19.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 54/24

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”EU:n ja Venäjän suhteet”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2011/C 54/05)

Esittelijä: Ivan VOLEŠ

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 17.–18. helmikuuta 2010 pitämässään täysistunnossa työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla laatia oma-aloitteisen lausunnon aiheesta

EU:n ja Venäjän suhteet.

Asian valmistelusta vastannut ”ulkosuhteet”-erityisjaosto antoi lausuntonsa 23. marraskuuta 2010.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 8. ja 9. joulukuuta 2010 pitämässään 467. täysistunnossa (joulukuun 9. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 195 ääntä puolesta ja 0 vastaan 8:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Suositukset

1.1   ETSK on tyytyväinen EU:n ja Venäjän huippukokouksessa (31. toukokuuta–1. kesäkuuta 2010) Donin Rostovissa annettuun yhteiseen julkilausumaan nykyaikaistamista koskevasta kumppanuudesta (Partnership for Modernisation, PfM), joka sisältää kansalaisyhteiskunnalle osoitetun kehotuksen lisätä osallistumistaan EU:n ja Venäjän väliseen yhteistyöhön tehostetun vuoropuhelun kautta. EU:n ja Venäjän suhteilla on strateginen merkitys molemmille osapuolille, ja suhteiden on perustuttava keskinäiseen luottamukseen. EU:n ja Venäjän kansalaisyhteiskuntien olisi aktivoitava yhteistyötään ja edistettävä osaltaan PfM-aloitteen täytäntöönpanoa. ETSK on osaltaan valmis antamaan siihen aktiivisen panoksensa.

1.2   Yhteisten alueiden osalta ETSK kannattaa nykyisiä rakenteita, mutta kehottaa ottamaan molempien osapuolten kansalaisyhteiskunnan entistä tiiviimmin mukaan esittämään omia kantojaan ja aloitteitaan eri toiminta-aloilla.

1.3   ETSK kehottaa ottamaan talous- ja kauppasuhteita koskevaan vuoropuheluun mukaan enemmän asianomaisia sidosryhmiä ja harkitsemaan EU:n ja Venäjän laajan ja edustavan yritysfoorumin perustamista.

1.4   ETSK kannattaa pyrkimyksiä saavuttaa nopeaa edistymistä viisumijärjestelmän yksinkertaistamis- ja liberalisointineuvotteluissa.

1.5   EU:n ja Venäjän välisiin ihmisoikeuskeskusteluihin olisi saatava osallistumaan enemmän valtiosta riippumattomia toimijoita. ETSK on valmis liittymään tähän keskusteluun.

1.6   Tarvitaan enemmän foorumeita, joilla EU:n ja Venäjän kansalaisyhteiskunnan järjestöt voivat osaltaan edistää EU:n ja Venäjän suhteiden tarkkailua ja seurantaa. Itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumin kaltainen EU:n ja Venäjän kansalaisyhteiskuntafoorumi voisi aikanaan olla tällainen väline.

1.7   ETSK kehottaa lisäämään yhteyksiä ihmisten välillä, vaihtoja koulutusalalla sekä kulttuurienvälistä vuoropuhelua keinona parantaa keskinäistä ymmärrystä ja luottamusta.

1.8   Jäsenvaltioiden kantoja Venäjää kohtaan on koordinoitava entistä enemmän, jotta EU puhuu yhdellä äänellä kunnianhimoisin mutta samalla realistisin tavoittein ja riittävän joustavasti.

1.9   ETSK pitää Venäjän WTO-jäsenyyttä hyvin tärkeänä, antaa liittymisprosessille täyden tukensa ja toivoo jäsenyyden toteutuvan mahdollisimman pian.

1.10   EU:n on tarkistettava venäläisille valtiovallasta riippumattomille organisaatioille demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta välineestä myönnettävän rahoitustuen sääntöjä, joiden edellyttämä yhteisrahoituksen suuri osuus estää useita venäläisiä valtiovallasta riippumattomia organisaatioita hyödyntämästä rahoitustukea.

1.11   ETSK suosittaa, että Venäjä mahdollisuuksien mukaan osallistuisi suuriin alueellisiin hankkeisiin, joista keskusteltaisiin itäisen kumppanuuden valtioiden kanssa ja jotka koskisivat erityisesti ympäristön, kansanterveyden, liikenteen ja energiatehokkuuden aloja. Venäjän kansalaisyhteiskunta olisi kutsuttava osallistumaan itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumin eri tapaamisiin, joissa keskustellaan tällaisista EU:n, itäisen kumppanuuden osapuolten ja Venäjän yhteistä etua koskevista hankkeista. Lisäksi komitea suosittelee, että kansalaisyhteiskunta osallistuisi nykyistä voimakkaammin pohjoisen ulottuvuuden, Itämeri-strategian, Mustan meren synergian ja muiden asiaanliittyvien aloitteiden toimeenpanoon.

1.12   ETSK toistaa ehdotuksensa sisällyttää tulevaan sopimukseen EU:n ja Venäjän yhteisen kansalaisyhteiskuntaelimen perustaminen.

1.13   ETSK perustaa yhteysryhmän, joka paneutuu EU:n ja Venäjän suhteisiin, jatkaa vuorovaikutuksen kehittämistä Venäjän federaation kansankamarin (Civic Chamber of Russian Federation, CCRF) kanssa ja ehdottaa samalla laajentamaan muiden kuin CCRF:ssa edustettujen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista yhteisiin toimiin.

2.   EU:n ja Venäjän suhteet: tämänhetkinen tilanne

2.1   EU:n ja Venäjän suhteet ovat kuluneen kahden vuosikymmenen aikana kohdanneet ylä- ja alamäkiä. Venäjän ja Georgian välinen sotilaallinen konflikti elokuussa 2008 sekä Venäjän ja Ukrainan kaasukiista tammikuussa 2009 vaikuttivat kielteisesti keskinäisiin suhteisiin. Molemmat osapuolet ovat kuitenkin jatkaneet pyrkimyksiään umpikujasta pääsemiseksi. Tämän lausunnon päätavoitteena on esittää ETSK:n suositukset siitä, kuinka EU:n ja Venäjän suhteita voidaan parantaa ja kuinka kansalaisyhteiskunta niin EU:ssa kuin Venäjän federaatiossakin voi osaltaan edistää tämän tavoitteen saavuttamista.

2.2   Keskustelut vuoden 1994 kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen korvaavasta uudesta EU:n ja Venäjän kahdenvälisestä sopimuksesta käynnistettiin Hanti-Mansijskissa kesäkuussa 2008 ja ne avattiin virallisesti heinäkuussa 2008. Molemmat osapuolet lähtivät neuvotteluprosessiin erilaisin painotuksin uuden sopimuksen luonteesta. EU haluaa tehdä kattavan ja yksityiskohtaisen strategisen sopimuksen, kun taas Venäjä kannattaa pikemminkin poliittisen puiteperussopimuksen tekemistä, jonka jälkeen tehtäisiin yksityiskohtaisia ja alakohtaisia sopimuksia Venäjää kiinnostavilla aloilla. (1)

2.3   EU:n ja Venäjän välisten neuvottelujen työryhmissä toteutettu yhteisiä alueita koskeva kahdestoista neuvottelukierros käynnistyi marraskuun puolivälissä 2010. Euroopan komissio suhtautuu neuvottelujen tähänastisiin tuloksiin varovaisen optimistisesti. On kuitenkin vielä liian varhaista ennustaa, milloin uutta sopimusta koskevat keskustelut saadaan päätökseen.

2.4   Uutta sopimusta koskevien keskustelujen hidas edistyminen heijastaa molempien osapuolten erilaisia näkemyksiä niiden keskinäisistä suhteista. EU ehdottaa Venäjälle yhteisön säännösten ja instituutioiden mukaista monitahoista yhteiskunnallista, poliittista ja taloudellista nykyaikaistamista. Venäjä haluaa toisaalta tulla kohdelluksi suvereenina globaalina toimijana, jolla on oma lähestymistapansa demokratiaan, ihmisoikeuksiin sekä taloudellisiin ja turvallisuutta koskeviin etunäkökohtiin (2). Tämän aseman saavuttamiseksi Venäjä hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia avujaan – maakaasun ja öljyn toimituksia, ydinasevalmiutta, avaruusohjelmia jne., myös asemaansa kansainvälisissä järjestöissä, kuten esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvostossa, Shanghain yhteistyöjärjestössä, IVY:ssä, G-20:ssä yms. Edellä esitettyjen kunnianhimoisten tavoitteiden kansainvälinen toteutuminen on kuitenkin rajoitettua Venäjän nykyisten yhteiskunnallis-taloudellisten olojen heikkouksien vuoksi (3).

2.5   EU:n ja Venäjän välillä on merkittäviä eroja suhtautumisessa Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin mahdollisiin muutoksiin. Venäjä haluaa tarkistaa Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria tavalla, jonka presidentti Dimitri Medvedev esitti kesäkuussa 2008 Venäjän ehdotuksessa Euroopan uuden turvallisuussopimuksen laatimisesta.

2.6   Myös energiavarmuuden alalla on syvästi eriäviä näkemyksiä. Venäjä haluaa erityiskohtelua EU:n tärkeimpänä maakaasun ja öljyn toimittajana. Se haluaa myös energiayhtiöilleen etuuskohtelun ja pääsyn EU:n markkinoille sekä erityisasemansa ja Valko-Venäjän ja Ukrainan energiasektoreita koskevien etunäkökohtiensa tunnustamista (4). Venäjä vetäytyi energiaperuskirjasopimuksesta elokuussa 2009. EU puolestaan pitää energiaperuskirjasopimusta perustana energiamarkkinoidensa mahdolliselle lisävapauttamiselle, myös venäläisille energiayhtiöille. Presidentti Medvedevin hiljattain esittämä aloite energiaperuskirjasopimuksen korvaavan uuden globaalin energiavarmuussopimuksen tekemisestä osoitettiin G-20-maille, ei pelkästään EU:lle, vaikka EU on edelleen Venäjän keskeinen kauppakumppani energia-alalla.

2.7   Venäjä pyrkii hoitamaan etujaan EU:n suuntaan kehittämällä erityisiä suhteita Euroopan perinteisiin ”suurvaltoihin”. EU:n jäsenvaltioilla on todellakin niiden perinteitä ja etunäkökohtia heijastavia omia kahdenvälisiä suhteitaan Venäjään, mutta niiden on tärkeää tehdä työtä sen eteen, että niiden kannat ja toimet muuttuvat entistä koordinoidummiksi EU:n yleisen Venäjän-politiikan muotoilemiseksi. Uusi Lissabonin sopimus vahvisti EU:n yhteistä turvallisuus- ja ulkopolitiikkaa ja antoi EU:lle uutta toimivaltaa energiavarmuuden alalla.

2.8   Venäjän ja EU:n välillä on erimielisyyttä myös itäisestä kumppanuudesta, jota Venäjä pitää pyrkimyksensä laajentaa EU:n vaikutuspiiriä. EU puolestaan pitää itäistä kumppanuutta sopivana välineenä jakaa yhteisiä arvoja ja normeja itäisten naapuriensa kanssa, sillä niiden soveltaminen johtaa naapurimaiden taloudelliseen ja sosiaaliseen nykyaikaistamiseen ja edistää osaltaan koko Euroopan maanosan turvallisuutta ja vakautta.

2.9   EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin yhteinen pohjoisen ulottuvuuden politiikka on vaikuttanut myönteisesti EU:n ja Venäjän yhteistyöhön. Konkreettisia tuloksia on saavutettu kumppanuushankkeissa ympäristö-, kansanterveys-, kulttuuri-, liikenne- ja perusrakennealoilla. ETSK on antanut jatkuvan panoksensa pohjoisen ulottuvuuden politiikan toimeenpanoon ja korostaa aiheesta antamassaan lausunnossa, että kansalaisyhteiskunta on tärkeää saada mukaan mainitun politiikan toimeenpanoon (5).

2.10   Edellä esiteltyjä väärinkäsityksiä ja vaikeuksia lukuun ottamatta kahdenvälisen sopimuksen strateginen merkitys ymmärretään yleisesti sekä EU:ssa että Venäjällä. Poliittinen tahto kehittää kahdenvälisiä suhteita osoitettiin selvästi Donin Rostovissa pidetyn EU:n ja Venäjän huippukokouksen (31. toukokuuta–1. kesäkuuta 2010) päätelmissä sekä yhteisessä julkilausumassa nykyaikaistamista koskevasta kumppanuudesta. (6)

3.   Mitä yhteisistä alueista voidaan oppia

3.1   Yleiset havainnot

3.1.1   Yhteisten alueiden yhteydessä käyty institutionalisoitu vuoropuhelu (7) oli kaikkein intensiivisin dialogi, jota EU on ulkosuhteidensa historiassa koskaan käynyt kolmannen maan kanssa. Uutta EU:n ja Venäjän välistä sopimusta koskevia neuvotteluja varten on otettava opiksi seuraavat seikat nykyisestä yhteistyöstä EU:n ja Venäjän yhteisillä alueilla: (8)

—	Yhteisten alueiden rakenne on hyvin vakiintunut institutionaalinen kehys laaja-alaisen poliittisen ja alakohtaisen vuoropuhelun ylläpitämiseksi EU:n ja Venäjän välillä, ja se on säilytettävä.

—	Huolimatta useista positiivisista edistymisen osoituksista alakohtaisissa asioissa on yhteisten alueiden kehyksessä saatu molempien osapuolten alkuperäisiin odotuksiin nähden aikaan suhteellisen vaatimattomia tuloksia.

—	Vuoropuhelun ja yhteistyön parantamiseksi tarvitaan entistä enemmän poliittista tahtoa, keskinäistä luottamusta ja molemmilta osapuolilta kykyä päästä sopimukseen ehdoista ja arvoista ja myös yhteisesti sovituista standardeista.

3.2   Yhteinen talousalue

3.2.1   Yhteisen talousalueen perustamisen tavoitteena oli EU:lla luoda sen ja Venäjän välille avoimet ja yhdennetyt markkinat. Tämän tavoitteen saavuttamisessa on edistytty hitaasti, ja vapaakauppa-alue vaikuttaa nykyisin melko kaukaiselta todellisuudelta. On tärkeää, että Venäjästä tulee WTO:n jäsen, ja ETSK on tyytyväinen Venäjän toiveeseen saattaa päätökseen WTO:hon liittyminen mahdollisimman pian. Tulliliiton perustaminen Kazakstanin ja Valko-Venäjän kanssa on kuitenkin herättänyt kysymyksiä siitä, kuinka se vaikuttaa neuvotteluihin WTO:n kanssa.

3.2.2   Yhteistä talousaluetta koskeva vuoropuhelu eri aloilla on monitasoista ja siihen liittyy useita talouteen, kauppaan, rahoitukseen ja teollisiin kysymyksiin kytkeytyviä näkökohtia. (9) ETSK suosittaa, että yhteistä talousaluetta koskeva vuoropuhelu kattaisi myös työ- ja sosiaalipolitiikan ja että työmarkkinaosapuolet, jotka eivät vielä osallistu neuvotteluprosessiin, kutsuttaisiin siihen mukaan. Tässä yhteydessä tulisi ottaa huomioon EU:n toimivallan rajat näillä aloilla. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää kansanterveyteen liittyviin kysymyksiin, kuten terveys- ja kasvinsuojeluun sekä kuluttajasuojaan.

3.2.3   EU:n ja Venäjän johtavien teollisuusjohtajien yhteenliittymä (EU-Russia Industrialists Roundtable) on institutionaalinen foorumi, jonka kautta yritykset osallistuvat yhteiseen talousalueeseen. Vaikka molempien osapuolten yritysyhteisöjen voimakkaassa tuessa syvemmälle taloudelliselle yhdentymiselle on myönteisiä näkökohtia, eräät työryhmät, jotka perustettiin tavoitteena helpottaa EU:n ja Venäjän vuoropuhelua sääntelyyn ja teollisuuteen liittyvissä asioissa, eivät vieläkään ole aloittaneet toimintaansa (10) eivätkä poliitikot ja valtionhallinto ota ehdotuksia lukuun. Sidosryhmien laajempi ja järjestelmällisempi osallistuminen neuvotteluprosessiin edistäisi osaltaan vastavuoroista kauppaa ja investointeja haittaavien ”keinotekoisten” esteiden havaitsemista ja poistamista. On otettava käyttöön tällaista osallistumista tukevia välineitä. Tärkeimpiä taloudellisia ja yritysmaailman toimijoita edustava EU:n ja Venäjän välinen yritysfoorumi voisi aikanaan olla tällainen väline.

3.2.4   Kaikkien yhteistä talousaluetta käsittelevien työryhmien tärkein tehtävä on liiketoimintaa ja investointeja haittaavien esteiden poistaminen, protektionismin torjuminen, oikeudenmukaisen kilpailun varmistaminen sekä lainsäädännön ja standardien yhdenmukaistamista koskevat neuvottelut. ETSK peräänkuuluttaa suurempaa vastuunottoa edistymisestä ja Venäjän valmiuksien vahvistamista lainsäädännön ja käytänteiden muutosten täytäntöönpanemiseksi. Lisäksi Lissabonin sopimus antaa EU:lle toimivallan investoinneissa. Tämä koskee sekä niiden sääntelyä että suojelua. Näin ollen unionin tulisi sisällyttää uuteen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen korvaavaan ja päivittävään sopimukseen merkittäviä investointeja koskevia määräyksiä mm. oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta kohtelusta sekä ennen kaikkea uskottavat ja luotettavat sovittelulausekkeet, joilla voidaan suojella investoijan ja valtion välisiä suhteita.

3.2.5   Yhteistyön tukemiseen tällä alalla osoitetut EU:n rahoitusvälineet on yhdistettävä tiiviimmin politiikkoihin ja niiden käyttöä on yksinkertaistettava hallinnollisten menettelyjen osalta. Menettelyn täytäntöönpano- ja arviointivaiheita on vahvistettava. On perustettava erityisesti pienten hankkeiden rahastoja yksinkertaisine menettelyineen, jotta varat ovat laajempien kohderyhmien ja instituutioiden, kuten naisyrittäjien, pk-yritysten, sosiaali- ja yhteisötalouden edustajien yms. saatavilla ja hyödynnettävissä pieniin, mutta konkreettisiin tuloksiin tähtääviin hankkeisiin (11). Käytettävissä olevien varojen mahdollinen vähentäminen on korvattava Venäjän yhteisrahoitusosuutta lisäämällä, koska sillä on oltava enemmän vaikutusvaltaa ja sitoutuneisuutta ohjelmissa ja hankkeissa.

3.3   Yhteinen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue

3.3.1   Yhteinen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue on hyvin merkittävä alue, sillä se koskee demokratiaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja perusvapauksia. On molempien osapuolten etu vastata järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin, huumekaupan ja laittoman muuttoliikkeen kaltaisiin haasteisiin.

3.3.2   Yksi neuvottelujen pääaiheista on viisumi- ja takaisinottopolitiikka. ETSK vaatii, että kansalaisyhteiskunnan näkemykset yritysten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden sekä opiskelijoiden viisumihelpotuksista, raja-alueilla asuvien toistuvaisviisumin myöntämisestä, viisumimaksujen vähentämisestä tai poistamisesta, ulkomaiden kansalaisten rekisteröimisestä ja sen yksinkertaistamisesta sekä työ- ja oleskelulupiin sovellettavien sääntöjen tasapainoisesta ja syrjimättömästä noudattamisesta otetaan huomioon ja kunnioitetaan jäsenvaltioiden toimivaltaa näissä asioissa. ETSK kannattaa vastavuoroisesti sovittujen sitoumusten täytäntöönpanoon perustuvaa viisumimenettely pikaista yksinkertaistamista ja liberalisointia.

3.3.3   EU:n on jatkettava pyrkimyksiään muiden valtiosta riippumattomien toimijoiden saamiseksi mukaan EU:n ja Venäjän välisiin ihmisoikeuksia koskeviin keskusteluihin.

3.4   Yhteinen ulkoisen turvallisuuden alue

3.4.1   EU:n ja Venäjän yhteiset hankkeet ulkoisen turvallisuuden alalla ovat suppeita. Länsi-Balkanilla ja Tšadissa toteutetuista yhteisistä operaatioista saatujen myönteisten kokemusten perusteella EU:n olisi eittämättä pyrittävä saamaan Venäjä mukaan yhteisiin toimiin turvallisuuden säilyttämiseksi.

3.4.2   Venäjä pyysi EU:ta välittäjäksi elokuussa 2008 tapahtuneen Venäjän ja Georgian välisen konfliktin ratkaisemiseksi. Venäjän on vielä täytettävä 12. elokuuta ja 8. syyskuuta 2008 tehtyjen sopimusten velvollisuudet kokonaisuudessaan. EU:n tarkkailuvaltuuskunta (European Union Monitoring Mission, EUMM) on korvaamaton tekijä Georgian vakauttamisessa. Valtuuskunnan pääsy Etelä-Ossetiaan ja Abhasiaan on olennainen, mutta toistaiseksi toteutumaton osa sen mandaattia. Tässä asiassa Venäjän yhteistyö on ratkaisevan tärkeää.

3.4.3   Vaikka osapuolilla on erilaisia näkemyksiä Euroopan ja maailman turvallisuudesta, niiden olisi jatkettava kahdenvälistä turvallisuusvuoropuhelua sekä vuoropuhelua nykyisissä kansainvälisissä instituutioissa, kuten YK:ssa, Euroopan neuvostossa, ETYJ:ssä ja Nato-Venäjä-neuvostossa, joissa olisi keskusteltava EU:n ja Venäjän suhteista.

3.4.4   EU ei voi suhtautua välinpitämättömästi itäisten naapuriensa etunäkökohtiin suhteissaan Venäjään, ja päinvastoin, ja sen on pysyttävä vakaasti sitoumuksissaan helpottaa itäisten kumppaniensa muutosprosessia.

3.4.5   Yhtenäisyys keskeisissä kysymyksissä (suhteet Venäjään, energiapolitiikka, suhteen itäisiin kumppaneihin) vahvistaa EU:n asemaa kanssakäymisessä Venäjän federaation kanssa. EU:n on ensinnäkin alettava puhua yhdellä äänellä.

3.4.6   Vaikka virallisia tapaamisia toteutetaan, EU:n ja Venäjän kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, tutkimuslaitokset ja ajatuspajat tekevät yhteistyötä yhä vain joissakin harvoissa asioissa. Riittämättömät kontaktit ja yhteistyön puute johtavat kaavamaisiin käsityksiin ”toisen” kumppanitahon etunäkökohdista ja aikomuksista. Kansalaisyhteiskuntien kahdenvälisen vuoropuhelun on siis osaltaan edistettävä uuden lähestymistavan etsimistä kansainvälisen terrorismin ja sen syiden kaltaisissa molempien etua koskevissa asioissa.

3.5   Tutkimusta, koulutusta ja kulttuuria koskeva yhteinen alue

3.5.1   Tämä yhteinen alue, jolla vahvimpana vallitsevat ns. kovia tieteitä edustavat hankkeet, voi toimia esimerkkinä EU:n ja Venäjän yhteistyön menestymisestä.

3.5.2   Menestystä osoittaa molempien osapuolten aktiivinen osallistuminen, mistä kertovat tarjotut ohjelmat ja varat sekä alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa, mikä merkitsee sitä, että tutkijat saavat itse jäsentää työskentelynsä ja valita sopivimmat muodot. (12)

3.5.3   Toisaalta tämän menestyksen vastakohtana liikkuvuus koulutusalueella on melko vähäistä, mutta jonkin verran vaihtoa on toteutunut Tempus- ja Erasmus Mundus -ohjelmien puitteissa. On myös vaikeaa saada lisätietoja työryhmien toiminnasta. Tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota nuorison liikkuvuuteen ja kulttuurienväliseen vaihdantaan. Kansalaisyhteiskunnan olisi osallistuttava nykyistä enemmän myös tätä yhteistä aluetta koskeviin neuvotteluihin ja sopimusten jatkotoimiin, jotta voidaan seurata tutkimushankkeiden vaikutuksia osaamisyhteiskuntaan.

4.   Kansalaisyhteiskunnan tila Venäjällä

4.1   Käytettävissä olevat tiedot (13) Venäjän kansalaisyhteiskunnan sekä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisvuoropuhelun tilasta osoittavat, ettei se vielä aivan vastaa eurooppalaisia standardeja, vaikka sen asema ja vaikutusvalta ovatkin osittain parantuneet komitean edellisestä EU:n ja Venäjän suhteiden arvioinnista. (14)

4.2   Vuonna 2006 perustetusta Venäjän federaation kansankamarista (Civic Chamber of Russian Federation, CCRF) on tullut kansalaisyhteiskuntaa Venäjällä edustava virallinen elin. Se perustettiin presidentin asetuksella, ja presidentti nimittää kolmanneksen sen jäsenistä. Elin on kehittynyt kansalaisyhteiskunnan merkittäviä asioita koskevien näkemysten ilmaisuvälineeksi valtakunnallisella ja alueellisella tasolla, jolla on perustettu useita paikallisia ”kamareita”. Se esittää suosituksia, kommentoi lainsäädäntöehdotuksia ja analysoi aluekohtaisesti eri sektoreita ja tilanteita. Toisinaan sen kannat ovat hyvin avoimia ja kriittisiä hallituksen politiikkaa kohtaan. (15)

4.3   Kansalaisyhteiskunnan tilasta Venäjän federaatiossa vuonna 2009 julkaistun CCRF:n raportin (16) mukaan rekisteröityjen voittoa tavoittelemattomien valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden määrä Venäjällä oli jo 670 000 oikeussubjektia. Vuosina 2004–2009 niiden määrä laski 17 prosenttia. CCRF suosittaa voittoa tavoittelemattomien valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden luokituksen muuttamista ja siirtymistä YK:n menetelmään, koska siinä valtion viranomaisten perustamia instituutioita ei katsota valtiovallasta riippumattomiksi organisaatioiksi.

4.4   Toimialoittain jaoteltuina suurin osa nykyisistä valtiovallasta riippumattomista organisaatioista toimii sosiaaliasioiden (54 prosenttia), tieteen ja koulutuksen (44 prosenttia), oikeuksien puolustamisen (42 prosenttia), hyväntekeväisyyden (39 prosenttia), matkailun ja urheilun (32 prosenttia), kulttuurin (30 prosenttia), tiedottamisen (27 prosenttia), terveyden edistämisen (22 prosenttia), ympäristöalan (12 prosenttia), kunnalliselämän (9 prosenttia), uskonnon (9 prosenttia), talouden (6 prosenttia), asumisen (5 prosenttia) ja muiden alojen (5 prosenttia) parissa.

4.5   CCRF on luonut suhteet ulkomaisiin kumppanijärjestöihin, kuten esimerkiksi ETSK:aan (yhteisymmärryspöytäkirja vuodelta 2008), siitä on tullut talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten kansainvälisen järjestön (AICESIS) jäsen, joka isännöi järjestön johtokunnan kokousta joulukuussa 2009. ETSK:n ja CCRF:n suhteet ovat sittemmin vahvistuneet molempia osapuolia kiinnostavista aiheista järjestettyjen yhteisten työpajakokousten ja niissä hyväksyttyjen yhteisten päätelmien myötä (17).

4.6   Venäjän johto on yhä tietoisempi siitä, ettei Venäjän nykyaikaistamisen strategista tavoitetta ole mahdollista saavuttaa ilman kansalaisyhteiskunnan osallistumista. Viime vuoden aikana hyväksyttiin voimassa olevaan lainsäädäntöön useita kansalaisyhteiskunnan tilaa parantavia muutoksia ja helpotettiin rajoituksia, jotka koskevat ulkomaisista lähteistä rahoitettujen valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden toimintaa.

4.7   Vaikka järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan asema Venäjän poliittisen järjestelmän nykyaikaistamisessa vähitellen jo ymmärretään paremmin, vielä on paljon tehtävää.

4.8   Valtiollisella tasolla työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua sosiaalisten ja työmarkkinasuhteiden sääntelystä käydään Venäjän kolmikantakomiteassa. Yleissopimuksista neuvottelevat Venäjän valtakunnalliset ammatti- ja työnantajajärjestöt, ja valtiovalta osallistuu neuvotteluihin. Työehtosopimukset tehdään yleensä yrityksissä, joissa on myös ammattiliittojen edustajia, mutta toisinaan kiistat johtavat lakkoihin. Venäjä on ratifioinut suurimman osan ILO:n yleissopimuksista, mutta olennaista on niiden noudattaminen kokonaisuudessaan.

4.9   Työnantajia edustaa Russian Union of Industrialists and Entrepreneurs (RSPP), joka on itsenäinen valtiovallasta riippumaton organisaatio. Se edustaa yli 120:ta talouden keskeisten alojen alueellista liittoa ja elinkeinoyhdistystä ja se toimii aktiivisesti työmarkkinaosapuolena Venäjän kolmikantakomiteassa. Se voi esittää lainsäädäntöehdotuksia, ja se pyrkii jatkuvasti parantamaan taloutta ja yritystoimintaa koskevaa lainsäädäntöä. RSPP tekee tiivistä yhteistyötä BusinessEuropen kanssa ja tukee Venäjän ja EU:n sekä sen jäsenvaltioiden liikesuhteiden parantamista.

4.10   RSSP:n lisäksi muita yrittäjiä ja työnantajia edustavia järjestöjä ovat muun muassa Venäjän federaation kauppa- ja teollisuuskamari (18), Russian Managers Association, Opora Rossii (pk-yritysten yhdistys). Ne ovat edustettuina CCRF:ssa.

4.11   Ammattiliittoja edustaa kaksi ammattijärjestöä: Venäjän riippumattomien ammattiliittojen federaatio (FNPR) ja Venäjän työkonfederaatio (KTR). Ne molemmat ovat ITUC:n ja sen eurooppalaisen alueneuvoston PERC:n jäseniä (19).

4.12   ETSK on huolissaan, koska ammattiliittojen Venäjällä kohtaamat vaikeudet ovat voimistuneet kuluneina vuosina. Vapaat ammattiliitot pitävät työntekijöiden perustavaa laatua olevien yhdistymisvapauden, työehtosopimusneuvotteluoikeuden ja lakko-oikeuden kunnioittamisen puutetta kaikkein akuuteimpana ongelmana. On ilmiselviä tapauksia, joissa ammattiliittoja, niiden jäseniä ja niiden johtajia on painostettu näiden laillisen toiminnan estämiseksi, sekä syrjintätapauksia. Työmarkkinasuhdelainsäädännön noudattamisesta valvonnasta vastaava valtion hallinto ei tarjoa työntekijöille tehokasta oikeussuojaa.

4.13   Valtiovallasta riippumattomia organisaatioita on hyvin monenlaisia. Niiden toimialat esitetään kohdassa 4.4. Hallitusta vastustavat ihmisoikeuksia puolustavat organisaatiot (20) kohtaavat erilaisia esteitä, paineita ja uhkia. Kuluttajia, ympäristönsuojelijoita, osuus- ja yhteisötaloutta, nuoria yms. edustavat ruohonjuuritason kansalaisjärjestöt (21) kohtaavat pääasiassa rahoitusongelmia. Liittovaltion tasolla toimivien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden lisäksi alue- ja paikallistasolla toimii tuhansia valtiovallasta riippumattomia organisaatioita, joista eräät kohtaavat paikallisviranomaisten taholta boikotointia tai epäystävällistä asennetta.

5.   ETSK:n ehdotukset EU:n ja Venäjän suhteiden parantamiseksi

5.1   Yleiset ehdotukset

5.1.1   Keskinäisen luottamuksen aikaansaaminen Venäjän ja EU:n välille on erittäin tarpeellista. Tämä tehtävä kuuluu ensinnäkin kaikille poliittisille johtajille, mutta myös molempien osapuolten kansalaisyhteiskunnille, joilla on oltava merkittävä asema tämän työn tukemisessa. Ilman luottamusta EU:n ja Venäjän välisten uutta sopimusta koskevien neuvottelujen edistyminen ja yhteisten alueiden rakennetta koskevan vuoropuhelun kehittyminen ei liene mahdollista.

5.1.2   EU:n puolella jäsenvaltioiden kesken hyväksytty yhteinen lähestymistapa, entistä selkeämmät tavoitteet, realistiset pyrkimykset ja suurempi joustavuus voisivat auttaa EU:n ja Venäjän suhteiden edistämisessä yleisesti ja erityisesti neljän yhteisen alueen kehittämisessä.

5.1.3   EU:n ja Venäjän suhteet kaipaavat uutta poliittista pontta, joka tarjoaisi molemmille osapuolille mahdollisuuden uudistaa yhteistyötä ja kehittää uudestaan strategisen kumppanuuden tunnetta. Nykyaikaistamista koskevan kumppanuuden asialistaa, joka hyväksyttiin 1. kesäkuuta 2010 Donin Rostovissa pidetyssä huippukokouksessa, olisi pidettävä EU:ssa tulevaisuuteen suuntaavana yhteistyöehdotusten pakettina. Ehdotusten olisi annettava uutta pontta EU:n ja Venäjän suhteille yhteisistä alueista saatujen kokemusten perusteella. Samalla niiden olisi täydennettävä kuudelle Itä-Euroopan valtiolle jo esitettyä tarjousta itäisestä kumppanuudesta.

5.1.4   ETSK on tyytyväinen siihen, että nykyaikaistamista koskevan kumppanuuden esityslistaan sisältyy teknisten ja taloudellisten näkökohtien lisäksi myös ihmisten välisten yhteyksien edistäminen ja vuoropuhelun vahvistaminen kansalaisyhteiskunnan kanssa yksittäisten ihmisten ja yritysten osallistumisen edistämiseksi. Komitea on vakuuttunut siitä, että Venäjän yhteiskunnan nykyaikaistaminen ei ole mahdollista ilman että korostetaan erityisesti ihmisoikeuksien, demokratian, korruption torjunnan, oikeusvaltion, vapaan tiedonvälityksen sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kaltaisia asioita ja lisätään kansalaisyhteiskunnan osallistumista tarvittavien muutosten valmisteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan.

5.1.5   Jotta EU:n tuki Venäjän kansalaisjärjestöjen toiminnalle olisi helpommin käytettävissä ja toimivaa, ETSK suosittelee, että harkitaan Venäjän kansalaisjärjestöjen nykyisen 20 prosentin yhteisrahoitusvaatimuksen vähentämistä, jos ne haluavat hakea tukea demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen aloitteen tukijärjestelmästä. Vaadittu yhteisrahoitusosuus EIDHR:n tuen osalta rajaa merkittävästi sellaisten Venäjän kansalaisjärjestöjen joukkoa, jotka voisivat hyödyntää EU:n tukea.

5.1.6   Venäjän huolen itäistä kumppanuutta koskevasta aloitteesta ei tarvitse merkitä sitä, ettei EU voi ehdottaa yhteistyötä ja kumppanuutta Venäjän kanssa ja pyrkiä siihen konkreettisesti alueilla ja alueellisissa hankkeissa, mikäli niiden yhteiset naapurit voivat yhtä lailla osallistua niihin rakentavasti. Tämän osalta on otettava huomioon ETSK:n pohjoisesta ulottuvuudesta (5), Itämeri-strategiasta (22), Mustanmeren synergiasta (23), itäisestä kumppanuudesta (24) sekä Tonavan strategiasta antamissa lausunnoissa esitetyt suositukset. On tärkeää, että Euroopan unionin itäisten kumppanien sekä Venäjän kanssa hyväksymät tavoitteet ovat mahdollisimman yhteensopivia. Alakohtaisten vuoropuhelujen Venäjän federaation kanssa ja itäisten kumppanien kanssa sovittujen toimintasuunnitelmien on pääosin johdettava samaan suuntaan, vaikka ne todennäköisesti poikkeavat toisistaan ulottuvuudeltaan ja pyrkimyksiltään.

5.1.7   EU:n, Venäjän federaation ja niiden yhteisten naapurien olisi kehitettävä kattavia hankkeita energiapolitiikan, infrastruktuurin kehittämisen, rajaturvallisuuden, ympäristöasioiden ja standardien lähentämisen kaltaisilla aloilla, jotka auttavat ylittämään itäisen kumppanuuden täytäntöönpanosta mahdollisesti seuraavat jakolinjat.

5.1.8   Kansalaisyhteiskunnan on osallistuttava EU:n, itäisen kumppanuuden valtioiden sekä Venäjän etua koskevien hankkeiden määrittämiseen, ja Venäjän kansalaisyhteiskunnan järjestöjä on pyydettävä itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumin työryhmiin, kun niissä keskustellaan koko alueen kannalta merkittävistä aiheista. Vastaavasta EU:n ja Venäjän kansalaisyhteiskuntafoorumista voi tulla väline, jolla Venäjän kansalaisyhteiskunnan organisaatiot saadaan mukaan EU:n ja Venäjän suhteiden kehittämiseen.

5.2   ETSK:n tehtävä

5.2.1   ETSK ja Venäjän riippumattomat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot on kutsuttava osallistumaan EU:n ja Venäjän välisiin ihmisoikeuksia koskeviin keskusteluihin, joita on järjestetty vuodesta 2005 alkaen.

EU:n ja Venäjän kansalaisyhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi olisi tehtävä seuraavaa:

5.2.2.1   On perustettava ETSK:n ”ulkosuhteet”-erityisjaostoon EU:n ja Venäjän suhteita tarkasteleva yhteysryhmä.

5.2.2.2   Yhdeksi EU:n ja Venäjän tulevan sopimuksen kohdaksi on ehdotettava ETSK:n ja Venäjän kansalaisyhteiskunnan yhteisen kansalaisyhteiskuntaelimen perustamista. Sen päätavoitteena on oltava kansalaisyhteiskunnan panoksen tarjoaminen EU:n ja Venäjän yhteistyön kehittämiseen.

5.2.3   Vuorovaikutusta Venäjän federaation kansankamarin kanssa ja pyrkimyksiä voimakkaampaan dialogiin on jatkettava ja kehitettävä, jotta vuoropuhelusta tulee pysyvää ja säännöllistä. Samalla ETSK:n on pyydettävä Venäjää kutsumaan myös muiden kuin tällä hetkellä kansankamarissa edustettuina olevien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajia yhteiseen toimintaan.

5.2.4   ETSK:n tulisi lisäksi jatkaa pohjoiseen ulottuvuuteen, Itämeri-strategiaan ja Mustan meren synergiaan ja muihin asiaankuuluviin alueellisiin aloitteisiin liittyvien EU:n ja Venäjän kansalaisyhteiskunnan suhteiden tukemista.

---

(1)  ETSK:n edustajien tapaaminen Venäjän federaation varapääministeri Aleksander Zhukovin kanssa 29. kesäkuuta 2010.

(2)  Ks. – Venäjän federaation kansallinen turvallisuusstrategia vuoteen 2020, hyväksytty 12. toukokuuta 2009 Venäjän federaation presidentin asetuksella N:o 537.

(3)  Ks. – Venäjän federaation kansallinen turvallisuusstrategia vuoteen 2020, hyväksytty 12. toukokuuta 2009 Venäjän federaation presidentin asetuksella N:o 537, ks. osa 2: The Modern World and Russia: the state of affairs and development trends, s. 4–8, ja osa 9: Strategic stability and equal strategic partnership, s. 29–31.

(4)  Ks. – Venäjän energiastrategia vuoteen 2030 saakka ulottuvalle ajanjaksolle, hyväksytty 13. marraskuuta 2009 annetulla Venäjän federaation hallituksen asetuksella N:o 1715-r, ks. osa 9 ”Foreign energy policy”, s. 55–58.

(5)  Asiakokonaisuus ”Pohjoisen ulottuvuuden tulevaisuus”. Esittelijä: Filip Hamro-Drotz, 5. kesäkuuta 2006. EUVL C 309, 16.12.2006, s. 91–95.

(6)  Nykyaikaistamista koskevan kumppanuuden painopistealoja ovat muun muassa: investointimahdollisuuksien laajentaminen kasvun ja innovaation kannalta keskeisillä aloilla, kahdenvälisten kauppa- ja taloussuhteiden vahvistaminen ja syventäminen sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen; teknisten säädösten ja standardien yhdenmukaistamisen edistäminen sekä teollis- ja tekijänoikeuksien korkean tason noudattaminen; liikenteen kehittäminen; kestävän vähähiilisen talouden ja energiatehokkuuden edistäminen sekä kansainväliset neuvottelut ilmastonmuutoksen torjunnasta; yhteistyön tehostaminen innovaatioissa, tutkimuksessa ja kehittämisessä sekä avaruusalalla; tasapainoisen kehityksen varmistaminen tarkastelemalla taloudellisen rakenneuudistuksen alueellisia ja sosiaalisia vaikutuksia; oikeuslaitoksen tehokkaan toiminnan varmistaminen sekä korruption vastaisen toiminnan vahvistaminen; ihmisten välisten yhteyksien edistäminen sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän vuoropuhelun vahvistaminen yksityishenkilöiden ja yritysten osallistumisen edistämiseksi.

(7)  EU ja Venäjä sopivat toukokuussa 2003 uudesta rakenteellisesta yhteistyömuodosta neljällä yhteisellä alueella: yhteinen talousalue, yhteinen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, yhteinen ulkoisen turvallisuuden alue ja tutkimusta, koulutusta ja kulttuuria koskeva yhteinen alue. Osapuolet neuvottelivat toukokuussa 2005 etenemissuunnitelmien paketista yhteisten alueiden täytäntöönpanemiseksi. Ks. myös http://ec.europa.eu/external_relations/russia/docs/commonspaces_prog_report_2009_en.pdf.

(8)  Ks. – Searching for New Momentum in EU-Russia Relations. Agenda, Tools and Institutions. Bratislava: Research Centre of the Slovak Foreign Policy Association, 2009.

(9)  Yhteisen talousalueen alalla toimivat seuraavat pääasialliset työryhmät: liikenne, teollisuus- ja yrityspolitiikka, sääntelyyn liittyvä vuoropuhelu teollisuustuotteiden alalla, avaruus, tietoyhteiskunta, maatalous, kalastus, makrotalouspolitiikka, rahoituspalvelut, energia, julkiset hankinnat, ympäristö, kaupankäynnin helpottaminen, immateriaalioikeudet, investoinnit, alueiden välinen yhteistyö, tilastot, makrotaloudelliset ja rahoitukseen liittyvät näkökohdat.

(10)  Esimerkiksi työryhmät, alaryhmät mukaan luettuina, jotka tarkastelevat rakennusalan tuotteita, koneita ja sähkölaitteita, sääntöjenmukaisuuden arviointia ja standardointia, avaruus- ja ilmailualaa, kilpailua ja kansanterveyttä.

(11)  Maailmankauppa, reilu kauppa, oikeudenmukainen kilpailu, oikeussuojan saatavuus, tieto- ja yksityisyydensuoja, kestävyys, energiatehokkuus, vesihuolto, kuluttajavalistus, sähköinen kaupankäynti, elintarvikepolitiikka, joukkokanne, terveys, hyödykkeitä ja palveluja koskeva tuotevastuu, rahoituskysymykset, televiestintä, sopimusehdot jne.

(12)  Työryhmät toimivat seuraavilla aloilla: terveys, elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, nanoteknologia ja uudet materiaalit, energia, ilmailu ja avaruus sekä ympäristö, ydinfissio ja ydinfuusio, tieto- ja viestintätekniikka. Avaruusyhteistyön alalla on perustettu seitsemän työryhmää.

(13)  Venäjän federaation kansankamarin vuonna 2009 julkaistu raportti kansalaisyhteiskunnan tilasta Venäjän federaatiossa http://www.oprf.ru/documents/1151/1256/, Ulkosuhteiden pääosaston taustamuistio Euroopan parlamentille helmikuulta 2009.

(14)  EUVL C 294, 25.11.2005, s. 33–37.

(15)  Ks. Venäjän federaation kansankamarin internet-sivusto, joka sisältää asiakirjaluettelon (lausunnot, seurantaraportit, puheenvuorot jne.): http://www.oprf.ru. Ks. merkittäviä saavutuksia toiminnassa liittovaltion ja alueellisen tason viranomaisiin nähden kolumnista ”Me teimme sen!”: http://www.oprf.ru/ru/press/984/.

(16)  Ks. alaviite 13.

(17)  Lisätietoa yhteisistä työpajakokouksista ja niiden päätelmät löytyvät englanniksi osoitteesta http://www.eesc.europa.eu/?i=portal.en.events-and-activities-eu-russia-june-2010

(18)  Venäjän federaation kauppa- ja teollisuuskamari on Eurochambers-järjestön jäsen.

(19)  FNPR:n puheenjohtaja valittiin yleiseurooppalaisen alueneuvoston PERC:n (Pan-European Regional Council) puheenjohtajaksi. Sen perussäännön mukaan ETUC:n pääsihteeri toimii myös PERC:n pääsihteerinä.

(20)  Merkittävimmistä mainittakoon demokratian ja ihmisoikeuksien kehittämiskeskus, Venäjän ihmisoikeusinstituutti, nuorten ihmisoikeusliike, Public Verdict, Glasnost Protection Foundation, Golos Association in Protection of Voters' Rights, Human Rights Watch (Venäjän osasto), Memorial (ihmisoikeusryhmä) ja SOVA.

(21)  Näitä ovat esimerkiksi Freedom of Choice Interregional Organization of Automobilists, Greenpeace Russia, Bellona (ympäristönsuojelu), Institute for Collective Action, Movement Against Illegal Migration, Pamjat (historiallisten monumenttien säilyttäminen ja historian tallentaminen), Venäjän ortodoksikirkko, Russian-Chechen Friendship Society, SOVA Analytical-Information Center, Union of the Committees of Soldiers' Mothers, World Wildlife Fund (Venäjän osasto).

(22)  EUVL C 277, 17.11.2009, s. 42–48.

(23)  EUVL C 27, 3.2.2009, s. 144–151.

(24)  EUVL C 277, 17.11.2009, s. 30–36.

---