Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52013AE3545

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi avaruusvalvonnan ja -seurannan tukiohjelman perustamisesta” — COM(2013) 107 final – 2013/0064 (COD)

OJ C 327, 12.11.2013, p. 38–41 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

12.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/38


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi avaruusvalvonnan ja -seurannan tukiohjelman perustamisesta”

COM(2013) 107 final – 2013/0064 (COD)

2013/C 327/08

Esittelijä: Edgardo Maria IOZIA

Euroopan parlamentti päätti 14. maaliskuuta 2013 ja neuvosto 20. maaliskuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös avaruusvalvonnan ja -seurannan tukiohjelman perustamisesta

COM(2013) 107 final – 2013/0064 (COD).

Asian valmistelusta vastannut "yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 27. kesäkuuta 2013.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 10.–11. heinäkuuta 2013 pitämässään 491. täysistunnossa (heinäkuun 10. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 165 ääntä puolesta ja 1 vastaan 7:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK toteaa, että on tärkeää, että Euroopalla on itsenäinen avaruudenvalvontajärjestelmä, jonka avulla suojellaan sen avaruusinfrastruktuureja ja laukaisuja. Komitea suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen, jossa käsitellään aihetta ensimmäistä kertaa ja ehdotetaan ratkaisuja alan yhteistyö- ja integrointiprosessin käynnistämiseksi Euroopan unionissa.

1.2

ETSK kannattaa komission ajatusta, jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi esitettävä toimintaehdotuksia komission hyväksyttäviksi tapauksissa, joissa se on unionin ilmeisen intressin mukaista tarkasteltavien tietojen laadun ja määrän osalta sekä myös menetelmiä ja datan analyysivalmiutta koskevien tietojen yhteistä käyttöä varten.

1.3

ETSK on tietoinen vaikeudesta löytää ratkaisuja, joista jäsenvaltiot ovat yhtä mieltä, ja pitää komission ehdotusta ensimmäisenä ja tärkeänä askeleena kohti kunnianhimoisempia yhteistyötavoitteita. Ohjelman vahvojen sotilasintressien vuoksi on hyvin vaikeaa luoda yhteisiä infrastruktuureja, ja ETSK toivoo, että ne voidaan toteuttaa mahdollisimman pian juuri tämän aloitteen pohjalta. On kuitenkin myönteistä, että luodaan perusta siviili- ja sotilasyhteistyötä varten, ja myös Euroopan avaruusjärjestön (ESA), Euroopan puolustusviraston sekä neuvoston pääsihteeristön kriisinhallinta- ja suunnittelulinjan tulisi olla niissä mukana.

1.4

ETSK:n mielestä on ensisijaista, että avaruusvalvonnan ja -seurannan (SST) toimiin varattu rahoitus käytetään niinä seitsemänä vuotena, jolloin palvelu toteutetaan, sellaisen riippumattoman eurooppalaisen resurssin alkuvaiheen luomiseen, johon voidaan siirtää osa jäsenvaltioiden puolustusministeriöiden nykyisistä resursseista. Tämä olisi toteutettava hyödyntämällä Euroopassa (Kanariansaarilla) jo käytössä olevia optisia teleskooppeja ja rakentamalla vähintään yksi eurooppalainen tutka, joka vastaa puolustusministeriöiden käytössä olevia tutkia. Näin luotaisiin kestävä investointi, johon voidaan siirtää siviilialalla uusia resursseja ja uutta osaamista Euroopan kansalaisten elämänlaadun parantamiseksi.

1.5

ETSK katsoo, että ohjelman toteuttamiseen suunniteltuina seitsemänä vuotena on laadittava erityisennusteita, jotta selvennetään kansallisilta kumppaneilta odotettava palvelutaso toimitettavan datan määrän, tyypin, määräaikojen, laadun ja saatavuuden osalta. Näin saadaan käyttöön tarvittavat välineet palvelun arvioimiseksi, kuten tehdään seitsemännen puiteohjelman tutkimusohjelmissa, joissa kyseiset parametrit ovat selkeät ja niistä on sovittu.

1.6

ETSK suosittaa, että ohjelman osallistumiskriteerit säilytetään avoimina ja että niitä selvennetään 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa. On tärkeää, että ohjelmaan voivat osallistua paitsi maat, joilla on jo itsenäisiä valmiuksia (kuten Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta), myös kaikki ne maat, jotka voivat asettaa käyttöön datan analysoinnin osaamista. Ehdotettua tekstiä olisi tarkistettava.

1.7

ETSK tuo esiin, että valvontatoimien kokonaisuuteen, joka tunnetaan nimellä avaruustilannetietoisuus (Space Situational Awareness), kuuluvat paitsi avaruuden valvonta- ja jäljityspalvelut (Space Surveillance and Tracking) myös avaruussää (Space Weather) (liittyen auringon magneettiseen toimintaan) ja lähelle maapalloa tulevien kappaleiden (Near Earth Objects, NEO) seuranta.

1.8

Koska on yleisesti tunnettua, että auringon toiminnasta avaruusinfrastruktuuriin kohdistuva vaara on vähintään yhtä suuri jollei suurempi kuin erityisen intensiivisten tapahtumien vaikutukset, ETSK katsoo, että kahta näkökohtaa, jotka on alun perin liitetty avaruustilannetietoisuuden määritelmään, on seurattava samanaikaisesti. Komitea kehottaakin komissiota määrittelemään kattavan ja integroidun kehyksen avaruusinfrastruktuurin moninaisia puolustusnäkökohtia varten etenkin ESAn kanssa, joka toimii jo aktiivisesti auringonsäteilysuojaa käsittelevän ohjelman parissa. Madridissa 10.–11. maaliskuuta 2011 pidetyn, avaruutta ja turvallisuutta käsitelleen konferenssin päätelmissä (joihin viitataan vaikutuksenarvioinnissa) tuodaan selvästi esiin, että kaikkien sidosryhmien, etenkin EU:n, ESAn ja jäsenvaltioiden, välistä yhteistyötä voidaan vahvistaa kyseisellä alalla.

1.9

ETSK kannattaa komission ehdotusta vahvistaa yhteistyötä Yhdysvaltojen ja muiden sellaisten valtioiden kanssa, jotka ovat kiinnostuneita avaruusinfrastruktuurin yhteisestä suojeluhankkeesta, jotta vältetään vaaralliset ja toisinaan katastrofaaliset myös pienten osasten törmäykset, jotka voivat saattaa käyttökelvottomiksi kalliin ja ihmisen toiminnalle välttämättömän satelliitin.

2.   Komission asiakirja

2.1

Tiedonannossa ehdotetaan, että perustetaan uusi eurooppalainen avaruusvalvonnan ja -seurannan ohjelma kiertoradalla olevia esineitä varten (Space Surveillance and Tracking, SST).

2.2

Ohjelma on laadittu vastauksena tarpeeseen suojella eurooppalaista avaruusinfrastruktuuria, joka sisältyy etenkin Galileo- ja Copernicus/GMES-ohjelmiin, mutta myös eurooppalaisia laukaisuja, sillä niissä on avaruusromuun törmäämiseen liittyviä riskejä.

2.3

Tiedonannossa määritellään myös ohjelman lainsäädäntökehys ja rahoitusjärjestelyt ajalle 2014–2020.

2.4

Tiedonantoon liittyy raportti (1), jossa käsitellään etenkin viittä rahoitus- ja hallinnointisuunnitelmaa ohjelmaa varten, ja esitetään niiden ominaispiirteet, kustannukset ja edut.

2.5

Itse lainsäädäntötekstiä edeltävät perustelut, joissa kuvataan ehdotuksen taustaa.

2.6

Alustava unionin kokonaisrahoitusosuus SST:n täytäntöön panemiseksi on 70 miljoonaa euroa ajanjaksolla 2014–2020.

2.7

Kustannukset kattaisivat niiden tunnistimien käyttökustannukset, jotka osallistuvilla jäsenvaltioilla – yleensä niiden sotilasrakenteilla – jo on, sekä sellaisen varoitusjärjestelmän kustannukset, joka perustuu osallistuvien jäsenvaltioiden antamaan dataan ja jonka käyttöön asettamisesta huolehtii Euroopan unionin satelliittikeskus (EUSK).

2.8

Ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista ja edellyttää, että osallistuvilla mailla on jo käytössä olevat tunnistimet (teleskoopit, tutkat) sekä tarvittavat tekniset ja henkilöresurssit tai asianmukaiset tiedot datan analysoinnista.

2.9

Ehdotukseen liitetyn vaikutuksenarvioinnin tiivistelmän mukaan avaruusromun ja käytössä olevien eurooppalaisten satelliittien törmäykseen liittyvät vähimmäiskustannukset olisivat Euroopassa vuosittain 140 miljoonaa euroa, ja niiden arvioidaan nousevan jopa 210 miljoonaan euroon, kun otetaan huomioon satelliittialaan liittyvien palvelujen arvioitu 50 prosentin kasvu tulevina vuosina. Kyseiset luvut ovat erittäin varovaisia arvioita, eivätkä ne sisällä "maanpäällisiä" menetyksiä, eli taloudellisia tappioita, jotka johtuvat satelliittidatasta riippuvaisten palvelujen katkoksesta.

2.10

On tärkeää panna merkille, että lähes kaikki näistä tappioista eivät niinkään johdu satelliittien fyysisestä menetyksestä vaan niiden operatiivisen käyttöiän alenemisesta, joka johtuu törmäysten välttämiseksi toteutetuista toimista.

2.11

Vaikka monilla jäsenvaltioilla on nykyään oma valvontajärjestelmä, komissio katsoo, että EU:n osallistuminen olisi välttämätöntä, jotta voitaisiin koota hankkeiden rahoitukseen tarvittavat investoinnit, ottaa käyttöön hallinnointijärjestelyt, määritellä tietopolitiikka ja varmistua, että olemassa olevia ja tulevia resursseja hyödynnetään koordinoidusti.

2.12

Nykyisin Yhdysvaltain avaruusvalvontaverkko (Space Surveillance Network, SSN), jota hallinnoi Yhdysvaltain puolustusministeriö, toimii kaikkien hälytysjärjestelmien viitekehyksenä. Komitea katsoo tässä yhteydessä, että EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyö, jossa Yhdysvallat antaa dataansa käyttöön ilmaiseksi, on riittämätöntä, sillä data ei ole riittävän tarkkaa eikä EU voi valvoa sen hallinnointia.

2.13

Tällaisen palvelun perustaminen vastaisi näin ollen hyvin Euroopan strategiaa, jonka mukaan sen olisi oltava riippumaton tärkeinä pidetyillä aloilla ja etenkin avaruuden hyödyntämismahdollisuuksissa.

2.14

Nykyisten arvioiden mukaan puolustusalan instituutiot hallinnoivat Euroopassa kokonaan tai osittain 65 prosenttia matalalla kiertävistä satelliiteista (LEO) (2).

2.15

Komitea katsoo, ettei Euroopan avaruusjärjestö (ESA) ole asianmukainen elin panemaan täytäntöön tämänkaltaista ohjelmaa, koska sillä ei ole valmiuksia käsitellä luottamuksellista dataa, kuten sotilasrakenteiden hallinnoimista tunnistimista peräisin oleva data.

2.16

Eurooppalainen elin, joka voisi vastata SST-palvelujen operatiivisen toiminnan koordinoinnista, on Euroopan unionin satelliittikeskus (EUSK). Se on 20. heinäkuuta 2001 annetulla neuvoston yhteisellä toiminnalla perustettu unionin virasto, joka tarjoaa eritasoisiksi luokiteltuja geospatiaalisia kuvatietopalveluja ja -tuotteita siviili- ja sotilaskäyttäjille. EUSK voisi helpottaa SST-palvelujen tarjoamista ja osallistua (yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa) näiden palvelujen perustamiseen ja toimintaan, joka on yksi SST-tukiohjelman tavoitteista. Keskuksen perussääntöön ei kuitenkaan nykyisin sisälly minkäänlaisia toimia SST:n alalla.

2.17

Ohjelman hallinnoinnin edellyttämän henkilöstön määrä on 50 (mukaan luettuina osallistuvien jäsenvaltioiden, EUSKin ja komission käyttöön asettama henkilöstö).

3.   Yleistä

3.1

ETSK katsoo, ettei ehdotukseen sisälly unionitasolla riittävien välineiden ja osaamisen luomista datan keräämistä ja analysointia varten, minkä vuoksi Eurooppa olisi ohjelman 5-vuotisen rahoituskauden päätyttyä samassa tilanteessa kuin 5 vuotta aiemmin, ja sen olisi luultavasti uudistettava tämä sopimus, jotta varmistetaan, että osallistuvien jäsenvaltioiden puolustusrakenteilta saadaan edelleen dataa.

3.2

Ehdotetun 70 miljoonan euron rahoituksen osalta ei tarkenneta vaatimuksia, jotka koskevat kansallisten rakenteiden toimittaman datan saatavuutta, laatua ja ajankohtaisuutta. Tämän vuoksi on vaikea määritellä suoritetun palvelun arviointikriteereitä. Se on mahdollista vasta sitten kun komissio on antanut täytäntöönpanomääräykset, jotka on ensin laadittava.

3.3

Jäsenvaltiot katsovat, ettei ESA anna riittävästi takuita luottamuksellisen datan käsittelyä varten, minkä vuoksi EUSKin olisi huolehdittava kyseisen datan käsittelystä. Yksittäisten valtioiden tasolla maat, joilla on valvonta- ja seurantapalvelu (kuten Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Saksa), huolehtivat siitä avaruus- ja puolustusvirastojen välisessä yhteistyössä. Onkin tehtävä johtopäätös, että avaruus- ja puolustusvirastojen yhteistyömalli on käytännössä tehokas. Tämän vuoksi ei ole selvää, miksi ESA on jätetty tämänkaltaisen palvelun ulkopuolelle, kun ajatellaan, että ESA osallistuu jo kansainväliseen katastrofien hälytys- ja hallintapalveluun (International Charter on Space and Major Disasters).

3.4

SST-ohjelma on yksi kolmesta avaruustilannetietoisuuden (Space Situational Awareness, SSA) valmistavan ohjelman elementistä. ESA on vuodesta 2009 johtanut sen esioperatiivista vaihetta, muut kaksi elementtiä ovat avaruussää (Space Weather) ja lähelle maapalloa tulevat kappaleet (Near Earth Objects).

3.5

ESAn avaruustilannetietoisuuden alustavaa ohjelmaa on rahoitettu 55 miljoonalla eurolla. On epäselvää, mikä on näiden kahden ohjelman välinen suhde. Etenkään ei ole ymmärrettävää, miten SST-palvelua on tarkoitus tukea vastaavalla ohjelmalla, jossa tuotetaan ja hallinnoidaan auringon toiminnasta johtuviin riskeihin liittyviä hälytyksiä.

3.6

On hyödyllistä verrata avaruusromuun törmäyksistä ja auringon geomagneettisesta toiminnasta aiheutuneiden vahinkojen vakavuutta. Yhdysvaltalaisen NOAA:n (National Oceanic and Atmospheric Administration) tutkimuksen mukaan (3) aurinkomyrskyjen vaikutus satelliitti-infrastruktuuriin aiheuttaa huomattavat taloudelliset menetykset. Vuonna 2003 auringon intensiivinen toiminta tuhosi japanilaisen ADEOS-2-satelliitin, jonka arvo oli 640 miljoonaa dollaria. Vuonna 1997 magneettimyrsky aiheutti 270 miljoonan dollarin arvoisen Telstar-televiestintäsatelliitin menetyksen, ja toinen magneettimyrsky aiheutti Kanadassa yhdeksän tunnin sähkökatkoksen, joka aiheutti 6 miljardin dollarin vahingot.

3.7

Arvioiden mukaan superaurinkomyrsky (solar superstorm), jollainen havaittiin vuonna 1859, aiheuttaisi nyt pelkästään geostationaaristen satelliittien osalta 30 miljardin dollarin vahingot, kun taas sähköverkkoon kohdistuvat vahingot olisivat 1–2 triljoonaa dollaria, ja niiden saattaminen täyteen toimintakuntoon vaatisi 4–10 vuotta (4).

3.8

Auringon toiminnasta johtuvat riskit ovat vähintään yhtä suuria kuin avaruusromusta johtuvat riskit. Komitea katsookin, että näitä kahta tekijää olisi tarkasteltava yhdessä, kuten Madridissa maaliskuussa 2011 pidetyssä konferenssissa suunniteltiin. Tiedonannossa ei kuitenkaan selvennetä, kuka vastaa auringon toimintaan liittyviä hälytyksiä koskevasta operatiivisesta palvelusta.

3.9

ETSK katsoo, että ehdotuksessa olisi otettava huomioon eurooppalaisen avaruusinfrastruktuurin suojelu, mukaan luettuna täydentävä toiminta avaruussään valvomiseksi, sekä kahden järjestelmän toteutuksen ja niiden välisen integroinnin määräajat.

4.   Erityistä

4.1

Ehdotuksen 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, ettei uusia resursseja rakenneta, vaan rajoitutaan käyttämään jäsenvaltioissa jo olemassa olevia resursseja. Perustelujen 2 kohdassa todetaan kuitenkin nimenomaan, että olemassa olevat resurssit ovat riittämättömät. Ei ole lainkaan selvää, minkälainen järjestelmä on tarkkaan ottaen tarkoitus toteuttaa, kun otetaan huomioon myös liitteenä olevassa vaikutuksenarvioinnissa luetellut viisi mallia.

4.2

Kyseisen järjestelmän teknisiä ominaispiirteitä ei ole määritelty nimenomaisesti. Järjestelmän tavoitteet on määritelty, mutta jäsenvaltioiden välisessä tulevassa keskustelussa on määriteltävä, mistä järjestelmä koostuu.

4.3

Sotilas- ja siviilikäytön välinen suhde. Järjestelmä on suunniteltu siviilijärjestelmäksi mutta suurin osa datasta on kuitenkin peräisin sotilaslähteistä. Ei ole olemassa nimenomaisia vaatimuksia tai pöytäkirjoja, joissa velvoitetaan sotilastahoa luovuttamaan kyseinen data siviilitaholle. Ehdotuksessa todetaan tässäkin kohden, että asia määritellään tulevaisuudessa.

4.4

Jäsenvaltioiden ja EU:n suhde. Ehdotuksessa todetaan, että kaikki tunnistimet ovat ja niiden on säilyttävä yksittäisillä jäsenvaltioilla. Ehdotuksessa ei vaikuta olevan nimenomaisia vaatimuksia, joilla varmistetaan data- ja tietovirran vähimmäismäärä.

4.5

Palvelun määritelmä. Ehdotuksessa palvelua ei määritellä nimenomaisesti. Ei siis ole mahdollista arvioida, onko se riittävä ohjelmassa määriteltyjä hankkeita varten.

4.6

Neuvoston 26. syyskuuta 2008 antamassa päätöslauselmassa Euroopan avaruuspolitiikan edistämisestä neuvosto toteaa, että "on luotava koordinoidusti valmiudet, jotka vastaavat eurooppalaisten käyttäjien tarpeita avaruusympäristön kattavan tilannetietoisuuden osalta".

4.7

On tärkeää, että tulevaa SST-ohjelmaa ja nykyistä SSA-ohjelmaa kehitetään aktiivisesti.

4.8

Kohdassa 1.4.4 esitetyt "tulos- ja vaikutusindikaattorit" ovat tautologisia ja tarjoavat operatiiviselta kannalta vähän tietoa ohjelman tehokkuuden arvioimiseksi jälkikäteen.

4.9

Hallintotavan määritelmää lukuun ottamatta järjestelmän operatiivista mallia ei ole määritelty riittävästi.

Jäsenvaltioiden osallistuminen ei ole pakollista. Mikä on minimiperusta, jolla palvelu voi toimia?

Bryssel 10. heinäkuuta 2013

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Henri MALOSSE


(1)  Komission yksiköiden työasiakirja Impact Assessment (Vaikutuksenarviointi), SWD(2013) 55 final.

(2)  Study on Capability Gaps concerning Space Situational Awareness, ONERA, 2007.

(3)  Value of a Weather-Ready Nation, 2011, NOAA.

(4)  Ks. National Research Council (2008), Severe Space Weather Events. Understanding Societal and Economic Impacts: A Workshop Report. Washington, DC, The National Academies Press.


Top