Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52014AE1466

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportoinnista ja läpinäkyvyydestä” — COM(2014) 40 final – 2014/0017 (COD)

OJ C 451, 16.12.2014, p. 59–63 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

16.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 451/59


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportoinnista ja läpinäkyvyydestä”

COM(2014) 40 final – 2014/0017 (COD)

(2014/C 451/09)

Esittelijä:

Edgardo Maria Iozia

Euroopan parlamentti päätti 25. helmikuuta 2014 ja neuvosto 27. maaliskuuta 2014 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportoinnista ja läpinäkyvyydestä

COM(2014) 40 final – 2014/0017 (COD).

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 23. kesäkuuta 2014.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 9.–10. heinäkuuta 2014 pitämässään 500. täysistunnossa (heinäkuun 9. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 183 ääntä puolesta 3:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission asetusehdotukseen, jonka avulla – yhdessä pankkialan uudistusta koskevan asetusehdotuksen kanssa, johon nyt tehty ehdotus tiiviisti liittyy – pyritään toteuttamaan joukko toimenpiteitä eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyyden ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien (SFT) alalla.

1.2

Tiedonsaannin tasapuolisuuden parantaminen markkinoilla, toteutettaviin toimiin liittyvien riskien seuranta sekä läpinäkymättömien ja sääntelemättömien pankkitoimintojen alan supistaminen on markkinoiden ja yleensä talouden kannalta ensiarvoisen tärkeää.

1.3

ETSK huomauttaa tähän liittyen, että varjopankin käsite on harhaanjohtava ja aiheuttaa turhia väärinkäsityksiä suuren yleisön keskuudessa. ”Varjossa” eivät ole pankit sinänsä tai paremmin sanottuna rahoituslaitokset vaan tietyt pankkitoiminnot, joita pankit ja pankkialan ulkopuoliset toimijat harjoittavat. Näillä nimenomaisilla markkinoilla toimivat tahot eivät näet useinkaan ole pankkeja vaan esimerkiksi hedgerahastoja, valtion omistamia sijoitusyhtiöitä taikka rahamarkkinarahastojen tai strukturoitujen ja monimutkaisten johdannaisten markkinoihin erikoistuneita rahoitusyhtiöitä. Kaikki toimijat ovat tunnettuja, mutta osa niiden sääntelemättömistä toiminnoista on sellaisia, joista valtio ei tiedä.

1.4

ETSK korostaa nyt ehdotetun asetuksen merkitystä: sen avulla voidaan saada selvästi esille markkinoiden liikkeet ja kohtuuttomia riskejä sisältävät osa-alueet ja auttaa siten markkinavalvontaviranomaisia valvomaan tilannetta jatkuvasti ja toteuttamaan ennakoivia toimia kaiken kaikkiaan liian riskipitoisiksi katsottujen toimintojen vähentämiseksi. Tarkasteltavana oleva asetus tarjoaa näin ollen yhtäältä markkinoille tietoa, jota ei ole tähän mennessä ollut saatavilla, ja toisaalta viranomaisille uuden analysointi- ja tiedonsaantivälineen.

1.5

Tärkeää on niin ikään edelleenpanttaustoiminnan eli saatujen arvopapereiden tilapäisen hyödyntämisen sääntely. Velvoittamalla hankkimaan arvopaperit omistavalta sijoittajalta nimenomainen suostumus vältetään se, että sijoittajille koituisi odottamattomia riskejä, joita ei ole otettu huomioon sopimuksessa tai yleisesti. Vastapuoliriskistä tulee kiinteä osa arviointia, jonka tarkoituksena on estää epäluotettavien tahojen toiminta markkinoilla tai ainakin rajoittaa sitä voimakkaasti. Kaikki tämä edistää yleisesti koko järjestelmän ja keskeisten markkinatoimijoiden häiriönsietokykyä.

1.6

Ottaen huomioon kaikki komission aloitteet, joiden tavoitteena on palauttaa rahoitusjärjestelmä sille kuuluvaan talouden moottorin ja kotitalouksien ja yritysten hyvinvoinnin edistäjän rooliin, ETSK katsoo, että Euroopassa on tullut aika solmia laaja kestäväpohjaiseen rahoitukseen tähtäävä yhteiskuntasopimus, jonka puitteissa kaikki asianomaiset osapuolet osallistuvat tavoitteiden ja välineiden uudelleenmäärittelyyn. Pankkeihin kohdistuvan luottamuksen jyrkän heikentymisen, joka ilmenee lukuisista viime vuosina tehdyistä mielipidemittauksista ja -selvityksistä, pitäisi saada kaikki tahot kääntämään toiminnassaan kokonaan uusi lehti ja antautumaan vuoropuheluun yhteiskunnan kanssa. Kotitaloudet, yritykset, kansalaiset, työntekijät – yhteiskunta ylipäätään – vaativat tehokasta ja luotettavaa rahoitusjärjestelmää, joka tukee kehitystä ja työllisyyttä ja jossa kiinnitetään paljon huomiota sijoitusten yhteiskunnallisiin ja ympäristövaikutuksiin.

1.7

ETSK antaa tunnustusta huomattaville ponnistuksille, joita komissio on toteuttanut voidakseen pitää kiinni lupauksestaan esittää uutta sääntelyä koskevaan työohjelmaan sisältyvät 48 lainsäädännöllistä toimea. Tunnustuksen ansaitsee myös sisämarkkinoiden pääosasto, joka on tehnyt laadullisesti ja määrällisesti erittäin korkeatasoista työtä sangen vaikeassa tilanteessa. Tasapainoisuus ja tehokkuus ovat olleet työn ohjenuorana. ETSK katsoo komission onnistuneen tämän alan toimissa ja pitää tätä ilahduttavana. Komitea arvostaa erityisesti sitä, että komissio myöntää järjestelmässä esiintyneen ”huomattavia lainsäädännöllisiä puutteita, tehotonta valvontaa, läpinäkymättömiä markkinoita ja liian monimutkaisia tuotteita”.

1.8

ETSK katsoo, että asetuksen antaminen lievittää huomattavasti sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön riskiä, ja kehottaa komissiota jatkamaan toimiaan sen varmistamiseksi, että eurooppalaiseen rahoitusjärjestelmään sisältyisi sääntelemättömiä toimintoja mahdollisimman vähän ja vain marginaalisilla osa-alueilla.

2.   Komission ehdotus

2.1

Ehdotuksen tavoitteena on parantaa arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien (SFT (1)) läpinäkyvyyttä lähinnä seuraavilla kolmella tavalla:

Arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin liittyvien järjestelmäriskien seuranta: Ehdotetussa asetuksessa edellytetään, että kaikki SFT:t ilmoitetaan keskustietokantaan. Tämä parantaisi valvontaviranomaisten mahdollisuuksia tunnistaa varsinaisten pankkien ja varjopankkien väliset yhteydet ja antaisi lisävalaistusta eräistä varjopankkien varainkeruutoimista.

Tietojen antaminen sijoittajille, joiden varoja käytetään arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin: Ehdotuksen mukaan sijoitusrahastojen tai muiden vastaavien tahojen on annettava toteuttamistaan SFT:istä yksityiskohtaiset kertomukset. Näin parannetaan läpinäkyvyyttä sijoittajia kohtaan, jotta nämä voivat tehdä sijoituspäätöksiä entistä enemmän tiedon perusteella.

Edelleenpanttaus: Asetuksessa säädetään rahoitusinstrumenttien edelleenpanttauksen (käytettiinpä niitä mihin tahansa tarkoitukseen, omaan lukuun tai vakuutena vakuuden saajalle maksulaiminlyöntiä edeltävässä tilanteessa) läpinäkyvyyden parantamisesta ja asetetaan tässä tarkoituksessa vähimmäisvaatimukset, jotka osapuolten on täytettävä. Vaatimuksena on mm. sopimuksen allekirjoittaminen ja edelleenpanttausta koskevan etukäteissuostumuksen antaminen. Tämän mukaisesti asiakkaiden ja vastapuolten on annettava suostumuksensa ennen kuin edelleenpanttaus voidaan toteuttaa. Asiakkaat ja vastapuolet saavat myös päätöksen tekemiseksi selkeää tietoa kyseiseen toimeen mahdollisesti liittyvistä riskeistä.

3.   Johdanto

3.1

Sen lisäksi, että komissio on esittänyt EU:n pankkialan rakenneuudistusta koskevan ehdotuksen, se on ehdottanut täydentäviä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lisätä arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien läpinäkyvyyttä ja ehkäistä se, että pankit kiertävät tiettyjä sääntöjä siirtämällä kyseiset toimet varjopankkisektorille. Tämä on komission päällimmäisiä huolenaiheita.

3.2

Arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin kuuluu erilaisia toimia, joilla on samankaltaisia taloudellisia vaikutuksia. Keskeisiä SFT:itä ovat arvopapereiden lainaksi antaminen ja takaisinostosopimukset.

3.3

Arvopapereiden lainaksi antaminen on toimi, jonka pääasiallisena vaikuttimena on tiettyjen arvopapereiden markkinakysyntä ja käyttötarkoituksena esimerkiksi lyhyen aikavälin kauppa tai maksut. Takaisinosto- ja takaisinmyyntisopimusten (repo / reverse repo) motiivina on yleensä tarve ottaa tai antaa rahaa lainaksi varmalla tavalla. Tällaisten sopimusten yhteydessä rahoitusinstrumentteja ostetaan tai myydään käteistä vastaan niin, että samalla osapuolet sopivat etukäteen rahoitusinstrumenttien takaisinostosta tai -myynnistä ennalta määrättyyn hintaan sovitun ajan kuluttua.

3.4

Rahastojen hoitajat käyttävät SFT:itä lisätuottojen tai lisärahoituksen saamiseksi. Esimerkiksi takaisinostosopimuksia käytetään usein rahoituksen kokoamiseksi uusiin sijoituksiin. Kyseiset toimet luovat kuitenkin samalla uusia riskejä: vastapuoli- ja likviditeettiriskejä. Yleensä vain osa lisätuloista ohjataan rahastoon, mutta vastapuoliriski jää kokonaisuudessaan rahaston sijoittajien kannettavaksi. Tällaisten toimien käyttö voi siis muuttaa merkittävästi riski-/tuottoprofiilia.

3.5

Pankkialan rakenneuudistusta koskevan ehdotuksen ja nyt tarkasteltavana olevan toimenpidepaketin välillä on selvä yhteys. EU:n pankkialan rakenneuudistusta koskevalla komission ehdotuksella haluttaisiin kieltää tietyt pankkien harjoittamat toiminnot tai asettaa niille rajoituksia. Tulokset saattavat kuitenkin jäädä odotettua laihemmiksi, jos kyseiset toiminnot siirretään säännellyistä pankkikonserneista varjopankkisektorille, missä valvontaviranomaisilla on suppeammat toimintamahdollisuudet.

3.6

Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä (Financial Stability Board, FSB) on korostanut, että varjopankkiyksiköiden hallitsematon kaatuminen voi aiheuttaa järjestelmäriskejä – sekä suoraan että kyseisten yksiköiden ja tavanomaisen pankkijärjestelmän keskinäisen riippuvuuden vuoksi.

3.7

FSB on myös todennut, että liian kireä pankkien sääntely saattaa ajaa tietyt pankkien toiminnot varjopankkitoiminnan piiriin (2).

4.   Yleistä

4.1

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen asetukseksi arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportoinnista ja läpinäkyvyydestä. Ehdotuksella sekä pankkijärjestelmän rakenneuudistuksia koskevalla asetuksella pyritään parantamaan pankkijärjestelmän häiriönsietokykyä, toimien läpinäkyvyyttä ja mahdollisten kriisien ratkaisemista ilman lisätaakan aiheuttamista kansalaisille.

4.2

Käsillä oleva lausunto liittyy näin ollen tiiviisti ETSK:n lausuntoon rakenneuudistusta koskevasta asetuksesta.

4.3

ETSK antaa arvoa sille, että komissio myöntää järjestelmässä esiintyneen ennen finanssikriisin puhkeamista ”huomattavia lainsäädännöllisiä puutteita, tehotonta valvontaa, läpinäkymättömiä markkinoita ja liian monimutkaisia tuotteita”. ETSK on argumentoinut näin finanssikriisin alusta alkaen ja kehottanut ryhtymään viipymättä toimiin ongelmien korjaamiseksi. Valitettavasti komissio ei kuunnellut riittävän tarkasti varoituksia ja suosituksia, joita noudattaen olisi voitu välttää lisäongelmat.

4.4

ETSK on tietoinen siitä, että talousmahdit, aggressiiviset lobbausryhmät ja tahot, joilla on asiaan liittyen valtavia intressejä, pyrkivät kriisin puhkeamisen jälkeen estämään tai hidastamaan tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista. Komissio on kaikesta huolimatta – ja vaikka se on tehnyt myös eräitä arveluttavia päätöksiä – käynnistänyt joukon toimia, joista se ilmoitti Larosièren ryhmän ja Liikasen johtaman korkean tason ryhmän raporttien esittämisen jälkeen.

4.5

ETSK toteaa ilahtuneena, että komissaari Michel Barnier on ansiokkaasti pitänyt kiinni lupauksista ja koko sisämarkkinoiden pääosasto on tehnyt kaiken kaikkiaan erinomaista työtä laatiessaan finanssialan sääntelyä koskevat ehdotukset ja esittäessään joukon johdonmukaisia ja tiiviisti toisiinsa liittyviä toimenpiteitä. Näin saadaan aikaan erittäin korkeatasoinen ja varmasti tehokas lainsäädäntökokonaisuus. Säädösaloitteiden kokonaisvaikutuksen ansiosta saadaan vähitellen poistettua viime vuosien finanssikriiseihin johtaneet tekijät.

4.6

ETSK on aina kannattanut sitä, että rahoitusjärjestelmän tulee olla toimiva ja suuntautua reaalitalouden – erityisesti pk-yritysten – tukemiseen, yhteisötalouden vahvistamiseen ja työpaikkojen luomiseen. Luottolaitoksilla on keskeinen yhteiskunnan palvelemiseen liittyvä tehtävä, ja niiden tulee jälleen ryhtyä tarjoamaan käyttövoimaa reaalitaloudelle ja tiedostaa kaikilta osin yhteiskunnallinen vastuunsa.

4.7

ETSK:n mielestä rahoituslaitosten ja kansalaisten väliseen suhteeseen on saatava viipymättä selvä muutos. Pankkeihin ja muihin vastaaviin laitoksiin kohdistuvan luottamuksen jyrkkä heikentyminen on pysäytettävä, koska siitä voi koitua peruuttamatonta vahinkoa talouden ja yhteiskunnan kehitykselle.

4.8

ETSK toivoo kansalaisyhteiskunnan osallistamista koskevien lukuisten kannanottojensa valossa, että Euroopassa solmittaisiin kestäväpohjaiseen rahoitukseen tähtäävä yhteiskuntasopimus, jonka puitteissa kaikki asianomaiset osapuolet osallistuvat tehokkaan, palautumiskykyisen, läpinäkyvän sekä eri tahojen toimien ympäristövaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset huomioivan rahoitusjärjestelmän määrittelyyn.

4.9

ETSK kannattaa vakaasti komission aloitteita, joiden avulla pyritään torjumaan yhtäältä sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön riski ja toisaalta se riski, että toimintoja siirretään löyhästi säännellyille aloille, kuten varjopankkeihin, jotka pyrkivät kiertämään kaavailtuja entistä tiukempia sääntöjä.

4.10

ETSK on ilmaissut aiheesta antamissaan lausunnoissa (3) selvästi kantansa, jonka mukaan finanssialan sääntelemättömät osa-alueet tulee minimoida.

4.11

Komissio on ottanut asetusehdotusta laatiessaan huomioon, että rahoitusjärjestelmälle koituvat lisäkustannukset tulee pitää mahdollisimman pieninä. Se mainitsee mahdollisena ratkaisuna esim. tietorekistereihin pohjautuvan infrastruktuurin ja olemassa olevat asetuksen N:o 648/2012 mukaiset prosessit, joilla edistetään johdannaistransaktioiden läpinäkyvyyttä. ETSK kannattaa tätä lähestymistapaa, joka osoittaa komission ottavan huomioon toimijat ja loppukäyttäjät, joiden maksettavaksi nyt ehdotetun asetuksen aiheuttamat lisäkustannukset todennäköisesti lankeaisivat.

4.12

ETSK arvelee, että ehdotetun asetuksen kohteena olevien toimintojen – kuten arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien, muiden vastaavien rahoitusrakenteiden ja edelleenpanttauksen – läpinäkyvyyden lisääminen todella parantaa rahoitusvakautta ja siten koko järjestelmän ja yksittäisten toimijoiden häiriönsietokykyä. Kaikkien finanssimarkkinoilla toimivien vastapuolten osallistuminen takaa kattavien tietojen saamisen transaktioiden todellisesta sisällöstä ja yksittäisten toimijoiden todellisista riskiprofiileista.

4.13

Ehdotettu asetus tehostaa näin ollen oleellisesti pankkijärjestelmän rakenteen uudistamista koskevaa asetusta, jolla puututaan sellaisten pankkien toimintaan, jotka saattavat kokonsa vuoksi aiheuttaa järjestelmäriskejä. Ehdotettu asetus myös kaventaa mahdollisuuksia siirtää toimintoja rahoitusjärjestelmän sääntelemättömille osa-alueille.

5.   Erityistä

5.1

Ehdotuksen tavoitteena on parantaa arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien läpinäkyvyyttä lähinnä seuraavilla kolmella tavalla:

5.1.1

Arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin liittyvien järjestelmäriskien seuranta: Ehdotetussa asetuksessa edellytetään, että kaikki SFT:t ilmoitetaan keskustietokantaan. Tämä parantaisi valvontaviranomaisten mahdollisuuksia tunnistaa pankkien ja varjopankeiksi yleisesti kutsuttujen laitosten väliset yhteydet ja antaisi lisävalaistusta eräistä varjopankkien varainkeruutoimista.

5.1.1.1

ETSK katsoo, että tämä toimintatapa auttaa valvontaviranomaisia tehostamaan arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin liittyvien vastuiden ja riskien seurantaa ja toimimaan tarpeen tullen kohdennetusti ja ripeästi.

5.1.1.2

ETSK pohtii, onko ehdotus tietojen säilyttämisestä rekistereissä vähintään kymmenen vuoden ajan todella tarkoituksenmukainen. Esimerkiksi Euroopan markkinarakenneasetuksessa edellytetään, että tiedot säilytetään viiden vuoden ajan.

5.1.2

Tietojen antaminen sijoittajille, joiden varoja käytetään arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin: Ehdotuksen mukaan tiedon jakamista sijoittajille SFT:itä tekevissä sijoitusrahastoissa ja muissa vastaavissa rahoitusrakenteissa noudatettavista käytännöistä voidaan parantaa. Siinä edellytetään yksityiskohtaisten kertomusten antamista kyseisistä toimista. Näin sijoittajat voivat tehdä sijoituspäätöksiä entistä enemmän tiedon perusteella.

5.1.3

Edelleenpanttaus: Asetuksessa säädetään rahoitusinstrumenttien edelleenpanttauksen (käytettiinpä niitä mihin tahansa tarkoitukseen, omaan lukuun tai vakuutena vakuuden saajalle maksulaiminlyöntiä edeltävässä tilanteessa) läpinäkyvyyden parantamisesta ja asetetaan tässä tarkoituksessa vähimmäisvaatimukset, jotka osapuolten on täytettävä. Vaatimuksena on mm. sopimuksen allekirjoittaminen ja edelleenpanttausta koskevan etukäteissuostumuksen antaminen. Tämän mukaisesti asiakkaiden ja vastapuolten on annettava suostumuksensa ennen kuin edelleenpanttaus voidaan toteuttaa. Asiakkaat ja vastapuolet saavat myös päätöksen tekemiseksi selkeää tietoa kyseiseen toimeen mahdollisesti liittyvistä riskeistä.

5.1.3.1

Läpinäkyvyys ja ”tietokulttuurin” edistäminen ovat olleet vuonna 2008 tapahtuneesta Lehman Brothersin romahduksesta lähtien finanssimarkkinoiden agendalla, ja ETSK kannattaa varauksetta tällaista kehitystä samoin kuin nyt ehdotettuun mekanismiin kiinteästi liittyvää avoimuutta ja sijoittajien osallistamista edellyttämällä heidän nimenomaista suostumustaan kunkin toimen osalta.

5.2

Finanssimarkkinat ovat maailmanlaajuiset, joten varjopankkilaitosten aiheuttamiin järjestelmäriskeihin ja toteutettaviin toimiin on puututtava koordinoidusti kansainvälisellä tasolla. ETSK pitää välttämättömänä lujittaa yhteistyötä asian kannalta merkittävimpien kolmansien maiden viranomaisten kanssa, jotta voidaan toteuttaa niiden kanssa yhteistä strategiaa sekä johdonmukaisia ja mahdollisesti samankaltaisia toimenpiteitä.

5.3

ETSK pitää ehdotusta johdonmukaisena finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän antamien suositusten kanssa. FSB antoi elokuussa 2013 yksitoista suositusta arvopapereiden lainaksi antamiseen ja takaisinostosopimuksiin liittyviä riskejä koskevista toimista. Ehdotettu asetus noudattaa neljää näistä suosituksista; kyseiset suositukset (nro 1, 2, 5 ja 7) koskevat arvopapereihin pohjautuvien rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä, tiedon jakamista sijoittajille ja edelleenpanttausta.

5.4

ETSK ei pidä ehdotetun asetuksen rahoitusjärjestelmälle aiheuttamaa hallinnollista taakkaa kohtuuttomana, mutta se tulee muusta sääntelystä johtuvien hallinto- ja hallinnointirasitteiden lisäksi. ETSK korostaa sitä riskiä, että taakka sälytetään ainakin osittain kotitalouksien ja yritysten kannettavaksi eli että yhtäältä rahoitusjärjestelmä tulee sen käyttäjille kalliimmaksi tai toisaalta pankkien voitot pienenevät, mikä ei ole toivottavaa Euroopan luottojärjestelmän jo nykyisellään vaikeassa tilanteessa.

5.5

ETSK pitää erittäin tärkeänä, että voimassa olevien säännösten uudelleenlaadinnan muodostavan direktiivin 2009/65/EY ja direktiivin 2011/61/EU mukainen kertomuksiin liittyvä ilmoittamisvelvollisuus pätee myös siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin (yhteissijoitusyrityksiin) ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin.

5.6

Toinen erittäin tärkeä seikka on seuraamusjärjestelmä, jonka tulee – sen lisäksi että se on tehokas, oikeasuhteinen ja varoittava – myös sisältää vähimmäisvaatimuksia. Jäsenvaltiot voivat halutessaan soveltaa tiukempia hallinnollisia seuraamuksia ja määrätä erityisen vakavissa tapauksissa rikosseuraamuksia. Tällöin niiden on varmistettava tietojenvaihto kansallisten viranomaisten, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAVM) ja komission välillä.

5.7

ETSK huomauttaa – samoin kuin Euroopan markkinarakenneasetuksen osalta –, että hallinnollisia seuraamuksia koskevien päätösten julkaisemista käsittelevä 24 artikla jättää toimivaltaisille viranomaisille liikaa harkintavaltaa, minkä johdosta ne saattavat päätyä samoissa tapauksissa erilaisiin arvioihin. Erot voivat olla vielä suurempia, kun on kyse eri maiden viranomaisista. Miten voitaisiin konkreettisesti arvioida finanssimarkkinoiden vakauden säilymiseen kohdistuvaa uhkaa?

5.8

ETSK:n mielestä on tärkeää ja se kehottaa komissiota varmistamaan, että ehdotukseen sisällytetään siitä toistaiseksi puuttuva vastaavuusperiaate samoin kuin on tehty Euroopan markkinarakenneasetuksen 13 artiklassa.

5.9

ETSK arvostaa sitä, että nyt ehdotetussa asetuksessa säädetään vain suppealuonteisista delegoiduista säädöksistä ja että ne ovat tarkoituksenmukaisia, mutta se pitää hämmentävänä, ettei toimivallan siirron kestoa määritellä. ETSK muistuttaa, että se on jo useaan otteeseen aiemminkin ilmaissut suhtautuvansa tällaiseen varauksellisesti.

5.10

ETSK kannattaa kaikkia 15 artiklan säännöksiä, mutta se huomauttaa, että vastaavista vaihtoehtoisista menetelmistä olisi mainittava ainakin muutamia esimerkkejä. Komitea korostaa, että vastapuolten välillä saattaa syntyä kiistaa muiden menetelmien kuin allekirjoittamisen – esimerkiksi puhelimitse tehdyn ilmoituksen tai telemaattisen varmennuksen – tehokkuudesta ja vastaavuudesta.

Bryssel 9. heinäkuuta 2014

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Henri MALOSSE


(1)  Securities financing transactions.

(2)  EUVL C 170, 5.6.2014, s. 55

(3)  EUVL C 177, 11.6.2014, s. 42, EUVL C 170, 5.6.2014, s. 55 ja lausunto aiheesta ”Pankkien rakenteen uudistaminen” (asian käsittely kesken).


Top