Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52016IE0758

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030 – Kestävän kehityksen maailmanlaajuiseen edistämiseen sitoutunut Euroopan unioni” (oma-aloitteinen lausunto)

OJ C 34, 2.2.2017, p. 58–65 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

2.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/58


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030 – Kestävän kehityksen maailmanlaajuiseen edistämiseen sitoutunut Euroopan unioni”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2017/C 034/09)

Esittelijä:

Ioannis VARDAKASTANIS

Komitean täysistunnon päätös

21.1.2016

Oikeusperusta

työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta

 

oma-aloitteinen lausunto

 

 

Vastaava erityisjaosto

”ulkosuhteet”

Hyväksyminen erityisjaostossa

29.9.2016

Hyväksyminen täysistunnossa

20.10.2016

Täysistunnon nro

520

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

141/1/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK on tyytyväinen kestävän kehityksen toimintaohjelmaan 2030, koska se sisältää joukon kunnianhimoisia tavoitteita ja alatavoitteita, joilla on määrä muuttaa maailmaa, ja koska se merkitsee historiallista muutosta tavassa käsitellä taloudellista, sosiaalista ja ekologista eriarvoisuutta kaikkialla maailmassa. Koska Euroopan unionilla (EU) on tärkeä kansainvälinen rooli diplomatiassa ja ihmisoikeuksien, kaupan, kehityksen ja humanitaarisen avun edistämisessä sekä työskenneltäessä monenvälisten organisaatioiden kanssa ja kahdenvälisesti kolmansien maiden kanssa, sillä voi olla suunnaton vaikutus kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävään prosessiin globaalilla tasolla. Raportoinnin vapaaehtoisuus saattaa kuitenkin heikentää toimintaohjelman 2030 johdonmukaista, tuloksekasta ja mitattavissa olevaa toteuttamista. ETSK kehottaa EU:ta pitämään toimintaohjelman 2030 toteuttamista velvollisuutena ja mahdollisuutena muokata EU:n tulevia toimintapolitiikkoja ja ohjelmia. ETSK toteaa lisäksi, että EU:n tulisi ottaa toimintaohjelma 2030 hyväksyen vastaan, koska se tarjoaa uuden tulevaisuuteen tähtäävän sanoman, jonka myötä EU:sta muokataan kestävän kehityksen unioni ja joka näin ollen avaa EU:n kansalaisille ja muulle maailmalle uuden näkymän inhimillisestä, osallistavasta kehityksestä.

1.2

Toimintaohjelmassa 2030 kuvastuvat kokonaisuudessaan EU:n arvot: hyvinvointi kaikkien ulottuville, ihmisoikeudet, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, köyhyyden torjuminen, demokraattinen hallintotapa, sosiaalinen markkinatalous ja ympäristönsuojelu. Niinpä EU:n odotetaan näyttelevän johtavaa roolia toimintaohjelman 2030 toteuttamisessa ja myötävaikuttavan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen globaalilla tasolla. Siten EU tunnustetaan johtavaksi toimijaksi edistettäessä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista ja kestävää kehitystä sekä ihmisoikeuksien kunnioittamista, naisten ja miesten tasa-arvoa, syrjimättömyyttä ja heikossa asemassa olevien ryhmien tukemista. EU:n toimintapolitiikoissa ja ohjelmissa tulisi kaikenkattavana tavoitteena olla köyhyyden kitkeminen. Lisäksi ilmasto-oikeudenmukaisuuden ja ”oikeudenmukaisen siirtymän” periaatteet tulisi valtavirtaistaa ja integroida täysimääräisesti ja tosiasiallisesti EU:n yleiseen strategiaan toimintaohjelman 2030 toteuttamiseksi.

1.3

ETSK toteaa, että EU pystyy täyttämään kestävää kehitystä koskevat velvoitteensa globaalilla tasolla ja niin ollen painokkaasti ja vaikuttavasti edistämään toimintaohjelman 2030 toteuttamista ainoastaan siinä tapauksessa, että se tekee välttämättömät muutokset mukauttaakseen toimintapolitiikkansa ja ohjelmansa kestävän kehityksen tavoitteiden kolmen pilarin mukaisiksi tasapainoisesti ja osallistavasti. EU:lla ja jäsenvaltioilla on moraalinen ja poliittinen velvollisuus sekä EU:n kansalaisia että muuta maailmaa kohtaan paneutua toimintaohjelman 2030 toteuttamiseen poliittisesti yhtenäisellä ja koordinoidulla tavalla. EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on kiireellisesti sovittava etenemismallista korkeimmalla poliittisella tasolla laatimalla komission, neuvoston ja parlamentin keskeinen toimielintenvälinen sopimus, jotta luodaan vankka pohja tulevalle poliittiselle toiminnalle (1). Tämän kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista koskevan sopimuksen tulisi olla pohjana kaikenkattavalle strategialle toimintaohjelman 2030 valtavirtaistamiseksi tähtäimenä tehdä EU:sta kestävän kehityksen unioni.

1.4

Aiemman lausuntonsa (2) tapaan ETSK kehottaa perustamaan kestävän kehityksen kansalaisyhteiskuntafoorumin edistämään ja seuraamaan toimintaohjelman 2030 toteuttamista, jotta varmistetaan EU:n sisäisten ja ulkoisten toimintapolitiikkojen ja ohjelmien johdonmukaisuus. Tällä foorumilla kaikkien osapuolten – neuvosto, komissio, parlamentti ja kansalaisyhteiskunta mukaan luettuina – tulisi osallistua täysimääräisesti keskeisinä toimijoina, jotta foorumin toiminta käy EU:n kansalaisille läpinäkyväksi ja vastuuntuntoiseksi. ETSK on käytettävissä sujuvoittamaan tätä prosessia.

1.5

EU:n itsensä tulisi esittää ennakoivasti määräaikainen vapaaehtoinen selonteko sisäisistä ja ulkoisista toimintapolitiikoistaan ja ohjelmistaan YK:n perustamalle kestävän kehityksen korkean tason poliittiselle foorumille vuodesta 2017 alkaen. EU:sta tulee ensimmäinen alueellinen organisaatio, joka menettelee siten. Tämän lisäksi EU:n tulisi laatia vuosittain aihekohtaisia raportteja yhdenmukaisesti kestävän kehityksen korkean tason poliittisen foorumin vuotuisten aihekohtaisten arviointien kanssa. Kansalaisyhteiskunnan tulisi voida osallistua täysimääräisesti tähän raportointiprosessiin kestävän kehityksen eurooppalaisen foorumin välityksellä. ETSK on käytettävissä sujuvoittamaan tätä prosessia (3).

1.6

EU:lla on velvollisuus noudattaa tinkimättömästi kansainvälisiä sopimuksia ja EU:n perussopimuksia ja muita sopimuksia, jotka suojaavat ympäristöä, ihmisoikeuksia ja taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia. Näin ollen toimintaohjelman 2030 toteuttamiseen, seurantaan ja uudelleenarviointiin sovellettavan EU:n lähestymistavan tulee perustua kansainväliseen ja EU:n lainsäädäntöön. Toimintaohjelman 2030 vapaaehtoinen luonne ei saisi vähentää vastuuta valtavirtaistaa ja integroida EU:n velvoite kansainvälistä ja unionin oikeutta kohtaan täysimääräisesti ja tuloksekkaasti EU:n kaikenkattavaan strategiaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi. EU:n kansainvälisten velvoitteiden tulisi koskea kaikkia EU:n toimintapolitiikkoja ja ohjelmia.

1.7

Euroopan komission on syytä käsitellä sitä, millä tavoin EU:n ulkoisen toiminnan välineissä otetaan huomioon toimintaohjelma 2030. Ulkopolitiikan kartoitus on ensi askel, mutta se ei riitä vaan sitä on täydennettävä yksityiskohtaisella ja kattavalla kuiluanalyysilla ja arvioinnilla, jotta havaitaan todelliset puutteet nykyisten ja tulevien ulkosuhdepolitiikkojen ja -ohjelmien välillä. Viimeksi mainittuihin tulisi täysimääräisesti sisällyttää, valtavirtaistaa ja integroida tasapainoisesti ja oikeudenmukaisesti toimintaohjelman 2030 talous-, sosiaali- ja ympäristöpilarit. Niinpä ETSK kehottaa komissiota ryhtymään nimenomaisiin toimiin ottaakseen nämä näkökohdat huomioon valmisteilla olevassa tiedonannossaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta.

1.8

On tärkeää, että Euroopan komissio integroi ja valtavirtaistaa kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 täysimääräisesti Euroopan unionin ulkosuhdetoimiin. EU on merkittävä toimija maailmannäyttämöllä, ja se on vuorovaikutuksessa muiden osapuolten (julkisten, hallitustenvälisten, yksityisten ja valtiovallasta riippumattomien tahojen) kanssa ulkoisen toimintansa ja välineidensä kautta. Niinpä Euroopan komission tulisi käyttää kokonaisuudessaan hyödykseen sellaisia keskeisiä aloja kuin kauppa- ja kehityspolitiikka, naapuruuspolitiikka, ympäristöpolitiikka ja ilmastotoimet, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, yhteisö- ja yhteisvastuutalous, ihmisoikeuksien edistäminen, humanitaarinen apu, katastrofiriskin vähentäminen ja teknologiansiirto viedäkseen aloitteellisesti toimintaohjelman 2030 toteuttamista eteenpäin. Euroopan komission tulee integroida kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030 täysimääräisesti ja hyödyntää sitä kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa. ETSK pahoitteleekin, ettei tätä ole sisällytetty EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittiseen globaalistrategiaan riittävässä määrin (4). Euroopan komission tulisi sisällyttää pitkään odotettuun ja tuntuvasti viivästyneeseen toimintaohjelma 2030 -aiheiseen tiedonantoonsa vakavasti otettava ohjelma luodakseen toimintapoliittista johdonmukaisuutta ja koordinaatiota ulkoisiin toimiinsa ja ohjelmiinsa, jotta noudatetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaista toimintamallia, joka valtavirtaistetaan kaikkeen ulkopolitiikkaan.

1.9

Euroopan komission ja nimenomaisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tulisi luoda toimivat mekanismit koordinoidakseen virallista kehitysapua ja Addis Abeban toimintaohjelmaa johdonmukaisesti, jotta varmistetaan, että virallinen kehitysapu kohdistetaan sellaisiin kumppanuuksiin ja erityisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, jotka on suunniteltu toimintaohjelman 2030 kolmen pilarin mukaisesti, ottaen täysimääräisesti huomioon sellaiset periaatteet kuin köyhyyden kitkeminen, ”kukaan ei jää kehityksestä jälkeen” (no one is left behind), ilmasto-oikeudenmukaisuus, oikeudenmukainen siirtymä, osallistava kasvu ja kehitys, uudenaikaistamisen, infrastruktuurin kehittämisen ja kestävyysperiaatteiden mukaisen yritystoiminnan edistäminen, eriarvoisuuden torjunta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen takaaminen.

1.10

ETSK suosittaa, että Euroopan komissio hyödyntää ehdollisuuteen perustuvaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen toimintamallia valtavirtaistettaessa toimintaohjelmaa 2030 ulkoisen toiminnan välineisiin, ja sen vuoksi tulisi soveltaa samankaltaista toimintaohjelmaan 2030 perustuvaa ehdollisuutta kaikkiin toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin, jotka liittyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin.

1.11

Kolmansissa maissa olevien EU:n edustustojen tulisi suorittaa kyselytutkimuksia mitatakseen suuren yleisön valveutuneisuutta ja ymmärtämystä kestävän kehityksen tavoitteiden suhteen. Euroopan komission tulisi organisoida ja toteuttaa valveuttamistoimia ja -kampanjoita, jotta kestävän kehityksen toimintaohjelmasta 2030 tulee EU:n toimintaohjelma. Euroopan komission tulisi suorittaa säännöllisiä Eurobarometri-kyselytutkimuksia mitatakseen EU:n kansalaisten valveutuneisuutta ja ymmärtämystä kestävän kehityksen tavoitteisiin nähden. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on tässä prosessissa elintärkeä rooli.

1.12

ETSK kehottaa Euroopan komissiota julkaisemaan vuosittain selvityksen ulkosuhde- ja rahastotoimien toteuttamisesta toimintaohjelman 2030 suhteen. Sen tulisi olla osa kaavailtuja EU:n vuotuisia selvityksiä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Euroopan komission tulisi lisäksi laatia ja sisällyttää kaikkiin ulkosuhdepolitiikkoihinsa ja -ohjelmiinsa joukko toimintaohjelmaa 2030 koskevia indikaattoreita ja vertailuarvoja helpottaakseen arviointia ja raportointia siitä, miten tuloksekkaasti EU:n ulkoisilla välineillä kanavoidaan varoja kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviin hankkeisiin ja ohjelmiin ja erityisesti miten toimintaohjelman 2030 talous-, sosiaali- ja ympäristöpilarit on nivottu EU:n ulkoisen toiminnan välineiden soveltamiseen.

1.13

Euroopan komission tulisi suosia monisidosryhmäjohtoista hallintomallia ulkosuhdepolitiikoissaan ja -ohjelmissaan ja tehdä kolmansien maiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioista aitoja kumppanitahoja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Läpinäkyvyyden, tilivelvollisuuden ja kumppanuuden tulisi olla kantavina periaatteina tässä uudessa konsultoinnin ja osallistavan päätöksenteon mallissa. Toimintaohjelman 2030 demokraattinen toteuttaminen edellyttää kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden täysimääräistä osallistamista kaikissa vaiheissa, seuranta ja uudelleentarkastelu mukaan luettuina.

1.14

ETSK kehottaa Euroopan komissiota valtavirtaistamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksien kehittämisen rahoitusvälineisiinsä ja ulkosuhdepolitiikkoihinsa ja -ohjelmiinsa. Komission tulisi laatia erityinen ohjelma ja varata nimenomainen budjettikohta kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksien kehittämistä varten, jotta nämä kykenevät osallistumaan tähän prosessiin täysipainoisesti. Nykyiset valmiuksien kehittämistä varten tarkoitetut ohjelmat on avattava yksiselitteisemmin kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, jotka toimivat sillanrakentajina paikallisen todellisuuden ja hallinnollisten näkökohtien välillä (5).

1.15

Koska ETSK:lla on vuorovaikutusta monenlaisten kumppanitahojen kanssa eri puolilla maailmaa, se on valmis sujuvoittamaan kaikkien (lähinnä kansalaisyhteiskunnasta peräisin olevien) kumppanitahojen tosiasiallista ja vakavasti otettavaa osallistumista kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen ja seurantaan. Niinpä se pyrkii edistämään kansalaisyhteiskunnan osallistumista valtiollisella tasolla.

2.   Johdanto

2.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että maailman johtohenkilöt hyväksyivät 25. syyskuuta 2015 sitoumuksensa kestävän kehityksen toimintaohjelmaan 2030 otsikolla ”Transforming our world: The 2030 Agenda for Sustainable Development”. Siinä vahvistetaan sarja tavoitteita, joiden tarkoituksena on köyhyyden poistaminen, planeettamme suojeleminen ja vaurauden tuottaminen kaikille. Kukin tavoite käsittää erityisiä alatavoitteita, jotka on määrä saavuttaa seuraavien 15 vuoden kuluessa. Toimintaohjelman 2030 avulla on sen vuoksi määrä edistää ja solmia vahvoja ja osallistavia kumppanuuksia kaikkien sidosryhmien kesken ja niin ollen antaa voimakas tuki uuden hallinnointimallin toteuttamiselle globaalilla tasolla.

2.2

Toimintaohjelmalle 2030 on ominaista sen yleismaailmallinen, jakamaton ja yhdennetty tarkastelutapa talous-, sosiaali- ja ympäristöpilareihin nähden, eli siinä onnistutaan ainutlaatuisella tavalla tasapainottamaan kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta keskenään. Tämän vuoksi toimintaohjelma 2030 on historiallinen mahdollisuus tavassa toimia maailmanlaajuisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen eriarvoisuuden suhteen.

2.3

Kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030 on agenda ihmisten, planeetan ja hyvinvoinnin puolesta. Siinä asetetaan 17 kestävän kehityksen tavoitetta ja 169 alatavoitetta, joista jokaisessa paneudutaan kestävän kehityksen taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen, jotta kyettäisiin tuottamaan kaikille vaurautta, hyödyntämään vuosituhattavoitteiden saavutuksia, käsittelemään vuosituhattavoitteisiin liittyviä puutteita ja heikkouksia ja tarjoamaan maailmalle sellainen uusi visio kestävästä kehityksestä ja osallistavasta kasvusta, joka hyödyttää kaikkia väestöryhmiä. Toimintaohjelman 2030 myötä pyritään myös suojelemaan, edistämään ja toteuttamaan ihmisoikeuksia ja yhtäläisiä oikeuksia kaikille sekä kiinnittämään enenevästi huomiota naisten ja miesten tasa-arvoon (tavoite nro 5).

2.4

ETSK kannattaa ja tukee varauksetta periaatetta ”kukaan ei jää kehityksestä jälkeen”, joka koskee kaikkia kestävän kehityksen tavoitteita ja joka niin ollen tulisi valtavirtaistaa perinpohjaisesti kehitettäessä kumppanuuksia, toimintapolitiikkoja ja toimenpiteitä toimintaohjelman 2030 toteuttamista ja seurantaa ajatellen.

2.5

Toimintaohjelman 2030 myötä perustettiin YK:n piiriin ylätason hallinnointitaho nimeltään korkean tason poliittinen foorumi, monisidosryhmäinen foorumirakenne, jonka tehtäviin kuuluu järjestelmällisten arviointien tekeminen toimintaohjelman 2030 toteuttamisesta ja sen seuranta. Korkean tason poliittinen foorumi kokoontui ensimmäistä kertaa toimintaohjelman 2030 allekirjoittamisen jälkeen vuoden 2016 heinäkuussa, ja 22 valtiota, joukossa neljä EU:n jäsenvaltiota, jätti lajissaan ensimmäiset vapaaehtoiset kansalliset selvitykset, joissa tehdään selkoa kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 toteuttamistyöstä kyseisissä maissa (valtiot olivat Ranska, Saksa, Suomi ja Viro sekä Egypti, Filippiinit, Georgia, Kiina, Kolumbia, Korean tasavalta, Madagaskar, Marokko, Meksiko, Montenegro, Norja, Samoa, Sierra Leone, Sveitsi, Togo, Turkki, Uganda ja Venezuela)

2.6

Toimintaohjelmaa 2030 toteutettaessa tulisi kohdentaa enemmän huomiota toimenpiteisiin, toimintapolitiikkoihin, ohjelmiin ja monisidosryhmäisten, läpinäkyvien ja osallistavien kumppanuuksien muokkaamiseen taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen eriarvoisuuden kitkemiseksi maailmasta lähtökohtana yleismaailmallisuuden, jakamattomuuden, läpinäkyvyyden, tilivelvollisuuden ja ihmisoikeuksien periaatteet.

2.7

Toimintaohjelman 2030 yleismaailmallisuus ja jakamattomuus koskee niin kehitysmaita kuin kehittyneitä maita, ja sen toteuttaminen edellyttää kaikilta osapuolilta perinpohjaista taloudellista, sosiaalista ja ekologista muutosta. Koska EU:n odotetaan olevan tienraivaaja ja siten esikuva muille toimintaohjelmaa 2030 toteutettaessa, EU:n ja jäsenvaltioiden tulisi suunnata kaikki toimintapolitiikat ja ohjelmat tarkoituksena saavuttaa tavoitteeksi asetettu köyhyyden ja eriarvoisuuden torjunta, planeettamme suojeleminen ja osallistavan talouskasvun luominen tasapainoisesti ja johdonmukaisesti, hyödyttäen kaikkia väestöryhmiä yhdenvertaisesti, ja kestävän kehityksen tavoitteiden kolmen pilarin integrointi ja valtavirtaistaminen.

2.8

EU:n toimielinten pitää käynnistää korkealla tasolla menettelyjä, jotka johtavat korkean tason poliittisiin päätöksiin, joilla EU:sta tehdään kestävän kehityksen unioni. Siksi on olennaisen tärkeää laatia kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi kaikenkattava strategia, jonka turvin edistetään, toteutetaan ja valtavirtaistetaan EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien johdonmukaisuutta ja koordinaatiota tasapainoisesti ja ottaen toimintaohjelman 2030 kolme pilaria tasapuolisesti huomioon.

3.   EU:sta toimintaohjelman 2030 toteuttamisen maailmanlaajuinen johtaja

3.1

Toimintaohjelman 2030 suurimpana haasteena on kaikenlaisen köyhyyden kitkeminen, äärimmäinen köyhyys mukaan luettuna. Tämä on myös yleisenä periaatteena ja arvona kirjattu EU:n perussopimuksiin, ja se on ennakkoedellytys kestävän kehityksen saavuttamiselle (tavoite nro 1). EU on vahvasti läsnä koko maapallon mitassa, ja niinpä siitä on käytännössä tullut yksi keskeisistä toimijoista, jolla on tuntuva vaikutus talouskasvuun ja kehityspolitiikkaan kaikkialla maailmassa. Sillä onkin ainutlaatuinen mahdollisuus suunnata ulkosuhdepolitiikkansa ja -ohjelmansa toimintaohjelman 2030 toteuttamiseen globaalilla tasolla varmistamalla, että toimintaohjelman 2030 kolme pilaria integroidaan tasapainoisesti kaikkiin EU:n ulkoisen toiminnan välineisiin. Toimintaohjelman 2030 yleismaailmallinen ja jakamaton luonne huomioon ottaen EU:n tulisi olla valmistautunut joutumaan tinkimättömän tarkkailun kohteeksi ennen kaikkea sen suhteen, miten hyvin se selviytyy tästä haasteesta.

3.2

EU:n tulisi pyrkiä löytämään mekanismeja, joilla jakaa ilmastonmuutoksesta johtuvia rasitteita ja hyötyjä, koska sillä on vaikutusta ihmisoikeuksiin, köyhyyteen ja yhdenvertaisuuteen. Yksi näistä mekanismeista on ”ilmasto-oikeudenmukaisuus”, termi, jota käytetään ilmaisemaan, että maapallon lämpötilan kohoaminen on eettinen ja poliittinen kysymys pikemmin kuin pelkästään ekologinen tai fyysinen kysymys. Tämä tapahtuu kytkemällä ilmastonmuutoksen vaikutukset oikeudenmukaisuuskäsitteisiin, eritoten ympäristöoikeudenmukaisuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, ja tutkimalla sellaisia kysymyksiä kuin yhdenvertaisuus, ihmisoikeudet, kollektiiviset oikeudet ja historialliset vastuut ilmastonmuutoksesta. Yksi ilmasto-oikeudenmukaisuuden perusnäkemyksistä on se, että ne, jotka ovat vähiten vastuussa ilmastonmuutoksesta, joutuvat kärsimään siitä eniten.

3.3

Aivan yhtä tärkeää on valtavirtaistaa ja integroida EU:n ulkoisiin ja sisäisiin toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin ”oikeudenmukaisen siirtymän” käsite, jonka avulla osaltaan suojellaan kansalaisten ja työntekijöiden oikeuksia (esim. ihmisarvoinen työ) ja samalla nykyaikaistetaan kansantalouksia ja tehdään elinkeinoelämän tahoista ympäristöystävällisiä ja sosiaalisesti vastuuntuntoisia soveltamalla ulkoisia EU:n välineitä.

3.4

Toimintaohjelman 2030 talous-, sosiaali- ja ympäristöpilarien oikeudenmukaiseen toteuttamiseen EU:n ulkoisen toiminnan keinoin tulisi kuulua strategioita, joilla edistetään vähähiilistä kierto- ja yhteistyötaloutta, kestävyysmallin mukaista elintarvikkeiden tuotantoa ja kulutusta, investoimista innovointiin ja infrastruktuurin pitkäkestoiseen modernisointiin ja kannustetaan kestävyysperiaatteiden mukaiseen yritystoimintaan (6).

3.5

Toimintaohjelman 2030 perustana on vapaaehtoisuuden periaate ja toimintamalli, mikä voi haitata sen täysimittaista ja vitkastelematonta toteuttamista. EU:n tulisi kuitenkin tehdä toimintaohjelman 2030 toteuttamisesta pakollinen prosessi sekä sisäisesti että ulkoisesti. Sen 17 tavoitetta käyvät täysin yksiin EU:n perussopimuksiin kirjattujen periaatteiden ja arvojen kanssa, ja sen vuoksi ne pitää valtavirtaistaa ja toteuttaa EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien avulla. EU:n ulkoiset toimet pitäisi ankkuroida näihin periaatteisiin ja arvoihin.

3.6

Toimintaohjelman 2030 täysimittainen toteuttaminen EU:ssa edellyttää EU:n toimielimiltä ja jäsenvaltioilta aitoa sitoutumista korkeimmalla poliittisella tasolla, jotta kestävän kehityksen tavoitteet kyetään valtavirtaistamaan, integroimaan ja sisällyttämään tuloksekkaasti ja ripeästi kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin.

3.7

Toimintaohjelman 2030 yleismaailmallinen luonne ja eri puolilla maailmaa olevien maiden tekemät sitoumukset, niiden taloudellisesta ja sosiaalisesta kehitystasosta ja elintasosta riippumatta, merkitsevät EU:lle todella merkittävää haastetta osoittaa johtajuutta ja ohjata asteittain etenevää toimintaohjelman 2030 toteuttamista globaalilla tasolla. Tähän päästäkseen ja saavuttaakseen toimintaohjelmalle 2030 mahdollisuuksia luovan aseman EU:n täytyy kuitenkin tehdä tarvittavat päätökset ja toteuttaa välttämättömät muutokset toimintapolitiikkoihinsa ja ohjelmiinsa.

3.8

Todettakoon, että nyt kun toimintaohjelman 2030 hyväksymisestä on kulunut vuosi, Euroopan komissio suhtautuu toimintaohjelman toteuttamiseen erittäin epäjohdonmukaisesti ja koordinoimattomasti. Korkean tason poliittinen foorumi kokoontui ensimmäisen kerran vuoden 2016 heinäkuussa YK:ssa, ja siellä neljä jäsenvaltiota (Ranska, Saksa, Suomi ja Viro) esitti vapaaehtoiset selvityksensä. ETSK pahoittelee, että Euroopan komissio ei esitellyt johdonmukaista ja koordinoitua strategiaa korkean tason poliittisen foorumin ensimmäisessä kokouksessa avittaakseen koordinoinnin parantamista ja yhteisvaikutusten aikaansaamista sekä EU:n jäsenvaltioiden kesken että jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välillä.

3.9

Tämä koordinoinnin puute kuvastuu myös niin ulko- ja turvallisuuspoliittista globaalistrategiaa kuin kehityspolitiikkaa koskevaa uutta eurooppalaista konsensusta käsittelevistä konsultaatioasiakirjoista, mikä kertoo toimintaohjelman 2030 vähäisestä integroinnista ja valtavirtaistamisesta. Vuoden 2016 alussa Euroopan komissio käynnisti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan kuulemismenettelyn viittaamatta ollenkaan toimintaohjelmaan 2030 eikä varsinkaan sen sosiaalipilariin. Todettakoon, että ETSK laatii parhaillaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista lausuntoa, jossa ilmaistaan komitean näkemykset. ETSK tähdentää voimakkaasti, että kestävän kehityksen toimintaohjelmaa 2030 ei voi eikä saa toteuttaa EU:ssa siilomaisesti.

3.10

EU ja jäsenvaltiot antavat kehitysapua osapuilleen 150 maalle. Ne ovat suurimmat virallisen kehitysavun antajat, ja niillä on yli 50 prosentin osuus virallisen kehitysavun vuotuisesta kokonaismäärästä maailmassa. Alustavien lukujen mukaan EU:n antaman virallisen kehitysavun kokonaismäärä (EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot) kohosi 68 miljardiin euroon vuonna 2015 – eli kasvoi jo kolmantena vuonna peräkkäin ja lisääntyi 15 prosenttia vuodesta 2014 yltäen kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle. ETSK kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita lisäämään virallisen kehitysavun kokonaismäärää: vuonna 2015 se oli 0,47 prosenttia EU:n bruttokansantulosta (BKTL), ja se pitää viedä tavoitearvoon, joka on 0,7 prosenttia.

3.11

Eurobarometri-kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että lähes yhdeksän kymmenestä EU:n kansalaisesta kannattaa kehitysavun antamista (89 % – neljän prosenttiyksikön kasvu vuodesta 2014). Yli puolet vastaajista katsoo, että EU:n tulisi antaa lupaamansa määrä apua (7). Unionin kansalaiset odottavat EU:n lunastavan sitoumuksensa kestävän kehityksen tavoitteiden suhteen, tarjoavan uuden vision kestävyysajattelun mukaisesta Euroopasta ja täyttävän toteuttamista koskevat velvoitteensa.

3.12

Euroopan komission tulisi arvioida kolmansiin maihin kohdennetut toimintapolitiikat ja ohjelmat uudelleen varmistaakseen, että ne ovat yhteensopivat toimintaohjelman 2030 kanssa. Euroopan komission tekemää kartoitusta olisi täydennettävä kokonaisvaltaisella ja seikkaperäisellä kuiluanalyysillä, jotta havaitaan puutteet ja epäjohdonmukaisuudet kolmansiin maihin suunnattujen EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien ja kestävän kehityksen tavoitteiden välillä.

3.13

Heikossa asemassa olevien ihmisten tilanteesta maailmassa ei ole luotettavaa ja eriytettyä tietoa. Siksi Euroopan komission tulisi tukea virastojen ja asiantuntijatahojen välisen kestävän kehityksen tavoitteita koskevia indikaattoreita käsittelevän ryhmän työtä. Eurostatin on parannettava valmiuksiaan mitata toimintaohjelman 2030 vaikutuksia heikossa asemassa oleviin ryhmiin EU:n sisällä. ETSK kehottaa julkaisemaan vuosittain kertomuksen toimenpiteiden ja rahoitustoimien toteuttamisesta toimintaohjelman 2030 suhteen. Tämän tulisi olla osa suunniteltuja Eurostatin raportteja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta EU:n kannalta.

3.14

EU:n toimielinten tulisi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin kyetäkseen vastaamaan haasteeseen periaatteen ”kukaan ei jää kehityksestä jälkeen” toteuttamisesta käytännössä ja sen integroimisesta täysimääräisesti toimintapolitiikkoihinsa ja ohjelmiinsa. Jotta tähän päästään, tarvitaan merkittävä määrä eriteltyä, luotettavaa ja helposti käytettävissä olevaa tietoa.

3.15

Euroopan komission tulisi aina osallistaa ja konsultoida kansalaisyhteiskuntaa suorittaessaan kokonaisvaltaista uudelleenarviointia tai laatiessaan menettelyjä toimintaohjelman 2030 toteutumisen seurantaa varten. ETSK katsoo kuitenkin, että Euroopan komission tulisi valtavirtaistaa kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämistä koskevat toimenpiteet kaikkiin toimintapolitiikkoihinsa ja ohjelmiinsa ja tehdä siten kansalaisyhteiskunnasta todellinen kumppanitaho toteutettaessa kestävän kehityksen tavoitteita järjestämällä rahoitusta kansainvälistä yhteistyötä varten EU:hun sijoittautuneille ja muiden alueiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioille. Tässä tarkoituksessa ETSK kehottaa Euroopan komissiota tukemaan kestävän kehityksen eurooppalaisen foorumin perustamista, kuten suositetaan ETSK:n lausunnossa aiheesta ”Kestävää kehitystä edistävä eurooppalainen kansalaisyhteiskuntafoorumi” (8).

3.16

EU:n toimielinten tulisi perustaa toimielintenvälinen koordinointimekanismi valtavirtaistaakseen ja integroidakseen toimintaohjelman 2030 tavoitteet ja alatavoitteet tuloksekkaasti, ripeästi ja johdonmukaisesti kaikkiin EU:n ulkosuhdepolitiikkoihin ja -ohjelmiin. EU:n kokonaisvaltainen toiminta kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi globaalilla tasolla edellyttää strategista suunnittelua EU:n ulkosuhdepolitiikkojen ja -ohjelmien tulevaisuutta ajatellen. Sen vuoksi ETSK kehottaakin

3.16.1

Euroopan komissiota esittämään tulevassa toimintaohjelmaa 2030 käsittelevässä tiedonannossaan vakavasti otettavan ohjelman toimintapoliittisen johdonmukaisuuden ja koordinaation aikaansaamiseksi ulkoisissa toimissaan ja ohjelmissaan. Tiedonanto, josta puuttuu sisällökäs suunnitelma EU:n ulkosuhdepolitiikkojen muuttamisesta 2030-hakuisiksi toimintapolitiikoiksi, pettää ihmisten odotukset kautta maailman. Tämän suunnitelman tulisi olla osa kaikenkattavaa EU:n strategiaa, joka käsittää tarvittavat toimenpiteet ja aikaansaa välttämättömät muutokset toimintaohjelman 2030 toteuttamiseksi johdonmukaisesti EU:n toimintapolitiikoissa ja ohjelmissa globaalilla tasolla. Monisidosryhmäisen hallinnointimallin tulisi olla kaikenkattavan strategian peruselementti, jolla varmistetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden täysimittainen osallistuminen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen (9);

3.16.2

Euroopan komissiota varmistamaan, että EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia tarjoaa unionille laajemmat mekanismit kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 toteuttamiseen sellaisilla aloilla kuin kauppa, kehitys, demokratia, ihmisoikeudet, humanitaarinen apu, katastrofiriskin vähentäminen, teknologiansiirto ja ilmastotoimet;

3.16.3

Euroopan komissiota varmistamaan, että ehdotuksessa kehityspolitiikkaa koskevasta tulevasta eurooppalaisesta konsensuksesta saadaan aikaan tosiasiallinen koordinointi kolmansille maille apua antavien EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden välille. Tämän koordinoinnin tulisi pitää sisällään resurssien kokoamisen yhteen. Konsensukseen tulisi kuulua tehokas kahdenvälinen koordinointi EU:n ja jäsenvaltioiden välillä näiden kansallisten prioriteettien, EU:n kanssa solmimien kumppanuuksien ja muiden julkisten ja yksityisten avunantajatahojen osallistamisen suhteen. Tällä odotetaan olevan kerrannaisvaikutuksia toimintaohjelman 2030 toteuttamista ajatellen, ja se tulee supistamaan avun hajanaisuuden ja päällekkäisyyden nykyisiä kielteisiä vaikutuksia;

3.16.4

Euroopan komissiota tekemään yhteisö- ja yhteisvastuutaloutta tunnetuksi ulkosuhdepolitiikkojensa ja ohjelmiensa avulla. ETSK katsoo, että yhteisö- ja yhteisvastuutalous on täysin sopusoinnussa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kanssa, ja sen vuoksi tämä talouden lohko voi olla olennainen tekijä toimintaohjelman 2030 talous-, sosiaali- ja ympäristöpilarien toteuttamisessa;

3.16.5

Euroopan komissiota selkeyttämään ja täsmentämään, mitä välineitä on määrä käyttää toimintaohjelman 2030 toteuttamiseen, sekä pyrkimään aikaansaamaan voimakkaita synergiavaikutuksia Addis Abeban toimintaohjelman ja kehitysrahoitusfoorumin kanssa.

3.17

Toimintaohjelman 2030 uusi holistinen lähestymistapa, kolmen toisiinsa kytketyn pilarin yleismaailmallinen ja jakamaton luonne, antaa osviittaa kokonaisvaltaisemmasta inhimillisen kehityksen mallista, ja siksi toimintaohjelman 2030 toteuttamisen tuloksia ei voi mitata perinteisin keinoin, käyttäen yksinomaan BKT:tä talouskasvun ja osallistavan kehityksen mittarina.

3.18

Euroopan unionin tulisi laatia ja toteuttaa erityisiä toimintapolitiikkoja ja ohjelmia, joiden tavoitteena on toimintaohjelman 2030 toteuttaminen täysimääräisesti, nimenomaisena painopisteenä edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia, ympäristöpolitiikkaa, oikeusvaltioperiaatetta sekä osallistavaa kasvua siten, pystytään aidosti parantamaan heikossa asemassa olevien ryhmien elinoloja. Näiden tulisi olla EU:n ulkoisten toimien, toimintapolitiikkojen ja ohjelmien peruselementtejä painottaen toimintaohjelman 2030 kolmen pilarin toteuttamisen edistämistä.

3.19

EU:n ulkosuhdehallinnon tulisi laatia ja toteuttaa johdonmukainen suunnitelma, johon kuuluu mitattavissa olevia toimenpiteitä ja aloitteita. Tavoite tulisi asettaa siihen, että omaksuessaan johtavan roolin toimintaohjelman 2030 valtavirtaistamisessa johdonmukaisesti toimenpiteisiinsä, toimintapolitiikkoihinsa ja ohjelmiinsa EU:n kerää muun maailman huomion toimijana, joka raivaa tietä toimintaohjelman 2030 tasapainoiselle ja oikeudenmukaiselle toteuttamiselle.

3.20

Euroopan komission tulisi vahvistaa kestävän kehityksen 17 tavoitteen mukaisesti toimintaohjelman 2030 määrittämä ehdollisuus, joka tulisi sisällyttää kaikkiin EU:n ulkoisten toimiensa nojalla rahoittamiin toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin. Näiden ohjelmien edunsaajien tulisi olla vastuussa siitä, että nämä täyttävät ehdollisuuden vaatimukset ohjelmia toteuttaessaan. On selviää, että toimintaohjelman 2030 määrittämää ehdollisuutta on sovellettava samalla tavoin ja täysimittaisesti kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin. Ehdollisuusperiaate on jo sisällytetty EU:n rakenne- ja investointirahastojen säädöskehykseen (10).

3.21

On laajalti hyväksytty käsitys, että toimintaohjelma 2030 merkitsee kehityspoliittisen toimintamallin radikaalia muutosta, ja tämän tulisi kuvastua EU:n kehitysyhteistyöohjelmista kaikilta osin. Näin ollen toimintaohjelman 2030 käsittämät 17 tavoitetta olisi valtavirtaistettava, integroitava ja sisällytettävä täysimääräisesti EU:n kehitysyhteistyötavoitteisiin. EU:n tulisi myös ottaa huomioon kansainväliset sopimukset, mukaan luettuina ympäristö- ja ihmisoikeussopimukset, ja noudattaa niitä varauksetta kehittäessään ja toteuttaessaan ulkoisia toimiaan (11).

3.22

Euroopan komission tulisi sisällyttää ulkosuhdepolitiikkoihinsa ja -ohjelmiinsa mittareita, joilla peilataan kansalaisten käsityksiä ja havaintoja toimintaohjelman 2030 toteuttamisen vaikutuksista. Sen vuoksi Euroopan komission tulisi suorittaa Eurobarometri-kyselytutkimus EU:n jäsenvaltioissa ja asiaankuuluvia kyselyjä kumppanimaissa. Todettakoon ja korostettakoon, että Eurobarometri-kyselyn tulosten mukaan vain yksi kolmasosa eurooppalaisista on kuullut tai lukenut kestävän kehityksen tavoitteista (36 %).

4.   Asianmukainen rooli kansalaisyhteiskunnan organisaatioille toimintaohjelman 2030 toteuttamistyössä kaikkialla maailmassa

4.1

Kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030 edellyttää, että maailmassa siirrytään kohti monisidosryhmäistä hallintomallia, jossa kansalaisyhteiskunnalla on entistä merkittävämpi rooli. Tämä tarkoittaa uusia, aikaisempaa yhteistyöhakuisempia työtapoja, joissa keskeistä on osallistava päätöksenteko.

4.2

Toimintasuunnitelman 2030 vaatima neuvotteluprosessi on mobilisoinut ja houkuttanut puoleensa uusia toimijoita kansalaisyhteiskunnan piiristä, ja tätä kansalaisyhteiskunnan aktiivisuutta onkin hyödynnettävä, vahvistettava ja muodollistettava toteuttamisprosessin yhteydessä. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden hengeltään myönteiset ja tuloksekkaat kannanotot toimintaohjelmasta 2030 käytyjen neuvottelujen aikana ovat itse asiassa tehneet kansalaisyhteiskunnan roolista tämän toimintaohjelman toteuttamistyössä korvaamattoman tärkeän, eli kansalaisyhteiskunnasta on todellisuudessa tullut kumppanitaho tässä prosessissa.

4.3

Kansalaisyhteiskunnalla on oltava aivan keskeinen rooli toimintaohjelman 2030 toteuttamisessa globaalilla, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. On varmistettava, että kansalaisyhteiskunnalla on tuloksekas rooli valtakunnallisella tasolla EU:n jäsenvaltioissa ja kumppanimaissa. Jotta tästä osallistumisesta ja kumppanuudesta tulisi totta, ETSK kehottaa Euroopan komissiota valtavirtaistamaan, integroimaan ja sisällyttämään kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet toimintapolitiikkoihinsa ja ohjelmiinsa.

4.4

ETSK tiedostaa ne rajoitteet, esteet ja haitat, joita kansalaisyhteiskunnan organisaatiot joutuvat kohtaamaan monilla puolin maailmaa, ja sen, että tämä valitettava tilanne jarruttaa niiden tosiasiallista ja tuloksekasta osallistumista tähän prosessiin. Niinpä se kehottaa, että Euroopan komissio velvoittaa kumppanimaat edistämään kansalaisyhteiskunnan tosiasiallista osallistumista järjestelmällisen konsultaation keinoin ja kutsumalla osallistumaan toimintaohjelmaan 2030 kytkeytyvien hankkeiden ja ohjelmien suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan, varsinkin silloin kun niihin on saatu rahoitusta EU:lta. Jotta tähän päästään, kumppanimaissa olevien EU:n edustustojen tulisi seurata tätä tarkkaan ja raportoida asiasta Euroopan komissiolle ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle. Kumppanimaissa olevien YK:n edustustojen tulisi lisäksi järjestää kokouksia kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kuulemiseksi EU:n rahoitusohjelmista.

4.5

Kansalaisyhteiskunnan pitäisi kuitenkin pyrkiä aloitteellisesti sopeutumaan toimintaohjelman 2030 vaatimuksiin kyetäkseen tuloksekkaasti vaikuttamaan sen toteuttamiseen. On selviää, että toimintaohjelmassa 2030 odotetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioista muodostuvan todellinen sen toteuttamista eteenpäin vievä veturi, mikä tarkoittaa, että kansalaisyhteiskunnan tulisi mieltää tämä prosessi ajattelutavan muutokseksi organisaatio- ja toimintamallinsa suhteen. Tähän päästään ainoastaan siinä tapauksessa, että kansalaisyhteiskunta valmistautuu ja järjestäytyy tavalla, jonka ansiosta se pystyy osallistumaan päätöksentekoprosessiin täysimittaisesti. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tulisi olla edustavia, demokraattisia, avoimia ja vastuunalaisia.

4.6

Kun kestävän kehityksen foorumi aikanaan perustetaan EU:hun, se tarjoaa mallin foorumirakenteesta, joka on toistettavissa maailman muilla alueilla ja muissa maailman maissa paikallisiin olosuhteisiin sovittaen (12).

4.7

ETSK on valmis sujuvoittamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden asianmukaista osallistumista toimintaohjelman 2030 toteuttamiseen, seurantaan ja uudelleentarkasteluun globaalilla tasolla. ETSK pystyy olemaan siinä täysimääräisesti tukena hyödyntämällä laajaa verkostoaan. johon kuuluu yhteystahoja, kumppaneita ja sidosryhmiä monilla maailman alueilla. Se kehottaa lisäksi Euroopan komissiota integroimaan ja valtavirtaistamaan pysyvää ja vakavasti otettavaa tukea ulkosuhdepolitiikkoihinsa ja -ohjelmiinsa, jotta kolmansien maiden kansalaisyhteiskunnan organisaatiot saavat mahdollisuuden osallistua toimintaohjelman 2030 toteuttamisprosessiin täysivertaisina kumppaneina.

Bryssel 20. lokakuuta 2016.

Georges DASSIS

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja


(1)  Kuten suositetaan asiakokonaisuuteen NAT/693 kuuluvassa ETSK:n lausunnossa aiheesta ”Kestävä kehitys: EU:n sisä- ja ulkopolitiikkojen kartoitus”, esittelijä: Ioannis Vardakastanis, toinen esittelijä: Jarmila Dubravská (EUVL C 487, 28.12.2016, s. 41).

(2)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean valmisteleva lausunto aiheesta ”Kestävää kehitystä edistävä eurooppalainen kansalaisyhteiskuntafoorumi” (EUVL C 303, 19.8.2016, s. 73).

(3)  Ks. alaviite 1.

(4)  Ks. alaviite 1.

(5)  Ks. alaviite 1.

(6)  Ks. alaviite 1.

(7)  Special Eurobarometer 441: The European Year for Development – Citizens’ Views on Development, Cooperation and Aid (Erityiseurobarometri 441: Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi – EU:n kansalaisten näkemyksiä kehityksestä, yhteistyöstä ja avusta).

(8)  Ks. alaviite 2.

(9)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kestävää kehitystä edistävä eurooppalainen kansalaisyhteiskuntafoorumi”, esittelijä: Brenda King, kohta 1.4 (EUVL C 303, 19.8.2016, s. 73); ETSK:n lausunto aiheesta ”Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa 2020 -strategian arviointi”, esittelijä: Stefano Palmieri (EUVL C 12, 15.1.2015, s. 105).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(11)  Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus 21. joulukuuta 1965

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus 16. joulukuuta 1966

Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus 16. joulukuuta 1966

Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus 18. joulukuuta 1979

Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus 10. joulukuuta 1984

Yleissopimus lapsen oikeuksista 20. marraskuuta 1989

Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista 18. joulukuuta 1990

Kansainvälinen yleissopimus kaikkien ihmisten suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta 20. joulukuuta 2006

Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 13. joulukuuta 2006.

(12)  Ks. alaviite 2.


Top