämarkkinoille turvalliset, selkeät, avoimet ja oikeudenmukaiset puitteet.

4.2

ETSK kannattaa aiempien lausuntojensa (9) mukaisesti komission ehdotusta, jolla on tarkoitus edistää verkossa toimivien välityspalvelujen oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta. Komitea pitää erityisen myönteisenä ehdotuksen joustavuutta, sillä sen avulla on määrä luoda selkeä viitekehys jatkuvasti kehittyvälle alalle ja taata samanaikaisesti reilu kilpailu.

4.3

Komitea pitää tehtyä aloitetta perustavan tärkeänä pk-yritysten suojelemiseksi kyseisten palvelujen ensisijaisina käyttäjinä (10) sekä sellaisen lainsäädäntökehyksen luomiseksi, joka takaa reilun ja tehokkaan kilpailun. Pk-yritysten on myös oleellista pystyä hyödyntämään kasvumahdollisuutensa digitaalisilla markkinoilla mahdollisimman tarkoin sekä oman verkkosivustonsa että verkkoalustojen kautta.

4.4

Tässä yhteydessä on tärkeää pitää mielessä, että digitaalisille markkinoille lähteminen on pk-yrityksille hyvin työlästä. Niiden on muutettava tuotanto- ja jakelujärjestelmäänsä, hankittava uutta ammatillista ja erityisosaamista ja tehtävä tämän edellyttämät investoinnit, joita ilman ne jäävät automaattisesti digitaalisten markkinoiden ulkopuolelle ja myös niiden imago kärsii. Tällaisen siirtymän tukemiseksi tuleekin luoda uusia välineitä – myös rahoitusvälineitä.

4.5

ETSK katsoo, että nk. hintapariteettilausekkeet (joita kutsutaan myös asiakkaan suosituimmuuskohtelulausekkeiksi) haittaavat nykyisin merkittävästi reilun ja avoimen kilpailun kehitystä digitaalisilla sisämarkkinoilla. Tällaiset lausekkeet velvoittavat yrityskäyttäjän määrittämään tietyllä verkkoalustalla hintansa alemmaksi kuin muilla verkkoalustoilla ja omalla verkkosivustollaan. Käytäntö vääristää markkinoita vakavasti, koska se edesauttaa muutamien harvojen jo olemassa olevien verkkoalustojen aseman vahvistumista (ja estää uusien alustojen kehityksen), rajoittaa kuluttajien mahdollisuuksia matalampiin hintoihin ja sitoo yrityskäyttäjän tiettyyn alustaan estäen tätä kehittämästä omaa kuluttajille suunnattua suorajakeluverkkoaan. Kyseinen käytäntö on jo kielletty monissa EU-maissa (11) kilpailuviranomaisten aloitteesta, ja kiellot ovat vaikuttaneet myönteisesti markkinoiden toimintaan ja hyödyttäneet sekä yrityksiä että kuluttajia. ETSK toivookin näiden lausekkeiden ripeää kieltämistä kaikkialla EU:ssa, mikäli mahdollista nyt ehdotetun asetuksen puitteissa.

4.6

ETSK toteaa, että verkossa toimivien välityspalvelujen markkinat ovat nykyisin suurelta osin muutamien suurten toimijoiden hallussa. Monet niistä ovat Euroopan ulkopuolisia. Sääntelyn täytäntöönpanovaiheessa on näin ollen tärkeää myös valvoa ja varmistaa, että verkkoalustojen välinen kilpailu on reilua ja että uudet – erityisesti eurooppalaiset – alustat voivat saada itselleen jalansijaa markkinoilla.

4.7

ETSK panee tyytyväisenä merkille, että asetuksessa on otettu huomioon useita sen aiemmissa lausunnoissaan esittämiä kehotuksia ja suosituksia. Komitea näkee vahvaa vastaavuutta ja jatkuvuutta erityisesti seuraavien seikkojen osalta: sopimusehtojen läpinäkyvyys ja selkeys, järjestyksen määrittävien muuttujien ja mahdollisen eriytetyn kohtelun selkeä esilletuominen, vakaiden valitustenkäsittelymekanismien ja tuomioistuimen ulkopuolisten riitojenratkaisumekanismien luominen, verkkoalustojen vastuullistaminen (toimintasäännöt) ja prosessien seuranta (12). Merkille pantavaa on erityisesti se, että mahdollisesta eriytetystä kohtelusta, jolla parannetaan tarjottavien tuotteiden tai palveluiden asemaa (usein maksusta), on ilmoitettava kuluttajille selkeästi ja tunnistettavasti.

4.8

Komitea katsoo, että ehdotus istuu hyvin digitaalisten sisämarkkinoiden laajempaan lainsäädäntökehykseen. Digitaaliset sisämarkkinat ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin valmiit. Euroopan unionin suoritustaso on nimittäin käyttäjien, yritysten ja verkko-ostosten määrissä jäljessä sen tärkeimpiä kilpailijoita maailmalla. ETSK kehottaakin komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään ponnistelujaan koko verkkokauppa-alan kattavan sääntelyn valmiiksi saattamiseksi myös laajassa verkkodemokratian merkityksessä, jotta internetistä ja digitaalisista markkinoista saadaan turvallinen paikka, joka luo mahdollisuuksia kaikille.

4.9

Datatalous on olennainen osa digitaalisia markkinoita. ETSK katsoo erityisesti, ettei kysymystä datan omistuksesta voida jättää ratkaistavaksi ainoastaan osapuolten välisellä sopimuksella. Lausunnon kohteena olevassa ehdotuksessa edellytetty avoin tiedonkulku ei sekään tarjoa ratkaisua keskeiseen kysymykseen siitä, millä tavoin kyseistä dataa voidaan käyttää sen jälkeen kun yksityinen toimija on saanut sen haltuunsa. ETSK suosittaakin, että komissio käsittelisi tätä aihetta pikapuoliin ja sääntelisi sitä ensisijaisesti käyttäjien ja itse datatalouden etujen mukaisesti (13).

4.10

ETSK katsoo, että digitaalisten sisämarkkinoiden tulee taata yhtäläiset toimintaedellytykset markkinoiden kaikille taloudellisille toimijoille riippumatta siitä, ovatko ne eurooppalaisia vai eivät. Komitea suosittaa siksi, että komissio puuttuisi kaikenlaisiin sopimattomiin kaupallisiin menettelyihin, kuten digitaalitalouden verotukselliseen polkumyyntiin, vahvistamalla säännöksi, että liikevoitoista tulee maksaa vero siellä, missä kyseistä taloudellista toimintaa harjoitetaan (14), ja että veron oltava kohtuullinen suhteessa liiketoiminnan todelliseen määrään (15). Esimerkkinä mainittakoon, että Airbnb-alusta maksoi Ranskassa vuonna 2015 veroja vain 69 000 euroa, kun koko hotellialan verot olivat noin 5 miljardia euroa (16).

4.11

Komitea pitää välttämättömänä saattaa koko verkkokauppa-alan kattava lainsäädäntökehys valmiiksi mahdollisimman pian, jotta kaikki digitaalisten sisämarkkinoiden toimijat saavat asianmukaiset takeet ja suojan (17). ETSK pitää erityisen tärkeänä käsitellä kiistanalaisimpia digitalisaation sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyviä näkökohtia, joita ovat mm. niiden henkilöiden palkat ja työsopimukset, -ehdot ja -ajat, jotka työskentelevät digitaalisilla alustoilla (18) tai niihin liittyvien palvelujen tuottajina (19). Tätä varten olisi käynnistettävä viipymättä Euroopan tason työmarkkinavuoropuheluja (20). Koska alaa säätelevien säädösten määrä kasvaa koko ajan, olisi myös syytä laatia kansalaisten digitaalisten oikeuksien peruskirja (21).

5.   Erityistä

5.1

ETSK kannattaa verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajan laajaa määritelmää. Tällaisen toimintaperiaatteen perusteena on internetin ja verkkokaupan nopea kehitys, jota on mahdotonta ennakoida. ETSK pitääkin oleellisena säädellä kyseisten palvelujen toteuttamistapaa ja -aikaa eikä niinkään digitaalisia toimijoita, jotka tuottavat palvelut, sillä toimijoiden luonne tai tarkoitus voivat muuttua nopeasti verkon ripeän ja ennakoimattoman kehityksen takia (22).

5.2

Komitea katsoo, että tarkasteltavana oleva ehdotus täyttää merkittävän aukon lainsäädännössä ja on perustavan tärkeä jäsenvaltioiden lainsäädännöistä johtuvan pirstaleisuuden vähentämiseksi. Kansallisten lainsäädäntöjen erot ovat tänä päivänä yksi suurimmista ongelmakohdista rajatylittävissä riitatapauksissa. Komitea katsoo myös, että ehdotus istuu hyvin digitaalisten sisämarkkinoiden nykyiseen lainsäädäntökehykseen ja niiden harvojen säännösten joukkoon, joilla nykyisin säännellään – suoraan tai välillisesti – yritysten välisiä suhteita. EU:n perusarvoille rakentuva laaja oikeudellinen kehys vaikuttaa sopivalta keinolta taata sääntöjen noudattamista valvoville elimille laajat toimintavapaudet ja edellytykset puuttua ongelmiin tehokkaasti.

5.3

ETSK kannattaa sitä, että verkkopalvelujen tarjoajat julkistavat keskeiset ilmoitusten ja verkkosivustojen järjestyksen määrittävät muuttujat. Komitea huomauttaa kuitenkin, että tämä aloite tulee toteuttaa varoen, sillä se voi lisätä yrityskäyttäjien mahdollisuuksia huijata ja vahingoittaa siten muita yrityksiä tai kuluttajia, mikä vääristäisi markkinoita.

5.4

Sovittelijoilla on avainasema tuomioistuinten ulkopuolisessa riidanratkaisussa. ETSK:n mielestä ei ole täysin selvää, millaiset tahot sovittelijoina toimisivat ja millä tavoin heidät valittaisiin. Se toteaa jäsenvaltioiden välillä olevan eroja ja kehottaa määrittelemään yhdenmukaiset kriteerit, jotka takaavat sovittelijoiden riippumattomuuden. Komitea ehdottaa, että harkittaisiin mahdollisuutta perustaa Euroopan laajuinen ammattirekisteri yrityskäyttäjien luottamuksen vahvistamiseksi. Lisäksi se ehdottaa kauppakamareiden asiantuntemuksen ja kansallisella tasolla menestyksekkäästi jo harjoittaman toiminnan hyödyntämistä.

5.5

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotettuihin kieltovaatimusten asettamista koskeviin toimiin, joilla on tarkoitus suojella yrityskäyttäjiä. Tällaisella välineellä on ratkaiseva merkitys sen kannalta, että pienet yritykset voittavat pelkonsa, joka on usein jarruna niiden suhteissa alan suuriin ylikansallisiin yrityksiin. Komitea katsoo erityisesti, että kyseisten toimien käynnistämiseksi tarkoitettujen mekanismien tulee olla selkeitä, yksinkertaisia ja huokeita.

5.6

Seurantakeskuksella tulee olemaan perustava rooli digitaalisten markkinoiden kehityksen sekä asetuksen asianmukaisen ja kattavan täytäntöönpanon seurannassa. ETSK pitää erityisen tärkeänä, että asiantuntijat valitaan äärimmäisen huolellisesti ja että heidän riippumattomuutensa ja puolueettomuutensa varmistetaan. Komitea tarjoutuu myös tukemaan asiantuntijaryhmän työskentelyä lähettämällä mukaan tarkkailijaksi oman edustajansa, joka voi tuoda esille järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkemyksen (23).

5.7

Vaikka asetuksen ja siihen liittyvän yhtenäisen seuraamusjärjestelmän katsotaan olevan soveltuvin väline, ETSK pitää myönteisenä verkossa toimivien palvelujen tarjoajille suunnattua kehotusta laatia toimintasäännöt, joilla varmistetaan säännösten täysimääräinen ja asianmukainen täytäntöönpano.

5.8

Komitea toteaa, että suuret verkkoalustatoimijat soveltavat nykyisin – lähinnä Yhdysvalloissa – kaupallisia menettelyjä, joiden tarkoituksena on ajaa muut toimijat pois markkinoilta. Esimerkkinä voidaan mainita toimituskuluttomat lähetykset, joista aiheutuu vahinkoa pakettipalveluyrityksille. Tällaisesta toiminnasta voi keskipitkällä aikavälillä seurata oligopolitilanteita, joista olisi haittaa yrityksille ja kuluttajille. ETSK kehottaakin komissiota seuraamaan kyseisiä prosesseja tiiviisti.

5.9

ETSK katsoo, että esitetyllä ehdotuksella on erittäin merkittäviä välillisiä vaikutuksia sekä kuluttajille – tuotevalikoiman laajenemisen ja yritysten välisen kilpailun kiristymisen myötä – että työllisyyteen, jota digitaalisilla markkinoilla toimivien yritysten määrän kasvu tulee parantamaan. Tätä ajatellen on tärkeää, että myös pienimuotoiset (esim. osuuskuntien ylläpitämät) digitaalialustat voivat löytää oman kolonsa verkon markkinapaikoilta.

5.10

ETSK toistaa komissiolle ja jäsenvaltioille esittämänsä kehotuksensa tukea digitaalista innovointia asianmukaisilla digitaalisen lukutaidon edistämisstrategioilla, joihin liittyen järjestetään erityisesti alaikäisille ja heikoimmassa asemassa oleville ihmisille kohdennettua koulutusta (24). Yrityskäyttäjien valveuttamiseksi komitea pitää lisäksi perustavan tärkeänä kutsua mukaan ammattialajärjestöjä, jotka voivat toteuttaa erityisesti pk-yrityksille suunnattuja kampanjoita ja tukea aiheeseen liittyviä koulutustoimia, joilla näitä yrityksiä autetaan hyödyntämään täysipainoisesti digitaalisten sisämarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


(1)  European E-commerce Report 2017.

(2)  Eurostat, Digital economy and society statistics – enterprises, 2018.

(3)  Eurostat, Web sales of EU enterprises, 2018.

(4)  http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-3372_fi.htm

(5)  Eurostat, E-commerce statistics, 2017.

(6)  COM(2017) 228 final.

(7)  Suositus 2003/361/EY.

(8)  Seurantakeskus perustetaan komission päätöksen C(2018) 2393 mukaisesti. Se koostuu vähintään kymmenestä ja enintään viidestätoista riippumattomasta asiantuntijasta, jotka valitaan julkisen hakumenettelyn avulla. Asiantuntijat nimetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan, eivätkä he saa palkkiota tehtävänsä hoitamisesta.

(9)  EUVL C 75, 10.3.2017, s. 119, EUVL C 81, 2.3.2018, s. 102, EUVL C 12, 15.1.2015, s. 1 ja EUVL C 271, 19.9.2013, s. 61.

(10)  EUVL C 389, 21.10.2016, s. 50.

(11)  Saksa, Ranska, Italia, Ruotsi, Belgia ja Itävalta.

(12)  EUVL C 75, 10.3.2017, s. 119, EUVL C 81, 2.3.2018, s. 102.

(13)  EUVL C 345, 13.10.2017, s. 130, EUVL C 345, 13.10.2017, s. 138.

(14)  EUVL C 75, 10.3.2017, s. 119.

(15)  EUVL C 367, 13.10.2017, s. 73.

(16)  http://www.lastampa.it/2016/08/11/esteri/airbnb-in-francia-riscoppia-il-caso-tasse-KfgawDjefZxFdSNydZs8XP/pagina.html.

(17)  INT/845, Tekoälyn työelämävaikutukset, Franca Salis-Madinier ja Ulrich Samm, 2018 (katso tämän virallisen lehden sivu 1).

(18)  EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10.

(19)  EUVL C 75, 10.3.2017, s. 119.

(20)  EUVL C 434, 15.12.2017, s.30.

(21)  EUVL C 271, 19.9.2013, s. 127.

(22)  EUVL C 75, 10.3.2017, s. 119.

(23)  Komission päätös C(2018) 2393, 10 artikla.

(24)  EUVL C 173, 31.5.2017, s. 45; EUVL C 173, 31.5.2017, s. 1.


Top