Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52017XR5874

Euroopan alueiden komitean päätöslauselma aiheesta ”Euroopan komission vuotuinen kasvuselvitys 2018”

OJ C 176, 23.5.2018, p. 1–4 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

23.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 176/1


Euroopan alueiden komitean päätöslauselma aiheesta ”Euroopan komission vuotuinen kasvuselvitys 2018”

(2018/C 176/01)

EPP-, PES-, ALDE-, EA- ja ECR-ryhmien esittämä

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK), joka

ottaa huomioon Euroopan komission tiedonannon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2018 (1) sekä vuoden 2018 EU-ohjausjakson käynnistymisen,

ottaa huomioon 11. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta ohjausjaksosta 2017 ja vuotuista kasvuselvitystä 2018 silmällä pitäen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin 26. lokakuuta 2017 antaman päätöslauselman euroalueen talouspolitiikasta (2),

1.

katsoo, että huolimatta EU:n talouden suhteellisesta makrotaloudellisesta elpymisestä itsetyytyväisyyteen ei ole aihetta, sillä työttömyysaste on edelleen liian korkea monilla Euroopan alueilla erityisesti nuorten keskuudessa ja useat perättäiset riittämättömien investointien vuodet rasittavat vakavasti Euroopan kilpailukykyä ja yhteenkuuluvuutta.

2.

yhtyy komission näkemykseen siitä, että EU:n heikko kilpailukyky ja yhteenkuuluvuus sekä pankkien haavoittuvuus edellyttävät talous- ja rahaliiton (EMU) rakenteellisten puutteiden korjaamista ennen mahdollista seuraavaa kriisiä, kuten on todettu AK:n lausunnossa talous- ja rahaliiton syventämisestä vuoteen 2025 mennessä (3).

3.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on saanut merkittävän aseman vuotuisessa kasvuselvityksessä.

4.

kannattaa pitkän aikavälin kasvun painottamista vuotuisessa kasvuselvityksessä ja pitää siksi valitettavana, ettei siinä soviteta yhteen lyhyen aikavälin ohjausta EU:n pitkän aikavälin tavoitteiden eli kestävän kasvun ja työllisyyden kanssa. Maakohtaisissa suosituksissa tulisi paremmin huomioida YK:n vahvistamat kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteet.

5.

pitää valitettavana, ettei vuotuisessa kasvuselvityksessä viitata paikallis- ja alueviranomaisten rooliin investointitoiminnassa. Komitea muistuttaa, että yli puolet julkisista investoinneista EU:ssa on alue- ja paikallisviranomaisten vastuulla. Komitea kehottaa jäsenvaltioita poistamaan yksityisiä ja julkisia investointeja paikallis- ja aluetasolla haittaavat esteet ja harmittelee siitä, ettei vuotuinen kasvuselvitys 2018 enää sisällä vuoden 2016 kasvuselvityksessä ensimmäisen kerran esitettyä analyysia investoinnin esteistä.

6.

on vakuuttunut siitä, että kun otetaan huomioon nykyinen toimivallan ja vastuualojen jako kaikilla EU:n jäsenvaltioiden hallintotasoilla, EU-ohjausjakson tehostaminen ja siihen sitoutumisen lisääminen edellyttää ehdottomasti paikallis- ja alueviranomaisten järjestelmällistä osallistumista kumppaneina EU-ohjausjaksoon. AK toistaa kehotuksensa laatia käytännesäännöt paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisesta EU-ohjausjaksoon (4) ja kehottaa komissiota edistämään aktiivisesti tällaisten käytännesääntöjen käyttöönottoa. Lisäksi komitea suosittaa, että seuraaviin vuotuisiin kasvuselvityksiin sisällytetään erillinen alueiden tilaa käsittelevä luku, jossa tarkastellaan paikallis- ja alueviranomaisten roolia, ja pyytää jäsenvaltioita tekemään samoin kansallisissa uudistusohjelmissaan.

7.

suosittaa, että jäsenvaltiot ottavat paikallis- ja alueviranomaiset suoraan mukaan kansallisiin uudistusohjelmiinsa sekä eurooppalaista ohjausjaksoa koskevaan prosessiin. Samalla on muistettava, ettei alueille voida määrätä seuraamuksia yksinomaan valtiosta johtuvista tavoitteiden laiminlyönneistä.

8.

katsoo, että maakohtaisissa suosituksissa olisi annettava enemmän painoarvoa väestörakenteen muuttumiseen liittyville kysymyksille, sillä tästä on tulossa yhä merkittävämpi alueelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen vaikuttava tekijä.

9.

korostaa, että ERI-rahastot ovat – ja niiden tulee jatkossakin olla – EU:n tärkein väline perussopimuksissa asetetun taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen saavuttamisessa. Toimintaohjelmien edellyttämä suunnittelu on vahvistanut asemaansa välttämättömänä työkaluna alueiden taloudellisen tilanteen ja niiden uudistustarpeen arvioimisessa.

10.

vastustaa myös ajatusta koheesiopolitiikan alistamisesta eurooppalaiselle ohjausjaksolle, koska koheesiopolitiikalla on oma EU:n perussopimuksissa vahvistettu oikeutuksensa. Lisäksi jos yhteydestä on tarkoitus tehdä toimivampi sisällyttämällä koheesiopolitiikka kansallisiin uudistusohjelmiin, kyseiset ohjelmat on suunniteltava EU-tasolta lähtien uudella tavalla niin, että alueellinen ulottuvuus sekä kumppanuuteen perustuva, hajautettu lähestymistapa säilyvät (5).

11.

toteaa, että hallinnollisten valmiuksien parantamisen lisäksi on tarpeen yksinkertaistaa ERI-rahastoihin kohdistuvaa sääntelyä, joka vaikuttaa kielteisesti näihin valmiuksiin sekä rahaston hallinnointiin tarkoitettujen henkilöresurssien tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen.

12.

on tyytyväinen ESIR-rahaston tähänastisiin tuloksiin mobilisoitujen investointien määrän suhteen mutta on edelleen huolissaan siitä, että ESIRin täydentävyydestä ei ole varmuutta ja sen maantieteellinen kattavuus on epätasainen. Komitea korostaa – kuten AK:n tukema hiljattain tehty tutkimus (6) osoittaa –, että hallinnollisten valmiuksien puute, pitkäaikaisen investointirahoituksen puute ja hankalat säännöt rajoittavat edelleen paikallis- ja alueviranomaisten mahdollisuuksia käyttää ESIR-varoja.

13.

panee merkille komission ehdotuksen käynnistää Euroopan investointipankin (EIP) kanssa ja Euroopan investointineuvontakeskuksen neuvontaa hyödyntäen syrjäisimmille alueille suunnatun erityisen aloitteen, jonka tarkoituksena on parantaa niiden mahdollisuuksia saada tukea Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR).

14.

muistuttaa, että AK on tukenut yhä laajempaan kaupan vapauttamiseen tähtääviä aloitteita, mutta painottaa, että mahdollisista uusista aloitteista on ehdottomasti ensin tehtävä vaikutustenarviointi, jossa havaitaan ja mitataan mahdolliset epäsymmetriset vaikutukset Euroopan alueisiin varhaisessa vaiheessa, jotta niihin pystytään puuttumaan nopeasti julkisen vallan toimin. Komitea kehottaa myös tekemään EU:n käyttämistä kaupan suojatoimista nopeita ja tehokkaita välineitä epäterveisiin kauppatapoihin puuttumista varten.

15.

on samaa mieltä siitä, että Euroopan teollisuus on riippuvainen kyvystään investoida laadukkaaseen tuotantoon ja uuteen teknologiaan, ratkaista digitalisaation ja vähähiilisen talouden asettamat haasteet ja hyödyntää niiden mahdollisuudet ja että erityistä huomiota tulee kiinnittää pk-yritysten teknologiakehitykseen suuntautuviin investointeihin sekä työntekijöiden erikoistumiseen. Komitea kehottaa komissiota kehittämään teollisuuspoliittisesta strategiasta annetun tiedonannon pohjalta Euroopan teollisuutta varten kunnianhimoisemman ja kokonaisvaltaisen keskipitkän aikavälin vision, jossa on vahva alueellinen ulottuvuus, joka perustuu alueellisten ekosysteemien keskeiseen rooliin teollisuuden nykyaikaistamisessa.

16.

korostaa, että vuotuisessa kasvuselvityksessä käsiteltyjen rakenneuudistusten tulisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ja eurooppalaisen lisäarvon tarjoamiseksi kilpailukyvyn näkökulmasta keskittyä niihin aloihin, jotka ovat tärkeitä EU:n toimivalta-aloja.

17.

pitää tärkeänä alueiden ja kuntien tukemista yritys-ekosysteemien vahvistamisessa ja niiden välisten yhteyksien luomisessa, jotta voidaan auttaa pk-yrityksiä pääsemään paremmin osaksi alueidenvälisiä, eurooppalaisia ja maailmanlaajuisia arvoketjuja. Komitea kannattaa tästä syystä komission asettamia tavoitteita, jotka koskevat pk-yritysten rajatylittävää mukaanpääsyä ja keskinäistä yhteistyötä koko arvoketjussa. Tämä on erityisen tärkeää alueilla, joilla on pysyviä alueellisia haittoja, jotka vaikeuttavat yritysten mahdollisuuksia kansainvälistyä.

18.

muistuttaa yrityksille suotuisan hallinnollisen ja sääntelyllisen toimintaympäristön tärkeydestä, jotta yritykset ja erityisesti scale-up-yritykset voivat saada rahoitusta ja kerätä varoja rajatylittävästi ja hyödyntää täysimittaisesti eurooppalaisten riskipääomamarkkinoiden mahdollisuudet.

19.

korostaa, että monien julkishallinnon tahojen hallinnollisten valmiuksien vähyys paikallis- ja aluetasolla on este rakenneuudistusten täytäntöönpanolle ja pitkäaikaisille investoinneille, joita tarvitaan investointivajeen täyttämiseksi. Komitea toistaa, että komission tulisi laatia yhdistetty strategia-asiakirja, jonka avulla koordinoidaan kaikkia EU:n rahoittaman teknisen avun virtoja, jotka on suunnattu valmiuksien kehittämiseen, myös rakenneuudistusten tukiohjelman puitteissa.

20.

toistaa vaatimuksensa, että paikallis- ja alueviranomaisten ERI-rahastojen tuella tekemät investoinnit jätettäisiin kaikissa EU:n jäsenvaltioissa vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten alijäämä- ja velkakattolaskelmien ulkopuolelle, ja vastustaa makrotaloudellisia ehtoja, jotka rankaisisivat alueita ja kuntia poliittisista valinnoista, jotka eivät ole niiden hallinnassa.

21.

yhtyy tarpeeseen varmistaa terve julkinen talous ja alentaa julkisen velan korkeaa tasoa tulevien sukupolvien edun mukaisesti. Komitea painottaa, että julkisten menojen rakennetta tulisi parantaa tehokkaita julkisia investointeja kaikilla hallintotasoilla koskevien OECD:n periaatteiden pohjalta. Komitea on sitoutunut osallistumaan näiden sääntöjen noudattamisen seurantaan. Komitea pyytää komissiota ryhtymään toimenpiteisiin julkisen varainhoidon hajauttamisen edistämiseksi kaikkialla EU:ssa, sillä saatavilla olevan näytön mukaan se parantaisi julkisten menojen tehokkuutta (7).

22.

on samaa mieltä siitä, että EU:n tasolla tarjolla olevia välineitä, erityisesti koheesiopolitiikan rakenne- ja investointirahastoja, on hyödynnettävä tehokkaasti, mutta katsoo, että tuloskehyksen toimintaa on parannettava ja että on pyrittävä välttämään liiallista jäykkyyttä, josta se kärsii.

23.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset tekevät suuren osan julkisista hankinnoista ja että julkisia hankintoja koskevaan EU:n lainsäädäntöpakettiin (8) sisältyvät hallinnollisten valmiuksien kehittämistoimet olisi siksi kohdistettava erityisesti paikallis- ja alueviranomaisiin.

24.

korostaa, että EU:n kuntien ja alueiden infrastruktuuri-investointien rahoitukseen, hallinnointiin ja sääntelyyn liittyvistä haasteista hiljattain tehdyssä OECD:n ja AK:n tutkimuksessa (9) vastaajista 66 prosenttia oli sitä mieltä, että julkisia hankintoja koskevien EU:n direktiivien monimutkaisuus asettaa haasteita, ja 61 prosenttia piti haasteellisina hankintasopimusten tekomenettelyihin liittyvistä oikeuskäsittelyistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja niihin kuluvaa aikaa.

25.

kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla vähennetään velanoton suosimista verotuksessa ja torjutaan aggressiivista verosuunnittelua. Komitea korostaa, että parhaillaan tehtävä työ yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan käyttöönottamiseksi, laillisesti sitovien väärinkäytön vastaisten toimien hyväksymiseksi ja verotuksen avoimuuden lisäämiseksi on ratkaisevan tärkeää. Komitea kannattaa komission pyrkimyksiä vahvistaa säännöt monikansallisten yritysten digitaalitaloudessa hankkimien voittojen verottamista varten.

26.

suhtautuu myönteisesti kehotukseen painottaa vahvemmin julkisten puolustusalan menojen koostumusta ja tehokkuutta ja korostaa, että näillä menoilla tulisi auttaa korjaamaan EU:n puolustusteollisuuden tämänhetkistä hajanaisuutta myös kannustamalla rationalisointiin ja kaikenkokoisten yritysten rajatylittävään yhteistyöhön.

27.

huomauttaa, että 76 prosenttia vuoden 2017 maakohtaisista suosituksista koskee rakenneuudistuksia, joilla voi olla erilaisia vaikutuksia eri alueisiin ja joiden käsittely nykyisen hallintotasojen välisen toimivallanjaon puitteissa edellyttää kumppanuutta paikallis- ja alueviranomaisten kanssa.

28.

yhtyy vuotuisessa kasvuselvityksessä 2018 esitettyyn toteamukseen, että vahvemmat ja tehokkaammat julkiset instituutiot ovat olennaisia, kun halutaan luoda sopeutumiskykyisiä talouden rakenteita, jotka edistävät investointeja ja kasvua. Lisäksi komitea on tyytyväinen siihen, että kasvuselvityksessä myönnetään, että rakenneuudistuksissa olisi otettava huomioon niiden jakaumavaikutukset eri alueisiin.

29.

antaa komitean puheenjohtajan tehtäväksi toimittaa tämä päätöslauselma Euroopan komissiolle, Euroopan parlamentille, neuvoston puheenjohtajavaltiolle Bulgarialle ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle.

Bryssel 1. helmikuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ


(1)  COM(2017) 690 final.

(2)  http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&reference=P8-TA-2017-0418&language=FI&ring=A8-2017-0310

(3)  Annettu 30. marraskuuta 2017, esittelijä Christophe Rouillon (FR, PES).

(4)  Ks. 11. toukokuuta 2017 annettu AK:n lausunto ”EU-ohjausjakson hallinnoinnin parantaminen: paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista koskevat käytännesäännöt”.

(5)  Ks. 12. toukokuuta 2017 annettu AK:n lausunto ”Koheesiopolitiikan tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen – Tavoitteena vahva ja vaikuttavaa eurooppalainen koheesiopolitiikka vuoden 2020 jälkeen”.

(6)  http://cor.europa.eu/en/documentation/studies/Documents/Implementation-EFSI/implementation_EFSI_pdf.pdf.

(7)  Ks. myös OECD:n raportti Fiscal Federalism 2016 – Making Decentralisation Work.

(8)  COM(2017) 572.

(9)  Julkaistaan lähiaikoina.


Top