Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52014AE0217

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys” — COM(2013) 882 final

OJ C 451, 16.12.2014, p. 116–122 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

16.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 451/116


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys”

COM(2013) 882 final

(2014/C 451/19)

Esittelijä:

Joost VAN IERSEL

Toinen esittelijä:

Thomas STUDENT

Komissio päätti 2. tammikuuta 2014 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys

COM(2013) 882 final.

Asian valmistelusta vastannut neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” antoi lausuntonsa 11. kesäkuuta 2014.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 9.–10. heinäkuuta 2014 pitämässään 500. täysistunnossa (heinäkuun 10. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 77 ääntä puolesta 2:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Rakenneuudistus on jatkuva prosessi, jota ohjaavat monenlaiset yritysten päivittäiseen toimintaan vaikuttavat tekijät. Maailman taloudessa on jälleen käynnissä syviä ja haitallisia teknologian muutoksia, joiden vauhti on kiihtymässä.

1.2

ETSK katsoo, että yritykset ovat rakenneuudistus-, sopeuttamis- ja muutosten ennakointiprosessin ytimessä, mikä edellyttää henkilöstön ja sen edustajien osallistumista yritysneuvostojen ja/tai ammattijärjestöjen kautta. Tämä on osa yritysten yhteiskuntavastuuta, jota ETSK tukee vahvasti. Monesti, etenkin suurissa rakenneuudistushankkeissa, osallisina on laajempi joukko sidosryhmiä, kuten viranomaisia ja koulutuslaitoksia.

1.3

Työntekijöitä on kuultava sovitusti ja asianmukaisesti jäsenvaltioissa toimivien ja eurooppalaisten yritysten tasolla. On keskityttävä konkreettisten tulosten saavuttamiseen nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Työmarkkinaosapuolten alakohtaisten neuvottelukomiteoiden puitteissa toteutettuina rakennemuutokset ja muutosten ennakointi voivat edistää maailmanlaajuisiin tietoihin ja lukuihin sekä suuntauksiin perustuvia käytännön ratkaisuja.

1.4

EU-tason sitoutumisen lähtökohtana on oltava erilaisten olosuhteiden ja menettelytapojen ymmärtäminen. Komission ehdottama muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys olisi varmasti hyödyllinen (1).

1.5

Rakenneuudistus ja muutosten ennakointi edellyttävät yrityksiltä ja alueilta räätälöityjä ratkaisuja. Asiassa on kuitenkin monta eri puolta, joten EU:n aloite laajemmasta yhteistyöstä akateemisen yhteisön, tutkimuslaitosten, paikallisten, alueellisten ja valtiollisten viranomaisten sekä alueellisten koulutuslaitosten kanssa on erittäin tervetullut. Sama koskee hyvien käytäntöjen jakamista. Myös työllisyyttä ja ammattitaitoa käsittelevät alakohtaiset neuvostot voivat olla erittäin hyödyllisiä.

1.6

Maailmanlaajuisten teknologia- ja arvoketjujen takia muutosten ennakointi on hyvin monimutkainen prosessi. Nykyinen älykäs ja räätälöity erikoistuminen lisää entisestään yrityskohtaisten menettelytapojen ja ratkaisujen tarvetta.

1.7

Yleisemmällä tasolla tulevaisuuden teemat, kuten ”viherryttäminen” ja (EU:n) keskeiset teknologiat, tulisi asettaa etusijalle. Nämä aiheet tulisi myös nostaa työmarkkinaosapuolten väliseen keskusteluun sekä osaksi kansallisia ja alueellisia koulutusohjelmia.

1.8

Valtion, työmarkkinaosapuolten ja yritysten on yhdessä kannettava vastuu muita heikommassa asemassa olevista ryhmistä, erityisesti vanhemmista ikäpolvista ja heikommin koulutetuista henkilöistä, ottamalla käyttöön sosiaalisia toimia, joita on jo useissa jäsenvaltioissa.

Yhteisten analyysien ja diagnoosien avulla määritetään kunkin sidosryhmän erityiset vastuut. Monessa maassa tämä on jo yleinen käytäntö, mutta joissakin jäsenvaltioissa se ei ole vielä kehittynyt yhtä pitkälle.

1.9

Euroopan komissio voi tukea yhteishengen rakentamista unionin alueella edistämällä eri sidosryhmien välistä kumppanuutta. Komissio voi edesauttaa suotuisten olosuhteiden luomista siten, että unionin rahastoja käytetään asianmukaisesti tietyissä tapauksissa. Osana rakenneuudistusta ja muutosten ennakointia koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa komission tulisi painottaa järjestelyjä, jotka koskevat työmarkkinavuoropuhelua kansallisella ja alakohtaisella tasolla.

1.10

ETSK kannattaa komission ehdotusta ottaa käyttöön vapaaehtoisuuteen perustuva EU:n laatukehys. ETSK huomauttaa kuitenkin, että tulevaisuudessa työntekijöiden osallistumista koskevien erityisten edellytysten oikeusperusta olisi toivottava puuttumatta kuitenkaan kansalliseen toimivaltaan.

1.11

Asianomaisten osapuolten ja komission tulisi hyödyntää jatkossakin täysimääräisesti EU:n virastoja, kuten Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiötä (Eurofound) ja Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskusta (Cedefop) hankkiessaan luotettavia ja ajantasaisia analyyseja ja tietoja. ETSK voi myös osallistua tähän prosessiin tietyissä tapauksissa silloin, kun se on asianmukaista.

2.   Rakenneuudistus ja muutosten ennakointi: tausta ja toimet

2.1

Heinäkuussa 2012 ETSK antoi lausunnon, joka liittyi komission julkiseen kuulemiseen yritysten rakenneuudistuksesta ja muutosten ennakoinnista (2). Monet lausunnon huomioista ja suosituksista ovat yhä merkityksellisiä muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevasta EU:n laatukehyksestä äskettäin annetun tiedonannon kannalta (3).

2.2

Rakenneuudistus on jatkuva prosessi, joka on riippuvainen monenlaisista yritysten päivittäiseen toimintaan vaikuttavista tekijöistä. ”Luovan tuhoamisen” prosessi luo odottamattomia mahdollisuuksia. On kuitenkin myös selvää, että kriisi, vähäinen kasvu, kansantalouden suorituskyvyn kasvava riippuvuus maailmanlaajuisista markkinoista ja yhä monimutkaisemmat suhteet yritysten sekä niiden toimittajien ja asiakkaiden välillä aiheuttavat voimakasta painetta yrityksille ja niiden henkilöstölle. On oleellisen tärkeää säilyttää teollisuuden kriittinen massa.

2.3

Euroopan talous saavuttaa teknologian ja innovaatioiden uutta aaltoa maailmanlaajuisen kehityssuuntauksen mukaisesti. Tämä kehitys vaikuttaa voimakkaasti tapaan, jolla talous- ja yhteiskuntaelämän toimijat järjestäytyvät vahvistaakseen häiriönsietokykyä ja varmistaakseen jatkuvuuden.

2.4

Hyviä esimerkkejä teollisuuden jatkuvan muutoksen nykytilasta ovat kansainvälistyminen, tuoteketjujen pirstaloituminen, alojen välisten rajojen hämärtyminen, (laaja-alaisten) teknologioiden merkityksen kasvu, automaatio, robotisointi ja nyt myös digitalisointi, räätälöityjen menettelytapojen ja ratkaisujen kehittäminen sekä ennen kaikkea yleisesti hyväksytty näkemys, jonka mukaan merkittävä osa nyt saatavilla olevista tuotteista ja palveluista korvataan erilaisilla uusilla tuotteilla ja palveluilla jopa jo lähitulevaisuudessa (4).

2.5

Uudistuminen ja sopeutuminen panevat vallitsevat näkemykset ja käytännöt päivittäin koetukselle. Teknologisen osaamisen lisäksi tehtävästä riippumatta monilta, jopa kaikilta, vaaditaan jatkuvasti ennen kaikkea luovuutta.

2.6

ETSK on analysoinut nykykehitystä useissa eri aloja ja prosesseja koskevissa lausunnoissaan. Viime vuonna komitea esitti yleiskatsauksen toivottavista menettelytavoista ja painopisteistä vastauksessaan teollisuuspolitiikkaa käsittelevään komission tiedonantoon. (5) Tämän yleiskatsauksen mukaan useilla toisiinsa tiiviisti kytkeytyvillä aloilla – ja ilman muuta pyrittäessä tavoitteeseen elvyttää teollisuutta – edistetään voimakkaasti teknologiaa ja innovointia, päivitetään osaamista kaikilla tasoilla ja myös lisätään teollisuuden tietoisuutta uusien palvelujen tuomasta potentiaalista.

2.7

Vuonna 2012 antamassaan lausunnossa ETSK toteaa myös, että sopeutumiskykyinen elinkeinoelämä edellyttää sekä johtajuutta että laajaa tukea henkilöstöltä yrityksen kaikilla tasoilla mutta myös laajemmin yhteiskunnalta. Monissa yrityksissä työntekijät osallistuvat menestyksekkäästi muutosprosesseihin. Konsensus on yleensä kannattavaa.

2.8

Rakenneuudistusprosessit ovat moninaisia ja monimutkaisia. Kuten lausunnossa todetaan, rakenneuudistuksen ja muutosten ennakoinnin erottamisen lisäksi merkittäviä eroja voidaan havaita myös pienten, keskisuurten ja suurten yritysten välillä, eri alojen välillä (joihin muutos- ja teknologia-aallot vaikuttavat eri tavoin), alueiden välillä (tiheään asutut alueet ja muut alueet), maiden taloudellisen tilanteen kehitysasteiden välillä sekä kansallisten kulttuurien välillä.

2.9

Asiaa mutkistavat entisestään työmarkkinoiden merkittävät muutokset, jotka johtuvat osaksi rahoitus- ja talouskriisin jälkimainingeista ja osaksi uudesta teollisesta syklistä. Nykyiset kollektiiviset ja työmarkkinaosapuolten kumppanuusjärjestelmät on säilytettävä ja niitä on tarpeen mukaan vahvistettava.

2.10

Tämän myllerryksen keskellä ja monimuotoisessa Euroopassa ETSK korostaa perusolettamustaan, jonka mukaan ”yrityksellä on sinällään keskeinen asema markkinoilla toimivien yksiköiden sopeutumisstrategioiden toteuttamisessa, ja näin ollen yritys on rakennemuutosprosessien keskiössä” (6).

2.11

Yrityksissä on tietysti toteutettava rakenneuudistuksia, mukauduttava tai ennakoitava tulevaisuutta tietyssä ympäristössä. Tämä tarkoittaa, että sisäisten menettelytapojen ja käytäntöjen lisäksi myös monilla sidosryhmällä on merkitystä. Niiden vaikutus riippuu siitä, millaisia muutoksia yritykset kohtaavat eli onko kyse sisäisen organisaation sopeuttamisesta, muuttuvien markkinaolosuhteiden aiheuttamista muutoksista vai molemmista.

2.12

Ensisijainen intressiryhmä on yrityksen omat työntekijät. Hyvin organisoiduilla prosesseilla varmistetaan henkilöstön ja henkilöstön edustajien osallistuminen yritysneuvoston ja/tai ammattijärjestöjen kautta. On erittäin lupaavaa, että komission kyselyyn (7) saatujen vastauksien mukaan vastaajien ylivoimainen enemmistö on samaa mieltä. ETSK kannattaa johdon ja henkilöstön edustajien välistä luottamuksellista vuoropuhelua – joka on useissa maissa lakisääteistä – yhdessä muutoksen ja muutosten menestyksekkään ennakoinnin hallinnan kanssa (8).

2.13

Koska yritykset ovat riippuvaisia henkilöstön erilaisista pätevyyksistä, yhä pidemmälle kehittyneiden arvoketjujen edellyttämät erityisvaatimukset on taattava kaikille tarkoitetuilla elinikäisen oppimisen ohjelmilla. Tämä on niin yritysten kuin työntekijöiden etujen mukaista.

2.14

ETSK huomauttaa, että sen kannasta, joka koskee koulutuksen ottamista osaksi yritysten päivittäistä toimintaa, ollaan laajasti yksimielisiä. Toimintatavat ovat kuitenkin erilaisia (hyvin) pienten, erikoistumattomien yritysten ja suurempien yritysten välillä.

2.15

Samalla on huomioitava työmarkkinoiden radikaalisti muuttuva tilanne. Kasvava osuus erityisesti nuorista tähtää laaja-alaiseen uraan tekniikan alalla tai muissa ammateissa. He pyrkivät olemaan riittävän joustavia vaihtaakseen työtä itse joko samassa (suuressa) yrityksessä tai eri yrityksissä ja eri aloilla. Tähän vaikuttaa kaksi tekijää: työmarkkinoiden kysyntä ja tarjonta sekä yksilön oma osaaminen. Hyvin koulutetuille ja päteville työntekijöille rakenneuudistus voi olla mahdollisuus. Vaatimattomammin koulutetut ja iäkkäämmät työntekijät sen sijaan tarvitsevat tukea valtiolta ja yrityksiltä.

2.16

Kriisin aikana ja suurissa rakenneuudistushankkeissa, esimerkiksi vanhentuneita alueellisia tuotantovalmiuksia koskevissa hankkeissa, kaikkien sidosryhmien tulee kantaa vastuunsa. Tähän kuuluu ensinnäkin toteuttamiskelpoisten taloudellisten suunnitelmien laatiminen tulevaisuuden varalle ja samaan aikaan työvoiman työolojen parantaminen mahdollisimman pitkälle uudessa toimintaympäristössä.

2.17

Yritysten ja ammattijärjestöjen lisäksi tärkeimpiä sidosryhmiä sosiaalisten seurausten ratkaisemisessa ovat alueelliset ja paikalliset viranomaiset. Suurissa rakenneuudistuksissa myös valtiovallan tulee olla mukana. Käytännön kokemus osoittaa kuitenkin, että useimmissa tapauksissa alueellisten puitteiden ja yhteisön merkitys korostuu, kuten myös ETSK totesi vastauksessaan vihreään kirjaan. Useat alueet ovat käyneet onnistuneesti läpi suuria muutoksia. Alueet, jotka lykkäävät väistämätöntä rakenneuudistusta, kärsivät yleensä vakavista ongelmista. Tämä pätee myös yrityksiin. Onnistuneita kansallisia ja eurooppalaisia esimerkkejä olisi tuotava esille.

2.18

Vuonna 2012 antamassaan lausunnossa ETSK yksilöi eri tapoja ja keinoja, joilla muutosten ennakointiin voidaan valmistautua, todeten kuitenkin, että tulevaa kehitystä on vaikea ennustaa. Eksponentiaaliset ennusteet ovat yleensä osoittautuneet vääriksi. Akateemisen yhteisön ja alakohtaisten organisaatioiden yhteiset ponnistukset voivat kuitenkin olla ratkaisevia. Tämä on yhä yleisempi käytäntö valmistusteollisuudessa. Palvelualalla on vielä suurempia vaikeuksia, eikä tilanne ole (vielä) kypsä. Liike-elämän järjestöiltä ja muilta julkisilta ja yksityisiltä eturyhmiltä tarvitaan aloitteellisuutta, jotta pk-yrityksille voidaan antaa tietoa mahdollisesta kehityksestä.

2.19

On paradoksaalista, että markkinoiden dynamiikka edellyttää ennakointia, mutta ennakoinnin esteenä on jokseenkin ennalta arvaamaton tulevaisuus. ETSK katsoo, että tässä ristiriitatilanteessa tarvitaan optimaalisia olosuhteita, jotka tekevät mahdollisiin muutoksiin sopeutumisen yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi. Päävastuu tulevaisuuden suunnittelusta on osapuolilla, joita asia koskettaa välittömimmin. Näitä ovat johto ja henkilöstö, jota edustavat yritysneuvostot/ammattijärjestöt. Laajemmassa asiayhteydessä asia koskee työmarkkinaosapuolia eri tasoilla, hallituksia ja tukipalveluita, kuten akateemisia yhteisöjä, konsulttipalveluita, valtion ja EU:n virastoja, valtiovallasta riippumattomia organisaatioita sekä ETSK:ta muun muassa sen neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” kautta.

2.20

Työmarkkinoille pääsyssä ja palaamisessa erityisesti kaksi ryhmää tarvitsee erityishuomiota: nuoret ja ikääntynyt sukupolvi, jolla on huomattavia sopeutumisvaikeuksia. Kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen syvälle juurtuneisiin ongelmiin ei ole nopeita ratkaisuja. Talouden sopeutuminen kytkeytyy tiiviisti talouden nykyisiin malleihin ja tuloksiin, erilaisiin talouden rakenteisiin sekä maiden ja alueiden erilaisiin kulttuureihin. Kuten ETSK on toistuvasti todennut, yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan ajantasainen koulutus on kaikkien tulevaisuuden ratkaisujen perusta. Sen tulisi tarjota nuorille riittävän joustavaa osaamista, joka antaa pohjan useampaan kuin yhteen ammattiin. Muutaman viime vuoden aikana yrittäjähenkisyyden kehittäminen on noussut ensisijaiseksi koulutuksessa. Liike-elämän tulee myös osallistua koulutuksen sopeuttamiseen ja investoida elinikäiseen oppimiseen. Monessa maassa liike-elämän edustajat osallistuvat aktiivisesti koulutusohjelmien laatimiseen.

2.21

Kuten ETSK on tuonut aiemmin selkeästi esiin, EU:sta, ETSK mukaan luettuna, voi ehdottomasti olla apua näissä prosesseissa. Komitea korostaa seuraavia seikkoja:

Cedefopin, Eurofoundin ja muiden EU:n virastojen tuki tietojen ja analyysien levittämisessä

komission, erityisesti työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston tuki käsiteltäessä Euroopan laajuisia hyviä käytäntöjä julkaisuissa ja kohdennetuissa konferensseissa, erityisesti työmarkkinavuoropuhelun alalla, sekä levitettäessä sen omia analyyseja ja akateemisen yhteisön ja asiantuntijoiden laatimia ehdotuksia käytännöiksi

eurooppalaisten rahastojen kohdennetut hankkeet: koheesiorahasto, EAKR ja ESR.

2.22

Rakenneuudistuksessa ja muutosten ennakoinnissa on myös erittäin toivottavaa kehittää yhteishenkeä ja yhteisvastuullisuutta Euroopan laajuiselta pohjalta. Näin voidaan edistää maiden välillä vaihtelevien toimintamallien lähentämistä ja saavuttaa tuloksia. Yhteiset ja jaetut kokemukset voivat parantaa niin yritysten, työntekijöiden kuin alueidenkin tuloksia.

2.23

Hyvä esimerkki voi olla myös työvoiman liikkuvuus Euroopassa. Vaikka se herättää huolta, sen vaikutukset voivat myös olla myönteisiä täytettäessä teollisuuden avoimia työpaikkoja ja paikattaessa työvoimavajetta koulutetulla ja kouluttamattomalla työvoimalla (9). Muuttoliikkeestä valtioille, alueille ja työntekijöille koituvat pitkän aikavälin kielteiset vaikutukset on huomioitava. Aivovuoto tai koulutetun väestön muuttoliike voi olla haitallista tulevan kehityksen kannalta. Työvoiman liikkuvuuden kasvu edellyttää eurooppalaiselta alue- ja sosiaalipolitiikalta johdonmukaisuutta, jotta voidaan vähentää ei-toivottuja riskejä.

2.24

Työllisyyttä ja ammattitaitoa käsittelevät EU:n alakohtaiset neuvostot, eurooppalainen rakenneuudistusfoorumi, seurantakeskukset ja Eurofoundin tutkimukset voivat olla erittäin hyödyllisiä hyvien käytäntöjen levittämisessä Euroopan laajuisesti.

3.   Ehdotus EU:n laatukehykseksi

3.1

ETSK katsoo, että komission tiedonannossa (10) esitettyjen ehdotusten lähtökohtana on oltava erilaisten olosuhteiden ja menettelytapojen ymmärtäminen sekä edellä esitetyt edellytykset. Laatukehys on hyödyllinen opas kaikkien sidosryhmien vastuullisille tahoille, ja sitä tulisi soveltaa tapauskohtaisesti. On hyvin hyödyllistä keskustella tällaisista kaavioista EU:n tasolla, sillä näin voidaan edistää näkemysten jakamista unionissa.

3.2

ETSK on yksimielinen ehdotuksista, joissa korostetaan työmarkkinoiden kysynnässä ja tarjonnassa sekä toivottavassa osaamisessa tapahtuvien (usein hienovaraisten) muutosten ja siirtymien jatkuvaa tarkastelua. Tämä on jo yleinen käytäntö monissa yrityksissä ja johdon ja henkilöstön huomion jatkuva polttopiste. Rajatylittävissä yrityksissä ja yhtiöissä asiasta on keskusteltava johdon ja eurooppalaisten yritysneuvostojen kesken (11). Nykykäytäntö ei kuitenkaan ole tyydyttävä. Rajatylittävässä rakenneuudistuksessa on varmistettava asiamukaisesti työntekijöiden edustajien mielipiteiden säännöllinen kuuleminen. Pk-yritysten kuuleminen ja niille suunnattu tiedotus on taattava.

3.3

Kun otetaan huomioon vallitsevan dynamiikan strateginen merkitys ja tuotantojärjestelmien tulevat muutokset, kuten robotiikan, digitoinnin, nanoteknologian ja 3D-tulostuksen käyttöönotto, nykykäytäntöjä tulee tarkentaa ja syventää. Tämä on niin yritysten kuin niiden henkilöstön etujen mukaista. Sama pätee konkreettisiin ehdotuksiin yksittäisille työntekijöille tarkoitetuista toimenpiteistä.

3.4

Useimmilla yrityksillä on omiin tarpeisiin sovitettuja käytäntöjä. On kuitenkin useita laaja-alaisia näkökohtia, jotka ovat kuvaavia nykypäivän teolliselle vallankumoukselle. Siksi laaja-alaiset kumppanuudet tiedeyhteisöjen, tutkimuslaitosten, poliittisten tahojen ja alueellisten oppilaitosten kanssa ovat erittäin tervetulleita, kuten edellä mainittiin. Vaikka liike-elämän järjestöillä ja pk-yritysten verkostoilla on hyviä käytäntöjä rakenneuudistusten alalta, pk-yritykset eivät yleensä pysty järjestämään pitkälle kehittyneitä menetelmiä tai koulutuspalveluita. Niille on annettava mahdollisuus hyödyntää kohdennettuja kansallisia ja alueellisia rakenteita ja ulkopuolista tukea.

3.5

ETSK pitää suuressa arvossa hyvien käytäntöjen jakamista. Monella Euroopan alueella valmistelu tulevaisuutta varten hoidetaan hämmästyttävän hyvin alueen väestön ja talouden sietokyvyn hyväksi. EU, mukaan lukien ETSK, voi tarjota tällä alalla enemmän tukea.

3.6

Työllisyyttä ja ammattitaitoa käsittelevät EU:n alakohtaiset neuvostot voivat myös olla suureksi avuksi. Ne voivat myös toimia asiaan suoraan liittyvien sidosryhmien kohtaamispaikkana. ETSK katsoo, että näillä neuvostoilla on ainakin kolme tehtävää: koulutustarpeita koskeva tiedotus, ennusteiden vaihtaminen tulevista suuntauksista/haasteista ja tiedotus rakenneuudistustarpeeseen johtaneista syistä. Kaikesta tästä olisi hyötyä, jotta voidaan jatkaa näkemysten vaihtoa ja edistää lähentymistä. Eurooppalaiset virastot hyötyisivät myös näiden neuvostojen tekemistä operatiivisista ja käytännön johtopäätöksistä.

3.7

Yhteisten analyysien ja diagnoosien avulla määritetään kunkin sidosryhmän erityiset vastuut, kuten tekstiosiossa 2 kuvaillaan laajasti. Monessa maassa tämä on jo yleinen käytäntö, mutta joissakin jäsenvaltioissa se ei ole vielä kehittynyt yhtä pitkälle. Sellaiset taloudet, joissa nämä käytännöt toteutuvat, menestyvät yleisesti paremmin kuin taloudet, jotka ovat jääneet jälkeen tässä suhteessa. Kuten aiemmin todettiin, konsensus on kannattavaa.

3.8

Rakenneuudistuksessa EU voi edistää tyydyttävää koordinointia sidosryhmien välillä tehostamalla menetelmiä ja prosesseja yrityksissä ja alueilla EU:n rahoitustuen kautta silloin, kun se on mahdollista.

3.9

Liitteessä korostetaan oikeutetusti yksittäisen työntekijän roolia. Kun tarjolla on suotuisat olosuhteet ja oikeat palvelut, yksittäinen työntekijä voi valita itselleen parhaiten sopivan lähestymistavan. Yksilölliset valinnat ovat moninaiset työpaikalla hankittavista taidoista oman osaamisen laajentamiseen tai jopa uudelleen suuntautumiseen. Koko työura yhdessä työpaikassa -ajattelu korvautuu yhä useammin joustavilla työurilla joko (suurten) yritysten palveluksessa tai vielä laajemmassa kontekstissa.

3.10

Kaikkien sidosryhmien tulisi ottaa nämä olennaiset muutokset huomioon ja kiinnittää erityistä huomiota muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin. Monessa jäsenvaltiossa työmarkkinaosapuolet ja valtio ovat vuosien aikana kehittäneet kohdennettuja ohjelmia. ETSK nostaa esiin muun muassa seuraavat:

Tanskan työmarkkinamalli, joka tunnetaan nimellä joustoturva. Alkuvaiheen ongelmien ja kritiikin jälkeen on päästy järkevään tasapainoon tämän mallin kustannusten ja tulosten välillä. Mallissa yhdistetään joustavat työmarkkinat ja hyvinvointivaltio (12). Siihen kuuluvat muun muassa työmarkkinoiden tehostettu seuranta, työn jakamista koskevat sopimukset, työkiertojärjestelyt, innovointihautomot ja ammattikoulutusjärjestelmä.

Saksalainen teorian ja käytännön yhdistävä järjestelmä, johon yritykset osallistuvat ja jossa hyödynnetään ennakoivan oppimisen periaatteita ja käytännön harjoittelua.

Ruotsalainen Knowledge Lift -ohjelma, jolla pyrittiin parantamaan heikosti koulutetun aikuistyöväestön osaamista keskitasolle. Kohderyhmään kuuluivat 25–55-vuotiaat.

3.11

Esimerkkejä on muitakin. Osa järjestelmistä on vanhentunut, osa toimii vielä hyvin ja osoittaa, kuinka valtion osallistuminen ja työmarkkinaosapuolten sitoutuminen tarjoavat yhteisiä välineitä nykytilanteeseen. Osa on sen sijaan lopetettu jo aikoja sitten. Komission tulisi levittää järjestelmällisesti hyviä käytäntöjä ja kannustaa siten kaikkien jäsenvaltioiden kansallisia työmarkkinaosapuolia ja viranomaisia yksilöimään käytännöllisiä ja hyödyllisiä välineitä.

3.12

ETSK on erittäin tyytyväinen siihen, että komissio on antanut valtiollisille ja alueellisille viranomaisille aktiivisen roolin muutosten ennakointi- ja rakennusuudistusprosesseissa samoin edellytyksin yritysten, työntekijöiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Tämä noudattaa ETSK:n näkemystä, jonka se on tuonut esiin useissa lausunnoissaan sekä kommenteissaan vihreästä kirjasta (13). Viranomaisten kovasti kaivattua yhteistyötä ja yhteisvastuuta aliarvioidaan usein. Komission esittämissä painopisteissä korostetaan viranomaisten osallistamisen merkitystä (14).

3.13

Hallinnon eri tasoilla on omat vastuualueensa. Useimmissa maissa valtionhallinto vastaa (oikeudellisista) toimintapuitteista. Alueelliset viranomaiset puolestaan voivat tehdä paljon palveluiden järjestämisessä ja yleisessä hengennostattamisessa. Tämä on nähtävissä useissa konkreettisissa tapauksissa. Valtiollisen ja alueellisen hallinnon laatu onkin kyseisissä toimenpiteissä usein onnistumiseen tai epäonnistumiseen johtava ratkaiseva tekijä. Hallinnollisten elinten tulisi osallistua rakenneuudistusta ja muutosten ennakointia sekä niihin liittyviä onnistuneita käytäntöjä koskeviin tapaustutkimuksiin.

3.14

Euroopan komissiolla on johtoasema keskustelujen järjestämisessä EU:n tasolla sekä käytäntöjen levittämisessä. Komissio voi tukea yhteishengen kehittämistä unionin laajuisesti. Se voi edesauttaa suotuisten olosuhteiden luomista sille, että unionin rahastoja käytetään asianmukaisesti hyödyksi. Sillä on rooli rakenneuudistusta ja muutosten ennakointia koskevan työmarkkinavuoropuheluohjelman edistämisessä erityisesti alakohtaisella tasolla.

3.15

Rakenneuudistustoimia – ja niiden taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia – koskevaa tiedonkeruuta tulisi helpottaa, ja sen tulisi johtaa analyyseihin. Eurofoundin ja Cedefopin kaltaisten virastojen, komission ja sidosryhmien välinen tehokas koordinointi on varmistettava jatkuvasti.

Bryssel 10. heinäkuuta 2014

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Henri MALOSSE


(1)  Komission tiedonanto EU:n laatukehyksestä, sivu 15 ja sitä seuraavat sivut.

(2)  EUVL C 299, 4.10.2012, s. 54, kommentit komission vihreään kirjaan rakennemuutoksesta ja muutosten ennakoinnista, 2012.

(3)  Komission tiedonanto, 13. joulukuuta 2013.

(4)  Nykyistä uraauurtavaa kehitystä kuvaillaan osuvasti saksalaisessa raportissa Recommendations for implementing the strategic initiative INDUSTRIE 4.0, jonka Forschungsunion ja Deutsche Akademie der Technikwissenschaften ovat julkaisseet huhtikuussa 2013. Hanketta on tukenut Bundesministerium für Bildung und Forschung. (4.0 viittaa neljänteen teolliseen vallankumoukseen).

(5)  EUVL C 327, 12.11.2013, s. 82, kommentit teollisuuspolitiikkaa käsittelevään Euroopan komission tiedonantoon, 2013.

(6)  EUVL C 299, 4.10.2012, s. 54.

(7)  Tiivistelmä vihreän kirjan tiimoilta järjestetyn kuulemisen tuloksista (alaviite 1).

(8)  Ks. EUVL C 161, 6.6.2013, s. 35 sekä lausunnon englanninkielinen otsikko.

(9)  Ks. EUVL C 318, 29.10.2011, s. 43.

(10)  Komission tiedonanto EU:n laatukehyksestä, sivu 15 ja sitä seuraavat sivut.

(11)  (Direktiivi 2001/23/EY).

(12)  Ks. Anticipating and Managing restructuring – Denmark, International Training Centre ILO, joulukuu 2009.

(13)  Ks alaviite 1.

(14)  Ks. s. 18.


Top