—

siltä osin kuin komissio toteaa, että paljon energiaa käyttävien yritysten eduksi vuosina 2013 ja 2014 säädetyt alennukset lisämaksusta, jolla on tarkoitus rahoittaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tukeminen (EEG-lisämaksu), ovat SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea

—

toissijaisesti siltä osin kuin komissio toteaa, että mainitut alennukset ovat SEUT 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti myönnettyä valtiontukea

—

Kantajat väittävät, että riidanalaiset alennukset eivät ole SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea jo siitä syystä, että niihin ei liity valtion varojen siirtymistä. Niillä ei myöskään myönnetä mitään valikoivaa taloudellista etua paljon energiaa käyttäville yrityksille.

—

Komissio on kantajien mukaan rikkonut SEUT 108 artiklaa määrätessään tuen (osittaisesta) takaisinperimisestä, koska vuoden 2012 EEG-lakia voitaisiin enintään pitää olemassa olevana tukena eikä uutena sääntöjen vastaisesti myönnettynä tukena.

—

Kantajat väittävät, että väitetysti sääntöjenvastaisesti myönnettyjen tukien takaisinperinnällä loukataan sitä perusteltua luottamusta, joka kantajille oli syntynyt kansallisen säännöstön sääntöjenmukaisuuteen ja joka oli syntynyt erityisesti komissio vuoden 2000 EEG-lakia koskevan päätöksen johdosta.

—

Kantajat moittivat neljännellä kanneperusteellaan komissiota siitä, ettei se ole ehdottanut Saksan liittotasavallalle asianmukaisia toimenpiteitä ennen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista.