Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52010IE0980

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Eurooppalaiset teknologia-, teollisuus- ja tiedepuistot kriisinhallinta-aikana, kriisin jälkeiseen aikaan valmistauduttaessa ja Lissabonin strategian jälkeisenä aikana” (lisälausunto)

OJ C 44, 11.2.2011, p. 136–141 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

11.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 44/136


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Eurooppalaiset teknologia-, teollisuus- ja tiedepuistot kriisinhallinta-aikana, kriisin jälkeiseen aikaan valmistauduttaessa ja Lissabonin strategian jälkeisenä aikana” (lisälausunto)

2011/C 44/22

Esittelijä: János TÓTH

Apulaisesittelijä: András SZŰCS

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 14. heinäkuuta 2009 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla laatia lisälausunnon lausunnon aiheesta

Eurooppalaiset teknologia-, teollisuus- ja tiedepuistot kriisinhallinta-aikana, kriisin jälkeiseen aikaan valmistauduttaessa ja Lissabonin strategian jälkeisenä aikana (lisälausunto).

Lausunnon valmistelusta vastannut neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” antoi lausuntonsa 1. heinäkuuta 2010.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 14.–15. heinäkuuta 2010 pitämässään 464. täysistunnossa (heinäkuun 14. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 147 ääntä puolesta, yhdenkään äänestämättä vastaan ja 7:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea tunnustaa teollisuus-, tiede- ja teknologiapuistojen (tässä lausunnossa jäljempänä ”ttt-puisto”) merkityksen talouden kehittämiselle ja ajanmukaistamiselle. Luodut rakenteet edistävät älykkään erikoistumisen ansiosta resurssien keskittämistä ja osaamisperustan luomista.

1.2

Euroopan unionissa tarvitaan nykyistä kohdennetumpaa ja integroidumpaa lähestymistapaa 21. vuosisadan ttt-puistojen tukemiseksi ja kehittämiseksi. Vallitsevan kriisin aikana ja sen jälkeen on erityisen tärkeää noudattaa entistä kattavampaa strategiaa, jotta saadaan hyödynnettyä puistojen mahdollisesti tarjoamat edut talouskasvua ja kilpailukykyä ajatellen. Nämä toimet unionin on toteutettava määrätietoisesti.

1.3

On suositeltavaa etsiä synergioita kentällä toteutettavien unionin lippulaiva-aloitteiden ja erityisesti Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa ja kehittää synergioita edelleen.

1.4

Tulee kiinnittää huomiota uutta sukupolvea edustaviin ja uudenmuotoisiin puistoihin ja edistää niiden kehittämistä. Puistojen roolia innovointirakenteiden muotoilussa on paikallaan edistää.

1.5

Alueellista ulottuvuutta ajatellen tulee vahvistaa paikallisviranomaisten ja taajamien osallistumista ttt-puistojen kehittämiseen toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Julkisen sektorin, yritysmaailman ja korkeakoulujen verkottumista tulee edistää.

1.6

Puistojen kehittämisessä tieteellisten laitosten ja erityisesti korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa tehtävän yhteistyön merkitys kasvaa. Yhteistyötä ttt-puistojen kanssa tehdään kuitenkin toistaiseksi asianmukaista vähemmän. Puistot voisivat toimia tiedepiirit ja teollisuuden yhdistävänä siltana. Erinomaisia korkeakouluja palkittaessa yksi peruste voisi olla kumppanuus puistojen kanssa.

1.7

Alalla olisi paikallaan käynnistää parhaiden käytänteiden levittämisen ohella tarkkailu-, arviointi- ja akkreditointitoiminta ja tukea sitä. Unioni- ja jäsenvaltiotason yhteensovitettu politiikka ja välineet puistojen luomiseksi ja kehittämiseksi edellyttävät arviointia ja empiirisiä vertailututkimuksia. Tuki eurooppalaisten ttt-puistojen kartoittamiselle ja yhteisen tietokannan luomiselle on toivottavaa. Tämän kaltaisen ”yhteysverkon” luominen helpottaisi puistojen yhteistyötä. Lisäksi se edistäisi yhteyksiä ja auttaisi poistamaan alueellista kasvua haittaavia esteitä.

1.8

Puistojen jatkuva ammattimaistuminen (entistä ammattimaisempi ja tehokkaampi toiminta) ilmenee 1) organisaatiohallinnassa, 2) (alueelliseen) kehitykseen liittyvissä monitahoisissa näkökohdissa sekä tutkimusosatekijän mukaanotossa, 3) klusterihin pohjautuvan jäsennellyn näkökohdan ja 4) laatuelementin intergroinnissa. Puistojen toimintaa säätelevien säännösten kehittäminen on kuitenkin jatkossakin tarpeen.

1.9

Euroopan unionin tarjoamia koheesioon ja sopeutumiseen liittyviä mahdollisuuksia on hyödynnettävä entistä perusteellisemmin ja niitä on paikallaan tarkastella nykyistä pitkäjänteisemmin.

2.   Johdanto

2.1

ETSK antoi marraskuussa 2005 kattavan oma-aloitteisen lausunnon teollisuus-, tiede-, innovaatio- ja teknologiapuistoista. Vaikka lausunnossa kiinnitetään erityistä huomiota uusissa jäsenvaltioissa sijaitseviin puistoihin, siinä esitettävät päätelmät ja suositukset pätevät kuitenkin koko unionissa.

2.2

Mainittakoon, että kyseisessä lausunnossa esitetään useita tärkeitä näkökohtia sekä vastaavia suosituksia, joiden poliittinen vaikutus on kuluneina vuosina ollut huomattava. Saavutettu edistys on ollut synergistä unionin alue-, teollisuus- ja innovaatiopolitiikan aloilla toteuttamien ponnistelujen kanssa.

2.3

Tässä yhteydessä on paikallaan viitata seuraaviin toteamuksiin ja suosituksiin, joiden vaikutukset ovat ilmeisiä:

a)

ttt-puistot täyttävät innovaatiota edistäville välineille asetetut kriteerit ja niitä voidaan siten pitää ”innovaatiopooleina”

b)

tieteen ja teknologian sekä talouskehityksen vuorovaikutuksen helpottaminen on erittäin tärkeää samoin kuin yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön tarjoaman synergian hyödyntäminen markkinoille pääsyn helpottamiseksi

c)

puistot tarjoavat kattavan kehyksen innovaation edistämiselle ja edistävät aluekehitystä; niillä on keskeinen rooli kilpailukyvyn parantamisessa, työttömyyden torjunnassa ja keskeisten erojen kuromisessa

d)

tarvitaan talousstrategiaa, jossa otetaan huomioon puistojen tarjoamat monitahoiset mahdollisuudet ja osoitetaan oikea suunta

e)

ttt-puistot ovat avaintekijöitä innovaation edistämisessä; onkin yhä tärkeämpää hyödyntää korkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten tietoresursseja

f)

alueidenvälinen ttt-puistojen verkottuminen sekä puistojen ja yritysten integroitujen yhteistyöohjelmien tuella kehitettävät yleiseurooppalaiset verkot ovat suunnitelmia, joita ei kuitenkaan ole täysin toteutettu.

2.4

On aika kartoittaa edeltävän lausunnon vaikutukset ajatellen sekä poliittisia että käytännön oppeja. Käsillä olevassa lisälausunnossa käsitellään myös puistojen roolia sekä ratkaisuja, joita ne voivat tarjota talouskriisiin. Tässä asiakirjassa ETSK kiinnittää huomiota puistojen erikoistumiseen, teollisuuden, työntekijöiden sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden uusiin odotuksiin samoin kuin alue-, jäsenvaltio- ja unionitasolla puistojen edessä oleviin haasteisiin sekä puistojen hallinnosta vastaavien elinten monimutkaisiin tehtäviin.

2.5

Teollisuus-, tiede-, innovaatio- ja teknologiapuistoja pidetään entistä enemmän välineenä, jonka avulla voidaan luoda paikallisia dynaamisia klustereita, jotka edistävät talouskasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä. Puistot edistävät innovaatiota, klustereiden ja B2B-toimintaa sekä tukevat pk-sektoria sekä työpaikkojen luomista. Näin ne tukevat teollisuuden muutosta Euroopassa. Klusterit on määritelty yksityiskohtaisesti ETSK:n aiheesta ”Euroopan teollisuusalueet uusiin tietoverkostoihin liittyvien haasteiden edessä” antaman oma-aloitteisen lausunnon (1) 2.3 kohdassa.

2.6

EU:n on myös valmistauduttava kriisinjälkeiseen aikaa, jolloin innovaatio-, tiede- ja teollisuusresurssit keskittyvät ympäri unionia sijaitseviin teknologia-, teollisuus- ja tiedepuistoihin. On tärkeää korostaa puistojen mahdollista roolia vuoden 2010 jälkeisen Lissabonin strategian suunnittelussa. Käsillä olevassa lausunnossa on tavoitteena esittää näiden päätelmien mukaisia suosituksia.

3.   Teollisuus-, teknologia- ja tiedepuistojen roolin ja aseman kehitys

3.1

Kuluneiden vuosien syvällisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten muutosten, kuten talouskriisin ja sen seurausten sekä voimakkaina ilmenneiden kestävään kehitykseen, energiahuoltoon ja ilmastonmuutokseen liittyvien kysymysten vuoksi, ajanmukaistamiseen, kasvuun ja talouskehitykseen liittyvät käsitteet ja tehtävät on jouduttu määrittelemään uudelleen niin Euroopassa kuin koko maailmassa. Tässä yhteydessä puistojen on tehokkuutensa takaamiseksi kehitettävä uusia palveluja ja toimintoja ja luotava yrityksille suunnattavia uusia palvelumalleja, jotka auttavat uusia toimialoja ja sektoreita kukoistamaan.

3.2

Tiede- ja teknologiapuistojen ja muiden sen kaltaisten integroituja kehitysrakenteita muodostavien toimijoiden merkitys on kasvanut. Innovaatioon ja luovuuteen kiinnitetään EU:ssa ja muuallakin maailmassa erityistä huomiota. Mainittujen rakenteiden merkitys innovatiivisen ja kilpailukyisen talouden edistäjinä, jotka tukevat uuden luomista sekä vakiinnuttamista, tunnustetaan.

3.3

Maailman mittakaavassa tarkasteltuna puistot poikkeavat toisistaan huomattavasti niin tavoitteiltaan kuin kooltaankin. Erityyppisten puistojen parempi tunteminen edellyttää niiden tarpeiden, prioriteettien sekä strategisen suunnittelun tarkastelua. Ammattialajärjestöt ovat esittäneet puistoille useampia määritelmiä. Niistä keskeisimmän mukaan puisto on eräänlainen yksityisen ja julkisen tahon kumppanuus, joka edistää osaamisen siirtoa yleensä puistossa toimivien yritysten kesken tai niiden ja korkeakoulujen välillä sekä edistää alueen talouskasvua ja talouden kehitystä.

3.4

”Tiede- ja teknologiapuisto” -käsite kattaa nykyään erityyppiset huipputeknologian klusterit. Nimityksiä ovat mm. teknopolis, tiedepuisto, tiedekaupunki, kyberpuisto, hi-tech/huipputeknologia (teollisuus) puisto, innovaatiokeskus, tutkimus- ja kehityspuisto, akateeminen tutkimuspuisto, teknologia- ja tutkimuspuisto, tiede- ja teknologiapuisto, teknologiapuisto, teknologiapaja, teknopuisto, teknopooli ja tekniikan alan yrityshautomo. Vaikka tekniikan alan yrityshautomot, tiedepuistot, tutkimuspuistot, tiedekaupungit, teknopolikset ja alueelliset innovaatiojärjestelmät muistuttavat toisiaan monessa suhteessa, on kokemus kuitenkin osoittanut, että niiden välillä on eroja.

3.5

On paikallaan erottaa toisistaan tiedepuistot ja tutkimuspuistot. Euroopassa ensin mainittu nimitys on yleisempi, kun taas Yhdysvalloissa ja Kanadassa jälkimmäinen on laajassa käytössä. Myös Euroopassa on tiede- ja teknologiapuistoja, ja näiden kahden tärkein erottava tekijä on koko ja se sallitaanko niissä tuotannollinen yritystoiminta. Tiedepuistot ovat yleensä pienempiä ja niillä on tiiviimmät yhteydet korkeakouluihin eikä niissä painoteta tuotannollista toimintaa. Teknologiapuistot ovat puolestaan keskisuuria tai suuria ja niissä on myös tuotannollista yritystoimintaa. Maantieteellisesti tiedepuistot noudattelevat pikemminkin ”brittiläistä” mallia kun taas teknologiapuistot seurailevat ”välimerellistä” esikuvaa, joka on tyypillinen Ranskassa, Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa.

3.6

On ilmeistä, että teollisuus-, teknologia- ja tiedepuistojen lippulaivahankkeiden onnistumiseen vaikuttavat seuraavat organisaatioon liittyvät tekijät:

a)

kestävät ja pitkäjänteiset yksityisen ja julkisen tahon kumppanuudet

b)

kokeneiden innovointiammattilaisten hallintovastuu puistoista

c)

keskeisten toimijoiden, eli alueviranomaisten, yritysten ja tutkimuslaitosten sekä paikallisyhteisöjen yhdessä määrittelemät strategiset toiminnot

d)

selkeän erikoistumisen tarjoama etu

e)

kyky saavuttaa tarvittava kriittinen massa oikeaan aikaa, jotta tutkimustulokset voidaan muuntaa käytäntöön vaikka haudontavaihe onkin poikkeuksellisen pitkä.

4.   Verkottuminen, klusterit sekä korkeakoulujen ja teollisuuden yhteistyö

4.1

Euroopan jälkiteolliselle taloudelle ovat tyypillisiä keskinäiset yhteydet, minkä vuoksi talouden ja yhteiskunnan uudistuminen tapahtuu luovissa innovaatioon tähtäävissä ”ekosysteemeissä”. On suotavaa, että puistot vahvistavat yhteistyötään muiden vastaavien toimijoiden kanssa sekä jäsenvaltioissa että kansainvälisellä tasolla.

4.2

Klusterit ovat paras esimerkki kilpailukykyä edistävistä ”ekosysteemeistä”. Tiede- ja teknologiapuistot ovat osoittaneet edistävänsä tehokkaasti klustereiden muodostumista.

4.3

Viimeaikaisen talouskehityksen myötä osaamisen luominen, hyödyntäminen, edelleen välittäminen ja käyttäminen korostuvat entisestään. Julkisen sektorin, yritysmaailman toimijoiden sekä korkeakoulujen toimimista verkoina on kehitettävä ja vahvistettava.

4.4

Tarvitaan tietoista ja monitasoista hallintaa, joka auttaa varmistamaan unioni-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason keskinäisen synergian ja edistää yritysten, korkeakoulujen ja kansalaisjärjestöjen kumppanuuksia. Näin voidaan luoda vakaita yhteyksiä tietoa luovien ja innovatiivisten instituutioiden välille.

4.5

On paikallaan sovittaa yhteen korkeakoulujen, tiede- ja tutkimuslaitosten ja ttt-puistojen kannusteet ja tehtävät sekä edistää niiden uusia yhteistyömuotoja. Puistot voivat lisätä houkuttelevuuttaan huomattavasti tarjoamalla laajan kirjon esim. teknologian siirtoon, patenttimenettelyihin, yritystoiminnan aloittamiseen ja spin-off-vaikutuksen hyödyntämiseen, projektihallintaan ja taloudelliseen tukeen liittyviä palveluja. Jotta puistojen tarjoamat palvelut todellakin osaltaan edistäisivät tarvittavia yhteistyömuotoja, on niiden oltava ajanmukaisia ja korkeatasoisia.

4.6

Etenkin korkeakoulujen ja tiede- ja tutkimuslaitosten kanssa tehtävä yhteistyö on puistojen kehittämisessä yhä tärkeämpää. Sama pätee muihin tutkimukseen ja kehitykseen liittyviin näkökohtiin. Samoin on todettava, että tiedemaailman ja yrityssektorin yhteistyöhön liittyy ongelma: se ei ole toivottavan laajuista eikä yhteistyö puistojen kanssa ole saavuttanut toivottua tasoa.

4.7

Puistot voisivat toimia tiedepiirit ja teollisuuden yhdistävänä siltana. Korkeakoulujen laadun ja vaikutuksen arvioimiseksi olisi toivottavaa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota niiden teollisuuteen ja talouteen kohdistuvaan vaikutukseen. Yrittäjähengen edistämisessä tiedepiireissä voi kauppakamareilla ja aluehallinnoilla olla tärkeä rooli, jota aikuiskoulutuksen toimet vahvistavat entisestään. Erinomaisia korkeakouluja palkittaessa yksi peruste voisi olla yrityspuistojen olemassaolo.

4.8

Erityisesti uusissa jäsenvaltioissa puistojen rooli korkeakouluja ja teollisuutta erottavan välimatkan kaventamisessa voi olla erityisen tärkeä.

5.   Eurooppalainen hallintotapa, toiminta sekä valvonta-aloitteet ja -toimet

5.1

Euroopan unionissa tarvitaan nykyistä kohdennetumpaa ja integroidumpaa lähestymistapaa 21. vuosisadan teollisuus-, teknologia- ja tiedepuistojen tukemiseksi ja kehittämiseksi. Vallitsevan kriisin aikana ja sen jälkeen EU:n on erityisen tärkeää noudattaa entistä kattavampaa strategiaa, jotta puistojen mahdollisesti tarjoamat edut talouskasvulle ja kilpailukyvylle saadaan hyödynnettyä.

5.2

Koska Lissabonin strategian tavoitteet on onnistuttu saavuttamaan vain osittain ja koska kokemuksesta on otettava opiksi, on Lissabonin strategian jälkeisiä tavoitteita tarpeen järkiperäistää keskittymällä rajoitettuun määrään konkreettisia, mitattavia ja jäsenvaltioittain eriytettyjä tavoitteita. Tässä yhteydessä on paikallaan tukeutua ttt-puistoihin keskittyneen kapasiteetin tarjoamiin kehitysmahdollisuuksiin. Nämä toimet unionin on toteutettava määrätietoisesti.

5.3

Ttt-puistoihin keskittyneet yritykset, työpaikat, osaaminen, taloudellinen ja innovaatiokapasiteetti ovat Euroopan unionin ”piiloresurssi”. Tiedämme, että kapasiteettia on huomattavasti, mutta meillä ei ole kokonaiskäsitystä eikä yhteistä strategiaa sen käyttöönottamiseksi ja hyödyntämiseksi. Unioni-, jäsenvaltio- ja aluetasolla oleva tieto on hajanaista ja sitä on rajallisesti. Erityisesti on paikallaan korostaa puistoissa edustettuina olevien alue- ja jäsenvaltiotasolla toimivien ammattialajärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tekemän työn merkitystä. Niitä on rohkaistava yhteistyöhön keskenään sekä toimimaan yhdessä EU-tason teknologiafoorumin luomiseksi.

5.4

Onnistuminen edellyttää, että ttt-puistot otetaan kiinteästi mukaan strategiseen ja määrätietoiseen suunnitteluun, joka alueellisten investointien tukemana vahvistaa Euroopan sitoutumista tieteeseen pohjautuvaan kasvuun ja kansainvälisestä kilpailukyvystä huolehtimiseen. Nämä aloitteet on ankkuroitava virallisesti Euroopan tutkimus- ja innovaatiosuunnitelmaan, jonka on ilmennettävä puistojen merkitystä eurooppalaisessa innovaatiopolitiikassa.

5.5

Euroopan komission pääosastojen tulisi ryhtyä yhdessä horisontaalisiin toimiin eri välineiden synergian edistämiseksi ja eri ohjelmien hallinnoinnin ja koordinoinnin vahvistamiseksi. Tämän tuloksena tulisi luoda foorumeita, korkeatasoisia ryhmiä tai elimiä, joiden tavoitteena olisi poistaa toimien yhteisrahoitusta haittaavat esteet sekä suunnitella ja käynnistää yhteisrahoitettavia toimia.

5.6

Tulisi myös luoda perusteet puistojen evaluoimiseksi, arvioimiseksi ja kartoittamiseksi. Evaluointeja, arviointeja ja empiirisiä vertailututkimuksia tarvitaan, mikäli halutaan laatia ttt-puistojen luomiseksi ja kehittämiseksi sellaista unioni- ja jäsenvaltiotason yhteensovitettua politiikkaa ja välineistöä, jolla puistot voidaan kohottaa nykyistä korkeammalle tasolle.

5.7

Lisäksi julkisen sektorin on pysyttävä perustelemaan toimensa, eli on luotava ja sovellettava arviointimenetelmiä ja -välineitä, jotka osoittavat julkisen tuen tarjoaman nettohyödyn. Onnistumista osoittavista parametreista ei toistaiseksi olla yksimielisiä (esim. taloudelliset kriteerit – sijoitukset, liikevaihto jne. – innovaatioindikaattorit: uudet yritykset, patentit, uudet tuotteet). Vertailua vaikeuttavat puistotyyppien väliset erot sekä jäsenvaltioissa ja alueilla vallitsevien olosuhteiden vaihtelu.

5.8

Tuki eurooppalaisten teollisuus-, teknologia- ja tiedepuistojen kartoittamiselle ja siten yhteisen tietokannan luomiselle on toivottavaa. Tämän kaltaisen ”yhteysverkon” luominen helpottaisi puistojen yhteistyötä. Lisäksi se edistäisi yhteyksiä ja auttaisi poistamaan alueellista kasvua haittaavia esteitä.

5.9

On jälleen paikallaan korostaa perus- ja jatkokoulutukseen sekä tietoon ja innovaatioon, tieto- ja viestintätekniikkaan sekä kestävään ja ympäristömyönteiseen talouteen nykyistä voimakkaamman sijoittamisen merkitystä.

6.   Alueellinen ulottuvuus

6.1

Alueet ovat tärkeitä toimijoita osaamistaloudessa, sillä ne pyrkivät integroimaan tutkimuksen ja kehittämisen sekä innovoinnin kehitysstrategoihinsa. Talouden rakennemuutoksen tukemiseksi alueviranomaisten on korostettava nykyistä enemmän innovointia.

6.2

Alueellisia innovaatiostrategioita on täydennettävä ja niiden pohjalta on laadittava konkreettisia operatiivisia ohjelmia. Jäsenvaltioiden viranomaisten on keskityttävä parantamaan paikallisia oloja luomalla vakaa ja ennakoitavissa oleva taloudellinen ja poliittinen ilmapiiri.

6.3

Teknologia- ja tiedepuistojen rahoitusmahdollisuudet (riski- ja alkupääoman saanti) on todellinen pullonkaula, joka haittaa niiden järjestelmällistä kehittämistä. Unionin myöntämää rahoitusta tulisi täydentää asianmukaisesti paikallisella ja alueellisella rahoituksella. Unionin yhteisrahoituksen hankkimisen edellyttämää asiantuntemusta on syytä lisätä. Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston hyödyntämistä on jäsennettävä ja arkipäiväistettävä.

6.4

Rahoituksen pitkäjänteinen saatavuus on ttt-puistojen onnistumisen avaintekijä. Kriisiaikana on ratkaisevan tärkeää huolehtia, että puistot saavat jäsenvaltioiden hallituksilta ja unionilta taloudellista ja poliittista tukea.

6.5

On houkuteltava alueen kestävän, pitkäjänteisen ja harmonisen kehityksen kannalta tärkeitä kykyjä ja huolehdittava niiden asianmukaisesta hallinnasta.

6.6

Puistojen laadukas toiminta edellyttää erinomaista johtamista. Tarjottavien palvelujen laadun ylläpitäminen edellyttää johtajilta jatkuvaa kouluttautumista ja ammatillista kehittymistä. Puistojen hallintoelinten tarvitseman kapasiteetin varmistamiseksi on luotava jäsenneltyjä ohjelmia.

7.   Strateginen EU-aloite: Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT)

7.1

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tehtävänä on toimia eurooppalaisen innovaation lippulaivana. EIT tavoitteena on edistää ”osaamiskolmion” kaikkien osapuolten yhteistyöllä innovaatiota, muuntaa koulutus- ja tutkimustoiminnan tulokset kouriintuntuviksi kaupallisiksi innovaatioiksi sekä edistää koko unionissa kestävää talouskasvua ja työpaikkojen luomista. ETSK odottaa tältä uudelta EU:n instituutilta paljon ja toivoo, että puistot ja niiden pätevyydeltään yhtä korkeatasoiset yhteistyötahot voivat toimia EIT:n hankkeissa arvokkaina kumppaneina ja osapuolina.

7.2

Strategisten näkökohtien perusteella operatiiviseksi välineeksi valittiin ”osaamis- ja innovaatioyhteisöt” (Knowledge and Innovation Communities, KIC). Niiden tavoitteena on vastata unionin edessä oleviin ajankohtaisiin haasteisiin, joita ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja muutoksen rajoittaminen, uusiutuvat energialähteet ja tuleva tieto- ja viestintäyhteiskunta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat tiiviisti toisiinsa yhdistettyjä julkisen ja yksityisen tahon kumppanuuksia, joiden osapuolina on korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä. Kaikessa osaamiseen liittyvässä toiminnassa on mukana yritystoiminnallinen elementti. Lisäksi ne luovat innovaatioita kaikilla talouden ja yhteiskunnan kannalta keskeisillä aloilla.

7.3

EIT tarjoaa lisäksi mahdollisuuden myös alueellisen ja paikallisen kehityksen näkökulmasta. Sillä voi olla merkittävä rooli ja vaikutus, koska se tarjoaa asiantuntemusta alueilla, joilla kyseisen tyyppistä osaamista ja kokemusta ei ole. EIT:n sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminta tarjoaa alueille ja kunnille myös lisähyötyä houkuttelemalla uusia ihmisiä ja resursseja.

7.4

EIT edustaa uutta tietoklusterikonseptia, joka koostuu maantieteellisesti toisiinsa kytkeytyneiden yhteisöjen sijaan virtuaalisista verkoista. Nykyisessä talouskriisissä on EIT-aloite entistäkin ajankohtaisempi. Siksi onkin erittäin tarpeellista selvittää unionin puistojen tarjoama tukipotentiaali.

8.   Teknologia-, teollisuus- ja tiedepuistot ja talouskriisi – tarvittavat muutokset ja elpymisen edellyttämät toimet

8.1

Talouskriisi on vaikuttanut vaihtelevasti ja eri tavoin puistojen ja niissä sijaitsevien yritysten toimintaan. Yritykset voivat vastata kriisiin karsimalla toimintaansa, henkilöstöään ja kulujaan sekä luopumalla hankkeista ja investoinneista.

8.2

Puistojen hallinnosta vastaavien olisi kuitenkin parempi reagoida aktiivisella politiikalla, jolla pyrittäisiin säästämään yritykset ja yhdessä niiden kanssa minimoimaan kriisin vaikutukset. Tähän päästään esim.

a)

huolehtimalla kulloisenkin yhteisön ohjaamisesta

b)

edistämällä puistossa toimivien yritysten koordinoitua toimintaa

c)

auttamalla yritysten tilanteen ja mahdollisuuksien arvioinnissa, uusien markkinoiden avaamisessa ja uusien tuotteiden löytämisessä

d)

huolehtimalla puistossa toimivien yritysten liiketoimien seurannasta ja tarkistamalla yritys- ja hallintomalleja

e)

tarjoamalla yhdessä agentuurien ja yritysten kanssa tietoa julkisista ohjelmista ja tuista sekä huolehtia taustavaikuttamisesta

f)

ylläpitämällä yhteyksiä sidosryhmiin (yrittäjäjärjestöt, paikalliset hallintoelimet, ammattiyhdistykset) ongelmien ratkaisemiseksi mahdollisesti perustettavien työryhmien luomiseksi

g)

parantamalla puistojen tarjoamia palveluja ja sisäistä hallintoa.

8.3

Tällä välin voi entistä vaativampaa osaamista edellyttävien tuotteiden ja palvelujen kysyntä kasvaa. Uudet teollisuudenhaarat, kuten bioteknologia, huipputason tieto- ja viestintäteknologia, tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja haasteita. On välttämätöntä ottaa huomioon uudessa taloudellisessa ja sosiaalisessa ympäristössä esiin nousevat kilpailutekijät, joita ovat kestävyys, arvot ja yritysten yhteiskuntavastuu.

8.4

Nykytilanteessa kiinnitetään erityisesti ttt-puistojen yhteydessä uudelleen huomiota yrittäjyyteen. Yritykset ja yrittäjäjärjestöt voivat toimia tiennäyttäjinä, koska ne ymmärtävät perusteellisesti strategisen tilanteen. Puistojen kilpailukyvylliset näkökohdat on tärkeää tunnistaa ja niihin tulee kiinnittää asianmukaista huomiota.

8.5

Niin sisämarkkinoilta tulevat kuin suorat ulkomaiset sijoitukset ovat tärkeitä ttt-puistojen kehittämiselle. Tähän liittyen on hyvä panna merkille suorien ulkomaisten sijoitusten siirtyminen tuotannosta tutkimukseen ja kehitykseen. ETSK tukee tätä kehitystä ja kehottaa huolehtimaan siitä, että EU:n teollisuuspolitiikassa tarkkaan määriteltyjä avainaloja pidetään tässä mielessä etukelpoisina, kun niillä toimivat yritykset asettuvat ttt-puistoihin.

Bryssel 14. heinäkuuta 2010

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Mario SEPI


(1)  EUVL C 255, 14.10.2005, s. 1.


Top