Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52016AE3427

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2010/13/EU muuttamisesta vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi” (COM(2016) 287 final –2016/0151 (COD))

OJ C 34, 2.2.2017, p. 157–161 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

2.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/157


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2010/13/EU muuttamisesta vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi”

(COM(2016) 287 final –2016/0151 (COD))

(2017/C 034/26)

Esittelijä:

Raymond HENCKS

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 6.7.2016

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 53 artiklan 1 kohta ja 62 artikla

(COM(2016) 287 final –2016/0151 (COD))

Vastaava erityisjaosto

”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”

Hyväksyminen erityisjaostossa

6.10.2016

Hyväksyminen täysistunnossa

19.10.2016

Täysistunnon nro

520

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

218/2/7

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK myöntää, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan EU:n sääntelykehyksen mukauttaminen on välttämätöntä, koska audiovisuaalimarkkinat ovat muuttuneet: markkinoille on ilmaantunut uusia palvelumuotoja ja uusia toimijoita ja on kehittynyt uusia tilauspalveluun perustuvia kulutustapoja. Komitea kannattaa Euroopan komission pyrkimyksiä saattaa vuonna 2010 annettu audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi ajan tasalle mutta esittää seuraavia varaumia:

1.2

Audiovisuaalisia mediapalveluja ei tule kohdella palveluina, joilla on yksinomaan kaupallista arvoa. ETSK katsoo, että alaikäisten ja nuorten aikuisten suojelutoimenpiteitä sekä vammaisten, ikääntyneiden, köyhien ja sosiaalisesti ja kulttuurisesti syrjäytyneiden osallistamiseen tähtääviä toimenpiteitä ei voida tarkastella vain taloudellisista lähtökohdista.

1.3

ETSK panee merkille, että nykyisen direktiivin 7 artikla esteettömyydestä vammaisten näkökulmasta on tarkoitus poistaa ja korvata säännöksillä, jotka sisältyvät ehdotukseen direktiiviksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (COM(2015) 615 final). Jos tämä komission ehdotus ei toteudu, kyseistä 7 artiklaa olisi tarkistettava siten, että jäsenvaltiot velvoitetaan edistämään muun muassa viittomakieltä, ohjelmien tekstitystä, äänikuvausta ja helppolukuisia valikkoja.

1.4

ETSK kannattaa sitä, että unioni suosii eurooppalaisten teosten levitystä kulttuurisen monimuotoisuuden hengessä ja että suuret audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajat velvoitetaan tarjoamaan niitä tietyn osuuden ohjelmistaan tai ohjelmaluetteloistaan. Komitea ehdottaa kuitenkin, että suurille tilausvideopalvelujen tarjoajille asetettu vaatimus varata eurooppalaisille teoksille vähintään 20 prosentin osuus nostetaan 50 prosenttiin, jotta se olisi sama kuin televisiolähetyksille asetettu vähimmäisosuus. Komitea ehdottaa myös, että palveluntarjoajille, joilla on pieni liikevaihto tai pieni yleisö, asetetaan 20 prosentin vähimmäisosuus, mutta samalla on täsmennettävä, mitä ”pienellä liikevaihdolla” ja ”pienellä yleisöllä” tarkoitetaan.

1.5

ETSK vastustaa jäsenvaltioille annettavaa mahdollisuutta vaatia tilattavilta palveluilta omalla lainkäyttöalueellaan ja omaa kansallista yleisöään palvelevilta muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneilta tilauspalveluilta rahoitusosuuksia teoksiin tehtävinä suorina sijoituksina tai kansallisille elokuva-alan rahastoille ohjattavina maksuina, sillä tämä voi vääristää kilpailua sen mukaan, vaatiiko tietty jäsenvaltio tällaisia rahoitusosuuksia vai ei, ja asettaa heikompaan asemaan tietyn jäsenvaltion sellaiset audiovisuaaliset mediapalvelut, jotka on suunnattu toisessa jäsenvaltiossa oleskeleville kansalaisille.

1.6

ETSK kannattaa sitä, että direktiiviehdotuksessa saatetaan videonjakoalustoihin sovellettavat alaikäisten suojelua koskevat vaatimukset yhdenmukaisiksi televisiolähetyksiin sovellettavien vaatimusten kanssa. Komitea vaatii kuitenkin, että samalla täsmennetään vuoden 2010 direktiivin (2010/13/EU) 27 artiklan säännöstä, jonka mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että televisiolähetyksissä ei niinä aikoina, kun alaikäiset ovat lähetysalueella, ole ohjelmia, jotka saattaisivat vahingoittaa vakavasti alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä. ETSK ehdottaa, että vahvistetaan täsmälliset kellonajat ja että näinä kellonaikoina kielletään myös alkoholijuomien mainonta.

1.7

ETSK kannattaa uuteen 6 artiklaan sisältyvää muutosta, jonka mukaan audiovisuaaliset mediapalvelut eivät saa sisältää yllyttämistä väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Komitea kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että videonjakoalustoihin sovellettavassa uudessa 28 a artiklassa on unohdettu mainita sukupuoli [suom. huom: mainitaan kuitenkin artiklan suomenkielisessä toisinnossa], seksuaalinen suuntautuminen ja vammaisuus ja että sanamuodot ovat välillä erilaisia. Kyseisen 28 a artiklan 1 kohdan b alakohdassa olisi käytettävä samaa ilmaisua kuin 6 artiklassa.

1.8

ETSK hyväksyy käytännesääntöihin perustuvan yhteis- ja itsesääntelyn edistämisen, kun on kyse kaikkien kansalaisten suojelemisesta väkivaltaan tai vihaan yllyttävältä sisällöltä ja alaikäisten suojelemiselta sisällöltä, joka saattaa haitata heidän kehitystään, siltä osin kuin audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmä (ERGA) tosiasiallisesti perustetaan ja sille osoitetaan tarvittavat resurssit, jotta se voi tehokkaasti käyttää valtuuksiaan erityisesti 30 a artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti.

1.9

ETSK vastustaa Euroopan komission ehdotusta varata enemmän tilaa ja enemmän joustavuutta mainonnalle audiovisuaalisissa mediapalveluissa, sillä tämä on haitallista kuluttajille, jotka joutuvat kärsimään yhä useammin ohjelmien keskeytyksistä ja yhä pidemmistä mainoskatkoista parhaisiin katseluaikoihin ja ohjelmissa, joilla on suurin yleisö. Uudet mainostaukosäännöt uhkaavat myös teosten eheyttä ja tekijöiden moraalisia oikeuksia.

1.10

ETSK katsoo, että kansallisten sääntelyviranomaisten harjoittamaa valvontaa koskevat säännöt ovat puutteelliset niiltä osin kuin on kyse tietyn jäsenvaltion tekaistuista yrityksistä, jotka käyttävät kolmannen maan satelliittikapasiteettia suuren yleisön saavuttamiseen toisessa jäsenvaltiossa, ja että niitä on tarkistettava ja täydennettävä säännöksellä, jonka mukaan toimijan, jolla on audiovisuaalinen toimilupa tietyssä jäsenvaltiossa mutta joka tarjoaa audiovisuaalisia palveluja toisessa jäsenvaltiossa, on noudatettava molempien maiden säännöksiä.

2.   Johdanto

2.1

Audiovisuaalisia mediapalveluja on säännelty EU:n tasolla vuodesta 1989. Säännöillä taataan kulttuurinen monimuotoisuus ja sisältöjen vapaa liikkuvuus EU:ssa. Audiovisuaalisista mediapalveluista annetulla direktiivillä, jota on muutettu moneen otteeseen teknologisten ja kaupallisten kehitysvaiheiden myötä, sovitetaan EU:n laajuisesti yhteen kaikkia audiovisuaalisiin mediapalveluihin sovellettavia kansallisia säännöksiä. Se kattaa nykyisellään televisiolähetykset ja tilausvideopalvelut.

2.2

Audiovisuaalinen toimintaympäristö muuttuu kuitenkin nopeasti, koska televisiopalvelut ja internetin välityksellä tarjottavat mediapalvelut lähentyvät jatkuvasti toisiaan. Uusia taloudellisia toimintamalleja ja uusia viestintäteknisiä välineitä ilmaantuu, ja uudet toimijat kuten tilausvideopalvelujen tarjoajat ja videonjakoalustat tuovat esille audiovisuaalista sisältöä internetissä.

2.3

Televisiolähetyksiin ja tilausvideopalveluihin sovelletaan eri sääntöjä ja eritasoista kuluttajansuojaa. Tästä syystä komissio haluaa tasapainottaa perinteisiin televisiolähetystoiminnan harjoittajiin, tilausvideopalveluihin ja videonjakoalustoihin sovellettavia sääntöjä.

3.   Komission ehdotuksen sisältö

3.1

Komissio ehdottaa osana digitaalisia sisämarkkinoita koskevaa strategiaansa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin ajantasaistamista. Tavoitteena on luoda entistä tasapuolisempi ympäristö kaikille markkinatoimijoille, edistää Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta ja eurooppalaisia elokuvia, parantaa alaikäisten suojelua, torjua vihapuhetta ja väkivaltaan yllyttämistä, varmistaa audiovisuaalialan sääntelyviranomaisten riippumattomuus ja lisätä lähetystoiminnan harjoittajien joustonvaraa mainonnan suhteen. Muutettua direktiiviä sovelletaan myös verkkoalustoihin ja videon- ja sisällönjakosivustoihin.

3.2

Komissio ehdottaa seuraavia toimenpiteitä:

3.2.1   Videonjakoalustojen vastuullisuus

Videonjakoalustojen tulee suojella alaikäisiä haitalliselta sisällöltä ja kaikkia kansalaisia väkivaltaan, vihaan tai rasismiin yllyttämiseltä. Komissio kehottaa kaikkia videonjakoalustoja tekemään yhteistyötä erityisessä alaikäisten suojelun parantamiseen verkossa suunnatussa rakenteessa ja laatimaan sitä varten alalle käytännesäännöt. Audiovisuaalialan kansalliset sääntelyviranomaiset vastaavat sääntöjen noudattamisesta, mikä voi sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä riippuen mahdollistaa myös sakkojen määräämisen. Videonjakoalustoihin sovelletaan myös sähköistä kaupankäyntiä koskevaan direktiiviin sisältyviä kuluttajansuojatoimenpiteitä.

3.2.2   Audiovisuaalialan kansallisten sääntelyviranomaisten roolin vahvistaminen

Direktiivillä taataan vastedes kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuus. Rooli, jota hoitaa audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmä (ERGA), johon kuuluu 28 kansallista audiovisuaalialan viranomaista, määritellään EU:n lainsäädännössä. ERGA arvioi yhteissääntelyyn liittyvät käytännesäännöt ja avustaa Euroopan komissiota.

3.2.3   Eurooppalaisen luovan työn kehityksen vauhdittaminen

Komissio haluaa, että televisiolähetystoiminnan harjoittajat varaavat edelleen vähintään puolet katseluajasta eurooppalaisille teoksille, ja velvoittaa tilauspalvelujen tarjoajat varaamaan vähintään 20 prosentin osuuden ohjelmaluetteloistaan eurooppalaisille sisällöille. Ehdotuksessa todetaan myös, että jäsenvaltiot voivat vaatia niiden alueelle sijoittautuneita tai niiden alueelle suunnattua lähetystoimintaa harjoittavia tilauspalvelujen tarjoajia osallistumaan taloudellisesti eurooppalaisten teosten tuotantoon.

3.2.4   Enemmän joustavuutta televisiolähetystoiminnan harjoittajille mainonnan suhteen

Uusissa audiovisuaalialan säännöissä ei lisätä televisiolähetystoiminnan harjoittajille sallitun mainosajan kestoa aikavälillä klo 7.00–23.00, mutta annetaan niille lisää joustavuutta ja ennen kaikkea mahdollisuus päättää hyvin vapaasti ajankohdista, joihin mainonta sijoitetaan. Sen vuoksi ehdotetaan, että tuntikohtainen rajoitus poistetaan ja otetaan käyttöön päivittäinen 20 prosentin enimmäiskesto mainonnalle aikavälillä klo 7.00–23.00. Lähetystoiminnan harjoittajat ja tilauspalvelujen tarjoajat saavat myös vapaammin käyttää tuotesijoittelua ja sponsorointia.

4.   Yleistä

4.1

ETSK pitää tärkeänä audiovisuaalisten mediapalvelujen monimuotoisuutta, joka edistää tiedon vapaata liikkuvuutta, kulttuurin kehittymistä ja vapaata mielipiteen muodostusta, olosuhteissa, joissa turvataan tiedotuksen moniarvoisuus sekä kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus.

4.2

Komitea pitää myös myönteisenä, että tarkasteltavassa direktiivissä pidetään kiinni perusoikeuksien ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen periaatteiden ja erityisesti sananvapauden, elinkeinovapauden ja oikeussuojaperiaatteen noudattamisesta ja edistetään lasten oikeuksien toteutumista.

4.3

Komitea kannattaa komission pyrkimyksiä lisätä eurooppalaisen perinnön arvostusta, kehittää audiovisuaalista tuotantoa Euroopassa ja lisätä korkealaatuisten eurooppalaisten ohjelmien tuotantoa ja levitystä kunnioittaen samalla ihmisarvon periaatteita ja huolehtien alaikäisten, kuluttajien ja henkilötietojen korkeatasoisesta suojasta sekä oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta kilpailusta.

4.4

ETSK myöntää, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan EU:n sääntelykehyksen mukauttaminen on välttämätöntä, koska audiovisuaalimarkkinat ovat muuttuneet: markkinoille on ilmaantunut uusia palvelumuotoja, uusia viestintäteknisiä välineitä ja uusia toimijoita ja on kehittynyt uusia tilauspalveluun perustuvia kulutustapoja.

4.5

Audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamiseen liittyvän lainsäädännön monimutkaisuuden vuoksi ETSK katsoo, että olisi selkeämpää ja järkevämpää yhdistää konsolidoiduksi tekstiksi ne muutokset ja lisäykset, joita tarkasteltavana olevalla direktiivillä on tarkoitus tehdä audiovisuaalisista mediapalveluista 10. maaliskuuta 2010 annettuun direktiiviin 2010/13/EU.

4.6

Audiovisuaaliset mediapalvelut ovat olennaisen tärkeitä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia julkisia palveluja. Ne välittävät arvoja ja merkityksiä, jotka suurelta osin liittyvät ihmisoikeuksiin ja joita ei pidä kohdella yksinomaan kaupallisen arvon näkökulmasta. Tämä pätee erityisesti alaikäisiin sekä nuoriin aikuisiin, joiden koulutus on yhä riippuvaisempaa mediasta, sillä audiovisuaaliset mediapalvelut vaikuttavat tapaan, jolla yleisö muodostaa mielipiteensä, mutta se koskee yhtä lailla myös vammaisia, ikääntyneitä, köyhiä ja syrjäytyneitä, joita pyritään osallistamaan ja integroimaan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen elämään. Tätä varten mediapalvelujen tulee olla esteettömiä ja kohtuuhintaisia.

4.7

ETSK panee merkille, että nykyisen direktiivin 7 artikla, joka on hyvin epämääräinen ja mitäänsanomaton, poistetaan ja korvataan säännöksillä, jotka sisältyvät direktiiviin tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (COM(2015) 615 final). Se on kuitenkin toistaiseksi vasta ehdotusvaiheessa.

4.8

Jos komission aloite luoda EU-säädöksellä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen tapainen tuotteiden ja palvelujen esteettömyyttä koskeva yleinen kehys epäonnistuu, on audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaan direktiiviin lisättävä uusi 7 artikla, jonka sisältämillä nykyistä tiukemmilla säännöksillä velvoitetaan jäsenvaltiot edistämään muun muassa viittomakieltä, ohjelmien tekstitystä, äänikuvausta ja helppolukuisia valikkoja, kuten audiovisuaalisista mediapalveluista vuonna 2010 annetun direktiivin johdanto-osan 46 kappaleessa todetaan. ETSK korostaa tässä yhteydessä, että niissä jäsenvaltioissa, joissa valtaosa audiovisuaalisista lähetyksistä on tekstitetty, on erityisen paljon kaksi- tai monikielisiä kansalaisia.

4.9

ETSK kannattaa sitä, että unioni suosii eurooppalaisten teosten levitystä kulttuurisen monimuotoisuuden hengessä ja että suuret audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajat velvoitetaan tarjoamaan niitä tietyn osuuden ohjelmistaan tai ohjelmaluetteloistaan.

4.10

Suurille tilausvideopalvelujen tarjoajille asetettu vaatimus tarjota vähintään 20 prosentin osuus eurooppalaisia teoksia ei edellytä niiltä lisätoimia, koska ne ovat jo saavuttaneet tämän tason (ks. Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen tilastot). Kiintiö on myös varsin vaatimaton verrattuna lineaarisen televisiolähetystoiminnan harjoittajiin sovellettavaan kiintiöön, sillä näiden tarjonnasta edelleen vähintään 50 prosentin tulee olla eurooppalaisia teoksia. Tilausvideopalvelujen vähimmäiskiintiöt olisikin nostettava samalle tasolle televisiolähetystoiminnan kiintiöiden kanssa.

4.11

ETSK suhtautuu varauksella mahdollisuuteen myöntää poikkeuksia eurooppalaisten teosten kiintiöistä pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla on pieni liikevaihto tai pieni yleisö, sillä tämä voisi muodostaa uudenlaisen epäoikeudenmukaisen kilpailutilanteen. Komitea katsoo, että vähimmäiskiintiöksi olisi vahvistettava 20 prosenttia, ja pyytää täsmentämään, mitä tarkoitetaan ”pienellä liikevaihdolla” ja ”pienellä yleisöllä”.

4.12

Jäsenvaltiot saavat edelleen vaatia tilattavilta palveluilta omalla lainkäyttöalueellaan ja omaa kansallista yleisöään palvelevilta muualle sijoittautuneilta tilauspalveluilta rahoitusosuuksia, jotka maksetaan suorina sijoituksina teoksiin tai kansallisille elokuva-alan rahastoille ohjattavina maksuina.

4.13

ETSK vastustaa tämän toimenpiteen vapaaehtoisuutta, sillä se voi vääristää kilpailusääntöjä sen mukaan, vaatiiko tietty jäsenvaltio tällaisia rahoitusosuuksia vai ei, ja asettaa huonompaan asemaan tietyn jäsenvaltion sellaiset audiovisuaaliset palvelut, jotka on suunnattu toisessa jäsenvaltiossa oleskeleville kansalaisille.

4.14

ETSK kannattaa sitä, että direktiiviehdotuksessa saatetaan videonjakoalustoihin sovellettavat alaikäisten suojelua koskevat vaatimukset yhdenmukaisiksi televisiolähetyksiin sovellettavien vaatimusten kanssa. Komitea vaatii kuitenkin, että samalla täsmennetään vuoden 2010 direktiivin (2010/13/EU) 27 artiklan säännöstä, jonka mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että televisiolähetyksissä ei niinä aikoina, kun alaikäiset ovat lähetysalueella, ole ohjelmia, jotka saattaisivat vahingoittaa vakavasti alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä. ETSK ehdottaa, että vahvistetaan täsmälliset kellonajat ja että näinä kellonaikoina kielletään myös alkoholijuomien ja käsikauppalääkkeiden sekä sellaisten elintarvikkeiden mainonta, joilla katsotaan olevan haitallisia vaikutuksia, koska ne lisäävät lasten lihavuutta.

4.15

ETSK hyväksyy käytännesääntöihin perustuvan yhteis- ja itsesääntelyn edistämisen, kun on kyse kaikkien kansalaisten suojelemisesta väkivaltaan tai vihaan yllyttävältä sisällöltä ja alaikäisten suojelemiselta sisällöltä, joka saattaa haitata heidän kehitystään. Käytännesäännöt tulee laatia siten, että ne ovat keskeisten sidosryhmien laajasti hyväksymiä. ETSK muistuttaa (1), että itse- ja yhteissääntely ovat pätevä ja tunnustettu sääntelyväline kaikissa oikeusjärjestelmissä vain silloin, jos niiden ominaispiirteet ja soveltamisala määritellään sitovassa lainsäädännössä sellaisin nimenomaisin ja yksiselitteisin säännöksin, jotka ovat oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisia sekä jäsenvaltio- että unionitasolla ja joissa kunnioitetaan näiden välineiden luonnetta ja erityisesti osapuolten välisten sopimusten vapaaehtoisuutta. Nimenomaan tässä mielessä on erityisen välttämätöntä perustaa ERGA ja osoittaa sille tarvittavat resurssit, jotta se voi tehokkaasti käyttää valtuuksiaan erityisesti 30 a artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti.

4.16

Euroopan komissio haluaa antaa enemmän tilaa ja enemmän joustavuutta mainonnalle kaikissa audiovisuaalisissa mediapalveluissa. Televisiota varten tehtyjen elokuvien, elokuvateosten ja uutisohjelmien lähetyksen saa keskeyttää televisiomainoksilla ja/tai teleostoslähetyksillä kerran kutakin aikataulun mukaista vähintään 20 minuutin jaksoa kohti, kun nykyisin jakso on vähintään 30 minuuttia, eli jatkossa keskeytyksiä voi olla tunnissa yksi enemmän. Lisäksi nykyinen säännös, jonka mukaan mainosten kesto saa olla enintään 20 prosenttia tunnista eli 12 minuuttia tunnissa, korvataan säännöllä, jonka mukaan televisiomainospalojen ja teleostosesitysten päivittäinen osuus klo 7.00:n ja 23.00:n välisenä aikana ei saa olla yli 20 prosenttia, mikä tekee yhteensä 192 minuuttia. Myös yksittäiset mainospalat ovat sallittuja, ja sponsorointia ja tuotesijoittelua koskevia säännöksiä on joustavoitettu.

4.17

Tästä seuraa, että lähetykset voidaan katkaista useammin ja pidemmäksi aikaa televisiolähetystoiminnan harjoittajien valitsemina ajankohtina, kunhan noudatetaan 192 minuutin ylärajaa kello 7.00:n ja 23.00:n välisenä aikana.

4.18

On selvää, että jatkossa ohjelmiin tehtävät mainoskatkot keskittyvät parhaisiin katseluaikoihin ja ohjelmiin, joilla on suurin yleisö, kun taas mainonnasta tulee harvempaa aikaisin aamulla ja myöhään illalla, jotta saadaan tarvittava liikkumavara päiväkohtaisessa 20 prosentin mainoskiintiössä pysymiseen. Uudet mainostaukosäännöt uhkaavat myös teosten eheyttä ja tekijöiden moraalisia oikeuksia.

4.19

ETSK vastustaa näitä uusia mainontasääntöjä ja vaatii, että tällä hetkellä voimassa olevat säännökset pidetään ennallaan tai että niitä jopa vahvistetaan, kuten ETSK on jo aiemmin suosittanut.

4.20

Nk. lineaaristen ja ei-lineaaristen palvelujen välinen erottelu on vanhentunut digitaalisen kehityksen myötä, ja siitä voitaisiin luopua.

4.21

ETSK kannattaa toimenpiteitä, joilla pyritään takaamaan kansallisten audiovisuaalialan sääntelyviranomaisten riippumattomuus, sillä eräissä jäsenvaltioissa ei ole pystytty takaamaan muiden julkisten ja yksityisten tahojen oikeudellista ja toiminnallista erottelua, mikä on johtanut väärinkäytöksiin.

4.22

ETSK katsoo, että kansallisten sääntelyviranomaisten harjoittamaa valvontaa koskevat säännöt ovat puutteelliset siltä osin kuin on kyse tietyn jäsenvaltion tekaistuista yrityksistä, jotka käyttävät kolmannen maan satelliittikapasiteettia suuren yleisön saavuttamiseen toisessa jäsenvaltiossa. Tällaisten sopimattomien käytäntöjen välttämiseksi ETSK suosittelee, että tarkasteltavana olevaan direktiiviin lisätään säännös, jonka mukaan toimijan, jolla on audiovisuaalinen toimilupa tietyssä jäsenvaltiossa, mutta joka tarjoaa audiovisuaalisia palveluja toisessa jäsenvaltiossa, on noudatettava molempien maiden säännöksiä.

Bryssel 19. lokakuuta 2016.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Georges DASSIS


(1)  EUVL C 248, 25.8.2011, s. 118


Top