Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52014AE1544

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Lentoasemien rahoittamista ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamiseen myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen uudelleentarkastelu” — C(2014) 963 final

OJ C 451, 16.12.2014, p. 123–126 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

16.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 451/123


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Lentoasemien rahoittamista ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamiseen myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen uudelleentarkastelu”

C(2014) 963 final

(2014/C 451/20)

Esittelijä:

Jacek Krawczyk

Toinen esittelijä:

Nico Wennmacher

Euroopan komissio päätti 8. toukokuuta 2014 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Lentoasemille ja -yhtiöille myönnettävä valtiontuki.

Asian valmistelusta vastannut neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI) antoi lausuntonsa 11. kesäkuuta 2014.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 9.–10. heinäkuuta 2014 pitämässään 500. täysistunnossa (heinäkuun 9. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 183 ääntä puolesta ja 3 vastaan 2:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK pitää uutta Euroopan komission asetusta lentoasemille ja lentoyhtiöille myönnettävää valtiontukea koskevista suuntaviivoista tervetulleena. Sekä lentoasemat että lentoyhtiöt ovat jo pitkään odottaneet tätä asetusta, jossa asetetaan puitteet ja erityisesti siirtymäkausi ja puututaan tiettyihin syvällisiä muutoksia läpikäyvän EU:n liikennesektorin merkittävistä ongelmista.

1.2

ETSK pahoittelee, että Euroopan komission hyväksymässä asetuksen lopullisessa versiossa ei anneta riittävästi välineitä eurooppalaisten ilmailumarkkinoiden ja eurooppalaisen ilmailusektorin avoimuuden merkittävään parantamiseen. Tämä johtuu alueellisten edunvalvontaryhmien ja paikallistason luottamustehtäviin valittujen poliitikkojen harjoittamasta kohtuuttomasta painostuksesta. Ilmailun maainfrastruktuurin kehittämistä on tarpeen koordinoida paremmin eri tasoilla (EU, jäsenvaltiot, alueet). Verovarojen, myös EU:n talousarvion, käyttämistä täytyy valmistella hyvin sellaisen toteutettavuustutkimuksen pohjalta, jota puhdas paikallispolitiikka ei ole päässyt vääristämään vaan jonka todenmukaisuuden takeena on asiaankuuluva taloudellinen ja sosiaalinen tarve. Tutkimuksessa pitäisi arvioida myös hankkeen menestymismahdollisuuksia ottamalla arvioinnin perusteiksi maankäyttö, työllisyysvaikutukset, työehdot ja ympäristövaikutukset. Lisäksi täytyy tarkastella hankkeen yhdenmukaisuutta yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan (Single European Sky) ja eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeen SESARin kaltaisten EU:n strategisten hankkeiden kanssa.

1.3

ETSK:ta huolestuttaa komission käsittelemien ”kilpailuasioiden” määrän kasvu ja jäsenvaltioiden epätyydyttävä asenne EU:n ilmailualan tasavertaisten toimintaedellytysten puuttumista kohtaan. Sallimalla lentoasemille erittäin pitkä siirtymäkausi kannattavuuden saavuttamiseksi niille ei anneta riittävän voimakasta yllykettä merkittävään muutokseen tältä osin.

1.4

ETSK on pahoin pettynyt siihen, että on jätetty tyystin tekemättä tutkimus julkisen vallan antaman tuen ja muiden vastaavien käytänteiden nykytilanteesta ilmailualan suuntaviivojen täytäntöönpanoa ajatellen, vaikka komitea oli sitä aikaisemmassa lausunnossaan pyytänyt. Aihe on jäänyt liikaa poliittisen ”usvan” verhoon, eikä tarjolla ole kylliksi vankkaa tietoaineistoa, jotta kyettäisiin ehdottamaan luotettavia ratkaisuja. ETSK esittää uudelleen pyyntönsä, jota se pitää edelleen asiallisena ja oikeutettuna. Kyseisen tutkimuksen tulisi tarjota tietoa tuen määrästä ja luonteesta, sen tosiasiallisista vaikutuksista talouden kehitykseen ja toimivuuteen ja sen määrällisistä ja laadullisista työllisyysvaikutuksista.

1.5

ETSK katsoo, että on tärkeää vilkastuttaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja välttää sosiaalista polkumyyntiä tällä alalla. Lisäksi on tärkeää löytää jonkin tyyppinen järjestely, jolla varmistetaan, että ajantasaista tietoa ilmailun työmarkkinatilanteen kehityksestä on jatkuvasti saatavilla.

1.6

Noudattamisen riittämätön valvonta oli yksi edellisten suuntaviivojen täytäntöönpanoon liittyneistä vakavista ongelmista. ETSK on huolissaan siitä, että nykyisen asetuksen lukuisat ”poikkeukset” tavattoman pitkän siirtymäkauden ohella sallivat noudattamisen heikon valvonnan jatkuvan ja niin ollen toimivat tämän asetuksen tärkeintä tarkoitusta – tasavertaisten toimintaedellytysten luomista – vastaan.

1.7

Ilmailualaa koskevien suuntaviivojen soveltaminen takautuvasti toimintatukeen mahdollistanee uusien sääntöjen noudattamisen niille lentoasemille ja lentoyhtiöille, jotka ovat vuosia ylittäneet vuoden 2005 suuntaviivojen ehdot. Sen lisäksi ilmailualan uusien suuntaviivojen soveltaminen takautuvasti estänee asettamasta muita epäedullisempaan asemaan markkinatoimijoita, jotka noudattivat aikoinaan voimassa olleita komission vuoden 2005 suuntaviivoja.

1.8

Tarvitaan välttämättä tasavertaiset toimintaedellytykset, jotta eurooppalainen ilmailuala saadaan uudelleen kestävälle pohjalle. ETSK:n vuonna 2014 järjestämässä julkisessa kuulemistilaisuudessa kävi selväksi, että nykyinen ”tuen perässä juokseminen” eli tukikilpa vaarantaa eurooppalaisen ilmailualan aseman ja jäytää vakavasti sen selviytymismahdollisuuksia.

1.9

ETSK panee merkille ilmailualan suuntaviivoissa toimintaansa aloittaville lentoyhtiöille myönnettävään tukeen nähden omaksutun lähestymistavan, vaikka vasta uusien sääntöjen täytäntöönpano ja niiden noudattamisen valvonta osoittavat, onko selkeyden ja yksinkertaisuuden tavoite saavutettu.

1.10

Suunnitelmista saada uusia lentoyhtiöitä laajamittaisen julkisen tuen turvin ETSK toteaa, että on tarpeen järjestää valveuttamisohjelmia ja liitännäistoimia alueellisten lentoasemien omistajille ja hallinnoijille, joilla on puutteelliset valmiudet käsitellä tämäntyyppisiä kysymyksiä.

1.11

Valtiontukisääntöjen täytäntöönpanoa sisämarkkinoilla pitää jatkaa ulottamalla se myös kolmansiin maihin. EU:n viranomaisten tulee toimia johdonmukaisesti ja mukauttaa politiikkaansa, kun kysymyksessä on pääsy EU:n markkinoille, varsinkin kun sinne on tulossa kotimaissaan edullisemmista ehdoista nauttivia toimijoita, mistä todennäköisesti aiheutuu epäreilua kilpailua. Ensisijaista on taata kaikille tasavertaiset kilpailuedellytykset.

1.12

Mikäli EU:n ilmailualan halutaan kykenevän vastaamaan kasvavaan kysyntään kestävältä pohjalta, sen täytyy tarjota laadukkaita työpaikkoja ja asianmukaiset työehdot, jotta sekä palvellaan matkustajien etua että täytetään turvallisuusvaatimukset. Kuten todettiin, on tärkeää edistää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja välttää sosiaalista polkumyyntiä tällä toimialalla. EU:n ilmailualalla toimii jo lukuisia eri ryhmiä, joiden kanssa asianomaiset työmarkkinatoimijat keskustelevat. Niitä tulee kehittää ja niiden toimintaa tehostaa ja kutsua myös lentoasemien edustajia osallistumaan näihin ryhmiin. Lisäksi on tähdellistä valveuttaa toimijoita edelleen ja keskeyttää valtionapu, mikäli asiaankuuluvia sääntöjä ei noudateta, varsinkin jos kulloinkin voimassa olevaa työlainsäädäntöä rikotaan.

1.13

Niinpä on hyvin tärkeää, että nykyisten ”uusien” ilmailualan suuntaviivojen täytäntöönpanoa seurataan huolellisesti. Euroopan komission tulee tarkistaa, missä määrin asetetut tavoitteet on saavutettu, ja raportoida asiasta viimeistään 12 kuukauden kuluessa.

2.   Johdanto

2.1

Euroopan ilmailualasta oli tarkoitus muokata markkinat, missä kysyntä määrittää ilmakuljetusten hinnat ja missä käyttäjiltä peritään ilmailun kustannukset maksuina ja korvauksina, tavoitteena luoda ”kilpailukykyinen ja resurssitehokas liikennejärjestelmä” (liikennepolitiikan valkoinen kirja, 2011). Lentoasemille ja lentoyhtiöille kohdennettu valtiontuki on kuitenkin synnyttänyt Euroopan ilmailumarkkinoille perustavia rakenteellisia puutteita, ja ne on korjattava.

2.2

Euroopan komissio suunnitteli varsin pitkään tarkistavansa yhtäältä vuonna 1994 annetut suuntaviivat EY:n perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta ilmailualan valtiontukiin ja toisaalta vuonna 2005 annetut suuntaviivat lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta (jäljempänä ilmailualan suuntaviivat). Selkeämpiä sääntöjä oli tarvittu jo pitkään, jotta lentoasemien olisi mahdollista ottaa vastaan tukea silloin, kun ne välttämättä tarvitsevat sitä – ja varsinkin kun yleisesti todettiin, että edeltävien ilmailun suuntaviivojen noudattamisen valvonnasta ei ollut huolehdittu tehokkaasti.

2.3

Vuoden 2012 heinäkuun 11 päivänä pitämässään 482. täysistunnossa Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) antoi lisälausunnon aiheesta ”EU:n ilmailualasta ja lentoasemista vuosina 1994 ja 2005 annettujen suuntaviivojen tarkistaminen” (asiakokonaisuus CCMI/95). Lausunnossaan ETSK teki perusteellisesti selkoa eurooppalaisten ilmailualan markkinoiden kehityksestä sekä ilmailualan suuntaviivojen täytäntöönpanossa kohdatuista vakavista esteistä. Lisäksi komitea esitti joukon päätelmiä ja suosituksia.

2.4

ETSK katsoo mainitussa lausunnossaan, että koko ilmailualaa varten tarvitaan yhdenmukainen EU:n oikeuskehys, jolla estetään kontrolloimattomat tukikäytänteet ja varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille markkinatoimijoille myös paikallistasolla.

2.5

ETSK toteaa, että uudet suuntaviivat on vahvistettava selkein ja yksinkertaisin säännöin, jotta taataan oikeusvarmuus Euroopan ilmailualalla. ETSK korostaa lausunnossaan suuntaviivojen asianmukaisen täytäntöönpanon merkitystä; täytäntöönpanon valvonnalla on oleellinen arvo.

2.6

Aikaisemmassa (asiakokonaisuuteen CCMI/95 kuuluvassa) lausunnossaan komitea toteaa, että uusissa suuntaviivoissa, joita komission on määrä ehdottaa, tavoitteena tulisi olla kaikkien lentoyhtiöiden suojeleminen syrjiviltä, epäselviltä tai vääristäviltä rahoitustuilta, joita aluehallintotahot tai lentoasemat myöntävät. Julkinen rahoitus ei saa vääristää kilpailua lentoasemien sen paremmin kuin lentoyhtiöidenkään välillä.

2.7

Lausunnossaan komitea suosittaa, että lentoasemainfrastruktuureihin tehtäviin investointeihin myönnettävän valtiontuen ja lentoyhtiöille myönnettävän toiminnan aloittamistuen tulisi olla mahdollisia vain tarkoin määritellyissä tapauksissa ja että niiden kestoa ja suuruutta tulisi rajoittaa. Lisäksi niitä tulisi myöntää ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa ja avoimuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita noudattaen.

2.8

Avoimuuden osalta ETSK toteaa päätelmänään, että ehdot, joiden perusteella julkista tukea myönnetään, tulisi julkaista kaikkien tiedoksi. Lentoasemien ja lentoyhtiöiden käytettävissä olevat tuet ja tukien maksamista koskevat ehdot tulisi julkistaa kaikilta osin.

2.9

Yleisperiaate ETSK:n lausunnossa on, ettei yksityisiä investointeja voida katsoa valtiontueksi. Julkisoikeudellinen toimija voi toimia samanaikaisesti yksityisenä investoijana, mikäli investointi on kaupallisesti perusteltavissa.

2.10

ETSK:n lausunnossaan ilmaiseman kannan mukaan on laadittava tutkimus, jossa luodaan katsaus valtiontukien ja muiden vastaavien käytänteiden nykytilanteeseen ilmailualan suuntaviivojen täytäntöönpanoa silmällä pitäen. Tutkimuksessa tulisi tarjota yksityiskohtaisia tietoja myönnettävistä tukimääristä ja -muodoista, niiden vaikutuksesta reaalitalouden kehitykseen ja tehokkuuteen sekä niiden määrällisestä ja laadullisesta vaikutuksesta työllisyyteen varsinkin sen arvioimiseksi, missä määrin nykyiset käytännöt mahdollisesti vääristävät lentoasemien ja -yhtiöiden tasapuolisia toimintaedellytyksiä.

2.11

ETSK huomauttaa, että uusissa suuntaviivoissa on otettava huomioon työntekijöiden ja matkustajien etu. Koska henkilöresurssit ovat lentoliikennejärjestelmän laadun olennainen osatekijä, kestäväpohjaisen siviili-ilmailualan on tarjottava laadukkaita työpaikkoja ja hyvät työolot. Näin ollen on tärkeää, että toimialalla edistetään työmarkkinavuoropuhelua ja vältetään sosiaalista polkumyyntiä.

2.12

ETSK kehottaa lausunnossaan myös harjoittamaan pitkäjänteistä politiikkaa alueellisten lentoasemien kehittämiseksi. Se katsoo, että ilmailualan suuntaviivat voidaan panna onnistuneesti täytäntöön ainoastaan, mikäli päästään yhteisymmärrykseen alueellisten lentoasemien kehittämistä koskevista selkeistä toimintapoliittisista painopisteistä. Komission tehtävänä olisi ollut laatia tähän liittyvä poliittinen ohjelma ilman lisäviivästyksiä.

2.13

ETSK pyytää lausunnossaan jäsenvaltioilta voimakasta tukea ja sitoutumista uusien suuntaviivojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon. Tämä on erityisen tärkeää, kun ajatellaan EU-varojen jakamista uuden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. ”Painopisteiden on oltava selkeät, jotta saadaan enemmän tuloksia vähäisemmin resurssein. Alueiden kehittäminen on hyvin tärkeää, mutta sen ei tulisi enää oikeuttaa lentoasemien kehittämistä silloin, kun riittävän kysynnän luominen ei ole mahdollista.”

3.   Ilmailualan suuntaviivat – nykyinen kehitysvaihe

3.1

Euroopan komissio hyväksyi 20. helmikuuta 2014 lentoasemille ja lentoyhtiöille myönnettävää valtiontukea koskevat suuntaviivat, joiden edeltäjät olivat olleet käytössä lähestulkoon kymmenen vuotta (vuosien 1994 ja 2005 suuntaviivat).

3.2

Uusien sääntöjen nojalla on sallittua myöntää pienille kannattamattomille lentoasemille toimintatukea 10-vuotisen siirtymäjakson ajan. Sen jälkeen lentoaseman täytyy pystyä itse kattamaan omat kustannuksensa. Suurimat sallitut tukimäärät ovat seuraavat:

50 % alkuvaiheen toimintarahoituksen vajeesta lentoasemille, joiden vuotuinen matkustajamäärä on vähemmän kuin 3 miljoonaa

80 % lentoasemille, joiden vuotuinen matkustajamäärä on enintään 7 00  000.

3.2.1

Tästä huolimatta on edelleen mahdollista saada korvausta yleistä taloudellista etua koskevien palveluiden toimittamisesta aiheutuneista, kattamatta jääneistä toimintakuluista. Tämä koskee lentoasemia, joilla on tärkeä rooli eristyksissä olevien, kaukaisten tai syrjäisten alueiden alueellisten kulkuyhteyksien parantamisessa.

3.3

Aiempaa paremmin kohdistettu investointituki sallitaan ainoastaan siinä tapauksessa, että kyse on todellisesta liikennetarpeesta, ja ainoastaan silloin, kun myönteiset vaikutukset ovat kiistattomat. Lisää lentoasemakapasiteettia pitää rakentaa vain silloin, kun sille on kysyntää. Investointituesta on luovuttava siinä tapauksessa, että investointi heikentäisi saman talousalueen olemassa olevien lentoasemien tilannetta. Investointitukea ei myöskään pidä myöntää alueille, joiden käytettävissä on jo hyvät kulkuyhteydet muiden kuljetusmuotojen turvin.

3.3.1

Investointituen suurimmat mahdolliset osuudet ovat seuraavat:

korkeintaan 25 % lentoasemille, joiden vuotuinen matkustajamäärä on 3–5 miljoonaa

korkeintaan 50 % lentoasemille, joiden vuotuinen matkustajamäärä on 1–3 miljoonaa

korkeintaan 75 % lentoasemille, joiden vuotuinen matkustajamäärä on alle 1 miljoona

ei tukea lentoasemille, joiden vuotuinen matkustajamäärä on yli 5 miljoonaa (pienehköin poikkeuksin: toimipaikan siirtäminen on sellainen).

Investointitukea lentoasemainfrastruktuurin rahoittamiseen voidaan korottaa korkeintaan 20 %, jos lentoasema sijaitsee kaukaisella alueella.

3.4

Lentoyhtiöille voidaan myöntää kolmen vuoden ajan tukea, joka kattaa enintään 50 % lentoasemamaksuista, kun kyseessä on uusi lentoyhteys. Tätä joustavammat järjestelyt voivat olla perusteltuja, kun lentoasema sijaitsee kaukaisella alueella.

3.5

Lentoyhtiöiden ja lentoasemien välisiä järjestelyjä pidetään muuna kuin tukena, jos normaalien markkinaolosuhteiden vallitessa operoiva yksityinen investoija olisi hyväksynyt samat ehdot. Jos järjestely ei ole kannattava, pidetään lentoaseman ja lentoyhtiön välistä sopimusta lentoyhtiölle myönnettävänä julkisena tukena.

Bryssel 9. heinäkuuta 2014

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Henri MALOSSE


Top