Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52013AE7000

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 muuttamisesta” COM(2013) 554 final – 2013/0268 (COD)

OJ C 214, 8.7.2014, p. 25–30 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

8.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 214/25


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 muuttamisesta”

COM(2013) 554 final – 2013/0268 (COD)

2014/C 214/05

Esittelijä: Jorge Pegado Liz

Neuvosto päätti 25. syyskuuta ja Euroopan parlamentti 8. lokakuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67 ja 81 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 muuttamisesta

COM(2013) 554 final – 2013/0268 (COD).

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 10. helmikuuta 2014.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 26.–27. helmikuuta 2014 pitämässään 496. täysistunnossa (helmikuun 26. päivän kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK:lta on pyydetty lausuntoa asetusehdotuksesta (1), jolla muutetaan asetusta (EU) N:o 1215/2012 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla.

1.2

Ehdotuksella on kaksi tavoitetta: varmistaa yhdistetystä patenttituomioistuimesta 19. helmikuuta 2013 allekirjoitetun sopimuksen ja Benelux-maiden tuomioistuimen perustamisesta tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 15. lokakuuta 2012 tehdyllä pöytäkirjalla (2), sekä uudelleenlaaditun Bryssel I -asetuksen yhdenmukaisuus, ja paikata puute, joka koskee toimivaltasääntöjä Euroopan unionin ulkopuolisista maista tuleviin vastaajiin nähden.

1.3

ETSK tukee Euroopan parlamentin ja neuvoston aloitetta, sillä se on välttämätön yhtenäisen patenttisuojan oikeusvarmuuden takaamiseksi Euroopan unionissa.

1.4

ETSK on tyytyväinen siihen, että neljä uutta säännöstä, jotka on tarkoitus sisällyttää Bryssel I -asetukseen, ovat yksinkertaisia: ne ovat komitean mielestä tarpeellisia, tarkoituksenmukaisia, asianmukaisesti perusteltuja ja otollisia.

1.5

ETSK pitää kuitenkin valitettavana, ettei siltä pyydetty ajallaan lausuntoa yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä annetuista asetusehdotuksista ja yhdistetyn patenttituomioistuimen perustamiseen johtaneesta paketista ottaen huomioon lausunnot, joita se on näistä aiheista aiemmin antanut.

1.6

Komitea nostaa nyt esille muutamia tuomioistuimen rakenteeseen ja toimintaan liittyviä kysymyksiä, joita sen mielestä tulisi vielä pohtia perusteellisesti, vaikkakin ajankohta on myöhäinen johtuen siitä, ettei lausuntoa aiemmin pyydetty. Erityisesti ETSK

korostaa, että maksujen tulisi olla selkeitä ja avoimia ja niiden soveltaminen ei saisi millään tavoin uhata oikeutta oikeussuojaan

suosittaa, että työjärjestyksen 14 artiklan 2 kohta poistetaan tai siihen tehdään merkittäviä muutoksia

korostaa tarvetta antaa valituille tuomareille korkeatasoista ammatillista koulutusta.

2.   Tausta

2.1

Euroopan komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle esittämä ehdotus on viimeisin vaihe pitkässä ”vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin” luomishistoriassa.

2.2

Yhtenäisen oikeussuojan tarjoavan patentin luomista on odotettu Euroopan unionissa 1960-luvulta asti. Yritykset ja epäonnistumiset ovat seuranneet toisiaan.

2.2.1

Kivikkoiselle tielle mahtuu kuitenkin myös osittainen onnistuminen: 5. lokakuuta 1973 allekirjoitetulla Münchenin yleissopimuksella luotiin eurooppapatentti ja vahvistettiin yhteinen menettely, jonka mukaisesti eurooppapatenttia haetaan Euroopan patenttivirastosta.

Eurooppapatenttiin ei kuitenkaan sovelleta vain yhtä oikeudellista järjestelmää, vaan jokaisen patentinhakijan nimeämän maan kansallista järjestelmää. Tästä syystä valtiot, toimielimet ja käyttäjät ovat pitkään vaatineet yksinkertaista järjestelmää, joka loisi yhtenäisen patenttisuojan EU:hun.

2.2.2

Nk. yhteisöpatenttia ja myöhemmin Euroopan unionin patenttia on yritetty luoda moneen kertaan, mutta yritykset ovat päättyneet epäonnistumisiin. Esimerkiksi Luxemburgin vuoden 1975 yleissopimus yhteisöpatentista ei koskaan tullut voimaan, koska valtiot eivät päässeet yhteisymmärrykseen.

2.2.3

Keskustelut tulevasta yhteisöpatentista käynnistettiin uudelleen lopulta vasta vuonna 2000 Lissabonin kongressin yhteydessä pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa, jossa ilmoitettiin yleisestä eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävästä ohjelmasta. Euroopan komissio esitti heti kokouksen jälkeen asetusehdotuksen, jonka tarkoituksena oli luoda uusi yhtenäinen teollis- ja tekijänoikeus eli yhteisöpatentti. (3)

2.2.4

Jäsenvaltiot sopivat vuonna 2003 yhteisestä poliittisesta lähestymistavasta pääsemättä kuitenkaan lopulliseen yhteisymmärrykseen muun muassa kielijärjestelyistä. (4) Komissio julkaisi vuonna 2006 järjestetyn laajan kuulemisen jälkeen huhtikuussa 2007 tiedonannon (5), jossa vahvistettiin sitoumus luoda yhteisöpatentti, ja sen jälkeen heinäkuussa 2008 tiedonannon ”Teollisoikeuksia koskeva eurooppalainen strategia” (6) sekä käynnisti uudelleen neuvottelut jäsenvaltioiden kanssa.

2.2.5

Yhteisymmärryksen puuttuessa ja neuvoston 10. maaliskuuta 2011 tekemän päätöksen seurauksena komissio ehdotti 13. huhtikuuta 2011 (7) yhtenäisen suojan tarjoavan eurooppapatentin luomista tiivistetyn yhteistyön puitteissa. Kaikki jäsenvaltiot Italiaa ja Espanjaa lukuun ottamatta hyväksyivät ratkaisun. (8)

2.3

Ns. patenttipakettiin kuuluu kaksi asetusta – asetus (EU) N:o 1257/2012 yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä ja neuvoston asetus (EU) N:o 1260/2012 yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavan tiiviimmän yhteistyön täytäntöönpanoon sovellettavista käännösjärjestelyistä (9) – ja kansainvälinen sopimus, joilla luodaan perusta yhtenäisen patenttisuojan luomiselle Euroopan unionissa.

2.4

Yhdistetyn patenttituomioistuimen perustamisesta sovittiin kilpailukykyneuvoston kokouksen yhteydessä 19. helmikuuta 2013 allekirjoitetussa 25 jäsenvaltion välisessä (Espanjaa ja Puolaa lukuun ottamatta) kansainvälisessä sopimuksessa. (10) Tuomioistuin on EU:n toimielinkehyksen ulkopuolinen (11), ja sillä on toimivalta tuleviin yhtenäisiin patentteihin ja jo nyt olemassa oleviin ”perinteisiin” eurooppapatentteihin liittyvissä riita-asioissa. (12)

2.4.1

Kyseessä on tapauskohtaisesti koolle kutsuttava erityistuomioistuin, jolla on paikallisia ja alueellisia toimipisteitä EU:n alueella. Kansallisissa tuomioistuimissa käytävien oikeudenkäyntien sijasta oikeussubjektien tulisi näin saada nopea ja laadukas päätös, joka on voimassa kaikissa niissä jäsenvaltioissa, joissa patentti on voimassa.

2.4.2

Kesäkuussa 2012 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti, että ensimmäisen asteen tuomioistuimen keskusjaoston toimipaikka on Pariisi ja sillä on toimipisteet Lontoossa ja Münchenissä. (13)

2.4.3

Uudessa järjestelmässä otetaan käyttöön yhden luukun järjestelmä yhtenäisen eurooppapatentin hakemiseksi tiiviistettyyn yhteistyöhön sitoutuneissa jäsenvaltioissa sekä tuomioistuin, jonka toimivalta kattaa monia eri asioita, kuten patenttiloukkausta koskevat kanteet, kanteet sen vahvistamiseksi, että loukkausta ei ole tapahtunut, kanteet, jotka koskevat väliaikaisia toimenpiteitä ja turvaamistoimia sekä kieltoja, patenttien mitätöimiskanteet jne. Tuomioistuin on toimivaltainen myös käsittelemään 32 artiklan 1 kohdan i alakohdan nojalla nostettuja kanteita, jotka liittyvät Euroopan patenttiviraston päätöksiin.

2.5

ETSK on aina ollut ensimmäisten joukossa vaatimassa ja tukemassa eurooppapatentin luomista joko vastatessaan teollis- ja tekijänoikeuksiin ja sisämarkkinoihin liittyviin lausuntopyyntöihin (14) tai laatiessaan oma-aloitteisia tai valmistelevia lausuntoja (15).

2.5.1

ETSK on myös pyynnöstä antanut lausunnot kahdesta ehdotuksesta neuvoston päätöksiksi: toinen koskee ”yhteisöpatenttiriitoja koskevan toimivallan antamista yhteisöjen tuomioistuimelle” (16) ja toinen ”yhteisöpatenttituomioistuimen perustamista ja muutoksenhakua yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa” (17).

2.6

ETSK:lta ei sen sijaan ole pyydetty lausuntoa nk. patenttipaketista (asetusehdotukset, joiden pohjalta annettiin 17. joulukuuta 2012 asetukset (EU) N:o 1257/2012 ja N:o 1260/2012 (18) sekä luonnos sopimukseksi yhdistetystä patenttituomioistuimesta, allekirjoitettu 19. helmikuuta 2013 (19)).

3.   Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotus

3.1

Yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen 89 artiklan mukaan sopimus tulee voimaan

a)

1 päivänä tammikuuta 2014

tai

b)

kolmannentoista ratifioimis- tai liittymiskirjan 84 artiklan mukaista tallettamista seuraavan neljännen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jos tallettajiin kuuluvat ne kolme jäsenvaltiota, joissa oli voimassa suurin määrä eurooppapatentteja sopimuksen allekirjoittamisvuotta edeltäneenä vuonna (Saksa, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta),

tai

c)

asetuksen (EU) N:o 1215/2012 suhdetta tähän sopimukseen koskevien kyseisen asetuksen muutosten voimaantulopäivää seuraavan neljännen kuukauden ensimmäisenä päivänä

sen mukaan, mikä näistä ajankohdista on myöhäisin.

3.2

Tarkasteltavana olevan Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotuksen tarkoituksena on hyväksyä asetukseen (EU) N:o 1215/2012 tarvittavat muutokset, jotta voidaan ensinnäkin varmistaa yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen ja mainitun asetuksen yhdenmukaisuus ja toiseksi ratkaista erityinen ongelma, joka liittyy toimivaltasääntöihin Euroopan unionin ulkopuolisista maista tuleviin vastaajiin nähden. (20)

3.3

Samaan aikaan ja ottaen huomioon Benelux-maiden tuomioistuimen rinnakkainen toimivalta monilla eri aloilla, kuten immateriaalioikeuksien alalla, ehdotuksessa otetaan huomioon Benelux-maiden tuomioistuimen perustamisesta ja perussäännöstä 31. maaliskuuta 1965 tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan 15. lokakuuta 2012 hyväksytyn pöytäkirjan seurauksena myös se, että mainittu pöytäkirja edellyttää uudelleenlaaditun Bryssel I -asetuksen muuttamista ensinnäkin sen varmistamiseksi, että tarkistettu sopimus ja uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus ovat yhdenmukaisia, ja toiseksi jotta voitaisiin ratkaista yhteisten toimivaltasääntöjen puuttuminen Euroopan unionin ulkopuolisista maista tulevien vastaajien osalta. (21)

3.4

Tarkasteltavana olevassa tekstissä ehdotetut muutokset asetukseen (EU) N:o 1215/2012 ovat näin ollen seuraavanlaiset:

a)

säännökset, jotka koskevat yhtäältä yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen ja vuoden 1965 Benelux-sopimuksen pöytäkirjan ja toisaalta Bryssel I -asetuksen välistä suhdetta

b)

säännökset, jotka täydentävät yhtenäisiä toimivaltasääntöjä, joita sovelletaan kolmansista maista oleviin vastaajiin yhdistetyssä patenttituomioistuimessa ja Benelux-maiden tuomioistuimessa tällaisia vastaajia vastaan nostetuissa, yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen tai vuoden 1965 Benelux-sopimusta muuttavan pöytäkirjan kattamissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa riita-asioissa.

3.5

Muutoksista seuraa erityisesti, että asetuksen (EU) N:o 1215/2012 johdanto-osan 14 kappaleeseen lisätään uusi virke ja asetukseen lisätään neljä uutta säännöstä (71 a – 71 d artikla).

4.   Huomioita

4.1

Yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen voimaantulon kolmesta ehdosta ainoa, joka edellyttää toimia EU:n toimielimiltä, liittyy asetuksen (EU) N:o 1215/2012 (22), jolla kumotaan asetus (EU) N:o 44/2001 (Bryssel I -asetus) (23), muuttamiseen.

4.2

Ehdotetut muutokset ovat tarpeellisia, tarkoituksenmukaisia, asianmukaisesti perusteltuja ja otollisia.

Ne ovat tarpeellisia seuraavista syistä:

a)

Ensinnäkin on tarpeen ilmaista selkeästi ja yksiselitteisesti, että yhdistettyä patenttituomioistuinta ja Benelux-maiden tuomioistuinta on pidettävä asetuksessa (EU) N:o 1215/2012 tarkoitettuina tuomioistuimina, jotta voitaisiin taata oikeusvarmuus ja ennustettavuus niiden vastaajien kannalta, joita vastaan voidaan nostaa kanne näissä tuomioistuimissa jäsenvaltiossa, joka ei ole sama kuin kyseisen asetuksen sääntöjen mukaisesti määräytyvä jäsenvaltio.

b)

Yhdistetyn patenttituomioistuimen ja Benelux-maiden tuomioistuimen on myös voitava käyttää toimivaltaa sellaisiin vastaajiin nähden, joiden kotipaikka ei ole missään jäsenvaltiossa. Lisäksi asetuksessa olisi määritettävä ne tapaukset, joissa yhdistetty patenttituomioistuin ja Benelux-maiden tuomioistuin voivat käyttää toissijaista toimivaltaa. Ehdotuksen tavoite on selkeä: varmistaa oikeussuojan saatavuus ja välttää tilanne, jossa tuomioistuimet antavat toisistaan poikkeavia päätöksiä samasta aiheesta.

c)

Vireilläoloa ja toisiinsa liittyviä kanteita koskevia asetuksen (EU) N:o 1215/2012 sääntöjä on sovellettava toisaalta silloin, kun kanne nostetaan sellaisten jäsenvaltioiden tuomioistuimissa, joissa edellä mainittuja kansainvälisiä sopimuksia sovelletaan, ja sellaisten jäsenvaltioiden tuomioistuimissa, joissa näitä sopimuksia ei sovelleta, sekä yhtä lailla myös silloin, kun yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun siirtymäkauden aikana nostetaan tietyntyyppisiä, kyseisessä kohdassa määriteltyjä eurooppapatentteihin liittyviä riita-asioita koskevia kanteita yhdistetyssä patenttituomioistuimessa ja yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen sopimusjäsenvaltion kansallisessa tuomioistuimessa.

d)

Yhdistetyn patenttituomioistuimen tai Benelux-maiden tuomioistuimen antamat tuomiot on tunnustettava ja pantava täytäntöön asetuksen (EU) N:o 1215/2012 mukaisesti jäsenvaltioissa, jotka eivät ole kyseisten kansainvälisten sopimusten sopimuspuolia.

e)

Lisäksi sellaisten jäsenvaltioiden, jotka eivät ole kyseisten kansainvälisten sopimusten sopimuspuolia, tuomioistuinten antamat tuomiot on edelleen tunnustettava ja pantava täytäntöön muissa jäsenvaltioissa asetuksen (EU) N:o 1215/2012 mukaisesti.

4.3

Kaavaillut muutokset ovat tarkoituksenmukaisia asetettuihin tavoitteisiin nähden, sillä tavoitteena on

a)

selventää, että yhdistetty patenttituomioistuin ja Benelux-maiden tuomioistuin ovat Bryssel I -asetuksessa tarkoitettuja tuomioistuimia

b)

selkeyttää toimivaltasääntöjä, jotka koskevat yhdistettyä patenttituomioistuinta ja Benelux-maiden tuomioistuinta siltä osin kuin on kyse vastaajista, joiden kotipaikka on jäsenvaltioissa, ja luoda yhtenäiset säännöt, jotka koskevat kansainvälistä toimivaltaa kolmansista maista oleviin vastaajiin nähden yhdistetyssä patenttituomioistuimessa ja Benelux-maiden tuomioistuimessa tällaisia vastaajia vastaan käytävissä oikeudenkäynneissä siltä osin kuin Bryssel I -asetuksessa ei ole tällaisia sääntöjä vaan siinä viitataan kansalliseen lainsäädäntöön

c)

määritellä, kuinka vireilläoloa ja toisiinsa liittyviä kanteita koskevia sääntöjä sovelletaan yhtäältä suhteessa yhdistettyyn patenttituomioistuimeen ja Benelux-maiden tuomioistuimeen ja toisaalta suhteessa niiden jäsenvaltioiden kansallisiin tuomioistuimiin, jotka eivät ole kyseisten kansainvälisten sopimusten sopimuspuolia, ja määritellä, kuinka nämä säännöt toimivat yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun siirtymäkauden aikana

d)

selkeyttää tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevien sääntöjen toimintaa jäsenvaltioiden keskinäisissä suhteissa ottaen huomioon se, että ne eivät kaikki ole kyseisten kansainvälisten sopimusten sopimuspuolia.

4.4

Ehdotetut muutokset on perusteltu asianmukaisesti asetusehdotuksen perustelu- ja johdanto-osassa.

4.4.1

Muutos tehdään myös otolliseen ajankohtaan, sillä asetusta (EU) N:o 1215/2012 aletaan soveltaa 10. tammikuuta 2015, yhdistettyä patenttituomioistuinta koskeva sopimus tulee voimaan vasta asetukseen (EU) N:o 1215/2012 tehtyjen muutosten voimaantulopäivää seuraavan neljännen kuukauden ensimmäisenä päivänä ja muutosten on määrä tulla voimaan samana päivänä eli 10. tammikuuta 2015 (ehdotuksen 2 artikla).

4.5

ETSK kannattaa ja tukee näin ollen tarkasteltavana olevaa ehdotusta, jota se pitää tarkoituksenmukaisena ja välttämättömänä yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen, Benelux-maiden tuomioistuimen toimivaltaa laajentavan pöytäkirjan ja uudelleenlaaditun Bryssel I -asetuksen yhtäaikaisen ja johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

4.6

ETSK pitää kuitenkin valitettavana, ettei sitä ole kuultu nk. patenttipaketin (asetus (EU) N:o 1257/2013 ja asetus (EU) N:o 1260/2012) hyväksymisestä eikä yhtenäisen patenttisuojan luomista EU:hun pohjustavan kansainvälisen sopimuksen luonnoksesta.

4.6.1

ETSK hyödyntää nyt kuitenkin tilaisuuden ja ilmaisee tyytyväisyytensä eurooppapatentin ja vaikutukseltaan yhtenäisen patentin joustavaan rinnakkaiseloon, sillä järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden valita parhaiten sopiva vaihtoehto: eurooppapatentti tietyissä jäsenvaltioissa ja vaikutuksiltaan yhtenäinen eurooppapatentti kaikissa tiiviimpään yhteistyöhön sitoutuneissa 25 jäsenvaltiossa.

4.6.2

Patenttipaketin tavoitteena oleva yksinkertaistaminen herättää kuitenkin muutamia kysymyksiä, sillä järjestelmän täytäntöönpanoon liittyvä työ on vielä käynnissä.

Sopimukseen liitetyn lausuman mukaan tarkoituksena on perustaa jäsenvaltioiden edustajista koottu komitea, joka valmistelee ”käytännön järjestelyt yhdistetyn patenttituomioistuimen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi”. Komitean tehtävänä on muun muassa laatia tuomioistuimen työjärjestys ja järjestää tuomareiden koulutus. (24)

4.6.2.1

Kysymyksiä herättää myös sovittelu- ja välimiesmenettelyn (25) olemassaolo samanaikaisesti kun on mahdollisuus nostaa kanne yhdistetyssä tuomioistuimessa, sillä yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivalta vaihtelee seitsenvuotisen siirtymäkauden ajan.

4.6.2.2

Patenttipaketin voimaantulo on myös oikeudellisesti hyvin monimutkainen prosessi, sillä se edellyttää yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen voimaantuloa kohdassa 3.1. esitetyn mukaisesti.

4.6.2.3

Myös tuomioistuimen rakenne on hämmentävä. Ensimmäisen asteen tuomioistuimessa on keskusjaosto, jolla on toimipisteet kolmessa kaupungissa: Pariisissa käsitellään operaatioiden toteuttamiseen, kuljetukseen, tekstiileihin, paperiin, kiinteisiin rakenteisiin, fysiikkaan ja sähköön liittyviä asioita, Lontoossa kemiaan, metallurgiaan ja ”päivittäistavaroihin”, kuten lääkkeisiin, liittyviä asioita ja Münchenissä konetekniikkaan, valaistukseen, lämmitykseen, aseisiin ja räjäytystöihin liittyviä asioita. Lisäksi voidaan perustaa paikallisjaostoja jäsenvaltioihin sekä aluejaostoja kahta tai useampaa jäsenvaltiota varten. Muutoksenhakutuomioistuimen toimipaikka on puolestaan Luxemburg.

4.6.2.4

Se, että tuomioistuinmaksun määrä ei ole etukäteen tiedossa, saattaa estää vastaajaa nostamasta kannetta yhdistetyssä patenttituomioistuimessa oikeuksiensa puolustamiseksi. Tämä saattaa rajoittaa vastaajan oikeussuojan toteutumista.

4.6.2.5

Yhdistetyn patenttituomioistuimen (26) työjärjestyksen 14 artiklan 2 kohta on vaikea sovittaa yhteen sopimusjäsenvaltioiden yhdistetystä patenttituomioistuimesta tekemän sopimuksen 49 artiklan kanssa etenkin silloin, kun asiaa käsittelevän jaoston toimivalta perustuu 33 artiklan 1 kohdan a alakohtaan. On erityisen vaikeaa ymmärtää, mitä kieltä käytetään. Sopimuksen 49 artiklan 3 kohdassa osapuolille annetaan oikeus sopia käytettävästä kielestä edellyttäen, että toimivaltainen kokoonpano hyväksyy sen, kun taas työjärjestyksen 14 artiklan 2 kohdan mukaan kannekirjelmä laaditaan kielellä, jolla vastaaja harjoittaa toimintaansa sopimusjäsenvaltiossaan. Väärien tulkintojen välttämiseksi ETSK suosittaa, että työjärjestyksen 14 artiklan 2 kohta poistetaan tai siihen tehdään merkittäviä muutoksia.

4.6.2.6

Yhdistetyn patenttituomioistuimen menestys riippuu suurelta osin valittujen tuomareiden pätevyydestä. Vaikka tuomarit tulevat eri jäsenvaltioista ja heidän kokemustaustansa on hyvin erilainen jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien lukuisien erojen vuoksi, heidän on noudatettava uuden yhdistetyn patenttituomioistuimen menettelyjä. Nimetyille tuomareille annettavan, paitsi sovellettavaa uutta työjärjestystä myös tuomioistuimelle välttämättömiä kielitaitovalmiuksia koskevan koulutuksen laatu ja perusteellisuus ovat siksi hyvin tärkeitä näkökohtia patenttituomioistuimen menestyksen kannalta.

4.7

Tämän monimutkaisen rakenteen valossa on oltava tyytyväinen Bryssel I -asetukseen sisällytettävien neljän säännöksen yksinkertaisuuteen.

Bryssel 26. helmikuuta 2014

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Henri MALOSSE


(1)  COM(2013) 554 final.

(2)  Ks. Benelux-talousliiton ministerineuvoston päätös M (2011) 9, 8. joulukuuta 2011, Benelux-maiden tuomioistuimen perustamisesta 31 päivänä maaliskuuta 1965 tehdyn sopimuksen muuttamista koskevasta pöytäkirjasta, ja mainitun Luxemburgissa 15. lokakuuta 2012 tehdyn pöytäkirjan teksti, Bulletin Benelux, 2012, N:o 2, 15.11.2012, http://www.benelux.int/wetten/Publicatieblad/Publicatieblad_2012-2_fr.pdf. Ks. myös 31. maaliskuuta 1965 tehdyn alkuperäisen sopimuksen teksti sellaisena kuin se on muutettuna 10. kesäkuuta 1981 ja 23. marraskuuta 1984 tehdyillä pöytäkirjoilla http://www.courbeneluxhof.be/fr/basisdocumenten.asp.

(3)  EYVL C 337, 28.11.2000

(4)  Kilpailukykyneuvosto, joka oli lähellä päästä sopuun ratkaisematta olevista kysymyksistä marraskuun 2003 kokouksessaan (ks. MEMO/03/245), ei kuitenkaan päässyt yhteisymmärrykseen hakemuskäännösten jättämisen määräajoista.

(5)  COM(2007) 165 final.

(6)  COM(2008) 465 final.

(7)  Neuvoston päätös 2011/167/EU tiiviimmästä yhteistyöstä yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi.

(8)  Muistutettakoon, että Espanja ja Italia saattoivat 22. maaliskuuta 2013 EU:n tuomioistuimen käsiteltäväksi yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavan tiiviimmän yhteistyön täytäntöönpanoasetusten kumoamiskanteen (C-146/13 ja C-147/13), jonka EU:n tuomioistuin hylkäsi tuomiossaan 16. huhtikuuta 2013.

(9)  EUVL L 361, 31.12.2012.

(10)  Euroopan parlamentti oli antanut hyväksyntänsä edellisenä päivänä: Bernhard Rapkayn mietintö yhtenäistä patenttisuojaa koskevasta asetuksesta oli hyväksytty äänin 484 puolesta ja 164 vastaan 35:n pidättyessä äänestämästä (kyseiseen tekstiin sovelletaan yhteispäätösmenettelyä), Raffaele Baldassarren päätöslauselma käännösjärjestelyistä oli hyväksytty äänin 481 puolesta ja 152 vastaan 49:n pidättyessä äänestämästä (kyseisen tekstin osalta Euroopan parlamentilla on vain oikeus tulla kuulluksi), ja Klaus-Heiner Lehnen päätöslauselma oli hyväksytty äänin 483 puolesta ja 161 vastaan 38:n pidättyessä äänestämästä. Kyseinen patenttikiistoja koskevasta tuomioistuinjärjestelmästä annettu päätöslauselma ei ole lainsäädäntöteksti.

(11)  Ks. neuvoston asiakirjat 16351/12+COR 1 ja 6590/13 PRESSE 61, annettu 19.2.2013.

(12)  EUVL C 175, 20.6.2013.

(13)  Yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen 7 artikla.

(14)  Ks. lausunnot EYVL C 155, 29.5.2001, s. 80; EUVL C 61, 14.3.2003, s. 154; EUVL C 256, 27.10.2007, s. 3; EUVL C 306, 16.12.2009, s. 7; EUVL C 18, 19.1.2011, s. 105; EUVL C 376, 22.12.2011, s. 62; EUVL C 68, 6.3.2012, s. 28; EUVL C 234, 30.9.2003, s. 55; EUVL C 234, 30.9.2003, s. 76; EUVL C 255, 14.10.2005, s. 22; EUVL C 93, 27.4.2007, s. 25; EUVL C 204, 9.8.2008, s. 1; EUVL C 77, 31.3.2009, s. 15; EUVL C 132, 3.5.2011, s. 47; EUVL C 9, 11.1.2012, s. 29; EUVL C 24, 28.1.2012, s. 99; EUVL C 76, 14.3.2013, s. 24.

(15)  Ks. lausunnot EUVL C 100, 30.4.2009, s. 65; EUVL C 44, 11.2.2011, s. 68; EUVL C 143, 22.5.2012, s. 17; EUVL C 299, 4.10.2012, s. 165; CESE3154/2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(16)  EUVL C 112, 30.4.2004, s. 81.

(17)  EUVL C 112, 30.4.2004, s. 76.

(18)  Ehdotukset COM(2011) 215/3 final ja COM(2011) 216/3 final, annettu 13.4.2011.

(19)  Ehdotus sopimukseksi yhdistetystä patenttituomioistuimesta ja ehdotus perussäännöksi – puheenjohtajavaltion lopullinen tarkistettu teksti 16074/11, annettu 11.11.2011.

(20)  Ehdotus on lähetetty kaikille EU:n jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille 17. syyskuuta 2013 toissijaisuusperiaatetta noudattaen (SG-Greffe (2013)D/14401).

(21)  Benelux-maiden tuomioistuin, joka on perustettu 31. maaliskuuta 1965 tehdyllä sopimuksella, on Belgian, Luxemburgin ja Alankomaiden yhteinen tuomioistuin, jonka tehtävänä on varmistaa Benelux-maiden yhteisten sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen eri aloilla, kuten immateriaalioikeuksien alalla. Lokakuun 15. päivänä 2012 tehty pöytäkirja tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden laajentaa tuomioistuimen toimivaltaa siten, että siihen sisältyy toimivalta tietyissä asioissa, jotka kuuluvat Bryssel I -asetuksen soveltamisalaan, vaikka tuomioistuimen alkuperäisenä tehtävänä oli lähinnä antaa ennakkoratkaisuja Benelux-maiden yhteisten sääntöjen tulkinnasta.

(22)  EUVL L 351, 20.12.2012, s. 1; ks. lausunto EUVL C 218, 23.7.2011, s. 78.

(23)  EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1; ks. lausunto EYVL C 117, 26.4.2000, s. 6.

(24)  http://www.unified-patent-court.org/

(25)  Yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen 35 artikla.

(26)  Unified Patent Court (UPC).


Top