Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52010IE0985

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ympäristöystävällisten ja kestävien työpaikkojen edistäminen EU:n ilmastonmuutos- ja energiapaketin yhteydessä” (oma-aloitteinen lausunto)

OJ C 44, 11.2.2011, p. 110–117 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

11.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 44/110


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ympäristöystävällisten ja kestävien työpaikkojen edistäminen EU:n ilmastonmuutos- ja energiapaketin yhteydessä” (oma-aloitteinen lausunto)

2011/C 44/18

Esittelijä: Edgardo Maria IOZIA

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 16. heinäkuuta 2009 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla antaa oma-aloitteisen lausunnon aiheesta

Ympäristöystävällisten ja kestävien työpaikkojen edistäminen EU:n ilmastonmuutos- ja energiapaketin yhteydessä.

Asian valmistelusta vastannut ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 1. kesäkuuta 2010.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 14.–15. heinäkuuta 2010 pitämässään 464. täysistunnossa (heinäkuun 14. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 146 ääntä puolesta ja 4 vastaan 10:n pidättyessä äänestämästä.

1.   ETSK:n lausunnon pääsisältö

1.1   ”Haluan osoittaa, että investoiminen ilmastomyönteiseen ja energiatehokkaaseen teknologiaan kannattaa taloudellisesti. Tarjolla on valtavat mahdollisuudet.”

Connie Hedegaard, ilmastotoimista vastaava komission jäsen

1.2   Kolmannen vuosituhannen alussa on noussut esiin uusia planeettamme tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Käynnissä olevan ilmastonmuutoksen riskit, energian maailmanlaajuisen kysynnän kasvu, perinteisten energialähteiden melko pian edessä oleva ehtyminen sekä entistä tiedostavampien kansalaisten vaatimukset, jotka koskevat kasvihuonekaasujen kielteisten vaikutusten asianmukaisia torjunta- ja lievitystoimia, edellyttävät, että kehitysmallia tarkistetaan, kulutusta vähennetään sekä lisätään vaihtoehtoisten ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä päästöjen vähentämiseksi. Unionin politiikassa on tähdättävä vihreän, sosiaalisen ja kilpailukykyisen Euroopan kehittämiseen.

1.3   Tarve vahvistaa huoltovarmuutta ja vähentää riippuvuutta poliittisesti epävakaista tai kilpailija-alueista sekä tähän liittyvä hyödynnettävän energiavalikoiman muuttaminen puhtaita ja uusiutuvia energioita suosivaksi antavat aihetta olettaa, että uusi ympäristömyönteinen talous on kestävää kehitystä ja työllisyyden kasvua edistävä tekijä, joka osaltaan tukee uutta taloudellista, yhteiskunnallista ja ekologista tasapainoa.

1.4   Käsillä olevassa lausunnossaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) pyrkii analysoimaan ”ympäristöystävällisten ja kestävien työpaikkojen” tulevaisuudennäkymiä sekä yksilöimään sopivia keinoja niiden tukemiseksi ja edistämiseksi.

1.5   Mainittujen uusien politiikkojen vaikutusten arvioimiseksi on otettava huomioon yhtäältä uusien ja toisaalta poistuvien nk. mustien työpaikkojen (mm. hiilikaivostyö, perinteisten voimalaitosten rakennus- ja ylläpitotyö) välinen ”erotus”. Tätä muutosprosessia on tuettava toimin, joilla taataan ihmisten toimeentulo, ammatillinen koulutus ja uudelleenkoulutus. Työssä käyvien ja kansalaisten yleensä tulee nähdä uusi vihreä talous merkittävänä mahdollisuutena, jossa on otettava huomioon ihmisarvoisen työn periaate ja jonka tulee toimia sosiaalisesti sekä ympäristön ja talouden kannalta kestävän kehityksen moottorina.

1.6   Eurooppalaisen strategian, jonka tavoitteena on alhaisiin kasvihuonekaasupäästöihin tähtäävä talous- ja elinkeinopolitiikka, tulee perustua hallitusten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan vuoropuheluun, jossa käsitellään talouden ja teollisuuden muutoksia sekä investointeja teknologiaan, jonka ansiosta voidaan luoda uusia ihmisarvoisia vihreitä työpaikkoja ja uutta ympäristömyönteistä osaamista.

1.7   Strategian onnistuminen edellyttää sekä jäsenvaltioiden ja paikallisviranomaisten että yritysten ja työmarkkinajärjestöjen osallistumista ja niiden jatkuvaa vuoropuhelua; näin voidaan varmistautua työllisyyteen ja työmarkkinoihin kohdistuvasta vaikutuksesta. Ilman työmarkkinaosapuolten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumista asiassa ei edistytä. ETSK ilmaisee tyytyväisyytensä ilmastotoimien pääosaston perustamiseen. Sen tehtävänä on koordinoida unionin sisäistä ja ulkoista politiikkaa ilmastonmuutoksen lieventämistä ja siihen sopeutumista ajatellen.

1.8   ETSK pitää välttämättömänä pysyvän kuulemisvälineen perustamista ennakoimaan siirtymisen yhteiskunnallis-taloudellisia seurauksia, koordinoimaan alakohtaisten neuvostojen toimintaa ja vahvistamaan työmarkkinaosapuolten ja julkisviranomaisten vuoropuhelua. Euroopan ympäristökeskuksen tulisi vastata myös päästöjen todellisesta jäljitettävyydestä. Jäljitettävyyden tulisi kattaa tuotannon ja kuljetuksen kaikki toimintatasot. Tässä tulisi noudattaa elinkaarianalyysia ISO 14040 -standardissa, vihreässä kirjassa KOM(2001) 68 lopullinen ja yhdennettyä tuotepolitiikkaa käsittelevässä tiedonannossa KOM(2003) 302 lopullinen määritellyssä muodossa ja siten kuin siihen ainakin epäsuorasti viitataan unionin EMAS- (761/2001/EY) ja Ecolabel-asetuksissa (1980/2000/EY).

1.9   Euroopan unionin rooli vihreiden työpaikkojen edistämisessä on ratkaiseva. Sijoituksia ajatellen tämä tarkoittaa politiikkaa, jolla tuetaan eri toimia ja sektoreita, sekä jäsenvaltioiden kanssa yhteistä sitoutumista lainsäädännön vakauden varmistamiseen hallintotaakan huomattavaksi vähentämiseksi ja pk-yritysten tarpeiden huomioonottamiseksi kaikissa tilanteissa. Työmarkkinoita ajatellen unionin tulee käynnistää erityisohjelmia tukemaan ammatillista koulutusta ja ennen kaikkea niiden työntekijöiden uudelleen kouluttamista, joiden työpaikkoja ja tulotasoa teollisuuden muutos voi uhata. Jäsenvaltioiden on tuettava energiatehokkuutta sekä investointeja uusiutuviin energiamuotoihin, tutkimukseen ja kehittämiseen yrityksille ja käyttäjille suunnatuin verokannustein ja hyödyntämällä päästökaupasta saatavia tuloja. Tällaista politiikkaa tarvitaan kipeästi erityisesti vallitsevan kaltaisessa kriisissä.

1.10   Julkisilla hankinnoilla on merkittävä rooli. Julkisten hankintojen osuus Euroopan BKT:sta on 15 prosenttia. Ekologisesti kestäviä tuotteita ja palveluja suosivin lausekkein voidaan nopeuttaa teknologiseen innovointiin tehtävien sijoitusten kasvua markkinoilla.

1.11   Unionissa käytetään kokonaisuudessaan niin unioni- kuin jäsenvaltiotasolla liian vähän varoja tutkimukseen. Tutkimusmenojen osuus BKT:sta on alle 2 prosenttia verrattuna USA:n 2,6 ja Japanin 4 prosenttiin. Euroopassa tarvitaan huomattavia sijoituksia tutkimukseen ja kehittämiseen, jolla on tähdättävä yhteiskuntaan, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat mahdollisimman pienet.

1.12   Kehitysmahdollisuudet ovat suurimmat perinteisillä toimialoilla ja tehtävissä, joiden ympäristömyönteisyyttä voidaan parantaa. Kansalaisyhteiskunnan rooli on tässä perustavan tärkeä. Nuorille suunnattu ympäristövalistus, ammatillinen koulutus sekä yrityksille, työntekijöille ja kansalaisille tähdätty viestintä ja tiedottaminen ovat perustavia ja keskeisiä tekijöitä uuden ja entistä vihreämmän talouden luomisessa. ETSK tukee mainittuja toimia aktiivisesti Pinokkio-hankkeen myötä.

1.13   Maatalous voi myös antaa erittäin tärkeän panoksensa joko muuttamalla tuotantomallejaan, kehittämällä maa- ja metsätaloutta tai tuottamalla biomassaa. Maataloudella ja alan organisaatioilla on ensisijainen asema uuden entistä ympäristömyönteisemmän talouden etuja valottavassa merkittävässä tiedotuskampanjassa, kun ajatellaan maiseman- ja ympäristönsuojelua.

1.14   Biomassa on selvästi tärkein uusiutuvista energialähteistä. Vuodelta 2008 peräisin olevat luvut osoittavat, että Euroopan tasolla luonnosta peräisin olevat energialähteet ovat selvästi muita uusiutuvia energiamuotoja tärkeämpiä. Euroopan unionissa (27 jäsenvaltiota) kaksi kolmasosaa uusiutuvasta primäärienergiasta, eli 66,1 prosenttia 6 200 petajoulesta, tuotettiin biomassasta.

1.15   Taloudellisesti vaikeana aikana, kun pääomaa on tarjolla rajoitetusti, on paikallaan keskittää voimat rajalliseen määrään prioriteetteja, jotka ovat keskeisiä Euroopalle globaalissa kilpailussa, ympäristönsuojelulle ja työpaikkojen säilyttämiselle tulevina vuosina. ETSK pitää ensisijaisina aloina uusiutuvaa energiaa, kestävää liikennettä ja mahdollisimman vähäpäästöisiä (CO2) rakennuksia.

1.16   Julkisen sektorin on tuettava näitä aloja siirtymäaikana mahdollisimman paljon. Kehitystä sekä asiamukaisten ja ihmisarvoisten vihreiden työpaikkojen luomista haittaavat eniten tempoileva politiikka, epävarma ja epäjohdonmukainen sääntelykehys sekä hallinnolliset esteet.

2.   Johdanto

2.1   Energiamarkkinat

2.1.1   Rahoitus- ja talouskriisi ovat epäilemättä hidastaneet kaikkea uusiin energiamuotoihin liittyvää kehitystoimintaa.

2.1.2   Vuonna 2009 kaasu- ja öljymarkkinoilla voitiin havaita markkinaoperaatioiden jyrkkä väheneminen. Arvo laski 19 prosenttia, eli yli 90 miljardia dollaria (World Energy Outlook 2009, IEA). Vaikka kulutus lähes pysähtyi, vuoteen 2030 ulottuvissa ennusteissa energiankysynnän odotetaan kasvavan lähes 40 prosenttia, mikä vastaa 16,8 miljardia öljyekvivalenttitonnia.

2.1.3   Kaudella 2007–2030 fossiilisten energialähteiden osuus kysynnän kasvusta on kuitenkin jatkossakin yli 77 prosenttia. Öljyn päivittäisen tarpeen arvioidaan kasvavan nykyisestä 85 miljoonasta barrelista päivää kohti (Mb/d) 88 miljoonaan barreliin vuonna 2015 ja 105 miljoonaan barreliin vuonna 2030.

2.1.4   Maailman energiakatsauksessa 2009 (World Energy Outlook 2009) todetaan, että ilmastonmuutoksen torjunta ja sen hillitseminen on mahdollista, mutta edellyttää energia-alan perusteellista muutosta. Katsauksessa esitetään ”450-skenaario”, jonka toteuttaminen edellyttää aggressiivisia toimia ja täsmällistä toteutusaikataulua. Tavoitteena on vähentää pitkällä aikavälillä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus 450 miljoonasosaan (ppm) ja pysäyttää maapallon ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen verrattuna teollistumista edeltävään aikaan. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan tämän skenaarion toteutuminen edellyttää, että fossiilisten polttoaineiden kysyntä saavuttaa huippunsa vuoteen 2020 mennessä ja energiankulutuksesta peräisin olevat hiilidioksidipäästöt vähenevät vuonna 2030 26,4 gigatonniin, kun ne vuonna 2007 olivat 28,8 gigatonnia.

2.2   Energiatehokkuus

2.2.1   Euroopan unionin energiatehokkuusohjelmien tavoitteena on vähentää energiaintensiteettiä vuosina 2005–2020 vuosittain 3,3 prosenttia, mikä mahdollistaisi 860 Mtoe:n säästön vuotta kohti. Tavoite on kunnianhimoinen ja sen saavuttaminen edellyttää mahdollisuuksien mukaan pakollisia toimia ja merkittäviä investointeja. Kyseiset sijoitukset puolestaan mahdollistaisivat komission arvion mukaan huomattavat 100 miljardin euron vuosittaiset säästöt (komission tiedonanto ”Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma: mahdollisuuksien toteuttaminen”, KOM(2006) 545 lopullinen).

2.2.2   ETSK on eri lausunnoissaan todennut kannattavansa eurooppalaisia aloitteita energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien ohjelmien levittämiseksi. (1) Se on kuitenkin joutunut valitettavasti huomaamaan, etteivät jäsenvaltiot ole asiasta yhtä innostuneita. (2) ETSK toistaa, että ”yksi ympäristömyötäisten politiikkojen usein unohdetuista puolista on niiden antama taloudellinen hyöty. Ympäristömyötäinen talous onkin yksi keino selviytyä maailmanlaajuisesta kriisistä. Kehittyvä ympäristömyötäinen talous luo uusia työllistymismahdollisuuksia. Komission jäsen Stavros Dimas on todennut, että ympäristötietoiset investoinnit synnyttävät 2 miljoonaa työpaikkaa EU:ssa seuraavan vuosikymmenen aikana. Niinpä ympäristömyötäinen talous ei ole ylellisyyttä”. (3)

2.2.3   Komission on varauduttava tarkistamaan energiatehokkuusstrategiaa. Tähän mennessä saavutettu edistys ei ole tuonut odotettuja hyötyjä. Suhteellisen vakaana pysytellyt öljyn hinta, joka laski 11. heinäkuuta 2008 saavutetusta ennätystasosta 147,27 Yhdysvaltain dollaria barrelilta vuonna 2009 vallinneeseen 53,56 dollarin keskihintaan (vuonna 2008 keskihinta oli 91,48 dollaria/barreli) (WTRG Economics), ei varmastikaan ole edistänyt investointeja.

2.2.4   Asuntojen ja toimistojen energiatehokkuudesta annetun direktiivin tarkistamisen myötä niiden toimijoiden joukko, jotka direktiivi velvoittaa toteuttamaan rakenteellisia parannuksia uusissa ja remontoitavissa rakennuksissa, laajenee huomattavasti. Samoin autoja ja kevyitä kuljetusajoneuvoja koskevien (valmisteilla olevien) päästösäädösten myötä teollisuudelta odotetaan huomattavaa ponnistusta asetettujen päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä kuitenkin parantaisi huomattavasti energiatehokkuutta ja vähentäisi siten kulutusta.

2.2.5   EurObserv'ER 2009 -kertomuksessa (The State of Renewable Energies in Europe. 9. EurObserv'ER-kertomus) esitetään analyysi uusiutuviin energiamuotoihin liittyvän teknologian suorista työllisyysvaikutuksista 14 jäsenvaltiossa (Saksa, Ranska, Espanja, Tanska, Ruotsi, Italia, Itävalta, Puola, Suomi, Yhdistynyt kuningaskunta, Alankomaat, Slovakia ja Luxemburg). Vuonna 2008 uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisteknologian ansiosta luotiin tai säilytettiin kaikkiaan 660 000 työpaikkaa. Näistä yli 42 prosenttia (noin 278 000) liittyi luonnosta peräisin oleviin energialähteisiin (tarkemmin sanottuna biomassaan). Biomassaan sijoittaminen luo kestäviä työpaikkoja, vähentää Euroopan riippuvuutta tuontienergiasta ja parantaa tuntuvasti hiilidioksidipäästöjen pitoisuuksia.

3.   Kriisi ja ympäristömyönteiset työpaikat

3.1   Talouskriisi vaikuttaa raskaasti julkiseen talouteen. Euroalueen yhteenlaskettu alijäämä oli 6,4 prosenttia vuonna 2009. Vuonna 2010 komissio arvioi sen olevan 6,9 prosenttia. Alijäämän supistaminen lyhyessä ajassa vakaussopimuksessa määrättyihin rajoihin edellyttää tiukkoja säästösuunnitelmia. Kun kyseessä on ympäristömyönteisen kasvun edistäminen, ETSK varoittaa tyhjistä puheista ja poliittisesta toimettomuudesta.

3.2   Uusiutuvien energioiden edistämissuunnitelmiin ja energiatehokkuusohjelmiin on käytettävissä entistä niukemmat resurssit. Jäsenvaltioiden on kohdennettava päästökaupasta saaduista tuloista enemmän kuin suunnitellut 50 prosenttia ohjelmiin ja investointeihin, joilla edistetään energiatehokkuutta, uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä sekä kestävää liikkuvuutta ja liikennettä.

3.3   On olemassa vaara, että ilmastonmuutoksen torjunnasta syntyy väärä kuva, joka rajoittuu ainoastaan kulutuksen pienentämiseen. On otettava huomioon energiantuotannon hyötysuhdetta kuvaava luku (EROI, Energy Return On Investment) ja liitettävä toisiinsa kestävyyden ja kehityksen käsitteet uudeksi taloudeksi, johon ei liity ”kestävää taantumaa” tai ”tasapainotyöttömyyttä”, jotka väistämättä heikentäisivät ihmisten elinoloja edistämättä merkittävästi planeetan hyvinvointia.

3.4   Yritysten ja erityisesti pk-yritysten on lisäksi selvittävä luotonsaannin huomattavasta vaikeutumisesta. Kun perustoimintaan käytettävät resurssit vähenevät, on lähes mahdotonta hankkia investointeja monesti kalliisiin rakennemuutoksiin, jotka alkavat tuottaa vasta muutaman vuoden kuluttua. Tässä yhteydessä tarvitaan kohdennettua tukipolitiikkaa.

3.5   ILO on ehdottanut komission aloitteesta hiljattain antamassaan kannassa (Duncan Campbell, talous- ja työmarkkina-analyyseista vastaavan osaston johtaja) seuraavaa määritelmää:

Ympäristömyönteisinä voidaan pitää työpaikkoja, jotka pienentävät ekologista jalanjälkeä

vähentämällä energian ja veden kulutusta sekä jätteiden määrää

tekemällä taloudesta ”hiilettömän” ja ”aineettoman”

vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä

edistämällä ilmastonmuutokseen sopeutumista

suojelemalla ja tervehdyttämällä ekosysteemiä.

3.6   ILO on muutamia vuosia yhdessä kansainvälisten yrittäjä- ja ammattijärjestöjen kanssa syventänyt alakohtaisia vihreisiin työpaikkoihin liittyviä selvityksiä. ILO:n mukaan ympäristömyönteisyyden tulisi kiinnostaa erityisesti seuraavilla aloilla:

Energia

Integroitu kaasutus / hiilidioksidin talteenotto

(Lämmön/energian) yhteistuotanto

Uusiutuvat energialähteet (tuuli, aurinko, biopolttoaineet, maalämpö, pienvesivoima); polttokennot

Liikenne

Entistä tehokkaammat ajoneuvojen moottorit

Sähkö-hybridimoottorit ja polttokennojen käyttö ajoneuvoissa

Autojen yhteiskäyttö

Julkinen liikenne

Motorisoimattomat liikennemuodot (pyöräily, kävely), maankäyttöpolitiikan ja kaupunkien asumisrakenteen muutokset (välimatkojen ja motorisoitujen liikennemuotojen tarpeen pienentäminen)

Yritykset

Päästöjen vähentäminen (puhdistamot ja muu suodatinteknologia)

Energian ja materiaalien tehokas hyödyntäminen

Puhtaat tuotantotekniikat (vahingollisten aineiden välttäminen)

Valmistusprosessien suunnittelu ”kehdosta kehtoon ”-menetelmää noudattaen (William McDonough'n ja Michael Braungartin määrittelemä suljetun kierron järjestelmä)

Kiinteistöt

Erittäin energiatehokkaat valaisimet, kodinkoneet ja toimistolaitteet

Aurinkoenergiaa hyödyntävä lämmitys ja ilmastointi, aurinkopaneelit

Vanhojen kiinteistöjen uudistaminen uutta tekniikkaa hyödyntäen

Ympäristömyönteiset rakennukset (energiaa säästävät ikkunat, eristys, rakennusmateriaalit, lämmitys, tuuletus ja ilmastointi)

Aurinkoenergiaa hyödyntävät passiivitalot, päästöttömät kiinteistöt

Materiaalihallinta

Kierrätys

Tuottajan vastuun laajentaminen, käytöstä poistettujen tuotteiden vastaanotto ja uudelleenkäyttö

Aineettomuus

Tuotteiden kestävyys ja korjaaminen

Vähittäiskauppa

Tehokkaiden tuotteiden markkinointi ja ympäristömerkintöjen hyödyntäminen

Myyntipaikkojen tuominen lähemmäs asiakkaita

Kuljetusmatkojen minimointi (tuotantopaikalta kauppaan)

Uusi palvelutalous (palvelujen myynti tuotteiden sijasta)

Maatalous

Maaperän suojelu

Veden tehokas käyttö

Biologiset viljelymenetelmät

Tuottajan ja markkinoiden välimatkan lyhentäminen

Metsätalous

Metsittäminen ja metsityshankkeet

Maatilametsänhoito

Kestävä metsätalous ja sertifiointi

Metsien hävittämisen pysäyttäminen

3.7   Ympäristömyönteisten työpaikkojen tulisi useimmissa tapauksissa edellyttää korkeaa osaamistasoa ja ammattipätevyyttä.

4.   Keskeiset toimijat ja hyvät esimerkit

4.1   ETSK:ssa 23. maaliskuuta 2010 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ammattijärjestöjen keskeiset edustajat antoivat puheenvuoroillaan panoksensa aiheesta käytävään keskusteluun.

4.2   Italian käsityöläisten ammattiliiton Confartigianaton Bergamon alueen puheenjohtaja esitteli ”Vihreän energian viikko” -hanketta, joka koostui 16 keskustelu- ja tiedotustilaisuudesta ja johon osallistui kaikkiaan 80 puhujaa ja satakunta osallistujaa. Tavoitteena oli syventää energiansäästöön ja ekologiseen kestävyyteen liittyviä lainsäädännällisiä ja teknisiä pohdintoja. Tämä tarjoaa erinomaisen esimerkin ammattialajärjestöjen roolista uuden ajattelun levittämisessä. Samassa yhteydessä esiteltiin uusia energiakysymyksiin liittyviä palveluja, joista mainittakoon erityisesti yrityksiä palveleva ”energianeuvontapiste”, lainoituksen järjestämistä helpottava palvelu, jolla pyritään ylläpitämään investointeja myös ammattiliiton takauskonsortion tuella, sekä tekninen ”koulutus”, joka toteutetaan yhteistyössä Bergamon yliopiston teknillisen tiedekunnan kanssa.

4.3   WWF:n edustaja, joka vastaa järjestössä unionin ilmasto- ja energiapolitiikasta, korosti puheenvuorossaan järjestönsä tutkimusten osoittavan, että ympäristömyönteisellä taloudella on positiivisia työllisyysvaikutuksia. Ympäristöjärjestöt suhtautuvat luonnollisesti erittäin myönteisesti hiilidioksidipäästöiltään alhaista tai mieluusti päästötöntä energiaa tukevaan politiikkaan.

4.4   Puolan kaivos- ja energia-alan ammattiliiton puheenjohtaja havainnollisti riskejä, joita nk. mustien töiden liiallinen ”rankaiseminen” sisältää. Työllisyydestä on huolehdittava aloittein, joilla tähdätään uusien työpaikkojen luomiseen poistuvien tilalle. On ajateltava uusien työpaikkojen ja menetettävien työpaikkojen ”saldoa”. Myös palkkatasoon on kiinnitettävä huomiota: osassa uusista ympäristömyönteisistä töistä palkka on huonompi ja hiilellä tuotettu kilowatti on puolet uusiutuvalla energialla tuotettua halvempi. Ellei työllisyyttä tueta riittävästi poliittisella tasolla, työttömyyden kaksinkertaistuminen melko nopeasti on todellinen uhka. Lisäksi työntekijöiden liikkuvuutta on tuettava asianmukaisin toimin.

4.5   Euroopan rakennusalan liiton puheenjohtaja kertoi alan eurooppalaisten yritysten olevan erittäin kiinnostuneita ja sitoutuneita uudistamaan asuntokantaa sekä julkisia ja yksityisiä työtiloja ja niiden energiatehokkuutta. Ala ei pyydä erityistä taloudellista tukea, mutta toivoo riittävän pitkäjänteistä lainsäädännöllistä vakautta, joka mahdollistaisi investointien ja toiminnan suunnittelun. Lyhytkestoisten tukien sijaan rakennusala toivoo voivansa laskea riittävän ja jatkuvan rahoitusvirran varaan. Asianmukainen veropolitiikka voisi auttaa kotitalouksia investoimaan tämän tyyppisiin kohteisiin. Yritykset ovat valmiit tekemään oman osansa, kun on kyse niiden tarvitseman työvoiman koulutuksesta.

4.6   Euroopan arkkitehtineuvoston (ACE) puheenjohtaja korosti, että Euroopassa on kehitettävä kestävään arkkitehtuuriin liittyvää koulutusta. Tässä yhteydessä on paikan päällä toteutettavien toimien ohjelmoinnissa otettava huomioon kokonaisvaltainen näkemys, minkä vuoksi alan työnkuvaa on pohdittava uudelleen. ACE:n mukaan on paikallaan määritellä yhdessä rakennusalan järjestöjen kanssa kunnianhimoiset tavoitteet rakennusten laadun ja energiatehokkuuden parantamiseksi. ACE ilmaisi tuoreiden kielteisten kokemustensa perusteella epäilevänsä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien hyödyllisyyttä julkisissa tarjouskilpailuissa.

4.7   Komission edustaja valotti loistavia mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja. Arvioissa puhutaan yli miljoonasta uudesta työpaikasta. Järjestyksessä toisen geotermistä energiaa käsittelevän kongressin menestys havainnollistaa kehitysmahdollisuuksia. Esimerkiksi Ruotsissa on tuhatta asukasta kohti asennettu 33 lämpöpumppua, kun vastaava luku Espanjassa on 0,1. Hallinnolliset esteet haittaavat uusiutuvien energialähteiden kehittämistä. Etenkin rakennusten energiatehokkuus on koko järjestelmän kulmakivi. Jäsenvaltioiden toimintasuunnitelmien ansiosta luodut ympäristömyönteiset työpaikat ovat kestäviä ja kilpailukykyisiä.

4.8   Berliiniläisen kaupan ja tekniikan alan korkeakoulun HTW Berlinin edustajan puheenvuoro antoi paljon ajateltavaa ja tietoa. Puheenvuorossa tuotiin esiin kova kansainvälinen kilpailu uusiutuvan energia-alan markkinoilla, joita erityisesti Yhdysvallat ja Kiina hallitsevat. Kiina ja Taiwan ovat vallanneet lähes 50 prosenttia aurinkopaneelien vientimarkkinoista.

4.9   Erään merkittävimmän espanjalaisen tuulivoimaloita valmistavan yrityksen edustaja korosti edustamansa toimialan strategista merkitystä. Alan kehityksestä on kiittäminen viisasta ja rohkeaa politiikkaa, joka on rohkaissut investoijia ja tuottanut talouteen lisäarvoa. Tulevaisuuden näkymät ovat kriisistä huolimatta myönteisiä, mikäli uusiutuvia energiamuotoja tukevaa politiikkaa jatketaan. Puheenvuorossaan hän lainasi Yhdysvaltojen presidenttiä Barack Obamaa, joka on todennut, että puhtaaseen energiaan perustuvan talouden kärjessä oleva kansakunta tulee johtamaan myös maailmantaloutta (Barack Obaman puhe liittovaltion tilasta, 27. tammikuuta 2010).

4.10   Tilaisuuden päätteeksi Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön johtaja korosti järjestönsä sitoutuneen tukemaan ympäristömyönteisten, työntekijöiden arvoa, oikeuksia ja palkkatasoa kunnioittavien työpaikkojen luomista edistävää politiikkaa. Ympäristömyönteisen työn tulee lähtökohtaisesti olla myös ihmisarvoista. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö pitää välttämättömänä siirtymäjärjestelyjä, koulutuksen tukemista ja teollisuuden muutosten ennakointia.

5.   Tulevaisuudennäkymät

5.1   Kuluneina vuosina on esitetty lukuisia erilaisia arvioita ympäristömyönteisten työpaikkojen, energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen torjunta-aloitteiden mahdollisista eduista työllisyydelle. Arvioiden mukaan uusia työpaikkoja syntyisi satoja tuhansia, mutta todellisuudessa uudet työpaikat ovat antaneet odottaa itseään. Nettotyöllisyysvaikutuksen arviointi, eli samalta alalta poistuvien työpaikkojen määrän vähentäminen uusien työpaikkojen määrästä, on vaikea ongelma.

5.2   Mikäli toiminnan ”ekologisuus” määritellään tiukasti, ympäristömyönteisiä työpaikkoja on kaikkiaan 4,6 miljoonaa. Jos mukaan luetaan kaikki luonnonympäristön resursseihin liittyvät työt, kuten metsitys ja luontomatkailu, lukuun voidaan lisätä 8,67 miljoonaa työpaikkaa, mikä vastaa 6:tta prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n työssäkäyvistä. Mikäli määritelmää laajennetaan edelleen kattamaan myös suora ja välillinen työllistysvaikutus, saadaan tulokseksi 36,4 miljoonan työpaikkaa, eli 17 prosenttia työvoimasta (GHK et al., 2007). Tuoreessa työtä Euroopan unionissa käsittelevässä asiakirjassaan (Employment in Europe 2009) komissio havainnollistaa selkeästi näitä eroja. Kasvua on ollut erityisesti uusiutuvien energiamuotojen, luomuviljelyn ja – tosin edellisiä vaatimattomammin – rakennuskannan uudistamisen aloilla.

5.3   Keskeisimmät toimialat: rakentaminen

5.3.1   Rakennusala on Euroopassa tärkein teollisuudenala: se työllistää 16,3 miljoonaa ihmistä, eli 7,6 prosenttia työvoimasta, ja sen liikevaihto oli vuonna 2008 kaikkiaan 1 305 miljardia euroa, joka on 10,4 prosenttia BKT:sta. Välillisesti ala työllistää 32 miljoonaa henkilöä (Euroopan rakennusteollisuuden liiton FIEC:n vuosikatsaus 2009).

5.3.2   Eurooppalainen rakennusala on aktiivisesti mukana hankkeissa ja aloitteissa, joilla pyritään korottamaan energiatehokkuutta ja energian säästöä koskevia standardeja. Seitsemännestä puiteohjelmasta mainittakoon tässä yhteydessä seuraavat hankkeet: Sunrise (rakennusten aurinkosähköjärjestelmät), Cygnum (eristettyjen puuelementtien valmistaminen edullisesta kierrätysmateriaalista matalaenergiatalojen rakennuskustannusten karsimiseksi) ja Mobi3con (rakennuksilla sovellettava kolmiulotteinen käyttöjärjestelmä virheiden eliminoimiseksi rakennussuunnitelmia toteutettaessa). Alan eurooppalainen kattojärjestö FIEC arvioi näin päästävän jopa 6,2 miljardin euron säästöihin.

5.3.3   Huolimatta rahoituskriisin vakavista seurauksista, jotka ovat esim. Espanjassa ja Irlannissa pysäyttäneet alan markkinat, alalla arvioidaan, että rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien ohjelmien myötä ala tarvitsee tulevina vuosina vähintään 800 000 uutta erikoisteknikkoa ja insinööriä. Pelkästään Ranskassa rakennusten energiatehokkuuden parantaminen työllisti vuonna 2007 kaikkiaan 169 000 ihmistä, ja vuonna 2012 luvun arvioidaan olevan 320 000 (Ademe – Agence de l’Environnement et de la Maîtrise de l’Energie, 2008).

5.3.4   Toisen todennäköisen kasvualan muodostavat energiapalveluyritykset (Energy Service Company, ESCO). Kyseessä ovat yritykset, jotka tarjoavat palvelujaan energiatehokkuuden parantamiseksi, ottavat kantaakseen siihen liittyvän riskin ja huolehtivat asiakkaansa puolesta hankkeen organisoinnista ja investoinneista. Suurten energiayhtiöiden vastustus on haitannut näiden yritysten toiminnan laajentumista joissakin maissa, sillä kyseiset tahot pelkäävät kulutuksen vähenevän dramaattisesti. (4)

5.3.5   Ammatillinen perus- ja jatkokoulutus ovat välttämättömiä, jotta teollisuuden muutoksia voidaan hallita asianmukaisesti. FIEC sekä Euroopan rakennus- ja puutyöväen liitto EFBWW kehittävät aktiivisesti yhteisiä ammatilliseen pätevyyteen liittyviä aloitteita sekä rajatylittäviä koulutushankkeita.

5.4   Uusiutuvat energialähteet

5.4.1   Vuonna 2008 aurinkosähköala työllisti 190 000 henkeä (130 000 suoraan ja 60 000 välillisesti). Alalla arvioidaan pystyttävän tarjoamaan vuoteen 2030 mennessä 2,2 miljoonaa työpaikkaa 27 jäsenvaltion EU:n tarjoamien markkinoiden ansiosta. Nettovaikutus työllisyyteen on kuitenkin varsin rajallinen: jos viennin oletetaan olevan 15 prosenttia, nettosaldo 27 jäsenvaltion EU:ssa on vuonna 2030 noin 162 000 työpaikkaa (20 000 vuonna 2010 ja 49 000 vuonna 2020) (EPIA – European Photovoltaic Industry Association, 2009).

5.4.2   Aurinkosähköala tarvitsee pitkälle erikoistunutta henkilöstöä, olipa kyse tutkimus- ja kehitystoiminnasta tai laitteistojen ylläpidosta. Arkkitehtien ja insinöörien pitää tutkia tapoja soveltaa tekniikkaa historiallisesti, maisemallisesti ja taiteellisesti arvokkaissa kaupunkiympäristöissä. Vuonna 2005 asennettujen aurinkosähkölaitteistojen kokonaisteho oli 1 981 MW, kun se vuonna 2008 oli 9 405 MW. Vuosina 2007–2008 teho lähes kaksinkertaistui (EPIA – Global Market Outlook for Photovoltaics until 2013, 2009 A.T. Kearney Analysis). Vuoteen 2030 mennessä alalle on kurssitettava ainakin 50 000 uutta asiantuntijaa. Aurinkosähkön hyödyntämistä käsitteleviä maisteri- ja sitä ylemmän tason erikoiskursseja ei myöskään ole riittävästi.

5.4.3   Uusiutuvista sähköntuotantotavoista tuulivoima on jo nykyään merkittävin: vuoden 2008 loppuun mennessä asennettujen voimaloiden teho oli yhteensä 64 935 MW. Vuonna 2007 ala työllisti suoraan 108 600 henkilöä, ja jos mukaan lasketaan alan välillisesti työllistämät, määrä nousee 154 000 henkeen. Heistä 59 prosenttia työskentelee tuulivoimaloiden ja niiden osien valmistuksessa. Ala työllistää eniten ihmisiä Saksassa, Espanjassa ja Tanskassa (EWEA – European Wind Association, 2009). Alan eurooppalainen yhteenliittymä arvioi, että ala voisi työllistää vuonna 2020 noin 330 000 henkeä, eli yli kaksinkertaisesti nykyisen määrän.

5.4.4   Espanjassa, jossa vaihtoehtoisiin energiamuotoihin on investoitu erittäin paljon, toteutettu selvitys osoittaa, että alalla työskentelevien määrä voi nousta 89 001 henkilöstä (vuonna 2007) 228 000–270 000 henkeen kahdesta eri skenaariosta riippuen (ISTAS – Instituto Sindical de Trabajo, Ambiente y Salud, 2009).

5.5   Liikenne

5.5.1   Auto- ja maantieajoneuvoteollisuus työllistää 2,2 miljoonaa ihmistä, ja luku on 9,8 miljoonaa, mikäli mukaan lasketaan alan välillisesti työllistämät (Euroopan autonvalmistajien liitto ACEA – Association des Constructeurs européens d'Automobiles). Näihin lukuihin on lisättävä julkisen ja yksityisen liikenteen parissa työskentelevät. Jos mukaan lasketaan rautateillä, laivayhtiöissä, teollisuudessa, ilmailun parissa ja maantierahtiliikenteessä työskentelevät, lukumäärä ylittää 16 miljoona henkilöä.

5.5.2   Kriisin vaikutus on tuntunut alalla erittäin voimakkaana: linja-autojen tuotanto on laskenut 7,6 prosenttia, henkilöautojen 21,6 prosenttia, pikkubussien 48,9 prosenttia ja kuorma-autojen 62,6 prosenttia. Tuotanto on käytännössä romahtanut. Muilla liikenteen aloilla tilanne ei ole sen parempi: tilauskanta ja toiminta ovat taantuneet yleisesti.

5.5.3   Liikenteeseen kohdistuu suurimmat haasteet, kun ajatellaan ilmastopaketin ja hiilidioksidipäästöjä koskevien säädösten asettamia teknisiä haasteita. Ilmaliikenteen päästöjen sisällyttäminen EU:n päästökauppajärjestelmään (ETS) rasittaa erityisesti vanhaa kalustoa, jonka päästöistä niillä operoivat joutuisivat maksamaan huomattavia sakkoja. Lisäksi, kuten ETSK on jo todennut, ”päästökauppajärjestelmien soveltaminen meriliikenteeseen, erityisesti hakurahtiliikenteeseen, on huomattavasti monimutkaisempaa kuin ilmaliikenteeseen soveltaminen: merenkulkualan maailmanlaajuiset käytänteet tekevät päästökauppalaskelmat hyvin vaikeiksi suorittaa”. (5)

5.5.4   Rautateiden matkustaja- ja tavaraliikenteen odotetaan (ja toivotaan) kasvavan kestävällä tavalla. Matkustajaliikenteeseen odotetaan syntyvän 1 200 000 ja tavaraliikenteeseen 270 000 uutta työpaikkaa verrattuna noin 700 000 työpaikan menetykseen maantieliikenteessä vuoteen 2030 mennessä (Syndex Etuc Istas research, 2007).

5.5.5   Kestävä kaupunkiliikenne ja selkeä muita kuin motorisoituja liikennemuotoja, kuten pyöräilyä ja jalankulkua, tukeva politiikka parantaa elämänlaatua ja edistää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjen karsimista.

6.   Ympäristömyönteisten työpaikkojen edistäminen

6.1   Edessämme oleviin haasteisiin vastaaminen edellyttää huomattavaa julkista, yksityistä tai molempien tahojen yhteistä panosta. Haasteena on yhdistää talouden kehitys, haitallisten päästöjen huomattava vähentäminen sekä mahdollisuus luoda enemmän ja parempia työpaikkoja.

6.2   Julkistalouden tilanne ei nykyisellään salli suurtakaan liikkumavaraa, kun rahoitusjärjestelmän syvän kriisin ja sitä seuranneen talouskriisin ratkaisemiseksi annettu tuki on vähentänyt kaikkien jäsenvaltioiden verovaroja.

6.3   ETSK ehdottaa Euroopan investointipankin sekä keskuspankkien ja Euroopan keskuspankin erityisvaroista takaaman ”eurooppalaisen valtio-omisteisen sijoitusrahaston” perustamista energiatehokkuudelle ja energiansäästölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. On luotava eurooppalainen ”Marshall-apu”, jotta ilmastonmuutoksen torjunnan asettamiin taloudellisiin vaatimuksiin voidaan varmasti vastata.

6.4   Euroopan investointipankki, joka on jo menestyksekkäästi mukana rahoittamassa uusiutuvien energialähteiden kehittämistä, voisi huolehtia rahaston hallinnasta ja ohjata sen varoja eurooppalaista pankkijärjestelmää hyödyntäen.

6.5   Keskeisin ongelma on resurssien rationalisointi. Rakennerahastojen, Euroopan sosiaalirahaston ja seitsemännen puiteohjelman varojen kanavointi ja koordinointi on välttämätöntä. Siitä voisi vasta komissio ja sen uusi energian pääosasto.

6.6   Tarvitaan myös yksityistä rahoitusta. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia tulisi edistää operatiivis-verotuksellisin kannustein varmassa ja vakaassa viitekehyksessä.

6.7   Yrittäjä- ja työntekijäjärjestöjen sekä aloilla aktiivisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen on mahdollista toimia merkittävässä roolissa, kun on kyse tekniikoista, mahdollisuuksista, valistuksesta, koulutuksesta ja ohjauksesta. Kansalaisyhteiskunnan tulisi aina olla mukana tämän tyyppisissä hankkeissa.

6.8   Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen on keskeistä resurssien optimaalisen käytön kannalta. Komission hiljattain julkaiseman selvityksen (The Implications of ICT for Energy Consumption, e-Business Watch, Study Report no 09/2008, http://www.ebusiness-watch.org/studies/special_topics/2007/documents/Study_09-2008_Energy.pdf) mukaan tieto- ja viestintätekniikan tarjoamat mahdollisuudet on hyödynnettävä kokonaisuudessaan. (6) Tämä voisi osaltaan edistää ympäristömyönteisten työpaikkojen luomista.

6.9   Mitä tulee asuntojen energiatehokkuuteen, ETSK ehdottaa aiemmassa lausunnossaan (7) toteutettavaksi politiikkoja, joilla voitaisiin valvoa nykyistä vaivattomammin sitä, täyttävätkö rakennukset energiastandardit. Niihin lukeutuvat mm. kuluttajille suunnatut kannusteet asianmukaisten laitteiden hankkimiseksi ja käyttämiseksi sekä lämpöeristyksen parantamiseksi.

6.10   Uusiutuvien energiamuotojen osalta ETSK kannattaa tukea tutkimukselle ja kehittämiselle sekä vakaiden ja kestävien markkinoiden luomiseen tähtääville ohjelmille samoin kuin yrityksille ja kuluttajille suunnattuja verohelpotuksia ja kannusteita uusiutuvan energian tuottamiseksi ja hyödyntämiseksi. Mainittujen ohjelmien tulisi olla pitkäjänteisiä ja noudattaa Saksassa sovellettavaa mallia, jonka mukaan valtiontuki vähenee asteittain, jolloin toimijat ja kuluttajat pystyvät vähitellen itse ohjelmoimaan omat investointinsa.

6.11   Yleissivistävälle ja ammatilliselle koulutukselle olisi omistettava oma lukunsa. (8) Yleissivistävä koulutus on korvaamaton, kun ajatellaan tulevien sukupolvien valistamista ja heidän tietoisuutensa herättämistä. Ammatillista koulutusta puolestaan tarvitaan, jotta uudella teknologialla voidaan jatkossakin menestyksekkäästi kehittää energiatehokkuutta ja torjua ilmastonmuutosta.

Bryssel 14. heinäkuuta 2010

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Mario SEPI


(1)  EUVL C 10, 15.1.2008, s. 22–35.

(2)  EUVL C 77, 31.3.2009, s. 54–59, EUVL C 318, 23.12.2009, s. 39–42.

(3)  EUVL C 277, 17.11.2009, s. 20.

(4)  EUVL C 77, 31.3.2009, s. 54–59, EUVL C 318, 23.12.2009, s. 39–42.

(5)  EUVL C 277, 17.11.2009, s. 20.

(6)  EUVL C 175, 28.7.2009, s. 87–91.

(7)  EUVL C 162, 25.6.2008, s. 62–71.

(8)  EUVL C 277, 17.11.2009, s. 15–19.


Top