Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52014AE7442

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi EU:n metsästrategia: metsien ja metsäalan puolesta” — COM(2013) 659 final

OJ C 451, 16.12.2014, p. 127–133 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

16.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 451/127


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi EU:n metsästrategia: metsien ja metsäalan puolesta”

COM(2013) 659 final

(2014/C 451/21)

Esittelijä:

Seppo Kallio

Toinen esittelijä:

Brendan Burns

Euroopan komissio päätti 20. syyskuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi EU:n metsästrategia: metsien ja metsäalan puolesta

COM(2013) 659 final.

Asian valmistelusta vastannut ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 19. kesäkuuta 2014.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 9.–10. heinäkuuta 2014 pitämässään 500. täysistunnossa (heinäkuun 10. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 111 ääntä puolesta 5:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti uuteen EU:n metsästrategiaan sekä siihen liittyviin kahteen komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan. Kun otetaan huomioon metsiin kohdistuvien vaatimusten ja uhkien lisääntyminen sekä lukuisat EU:n alakohtaiset toimintalinjat ja niihin liittyvät säännöt, jotka vaikuttavat metsätalouteen ja metsiin, uutta strategiaa tarvitaan kipeästi. Näin ollen ETSK kehottaa sekä komissiota että jäsenvaltioita varmistamaan, että strategia pannaan täytäntöön tehokkaasti ja tuloksekkaasti.

1.2

Tässä yhteydessä komitea muistuttaa komissiota siitä, ettei sopimuksessa EU:n toiminnasta mainita EU:lla olevan yhteistä metsäpolitiikkaa ja että metsäpolitiikan hallinnan on pysyttävä jäsenvaltioiden käsissä.

1.3

Komitea kannattaa kokonaisvaltaista ja tasapainoista lähestymistapaa, joka kattaa kestävän kehityksen kolme pilaria (taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset näkökohdat). Tällainen lähestymistapa korostuu EU:n metsästrategian kolmessa pääotsikossa, joihin liittyen esitetään yhteensä kahdeksan ensisijaista toiminta-alaa. ETSK katsoo, että kullekin ensisijaiselle alalle laadittuja strategisia suuntaviivoja olisi hyödynnettävä strategian ripeän täytäntöönpanon varmistamiseksi.

1.4

Koska metsillä on suuri merkitys maaseutualueiden kehittämiselle, ETSK toivoo, että strategian tavoitteiden saavuttamiseksi maaseudun kehittämisohjelmiin sisällytettäisiin metsäalan toimenpiteitä ja näitä edistettäisiin käytettävissä olevien varojen hyödyntämisen tehostamiseksi.

1.5

ETSK korostaa, että metsäalan arvoketjun yhä kasvavasta koneellistumisesta johtuvan alan työntekijöiden tarpeiden lisääntymisen sekä muuttuvan ilmaston ja ympäristön aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi metsäalalla tulee edistää koulutusta ja tiedonsiirtoa kaikilla tasoilla. Tähän liittyen komitea kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita myös kannustamaan metsäalan työllistämispotentiaalin ja työolojen parantamista koskevaa tutkimusta.

1.6

ETSK katsoo, että kestävän metsänhoidon kriteerejä koskevien keskusteluiden olisi perustuttava – olipa puun lopullinen käyttötarkoitus mikä tahansa – Forest Europe -prosessin (1) yhteydessä laadittuihin, laajasti tunnustettuihin ja hyväksyttyihin kriteereihin ja indikaattoreihin. Niissä olisi myös otettava huomioon jäsenvaltioiden erityispiirteet sekä olemassa olevat metsäalan järjestelmät ja lainsäädäntö.

1.7

Mitä tulee puun hierarkiakäytön periaatteisiin, komitea suhtautuu torjuvasti kaikenlaisiin oikeudellisesti sitoviin sääntöihin ja kannattaa avoimiin markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa sekä markkinaosapuolten vapautta.

1.8

ETSK kannustaa jäsenvaltioita tekemään ilmastonmuutoksesta johtuviin haasteisiin vastaamiseksi yhteistyötä rajojen yli ja suhtautuu myönteisesti kehotuksiin lisätä Euroopan metsien sopeutumis- ja vastustuskykyä, mukaan luettuna metsäpalojen torjunta ja muut sopeuttamisratkaisut, joilla voidaan suojautua luonnonvahinkoja vastaan. Asianomaisten pyrkimysten pääkohteina tulisi olla ekosysteemien vastustuskyky sekä metsien monikäyttöisyys.

1.9

ETSK kannattaa metsänhoitosuunnitelmien käyttöä mutta korostaa, että niiden käytön tulee olla vastaisuudessakin vapaaehtoista ja selvästi erillään Natura 2000 -hoitosuunnitelmista, jotta vältetään turhat kustannukset ja byrokratia.

1.10

Tietopohjan parantaminen on keskeisen tärkeää metsäalan edessä olevien lukuisten haasteiden ymmärtämiseksi. ETSK pitääkin tarpeellisena pyrkiä yhdenmukaistamaan tietoaineistoja sekä tehostamaan tietojen jakamista ja avoimuutta, kuitenkin omistusoikeuksia kunnioittaen.

1.11

ETSK kannattaa puun ja muiden metsämateriaalien, kuten korkin, käytön edistämistä kotimaisena, kestävänä, uusiutuvana sekä ilmasto- ja ympäristöystävällisenä raaka-aineena ja on vakuuttunut siitä, että metsäalalla on avainrooli tulevaisuuden biotalouden onnistuneessa toteuttamisessa.

1.12

ETSK korostaa, että metsäalan kilpailukyvyn edistämistä ajatellen on tärkeää hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla nykyisiä ja tulevia rahoitusmahdollisuuksia tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseksi, sekä nostaa esiin roolin, joka eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (2) ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden kaltaisilla aloitteilla on biopohjaisilla elinkeinoaloilla (3).

1.13

Ottaen huomioon puupohjaisen biomassan käytön suuri potentiaali ja monenlaiset edut vihreän talouden kannalta ETSK kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita etsimään aktiivisesti tapoja edistää aktiivista metsänhoitoa ja puun käytön lisäämistä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden (4) saavuttamiseksi. Tässä yhteydessä tulee ottaa lukuun kestävyysperiaatteiden asettamat rajat.

1.14

Komitea kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään toimia ekosysteemipalveluiden arvottamiseksi ja niiden markkinoiden edistämiseksi. Jäsenvaltioiden tulisi luoda koordinoidusti korvausjärjestelmiä nykyisten markkinahäiriöiden kompensoimiseksi.

1.15

EU:n metsästrategian onnistunut kehittäminen ja seuranta edellyttävät vahvaa koordinointia ja viestintää kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa. Siksi ETSK korostaa sidosryhmien osallistumisen varmistamisen ja lisäämisen merkitystä. Tämä edellyttää asiaan liittyvien kansalaisvuoropuheluelinten, kuten metsätalouden neuvoa-antavan ryhmän, vahvistamista. Olisi myös harkittava sellaisten väliaikaisten ryhmien perustamista, joihin kutsuttaisiin osallistumaan myös ETSK:n ja AK:n edustajia.

1.16

ETSK vetoaa komissioon, EU:n jäsenvaltioihin ja kaikkiin muihin asianomaisiin toimijoihin, jotta ne käynnistäisivät uudelleen neuvottelut ja saavuttaisivat lopuksi yhteisymmärryksen Euroopan metsiä koskevasta oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta. Tällainen sopimus olisi yhdessä EU:n metsästrategian kanssa keskeinen väline koko metsäalan vahvistamiseksi. Selkeillä yleiseurooppalaisilla kestävän metsänhoidon määritelmillä ja tavoitteilla olisi vaikutusta ympäri maailman.

1.17

Lisäksi ETSK tulee seuraamaan ja käsittelemään kaikkia EU:n metsästrategiaan tai muihin asiaan liittyviin asiakirjoihin (myös komission yksiköiden valmisteluasiakirjoihin) pohjautuvia meneillään olevia ja tulevia aloitteita.

2.   Johdanto

2.1

Metsät ja muu metsämaa peittävät yli 40 prosenttia Euroopan maa-alasta, eikä niiden suurta merkitystä voida siis kiistää. Eri alueiden välillä vallitsee suuria eroja metsävaroissa, metsien rakenteessa sekä metsien hoidossa ja käytössä. Kaiken kaikkiaan on havaittavissa eurooppalaisten metsäalueiden kasvusuuntaus, sillä ne ovat laajentuneet viime vuosikymmenten aikana noin 0,4 prosenttia vuosittain. Myös puuvarojen osalta tilanne on myönteinen, sillä EU:n laajuisesti tarkastellen vuotuisesta kasvusta hakataan vain 60–70 prosenttia. Noin 60 prosenttia metsäalasta on yksityisessä ja loput julkisessa omistuksessa.

2.2

Eri puolilla EU:ta ja nimenomaan runsasmetsäisillä alueilla arvostetaan suuresti monikäyttöisyyttä, sillä metsät palvelevat paitsi taloudellisia myös sosiaalisia ja ekologisia tarkoituksia. Ne tarjoavat elinympäristöjä eläimille ja kasveille, ja niillä on tärkeä tehtävä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja muissa ekosysteemipalveluissa, jotka käsittävät esimerkiksi metsästyksen, metsämarjat, terveyteen liittyvät palvelut, virkistyspalvelut ja matkailun. Myös metsien sosioekonominen merkitys on suuri, mutta sitä aliarvioidaan usein. Metsät ja niihin liittyvä teollisuus työllistävät yli kolme miljoonaa ihmistä ja niillä on erityisen suuri merkitys maaseudun hyvinvoinnille ja työllisyydelle.

2.3

Kestävä metsätalous ei ole uusi ajatus. Kestävän taloudenpidon käsite luotiin jo 300 vuotta sitten metsätalouden alalla. Myöhemmin tätä vastuullisen taloudenhoidon lähestymistapaa kehitettiin edelleen ja siirrettiin vähitellen muille talousaloille. Euroopan metsäministerikonferenssin Helsingin päätöslauselmalla vuonna 1993 laadittu kestävän metsänhoidon perusmääritelmä on tärkeä virstanpylväs, ja se asettaa kestävyysperiaatteen maailmanlaajuiseen kontekstiin.

2.4

Euroopan unionilla on ollut metsäalan strategia 15 vuoden ajan. Euroopan komissio laati vuonna 1998 Euroopan parlamentin päätöslauselman (5) perusteella tiedonannon (6) poliittisten tavoitteiden toteuttamisesta.

2.5

Neuvoston päätöslauselman (7) mukaisesti komissio esitti keväällä 2005 metsästrategiaa koskevan täytäntöönpanokertomuksen (8), jota täydennettiin laatimalla viisivuotinen EU:n metsätoimintaohjelma (2007–2011) (9).

2.6

Vuoden 1998 metsästrategian toimeenpanovälineenä palvelleen toimintaohjelman jälkiarviointi tehtiin kansainvälisenä metsien vuonna 2011.

2.7

Vaikka sopimuksessa EU:n toiminnasta ei mainita EU:lla olevan yhteistä metsäpolitiikkaa, lukuisat alakohtaiset, esimerkiksi energiahuoltoa, ympäristöä tai ilmastoa koskevat politiikat ja niihin liittyvä sääntely johtavat käytännössä EU:n yhteisen metsäpolitiikan kehittämiseen. Vastauksena jatkuvasti lisääntyviin ja osittain ristiriitaisiin metsiin ja metsäalaan kohdistuviin haasteisiin sekä entistä johdonmukaisemman ja yhdenmukaisemman politiikan tarpeeseen Euroopan komissio esitti 20. syyskuuta 2013 tiedonannon uudesta metsästrategiasta.

3.   Uuden metsästrategian esittely

3.1

Komission julkaisemaan perusasiakirjaan on liitetty kaksi täydentävää ja syventävää komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa. Ensimmäisessä niistä käsitellään strategiaan liittyvää prosessia ja analyysia sekä siinä esitettyä etenemistapaa, ja toisessa luodaan yksityiskohtainen katsaus EU:n metsäteollisuusaloihin: sahatavaran ja puutuotteiden valmistukseen, huonekaluteollisuuteen, massan ja paperin valmistukseen ja jalostukseen sekä painoalaan (10). Oheisasiakirjojen täydentävän luonteen ja merkityksen vuoksi ne olisi otettava tarkoin huomioon. ETSK:n tulee seurata ja käsitellä kaikkia EU:n metsästrategiaan tai muihin asiaan liittyviin asiakirjoihin pohjautuvia meneillään olevia ja tulevia aloitteita.

3.2

Komissio on päättänyt esittää strategian tulevat toiminta-alat kolmena kokonaisuutena, jotka on jaoteltu yhteensä kahdeksaan ensisijaiseen alaan.

3.3

Koska jokaiselle kahdeksasta ensisijaisesta alasta on muotoiltu strategiset suuntaviivat, strategia vastaa lähtökohtaisesti myös vaatimusta, jonka mukaan komission on esitettävä konkreettisia toimenpiteitä pelkän yleisen tahdonilmaisun sijaan.

3.4

Metsästrategian pikaisen täytäntöönpanon mahdollistamiseksi komissio ei ole esittänyt erillisen uuden toimintasuunnitelman laatimista. Tämän sijaan strategia sisältää listan konkreettisista toimenpiteistä joilla strategian tavoitteet on määrä saavuttaa.

3.5

Uusi metsästrategia julkaistiin tähänastisen strategian loppuarvioinnin jälkeen ja samoihin aikoihin EU:n seuraavan ohjelmakauden alkamisen ja monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 voimaantulon kanssa.

3.6

EU:n taloudellinen ja poliittinen toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti edellisen strategian julkaisemisen (1998) jälkeen. Uusi strategia sijoittuu – myös kansainvälisten velvoitteiden osalta – täysin uuteen sääntelykehykseen.

3.7

Komissio on esittänyt uuden metsästrategian samaan aikaan, kun hallitustenvälinen neuvottelukomitea kävi neuvotteluita Forest Europe -prosessin puitteissa päästäkseen yhteisymmärrykseen Euroopan metsiä koskevasta oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta (11). Kyseinen sopimus korvaisi nykyiset suositukset ja sisältäisi toteutuessaan selkeät kestävää metsänhoitoa koskevat määritelmät ja tavoitteet, jotka sopimusvaltioiden olisi toteutettava.

3.8

ETSK on seurannut lausunnoissaan useita metsiin liittyviä prosesseja (liite 1) mukaan lukien uuden metsästrategian prosessia sen alkuvaiheista alkaen (12). Komitea hyödynsi komission vuonna 2005 antaman täytäntöönpanokertomuksen tarjoamaa tilaisuutta laatimalla laajan lausunnon metsien ja metsätalouden roolista muuttuneessa toimintaympäristössä. Käsillä oleva lausunto on mm. tarkoitettu tähänastisen linjan ajantasaistamiseksi tulevien haasteiden valossa.

4.   Yleishuomioita uudesta metsästrategiasta

4.1

Strategia pohjautuu siihen tosiasiaan, ettei sopimuksessa EU:n toiminnasta mainita EU:lla olevan yhteistä metsäpolitiikkaa. Metsäpolitiikan hallinta pysyy näin ollen jäsenvaltioiden käsissä. Lisäksi strategia on kokonaisvaltainen huomioiden tasapuolisesti kestävän metsätalouden taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen näkökulman sekä käsittäen metsien ja metsätalouden ohella myös jalostavan teollisuuden.

4.2

Strategia korostaa metsien kestävää hoitoa ja monikäyttöä, joka tuottaa monenlaisia tuotteita ja palveluita tasapainoisella tavalla ja takaa metsien suojelun. Nykytilanteessa, jossa EU:n alueella hakataan vain reilut 60 % metsien vuotuisesta kasvusta, strategia pyrkii edistämään metsiin perustuvaa työllisyyttä ja hyvinvointia Euroopassa lisäämällä metsäsektorin kilpailukykyä ja puun monipuolista käyttöä osana uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvan biotalouden rakentamista.

4.3

Uusi strategia edustaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja pyrkimystä EU:n metsäasioiden parempaan koordinaatioon, edistäen sen tehokasta ja vaikuttavaa täytäntöönpanoa ja pyrkien ehkäisemään turhia byrokraattisia esteitä, sekä vahvistamaan metsien ja metsätalouden suorituskykyä EU:n alueella.

4.4

Metsätalous sekä siihen perustuva jalostava teollisuus voivat edistää merkittävästi Eurooppa 2020 -strategian onnistumista. Sen saavuttaminen edellyttää kuitenkin metsästrategian läheistä kytkemistä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden täyttämiseen edistämällä metsästrategian tehokasta ja vaikuttavaa täytäntöönpanoa kaikilla asianomaisilla politiikan aloilla.

4.5

Jäsenvaltioissa maaseudun kehittämiseen liittyen toteutetuista metsäalan toimenpiteistä saatavilla olevien tuoreimpien tietojen perusteella maaseutupolitiikan välineitä ei ole hyödynnetty täysimääräisesti. Metsästrategian tavoitteiden saavuttamisen helpottamiseksi strategia kehottaa jäsenvaltioita antamaan metsäalan toimille asianmukaisen aseman ohjelmasuunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Tämä on tarpeen erityisesti, kun tavoitteena on lukuisten pienten perhetilojen ja yksityismetsien mukaan ottaminen ja aktivoiminen. Tätä voidaan tukea yksinkertaistamalla menettelyitä ja vähentämällä byrokratiaa.

4.6

Strategian tavoitteita on tarkoitus tukea tulevaisuudessa maaseudun kehittämistä koskevan asetuksen metsäalan toimenpidepaketin toimenpiteillä ja välineillä (13).

4.7

Strategia kehottaa jäsenvaltioita kehittämään yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa toimenpiteitä, joiden avulla voidaan hyödyntää paremmin työllisyyspotentiaalia, nostaa metsäalan työntekijöiden koulutustasoa sekä parantaa edelleen työoloja. Olisi käynnistettävä uutta, kohdennettua tutkimusta Euroopan metsissä – esimerkiksi tienrakennukseen, istutukseen, metsänhoitoon, hakkuisiin, metsäkuljetuksiin, muuhun kuljetukseen sekä tieto- ja ympäristöpalveluihin liittyvissä tehtävissä – työskentelevästä työvoimasta. Kaiken kaikkiaan jäsenvaltioiden politiikkojen ja ohjelmien tulisi edistää osaltaan metsätalouden ja koko metsäsektorin kilpailukyvyn parantamista, jotta voidaan luoda pysyvästi kasvua ja työpaikkoja.

4.8

Strategia tuo esille metsien moninaisen roolin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa. Näiden tavoitteiden saavuttamista voidaan tukea metsien aktiivisella hoidolla ja käytöllä, joka johtaa metsien parempaan kasvuun ja hiilensidontaan sekä mahdollistaa fossiilisten energiamuotojen ja materiaalien korvaamisen uusiutuvalla puulla.

4.9

Strategiassa tunnustetaan, että ilmastonmuutoksesta ja muista ulkoisista uhista johtuen metsät ja niiden ekosysteemit tarvitsevat myös erityistä suojelua.

4.10

Strategiassa tunnustetaan metsiä ja metsätaloutta sekä uusiutuvaa raaka-ainetta puuta koskevan julkisen tiedon lisäämisen merkitys. Tavoitteen saavuttamista tulisi tukea komission ja jäsenvaltioiden kohdistetuilla kampanjoilla yleisen tietoisuuden lisäämiseksi metsien roolista yhteiskunnassamme ja päinvastoin.

5.   Erityishuomioita

5.1

Strategia painottaa, että kestävänä, uusiutuvana sekä ilmasto- ja ympäristöystävällisenä raaka-aineena puu tarjoaa lukuisia käyttömahdollisuuksia. Resurssi- ja energiatehokkaat sekä ympäristöystävälliset menetelmät ja tuotteet edistävät osaltaan metsäalan kilpailukykyä, ja niillä tulee olemaan entistä suurempi osa nimenomaan EU:n biotaloudessa. Tämä johtaa kysynnän kasvuun ja näin ollen puun kestäväpohjaisen käytön lisäämisen tarpeeseen. Pidetään tarpeellisena arvioida uudelleen mahdollista puuntarjontaa – esimerkiksi kartoittamalla metsien omistusrakenteita – ja kestävän puunkäytön lisäämisen helpottamista. Asianmukaisia ratkaisuja puun käytön lisäämiseksi tulisi kehittää yhteistyössä koko metsätalouden arvoketjun kanssa.

5.2

Strategiassa edellytetään komission laativan yhteistyössä jäsenmaiden ja sidosryhmien kanssa puun hierarkiakäytön periaatteet. Metsäbiomassan hierarkiakäyttöä koskevat oikeudellisesti sitovat säännöt, joilla määrättäisiin puun eri käyttökohteiden keskinäisestä paremmuudesta, aiheuttaisivat selkeän ristiriidan avoimen markkinatalouden ja markkinaosapuolten vapauden kanssa.

5.3

Kuten strategiassa todetaan, komissio aikoo vuonna 2014 käynnistää yhdessä jäsenvaltioiden kanssa metsäteollisuuden arvoketjuihin vaikuttavan EU:n lainsäädännön kumulatiivisten kustannusten arvioinnin. Koska arvioinnilla on valtava merkitys koko metsäalan kannalta, siihen tulisi ottaa mukaan kaikki alan arvoketjun sidosryhmät, jotta voidaan taata kattava ja täydellinen kuva alasta ja johdonmukainen lähestymistapa.

5.4

Metsät ovat biologisesti erittäin monimuotoisia, ja ne tuottavat puun ja muiden metsäpohjaisten raaka-aineiden (esimerkiksi korkin) ohella lukuisia ekosysteemipalveluja, joista maaseutu- ja kaupunkiyhteisöt ovat riippuvaisia. Muuttuneet ympäristötekijät – kuten ilmastonmuutos, haitallisten vieraslajien leviäminen, vedenpuute, metsäpalot, myrskyt tai tuholaiset – lisäävät metsiin kohdistuvia paineita ja luonnonvahinkojen riskiä. Asianomaisten suojelupyrkimysten pääkohteina tulisi olla ekosysteemien vastustuskyky sekä metsien monikäyttöisyys.

5.5

Strategiassa esitetään tavoite EU:n metsien kestävän hoidon sekä metsien eri käyttömuotojen tasapainon varmistamisesta ja todentamisesta vuoteen 2020 mennessä. Tähän liittyen EU:n tulisi tehdä lisäpanostuksia ekosysteemipalveluiden arvottamiseksi ja luoda ekosysteemipalveluiden markkinat. Markkinoiden toimivuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden tulisi luoda koordinoidusti korvausjärjestelmiä nykyisten markkinahäiriöiden kompensoimiseksi. Tähän kuuluu, että maanomistajille maksetaan asianmukaisia korvauksia ekosysteemipalveluiden suojaamisen vaatimista rajoituksista.

5.6

Metsät tuottavat puutavaran ja energiakäyttöön tarkoitetun puun lisäksi monenlaisia muita tuotteita, joihin kiinnitetään strategiassa vain vähän huomiota. Esimerkiksi korkintuotanto on erityisesti Välimeren alueella erittäin tärkeä ala, ja sillä on useita hyviä puolia: korkki on uusiutuvista lähteistä ympäristöystävällisen prosessin avulla tuotettava luonnontuote, jonka valmistaminen ei edellytä kokonaisten puiden kaatamista. Korkkiteollisuudella on suuri merkitys, sillä se tarjoaa huomattavan määrän työpaikkoja ja edesauttaa Välimeren alueen herkän ja uhanalaisen ekosysteemin ekologisen tasapainon säilymistä.

5.7

Metsänhoitosuunnitelmien kehittäminen ja toimeenpano perustuvat kestävyysperiaatteeseen ja hyviin käytänteisiin. Strategia esittää luonnon monimuotoisuutta koskevien näkökohtien, kuten Natura 2000 -suojelutavoitteiden, sisällyttämistä metsänhoitosuunnitelmiin. Metsänhoitosuunnitelmien – joita metsänomistajat käyttävät toiminnan suunnittelun välineenä – ja Natura 2000 -hoitosuunnitelmien – jotka ovat paikallishallintotason julkisen suunnittelun välineitä – yhdistäminen sekoittaisi eri suunnittelutasojen välisen jaon ja tehtävät. Tämä johtaisi myös huomattavaan lisätyöhön ja vastaaviin kustannuksiin metsänhoitosuunnitelmia laadittaessa.

5.8

Äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen ilmastonmuutoksen myötä vaatii aktiivista toimintaa myös Euroopan metsien suhteen. Komissio ehdottaa lähestymistapaa, jonka mukaan eurooppalaisten metsien sopeutumis- ja vastustuskykyä tulisi vaalia ja lisätä. Sen lisäksi, että metsänhoidon kannalta merkittävien puulajien ja keinollisten risteymien metsänviljelyaineiston olisi oltava geneettisesti sopivaa erilaisiin olosuhteisiin ja korkealaatuista, sen tulisi myös edistää kestävällä tavalla biologisen monimuotoisuuden säilymistä.

5.9

Strategiassa komissio vaatii toimenpidekehyksen luomista, jonka avulla ennaltaehkäistään, vähennetään minimiin ja lievennetään niitä haittavaikutuksia, joita haitalliset vieraslajit aiheuttavat luonnon monimuotoisuudelle ja ekosysteemipalveluille. Vastaavilla toimilla tulisi myös torjua sosiaalisia ja taloudellisia vahinkoja. Kokonaisvaltaista ja tieteellistä lähestymistapaa tulisi soveltaa kuitenkin myös priorisoitaessa haitallisten vieraslajien torjumista tiukkojen luetelmakriteerien avulla. Tässä tulisi pidättyä sisällyttämästä luetteloon sellaista vierasperäistä metsänviljelyaineistoa, joka ei leviä haitallisella tavalla ja jolla ei ole kielteisiä vaikutuksia uuteen kasvuympäristöön, sillä se voi nimenomaan ilmastonmuutoksen yhteydessä vaikuttaa myönteisesti raaka-aineiden nykyiseen ja tulevaan saatavuuteen sekä uusien ekosysteemipalvelujen syntyyn.

5.10

Strategian mukaisesti komission on määrä laatia yhdessä jäsenmaiden ja sidosryhmien kanssa kestävän metsätalouden kriteerit, joita voidaan soveltaa puun loppukäytöstä riippumatta. Kriteerejä laadittaessa on kestävää metsätaloutta tarkasteltava kokonaisvaltaisesti puun loppukäytöstä riippumatta. Mahdollisten kriteerien tulisi perustua olemassa oleviin kestävän metsätalouden kriteereihin, indikaattoreihin ja periaatteisiin, kuten niihin, jotka on luotu Forest Europe- prosessin yhteydessä ja joissa kestävyysnäkökohtia tarkastellaan maa- ja aluetasolla. Lisäksi kriteerien tulisi ottaa huomioon jäsenmaiden erityispiirteet ja kansallinen olemassa oleva metsälainsäädäntö.

5.11

Strategiassa esitetään, että asianomaisten eturyhmien osallistumista tulisi jatkaa myös metsästrategian suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Toimiviksi osoittautuneet elimet, kuten metsätalouden ja korkintuotannon neuvoa-antava ryhmä ja metsäteollisuuden neuvoa-antava komitea, tulisi myös ottaa tulevaisuudessa mukaan komission sidosryhmien yhteistyöfoorumiin. Strategian täytäntöönpanon osalta metsätalouteen liittyviä kysymyksiä ja metsästrategian täytäntöönpanon etenemistä tulisi säännöllisesti käsitellä näissä ryhmissä. Tarvittaessa voitaisiin myös harkita väliaikaisten ryhmien perustamista, ja niihin tulisi kutsua osallistumaan myös ETSK:n ja AK:n edustajia.

Bryssel 10. heinäkuuta 2014

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Henri MALOSSE


(1)  FOREST EUROPE Intergovernmental Negotiating Committee for a Legally Binding Agreement on Forests in Europe; ks. myös http://www.forestnegotiations.org/

(2)  Seuraavat eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet ovat merkityksellisiä metsäalan ja metsien osalta:

Maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus: http://ec.europa.eu/agriculture/eip/index_en.htm

Raaka-aineita koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus: https://ec.europa.eu/eip/raw-materials/en

Vesialan eurooppalainen innovaatiokumppanuus: http://ec.europa.eu/environment/water/innovationpartnership/

(3)  Ks. http://bridge2020.eu

(4)  http://ec.europa.eu/europe2020/targets/eu-targets/index_fi.htm

(5)  EUVL C 55, 24.2.1997, s. 22

(6)  COM(1998) 649 final, 18.11.1998.

(7)  Neuvoston päätöslauselma, EUVL C 56, 26.2.1999, s. 1, sekä neuvoston päätelmät metsänhoitoa koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta, maatalous- ja kalastusneuvoston 2662. istunto, 30.–31. toukokuuta 2005.

(8)  COM(2005) 84 final, 10.3.2005.

(9)  COM(2006) 302 final, 15.6.2006.

(10)  SWD(2013) 342 ja 343, A blueprint for the EU forest-based industries, 20.9.2013.

(11)  Tämän hetkinen neuvotteluteksti löytyy osoitteesta http://www.forestnegotiations.org/INC/ResINC4/documents

(12)  Vuoden 1998 metsästrategiaa koskeva lausunto, EUVL C 51, 23.2.2000, s. 97–104; lausunto aiheesta ”Kertomus EU:n metsästrategian täytäntöönpanosta”, EUVL C 28, 3.2.2006, s. 57–65.

(13)  Ks. maaseuturahastoasetuksen (1305/2013) johdanto-osan 25 kappale.


Top