Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52018AE2875

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta 16 päivänä syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/103/EY muuttamisesta” (COM(2018) 336 final – 2018/0168 (COD))

EESC 2018/02875

OJ C 440, 6.12.2018, p. 85–89 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/85


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta 16 päivänä syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/103/EY muuttamisesta”

(COM(2018) 336 final – 2018/0168 (COD))

(2018/C 440/13)

Esittelijä:

Christophe LEFÈVRE

Lausuntopyyntö

neuvosto, 6.6.2018

Euroopan parlamentti, 11.6.2018

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan 1 kohta

Vastaava erityisjaosto

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

4.9.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

19.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

191/0/6

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta annetun direktiivin muuttamisesta. Komitea pitää sen sijaan valitettavana, ettei komissio ole käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja ennakoinut autonomisten ajoneuvojan kehitystä ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa (1) esitetyistä huomioista huolimatta.

1.2

Lisättäessä liikenneonnettomuuksissa vahingon kärsineiden suojaa sellaisissa tapauksissa, joissa vakuutuksenantaja on maksukyvytön, komitea pitää tärkeänä ehdotusta, jonka mukaan vahingon kärsineet saavat korvauksen asuinjäsenvaltionsa elimeltä. Komissio sulkee kuitenkin pois korvausvaatimuksen esittämisen elimelle, jos vahinkoa kärsinyt on esittänyt vaatimuksen suoraan vakuutusyritykselle tai ryhtynyt oikeudellisiin toimenpiteisiin. Komitea suosittaa, ettei tätä poissulkemista sovelleta, jos vakuutusyrityksestä tulee tällä välin maksukyvytön (konkurssi tai likvidaatio) tai jos vahingon kärsinyt antaa elimelle luvan toimia sijastaan oikeudellisten toimenpiteiden edunsaajana nopeuttaakseen korvauksen saamista. Komitea suosittaa, että käytetään vahingon kärsineen kannalta suotuisimpia korvaustasoja (vahingon perusteita), kun valitaan, käytetäänkö vahingon tapahtumispaikkana olleen valtion vai asuinjäsenvaltion korvaustasoja.

1.3

Vakuutus- ja vahinkohistoriatodistusten tunnustamisen parantamisen yhteydessä komitea kehottaa ilmoittamaan epäillyn kuljettajan nimen ja sen, missä määrin hän oli vastuussa onnettomuuden aiheuttamisesta (kokonaan, osittain tai ei lainkaan). Komiteaa askarruttaa todistuksen sisältö, kun vastakkain ovat kansallinen lainsäädäntö, joka kattaa ajoneuvon kuljettajasta riippumatta, ja lainsäädäntö, jonka mukaan ajoneuvo on vakuutettu tietylle kuljettajalle henkilökohtaisen riski- ja vahinkoprofiilin mukaan hinnoiteltuna tai jonka mukaan ajokortin haltija on vakuutettu käytetystä ajoneuvosta riippumatta. Komitea kehottaa komissiota vaatimaan vakuutus- ja vahinkohistoriatodistusten antamista suojatussa muodossa ja sallimaan todistusten voimassaolon varmistamiseksi sellaisen yhteenliitetyn tietokannan käytön, johon lainvalvontaviranomaiset pääsevät tutustumaan.

1.4

Vakuuttamattomilla ajoneuvoilla ajamista ehkäisevien vakuutustarkastusten osalta komitea suhtautuu myönteisesti ehdotukseen käyttää rekisterikilpien tunnistusteknologiaa, jotta ajoneuvot voidaan tarkastaa kansallisen järjestelmän puitteissa pysäyttämättä niitä. Jos vakuutusta ei ole, komitea suosittaa, että ajoneuvolla ajaminen estetään voimassa olevan vakuutustodistuksen toimittamiseen saakka.

1.5

Vakuutusturvan vähimmäismäärien yhdenmukaistamisen yhteydessä komitea suosittaa, että komissio asettaa lopullisen määräajan, johon mennessä korvausten vähimmäismäärät on otettava käyttöön.

1.6

Komitea suhtautuu myönteisesti direktiivin soveltamisalaan liittyvään selvennykseen, joka koskee ajoneuvon liikennevälineenä käyttöä yleisellä tai yksityisellä alueella riippumatta siitä, onko se paikallaan vai liikkeessä. Ulkopuolelle jää tunnistettujen ajoneuvojen käyttö yksinomaan maataloustyössä. On kuitenkin varmistettava, että tätä direktiiviä sovelletaan yleisillä teillä liikkuviin maatalousajoneuvoihin.

1.7

Kun tarkastellaan yhdenmukaisuutta alan muiden säännösten kanssa, komitea katsoo, että komission ehdotukset tukevat henkilöiden ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta ja noudattavat sisämarkkinoiden periaatteita varmistaessaan vakuutuksenantajien palvelujen tarjoamisen vapauden ja sijoittautumisvapauden.

2.   Taustaa ja johdanto

2.1

Komissio ehdottaa moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/103/EY (2) muuttamista.

2.2

Euroopan komission tarkoituksena on parantaa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa vahingon kärsineiden suojaa, joka ei tällä hetkellä ole riittävä, pienentää eroja vakuutuksen ottajien kohtelussa EU:ssa bonus-malus-järjestelmän osalta ja lisätä direktiiviin Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut, jotka on tehty ensimmäisen, vuonna 1972 moottoriajoneuvojen vakuutuksesta annetun direktiivin täytäntöönpanon jälkeen.

2.3

Direktiivi on keskeinen säädös, jolla tuetaan sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa vapaan liikkuvuuden osalta: kun vakuutusmaksu on maksettu, ei tarvita lisävakuutuksia toisessa jäsenvaltiossa liikkumista varten. Direktiivillä pyritään myös yhdenmukaistamaan moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa vahingon kärsineiden suojaa mahdollisimman pitkälle.

2.4

Lainsäädäntö perustuu kansainväliseen vihreän kortin järjestelmään, joka on 48 maan välinen EU:n ulkopuolinen järjestelmä. Direktiivin 2009/103/EY keskeiset osat ovat seuraavat:

moottoriajoneuvojen pakollinen vastuuvakuutus, joka on voimassa koko EU:ssa yhden vakuutusmaksun perusteella

tällaisten vastuuvakuutusten tarjoaman vakuutusturvan pakolliset vähimmäismäärät (jäsenvaltiot voivat kuitenkin vaatia parempaa vakuutusturvaa kansallisella tasolla)

kielto, jonka mukaan jäsenvaltiot eivät saa tarkastaa järjestelmällisesti sellaisten ajoneuvojen vakuutuksia, joiden pysyvä kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa

jäsenvaltioiden velvollisuus perustaa takuurahastoja, joista maksetaan korvauksia vakuuttamattomien tai tuntemattomien ajoneuvojen aiheuttamissa onnettomuuksissa vahingon kärsineille

moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa vahingon kärsineiden suojaaminen toisessa jäsenvaltiossa kuin vahingon kärsineen asuinjäsenvaltiossa

vakuutuksenottajien oikeus saada vakuutuksenantajaltaan todistus vakuutus- ja vahinkohistoriastaan edeltävien viiden vuoden ajalta.

2.5

Vuonna 2017 toteutettiin komission vuoden 2016 työohjelman ja maaliskuussa 2017 julkaistun kuluttajille tarkoitettuja rahoituspalveluja koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti direktiivin 2009/103/EY arviointi (3). Lisäksi Euroopan unionin tuomioistuin antoi kyseisenä vuonna kaksi tuomiota. Nämä tekijät saivat komission esittämään tarkasteltavana olevan ehdotuksen.

2.5.1   Liikenneonnettomuuksissa vahingon kärsineiden suojan parantaminen tapauksissa, joissa vakuutuksenantaja on maksukyvytön

2.5.1.1

Komissio ehdottaa, että kussakin jäsenvaltiossa valtuutetaan elin suorittamaan vahingon kärsineille, jotka asuvat vakituisesti jäsenvaltion alueella, korvausta ainakin vakuuttamisvelvollisuuden vastuurajoihin saakka henkilövahingoista tai aineellisista vahingoista, jotka on aiheuttanut vakuutusyrityksen vakuuttama ajoneuvo, jos korvausvaatimuksessa esitettyihin seikkoihin ei anneta perusteltua vastausta kolmen kuukauden kuluessa tai jos vakuutus- tai jälleenvakuutusyritys on konkurssi- tai likvidaatiomenettelyssä. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa vahinkoa kärsinyt on jo esittänyt vaatimuksen suoraan vakuutusyritykselle tai ryhtynyt oikeudellisiin toimenpiteisiin, jotka ovat yhä vireillä.

2.5.1.2

Komission mukaan kyseinen elin voi vaatia hyvityksen vastuussa olevan henkilön kotivaltiossa olevalta elimeltä.

2.5.2   Vakuutus- ja vahinkohistoriatodistusten tunnustamisen parantaminen erityisesti rajat ylittävissä yhteyksissä

2.5.2.1

Direktiivissä säädetään velvollisuudesta antaa todistus ajoneuvon vakuutus- ja vahinkohistoriasta viideltä edeltävältä vuodelta. Vakuutuksenantajia ei vaadita ottamaan todistuksia huomioon vakuutusmaksujen laskennassa.

2.5.2.2

Komissio suosittaa standardoimaan näiden todistusten sisällön ja muodon. Niissä tulisi antaa tarkat tiedot, joiden avulla voitaisiin mukauttaa maksut vakuutus- ja vahinkohistorian perusteella ja turvata todistukset.

2.5.3   Vakuutustarkastukset, joilla ehkäistään vakuuttamattomilla ajoneuvoilla ajamista

2.5.3.1

Komissio suosittaa, että kansallisen yleisen tarkastusjärjestelmän puitteissa käytetään rekisterikilpien tunnistusteknologiaa, joka ei edellytä ajoneuvon pysäyttämistä, jolloin tarkastukset eivät haittaa henkilöiden ja ajoneuvojen vapaata liikkumista.

2.5.3.2

Komissio huomauttaa, että jäsenvaltion alueelle saapuvien ajoneuvojen vakuutusten tarkastaminen edellyttää jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa.

2.5.4   Vakuutusturvan vähimmäismäärien yhdenmukaistaminen

2.5.4.1

Komissio toteaa, että korvausten vähimmäistasoissa on eroja valtioiden välillä erityisesti sen vuoksi, että tasoja ei ole mukautettu siirtymäkauden aikana. Komissio suosittaa, että vakuutusturvan vähimmäismäärät yhdenmukaistetaan, mutta kullakin jäsenvaltiolla on tästä huolimatta oikeus vahvistaa korkeampia vastuurajoja.

2.5.5   Direktiivin soveltamisala

2.5.5.1

Komissio sisällyttää direktiiviin kolme Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota (4) ja täsmentää näin moottoriajoneuvon vastuuvakuutuksen ottamisvelvollisuuden soveltamisalaa jättäen soveltamisalan ulkopuolelle onnettomuudet, joissa ajoneuvoa on käytetty yksinomaan maataloustyössä: kaikki toiminta, johon kuuluu ajoneuvon tavanomainen käyttö liikennevälineenä riippumatta siitä, käytetäänkö sitä yleisellä tiellä vai yksityisalueella ja onko ajoneuvo paikallaan vai liikkeessä.

2.6   Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.6.1

Komissio toteaa, että sen ehdotuksilla tuetaan henkilöiden ja ajoneuvojen vapaata liikkuvuutta ja että ne ovat yhdenmukaisia sisämarkkinoiden periaatteiden kanssa, koska niillä varmistetaan vakuutuksenantajien palvelujen tarjoamisen vapaus ja sijoittautumisvapaus.

3.   Huomiot

3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta annetun direktiivin muuttamisesta. Ehdotus perustuu saatuihin kokemuksiin lainsäädäntöpuitteiden mukaisesti, mutta myös vaikutustenarviointeihin ja julkisiin kuulemisiin. Lisäksi siinä otetaan huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

3.2   Liikenneonnettomuuksissa vahingon kärsineiden suojan parantaminen tapauksissa, joissa vakuutuksenantaja on maksukyvytön

3.2.1

Komitea pitää tärkeänä ehdotusta, jonka mukaan vahingon kärsineet saavat korvauksen asuinjäsenvaltionsa elimeltä vakuutusyritysten laiminlyöntien korjaamiseksi tai tapauksissa, joissa vakuutusyritykset eivät anna perusteltua vastausta kohtuullisessa ajassa, ja suhtautuu myönteisesti siihen, että vahingon kärsineen asuinvaltion elin voi vaatia korvausta vastuussa olevan osapuolen valtion elimeltä.

3.2.2

Kun otetaan huomioon, että ehdotus sulkee pois mahdollisuuden, että hallintoelin suorittaisi korvauksen vahingon kärsineelle, jos tämä on esittänyt vaatimuksen suoraan vakuutusyritykselle tai jos oikeudelliset toimenpiteet ovat vireillä, komitea suosittaa, ettei tätä poissulkemista sovelleta seuraavissa tapauksissa:

jos vakuutusyrityksestä tulee tällä välin maksukyvytön (konkurssi, likvidaatio)

jos valvontaviranomaiset peruuttavat toimiluvan

jos vahingon kärsinyt antaa elimelle luvan toimia sijastaan oikeudellisten toimenpiteiden edunsaajana korvauksen saamiseksi hyvin nopeasti.

Komitea suosittaa, että käytetään vahingon kärsineen kannalta suotuisimpia korvaustasoja (vahingon perusteita), kun valitaan, käytetäänkö vahingon tapahtumispaikkana olleen valtion vai asuinjäsenvaltion korvaustasoja.

3.3   Vakuutus- ja vahinkohistoriatodistusten tunnustamisen parantaminen erityisesti rajat ylittävissä yhteyksissä

3.3.1

Komitea on tyytyväinen siihen, että vaaditaan järjestelmällisesti standardoidun todistuksen antamista siitä, onko viiden edellisen vuoden aikana tapahtunut vahinkoja.

3.3.2

Komitea kehottaa ilmoittamaan lisäksi epäillyn kuljettajan nimen sekä sen, missä määrin hän oli vastuussa vahingon aiheuttamisesta (kokonaan, osittain tai ei lainkaan).

3.3.3

Komiteaa askarruttaa todistuksen sisältö, kun vastakkain ovat kansallinen lainsäädäntö, joka kattaa ajoneuvon kuljettajasta riippumatta, ja lainsäädäntö, jonka mukaan ajoneuvo on vakuutettu tietylle kuljettajalle henkilökohtaisen riski- ja vahinkoprofiilin mukaan hinnoiteltuna tai jonka mukaan ajokortin haltija on vakuutettu käytetystä ajoneuvosta riippumatta.

3.3.4

Komiteaa pohtii kuitenkin tilannetta, joka syntyy siinä tapauksessa, että moottoriajoneuvoilla ei ole kuljettajaa, tai mahdollisesti vastuussa olevan ”kuljettajan” käsitettä silloin, kun moottoriajoneuvoa ohjataan etänä.

3.3.5

Komitea panee merkille, ettei komissio aio antaa säännöksiä vakuutus- ja vahinkohistoriatodistuksiin tai vakuutustodistuksiin liittyvistä asiakirjarikoksista.

3.3.6

Komitea kehottaa komissiota vaatimaan vakuutus- ja vahinkohistoriatodistusten antamista suojatussa muodossa ja sallimaan todistusten voimassaolon varmistamiseksi sellaisen yhteenliitetyn tietokannan käytön, johon lainvalvontaviranomaiset pääsevät tutustumaan.

3.3.7

Komitea panee merkille, ettei komissio käsittele rajat ylittävien yhteenliitäntäjärjestelmien käyttöönoton rahoitusta.

3.4   Vakuutustarkastukset, joilla ehkäistään vakuuttamattomilla ajoneuvoilla ajamista

3.4.1

Komitea suhtautuu myönteisesti ehdotukseen rekisterikilpien tunnistusteknologian käytöstä, jolloin ajoneuvoja voidaan tarkastaa pysäyttämättä niitä, jos tarkastukset kuuluvat kansallisella alueella käytettyyn yleiseen tarkastusjärjestelmään eivätkä ne ole syrjiviä tai edellytä ajoneuvon pysäyttämistä.

3.4.2

Komissio ei kuitenkaan ota kantaa siihen, mitä tapahtuu ajoneuvoille, joiden havaitaan olevan vakuuttamattomia. Komitea suosittaa, että ajoneuvolla ajaminen estetään siihen saakka, kunnes toimitetaan voimassa oleva vakuutustodistus tai vakuutustodistus, jonka voimassaoloajan viimeisestä päivästä on enintään kuukausi.

3.4.3

Komissio toteaa, että jäsenvaltion alueelle saapuvien ajoneuvojen vakuutusten tarkastaminen edellyttää jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa, ja katsoo, että rekisteröidyn oikeudet, vapaudet ja oikeutetut edut on turvattava yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

3.4.4

Komissio ei kuitenkaan tee ehdotusta hallintoelimestä eikä siitä, miten voimassa olevien tai päättyneiden vakuutustodistusten yhteenliitetyn tietokannan käyttöönotto ja hallinnointi rahoitetaan.

3.5   Vakuutusturvan vähimmäismäärien yhdenmukaistaminen

3.5.1

Komitea yhtyy komission analyysiin siitä, että vähimmäismäärissä on eroja ja erityisesti, että lähes puolessa EU:n jäsenvaltioista ne ovat vaatimusten vastaisia, koska ne ovat matalampia kuin direktiivissä vahvistetut määrät.

3.5.2

Sen lisäksi, että suositellaan vain vähimmäismäärien yhdenmukaistamista (5), komitea kehottaa komissiota asettamaan lopullisen määräajan, esimerkiksi vuoden 2019 loppu, johon mennessä korvausten vähimmäismäärät on otettava käyttöön, sillä määräaika on jo mennyt umpeen.

3.5.3

Komitea suosittaa, että käytetään vahingon kärsineen kannalta suotuisimpia korvaustasoja (vahingon perusteita), kun valitaan, käytetäänkö vahingon tapahtumispaikkana olleen valtion vai asuinjäsenvaltion korvaustasoja.

3.6   Direktiivin soveltamisala

3.6.1

Komitea suhtautuu myönteisesti selvennykseen, joka koskee ajoneuvon liikennevälineenä käyttöä yleisellä tai yksityisellä alueella riippumatta siitä, onko se paikallaan vai liikkeessä, ja jolla suljetaan pois käyttö yksinomaan maataloustyössä. On kuitenkin varmistettava, että tätä direktiiviä sovelletaan yleisillä teillä liikennöiviin maatalousajoneuvoihin.

3.7   Yhdenmukaisuus alan muiden säännösten kanssa

3.7.1

Komitea toteaa myös, että komission ehdotukset tukevat henkilöiden ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta ja noudattavat sisämarkkinoiden periaatteita varmistaessaan vakuutuksenantajien palvelujen tarjoamisen vapauden ja sijoittautumisvapauden.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


(1)  https://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/10102/2018/EN/SWD-2018-247-F1-EN-MAIN-PART-1.PDF

(2)  EUVL L 263, 7.10.2009, s. 11.

(3)  https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2017-3714481_en

(4)  Tuomio asiassa Vnuk (2014, C-162/13), tuomio asiassa Rodrigues de Andrade (2017, C-514/16) ja tuomio asiassa Torreiro (2017, C-334/16).

(5)  Direktiivi 84/5/ETY sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2005/14/EY.


Top