Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52009XC0108(07)

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

OJ C 3, 8.1.2009, p. 17–22 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

8.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 3/17


Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

(2009/C 3/08)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”RAVIOLE DU DAUPHINÉ”

EY-numero: FR-PGI-0005-0583-28.12.2006

SMM ( X ) SAN ( )

1.   Nimi

”Raviole du Dauphiné”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Ranska

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotelaji

Luokka 2.7 — Pastavalmisteet

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Raviole du Dauphiné on alueellinen erikoisuus. Pienet, kuperat raviolityynyt on tehty vehnäjauhotaikinasta ja täytetty tuorejuustolla, kypsytetyllä puristetulla juustolla (tarkistettu alkuperänimitys (AOC) Comté ja/tai suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) Emmental français est-central) ja voissa paistetulla persiljalla.

Ravioleiden valmistus aloitetaan vaivaamalla taikina ja sekoittamalla täyte, jonka jälkeen taikina ja täyte yhdistetään. Taikinasta kaulitaan kaksi ohutta levyä (pohja- ja kansilevy), joiden väliin täyte laitetaan, ja levyt painetaan kiinni toisiinsa. Nämä vaiheet ovat hyvin nopeita, ja tämän jälkeen raviolityynyt muotoillaan muotilla.

Raviolin ainesosat ovat seuraavat:

enintään 55 prosenttia hyvin ohutta (noin 0,7 mm) raviolitaikinaa, joka valmistetaan tuhkapitoisuudeltaan hyvin alhaisesta ydinvehnäjauhosta, vedestä, tuoreista munista ja kasviöljystä,

täyte (vähintään 45 %), jossa on juustoa (Comté SAN ja/tai Emmental français est-central SMM), lehmänmaidosta valmistetuttua tuorejuustoa, persiljaa, tuoreita munia, suolaa ja voita.

Raviole du Dauphinén tarjontamuoto on tuore (myös suojakaasuun pakattuna) tai jäädytetty.

Tuoreena Raviole du Dauphinéa pidetään kaupan 48 tyynyn esileikatuissa levyissä (6 × 8) (myös suojakaasuun pakattuna) ja jäädytettynä irrallisina tyynyinä.

Yksi levy painaa 60–65 grammaa, jolloin kukin tyyny painaa 1–1,5 grammaa.

Raviole du Dauphinén aistinvaraiset ominaisuudet ovat ohut, suussa sulava raviolitaikina ja kermainen, pehmeä täyte, jolle on luonteenomaista persiljan ja juuston välinen makuharmonia.

3.3   Raaka-aineet

Raviole du Dauphiné ei sisällä väri- eikä säilöntäaineita, eikä siinä ole korppu- tai perunajauhojen tai tärkkelyksen kaltaisia sakeutusaineita. Raviolille ei myöskään tehdä mitään lämpökäsittelyä, se on ainoastaan mahdollista jäädyttää.

Raviolitaikinan ainesosat:

Jauho

Jauho on seuraavanlaista:

raekoostumus alle 200 mikronia,

tuhkapitoisuus kuiva-aineessa alle 0,50 (jauhotyyppi ≤ 45),

kosteuspitoisuus 13–16 %,

valkuaisainepitoisuus kuiva-aineessa 9–12 %,

ei mitään kemiallisia lisäaineita.

Tuoreet munat

Muut ainesosat

kasviöljy (ei margariinia eikä maapähkinäöljyä),

vesi,

suola (valinnainen).

Täytteen ainesosat:

Lehmänmaidosta valmistettu, valutettu ja pastöroitu tuorejuusto:

rasvan vähimmäispitoisuus kuiva-aineessa 30 % (tai rasvaa kokonaispainosta vähintään 8,5 %),

vähintään 30 % täytteestä.

Kypsytetty puristettu juusto

Täytteen valmistuksessa käytetty kypsytetty puristettu juusto on yksinomaan seuraavanlaista (perinteen ja maun vuoksi):

 

Comté SAN ja/tai Emmental français est-central SMM.

 

Vähintään 40 % täytteestä.

Persilja

Persiljaa käytetään joko tuoreena tai jäädytettynä, täytteestä sitä on vähintään 4 %. Pakastekuivatun persiljan käyttö on kielletty. Persilja paistetaan voissa.

Muut ainesosat:

tuoreet munat,

tuore voi,

ruokasuola,

sallittu mauste: pippuri (pippurin käsittely ionisoivalla säteilyllä on kielletty).

Tuoreet munat ja tuorejuusto ovat peräisin Raviole du Dauphinén maantieteelliseltä valmistusalueelta tai naapuridepartementeista: Drôme, Isère, Ardèche, Loire, Rhône, Ain ja Savoie. Syitä tähän on useita:

Tuoreiden raaka-aineiden (tuoreet munat ja tuorejuusto) käyttö edellyttää säännöllisiä, jopa päivittäisiä toimituksia, joten tavarantoimittajan on oltava paikallinen. Lopputuotteelle ei tehdä lämpökäsittelyä (jäädytys sallitaan), ja ainesosia (munia, juustoa) käytetään valmistuksessa sellaisenaan. On siis ehdottoman tärkeää käyttää tuoreita tuotteita ja pystyä valvomaan tavarantoimittajia tarkkaan.

Tavarantoimittajien sijainti valmistuspaikan lähellä helpottaa tavarantoimittajien valvontaa, sillä raaka-aineiden tuoreuden ja laadun on oltava moitteeton.

Raviole du Dauphinéa on aina valmistettu paikallisista raaka-aineista. Jalostajat ovat alusta saakka aina arvostaneet lyhyttä toimitusketjua ja paikallisia tavarantoimittajia, jotka pystyvät täyttämään tuotteen laatuvaatimukset ja toimimaan jalostajien esittämien vaatimusten mukaisesti. Tuorejuuston ja tuoreiden munien tuottajat eivät ole useinkaan vaihtuneet vuosikausiin.

3.4   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet)

Ei sovelleta.

3.5   Erityiset valmistusvaiheet, joiden on tapahduttava rajatulla maantieteellisellä alueella

raviolitaikinan valmistus,

täytteen valmistus,

raviolitaikinan täyttäminen täytteellä,

mahdollinen jäädytys,

kääriminen.

3.6   Viipalointia, raastamista, käärimistä jne. koskevat erityiset säännöt

Käärimisen (paperi- tai pahvikääre taikka muovikalvolla päällystetty rasia) on ehdottomasti tapahduttava maantieteellisellä valmistusalueella, sillä raviolin kaltaista herkkää tuotetta on mahdotonta kuljettaa ilman käärettä, kun tuotteen makuominaisuudet halutaan säilyttää.

3.7   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt

tuotteen nimi: Raviole du Dauphiné,

merkintä IGP (eli SMM).

4.   Määritetty maantieteellinen alue

Raviole du Dauphinén tuotanto on hyvin paikallista, ja valmistusalue on seuraava:

Drômen departementissa seuraavat kunnat: Alixan, Barbières, La Baume d'Hostun, Beauregard-Baret, Bésayes, Bourg de Péage, Bouvante, Le Chalon, Charpey, Chateauneuf-sur-isère, Châtillon-Saint-Jean, Chatuzange-le-Goubet, Clérieux, Crépol, Echevis, Eymeux, Génissieux, Geyssans, Hostun, Jaillans, Léoncel, Marches, Miribel, Montmiral, La Motte-Fanjas, Mours-Saint-Eusèbe, Oriol-en-Royans, Parnans, Peyrins, Rochechinard, Rochefort-Samson, Romans-sur-Isère, Saint-Bardoux, Saint-Bonnet-de-Valclérieux, Sainte-Eulalie-en-Royans, Saint-Jean-en-Royans, Saint-Laurent-d'Onay, Saint-Laurent-en-Royans, Saint-Martin-le-Colonel, Saint-Michel-sur-Savasse, Saint-Nazaire-en-Royans, Saint-Paul-lès-Romans, Saint-Thomas-en-Royans, Triors ja Saint-Vincent-la-Commanderie.

Isèren departementissa seuraavat kunnat: Auberives-en-Royans, Beaulieu, Beauvoir-en-Royans, Bessins, Châtelus, Chatte, Chevrières, Choranche, Dionay, Izeron, Montagne, Murinais, Pont-en-Royans, Presles, Rencurel, Saint-André-en-Royans, Saint-Antoine-l'Abbaye, Saint-Appolinard, Saint-Bonnet-de-Chavagne, Saint-Hilaire-du-Rosier, Saint-Just-de-Claix, Saint-Lattier, Saint-Pierre-de-Chérennes, Saint-Marcellin, Saint-Romans, Saint-Sauveur, Saint-Vérand, La Sône ja Têche.

5.   Yhteys maantieteelliseen alkuperään

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys

Maantieteellisen alueen määrittely liittyy suoraan tuotteen valmistushistoriaan. Bas-Dauphinén vuoristoisella alueella kasvoi yksinomaan vehnä. Alueella oli lukuisia karjalaumoja, joissa oli lampaita, vuohia ja joitakin lehmiä. Näin saatiin maitoa (juustonvalmistukseen) ja lihaa, joka oli varakkaiden kaupunkilaisten ylellisyystuote. Maalaiset toimittivat vehnänsä paikalliselle myllärille, joka avasi leipomoon jauhotilin. Vaihtokauppana maalaiset saivat leipurilta leipää ja vehnäjauhoja. Muuta kuin suolaa ei tarvinnut ostaa, vehnällä käytiin vaihtokauppaa, ja ravitsemus perustui juurikasveihin.

Ravioli tunnettiin jo antiikin aikaan, jolloin sitä valmistettiin vielä nauriista. Ainesosat kehittyivät vuosisatojen kuluessa sen mukaan, mitä raaka-aineita Dauphinén alueelta saatiin. Lopulta päädyttiin reseptiin, jota myös nykyisin käytetään eli tavallisesta vehnäjauhosta valmistettuun taikinaan, joka täytetään Comté SAN- ja/tai Emmental français est-central SMM -juustolla, tuorejuustolla ja persiljalla.

Raviolissa ei ole lihaa, joten sitä tarjottiin aluksi paastopäivinä ja myöhemmin juhla-aterioilla. Raviolinvalmistus kehittyi erityisesti 1900-luvun alussa, jolloin raviolia valmistavat naiset (”ravioleuses”) kiersivät maatilalta toiselle valmistamassa raviolia juhlan aattona.

Vuonna 1873 muuan raviolinvalmistaja nimeltään rouva Maury asettui Romansiin (joka on edelleen keskeisin Raviole du Dauphinén valmistusalue) ja ryhtyi pitämään pankin kahvilaa kaupungintalon aukiolla. Rouva Maury ryhtyi ensimmäisenä valmistamaan ja tarjoilemaan raviolia. Pian hän sai kiertävistä raviolinvalmistajista seuraajia, joihin kuului muun muassa rouva Fayet.

Ensimmäinen maailmansota verotti raviolin suosiota, ja kiertävät raviolinvalmistajat katosivat vähitellen.

Vuonna 1930 jäljellä oli enää muutamia ravintoloita, joissa raviolia oli tarjolla. Yksi näistä ravintoloitsijoista oli Emile Truchet, joka oli oppinut raviolinvalmistuksen rouva Fayet'lta.

Emile Truchet halusi nykyaikaistaa raviolinvalmistusta ja kehitti koneen tätä varten. Vuonna 1953 herra Truchet saapui valmistamaan raviolia Romans-sur-Isèren markkinoille. Menestys oli valtaisa, ja raviolin suosio vain kasvoi seuraavina vuosina.

Tämän ensimmäisen raviolikoneen kehittämisen ansiosta tuotteen maine kasvoi ja tuotanto kehittyi.

Raviole du Dauphinén tuotantolaitokset sijaitsevat edelleen alkuperäisellä valmistusalueella eli Romansin ja Royannais'n ympäristössä.

5.2   Tuotteen erityisyys

Raviole du Dauphinén erityisyys perustuu sen ominaispiirteisiin, taitotietoon ja maineeseen:

Tuotteen erityispiirteet ovat sidoksissa raaka-aineiden valintaan ja paikalliseen taitotietoon:

Ravioli valmistetaan korkealaatuisista ainesosista ilman väri- ja säilöntäaineita tai sakeutusaineita. Ravioli on ainutlaatuista sikäli, että vehnäjauhosta valmistetun ohuen raviolitaikinan ansiosta kiehumisaika on ainoastaan yksi minuutti.

Tätä raviolia ei voi verrata tuorepastaan, koska sen erityisominaisuudet antavat sille aivan erityisen luonteen.

Raviolitaikina on valmistettu vehnäjauhosta.

Tuorepastan viljaraaka-aineena käytetään yksinomaan karkeaa durumvehnäjauhoa (pastavalmisteista 31 päivänä elokuuta 1955 annettu asetus N:o 55-1175). Kyseessä oleva raviolitaikina puolestaan valmistetaan ydinvehnäjauhosta. Tämä jauho, jonka tuhkapitoisuus on hyvin alhainen, antaa raviolitaikinalle sille tyypillisen valkoisen värin sekä maittavan ja hienostuneen maun.

Ohut raviolitaikina: Koska taikinan raaka-aineena käytetään vehnäjauhoa, siitä on helppo valmistaa hyvin ohuita levyjä ja liitoskohtia on vain vähän. Tämän vuoksi raviolin keittoaika on poikkeuksellisen lyhyt (1 minuutti) ja suussa sulavuus on vertaansa vailla. Yleensä tuorepastan kerrokset ovat 0,9–1,1 mm:n paksuisia.

Kermainen ja pehmeä täyte, jonka muodostavat Comté AOC ja/tai Emmental français est-central SMM, tuorejuusto ja persilja.

Tuotteen tuoreus: Raviolille ei tehdä mitään lämpökäsittelyä (mahdollista jäädytystä lukuun ottamatta), joka muuttaisi sen aistinvaraisia ominaisuuksia. Useimmat tuorepastat pastöroidaan kerran tai jopa kahdesti.

Nykyään käytetään samaa reseptiä kuin kiertävät raviolinvalmistajat aikanaan käyttivät ennen kuin raviolikoneita oli keksittykään. Raviolikone on puolestaan mahdollistanut tuotannon lisäämisen ja tuotteen yleistymisen.

Raviole du Dauphinén maine perustuu seuraaviin:

Sana ”ravioli” lienee itse asiassa peräisin sanasta ”rissole”, joka tarkoittaa rasvassa paistettuja jauhelihapullia. Paastoaikaan liha kuitenkin korvattiin nauriilla (”rave”), ja näin sana ”ravioli” sai alkunsa.

Raviolin tarkka alkuperä ei ole tiedossa, mutta tutkimusten mukaan raviolia on valmistettu jo hyvin pitkään. Frédéric Godefroyn tekemien tutkimusten mukaan sana ravioli mainitaan jo eräässä vuodelta 1228 peräisin olevassa tekstissä.

Tutkimuksissaan (”Dictionnaire de l'ancienne langue française (…)”, 1891) Godefroy löysi yhteyden raviolin ja uskonnon välillä, kuten käy ilmi seuraavasta määritelmästä: ”raviole, -olle, s. m., palanen taikinaa joka sisältää jauhelihaa ja paastoaikana naurista”.

Vähitellen raviolia ryhdyttiin tarjoamaan kaikenlaisissa juhlissa, myös uskonnollisissa. Raviolia tarjottiin alkuruokana, mutta ennen sen tarjoamista saatettiin myös tarjota vihanneksia ja siipikarjaa (useimmiten keitettyä kanaa), jonka keitinliemessä ravioli valmistettiin.

Raviolikoneen keksimisen jälkeen kiertävien raviolinvalmistajien työ kävi vähitellen tarpeettomaksi. Raviolia ryhdyttiin valmistamaan yhä enemmän mutta samalla noudatettiin perinteistä juustopohjaista reseptiä.

Ainutlaatuisten ominaispiirteidensä eli ohuen taikinansa ja juustopohjaisen täytteensä ansiosta ravioli on valloittanut useiden kokkien sydämen ”suussa sulavana herkkuna”.

Raviole du Dauphinéa hyödynnetään useissa paikallisissa resepteissä, joita ovat muun muassa raviolipaistos, öljyssä paistetut raviolit salaatin kera ja ravioli kerma-, huhtasieni- tai rapukastikkeessa.

Vuoteen 1975 saakka Raviole du Dauphinéa valmistivat pientuottajat ja kiertävät raviolinvalmistajat, ja vuosituotanto oli alle 100 tonnia. Raviolin pääasialliset tarjontakanavat olivat ravintolat, pitopalveluyrittäjät ja pikkukaupat. Raviole du Dauphinén markkinat laajenivat 1990-luvun alusta lähtien keskisuuriin ja suuriin kauppoihin, ja vuosituotanto nousi 1 000 tonniin. Vuonna 1997 Raviole du Dauphinén vuosituotanto oli yli 2 500 tonnia. Myyntiluvut ovat kasvaneet tämän jälkeen nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, sillä vuonna 2007 myynti ylitti 5 000 tonnia (kaikkien tuottajien (5 tuotantolaitosta) kokonaistuotanto oli 5 103 tonnia).

5.3   Maantieteellisen alueen ja tuotteen laadun tai ominaispiirteiden (SAN) taikka tuotteen laadun, maineen tai muiden erityispiirteiden (SMM) välinen syy-yhteys

Raviole du Dauphiné on maineikas paikallinen tuote, jolla on pitkät perinteet Dauphinén alueella (ravioli mainitaan kirjallisuudessa ensimmäisen kerran jo vuonna 1228).

Dauphinén maaseudulla erilaisissa ruokalajeissa käytettiin yksinomaan paikallisia tuotteita, mikä vuoksi raviolissa oli juustoa eikä lihaa, kuten muissa pastavalmisteissa. Samoin vehnäjauhon käyttö johtui paikallisista viljelymahdollisuuksista, kun perinteiset pastat on puolestaan valmistettu karkeasta durumvehnäjauhosta.

Perheet hakivat jauhonsa leipomosta ja valmistivat — yksinomaan juhlapäiviksi — raviolia ja muita paikallisia ruokalajeja, kuten crouzet, matafan ja besiante. Ravioli oli paikallinen ruokalaji, jota monine muunnelmineen syötiin perhepiirissä juhlaruokana.

Ravioli on ennen kaikkea Dauphinén alueen perinteisen kulttuurin ja taitotiedon tuote (kiertelevät raviolinvalmistajat).

Raviole du Dauphinén nykyinen resepti on peräisin 1800-luvulta. Kun raviolikone keksittiin, raviolin tuotanto kasvoi ja kulutus yleistyi.

Koska raaka-aineet on valittu huolellisesti ja pitäydytty perinteisessä reseptissä, Raviole du Dauphinén ominaispiirteet ovat säilyneet. Näitä ominaispiirteitä ovat hyvin ohut taikina, joka mahdollistaa erittäin nopean keittämisen ja tekee tuotteesta suussa sulavan, sekä kermainen ja maukas täyte.

Raviole du Dauphiné on tunnustettu osaksi Dauphinén ruokaperinnettä. Grenoblen vetoomustuomioistuimen 14. helmikuuta 1989 tekemällä päätöksellä Raviole du Dauphiné on tunnustettu alkuperänimitykseksi, mikä korostaa tuotteen erityisyyttä, valmistusreseptiä ja maantieteellistä valmistusaluetta. Tuomioistuin totesi asiantuntijaraporttiin tutustuttuaan, että koostumuksensa ja valmistusmenetelmänsä erityispiirteiden vuoksi Raviole du Dauphiné on kyseisen alueen alkuperäinen erityistuote.

Raviole du Dauphiné on myös merkitty ranskalaisesta ruokaperinnöstä vuonna 1995 laadittuun luetteloon.

Eritelmän julkaisutiedot

http://agriculture.gouv.fr/IMG/pdf/cdc_igp_raviole_dauph.pdf


(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.


Top