Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52014AE1800

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Avoin ja turvallinen Eurooppa: suunnitelma käytäntöön” — COM(2014) 154 final

OJ C 451, 16.12.2014, p. 96–103 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

16.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 451/96


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Avoin ja turvallinen Eurooppa: suunnitelma käytäntöön”

COM(2014) 154 final

(2014/C 451/16)

Esittelijä:

José Isaías Rodríguez García-Caro

Euroopan komissio päätti 14. maaliskuuta 2014 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Avoin ja turvallinen Eurooppa: suunnitelma käytäntöön

COM(2014) 154 final.

Asian valmistelusta vastannut ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 20. kesäkuuta 2014.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 9.–10. heinäkuuta 2014 pitämässään 500. täysistunnossa (heinäkuun 9. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 85 ääntä puolesta ja 1 vastaan 7:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea katsoo Haagin ohjelmaa (1) ja myöhemmin Tukholman ohjelmaa (2) koskevista komission tiedonannoista antamissaan lausunnoissa esittämän ja pitkäaikaisen kantansa mukaisesti, että vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen liittyvien politiikkojen perustana ja lähtökohtana on oltava Euroopan ihmisoikeussopimuksessa taattujen perusoikeuksien suojeleminen ja Euroopan unionin perusoikeuskirja. Komitea katsoo, että unionin toimielimien ajamissa politiikoissa on taattava tasapaino perusoikeuksien kunnioittamisen ja turvallisuuden välillä. Euroopan unionin tuomioistuin on kansalaisten sähköistä viestintää ja puheluita koskevien tietojen säilyttämisestä vähintään kuuden kuukauden ajan annettua direktiiviä 2006/24/EY koskevassa tuomiossaan todennut kyseisen direktiivin pätemättömäksi suhteellisuusperiaatteen perusteella. EU:n tuomioistuin katsoo kuitenkin, että tietojen säilyttäminen on legitiimi tavoite, joka palvelee yleistä etua.

1.2

Komitea toteaa huolestuneena, että suvaitsemattomuus, rasismi ja maahanmuuttajiin kohdistuva muukalaisviha lisääntyvät Euroopassa, sekä panee merkille, että eräissä jäsenvaltioissa perusoikeuksien suoja saattaa olla heikkenemässä. Yhdenvertainen kohtelu ja syrjinnän torjumiseen tähtäävät toimintaperiaatteet ovat kotouttamispolitiikkojen perustekijöitä. ETSK ehdottaa, että Euroopan komissio perustaisi oman yksikön perusoikeuksien suojelua edistävien toimenpiteiden havainnollistamista, vahvistamista ja toteuttamista varten.

1.3

Komitea katsoo myös, että Euroopan unionin on vaadittava, että vahvistetaan maahanmuuttoa ja liikkuvuutta edistävää ja sääntelevää kansainvälistä järjestelmää, joka perustuu Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksia koskeviin yleissopimuksiin, lapsen oikeuksien yleissopimukseen, yleissopimukseen siirtotyöläisten oikeuksista ja Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksiin.

1.4

Järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustava ETSK on taho, joka on otettava huomioon ja jonka on oltava mukana kaikissa komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston avoimesta ja turvallisesta Euroopasta järjestämissä keskusteluissa.

1.5

ETSK katsoo, että komission tiedonannon olisi pitänyt olla konkreettisempi. ETSK on sitä mieltä, että tiedonanto sisältää joukon ajatuksia, joita olisi konkretisoitava ja jäsenneltävä paremmin. Lisäksi ETSK katsoo, että tiedonannossa olisi pitänyt korostaa erityisesti merkittävimpiä ongelmia, jotka estävät tällä hetkellä Eurooppaa olemasta avoimempi ja turvallisempi.

1.6

Maahanmuuttajat vaikuttavat myönteisesti taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen Euroopassa, jonka on vastattava suureen demografiseen haasteeseen väestön ikääntymisen vuoksi. EU kärsii vakavasta talouskriisistä ja korkeasta työttömyydestä, mutta tässäkin tilanteessa monien jäsenvaltioiden työmarkkinoilla tarvitaan uusia maahanmuuttajia. Kun kriisi on voitettu ja taloussykli muuttuu, demografisesta tilanteesta johtuvat rakenteelliset ongelmat pahenevat entisestään ilman varteenotettavaa maahanmuuttopolitiikkaa ja sen mukaisia toimenpiteitä.

1.7

Euroopan unionilla tulee olla yhteinen turvapaikkajärjestelmä, joka perustuu yhdenmukaiseen lainsäädäntöön. Perustamissopimuksessa luodaan perusta yhteiselle politiikalle tällä alalla. Dublinin yleissopimus tulee korvata järjestelmällä, jossa on nykyistä enemmän EU:n sisäistä solidaarisuutta ja jossa otetaan huomioon myös turvapaikanhakijoiden oma tahto.

1.8

ETSK katsoo, että uskottava lähestymistapa luvattomaan maahanmuuttoon ja palauttamiseen edellyttää voimakkaita toimia ihmiskauppaa harjoittavia järjestäytyneitä rikollisryhmiä vastaan kaikkien käytettävissä olevien välineiden avulla. ETSK on vahvasti sitä mieltä, että jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin lisääminen on välttämätöntä ja hyödyllistä käytettävissä olevien keinojen ja välineiden hyödyntämiseksi luvatonta maahanmuuttoa rikollisin keinoin edistäviä ja auttavia tahoja vastaan.

1.9

EU:n on otettava vastuu valvonnasta ulkorajoillaan, joihin kuuluvat koko Euroopan unionin rajat Schengen-alueella. Pääpainon tulee olla vaarassa olevien ihmisten elämän suojelulla ja voimassa olevan lainsäädännön noudattamisella, ja Frontexista tulee kehittää Euroopan rajavartioyksikkö.

1.10

ETSK ehdottaa, että Europolista tehdään EU:n poliittisen tai oikeudellisen elimen alainen unionin erillisvirasto, jonka tehtävänkuva on nykyistä koordinointiroolia laajempi ja jolla on mahdollisimman pian operatiiviset valmiudet tehdä tutkimuksia koko Euroopan unionin alueella yhteistyössä jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten kanssa.

2.   Johdanto

2.1

Vaikka ”kansalaisia suojelevaan ja palvelevaan avoimempaan ja turvallisempaan Eurooppaan” perustuvan Tukholman ohjelman käynnistämisestä on kulunut vain joitakin vuosia, Euroopan unioni on kuitenkin kyennyt laatimaan tiettyjen ohjelmassa ehdotettujen toimenpiteiden täytäntöönpanon ansiosta politiikkoja, joiden tavoitteena on tehdä yhteiskunnasta avoimempi ja turvallisempi meille kaikille, jotka asumme Euroopan unionin muodostamalla vapauden ja keskinäisen ymmärryksen alueella. Tässä Euroopan unionissa ei ole pienintäkään jalansijaa syrjinnälle, rasismille tai muukalaisvihalle, eikä meidän pidä hyväksyä tai suvaita millään tavalla mitään niihin liittyviä verukkeita.

2.2

Schengen-alueen vahvistaminen, sopimus yhteisestä eurooppalaisesta turvapaikkajärjestelmästä, yhteisen viisumipolitiikan parantaminen, lisääntynyt eurooppalainen yhteistyö ihmisille vaarallisimpien järjestäytyneen rikollisuuden muotojen (terrorismi, ihmiskauppa, tietoverkkorikollisuus jne.) torjunnassa ja yhteistyön tehostaminen kolmansien maiden kanssa maahanmuuton alalla ovat tärkeitä mutta vielä riittämättömiä saavutuksia.

2.3

Maailmassa, jossa kaikki on yhä enenevässä määrin yhteydessä toisiinsa ja toisistaan riippuvaisia ja jossa tietovirta on keskeytymätöntä ja ratkaistavia haasteita on toisinaan mahdotonta ennustaa, on edistyttävä ja ponnisteltava pidemmälle vapauden ja turvallisuuden lisäämisessä kaikkia unionin kansalaisia ja myös sellaisia kolmansien maiden kansalaisia varten, jotka haluavat tulla osaksi yhteiskuntaamme ja sopeutua siihen. Siten he voivat tarjota meille työpanoksensa, rikastuttaa arvojamme ja parantaa omia elinolosuhteitaan.

2.4

Tukholman ohjelman (3), josta ETSK antoi pakolliseen lausuntopyyntöön perustuvan lausuntonsa (4), voimassaoloajan lähestyessä loppuaan on vastattava seuraavaan nyt lausunnon kohteena olevassa komission tiedonannossa esitettyyn kysymykseen: kuinka saavutamme avoimen ja turvallisen Euroopan?

2.5

Euroopan unionin tuomioistuin julisti 8. huhtikuuta 2014 (5) pätemättömäksi direktiivin 2006/24/EY (6), jolla jäsenvaltiot velvoitetaan säilyttämään kansalaisten sähköisiä viestintäpalveluja ja puheluita koskevat tiedot vähintään kuuden kuukauden ajan. Unionin tuomioistuin katsoi, että direktiivi, jolla kyseisiä tietoja velvoitetaan säilyttämään ja jonka nojalla toimivaltaisille kansallisille viranomaisille annetaan oikeus päästä niihin käsiksi, loukkaa erityisen vakavasti perusoikeutta yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan. Lisäksi se seikka, että tietoja säilytetään ja että niitä voidaan myöhemmin käyttää ilmoittamatta asiasta palvelun tilaajalle tai sen rekisteröidylle käyttäjälle, voi synnyttää asianosaisissa tunteen, että heidän yksityiselämäänsä valvotaan jatkuvasti. Tuomioistuin täsmensi, että tietoliikennetietojen säilyttäminen (epäsuorasti siis direktiivi) tarkoittaa vakavaa puuttumista Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklassa vahvistettuun yksityisyyden perusoikeuteen. Unionin tuomioistuimen 8. huhtikuuta 2014 julkaisema päätös vahvistaa, että kansalaisten oikeuksien ja vapauksien kunnioittaminen on tärkeää Euroopan yhdentymiskehityksessä Unionin tuomioistuin totesi kyseisen direktiivin pätemättömäksi suhteellisuusperiaatteen perusteella mutta katsoi, että tietojen säilyttäminen on legitiimi tavoite, joka palvelee yleistä etua.

3.   Komission tiedonanto

3.1

Komission tiedonanto on tulos pohdinnasta, johon osallistuivat kaikki Euroopan unionin tämän alan politiikkoja käsittelevät toimielimet ja toimijat, jotka esittivät näkemyksensä Brysselissä tammikuussa 2014 järjestetyssä konferenssissa ”Open and Safe Europe: What's next”, jossa ETSK oli mukana, sekä julkisessa kuulemisessa, johon osallistui erittäin suuri määrä toimijoita.

3.2

Tiedonanto koostuu johdannosta, jossa on tiivistetty hyvin kiteytetysti Tukholman ohjelmassa määriteltyjen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunut kehitys ja saadut tulokset, jotka toimivat pohjana asiakirjan toiselle osalle, jossa esitetään joukko poliittisia painopisteitä.

3.3

Poliittiset painopisteet on luokiteltu seuraavasti:

tehokas maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskeva politiikka

Schengen, viisumit ja ulkorajat

Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä käytännössä

maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan tehostaminen

suojelua tarjoava Eurooppa.

4.   Huomioita

4.1   Tehokas maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskeva politiikka

4.1.1

ETSK on antanut vuosien aikana toistuvasti lausuntoja maahanmuuttoa, liikkuvuutta ja kotouttamista koskevista politiikoista. ETSK haluaa siksi nostaa esille nämä kaikki lausunnot ja erityisesti sellaiset lausuntoihin sisältyneet ehdotukset, joita ei ole vielä otettu huomioon. ETSK on täysin samaa mieltä maahanmuuton ja kotouttamisen hyötyjen maksimoinnista, koska sen avulla voidaan epäilemättä edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, kuten komission asiakirjassa todetaan. On kuitenkin muistettava, että Euroopassa nousee esiin rasistisia ja muukalaisvihamielisiä ideologioita, joihin pohjautuvia liikkeitä ei pidä suvaita lainkaan. Syrjinnän, rasismin ja muukalaisvihan torjunnan on myös oltava toiminnan painopisteenä kaikissa toimenpiteissä, joiden tavoitteena on tehdä unionista avoimempi ja turvallisempi.

4.1.2

Lahjakkaiden ja erittäin pätevien työntekijöiden houkutteleminen, kolmansista maista tulevien opiskelijoiden houkuttelu Euroopan unioniin ja sinne myöhemmin töihin jäämiseen, kolmansien maiden tutkintotodistusten tunnustamisen parantaminen ja mahdollisten maahanmuuttajien tukeminen ja auttaminen heidän lähtömaissaan sujuvan unioniin tulon edistämiseksi ovat kaikki tärkeitä ja arvokkaita toimenpiteitä. Niiden avulla voidaan rikastuttaa unionin jäsenvaltioita älyllisesti ja taloudellisesti, minkä vuoksi ETSK:n on tuettava näitä toimenpiteitä. Tältä osin on kuitenkin todettava, että ei ole sama asia rekrytoida lahjakkaita ja päteviä henkilöitä kolmansista maista, joissa on suuret valmiudet luoda älyllistä arvoa ja vaurautta, kuin maista, jotka pyrkivät nousemaan ja lisäämään rikkautta ja vaurautta. Strategia onkin loistava unionin jäsenvaltioiden kannalta, mutta sen seurauksena kolmannet maat voivat menettää tärkeää inhimillistä pääomaa. EU:n ja kolmansien maiden välinen yhteistyö liikkuvuuskumppanuuksien puitteissa on välttämätöntä.

4.1.3

ETSK on huolissaan seurauksista, joita tällä strategialla voi olla kehitysmaihin kuuluville kolmansille maille, jotka tarvitsevat koulutettua ja pätevää inhimillistä pääomaa niiden nykyisestä puutteellisesta tilanteesta selviämistä varten. Tätä pääomaa houkuteltaessa on otettava käyttöön alkuperämaihin sovellettavia korvaavia toimenpiteitä, jotta estetään niiden kasvun vaarantuminen. Tämän on oltava painopisteenä, kun laaditaan politiikkoja ulkoisten kykyjen houkuttelemiseksi EU:hun. Ei pidä unohtaa, että pitkän aikavälin ratkaisu alikehittyneiden maiden kansalaisten paremman tulevaisuuden takaamiseksi ei ole houkutella heitä EU:hun ja kotouttaa heidät paremman työn ja parempien elinolosuhteiden saavuttamiseksi, vaan ponnistella sen puolesta, että heidän kotimaansa saavuttavat sellaisen kehitystason, joka ei edellytä kansalaisilta maastamuuttoa ainoana toimeentulon keinona.

4.1.4

Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto myönsi kotouttamisen ja maahanmuuton toisiaan täydentävän ja erottamattoman yhteyden jo kesäkuussa 2007. ETSK on antanut aiemmin useita eri lausuntoja tästä asiasta ja esittänyt toistuvasti tähän liittyvät näkökantansa. Erityisesti näinä taloudellisten vaikeuksien aikoina on entistä enemmän syytä todeta ja palauttaa mieliin, että ”yhdenvertainen kohtelu ja syrjinnän torjumiseen tähtäävät toimintaperiaatteet ovat kotouttamispolitiikkojen perustekijöitä”. Tämä suositus esitettiin siirtotyöläisten kotouttamista käsittelevässä valmistelevassa lausunnossa (7), jonka ETSK laati vuonna 2010. Lausunto pitää yhä täysin paikkansa, joten sen sisältöön viitataan käsillä olevassa asiakirjassa.

4.1.5

Euroopan kotouttamisfoorumi kokoaa erinomaisella tavalla yhteen kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja maahanmuuttajajärjestöt. Komitea toistaa aikovansa jatkaa yhteistyötä komission kanssa Euroopan kotouttamisfoorumin toiminnan saralla sekä kotouttamista tukevan EU:n toimintasuunnitelman kehittämisessä.

4.1.6

ETSK katsoo, että uskottava lähestymistapa luvattomaan maahanmuuttoon ja palauttamiseen edellyttää voimakkaita toimia kaikkien käytettävissä olevien välineiden avulla sellaisia järjestäytyneitä rikollisryhmiä vastaan, jotka käyttävät ihmisiä kauppatavaroina tulojen hankkimiseksi näiden ihmisten laittomasta salakuljettamisesta Euroopan unioniin, sekä naisia ja alaikäisiä seksuaalisesti hyväksikäyttäviä ihmiskauppiaita ja laitonta ja lähes orjuuteen verrattavissa olevaa työvoimaa hyväksikäyttäviä tahoja vastaan. On taattava, että uhreja suojellaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuksien suojaamiseksi tehtyjen eurooppalaisten yleissopimusten mukaisesti, sillä nämä haavoittuvat ryhmät tarvitsevat erityistä suojelua. ETSK on vahvasti sitä mieltä, että jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin lisääminen on välttämätöntä ja hyödyllistä käytettävissä olevien keinojen ja välineiden hyödyntämiseksi luvatonta maahanmuuttoa rikollisin keinoin edistäviä ja auttavia tahoja vastaan.

4.1.7

ETSK kannattaa kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä tärkeänä asiana, jonka avulla voidaan löytää inhimillinen ja säännelty ratkaisu sellaisten ihmisten palauttamiseksi kotimaihinsa, jotka ovat saapuneet unionin jäsenvaltioiden alueille sääntöjen vastaisesti. Komitea tukee Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n suosituksia tuetun vapaaehtoisen paluun edistämisestä.

4.1.8

Tämän vuoksi tarvitaan Saharan eteläpuolisten Afrikan valtioiden, eteläisen Välimeren maiden ja Lähi-idän valtioiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskeva politiikka, joka vastaa vähintään EU:n ulkopuolisten eurooppalaisten maiden tai Aasian maiden kanssa harjoitettavaa yhteistyöpolitiikkaa. Erityisesti Espanjaan, Kreikkaan, Italiaan, Kyprokseen ja Maltaan kohdistuu voimakas luvattoman maahanmuuton paine, joka on peräisin tältä maailman alueelta ja joka aiheuttaa koko Välimeren ja Balkanin alueella toteutuessaan dramaattisia tilanteita, kuten Lampedusan rannikolla, joita on pyrittävä estämään kaikin keinoin. ETSK vaatii komissiota ja neuvostoa lisäämään Euroopan unionin osallistumista tämän Euroopan unionia ja näin ollen rajavaltioiden lisäksi kaikkia sen jäsenvaltioita koskevan ongelman ratkaisemiseen sekä esittämään lisää ratkaisuja ja vähentämään jäsenvaltioiden kritisointia.

4.1.9

Lampedusan katastrofin jälkeen lokakuussa 2013 perustettiin Välimeren erityistyöryhmä. Ryhmä julkaisi työnsä päätteeksi tiedonannon (8), johon sisältyy lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpidepaketti viidelle pääasialliselle toiminta-alalle. Ne vastaavat käsillä olevassa lausunnossa käsiteltävän komission tiedonannon painopistealoja. ETSK pitää olennaisen tärkeänä, että lyhyen aikavälin toimia täydennetään pitkän aikavälin toimilla, joiden tarkoituksena on puuttua omaan tahtoon perustumattoman maahanmuuton perimmäisiin syihin (köyhyys, ihmisoikeusloukkaukset, selkkaukset, taloudellisten mahdollisuuksien puute, huonot työolosuhteet, työttömyys jne.).

4.1.10

On perusteltua todeta, että luvatonta maahanmuuttoa, joka on äärimmäisen vaarallista Saharan eteläpuolisista maista saapuville henkilöille, voidaan torjua paremmin lähtömaissa kuin siirtymä- ja/tai kohdemaissa. ETSK kannattaa kaikkia toimia, jotka mahdollistavat toiminnan lähtömaissa, kuten päättäväisempi toiminta humanitaarisissa kriiseissä, lähtömaiden elinolosuhteiden parantaminen ja moneen kertaan annettujen ja petettyjen lupausten lunastaminen satojen tuhansien tai miljoonien ihmisten epätoivoisen maahanmuuton estämiseksi.

4.2   Schengen, viisumit ja ulkorajat

4.2.1

Nimi Schengen edustaa sen tunteville kansalaisille kansalaisten vapaata liikkuvuutta sopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden alueella. Unionin kansalaisten vapaa liikkuvuus ja vapaus valita asuinpaikkansa on perussopimuksissa suojeltu ja säännelty oikeus. Yhteisen viisumipolitiikan toteuttaminen ja joustavoittaminen, jokaisen pyynnön arvioiminen erikseen ilman kansallisuuksiin liittyviä ennakkoluuloja, Schengenin viisumikeskusten perustaminen, niiden maiden luettelon tarkistaminen, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi – kaikki nämä seikat ovat tärkeitä ja ansaitsevat yhteisiä toimia niiden hyväksynnän ja täytäntöönpanon tehostamiseksi.

4.2.2

ETSK esittää kuitenkin tiettyjen jäsenvaltioiden eräiden toimien perusteella huolensa, ettei ole uskottavaa pyrkiä helpottamaan kolmansien maiden kansalaisten pääsyä unionin jäsenvaltioihin, kun samaan aikaan on olemassa jäsenvaltioita, jotka uhkaavat karkottaa jopa unionin kansalaisia lähtömaihinsa siksi, että he ovat työttömiä, tai estää heiltä maahantulon. ETSK toteaa, että mikäli unionin kansalaisten vapaa liikkuvuus ei toteudu täysin, ei ole uskottavaa, että sitä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin.

4.2.3

Euroopan unionin ulkorajojen osalta ETSK kysyy, osallistuuko EU riittävällä tavalla unionin etelä- ja itärajojen suojeluun, kun otetaan huomioon rajoilla nykyisin vallitseva tilanne. Vaikka Frontexin asemaa vahvistettiin muuttamalla neuvoston asetusta (EY) N:o 2007/2004, on aiheellista kysyä, onko ulkorajojen yhdennetty valvonta nykyisin mahdollista unionissa. ETSK palauttaa mieliin ja toistaa suositukset, jotka se esitti lausunnossaan (9) kyseisen asetuksen muuttamista koskevasta ehdotuksesta. Komitean mielestä Frontexista tulisi kehittää eurooppalaisesta rajavartijajoukosta koostuva Euroopan rajavartioyksikkö.

4.2.4

”Älykkäät rajat” -paketti perustuu rekisteröityjen matkustajien ohjelmaan, jonka avulla paljon matkustavat kolmansien maiden kansalaiset voivat tulla EU:n alueelle käyttämällä yksinkertaistettuja rajavalvontatoimenpiteitä ennakkoarvioinnin ja -seulonnan jälkeen. Siihen sisältyy myös maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmä, johon rekisteröidään EU:hun matkustavien kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtöaika ja -paikka. ”Älykkäät rajat” -paketilla, josta ETSK on antanut asiaankuuluvan lausunnon (10), voidaan nopeuttaa, helpottaa ja parantaa rajatarkastusmenettelyjä ja rajanylityksiä EU:hun matkustavien kolmansien maiden kansalaisten osalta. ETSK kannattaa tämän paketin täytäntöönpanoa ja on vakuuttunut siitä, että uusien teknologioiden käyttöönotto auttaa nykyaikaistamaan unionin rajojen hallintaa. ETSK kehottaa siksi EU:n toimielimiä jouduttamaan näiden teknologioiden mahdollisimman pikaista käyttöönottoa edistävien oikeudellisten välineiden luomista.

4.3   Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä

4.3.1

ETSK katsoo, että suojelua tarvitsevien henkilöiden turvapaikan saamisen mahdollisuutta parantavan unionin lainsäädäntökehyksen laatimisessa on saavutettu merkittäviä edistysaskeleita, joiden ansiosta turvapaikan myöntämispäätöksiä voidaan tehdä nopeammin ja luotettavammin. Tästä huolimatta ja EU:n lainsäädännön saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen soveltamisen ollessa ajankohtaista ETSK palauttaa mieliin ja toistaa huomautuksen, joka sisältyi sen lausuntoon (11) komission tiedonannosta "Turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelma – EU:n yhdennetty lähestymistapa suojeluun (12). Huomautuksessa suositeltiin turvapaikkalainsäädännön jäsenvaltioissa soveltamisen osalta seuraavaa: ”EU:n on laadittava yhteinen lainsäädäntö, joka ei johda suojelun normien minkäänlaiseen heikentymiseen ja jonka seurauksena nimenomaan niiden jäsenvaltioiden on muutettava lainsäädäntöään, joissa suojelun taso on riittämätön. Jäsenvaltioilla tulee aina olemaan tiettyä liikkumavaraa EU:n turvapaikkalainsäädännön soveltamisessa, mutta ETSK kannattaa ainoastaan sellaista yhteisön lainsäädäntöä, jolla taataan suojelun korkea taso ja supistetaan nykyistä harkintavaltaa, joka estää lainsäädännön asianmukaisen soveltamisen.”

4.3.2

Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän lujittaminen on tarpeellista, jotta kaikki siihen osallistuvat jäsenvaltiot soveltavat varmasti yhtäläisiä vaatimuksia ja jotta turvapaikanhakijoiden oikeusvarmuus voidaan taata. ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus voi olla yksi enemmän ponnisteluja edellyttävä tekijä. Joihinkin jäsenvaltioihin voi todellakin kohdistua tietyissä tilanteissa enemmän paineita, jotka ovat seurausta monista eri syistä. Nämä tilanteet ja myös ulkorajojen suojeleminen edellyttävät unionilta tiiviimpää yhteistyötä.

4.3.3

Saatujen kokemusten ja laittomaan maahanmuuttoon liittyvien todisteiden perusteella on kuitenkin kysyttävä, onko nykytilanteessa mahdollisuutta lisätä solidaarisuutta ja yksimielisyyttä. ETSK on siksi jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden ja vastuunkannon vahvistamisen osalta yhtä mieltä komission kanssa siitä, että olisi edistettävä kansainvälistä suojelua saavien uudelleensijoittamista jäsenvaltioihin, joihin kohdistuu vähemmän paineita, ja että olisi perustettava yhteisiä vastaanottokeskuksia. ETSK totesi meriteitse tapahtuvaa laittomaa maahanmuuttoa Euro–Välimeri-alueella koskevassa oma-aloitteissa lausunnossaan seuraavaa: ”Kyse ei ole ainoastaan solidaarisuuden osoittamisesta, vaan myös siitä, että jäsenvaltiot kantavat vastuunsa laittoman maahanmuuton aiheuttaman taakan jakamiseen tarkoitettujen mekanismien avulla (13).”

4.3.4

Mitä tulee kriisitilanteisiin, kuten Syyrian tilanteeseen, liittyvistä suurista ihmismääristä selviämiseen ja komission tiedonannossa mainitsemaan joustavampien välineiden avulla tapahtuvaan turvapaikkahakemusten käsittelyyn on muistettava, että ETSK on kannattanut jo aiemmin sellaisen yhteisen turvapaikkamenettelyn luomista, joka ei mahdollista toisistaan poikkeavien vaatimusten käyttöönottoa jäsenvaltioissa (14). Komission mainitseman joustavuuden kohdalla on pitäydyttävä tilapäisessä suojelussa, ja viranomaisten on lisättävä ponnistelujaan sellaisten hakemusten arvioimiseksi, joiden takana olevat henkilöt tarvitsevat oikeasti turvapaikkaa, ja näiden hakemusten erottamiseksi hakemuksista, joiden takana olevat henkilöt pyrkivät kiertämään lainsäädäntöä.

4.4   Maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan tehostaminen

4.4.1

Ihmisten liikkuvuutta ja maahanmuuttoa eivät määrittele ainoastaan toive paremmasta tulevaisuudesta. Epävakaus, poliittiset mullistukset, ilmastonmuutos ja monet muut tekijät aiheuttavat ja ovat aiheuttaneet vuosisatojen kuluessa merkittäviä ihmisten liikehdintöjä. Erona on se, että nykyisin kaikille ihmisille taataan perusoikeudet ja että niitä kunnioitetaan. Tämän vuoksi maailman suurimman vapauden ja turvallisuuden alueen muodostavan Euroopan unionin on tehtävä yhteistyötä lähtömaiden kanssa sellaisen järjestelmällisen liikkuvuuden edistämiseksi, jonka yhteydessä taataan kyseisten maiden kansalaisten oikeudet ja etäännytetään heidät ihmiskauppaa harjoittavista järjestäytyneistä rikollisverkostoista.

4.4.2

ETSK totesi maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta (15) antamassaan lausunnossa (16) tukevansa ”maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jolla maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka kytketään tiiviisti EU:n ulkopolitiikkaan”. ETSK on esittänyt tämän kantansa toistuvasti useissa eri lausunnoissa ja tukee jatkossakin entistä tiiviimpien siteiden luomista maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevan politiikan sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden välille ja unionin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan sekä kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuuden lisäämistä.

4.5   Suojelua tarjoava Eurooppa

4.5.1

Vuonna 2010 hyväksytyssä ja voimassa olevassa sisäisen turvallisuuden strategiassa on määritelty EU:n yhteiset toimet merkittävimpiä turvallisuusuhkia vastaan. Strategia perustuu viiteen strategiseen tavoitteeseen, jotka olisi säilytettävä voimassa mutta kuitenkin tarkistettava, jotta voidaan tarjota seuraavan viisivuotiskauden haasteiden pohjalta ajan tasalle saatettu versio siten, että samalla edistetään synergioita sellaisten muiden tärkeiden alojen kanssa, joilla turvallisuus on ensisijaisen tärkeää niiden tukemisen ja kehittämisen kannalta.

4.5.2

Komitea on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että unionin alueella toimivien kansainvälisten rikollisverkostojen purkamisen on oltava yksi kaikkien jäsenvaltioiden painopistealoista ja että unionin on pyrittävä koordinoimaan ponnisteluja tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Järjestäytynyt rikollisuus on aina askeleen oikeudellisia välineitä ja poliisitoimia edellä. Järjestäytyneen rikollisuuden kansainvälistyminen edellyttää merkittäviä yhteistyöponnisteluja jäsenvaltioiden välillä, ja Euroopan unionin on koordinoitava vahvasti näitä ponnisteluja.

4.5.3

Emme voi sallia, että lainsäädännön erot, poliisien toimivaltuudet, toistuvat valitukset tuomioistuimille ja oikeudellisten keinojen arsenaali antavat rikollisverkostoille mahdollisuuden välttää niiden purkaminen tai viivästyttää sitä. Mahdollinen rajat ylittävä rikollisuus edellyttää, että meidän on edistyttävä nopeammin unionin sisäisessä rajat ylittävässä oikeudenkäytössä. ETSK katsoo, ettei voida sallia viivästysten jatkumista kokonaisvaltaisten ratkaisujen löytämisessä järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan.

4.5.4

Komitea katsoo, että koulutus ja tiedotus eivät riitä itsessään rikollisverkostojen purkamiseen. Sen vuoksi komitea kannattaa, että EU:n lainvalvontaviranomaisten koulutusohjelman kehittämisen jatkamisen lisäksi pohditaan mahdollisuutta tehdä Europolista operatiivinen poliisitutkintataho, jolla on toimivaltuudet puuttua rajatylittävään järjestäytyneeseen rikollisuuteen, erityisesti ihmiskauppaan, koko unionin alueella. Näin Europolin toimenkuvaa voitaisiin syventää pelkästä koordinoinnista täysin operatiivisiin toimintoihin. ETSK esittääkin tässä yhteydessä valmistelevaan lausuntoonsa aiheesta ”Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan” (17) sisältyneen suosituksen: ”ETSK ehdottaa, että Europolista tehdään EU:n poliittisen tai oikeudellisen elimen alainen unionin erillisvirasto, jonka tehtävänkuva on nykyistä koordinointiroolia laajempi ja jolla on mahdollisimman pian operatiiviset valmiudet tehdä tutkimuksia koko Euroopan unionin alueella yhteistyössä jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten kanssa.”

4.5.5

Jatkuva pitkäkestoisten tulevaisuudennäkymien, tavoitteiden ja vuositavoitteiden suunnittelu voi olla kansalaisten kannalta väsyttävää, koska kansalaiset odottavat ratkaisuja. Kansalaisten tavallisen elämän kannalta tärkeissä tekijöissä on myös lisättävä joustavuutta ja vähennettävä byrokratiaa, jos haluamme, että ne eivät osaltaan lisää euroskeptisyyttä kansalaisten keskuudessa.

4.5.6

Viimeisimmässä komission kertomuksessa neuvostolle ja Euroopan parlamentille EU:n korruptiontorjunnasta todetaan, että korruptio on yhä ongelma Euroopassa. Vallan väärinkäyttöön henkilökohtaisen hyödyn saamiseksi on puututtava ja siitä on rangaistava, varsinkin jos samalla voidaan puuttua järjestäytyneeseen rikollisuuteen. ETSK tukee täysin toimielinten ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tämän poliittisen järjestelmämme uskottavuutta syövän ongelman torjumiseksi.

4.5.7

ETSK tukee ja kannattaa monia laillisia ja demokraattisia aloitteita, jotka koskevat terrorismin ehkäisemistä sekä radikalisoitumisen ja värväyksen torjumista. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö kaikkia laillisia ja demokraattisia toimenpiteitä, jotka estävät nuorten liittymistä ääriliikkeisiin ja -puolueisiin ja joutumista tai kannustamista suoraan terrorismin pariin, olisi edistettävä koko unionin alueella ja sen rajojen ulkopuolella. Riskien erittely ja ääriajattelun piiriin ihmisiä värväävien tahojen tunnistaminen on tärkeää henkilökohtaisen ja kollektiivisen turvallisuuden takaamiseksi. Tiedonkulun on oltava sujuvaa, jotta tehokkaisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä heti ensimmäisten merkkien esiintyessä radikalisoitumiseen ja värväykseen viittaavasta toiminnasta, jotta niistä voidaan tehdä loppu heti alkuunsa. Komitea palauttaa tältä osin mieliin ja vahvistaa uudelleen komission tiedonannosta ”EU:n terrorisminvastainen politiikka: tärkeimmät saavutukset ja tulevaisuuden haasteet” antamaansa lausuntoon sisältyneet suositukset.

4.5.8

On pidettävä mielessä, että terrorismi voi olla peräisin rajojemme ulkopuolelta, mutta se voi syntyä myös rajojemme sisällä, kuten Euroopan lähihistoria on meille osoittanut. Onkin varmistettava, ettei eurooppalaisten kaupunkien katumellakoihin liittyvä radikalisoituminen ja äärimmäinen väkivalta luo pohjaa terroristiryhmien värväystoiminnalle. Katuväkivalta ei tunne rajoja, ja monissa tapauksissa väkivaltaiset henkilöt voivat siirtyä yhdestä jäsenvaltiosta toiseen ja hyödyntää niissä tapahtuvia erilaisia tilaisuuksia. Komitea katsookin, että on lisättävä jäsenvaltioiden poliisilaitosten välistä koordinointia, jotta voidaan tunnistaa, ehkäistä ja torjua näitä väkivaltaisia ryhmiä, jotka voivat myöhemmin liittyä terroristiryhmiin.

4.5.9

ETSK tukee sovellettavia toimenpiteitä, jotka mahdollistavat kansalaisten ja yritysten turvallisuuden parantamisen kyberavaruudessa. Euroopan unionin tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi parhaillaan suorittamat toimenpiteet ansaitsevat tietoverkkorikollisuuden ennustetun kasvun perusteella kaiken mahdollisen tuen. Vastaavasti kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön on mahdollistettava puuttuminen rajat ylittävän kansainvälisen rikollisuuden ongelmaan maailmanlaajuisesti. Tältä osin ratkaisevan tärkeään asemaan nousee ennaltaehkäisy, jotta tietoverkkorikolliset eivät pääse edelle uusien teknologioiden soveltamisessa. Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen asemaa on sen nuoresta iästä ja lyhyestä toimintajaksosta huolimatta vahvistettava sekä välineiden että varojen osalta.

4.5.10

ETSK ei voi ymmärtää EU:n järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajana, että unionissa on vielä jäsenvaltioita, jotka eivät ole ratifioineet tietoverkkorikollisuutta koskevaa Euroopan neuvoston yleissopimusta.

4.5.11

Euroopassa, joka perustuu muun muassa henkilöiden ja tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen, rajavalvonnan kautta tapahtuvan turvallisuuden vahvistamisen on johdettava yhteisiin poliittisiin toimenpiteisiin, joiden avulla taataan kaikkien unionin kansalaisten turvallisuus. Tavaroiden tuleminen unionin alueelle minkä tahansa tullilaitoksen kautta ja niiden vapaa liikkuminen unionissa edellyttää vakaita ja jaettuja välineitä, joiden avulla valvotaan tehokkaasti ulkorajoja. Ei ole mahdollista, että osa rajoista on tiukkoja ja osa löyhiä.

4.5.12

Vakaviin tilanteisiin reagoivat tavallisesti – myös ilman tarvetta sääntelylle – omilla spontaanisilla toimillaan kansalaiset, jotka tarjoavat tukeaan viranomaisten sitä pyytämättä. Kriisitilanteisiin ja onnettomuuksiin liittyvien toimien koordinointi ja yhteiset toimet tuovat kuitenkin lisäarvoa ja parantavat näiden tilanteiden ratkaisemiseksi toteutettavien toimenpiteiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

4.5.13

ETSK on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että sisäisen turvallisuuden rakentaminen edellyttää myös toimintaa rajojemme ulkopuolella, eli maailmanlaajuisesti toteuttavia toimia. Jäsenvaltioiden yhteistyö kolmansien maiden kanssa on välttämätöntä kaikilla vapauteen ja turvallisuuteen liittyvillä aloilla, jotta voidaan jatkaa kehitystä kohti parempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa, jossa järjestäytynyt rikollisuus tai terrorismi eivät vaaranna vapauksia ja oikeuksia, jotka on saavutettu suurten ponnistelujen ansiosta.

Bryssel 9. heinäkuuta 2014

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Henri MALOSSE


(1)  EUVL C 65, 17.3.2006, s. 120–130.

(2)  EUVL C 128, 18.5.2010, s. 80–88.

(3)  EUVL C 115, 4.5.2010.

(4)  EUVL C 128, 18.5.2010, s. 80–88.

(5)  http://curia.europa.eu/jcms/upload/docs/application/pdf/2014-04/cp140054fi.pdf

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/24/EY, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tai yleisten viestintäverkkojen yhteydessä tuotettavien tai käsiteltävien tietojen säilyttämisestä ja direktiivin 2002/58/EY muuttamisesta, EUVL L 105, 13.4.2006, s. 54.

(7)  EUVL C 354, 28.12.2010, s. 16–22.

(8)  COM(2013) 869 final.

(9)  EUVL C 44, 11.2.2011, s. 162–166.

(10)  EUVL C 271, 19.9.2013, s. 97.

(11)  EUVL C 218, 11.9.2009, s. 78.

(12)  COM(2008) 360 final.

(13)  EUVL C 67, 6.3.2014, s. 32.

(14)  EUVL C 218, 11.9.2009, s. 78.

(15)  COM(2011) 743 final.

(16)  EUVL C 191, 29.6.2012, s. 134.

(17)  EUVL C 318, 23.12.2006, s. 147.


Top