Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52016AE3406

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja -sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalaiset standardit 2000-luvulle” (COM(2016) 358 final)

OJ C 34, 2.2.2017, p. 86–92 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

2.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/86


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja -sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalaiset standardit 2000-luvulle”

(COM(2016) 358 final)

(2017/C 034/13)

Esittelijä:

Antonello PEZZINI

Lausuntopyyntö

komissio, 17.8.2016

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

 

(COM(2016) 358 final)

Vastaava erityisjaosto

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

4.10.2016

Hyväksyminen täysistunnossa

20.10.2016

Täysistunnon nro

520

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

147/0/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK:n mielestä on keskeisen tärkeää luoda uusi visio sellaisen eurooppalaisen standardointijärjestelmän toteuttamiseksi, joka kykenee mukautumaan jatkuvasti muuttuviin kansainvälisiin tilanteisiin ja jolla kyetään tarjoamaan yhä suurempia etuja yrityksille, kuluttajille, työntekijöille ja ympäristölle.

1.2

ETSK pitää kansalaisyhteiskunnan edustajana erityisen tärkeänä, että eurooppalaisen standardointijärjestelmän avoimuutta ja osallistavuutta parannetaan, ja se haluaisi itselleen aloitteellisen roolin strategisten suuntaviivojen hahmottelussa, standardien toteuttamisessa ja levittämisessä sekä standardointikulttuurin tukemisessa.

1.3

ETSK korostaa, että on tärkeää vahvistaa teknisen standardoinnin strategista roolia, jotta voidaan varmistaa

tavaroiden ja palvelujen laatu, turvallisuus ja suorituskyky;

entistä korkeampi kuluttajien, työntekijöiden ja ympäristön suojelun taso;

korkeampi innovoinnin taso yritysten kilpailukyvyn varmistamiseksi.

1.4

ETSK pitää myönteisenä yhteisen standardointialoitteen käynnistämistä eurooppalaisen standardointijärjestelmän julkisen ja yksityisen sektorin kumppanien välillä. Aloitteen tarkoituksena on laatia yhteinen lähestymistapa painopisteiden määrittämiseksi sekä standardien hyväksymisen nykyaikaistamiseen ja yksinkertaistamiseen tähtäävien yhteisten toimien kehittämiseksi.

1.5

ETSK on kuitenkin erittäin huolestunut konkreettisten toimenpiteiden ja rahoituksen rajallisuudesta, sillä ne ovat keskeisessä asemassa, jotta yhteinen innovatiivinen visio voidaan muuttaa konkreettisiksi nykyaikaistamisstrategioiksi ja -toimiksi.

1.6

ETSK suosittaakin, että yhteiseen standardointialoitteeseen (1) kuuluva julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus sijoitettaisiin rakenteellisesti ja taloudellisesti Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteisten teknologia-aloitteiden yhteyteen (2).

Tavoitteena on

varmistaa tarkkaan eriteltyjen teknis-normatiivisten tavoitteiden saavuttaminen teollisuus-, palvelu- ja kulutusalalla;

keskittää taloudelliset ja henkilöresurssit sekä yhteisiä painopisteitä koskeva tieto entistä tiiviimmin ja paremmin.

1.7

ETSK tukee komissiota integroidun ja jäsennellyn järjestelmän toteuttamisessa. Tavoitteena on saada aikaan yhteinen strategia, jolla voidaan vähentää standardien ja niiden ohjelmointijärjestelmien hajanaisuutta.

1.8

ETSK kannattaa siis standardointitoiminnan strategioiden parempaa hallintojärjestelmää, jossa otetaan huomioon teknologian lähentyminen, yritysten ja palvelujen tietokoneistuminen ja uudet lisääntymässä olevat sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tehtävät ja joka voi tukea nykyistä teknistä standardointikomiteaa.

1.9

Standardointia koskevassa unionin toimielinten välisessä vuoropuhelussa kaikille asiaankuuluville edustaville tahoille on varmistettava ensisijainen asema. EU:n toimielimiin tulisi perustaa pysyviä arviointi- ja ohjausryhmiä ennen kaikkea ETSK:n ja alueiden komitean (AK) kanssa, kun otetaan huomioon EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklassa tarkoitettu pakollinen kuuleminen.

1.10

ETSK:n mielestä eurooppalaisen standardointijärjestelmän puitteissa ja komission toimivaltaisissa pääosastoissa on tarpeen vahvistaa yksittäisille aloille ja erityisesti palvelualalle tärkeän teknisen standardointivälineen koordinoidun käytön valmiuksia.

1.11

ETSK pitää ensiarvoisen tärkeänä, että ryhdytään kehittämään todellista eurooppalaista standardointikulttuuria peruskoulutustasolta aina poliittisiin päättäjiin ja kansainvälisten sopimusten neuvottelijoihin asti käynnistämällä tehokas Euroopan laajuinen tiedotuskampanja ja tukemalla sitä.

1.12

ETSK korostaa, että todella innovatiivisen eurooppalaisen standardointipolitiikan on noudatettava ennen kaikkea periaatetta kansalaisten, yritysten ja työntekijöiden tyytyväisyydestä ja sen avulla tulee saavuttaa korkea turvallisuuden, laadun ja tehokkuuden taso, saada aikaan uusia työpaikkoja ja lisätä kansainvälistä kilpailukykyä soveltamalla tasapainoista ja joustavaa lähestymistapaa standardoinnin ja luovuuden välillä (3).

2.   Tekninen standardointijärjestelmä eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten haasteiden edessä

2.1

Teknisellä standardoinnilla on perustavan tärkeä rooli sisämarkkinoiden toiminnan sekä tuotteiden ja palvelujen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Se on strateginen väline, jolla varmistetaan tavaroiden ja palvelujen laatu, suorituskyky ja turvallisuus, verkostojen ja järjestelmien yhteentoimivuus, yritysten, työntekijöiden, kuluttajien ja ympäristön suojelun korkea taso sekä innovoinnin ja sosiaalisen osallisuuden lisääntyminen.

2.2

Tekniikan kehityksen, poliittisten painopisteiden ja maailmanlaajuisten suuntausten, erityisesti palvelujen kehityksen ja tietoteknisen vallankumouksen, valossa eurooppalaista standardointijärjestelmää on tarkistettava niin, että säilytetään sen monet hyviksi osoittautuneet osat, korjataan sen puutteet ja pyritään saavuttamaan asianmukainen tasapaino eurooppalaisen ja kansallisen ulottuvuuden sekä innovointivapauden, luovuuden ja teknis-normatiivisen yhteentoimivuuden välillä ja yleisemmin vastaamaan yritysten, kuluttajien, työntekijöiden ja koko yhteiskunnan uusiin vaatimuksiin ja odotuksiin.

2.3

ETSK pitää kansalaisyhteiskunnan edustajana erityisen tärkeänä, että eurooppalaisen standardointijärjestelmän avoimuutta ja osallistavuutta parannetaan, ja se haluaisi itselleen aloitteellisemman roolin strategisten suuntaviivojen hahmottelussa, standardien toteuttamisessa ja levittämisessä sekä standardointikulttuurin tukemisessa. Tämä luo perustan yritysten ja tulevien sukupolvien menestykselle.

2.4

ETSK on aina katsonut, että ”nopea ja tehokas eurooppalainen standardointiprosessi, johon sidosryhmät osallistuvat, on paitsi merkittävä sisämarkkinoiden tukipilari myös ja ennen kaikkea Euroopan talouden kilpailukyvyn peruselementti ja innovoinnille käyttövoimaa antava tekijä. Todettakoon myös, että sisämarkkinat ovat Euroopan yhdentymisen ja sen toteutumiseen tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian kulmakivi.” (4) Juuri tästä syystä tarvitaan selkeitä ja avoimia standardeja, joilla suojellaan kuluttajia ja yrityksiä sekä ympäristöä ja yhteiskuntaa.

2.5

Eurooppalaisen standardointijärjestelmän tärkeimpänä yleisenä tavoitteena on lisätä standardien ja eurooppalaisen standardoinnin vaikutusta tavaroiden ja palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen sisämarkkinoilla, jotta voidaan vauhdittaa kasvua ja innovointia sekä edistää eurooppalaisten yritysten ja etenkin pk-yritysten kilpailukykyä varmistamalla samalla kuluttajien, työntekijöiden ja ympäristön suojelun korkea taso. Tämä toteutetaan niin jäsenvaltioiden kuin Euroopan laajuisesti sellaisten entistä laajempien ja samalla nopeiden osallistavien ja avoimien prosessien kautta, jotka perustuvat tunnustettuihin kriteereihin, esimerkiksi niihin, jotka sisältyvät kaupan teknisiä esteitä koskevaan WTO:n sopimukseen ja asetukseen (EU) N:o 1025/2012.

2.6

ETSK korosti hiljattain, että ”eurooppalaisella standardoinnilla, johon osallistuvat kaikki työmarkkinaosapuolet ja sidosryhmät, tulee antaa yhä suurempi panos maailmantalouden prosessien täydentämiseen ja rikastuttamiseen”, ja piti toivottavana, että vahvistetaan ”eurooppalaisen standardointikulttuurin asemaa ja painoarvoa maailmanlaajuisissa standardointiprosesseissa” (5) muun muassa parantamalla tiedonvälitystä ja saatavuutta ja kohtuullistamalla kustannuksia.

2.6.1

Lisäksi on tärkeää säilyttää asianmukainen tasapaino standardoinnin ja luovuuden välillä (6) takaamalla myös käsityöläisille ja pienyrityksille mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti ja monipuolistaa tuotteita ja palveluja standardien asettamien perusrajoitusten puitteissa.

2.7

Eurooppalaisella standardoinnilla on keskeinen merkitys tuotteiden ja palvelujen sisämarkkinoiden luomisessa ja toiminnassa yhdenmukaistettaessa asteittain ja EU:n laajuisesti kansalliset standardit, jotka saattavat usein aiheuttaa teknisiä esteitä kansallisille markkinoille pääsylle ja kaupalle sekä jäsenvaltioiden väliselle kauppavaihdolle.

2.8

Teknologian lähentymisen sekä yhteiskunnan, yritysten ja julkisten palvelujen tietokoneistumisen myötä yleisen standardoinnin ja digitaalisen standardoinnin välinen perinteinen ero on kaventumassa, kuten käy hyvin ilmi myös ETSK toisesta lausunnosta (7). Tämä tuo mukanaan tarpeen johdonmukaiseen lähestymistapaan standardoinnin suunnittelussa ja standardoinnin prioriteettien määrittelyssä komission sisällä.

2.9

Kun otetaan huomioon se, että useat unionin talous- ja teollisuusalan toimijat suosivat kansainvälisiä ISO/IEC-standardeja, eurooppalaisen standardointijärjestelmän lujittaminen on äärimmäisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että kansainväliset standardit mukautetaan nopeaan, tehokkaaseen ja kaikki sidosryhmät – etenkin pienten yritysten, kuluttajien ja muiden sidosryhmien edustuksen kannalta – osallistavaan eurooppalaiseen standardointiin.

2.10

Vapaaehtoisten eurooppalaisten palvelustandardien tiiviimpi kehittäminen voisi edistää työllisyyttä ja kasvua lisäämällä rajatylittävää palvelutarjontaa ja markkinoiden integroitumista. Näin alan potentiaalia voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti Euroopan taloudessa pyrittäessä suojaamaan ja noudattamaan paikallisia työ- ja elinoloja ja edistämään kansallisten sertifiointijärjestelmien käytöstä aiheutuvien esteiden poistamista.

2.11

Tekniikan syklien nopean kehityksen, teollisuusjärjestelmien entistä laajemman monimuotoisuuden ja keskinäisen vuorovaikutuksen sekä tuotteiden, palvelujen ja tieto- ja viestintätekniikan välisten entistä horjuvampien rajojen johdosta Euroopan komissio on käynnistänyt ETSK:n toivoman yhteisen standardointialoitteen eurooppalaiseen standardointijärjestelmään osallistuvien julkisten ja yksityisten kumppanien välillä ja määrittänyt yhteisen vision ja yhteisen prosessin, jossa keskitytään yhdessä erilaisiin aloitteisiin, joilla pyritään modernisoimaan, priorisoimaan, nopeuttamaan ja tehostamaan standardien antoa vuoden 2019 loppuun mennessä seuraavilla tavoilla:

tietoisuus, koulutus ja käsitys eurooppalaisesta standardointijärjestelmästä;

oikea-aikaisuus, laatu ja standardoinnin prioriteettien ja suunnitelmien yhdenmukaisuus tutkimuksen ja innovoinnin puitteiden kanssa;

koordinointi, yhteistyö, avoimuus ja osallistavuus, myös pienempien toimijoiden tapauksessa;

kaikkien sidosryhmien aktiivinen ja avoin osallistuminen;

kilpailukyky ja kansainvälinen ulottuvuus sekä yhteisten standardointimallien kehittäminen.

3.   Euroopan komission ehdotukset

3.1

Euroopan komission tiedonannossa esitetään visio ja standardointipaketti, johon sisältyvät seuraavat eurooppalaisen standardointijärjestelmän nykyaikaistamistavoitteet:

Yhteinen standardointialoite – JIS: eurooppalaisten ja kansallisten standardointiorganisaatioiden, teollisuuden ja toimialojen järjestöjen, pk-yritysten, kuluttajajärjestöjen, ammattiliittojen, ympäristöjärjestöjen, jäsenvaltioiden, Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) ja Euroopan komission välinen innovatiivinen kumppanuusprosessi, jonka tavoitteena on kehittää konkreettisia toimia teknisten standardointitoimien vauhdittamiseksi ja tehostamiseksi.

Palveluja koskevat eurooppalaiset teknis-normatiiviset standardit: suuntaviivat, joiden avulla edistetään vapaaehtoisten eurooppalaisten standardien kehittämistä palvelualalla, vähennetään kansallisista standardeista ja sertifiointijärjestelmistä johtuvia esteitä sekä parannetaan palveluntarjoajille annettavaa tietoa.

Toimielinten välinen jäsennelty vuoropuhelu Euroopan komission, Euroopan parlamentin, neuvoston, ETSK:n ja AK:n kesken: EU:n standardointipolitiikan toteuttamista koskeva vuosittainen raportointi- ja palautejärjestelmä.

Vuotuisten työohjelmien esittely: vuoden 2017 työohjemassa määritetään eurooppalaisen standardointijärjestelmän vuotuiset painopisteet.

3.2

Euroopan komissio aikoo etenkin palvelualalla

analysoida kansallisiin standardeihin liittyviä ristiriitaisuuksia tai päällekkäisyyksiä;

sopia perusteista eurooppalaisia palvelustandardeja koskevien painopisteiden määrittämiseksi;

laatia kohdennetun tarkistuksen ja kerätä tietoja kansallisista standardeista ja standardien ja sertifikaattien hyväksymisessä sovellettavista käytännöistä;

pyytää Euroopan standardointikomitealta vuosittain luettelon mahdollisista kansallisiin palvelualan standardeihin liittyvistä ristiriidoista ja päällekkäisyyksistä tai mahdollisista puutteista standardien kehittämisessä;

ottaa huomioon eurooppalaisen ulottuvuuden ennen kansallisten standardien laatimista;

suosittaa jäsenvaltioille eurooppalaisten palvelualan standardien käytön tutkimista.

3.2.1

Lisäksi Euroopan komissio ehdottaa, että helpotetaan tiedon saatavuutta yhdenmukaistetuista eurooppalaisista standardeista parantamalla pääsyä sisämarkkinastrategiassa ehdotettuun yhteen kaikenkattavaan portaaliin.

4.   Yleistä

4.1

ETSK toteaa jälleen kerran (8), että eurooppalainen standardointijärjestelmä kaipaa pikaisesti tehokasta ja tuloksellista ajanmukaistamista, josta on keskusteltu jo yli viisi vuotta. Komitea pitää välttämättömänä uutta yhteistä visiota ja konkreettisia toimia, joilla voidaan vastata edelleen vapaaehtoispohjalta standardoinnin maailmanlaajuisiin haasteisiin sellaisen innovatiivisen yhteistyöprosessin avulla, joka perustuu yhteiseen näkemykseen standardien oikea-aikaisen kehittämisen tarpeesta nopeasti kehittyvässä teknologiaympäristössä.

4.2

ETSK:n mielestä standardointiprosessi on aloitettava jo tutkimus- ja kehitysvaiheista lähtien standardointia tukevilla ja ennakoivilla toimilla ja on vahvistettava eurooppalaisten standardien kansainvälisen siirron mekanismeja teollisuuden ja pk-yritysten, kuluttajien, työmarkkinaosapuolten, ympäristönsuojelijoiden sekä kaikkien kansalaisyhteiskunnan keskeisten toimijoiden edustajien tuella.

4.3

Jotta eurooppalaisen standardointijärjestelmän nykyaikaistamistoimet, jotka eritellään yhteisen standardointialoitteen asiakirjassa, olisivat EU:n laajuisesti ja kansainvälisesti tehokkaat ja tulokselliset, ETSK:n mukaan olisi ennen kaikkea

yhdenmukaistettava erilaisten eurooppalaisten viitekehysten suunnittelu-, laadinta- ja seurantajärjestelmiä vahvistamalla niiden välistä koordinointia;

varmistettava monivuotinen vahvistettu rahoituskehys eurooppalaisille standardointielimille suunniteltujen toimien (9) toteuttamiseksi käytännössä;

tuettava rahallisesti ja organisatorisesti kaikkein heikoimpien ja heikommin varustautuneiden organisaatioiden ja edustustahojen kattavaa osallistumista toimenpitein, joilla tähdätään teknis-normatiivisten standardien kehittämiseen, tietouden, koulutuksen ja ymmärryksen lisäämiseen ja Euroopan laajuiseen osallistamiseen ja kansainväliseen ulottuvuuteen.

4.3.1

Tätä varten ETSK suosittaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteisten teknologia-aloitteiden yhteyteen perustetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusaloite yhteisessä standardointialoitteessa hahmotellun suunnitelman mukaisesti ja että sille varataan riittävä rahoitus ja luodaan jäsennelty järjestelmä strategioiden ja painopisteiden määrittelyä varten.

4.4

ETSK on myös huolestunut siitä, että standardointikomitean ja sinänsä kiitettävien aloitteiden eli yhteisen standardointialoitteen ja jäsennellyn vuoropuhelun lisäksi ei ole vahvaa ja innovatiivista rakennetta, joka pystyisi yhdenmukaistamaan painopisteet sekä EU:n eri poliittisten toimintalinjojen ja niiden toteuttamisesta vastaavien eri pääosastojen tasolla että ohjelmointivälineiden tasolla.

4.4.1

ETSK:n mielestä tarvittaisiin siis uutta hallintoelintä, joka laatisi standardointitoiminnan strategioita ja seuraisi niitä. Näiden strategioiden tulisi kattaa kaikki standardoinnin eri aspektit tieteellisistä ja teknisistä aspekteista aina sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin aspekteihin. Kyseinen elin toimisi nykyisen teknisen standardointikomitean rinnalla.

4.4.2

Koska on viimeinkin tarpeen ryhtyä kiireesti ajanmukaistamaan ja edistämään eurooppalaista standardointijärjestelmää ja kun otetaan huomioon neuvoston maaliskuussa 2015 asiasta esittämät kiireelliset vaatimukset, komitea katsoo, että vanhat keinot eivät riitä tehokkaaseen toimintaan. Standardointia koskevan eurooppalaisen jäsennellyn vuoropuhelun pitäisi antaa aloitteellinen, etuoikeutettu rooli erityisesti AK:ssa ja ETSK:ssa edustettuina oleville tahoille, kun otetaan huomioon EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan nojalla annettu ETSK:n pakollisen kuulemisen velvoite.

5.   Erityistä

5.1

Eurooppalaisten teknisten standardien nopeus ja oikea-aikaisuus. Nopeuden suhteen on erilaisia intressejä, ja on vaikeaa soveltaa yleispätevää järjestelmää prosessien seurantaan tarvittavan ajan ja siihen liittyvien puutteiden vähentämiseksi. Oikea-aikaisuus on nopeutta tärkeämpää, jos nopeus voi vaarantaa yhteisymmärryksen saavuttamisen.

5.2

Eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn tukeminen. Ylitetään esteet pk-yritysten osallistumiselle standardien laadinta- ja käyttöönottoprosesseihin ja vahvistetaan standardoinnin ja innovoinnin ja tutkimushankkeiden välisiä yhteyksiä muun muassa pienempien yritysten valmiuksien kehittämiseen tähtäävin toimin.

5.3

Unionin lainsäädännön ja poliittisten toimintalinjojen tukeminen. EU:n lainsäädäntöä ja poliittisia toimintalinjoja tukeville standardeille on yhä enemmän kysyntää vaadittujen standardien saavuttamiseksi. On tarpeen parantaa koordinointivalmiuksia eri toimijoiden ja asiaan liittyvien osapuolien välisessä viestinnässä.

5.4

Ennakoimisvalmiuksien parantaminen. On tarpeen parantaa valmiuksia vastata tapauskohtaisesti standardien ennakointitarpeisiin eurooppalaisten standardointiprosessien määrittelyssä, jotta voidaan muun muassa vähentää sellaisten kansallisten standardien vaaraa, jotka saattavat heikentää eurooppalaisen standardointijärjestelmän tehokkuutta.

5.5

Osallistavuus. On aiheellista parantaa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja pienten organisaatioiden edustusmahdollisuuksia kehittämällä valmiuksia. ETSK on jo aikaisemmin korostanut ”tarvetta parantaa pk-yritysten ja yhteiskunnan sidosryhmien sekä niiden kansallisen tason edustajien mahdollisuuksia osallistua standardointiprosessiin” ja seurata tarkasti ”pääasiallisten standardointiin osallistuvien tahojen ponnisteluja standardointijärjestelmän edustuksellisuuden vahvistamiseksi” (10). Liitteessä III tarkoitetuille organisaatioille on varmistettava erityisen jäsenen/kumppanin asema, joka tuo mukanaan tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia erityisesti lausuntojen antamisen osalta.

5.6

Eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten standardien tukeminen. On tarpeen parantaa vaikutus- ja edustusmahdollisuuksia, kompetenssia ja johdonmukaisuutta ennen kaikkea ISO:ssa, IEC:ssä ja ITU:ssa erityisesti pienten yritysten, kuluttajien ja ympäristöalan kannalta sekä monenvälisissä yhteyksissä ja vapaakauppasopimuksissa.

5.7

Hallinto. Seuraavat toimet ovat tarpeen:

Uudistetaan tehottomat hallinto- ja koordinointirakenteet.

Parannetaan Euroopan komission yhteentoimivia viestintäverkkoja standardointiprosessin osalta.

Yhdenmukaistetaan työskentelymenetelmiä avoimilla ja julkisen ja yksityisen sektorin osallistavilla ohjelmarakenteilla ja interaktiivisen vuoropuhelun mekanismeilla.

5.8

Monivuotinen taloudellinen tuki. Monivuotisia rahoituspuitteita tarvitaan standardointia edeltävälle ja sen aikana tehtävälle tutkimukselle (11), tiedettä ja yhteiskuntaa, yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä koskeville toimille sekä standardointitietoisuuden ja -kulttuurin levittämiseksi, mutta myös konkreettisten standardointistrategioiden ja kokeilutoimien tukemiseksi huippualoilla turvautumalla yhteisrahoitukseen Horisontti 2020 -ohjelman yleisissä ja sääntelyllisissä puitteissa.

5.9

Tulevaisuuden järjestelyt ja strategiat. On laadittava analyysejä tulevien kansainvälisten standardien vaikutuksesta Euroopan markkinoihin sekä analyysejä alakohtaisista ja alojen välisistä näkymistä. On arvioitava ja seurattava säännöllisesti hyväksyttyjen toimien täytäntöönpanon tehokkuutta yhdessä toimielinten asiaa varten perustettujen yhteistyötahojen kanssa, kuten ETSK:n pysyvä standardointiryhmä ja vastaavat elimet alueiden komiteassa ja Euroopan parlamentissa.

5.10

Standardointi EU:n politiikkojen välineenä. Kaikkien unionin politiikkojen kannalta on tarpeen vahvistaa sekä eurooppalaisen standardointijärjestelmän yhteydessä että komission toimivaltaisissa pääosastoissa valmiuksia yksittäisten sektorien kannalta tarkoituksenmukaisen teknisen standardointivälineen aktivointiin ja koordinoituun käyttöön.

5.11

Toimielinten välinen jäsennelty vuoropuhelu. ETSK:n mukaan kyseisen välineen on oltava täysin vuorovaikutteinen ja ennakoiva ja siinä on hyödynnettävä pysyviä työryhmiä unionin toimielimissä. AK:n ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tulee olla mukana heti ohjelmointityön alusta lähtien, kun otetaan huomioon erityisesti ETSK:lle EU:n toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (12) annettu toimivalta sisämarkkina-asioissa, joihin standardointi kuuluu olennaisena osana.

Bryssel 20. lokakuuta 2016.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Georges DASSIS


(1)  Joint Initiative on Standardisation, JIS.

(2)  Esimerkiksi metrologiaa koskeva julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus.

(3)  Ks. asiakokonaisuuteen TEN/593, Tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetit digitaalisilla sisämarkkinoilla, liittyvä lausunto (EUVL C 487, 28.12.2016, s. 92)..

(4)  EUVL C 376, 22.12.2011, s. 69.

(5)  EUVL C 177, 18.5.2016, s. 1.

(6)  Ks. alaviite 3.

(7)  Ks. alaviite 5.

(8)  Ks. alaviite 4.

(9)  Ks. yhteisen standardointialoitteen liite 1 sisämarkkinastrategiassa, 13.6.2016, Amsterdam.

(10)  Eurooppalaista standardointia koskeva työohjelma vuodeksi 2016 (EUVL C 303, 19.8.2016, s. 81).

(11)  Ks. Eurooppalainen metrologian tutkimus- ja innovointiohjelma (EMPIR) 2014–2020.

(12)  Ks. erityisesti EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla.


Top