Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52013AE5751

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Eurooppalainen korkea-asteen koulutus maailmassa” – COM(2013) 499 final

OJ C 177, 11.6.2014, p. 71–77 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

11.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 177/71


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Eurooppalainen korkea-asteen koulutus maailmassa” –

COM(2013) 499 final

(2014/C 177/13)

Esittelijä: Mário SOARES

Euroopan komissio päätti 11. heinäkuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Eurooppalainen korkea-asteen koulutus maailmassa

COM(2013) 499 final.

Asian valmistelusta vastannut ”ulkosuhteet”-erityisjaosto antoi lausuntonsa 17. joulukuuta 2013.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 21.–22. tammikuuta 2014 pitämässään 495. täysistunnossa (tammikuun 21. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 158 ääntä puolesta 3:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK pitää asianmukaisina strategisia painopisteitä, joita Euroopan komissio ehdottaa tiedonannossaan korkea-asteen koulutuksen kansainvälistämisestä. Niitä ovat opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus sekä ”kotikansainvälistyminen”, mikä tarkoittaa globaaliin ulottuvuuteen liittyvien teemojen integroimista opetusohjelmiin. Komitea on yhtä mieltä myös siitä, että korkeakoulujen välisten kansainvälisten yhteistyöpuitteiden ja kumppanuuksien vahvistaminen on tärkeää nyt, kun kurssien ilmainen ja kattava tarjonta internetin kautta on vaikuttanut tiedon saatavuuteen merkittävästi.

1.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että tiedonannossa tunnustetaan kokonaisvaltaisen strategian merkitys eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen kansainvälistämiseksi, mutta pahoittelee, että se rajoittuu Euroopan unionin jo käynnistämien toimien jatkamiseen ilman mitään merkittäviä uudistuksia, vaikka nämä toimet eivät kaikilta osin sovellu tämänhetkisiin kilpailuolosuhteisiin alalla.

1.3

ETSK suhtautuu myönteisesti myös siihen, että komissio myöntää, ettei kysymys ole pelkästään tieteellinen tai tekninen, vaan se on tiiviisti sidoksissa poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen ympäristöön kansallisella, eurooppalaisella ja yleismaailmallisella tasolla.

1.4

ETSK toivoo komission esittävän ehdotuksia ja toimia, joilla edistetään tehokkaammin eurooppalaisten yliopistojen kansainvälistä asemaa ja poistetaan kaikki ne esteet, jotka vaikeuttavat tiedonvaihtoa sekä opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan liikkuvuutta EU:n ja kolmansien maiden korkeakoulujen välillä. Tämä koskee erityisesti viisumien myöntämistä ja maahanmuuttopolitiikkaa yleisesti.

1.5

Opiskelijoiden, opetushenkilökunnan ja tutkijoiden liikkuvuus tuo lisäarvoa sekä lähtö- että kohdemaille, joten on tärkeä edistää kahdensuuntaista liikkuvuutta sen välttämiseksi, että menetetään yhteiskunnan kehityksen edellytyksenä olevia päteviä henkilöresursseja.

1.6

ETSK ehdottaa, että voitaisiin perustaa todellinen eurooppalainen korkeakoulu, jonka pohjana olisi Euroopan eri yliopistojen jo harjoittama yhteistyö ja joka tarjoaisi puitteet akateemiselle huippuosaamiselle ja tutkimukselle.

1.7

ETSK toistaa aiemmissa lausunnoissaan esittämänsä suosituksen siitä, että korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisprosessissa on säilytettävä ja levitettävä eteenpäin arvoja, jotka ovat tunnusomaisia eurooppalaiselle korkea-asteen koulutukselle, tunnustettava kaikkien osapuolten antama panos ja niiden erilaisuus ja monimuotoisuus sekä otettava huomioon, että kyseessä ovat paitsi akateemiset, myös poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset intressit.

1.8

Niinpä ETSK toistaa, että koska kyseessä on strateginen tavoite, sen tueksi tarvitaan riittävästi taloudellisia ja henkilöresursseja, jotta voidaan edistää kaikkien osapuolten sosioekonomista kehitystä ja hyvinvointia.

1.9

Tämän vuoksi ETSK jakaa monien korkea-asteen oppilaitosten ilmaiseman syvän huolen haitallisista vaikutuksista, joita säästötoimilla voi olla koulutuksen alalla. ETSK korostaa, että koulutusalalla tehdyt leikkaukset vaarantavat komission tiedonannossa asetetut tavoitteet.

1.10

ETSK katsoo, että kansainvälistymisprosessissa on edistettävä korkea-asteen oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä, jonka avulla luotavilla yhteisvaikutuksilla tuetaan opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan yrittäjävalmiuksia ja luovuutta sekä edistetään sellaista innovointimyönteistä ympäristöä, jota tarvitaan kovasti nyky-yhteiskunnassa.

1.11

Uusien teknologioiden ilmainen ja kattava käyttö kansainvälisissä ohjelmissa on vaikuttanut merkittävällä tavalla tiedon saatavuuteen, ja se tarjoaa ”liikkuvuutta” niille miljoonille opiskelijoille, joilla ei muutoin ole siihen tosiasiallista mahdollisuutta. ETSK huomauttaa kuitenkin, että näiden teknologioiden käyttö voi herättää teknisiä, pedagogisia ja eettisiä kysymyksiä muun muassa opetussisältöä laativien opettajien ja tutkijoiden tekijänoikeuksista tai ulkomailla vaihdossa olleiden ja sähköisesti kansainvälistä kokemusta hankkineiden opiskelijoiden eriävästä ja epätasa-arvoisesta kohtelusta.

1.12

Komitea toistaa katsovansa, että eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisen on edistettävä eurooppalaisen kulttuurin perusarvoja, kuten ihmisoikeuksien puolustamista, eri yhteiskuntien kulttuuriperinnön tunnustamista sekä nykyistä vahvempaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

1.13

ETSK kehottaa komissiota toimittamaan säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja tiedonannossa tehtyjen sitoumusten toteuttamisesta ja katsoo, että tämän kysymyksen tulisi olla osa talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annettavia maakohtaisia suosituksia.

1.14

Lisäksi ETSK suosittaa, että EU:n tulevissa talousarvioissa lisätään merkittävästi alalle suunnattuja määrärahoja ottaen huomioon erityisesti tutkimuksen tarpeet.

2.   Johdanto

2.1

Globalisoituneessa ja kilpailuhenkisessä nykypäivän yhteiskunnassa osaaminen on keskeinen väline inhimillisen kehityksen kaikkien ulottuvuuksien – sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen ja hyvinvoinnin – kannalta. Korkea-asteen koulutusta pidetään luonnollisesti edelleenkin keskeisenä välineenä uuden tiedon luomiseen ja jakamiseen sekä innovointia edistävänä tekijänä, jonka avulla voidaan vaikuttaa yksilöiden ja yleisesti yhteiskunnan kehitykseen. Innovointi ja osaaminen ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä paitsi talouskasvun kannalta myös sosiaalisen kehityksen ja yhteiskuntien yhteenkuuluvuuden kannalta.

2.2

Osaamisen ja tietojen hankkimiseen käytetyt keinot ja välineet ovat luonnollisesti aina olleet hyvin erilaisia, mutta tänä päivänä ne ovat saaneet kokonaan uuden ulottuvuuden koulutuksen ollessa yhä useampien kansalaisten ulottuvilla ja erityisesti uusien teknologioiden lisääntyvän käytön vuoksi. Tämä on suuri haaste eurooppalaisille korkeakouluille.

2.3

Yliopistot ovat (tai niiden tulisi olla) tieteellistä tutkimusta ja teknologista innovointia koskevien politiikkojen ytimessä, mutta niiden pitäisi myös muodostaa perusta tutkimustyölle, jonka avulla luodaan innovatiivisia sosiaalipolitiikkoja, sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä nykyistä tehokkaampia, kilpailukykyisiä ja kestäväpohjaisia yritysstrategioita.

2.4

Euroopassa on lähes 4 000 korkea-asteen oppilaitosta ja niissä yli 19 miljoonaa opiskelijaa ja 1,5 miljoonaa työntekijää (opettajia ja muita työntekijöitä). Ne tekevät yhteistyötä ja kilpailevat muiden alueiden ja maanosien yliopistojen kanssa pyrkien paitsi luomaan ja jakamaan tietoa myös edistämään innovointia ja arvonmuodostusta yhteiskunnissaan.

2.5

Maailmanlaajuisesti korkeakouluopiskelijoita on 99 miljoonaa, ja heidän määränsä arvioidaan nousevan jopa 414 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Yhä useammat opiskelijat pyrkivät aloittamaan opintonsa tai täydentämään niitä muualla kuin omassa maassaan. Eurooppaan hakeutuvien opiskelijoiden osuus on lähes 45 prosenttia, ja kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä heidän määränsä kasvaa komission arvion mukaan nykyisestä neljästä jo seitsemään miljoonaan. (1) Vaikka nämä luvut ovat merkittäviä, on mahdollista ja toivottavaa tehdä enemmän ja toimia paremmin.

2.6

Koulutus, erityisesti korkea-asteen koulutus, on keskeisellä sijalla Eurooppa 2020 -strategiassa ja EU:n pyrkimyksissä kohti älykästä, kestävää ja osallistavaa taloutta. Tällaiseen talouteen siirtyminen edellyttää sellaisen aidon teollisuuspolitiikan uudelleenkäynnistämistä, jossa tunnustetaan inhimillisen pääoman muodostamisen ratkaiseva merkitys. Myös tämän kannalta yliopistojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa.

2.7

Kansainvälisellä yhteistyöllä onkin harvinaisen suuri merkitys uusien lahjakkuuksien koulutuksen ja löytämisen kannalta, mikä on ratkaisevaa jatkuvasti mullistuvassa maailmassa.

2.8

Tämä muodostaa taustan komission tiedonantoon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”Eurooppalainen korkea-asteen koulutus maailmassa”.

3.   Tiedonannon pääsisältö

3.1

Tiedonannossaan komissio pitää tarpeellisena kolmen strategisen painopisteen määrittelemistä korkeakouluille ja jäsenvaltioille kokonaisvaltaisen kansainvälistymisstrategian vakiinnuttamiseksi (2):

liikkuvuus: painotetaan kansainvälistymisstrategioissa vahvaa opiskelijoiden, tutkijoiden ja opetushenkilökunnan liikkuvuutta, jonka tukena ovat laadukkaat ohjaus- ja neuvontapalvelut; kehitetään kaksisuuntaisia liikkuvuusohjelmia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa; taataan kansainvälisesti liikkuvien opiskelijoiden, tutkijoiden ja muun henkilöstön ulkomailla hankkimien taitojen ja tietojen oikeudenmukainen ja muodollinen tunnustaminen

”kotikansainvälistyminen” (globaalin ulottuvuuden nivominen kaikkien opetussuunnitelmien ja opetus- ja oppimisprosessien rakenteeseen ja sisältöön) ja digitaalinen opetus: hyödynnetään korkeakoulujen henkilöstön kansainvälistä kokemusta ja osaamista ja pyritään sen avulla laatimaan kansainvälisiä opetussuunnitelmia, joista hyötyvät sekä liikkuvuustoimiin osallistumattomat että liikkuvat oppijat; tarjotaan opiskelijoille, tutkijoille ja opettajille mahdollisuus kielitaidon kehittämiseen ja erityisesti paikallisen kielen opiskeluun pyrkien saamaan Euroopan kielellisestä monimuotoisuudesta mahdollisimman suuri hyöty; edistetään kansainvälistä yhteistyötä hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa ja avoimia oppimisresursseja

kumppanuudet: vahvistetaan korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen kykyä vastata globaaleihin haasteisiin ja solmitaan innovaatiosuuntautuneita kansainvälisiä kumppanuuksia; poistetaan esteet yhteis- tai kaksoistutkintojen tunnustamisen tieltä; tarjotaan innovatiivisia kursseja, jotka kannustavat yrittäjyyteen, sekä mahdollisuus kansainväliseen koulutukseen EU:n ja unionin ulkopuolisten maiden yrittäjien kanssa; huolehditaan kansainvälistymisstrategioiden ja Euroopan unionin kehitysyhteistyöpolitiikan keskinäisestä johdonmukaisuudesta.

3.2

Komissio toteaa aiheellisesti, että globalisaatio ja tekninen kehitys ovat tuoneet korkea-asteen koulutuksen alalle uusia toimijoita, kuten nousevan talouden maat, muun muassa Kiina, Intia ja Brasilia.

3.3

Komissio korostaa myös jo toteutettujen aloitteiden avulla saavutettuja tuloksia (Bolognan prosessi, eri ohjelmat, kuten Erasmus, Tempus, Erasmus Mundus ja Marie Curie, samoin kuin avoimuutta lisäävät välineet, kuten eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä [ECTS] ja eurooppalainen tutkintojen viitekehys [EQF]). Ne ovat edistäneet kansainvälistymistä Euroopan sisällä merkittävällä tavalla.

3.4

Komissio toistaa jo tiedonannossa ”EU:n kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön vahvistaminen ja keskittäminen: strateginen lähestymistapa” (3) esittämänsä näkemyksen siitä, että kansainvälinen liikkuvuus tarjoaa korkeakouluille uusia mahdollisuuksia strategisten kumppanuuksien muodostamiseen.

3.5

Tukeakseen kansainvälistymisstrategioita taloudellisesti komissio myöntää uuden Erasmus+-ohjelman ja Marie Skłodowska-Curie -toimien kautta lisää taloudellista tukea, joka tarjoaa 135 000 opiskelijalle ja opettajalle liikkuvuusmahdollisuuden ja 15 000 tutkijalle mahdollisuuden edetä urallaan sekä sisältää 60 000 korkeatasoista apurahaa ja kattaa 1 000 EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden korkeakoulujen välistä valmiuksienkehittämiskumppanuutta.

4.   Yleistä

4.1

ETSK pahoittelee, että tarkasteltavana oleva tiedonanto ei todellisuudessa tuo mitään merkittäviä uudistuksia kansainvälistymisstrategiaan, jota monet korkea-asteen oppilaitokset EU:ssa ovat noudattaneet jo useiden vuosien ajan. ETSK kuitenkin arvostaa ja tukee sitä, että komissio tekee tässä tiedonannossa yhteenvedon, jossa tunnustetaan eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen kokonaisvaltaisen kansainvälistämisstrategian merkitys sekä kehotetaan korkeakouluja ja jäsenvaltioita jatkamaan ja vahvistamaan tätä strategiaa.

4.2

ETSK oli kiinnittänyt asiaan huomiota jo aiemmassa lausunnossaan, jossa se totesi pitävänsä ”erittäin tärkeänä tavoitetta kehittää eurooppalaisista korkeakouluista keskuksia, jotka vetävät puoleensa opiskelijoita kaikkialta maailmasta. Tällä tavoin tuodaan omalta osaltaan esiin eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen alaan liittyvä osaaminen.” (4)

4.3

Uusien lahjakkuuksien houkutteleminen on tällä hetkellä tärkeää talouden piristämiseksi ja yhteiskuntien kestäväpohjaisen kasvun mahdollistamiseksi. Niinpä eurooppalaisten yliopistojen on vahvistettava yhteistyötään, jotta eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen kansainvälistyminen tapahtuu kilpailukykyisellä tavalla ja hyödyttää sekä Euroopan unionia kokonaisuudessaan että kaikkia siihen osallistuvia tahoja. (5)

4.4

Yhteistyötä voidaan myös vahvistaa lisäämällä ja parantamalla koordinointia niiden eri Euroopan maissa sijaitsevien korkeakoulujen välillä, joiden toiminta on maailmanlaajuista. Tämän yhteistyön tuloksena voitaisiin perustaa todellinen eurooppalainen korkeakoulu, joka vahvistaisi kuvaa unionista huippuosaamisen alueena.

4.5

Tässä kansainvälistymisstrategiassa on tärkeä ottaa huomioon maantieteellinen monimuotoisuus ja monenlaiset mahdolliset lähestymistavat sekä etunäkökohdat, jotka voivat olla poliittisia, taloudellisia tai akateemisia. Korkea-asteen koulutuksen kansainvälistämisessä on niin ikään otettava huomioon yksittäisen tiedekunnan tai jopa jonkin tietyn laitoksen edut siltä osin, kuin ne tukevat sen tutkimus- ja innovointistrategiaa.

4.6

Toisaalta kun otetaan huomioon eräät viimeaikaiset pyrkimykset asettaa eri tieteenaloja tärkeysjärjestykseen, on vältettävä yhteiskunta- ja humanististen tieteiden marginalisointia ja niiden asettamista alempiarvoiseen asemaan muihin tieteenaloihin nähden.

4.7

Samaten on otettava huomioon opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan edut, jos tavoitteena on kokonaisvaltainen visio kansainvälistymisestä. Täten on ehdottoman tärkeää poistaa erilaiset esteet, jotka rajoittavat heidän kaikkien todellista liikkuvuutta. Tämä edellyttää, että tutkimuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa hankittujen tietojen ja taitojen tunnustamiseen ja hyödyntämiseen kiinnitetään erityisesti huomiota.

4.8

Tämän vuoksi on ehdottoman tärkeää, että tutkintojen ja tutkintotodistusten tunnustamiseen liittyvien kahdenvälisten sopimusten täytäntöönpanoa vahvistetaan ja että unionin ulkopuolisten maiden ja niiden yliopistojen kanssa tehtävissä kulttuuri- ja koulutusvaihtoa koskevissa sopimuksissa on ehtoja, jotka liittyvät näihin kysymyksiin. Sopimuksia olisi arvioitava säännöllisesti yhdessä koulutusalan toimijoiden kanssa.

4.9

Toisaalta parhaiden ratkaisujen löytämiseksi on tärkeää ottaa huomioon lähtö- ja kohdemaiden koulutusjärjestelmien väliset erot. Niin ikään on välttämätöntä tunnustaa opettaja- ja tutkijavaihdon tieteellinen merkitys ja sosiokulttuurinen arvo. Tätä tulisikin pitää mitä rikastuttavimpana toimintana kaikkien mukana olevien yhteiskuntien kannalta.

4.10

Niinpä ETSK pitää erittäin positiivisena viittausta vastuun jakamiseen komission, neuvoston, jäsenvaltioiden, koulutusalan sekä unionin ulkopuolisten maiden ja yliopistojen välillä.

4.11

Eurooppalaisen ja kansallisen tason sekä korkeakoulujen, yritysten ja muiden yhteiskunnan alojen omien kansainvälistymisstrategioiden johdonmukaisuus on ehdottoman tärkeää korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisen kokonaisvaltaisen onnistumisen kannalta. Siirtyminen alakohtaisista kansainvälistymistoimista institutionaaliseen kansainvälistymisstrategiaan on askel, joka kannattaa ottaa ja johon on kannustettava.

4.12

Korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisen on kytkeydyttävä laadukkaaseen tutkimukseen, joka edistää yhteistä etua ja sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Se edellyttää myös opettajien ja tutkijoiden osallistumista demokraattisesti valittujen rakenteiden kautta kaikissa korkeakouluissa ja tutkimuskeskuksissa Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella sekä myös sekä muiden toimijoiden (opiskelijajärjestöt, yritykset ja toimialajärjestöt, paikallis- ja/tai alueviranomaiset jne.) osallistumista.

4.13

Lisäksi komitea toistaa katsovansa, että eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisen on edistettävä eurooppalaisen kulttuurin perusarvoja, kuten ihmisoikeuksien puolustamista, yhteiskuntien kulttuuriperinnön tunnustamista sekä nykyistä vahvempaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

5.   Erityistä

5.1

ETSK panee merkille, että tiedonannossa tunnustetaan toissijaisuusperiaate (kansalliset vastuualueet) unohtamatta kuitenkaan EU:n panoksen merkitystä varsinkin, kun kyse on eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisestä.

5.2

Määriteltäessä painopisteitä hankkeiden rahoitusta varten EU voisi yhtenä mahdollisena välineenä pohtia erityistä ja täydentävää tukea korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisen parissa työskentelevien kansallisten virastojen toiminnalle Euroopan eri maissa sekä tukea tällaisten virastojen perustamista niihin maihin, joissa niitä ei vielä ole. ETSK:n mielestä näiden virastojen välinen yhteistyö olisi hyvä kannuste eurooppalaisten yliopistojen välisen yhteistyön vahvistamiselle.

5.3

Keskeisiä kysymyksiä eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisen kannalta ja nuorten lahjakkuuksien houkuttelemiseksi unionin ulkopuolisista maista ovat maahanmuuttopolitiikka ja viisumien myöntäminen EU:n ulkopuolelta peräisin oleville opiskelijoille ja opetushenkilökunnalle. ETSK painottaa, että jo kauan sitten havaitut esteet olisi poistettava, sillä ne tekevät Euroopasta vähemmän houkuttelevan kohteen monille opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille.

5.4

ETSK on aina tukenut näkemystä siitä, että opiskelijoiden, opetushenkilökunnan ja tutkijoiden liikkuvuus tuo lisäarvoa sekä lähtö- että kohdemaille. Siksi on tärkeä edistää kahdensuuntaista liikkuvuutta sen välttämiseksi, että menetetään yhteiskunnan kehityksen edellytyksenä olevia päteviä henkilöresursseja.

5.5

Toisaalta opiskelijoiden, opetushenkilökunnan ja tutkijoiden liikkuvuutta arvioitaessa huomio kannattaa kiinnittää kustannusten sijaan pikemminkin sen tuloksiin. Niinpä suurin osa investoinneista olisi ensisijaisesti kohdennettava yhteistyöohjelmiin, joihin sisältyy liikkuvuutta tukevia apurahoja ja jotka mahdollistavat huomattavaa lisäarvoa tuovien verkostojen muodostamisen.

5.6

ETSK kiinnittää myös huomiota tarpeeseen vahvistaa naisten osallistumista erityisesti tutkimusalan liikkuvuuteen. Naistutkijoiden määrä tieteellisten laitosten ja yliopistojen johtavissa akateemisissa tehtävissä on edelleen hyvin alhainen, vaikka se onkin noussut viime vuosina.

5.7

Liikkuvuuden tulee myös olla kulttuurisesti ja kielellisesti rikastuttava kokemus jokaiselle, sillä ainoastaan Eurooppa kykenee tarjoamaan tällaisia mahdollisuuksia monikulttuurisena ja -kielisenä alueena. Paikallisen kielen opintojen sisällyttäminen muualta tulleiden opiskelijoiden, opetushenkilökunnan ja tutkijoiden opinto-ohjelmiin sekä näiden maahanmuuttajien kotouttamiseen tähtäävä strategia paikallisyhteisöjen tasolla avaisi varmasti merkittäviä ovia kulttuuriin ja antaisi heille mahdollisuuden elää aidosti siinä ympäristössä, johon he ovat tulleet opiskelemaan tai tekemään tutkimustyötä. (6)

5.8

Toinen keskeinen kysymys korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisen onnistumisen kannalta liittyy tutkintojen ja hankittujen taitojen tunnustamiseen, sertifiointiin ja validointiin. ETSK antoi hiljattain lausunnon, jossa todetaan mm. seuraava: ”Muissa jäsenvaltioissa hankitun ammattipätevyyden tunnustaminen on keskeinen väline EU:n kansalaisten liikkuvuuden lisäämiseksi ja siten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi. Näin parannetaan jäsenvaltioiden kilpailukykyä, tuetaan kestävällä pohjalla olevaa kasvua ja vähennetään työttömyyttä. Jäsenvaltioiden taloudet hyötyvät erilaisista ammatillisista kokemuksista, joita niiden kansalaiset keräävät työskennellessään eri jäsenvaltioissa.” (7)

5.9

Tiedonannossa kiinnitetään huomiota nousevan talouden maiden merkitykseen korkea-asteen koulutuksen globalisoitumisessa ja kansainvälistymisessä. Vaikka ETSK on yhtä mieltä siitä, että nämä uudet toimijat kansainvälisellä näyttämöllä on otettava asianmukaisesti huomioon, komitea painottaa tarvetta seurata jatkuvasti mahdollisia uusia ”kilpailijoita” tai muita valtioita ja maantieteellisiä alueita, joiden kanssa eräillä Euroopan mailla on jo pitkään ollut erityiset suhteet erilaisista syistä.

5.10

ETSK toteaa, että komission tiedonannossa ei juurikaan käsitellä tarvetta yliopistojen ja yritysmaailman väliseen yhteistyöhön, jossa on kunnioitettava molempien alojen riippumattomuutta ja toimintatapoja mutta joka voi edistää merkittävällä tavalla innovointia ja taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

5.11

Myös kansainvälisellä tasolla on edistettävä korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä. On tärkeää, että yliopistot hyödyntävät kansainvälisessä toiminnassaan tutkimustyön tuloksia, edistävät innovointia pedagogisessa toiminnassaan ja tukevat opiskelijoidensa ja opettajiensa luovia ja innovatiivisia valmiuksia. ETSK kiinnittää kuitenkin huomiota vaaraan, että perustutkimus asetetaan alempiarvoiseen asemaan mahdollisiin tieteen välittömiin sovellustapoihin nähden.

5.12

ETSK suhtautuu myönteisesti myös siihen, että komissio myöntää, ettei kysymys ole pelkästään tieteellinen tai tekninen, vaan se on tiiviisti sidoksissa poliittiseen ympäristöön kansallisella, eurooppalaisella ja yleismaailmallisella tasolla.

5.13

Komitea onkin syvästi huolissaan useiden Euroopan maiden – erityisesti niiden, joihin kohdistuu EU:n ja IMF:n toimia – talousarviotilanteesta, sillä korkea-asteen oppilaitosten talousarvioihin tehdyt erittäin merkittävät leikkaukset saattavat vaarantaa tiedonannossa esitetyt tavoitteet. Todellisuudessa eurooppalaisten yliopistojen vetovoima perustuu ensisijaisesti niiden laatuun ja niiden akateemisten tutkintojen korkeaan tasoon.

5.14

ETSK korostaa luotettavien ja vertailukelpoisten eurooppalaisten tilastotietojen tarvetta, jotta voidaan käynnistää vakaalla pohjalla oleva vuoropuhelu unionin ulkopuolisten toimijoiden kanssa todellisten osaamisyhteenliittymien muodostamiseksi.

5.15

Korkea-asteen koulutuksen tilanteen ja kansainvälistymisen seurantaan liittyen ETSK katsoo, että tämän kysymyksen tulisi olla osa talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annettavia maakohtaisia suosituksia.

5.16

Kuten tiedonannossa todetaan, uusien teknologioiden käyttö voisi tarjota ”liikkuvuutta” niille miljoonille opiskelijoille, joilla ei ole siihen tosiasiallista mahdollisuutta. Kurssien ilmainen ja kattava tarjonta internetin kautta vaikuttaa tiedon saatavuuteen merkittävästi ja luo uusia mahdollisuuksia mutta asettaa myös uusia pedagogisia ja metodologisia haasteita.

5.17

ETSK huomauttaa kuitenkin, että näiden teknologioiden käyttö herättää teknisiä ja eettisiä kysymyksiä muun muassa opetussisältöä laativien opettajien ja tutkijoiden tekijänoikeuksista tai ulkomailla vaihdossa olleiden ja sähköisesti kansainvälistä kokemusta hankkineiden opiskelijoiden eriävästä ja epätasa-arvoisesta kohtelusta.

5.18

Komission tarkoituksena on ottaa vuonna 2014 käyttöön uusi korkeakoulujen luokitusväline U-Multirank, joka kuvastaa eri profiilien monimuotoisuutta ja tähtää nykyistä suurempaan avoimuuteen. ETSK on näistä tavoitteista yhtä mieltä, mutta epäilee välineen tehokkuutta muihin jo vakiintuneisiin järjestelmiin verrattuna ja pohtii, onko siihen aiheellista käyttää näin paljon resursseja nykyisessä vaikeassa talous- ja rahoitustilanteessa.

5.19

ETSK on tyytyväinen siihen, että korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamista käsittelevä korkean tason työryhmä myöntää, että kulttuurisen, taloudellisen ja sosiaalisen monimuotoisuuden lisääntyminen osoittaa erityisen pedagogisen koulutuksen tarpeen. EU on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2020 vähintään 40 prosentilla eurooppalaisista nuorista tulisi olla korkea-asteen tai vastaava tutkinto. Vastaavasti tuolloin korkeakoulujen kaikkien opettajien tulisi olla ammattilaisia, jotka kykenevät takaamaan suoritettavien opintojen ja tutkintojen laadun.

5.20

Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus velvoittaa valtioita huolehtimaan täysimääräisesti koulutuksen rahoituksesta. Siinä todetaan, että ”korkeampi opetus on kaikin asianmukaisin tavoin tehtävä yhtä mahdolliseksi kaikille kyvykkyyden perusteella ja ennen kaikkea ottamalla asteittain käyttöön maksuton opetus”.

5.21

Komission kaavailema rahoitus korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisstrategiaan vuosien 2014–2020 rahoituskehyksessä on 3 miljardia euroa (kaikkiaan 16 miljardista eurosta, jotka on varattu Erasmus+:n sisältämiin ohjelmiin). Näiden määrärahojen avulla komissio sitoutuu takaamaan liikkuvuusmahdollisuuden 135 000 opiskelijalle ja opettajalle, 15 000 tutkijalle sekä 60 000 jatko-opiskelijalle, jotka osallistuvat korkean tason maisteri- ja tohtoriohjelmiin. ETSK toivoo saavansa säännöllisesti yksityiskohtaista tietoa näiden sitoumusten toteuttamisesta ja suosittaa, että tulevaisuudessa lisätään tähän tarkoitukseen suunnattuja määrärahoja.

Bryssel 21. tammikuuta 2014

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Henri MALOSSE


(1)  Unescon tilastoinstituutin tietojen mukaan.

(2)  Puheenjohtajavaltio Liettua on järjestänyt yhdessä Euroopan komission kanssa aihetta käsittelevän konferenssin, jonka päätelmiin voi tutustua osoitteessa http://ec.europa.eu/education/news/30082013-european-higher-education-confrence_en.htm

(3)  COM(2012) 497 final.

(4)  EUVL C 191, 29.6.2011, s. 103.

(5)  Euroopan komission mukaan 63 prosenttia kaikista unionin ulkopuolelta EU-maihin tulevista opiskelijoista suuntaa kolmeen maahan: Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Ranskaan ja Saksaan.

(6)  ”Kaikkien ihmisten tulee – – voida ilmaista itseään sekä luoda ja levittää teoksiaan valitsemallaan kielellä, erityisesti äidinkielellään. Kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus laadukkaaseen kasvatukseen ja koulutukseen, joissa otetaan kaikin puolin huomioon heidän kulttuuri-identiteettinsä”, kulttuurista monimuotoisuutta koskeva Unescon yleismaailmallinen julistus, 2001.

(7)  EUVL C 204, 9.8.2008, s. 85.


Top