Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52018AE2898

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uudistettu tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma: Euroopan mahdollisuus muokata tulevaisuutta” (Innovaatiota koskeva Euroopan komission panos EU-johtajien epäviralliseen kokoukseen Sofiassa 16. toukokuuta 2018) (COM(2018) 306 final)

EESC 2018/02898

OJ C 440, 6.12.2018, p. 73–78 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

6.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/73


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uudistettu tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma: Euroopan mahdollisuus muokata tulevaisuutta”

(Innovaatiota koskeva Euroopan komission panos EU-johtajien epäviralliseen kokoukseen Sofiassa 16. toukokuuta 2018)

(COM(2018) 306 final)

(2018/C 440/11)

Esittelijä:

Ulrich SAMM

Toinen esittelijä:

Stefano PALMIERI

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 18.6.2018

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

 

 

Vastaava eritysjaosto

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

4.9.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

19.9.2018

Täysistunnon nro

537

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

196/1/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK pitää myönteisenä, että komissio on tehnyt selväksi myös vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä, että tutkimuksen ja innovoinnin pitää pysyä olennaisena EU:n painopisteenä.

1.2

ETSK pitää myönteisenä, että innovoinnin halutaan olevan keskeisemmällä sijalla, ja muistuttaa, että tulevaisuuden rahoituspolitiikan pitää olla tasapainoinen koko tutkimus- ja innovointiketjussa, perustutkimuksesta aina tuotelähtöiseen tutkimukseen. Innovointi on tärkeää talouskasvulle, ja uudet välineet hyödyttävät etenkin pk-yrityksiä. ETSK painottaa jälleen tutkimukseen ja kehittämiseen tehtävien julkisten investointien merkitystä, sillä ne vauhdittavat keskeisesti heijastusvaikutuksen luomista jäsenvaltioiden talouteen ja edistävät tällaisen vaikutuksen ylläpitämistä.

1.3

ETSK pitää myönteisenä myös pyrkimystä yksinkertaistaa valtiontukisääntöjä lisää eri rahastotoimien yhdistelyn helpottamiseksi, mikä voi auttaa pienentämään jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä suuria eroja menestyksekkäiden tutkimus- ja innovointihankkeiden määrässä.

1.4

Euroopan horisontti -ohjelman puitteissa pitää investoida aloihin, joilla on erityistä lisäarvoa EU:lle. Tutkimusyhteistyöhankkeet pitäisi asettaa etusijalle, koska ne täyttävät tämän vaatimuksen tavalla, johon muut ohjelmat tuskin pystyvät.

1.5

ETSK on vakuuttunut siitä, että monet suuret yhteiskunnalliset haasteet voidaan ratkaista vain EU:n tasolla, ja tarvitaan useiden toimijoiden yhtenäisiä pyrkimyksiä, jotka ovat yksittäisiä tutkimusyhteistyöhankkeita laajempia. Siksi komitea tukee ajatusta missioista.

1.6

Tutkijoiden liikkuvuuden tukeminen Marie Skłodowska-Curie -toimien avulla on sekin keskeinen ratkaisu eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamiseksi edelleen. Lisäksi EU:n ja jäsenvaltioiden on pyrittävä luomaan toimintapolitiikoillaan asianmukaiset ja houkuttelevat työolot asiantuntijoille aivovuoden välttämiseksi, sillä se haittaa yhtenäisyyden saavuttamista EU:ssa.

1.7

ETSK katsoo, että EU:n investointien määrää on lisättävä, jotta autetaan eurooppalaisia työntekijöitä pysymään kehityksen tasalla ja hankkimaan pätevyyttä digitaalisia ammatteja varten.

1.8

ETSK on sitä mieltä, että olisi tuettava tehokkaammin aloitteita, joilla autetaan pk-yrityksiä hyödyntämään ja käyttämään hyväkseen tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia.

2.   Johdanto

2.1

Sofiassa 16. toukokuuta 2018 järjestetyssä innovaatiota käsitelleessä EU:n johtajien epävirallisessa kokouksessa Euroopan komissio pyysi läsnäolijoita käymään keskustelua ja antamaan strategista ohjausta yleisesti seuraavaa monivuotista rahoituskehystä silmällä pitäen ja asettamaan erikseen painospisteitä tutkimusta ja innovointia varten. Tässä tarkoituksessa Euroopan komissio ehdottaa tiedonannossaan (1) painopistealoja ja uusia aloitteita.

2.2

Tämä ehdotus on myös ensimmäinen askel kohti seuraavan puiteohjelman (9. puiteohjelma eli Euroopan horisontti -ohjelma) määrittämistä, ja tavoitteena on menestyksekkään Horisontti 2020 -puiteohjelman (2) jatkaminen ja parantaminen.

2.3

Vastaavasti toimien tarkoituksena on tukea innovointia ja edistää teollista johtajuutta EU:n uudistetun teollisuuspoliittisen strategian (3) mukaisesti.

3.   Ehdotuksen sisältö

3.1

Euroopan komission ehdotuksessa pyritään varmistamaan, että tutkimus ja innovointi pysyy yhtenä EU:n keskeisistä toimintapolitiikoista ja rahoituksen painopistealoista tulevaisuudessa eri rahoitusvälineissä. Innovoinnille annetaan enemmän painoarvoa, jotta EU:sta tulee markkinoita luovan innovoinnin edelläkävijä.

3.2

Komissio ehdottaa, että investointeja tutkimukseen ja innovointiin lisätään kohdentamalla noin 100 miljardia euroa tulevaan Euroopan horisontti -ohjelmaan ja Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmaan (4).

3.3

Vastaavasti komissio ehdottaa noin 11 miljardia euroa markkinapohjaisiin välineisiin, mukaan luettuna rahoitusvälineet ja talousarviotakuut InvestEU-rahaston erityisjärjestelyistä, mikä puolestaan toisi myötään 200 miljardia euroa yksityisiä investointeja tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseen.

3.4

Jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet lisätäkseen tutkimuksen ja innovoinnin menoja tavoitellun kolmen prosentin BKT-osuuden tasolle.

3.5

Käynnistetään ensimmäiset EU:n tason tutkimus- ja innovaatiomissiot, joille asetetaan rohkeat ja kunnianhimoiset tavoitteet ja joihin liittyy vahva eurooppalainen lisäarvo. Missiot kannustavat koko arvoketjut kattaviin investointeihin ja osallistumiseen eri sektoreilla ja politiikan aloilla (esim. energia ja ilmasto, liikenne, kehittyneet valmistustekniikat, terveys ja ravitsemus ja digitaaliala) ja tieteenaloilla (mukaan lukien yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet).

3.6

Ehdotuksena on, että aina kun EU:n toimintapolitiikkaa ja lainsäädäntöä sekä kansallisia sääntelykehyksiä tarkistetaan, pitäisi noudattaa innovointiperiaatetta, jotta varmistetaan innovointiin kohdistuvan vaikutuksen kattava arviointi.

3.7

Perustetaan Euroopan innovaationeuvosto disruptiivisten ja läpimurtoinnovaatioiden tunnistamiseksi ja laajentamiseksi. Toiminnassa keskitytään nopeasti eteneviin suuririskisiin innovaatioihin, joilla on suuri potentiaali luoda täysin uusia markkinoita.

3.8

Toimenpiteet yksityisten investointien lisäämiseksi tutkimuksen ja innovoinnin alalla ja aloitteiden laajentaminen:

yleiseurooppalaista rahasto-osuusrahastoa koskevan ohjelman täytäntöönpano (VentureEU)

ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevista puitteista, uudesta mahdollisuudesta ja toimenpiteistä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostamiseksi annetun direktiivin (5) saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä.

3.9

Yksinkertaistetaan edelleen valtiontukisääntöjä, jotta voidaan helpottaa erilaisten varojen saumatonta yhdistämistä ja yhteisten arviointistandardien parempaa käyttöä tutkimus- ja innovaatiohankkeissa.

3.10

Komissio kannattaa verojärjestelmää (6), joka tukee innovointia mahdollistamalla tutkimuksen ja innovoinnin investointien kustannusten vähennyskelpoisuuden sekä lisähelpotukset nuorille yrityksille.

3.11

Avoin tiede -merkin käyttöönotto yliopistojen ja julkisten tutkimusorganisaatioiden voimaannuttamiseksi, jotta voidaan lisätä yrittäjähenkisyyttä ja tieteidenvälisyyttä.

4.   Yleistä

4.1

ETSK pitää myönteisenä, että komissio on tehnyt selväksi myös vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä, että tutkimuksen ja innovoinnin pitää pysyä olennaisena EU:n painopisteenä. Vahva ja menestyksekäs ohjelma, joka tuo yhteen huippuosaamisen, yhteiset tutkimusinfrastruktuurit, rajatylittävän yhteistyön sekä yhteisvaikutukset tiedemaailman, elinkeinoelämän, pk-yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä, on tärkeä toimintapoliittinen väline, jolla voidaan saavuttaa EU:n kestävä talouskasvu ja kilpailukyky ja tarttua eurooppalaisen yhteiskunnan suuriin haasteisiin.

4.2

ETSK pitää myönteisenä, että innovoinnin painoarvoa halutaan lisätä, ja toistaa vaatimuksensa, että tulevaisuuden rahoituspolitiikan pitää olla tasapainoinen koko tutkimus- ja innovointiketjussa, perustutkimuksesta aina tuotesuuntautuneeseen tutkimukseen asti (7). Innovointi on keskeisen tärkeää talouskasvulle, ja uudet välineet hyödyttävät etenkin pk-yrityksiä. ETSK painottaa jälleen tutkimukseen ja kehittämiseen tehtävien julkisten investointien merkitystä, sillä ne vauhdittavat keskeisesti heijastusvaikutuksen luomista jäsenvaltioiden talouteen ja edistävät tällaisen vaikutuksen ylläpitämistä.

4.3

Euroopan horisontti -ohjelman vaikutukseen ja tehtävään EU:n kilpailukyvyn varmistamisessa liittyviin suuriin odotuksiin viitaten ETSK suosittelee 120 miljardin euron rahoitusta, jota myös Euroopan parlamentti ehdottaa. EU:n toimielinten pitää osoittaa, että ne ovat ymmärtäneet, että tutkimus ja innovointi ovat aivan ratkaisevia EU:n kilpailukyvylle tulevaisuudessa.

4.4

ETSK katsoo, että EU:n investointien määrää on lisättävä, jotta autetaan eurooppalaisia työntekijöitä pysymään kehityksen tasalla ja hankkimaan pätevyyttä digitaalisia ammatteja varten. ETSK on myös sitä mieltä, että olisi tuettava tehokkaammin aloitteita, joilla autetaan pk-yrityksiä hyödyntämään ja käyttämään hyväkseen tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia.

5.   Erityistä

5.1   Tutkimus koko arvoketjussa

5.1.1

Euroopan rakenne- ja investointirahastoja pitäisi käyttää hyväksi, jotta alueet voisivat siirtyä innovaatiotalouteen. Yhteisvaikutuksia pitäisi luoda Euroopan horisontti -ohjelman, InvestEU -rahaston, Euroopan sosiaalirahaston, Erasmus+-ohjelman, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, yhteisen maatalouspolitiikan ja muiden ohjelmien välille.

5.1.2

EU on kaikista avoimin tutkimus- ja innovointialue maailmassa. Sen lisäksi, että se kutsuu hankkeisiinsa tutkimusorganisaatioita kaikkialta maailmasta, se tekee myös erittäin laajaa yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa yhteisissä ohjelmissa. Euroopan horisontti -ohjelman puitteissa pitää investoida aloihin, joilla on erityistä lisäarvoa EU:lle. Tutkimusyhteistyöhankkeet (8) pitäisi asettaa etusijalle, koska ne täyttävät tämän vaatimuksen tavalla, johon muut ohjelmat tuskin pystyvät: jotta edistytään yhteiskunnallisissa haasteissa, joita ei voida ratkaista kansallisella tasolla, nämä hankkeet tuovat yhteen parhaat tutkijat sekä Euroopan innovatiivisimmat pk-yritysten ja elinkeinoelämän sidosryhmät. Yhdistämällä eri alojen taidot ja kyvyt tutkimusyhteistyöhankkeet tuovat arvokkaita etuja EU:n kansalaisille.

5.1.3

ETSK on vakuuttunut siitä, että monet suuret yhteiskunnalliset haasteet voidaan ratkaista vain EU:n tasolla, ja tarvitaan useiden toimijoiden yhtenäisiä pyrkimyksiä, jotka ovat yksittäisiä tutkimusyhteistyöhankkeita laajempia. Siksi komitea tukee ajatusta missioista. ETSK toteaa, että yhteisillä kunnianhimoisilla tavoitteilla on potentiaalia toimia inspiraation lähteenä ja liikkeellepanevana voimana, eli luoda halua ryhtyä toimeen eri yhteisöissä, myös julkisissa yhteisöissä. Missioiden pitäisi tarjota pitkäaikainen rahoitusperspektiivi Euroopan horisontti -ohjelman koko rahoituskaudelle. On erittäin tärkeää, että missiot määritellään ensisijaisesti laajamittaisiksi tutkimusmissioiksi, vaikka ne käsittävät eri sidosryhmiä alahankkeissaan. Jotta missioiden kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa, niiden pitää kattaa koko innovointiketju ja sisältää tutkimustoimia kaikilla teknologisen valmiuden tasoilla. ETSK kehottaa, että missioiden käsitteen ylimyynnin sijaan pyritään tarjoamaan niille riittävä rahoitus asetettuja tavoitteita varten. Näiden tavoitteiden pitäisi olla sekä mahdollisia saavuttaa että konkreettisia.

5.1.4

Yksi Euroopan tutkimuspuiteohjelmien vahvuuksista on niiden todellinen EU:n laajuinen sitoutuminen edistämään eurooppalaista tutkimusaluetta, joka on avoin kaikille jäsenvaltioille. Vahvemmat yhteisvaikutukset seuraavan puiteohjelman ja rakennerahastojen välillä voisivat edistää tätä avoimuutta. Alueiden välisten erojen pienentäminen tehokkaammin on yksi suurimmista poliittisista haasteista tulevina vuosina, ja tehokkaat kumppanuudet tutkimuslaitosten välillä voivat olla yksi ratkaisu siihen.

5.1.5

Yksi tärkeä väline tässä yhteydessä ovat tulevan ja kehitteillä olevan teknologian (Future and Emerging Technologies, FET) lippulaivahankkeet. Niille on ominaista vahva keskittyminen innovatiivisten teknologioiden kehittämiseen. Kyseessä on ainutlaatuinen vahvuus. EU:n pitää sallia itselleen laajamittaisia ja pitkäaikaisia hankkeita, jotka kestävät mittavaa epävarmuutta, mutta ovat silti innovatiivisia ja tulevaisuuteen suuntautuneita. FET-lippulaivahankkeet pitäisi siksi erottaa selkeästi missioista. On erittäin tärkeää, että tulevaisuuden FET-lippulaivahankkeet käynnistyvät suunnitellusti ja saavat jatkuvasti ensisijaista rahoitusta.

5.1.6

Tutkimusinfrastruktuurin asettaminen saataville kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella on yksi puiteohjelmien menestystarinoista. Huippututkimusinfrastruktuuri houkuttaa epäilemättä huippututkijoita, ja hyvin usein vasta se, että tutkimusinfrastruktuuria on saatavilla, mahdollistaa läpimurrot. Siksi tutkimusinfrastruktuuri tarvitsee kiireellisesti suurempaa rahoitusta EU:n tasolla, eikä määrärahaosuuden pienentämistä, jota Euroopan komissio esittää ehdotuksessaan. Saatavuuden turvaamisen 13 EU:n jäsenvaltion käyttäjille pitäisi olla ensisijainen huolenaihe.

5.1.7

Tutkijoiden liikkuvuuden tukeminen Marie Skłodowska-Curie -toimien avulla on sekin keskeistä eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamisen edelleen ja sellaisen vaikutuksen aikaansaamiseksi, jota ei voi saavuttaa kansallisella tasolla. ETSK on tyytyväinen kaikkiin aloitteisiin, joilla on tarkoitus tukea pk-yrityksissä työskentelevien tutkijoiden liikkuvuutta. ETSK on kuitenkin huolissaan aivovuodosta, jota liikkuvuuden rahoitus saattaa jopa lisätä, ja kehottaa tämän vuoksi EU:ta ja jäsenvaltioita luomaan toimintapolitiikoillaan asianmukaiset ja houkuttelevat työolot asiantuntijoille tällaisen suuntauksen välttämiseksi, sillä se haittaa yhtenäisyyden saavuttamista EU:ssa.

5.1.8

Pitäisi ottaa huomioon, että julkisin varoin toimivien instituutioiden akateemiset sidosryhmät eivät useissa jäsenvaltioissa saa ottaa lainoja. Euroopan horisontti -ohjelman pitäisi siksi keskittyä edelleen ensisijaisesti yhteisrahoitukseen eikä lainoihin.

5.1.9

ETSK kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet lisätäkseen tutkimuksen ja innovoinnin menoja tavoitellun kolmen prosentin BKT-osuuden tasolle.

5.2   Tutkimus ja innovointi uusia markkinoita ja Euroopan koheesiota ajatellen

5.2.1

Kuten seitsemännessä kertomuksessa taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta koheesiosta korostettiin, EU:n tutkimus- ja innovointitoiminta keskittyy edelleen hyvin suppeaan määrään alueita. Luoteisissa jäsenvaltioissa hyvät alueiden väliset yhteydet, erittäin pätevä työvoima ja houkutteleva liiketoimintaympäristö ovat mahdollistaneet ”tutkimuksen ja innovoinnin” hyödyntämisen todellisena eteenpäin vievänä voimana, joka tukee taloudellista kilpailukykyä ja sosiaalista koheesiota. Eteläisissä ja itäisissä jäsenvaltioissa innovoinnin menestys on heikompaa, ja innovointikeskusten – jotka yleensä ovat pääkaupunkeja – tuntumassa olevat alueet eivät hyödy sijainnistaan niiden lähellä. Tämä edellyttää toimintapolitiikkoja, joilla voidaan luoda yhteyksiä yritysten, tutkimuskeskusten ja erikoistuneiden yrityspalveluiden välille eri alueilla. ETSK uskoo, että valtiontukisääntöjen yksinkertaistaminen edelleen, jotta voidaan helpottaa erilaisten varojen saumatonta yhdistämistä, voi olla tämän tavoitteen kannalta keskeisen tärkeää.

5.2.2

Vuoden 2020 jälkeisissä tutkimus- ja innovointiohjelmissa on otettava huomioon EU:n alueille ominaiset taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset ulottuvuudet ja vältettävä ”yleispätevien” strategioiden soveltamista. Tätä toimintatapaa voidaan tukea panemalla täytäntöön avoimeen innovointiin perustuvia strategioita. Tutkimus- ja innovointipolitiikkojen alueellisen ulottuvuuden kannalta on tärkeää laatia uusia ohjelmia ja painopistealoja ja ottaa huomioon taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat, jotka ovat ominaisia niille seuduille, missä toimet toteutetaan.

5.2.3

Vuoden 2020 jälkeisten tutkimuksen ja innovoinnin alan politiikkojen ja ohjelmien pitäisi olla yhdenmukaisia ”yhteiseen etuun pyrkivän talouden” tavoitteiden kanssa. Kyseessä on kestäväpohjainen talousmalli, joka tähtää sosiaaliseen koheesioon. Yhteiseen etuun pyrkivä talous on sosiaalisen innovoinnin ja myönteisen yrittäjyyden prosessi, jolla edistetään ja tuetaan tuloksekkaasti uusia ajatuksia, joilla samaan aikaan täytetään sosiaalisia tarpeita, luodaan uusia sosiaalisia suhteita sekä vahvistetaan taloudellista arvonlisäystä.

5.2.4

Vuosien 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpanon osana tehdyistä mittavista sitoumuksista huolimatta pk-yritysten innovaatiopohjaiset kasvumahdollisuudet ovat tuskin lainkaan vaikuttaneet kilpailukykyyn ja työpaikkojen luomiseen. Tutkimuksen ja innovoinnin tukijärjestelmä on eräillä alueilla edelleen liian monimutkainen, minkä vuoksi mikro- ja pienyritykset eivät ole innokkaita osallistumaan etenkään EU:n hankkeisiin. Siksi ETSK pitää Euroopan innovaationeuvostoa myönteisenä kehityksenä, minkä pitäisi nopeuttaa Euroopan horisontti -ohjelmista alkunsa saaneiden start-up-yritysten innovaatioiden kaupallistamista ja laajentamista. Euroopan innovaationeuvostosta voi tulla nopeampi mekanismi, jota tarvitaan viimeisten vaiheiden toteuttamisessa innovaatiokuilun kuromiseksi umpeen.

5.2.5

Jotta tutkimus- ja innovointimahdollisuudet voidaan muuntaa kilpailukyvyn ja taloudellisen kehityksen tekijöiksi, on tärkeää tukea yhteistyötä pk-yritysten, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolaitosten ja sellaisten start-up-yritysten välillä, jotka perustuvat tutkimuksen ja innovoinnin tulosten muuntamiseen muihin tarkoituksiin, sekä valmennus- ja varainkeruutoimia. ETSK:n mielestä on tärkeää tukea tätä muuntamista ja ns. quintuple helix -mallin (9) hyödyntämistä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien edistämiseksi.

5.2.6

Pk-yritykset voisivat olla johtajia ”sosiaalisessa avoimessa innovoinnissa”, jossa ihmisten tietotaito verkottumisessa ja kyky luoda, suunnitella ja innovoida yhdessä ovat perusta sosiaalisen innovoinnin potentiaalin täydelliselle saavuttamiselle koko Euroopassa. Pk-yritysten osalta pitää edistää sopivia innovointipolitiikkoja Eureka-aloitteen piirissä jo toteutettujen toimien mallin mukaisesti. Tämän tehtävän voisivat täyttää erityisesti sellaiset instituutiot, kuten kauppakamarit, jotka pystyvät tukemaan pk-yrityksiä suoraan liiketoiminnan kehittämisessä ja innovoinnissa.

5.2.7

Jotta voidaan kunnioittaa toissijaisuusperiaatetta ja alueiden ja jäsenvaltioiden huomattavia valmiuksia pk-yritysten tukemisen alalla, on kuitenkin keskityttävä Euroopan tasolla saatavaan lisäarvoon. Tämä voi tarkoittaa useamman kuin kahden eurooppalaisen innovointialan toimijan yhteistyön tukemista tai pääoman tarjoamista innovoijille, joiden konseptit ovat liian riskialttiita kansallisella tasolla tuettaviksi. Lisäksi edellä mainittujen välineiden virtaviivaistamisen pitäisi johtaa rahoitusympäristön tehostumiseen. Siksi pitäisi olla odotettavissa, että Euroopan innovaationeuvosto vaatisi pienemmän osuuden Euroopan horisontti -ohjelman budjetista kuin Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoitusvälineiden budjetista, eikä Euroopan komission ehdotukseen sisältyvää huomattavaa lisäystä. Vuoden 2020 jälkeisillä tutkimus- ja innovaatio-ohjelmilla pitäisi tukea enemmän tavoitteiden laadullisia näkökohtia.

5.2.8

Sosioekonomisen järjestelmän ”älykkyyttä” ei voi mitata vain määrällisillä indikaattoreilla, kuten varainkäytöllä tutkimukseen ja innovointiin; pitäisi hyödyntää myös laadullisia indikaattoreita, kuten syntyneiden innovaatioiden tyypittelyä, kansalaisyhteiskunnalle kertyviä etuja sekä luotujen työpaikkojen määrää. Sen vuoksi ETSK pitää seikkaa myönteisenä.

5.2.9

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on ottanut uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen mukaan esteettömyyden ”mahdollistavana edellytyksenä”. Kaiken unioni- ja jäsenvaltiotason T&I-rahoituksen on täytettävä täysimääräisesti esteettömyyskriteerit, jotta tulokset hyödyttävät kaikkia yhteiskuntaryhmiä, myös vammaisia, joiden osuus EU:n väestöstä on 15 prosenttia.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


(1)  COM(2018) 306 final.

(2)  Ks. EUVL C 34, 2.2.2017, s. 66 ja ”Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarviointi” (tiedonanto).

(3)  EUVL C 197, 8.6.2018, s.10.

(4)  Vuosiksi 2021–2027 ehdotettu 100 miljardin euron talousarviomääräraha jakautuu niin, että 97,6 miljardia euroa osoitetaan Euroopan horisontti -ohjelmaan (tästä 3,5 miljardia euroa InvestEU-rahastosta) ja 2,4 miljardia euroa Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmaan.

(5)  COM(2016) 723 final.

(6)  Odotettavissa yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan (CCCTB) myötä.

(7)  EUVL C 34, 2.2.2017, s. 66.

(8)  Tutkimusyhteistyöllä, jossa on mukana vähintään kolme kumppania eri jäsenvaltioista, voidaan yhteisvoimin vastata haasteisiin, joista mikään maa ei kykene suoriutumaan yksin. Lisäksi sen avulla luodaan yhteisvaikutusta EU:n tutkimusympäristössä ja saadaan näin aikaan merkittävää eurooppalaista lisäarvoa. Esimerkkinä voidaan mainita Eurekan piirissä suunnitellut ja toteutetut hankkeet.

(9)  Quintuple Helix and how do knowledge, innovation and the environment relate to each other? A proposed framework for a trans-disciplinary analysis of sustainable development and social ecology, International Journal of Social Ecology and Sustainable Development, Vol.1, No.1, s. 41–69.


Top