Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52018AE2159

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus neuvoston suositukseksi yhteistyön tehostamisesta rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa” (COM(2018) 244 final – SWD(2018) 149 final)

EESC 2018/02159

OJ C 440, 6.12.2018, p. 150–153 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/150


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus neuvoston suositukseksi yhteistyön tehostamisesta rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa”

(COM(2018) 244 final – SWD(2018) 149 final)

(2018/C 440/25)

Esittelijä:

Renate HEINISCH

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 17.4.2018

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 29 artikla

Komitean täysistunnon päätös

17.4.2018

Vastaava erityisjaosto

”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

19.7.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

19.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

136/1/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Euroopan taso

1.1.1

Rokotteita koskevassa jäsenvaltioiden yhteistyössä tulisi ottaa huomioon rokotteiden merkitys ihmisen koko eliniän aikana, ja siinä tulisi erityisesti käsitellä lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyneiden rokotuksia rajatylittävästi. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) tiedoista ilmenee, että tuhkarokon kaltaiset sairaudet, jotka olivat aiemmin lastentauteja, ovat alentuneen immuniteetin vuoksi nyt nuorten ja nuorten aikuisten tauteja. Tämä yhdessä rajat ylittävien muuttovirtojen ja tiettyihin ikäryhmiin kohdennettavien uusien rokotteiden saatavuuden kanssa (esim. ihmisen papilloomavirus, meningokokin aiheuttama sairaus ja herpes zoster) edellyttää rokottamista koskevaa elinkaariajattelua.

1.1.2

Yksi suurimpia vaaroja nykypäivän lasten hyvinvoinnin kannalta on rokotuksiin liittyvä lasten vanhempien epäröinti, joka johtuu pitkäaikaisen tieteellisen näytön horjuttamisesta rokotusvastaisuuden edistämiseksi. Tätä asiantuntijoihin ja tieteelliseen konsensukseen kohdistuvaa laajenevaa epäluuloa on torjuttava näyttöön perustuvalla viestinnällä, avoimuuden parantamisella ja valveuttamisella, jos halutaan välttää tuhkarokkoepidemioita ja kuolemaan johtavia kurkkumätätapauksia, joita EU:ssa on hiljattain ollut. Komission tulisi yhtenä keinona rokotusten hyödyistä valistamiseksi edistää kansalaisten osallistumista sellaisiin tutkimus- ja innovointiohjelmiin kuin ”Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten”.

1.1.3

ETSK kehottaa komissiota perustamaan EU:n immunisaatiopäivän ja siten parantamaan tietoisuutta rokotusten merkityksestä suojattaessa ihmisiä toimintakykyä heikentäviltä sairauksilta. Tällaista foorumia tulisi hyödyntää kohdennettuun viestintään, jotta voidaan valveuttaa eurooppalaisia, etenkin vanhempia, lapsia, terveydenhuollon ammattilaisia, muuttajia, vähemmistöjä ja muita väestöryhmiä, joilla on lisääntynyt riski sairastua seurauksiltaan vakaviin, rokotuksin ehkäistävissä oleviin tauteihin. Kaikkia viestintäkanavia, mukaan luettuina yleiset tiedotusvälineet ja sosiaalinen media, tulisi hyödyntää asetettaessa kansalaisten ja organisaatioiden käyttöön tieteellisesti perusteltuja ja saatavilla olevia tietoja. Sukupolvien välisen oppimisen lähestymistapa rokotuksiin liittyvässä tiedotuksessa auttaisi myös edistämään rokottamista eri sukupolvissa ja torjumaan epäluuloa.

1.1.4

Tiedotuksen ja viestinnän lisääntyvän digitalisoitumisen aikana, kun uudet teknologiat tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia rokotusten saatavuuden ja ottamisen parantamiseksi, unionin on pyrittävä parantamaan eurooppalaisten rokotustietämystä epäröinnin torjumiseksi. On myös edistettävä digitaalista terveysosaamista, jotta mahdollistetaan rokotuksia koskevan digitaalisen tiedon saatavuus ja käsittely.

1.1.5

On aina pidettävä mielessä, että ihmisten ja eläinten terveys liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) arvioiden mukaan 75 prosenttia (1) ihmisiin tarttuvista taudeista on peräisin eläimistä. Myös jatkuvasti kasvava mikrobilääkeresistenssin uhka liittyy yhdistävänä tekijänä sekä ihmisten että eläinten terveyteen. Tässä yhteydessä rokotteet paitsi estävät sairauksia myös auttavat torjumaan mikrobilääkeresistenssiä vähentämällä mikrobilääkkeiden tarpeetonta käyttöä. Tätä yhteiskunnallista arvoa ei kuitenkaan oteta huomioon EU:n tukimekanismeissa, eikä ole olemassa markkinakannustimia sitä varten, että maataloustuottajat käyttäisivät rokotteita mikrobilääkeresistenssiä pahentavien edullisempien tuotteiden sijaan. ETSK suosittaa, että komissio ottaa YMP:n tulevan tarkistuksen yhteydessä käyttöön tukia maatalousyrityksille, jotka kykenevät osoittamaan riittävän korkean rokotuskattavuuden mikrobilääkeresistenssistä johtuvien taloudellisten ja terveydellisten uhkien lieventämiseksi.

1.2   Valtiotaso

1.2.1

On varmistettava, että ehkäistävissä olevia tauteja, joita on esiintynyt kauan sitten tai joita voidaan ehkäistä uuden sukupolven rokotteilla, ei enää koskaan esiinny tulevaisuudessa. Terveydenhuollon ammattilaiset, mukaan luettuina farmaseutit, sairaanhoitajat, lääkärit sekä koulujen ja työpaikkojen terveydenhuollon työntekijät, ovat ratkaisevassa asemassa torjuttaessa rokotusvastaisuutta, sillä heillä on keskeinen rooli potilaiden ohjauksessa ja neuvonnassa. ETSK kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita investoimaan jatkuvaan kouluttamiseen, jotta terveydenhuollon ammattilaisista ja etenkin farmaseuteista tulee rokotusten puolestapuhujia, jotka voivat torjua rokotusvastaisesta liikkeestä johtuvia hirvittäviä kansanterveydellisiä seurauksia. Rokottamisesta voivat huolehtia myös lääkärit sen varmistamiseksi, että mahdolliset akuutit reaktiot tai anafylaktiset sokit hoidetaan turvallisesti.

1.2.2

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat myös vaarassa altistua monenlaisille taudeille. Työntekijöitä, työnantajia ja muita eturyhmiä edustavana neuvoa-antavana elimenä ETSK kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan direktiivin 2000/54/EY täysimääräisen ja tehokkaan täytäntöönpanon. Direktiivin mukaan työnantajien olisi tarjottava työntekijöille rokote, jos näiden terveys ja turvallisuus on uhattuna sellaisille biologisille tekijöille altistumisen vuoksi, joihin on olemassa tehokkaita rokotteita.

1.2.3

Terveydenhuollon ammattilaisiin kohdistuvien toimien ohella on vahvistettava jäsenvaltioiden toimenpiteitä, joilla pyritään kattamaan myös ne väestöryhmät, joita rokotteilla ehkäistävissä olevien tautien vakavat seuraukset erityisesti uhkaavat, kuten lapset, raskaana olevat naiset, ikääntyneet, vähemmistöt ja muu ryhmät, joilla on erityisiä piileviä terveysongelmia tai jotka ovat alttiina sellaisille sukupuoliteitse tarttuville sairauksille kuin papilloomavirus (HPV) ja hepatiitti A ja B. Rutiinitarkastusten, kuten lasten terveystarkastusten tai työterveystarkastusten, ja rokotusohjelmien yhdistäminen voisi auttaa torjumaan puutteellista rokotuskattavuutta.

1.2.4

Eurooppa on nyt historiallisessa ja haastavassa tilanteessa, sillä Euroopan väestön ikärakenne on alkanut vinoutua. Ennalta ehkäiseviä toimia, kuten aikuisten rokotuksia, tulisi pitää yhtenä välineenä tähän haasteeseen vastaamiseksi ja samalla panoksena aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan unionin tavoitteen saavuttamiseen.

1.2.5

ETSK toteaa kuitenkin huolestuneena, että huolimatta neuvoston vuonna 2009 asettamasta tavoitteesta rokottaa 75 prosenttia vanhemmista väestöryhmistä kausi-influenssaa vastaan, vain yksi jäsenvaltio on saavuttanut tavoitteen. Koska influenssa parhaassa tapauksessa heikentää ja pahimmassa tapauksessa tappaa ikääntyneitä, jäsenvaltioiden tulisi pyrkiä kaksinkertaistamaan ponnistelunsa kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

1.2.6

Jäsenvaltioiden parhaillaan ratkaistavana olevat haasteet ulottuvat rokotusvastaisuudesta väestörakenteen muutoksiin, jotka perustuvat väestön ikääntymiseen ja ihmisten lisääntyvään liikkuvuuteen. Ne vaikuttavat taudinaiheuttajille altistumisen riskeihin koko unionissa. ETSK kehottaa jäsenvaltioita jakamaan parhaita käytänteitä ja taitotietoa vastattaessa näihin haasteisiin.

2.   Yleistä

2.1

ETSK kannattaa komission kolmen pilarin lähestymistapaa tarkoituksena vahvistaa yhteistyötä rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa, jotta voidaan reagoida ajoissa EU:ta nykyisin uhkaaviin kiireellisiin terveysuhkiin, joita ovat rokotusvastaisuus, tiettyjen tautien rokotuskattavuuden aleneminen, rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien ennennäkemättömät puhkeamiset, kansallisten rokotusohjelmien väliset erot sekä rokotteiden puute.

2.2

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotettuihin toimiin rokotuspolitiikan ja siihen liittyvien alojen – kuten kriisivalmiuden, sähköisten terveyspalvelujen, terveysteknologian arvioinnin, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä lääketeollisuuden – välisten synergiavaikutusten lisäämiseksi kansallisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla. Koordinoitu toiminta on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan vastata haasteisiin, jotka tällä hetkellä heikentävät rokotusohjelmien tehokkuutta koko unionissa.

2.3

Rokotukset ovat primaariehkäisyn keskeisin väline, ja niiden ansiosta poliota ei enää esiinny Euroopassa ja muita tauteja, esim. isorokko, on hävinnyt, kun ihmisiä on rokotettu ja virusten leviäminen estetty. Euroopan ulkopuolella globalisaatio on lisännyt ihmisvirtojen ohella myös virusten, taudinaiheuttajien ja tautien leviämistä yli rajojen. Viimeaikaiset muuttovirrat ovat nopeuttaneet tätä suuntausta. Rokottaminen edistää merkittävästi globaalia terveyttä, sillä kansalliset tai alueelliset rajat eivät pysäytä tauteja.

2.4

Euroopan unionissa rokotusohjelmat kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. Näin ollen EU:ssa on erilaisia rinnakkaisia immunisaatiostrategioita, ja eräät jäsenvaltiot ovat toteuttaneet edistyneitä ohjelmia, jotka kohdennetaan tiettyihin tauteihin koko elinkaaren ajan ja joissa otetaan huomioon maantieteellisiä erityispiirteitä. Koska tautien leviäminen ei tunne rajoja, ETSK kannattaa komission ehdotusta laatia suuntaviivat EU:n yhteistä rokotusohjelmaa varten, jotta edistetään kansallisten ohjelmien yhteensopivuutta.

2.5

Rokotusohjelmien puutteellinen yhdenmukaistaminen unionissa estää myös liikkumis- ja oleskeluvapautta, joka on yksi EU:n kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä perusoikeuksista. Kuten komission tiedonannosta ilmenee, ihmisten ja erityisesti lasten saattaa olla hankalaa jatkaa rokotuksia siirtyessään asumaan toiseen jäsenvaltioon. Ohjelmien yhdenmukaistamisen ei kuitenkaan tulisi rajoittaa saatavilla olevien rokotteiden valikoimaa.

2.6

Neuvosto totesi joulukuussa 2014 antamissaan päätelmissä (2), että vaikka rokotukset ovat tehokas kansanterveydellinen väline, eräät uudelleen yleistyneet tartuntataudit, kuten tuberkuloosi, tuhkarokko, hinkuyskä ja vihurirokko, voivat aiheuttaa lukuisia tartuntoja ja kuolemia ja ovat edelleen kansanterveydellinen haaste. Viimeaikaisen kehityksen johdosta jäsenvaltioiden yhteistyö rokotuksin estettävissä olevien tautien torjunnassa on entistäkin välttämättömämpää.

2.7

Edellä esitetyn valossa neuvoston suositus jäsenvaltioiden, asianomaisen alan ja sidosryhmien yhteistyön vahvistamisesta EU-tasolla on askel oikeaan suuntaan. ETSK kannattaa varauksetta rokotuksia koskevien toimien vahvistamista.

3.   Erityistä

3.1

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että sellaiset digitaaliset välineet kuin yhteinen EU:n kansalaisten rokotuskortti, joka on saatavilla sähköisten immunisaatiotietojärjestelmien kautta, sekä verkkoportaali tietoisuuden parantamiseksi rokotusten hyödyistä ja turvallisuudesta voisivat auttaa saavuttamaan tiedonannossa mainitut tavoitteet. Komission tulisi tässä yhteydessä tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan parantaa terveydenhuoltoon liittyvää digitaalista lukutaitoa Euroopassa ja maksimoida kyseisten digitaalisten välineiden hyödyt.

3.2

Koska aiemmat lastentaudit ovat siirtyneet puhkeamaan myöhemmässä elämän vaiheessa ja koska saatavilla on uusia rokotteita, jotka voivat estää sairauksia aikuisten ja vanhempien ikäryhmien kohdalla, jäsenvaltioita kannustetaan harkitsemaan koko elinkaaren kattavia rokotusohjelmia ja ottamaan huomioon kustannustehokkaimmat rokotusstrategiat, jotta voidaan ehkäistä tauteja eri ikäryhmien tarpeiden mukaisesti (esimerkiksi nuoret, raskaana olevat naiset, kroonikot, vähemmistöt ja iäkkäämmät ikäryhmät).

3.3

Kuten Jean-Claude Juncker korosti vuonna 2017 unionin tilaa koskevassa puheessaan, lapsia kuolee edelleen rokotuksin ehkäistävissä oleviin tauteihin, kuten tuhkarokkoon. Rokottamattomien luokkatovereiden johdosta lapsiin kohdistuva riski on merkittävä uhka. Saattaa olla välttämätöntä, että kouluun hyväksyminen riippuu rokotussuojan todistamisesta, jotta varmistetaan korkea rokotuskattavuus. Kouluille ja opetushenkilöstölle tulisi tässä yhteydessä antaa nykyistä paremmin tietoa rokotusten roolista, jotta vanhempien ja lasten kanssa voidaan kommunikoida rokottamisesta. Tällainen koulutuksellinen näkökulma on erittäin tärkeä, sillä kouluilla on keskeinen asema vanhempien päätöksenteossa.

3.4

Rokotteilla ehkäistävissä olevat, kuolemaan johtavat syövät saattavat uhata nykypäivän nuoria näiden ikääntyessä. Vastauksena kohonneeseen syöpäriskiin EU:n jäsenvaltiot ovat asettaneet syövän torjunnan etusijalle poliittisessa ohjelmassaan. Kokemus osoittaa, että asianmukaisesti toteutetuin rokotusstrategioin voidaan lähes kokonaan poistaa tiettyjä sairauksia, kuten ihmisen papilloomavirukseen liittyviä tulehduksia. Ihmisen papilloomavirusrokotteen tarjoamista nuorille tulisi pitää syöväntorjuntaohjelmien keskeisenä osana, sillä kyseessä on rokotteilla ehkäistävissä olevien syöpien erityistyyppi.

3.5

Aikuisten rokottaminen on joskus ainoa käytettävissä oleva ennaltaehkäisevä keino torjua tiettyä tautia, kuten influenssaa tai herpes zosteria, olipa tarkoituksena välttää tauti kokonaan tai lieventää sitä. Euroopan unionissa yksi ihminen neljästä kärsii herpes zosterista elinikänsä aikana, ja lähes 40 000 kuolee vuosittain ennenaikaisesti influenssaan liittyvien syiden vuoksi. Näitä lukuja voidaan alentaa vain rokotusten avulla.

3.6

Kun otetaan huomioon rokotusvastaisuus myös terveydenhuoltohenkilöstön keskuudessa sekä rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien tapaukset ja puhkeamiset terveydenhuoltohenkilöstön kautta tapahtuneiden tartuntojen johdosta, tulisi terveydenhuoltohenkilöstön rokotusohjelmien täytäntöönpanoa ja noudattamista seurata huolellisesti ja tukea asianmukaisin koulutustoimin niin potilaiden turvallisuuden kuin terveydenhuoltohenkilöstön oman suojelun varmistamiseksi direktiivin 2000/54/EY mukaisesti.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


(1)  Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, ”How do animal diseases affect humans?”

(2)  Neuvoston päätelmät rokotuksista tehokkaana kansanterveyden edistäjänä, 1. joulukuuta 2014


Top