Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52008AE0996

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Millä käytännön toimenpiteillä voidaan edistää nuorten liikkuvuutta Euroopassa?

OJ C 224, 30.8.2008, p. 100–105 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

30.8.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 224/100


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Millä käytännön toimenpiteillä voidaan edistää nuorten liikkuvuutta Euroopassa?

(2008/C 224/23)

Ranskan Eurooppa-asioista vastaava valtiosihteeri Jean-Pierre Jouyet pyysi 25. lokakuuta 2007 päivätyssä kirjeessä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa laatimaan valmistelevan lausunnon aiheesta

Millä käytännön toimenpiteillä voidaan edistää nuorten liikkuvuutta Euroopassa?

Asian valmistelusta komiteassa vastannut ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 7. toukokuuta 2008. Esittelijä oli José Isaías Rodríguez García-Caro.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 28.–29. toukokuuta 2008 pitämässään 445. täysistunnossa (toukokuun 29. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 117 puolesta, 4 vastaan 1:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on tyytyväinen neuvoston tulevan puheenjohtajavaltion Ranskan osoittamaan kiinnostukseen ja tukeen eurooppalaisten nuorten liikkuvuutta koskevaa aihetta kohtaan. Jo Nizzassa joulukuussa 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi päätöslauselman, johon koottiin 42 toimenpidettä, joiden tavoitteena on tukea ja edistää nuorten liikkuvuutta. Joitakin vuosia myöhemmin Ranskan uudella puheenjohtajakaudella on jälleen havaittavissa kiinnostusta ratkaista unionin nuorimpien kansalaisten liikkuvuuteen liittyvät ongelmat.

1.2

Komitean näkökulmasta tarkasteltuna unionin nuorten kansainvälisen liikkuvuuden keskeisin ongelma Euroopan unionissa on se, ettei jo monissa eri yhteyksissä kuvailtuja ongelmia ole saatu ratkaistua ja että kyseisten liikkuvuusongelmien ratkaisemiseksi hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpanossa on vaikeuksia. Havaittujen ongelmien luettelo on yhtä pitkä kuin luettelo toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä ongelmien ratkaisemiseksi. Näin ollen komitean mielestä ei ole tarkoituksenmukaista etsiä jälleen liikkuvuuden esteitä ja luetteloida liikkuvuutta edistäviä toimia, vaan kysymystä on käsiteltävä perinpohjaisesti tarkastelemalla jo toteutettuja ja vielä tarvittavia toimenpiteitä sekä arvioimalla aikaansaatuja tuloksia.

1.3

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean mielestä ei siis ole tarpeen perustaa uusia asiantuntija- tai korkean tason ryhmiä, jotka tosiasiassa todennäköisesti käsittelisivät jo aiemmin tarkasteltuja kysymyksiä. Sitä vastoin komitea katsoo, että olisi perustettava liikkuvuuden alalla toimivaltaisten komission eri pääosastojen edustajista koostuva työryhmä, joka laatisi tilanneanalyysin ja käsittelisi järjestelmällisesti seuraavia näkökohtia:

Määritellään, mitkä ovat jo aiemmissa yhteyksissä yksilöidyt ja kuvaillut esteet.

Yksilöidään Euroopan unionin tasolla hyväksytyt tehokkaat toimenpiteet (asetukset, direktiivit, päätökset, päätöslauselmat, suositukset jne.) kyseisten esteiden poistamiseksi.

Yksilöidään aiemmin kuvaillut ongelmat, joita ei vielä ole ratkaistu mutta joita ollaan ratkaisemassa lainsäädännöllisin keinoin.

Yksilöidään jo kuvaillut ongelmat, joiden ratkaisemiseksi ei ole vielä tehty aloitteita.

Yksilöidään ehdotetut toimenpiteet, joita ei ole otettu huomioon tai joita jäsenvaltiot eivät ole panneet täytäntöön.

1.4

Lisäksi nuorten tilanteesta olisi laadittava seikkaperäinen määritelmä, jossa nuoret jaotellaan toisiinsa verrattavissa olevien olosuhteiden ja samankaltaisten ongelmien perusteella eri kohderyhmiin. Näin olisi mahdollista saada täsmällisesti selville eri nuorisoryhmien ongelmat ja ryhtyä sen jälkeen panemaan valikoiden täytäntöön asianomaisiin ryhmiin kohdistettavia erityistoimenpiteitä. Tällä tavoin olisi mahdollista parantaa vaikuttavuutta ja tehokkuutta, kun vältetään yleisluonteisia päätöksiä.

1.5

Edellä mainittuun analyysiin tulisi sisällyttää muun muassa seuraavat kohderyhmät:

korkeakouluopiskelijat

nuoret, jotka ovat päättäneet korkeakoulu- tai ammattiopintonsa ja siirtyvät työelämään

ammatilliseen vuorottelukoulutukseen osallistuvat opiskelijat

taiteilijat

nuoret vapaaehtoiset

nuoret yrittäjät

varattomat nuoret

nuoret parit, joiden on sovitettava yhteen perhe- ja työelämä tai opiskelu

sosiaalisesti syrjäytyneet nuoret

työtä hakevat nuoret ja työssä olevat nuoret ensimmäisinä työvuosinaan.

1.6

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea katsoo, ettei ole niinkään tarpeen jatkaa esteiden ja ratkaisujen yksilöimistä, vaan ryhtyä suhteellisen lyhyen aikavälin kuluessa asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta kaikelle sille, mitä liikkuvuudesta on jo seikkaperäisesti todettu, annettaisiin konkreettinen muoto ratkaisemalla eurooppalaisten nuorten liikkuvuusongelmat.

1.7

Kutsumalla kaikki asianomaiset osapuolet mukaan toimintaan nuorten liikkuvuuden toteuttamiseksi käytännössä sekä omaksumalla entistä ennakoivampi lähestymistapa alaa koskevissa unionin eri politiikoissa voidaan luoda lähtökohdat merkittävän muutoksen aikaansaamiseksi nykytilanteeseen.

2.   Johdanto

2.1   Valmistelevan lausunnon perusteet

2.1.1

Tarkasteltavana oleva asiakirja perustuu Ranskan tasavallan ulkoasiainministeriön Eurooppa-asioista vastaavan valtiosihteerin Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle esittämään pyyntöön. Lokakuun 25. päivänä 2007 kyseinen valtiosihteeri pyysi komiteaa laatimaan valmistelevan lausunnon aiheesta ”Millä käytännön toimenpiteillä voidaan edistää nuorten liikkuvuutta Euroopassa?”. Lausuntoa pyydettiin Ranskan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuutta vuoden 2008 jälkipuoliskolla silmällä pitäen.

2.1.2

Samaan aikaan yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta vastaava komission jäsen on tukenut korkean tason asiantuntijaryhmän perustamista eurooppalaisten liikkuvuuden lisäämiseksi. Korkean tason ryhmä piti ensimmäisen istuntonsa 24. tammikuuta 2008. Sen tavoitteena on yksilöidä toimenpiteet, jotka on toteutettava nuorisovaihdon lisäämiseksi, liikkuvuudelle annettavan tuen parantamiseksi ammatillisen ja aikuiskoulutuksen yhteydessä sekä nuorten taiteilijoiden, yritysjohtajien ja vapaaehtoisten liikkuvuuden lisäämiseksi. Ryhmän on tarkoitus saada työskentelynsä päätökseen kuluvan vuoden puoliväliin mennessä, jolloin se antaa aiheesta strategisen kertomuksen.

2.2   Liikkuvuus Euroopan unionissa: enemmän kuin oikeus liikkua vapaasti

2.2.1

Liikkuvuus on oikeus, joka vahvistetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 18 artiklassa. Kyseistä oikeutta täsmennetään yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen osalta perustamissopimuksen 149 artiklan 4 kohdan ja 150 artiklan 4 kohdan määräyksissä. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna Euroopan unionilla yleisesti ja jäsenvaltioilla erityisesti on siis velvollisuus ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen kyseinen oikeus liikkuvuuteen, liittyy se sitten työhön, koulutukseen, vapaaehtoistoimintaan tai yksinkertaisesti vapaa-ajanviettoon.

2.2.2

Aluksi työntekijöiden vapaa liikkuvuus — yhtenä Euroopan talousyhteisön neljästä perusvapaudesta yhdessä tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaan liikkuvuuden kanssa — muodosti perustan jäsenvaltioiden kansalaisten liikkuvuudelle. Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi yhteisön lainsäädännössä saatiin aikaan merkittäviä — etenkin sosiaalisiin etuuksiin liittyviä — parannuksia, jotka koskivat myös työntekijöiden perheenjäseniä heidän matkustaessaan unionin alueella. Myöhemmin pantaessa täytäntöön yhteisön ohjelmia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä tutkimuksen aloilla tulivat ilmi monet muut valtioiden rajat ylittävän liikkuvuuden esteet.

2.2.3

Vuosien kuluessa monissa eri aiheita käsitelleissä asiakirjoissa on tuotu esiin olemassa olevat erilaiset esteet liikkuvuudelle sekä ehdotettu, kuvailtu ja toisinaan toteutettu käytännössä ratkaisuja, joiden avulla on vähitellen kyetty poistamaan unionin kansalaisten liikkuvuutta ja oleskelua lähtömaansa ulkopuolella haittaavat esteet.

2.2.4

Ajan myötä on kuitenkin voitu havaita, että esteiden tunnistaminen ja ehdotusten toteuttaminen käytännössä eivät ole aina johtaneet siihen, että esteet olisi saatu purettua ja että vapaata liikkuvuutta ja ylipäätään liikkuvuutta koskevat ongelmat olisivat hävinneet. Komitea toteaa, että unionin toimielinten laatimissa eri asiakirjoissa tuodaan toistuvasti esiin samat ongelmat ja ehdotetaan yhä uudelleen jo aiemmin ehdotettuja korjaustoimenpiteitä ilman että niitä useinkaan toteutetaan käytännössä.

2.2.5

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on tietoinen siitä, että tiettyjä liikkuvuuden ongelmia saattaa olla hankala ratkaista. Se on kuitenkin myös eräissä yhteyksissä havainnut, että halu ratkaista kyseiset ongelmat ei vastaa sitä, kuinka tärkeää kansalaisille on liikkuvuuden hallinnollisten ja oikeudellisten esteiden poistaminen.

2.2.6

Todennäköisyys, että hyväksytyillä toimenpiteillä kyetään ratkaisemaan liikkuvuutta koskevat ongelmat, riippuu juridisesti katsoen suoraan käytettävästä oikeudellisesta välineestä. Näin ollen mitä enemmän käytetään suosituksia tai päätöslauselmia sitä suurempi mahdollisuus on, että ehdotettuja toimenpiteitä ei saateta päätökseen kaikissa jäsenvaltioissa. Jos kerran komissio joutuu toisinaan nostamaan kanteen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa varmistaakseen, että direktiivin sisältö saatetaan jäsenvaltion kansalliseen lainsäädäntöön, sitäkin suuremmalla syyllä voidaan olettaa, ettei pelkkiä suosituksia oteta välttämättä huomioon. Suositelluista toimenpiteistä tulee näin ollen tehottomia.

2.2.7

On totta, että ajan myötä oikeudellisten esteiden tilalle on tullut muita käytännön esteitä, jotka liittyvät muun muassa kielitaitoon, liikkuvuuden mahdollistavien taloudellisten resurssien saatavuuteen, tiedottamiseen ja nuorten kiinnostukseen. Yhtä lailla on kuitenkin totta, että muita niin ikään käytännön näkökohtia, jotka ovat luonteeltaan myös oikeudellisia, kuten tutkintojen tunnustaminen, ei ole vielä saatu ratkaistua unionissa.

2.2.8

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on unionin toimielinten pyynnöstä tai oma-aloitteisesti ottanut toistuvasti kantaa tähän tärkeään asiaan, jolla on välitön vaikutus unionin kansalaisten elämään. Lausunnoissaan komitea on osoittanut tai vahvistanut erilaisten esteiden olemassaolon ja kannattanut tai ehdottanut useita eri ratkaisutoimenpiteitä. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajana komitea jatkaakin aktiivista toimintaansa, jotta saataisiin ratkaistua kaikki unionin kansalaisten ongelmat liikkuvuutta Euroopan unionissa koskevan oikeuden käyttämisessä.

3.   Liikkuvuuden esteet Euroopan unionissa: tilanneanalyysi

3.1

Vihreässä kirjassa aiheesta ”Koulutus — Ammattikoulutus — Tutkimus — Kansainvälisen liikkuvuuden esteet” (1) esitellään tiivistetysti koulutuksellisista syistä EU:ssa matkustavien henkilöiden liikkuvuuden taustaa ja esteitä sekä siihen liittyviä mahdollisia ratkaisuja. ETSK antoi aiheesta lausunnon (2), jossa se esittää eräitä täydentäviä ratkaisuja vihreässä kirjassa ehdotettuihin ratkaisuihin. Lausunnosta on aiheellista tuoda esiin erityisesti seuraava huomio: ”Perussopimuksissa mainitut aineelliset näkökohdat ovat edenneet inhimillisiä näkökohtia ripeämmin, ja tämä on suosinut sellaista lainsäädännön kehitystä, joka mahdollistaa tavaroiden ihmisiä helpomman liikkuvuuden yhteisössä. Komitean mielestä on tarpeen saavuttaa poliittinen sovitteluratkaisu, jonka avulla voidaan syventää todellisen kansalaisten Euroopan mallia.”

3.2

Eräät tuolloin kuvailluista esteistä on saatu vähitellen poistettua, toisten osalta ratkaiseminen on vielä kesken ja eräät esteet ovat pysyneet tai entisestään vahvistuneet. Noista voidaan mainita muun muassa oleskeluoikeuteen, tutkintojen tunnustamiseen, apurahojen alueellisiin rajoituksiin, kunkin jäsenvaltion verotusjärjestelmiin ja sosiaaliturvajärjestelmään liittyvät esteet. Näiden juridisten ongelmien ohella oli myös esteitä, jotka liittyivät muun muassa kieli- ja kulttuurivaikeuksiin, vastaanottajamaata koskevien saatavilla olevien tietojen puutteeseen sekä jokapäiväistä elämää koskeviin ongelmiin vastaanottajamaassa. Loppujen lopuksi nämä ovat ongelmia, jotka vielä nykyäänkin ovat usein ajankohtaisia.

3.3

Joulukuun 14. päivänä 2000 Nizzassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi päätöslauselman liikkuvuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta (3). Päätöslauselma on jatkoa Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmille, joissa todetaan, että on kiireellistä poistaa kansalaisten Euroopan unionissa kohtaamat liikkuvuuden esteet todellisen eurooppalaisen osaamisalueen luomiseksi. Päätöslauselmassa esitetään 42 toimenpidettä, joilla pyritään poistamaan liikkuvuuden esteet.

3.3.1

Tavoitteet, joiden mukaan kyseiset 42 toimenpidettä ryhmitellään, ovat seuraavat:

Hyväksytään liikkuvuutta koskeva Euroopan strategia.

Koulutetaan liikkuvuuden tukihenkilöitä.

Kehitetään monikielisyyttä.

Helpotetaan liikkuvuutta koskevien tietojen saantia.

Toteutetaan liikkuvuuskartoitus.

Tarkastellaan liikkuvuuden rahoitusta.

Demokratisoidaan liikkuvuus siten, että kaikilla on rahoitukselliset ja sosiaaliset edellytykset osallistua siihen.

Otetaan käyttöön uusia liikkuvuuden muotoja.

Parannetaan liikkuvuuteen osallistuvien vastaanottoa.

Yksinkertaistetaan liikkuvuutta koskevia aikatauluja.

Annetaan liikkuvuuteen osallistuville tarkoituksenmukainen asema.

Kehitetään tutkintotodistusten ja koulutuksen tunnustamista ja vastaavuutta koskeva järjestelmä.

Tunnustetaan hankittu kokemus.

Luetaan liikkuvuuskaudet eduksi.

3.3.2

Päätöslauselmassa etusijalle asetettuja toimenpiteitä ovat seuraavat:

Kehitetään monikielisyyttä.

Luodaan portaali, jonka kautta pääsee liikkuvuutta koskeviin tietolähteisiin.

Tunnustetaan liikkuvuusjaksot etenkin kursseilla, joiden suorittamisesta voi saada todistuksen.

Koulutetaan liikkuvuuden toimijoita, jotka voivat antaa neuvoja liikkuvuussuunnitelmissa.

Määritellään ja hyväksytään liikkuvuutta koskeva laatusopimus.

Laaditaan luettelo vaihtomahdollisuuksista ja hyvistä käytännöistä.

Sovitetaan yhteen eri tahojen myöntämä liikkuvuuden rahoitus.

3.4

Euroopan parlamentin ja neuvoston antama ensimmäinen suositus liikkuvuutta tukevan yhteisön toiminnan edistämiseksi oli suositus 2001/613/EY (4) opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä. ETSK antoi suosituksesta lausunnon (5), josta voidaan tuoda esiin erityisesti seuraava huomio: ”Euroopan yhdentymisen ja nimenomaan kansalaisten Euroopan toteuttamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisen yksi edellytys on, että kansalaiset voivat liikkua ilman huomattavia rajoituksia.”

3.4.1

Edellä mainitussa suosituksessa jäsenvaltioita kehotetaan

poistamaan liikkuvuutta haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet

vähentämään kielellisiä esteitä ja kannustamaan opiskelemaan vähintään kahta kieltä

edistämään erilaisia taloudellisia tukitoimia ja helpottamaan apurahojen siirrettävyyttä

edistämään eurooppalaista pätevyysaluetta

edistämään kaikkien hyödyllisten tietojen saatavuutta.

3.4.2

Lisäksi suosituksessa ehdotetaan erilaisia erityistoimenpiteitä opiskelijoita, ammatillisessa koulutuksessa olevia, nuoria vapaaehtoisia sekä opettajia ja kouluttajia varten.

3.5

Aiheesta ”Valkoinen kirja nuorisopolitiikasta” antamassaan oma-aloitteisessa lausunnossa (6) ETSK toteaa liikkuvuudesta seuraavaa: ”Useimpien nuorten kannalta kyse on kuitenkin pelkästään teoreettisesta oikeudesta. Tämä johtuu mahdollisuuksien ja resurssien puutteesta, liikkumisen ja sen myötä hankittujen taitojen riittämättömästä arvostuksesta, mahdollisuuksien epätasaisesta jakautumisesta, liikkuvuuden periaatteen sosiaalisesta ja kulttuurisesta vastustuksesta sekä oikeudellisista ja hallinnollisista esteistä. Huomiota olisikin kiinnitettävä erityisesti jäsenvaltioiden välisiin hallinnollisiin esteisiin, jotka liittyvät sosiaaliturvaan, verotukseen, oleskeluoikeuksiin sekä muodollisen, vapaamuotoisen tai oppilaitosten ulkopuolisen koulutuksen avulla hankittujen taitojen tunnustamiseen.”

3.6

Vaikka EU:n toimielimet ovat toteuttaneet lukuisia toimenpiteitä ratkaistakseen ongelmat, joiden todettiin jo vihreässä kirjassa hankaloittavan nuorten, opettajien, kouluttajien ja tutkijoiden liikkuvuutta, ja huolimatta liikkuvuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa esiin tuoduista hyvistä aikomuksista, voidaan havaita, että eräät näistä esteistä ovat edelleen olemassa.

3.7

Voidaan kuitenkin myös esittää esimerkkejä oikeudellisista ratkaisuista olemassa oleviin ongelmiin. Niistä voidaan mainita erityisesti seuraavat:

3.7.1

Hyväksytyt säädökset:

direktiivi 2004/38/EY Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella (7)

asetus N:o 1408/71 ja sen korvaava asetus N:o 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (8)

päätös N:o 2241/2004/EY yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi (Europass) (9)

direktiivi 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta (10)

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2006/961/EY koulutukseen liittyvästä valtioiden rajat ylittävästä liikkuvuudesta yhteisössä: liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja (11)

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 3662/07 eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi (12).

3.7.2

Meneillään olevat toimenpiteet:

ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalaisen siirtojärjestelmä

vapaaehtoistoiminnassa opittujen taitojen tunnustaminen (13)

monikielisyyden puitestrategia (14).

3.8

ETSK on ottanut kantaa edellä mainittuihin seikkoihin niitä koskevissa lausunnoissaan tuomalla esiin mielipiteensä monista eri näkökohdista, joilla on välitön vaikutus unionin kansalaisten liikkuvuuteen yleisesti ja nuorten liikkuvuuteen erityisesti. Meneillään on päätöksentekoprosessi, jonka puitteissa pyritään ratkaisemaan eurooppalaisten nuorten liikkuvuuteen liittyvät ongelmat mutta jossa eräät merkittävät näkökohdat liikkuvuuden edistämistä ja helpottamista koskevan tavoitteen osalta jäävät epämääräisiksi.

3.9

Ei pidä myöskään unohtaa eräitä kansalaisten käyttöön annettuja välineitä, joiden hyödyntämistä ja toimintaa voitaisiin tukea ja parantaa. Esimerkkinä voidaan mainita Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaali EURES. Sen tietokantoihin tulisi olla nykyistä helpompi pääsy, niitä tulisi ajantasaistaa säännöllisesti ja niissä tarjottuja tietoja, jotka toisinaan saattavat olla liian suppeita, tulisi valvoa ja ennen kaikkea sen tulisi olla kansalaisille näkyvä portaali ja verkko.

3.10

Tässä mielessä unionin toimielinten olisikin ehkä aiheellista pohtia, missä määrin unionin nuoret tuntevat liikkuvuuttaan edistäviä olemassa olevia eri aloitteita. Kuka tietää, mitä Europass, Youthpass tai eurooppalainen laatuperuskirja ovat? Levittävätkö jäsenvaltiot riittävästi tietoja? Mitä muita liikkuvuusohjelmia unionin nuoret tuntevat Erasmuksen lisäksi? Tiedon lisääminen saatavilla olevista monista eri välineistä on Euroopan talous- ja sosiaalikomitean mielestä yksi lisäkeino liikkuvuuden esteiden poistamiseksi.

4.   Nuorten eurooppalaisten kansainvälinen liikkuvuus: Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kanta

4.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean mielestä keskeisin este nuorten eurooppalaisten liikkuvuudelle on, että moneen kertaan esiin tuodut ongelmat jäävät vaille ratkaisua ja että useaan otteeseen ehdotettuja ratkaisutoimenpiteitä ei kyetä panemaan täytäntöön.

4.2

Komitea katsoo, että on tärkeämpää kohdistaa toimet jo ehdotettujen toimenpiteiden tehokkaaseen täytäntöönpanoon sen sijaan että perustettaisiin uudelleen asiantuntijaryhmiä, jotka toisivat jälleen esiin samat, jo aiemmin kuvaillut esteet, joita ollaan vielä ratkaisemassa.

4.3

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ei tarkoita tällä sitä, etteikö olisi tarpeen tuoda uudelleen esiin todellisia vaikeuksia, joita unionin nuorilla on osallistuessaan elinikäisen oppimisen ohjelmaan (15) sekä Erasmus Mundus- (16), Youth in Action- (17) ja Kulttuuri (18)-ohjelmiin liittyviin liikkuvuustoimiin ja vaihto-ohjelmiin. Komitea toteaa kuitenkin, että se pitää ensisijaisena alustavan tilannekatsauksen laatimista. On pysähdyttävä ja pohdittava aktiivisesti nykyistä tilannetta tässä erittäin merkittävässä asiassa, jolla on välitön vaikutus eurooppalaisiin nuoriin.

4.4

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea katsoo, että olisi perustettava aihealueella toimivaltaisten komission eri pääosastojen edustajista koostuva koordinointiryhmä, jonka erityistehtävänä olisi toteuttaa perinpohjainen tilanneanalyysi ja joka pyrkisi seuraaviin perustavoitteisiin:

Määritellään, mitkä ovat jo aiemmissa yhteyksissä yksilöidyt ja kuvaillut esteet.

Yksilöidään Euroopan unionin tasolla hyväksytyt tehokkaat toimenpiteet (asetukset, direktiivit, päätökset, päätöslauselmat, suositukset jne.) kyseisten esteiden poistamiseksi.

Yksilöidään aiemmin kuvaillut ongelmat, joita ei vielä ole ratkaistu mutta joita ollaan ratkaisemassa lainsäädännöllisin keinoin.

Yksilöidään jo kuvaillut ongelmat, joiden ratkaisemiseksi ei ole vielä tehty aloitteita.

Yksilöidään ehdotetut toimenpiteet, joita ei ole otettu huomioon tai joita jäsenvaltiot eivät ole panneet täytäntöön.

4.5

Tämän kattavan analyysin laatimisen jälkeen koordinointiryhmän tulisi lisäksi laatia nuorten tilanteesta seikkaperäinen määritelmä, jossa nuoret jaotellaan eri kohderyhmiin toisiinsa verrattavissa olevien olosuhteiden ja samankaltaisten ongelmien perusteella, kuten tämän lausunnon päätelmien kohdassa 1.5 esitetään.

4.6

Kyseisen analyysin avulla ja ottamalla huomioon, että eri ryhmien olosuhteet ovat täysin erilaiset, voidaan EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden toiminta suunnata aiempaa täsmällisempien ja vähemmän yleisluonteisten toimenpiteiden täytäntöönpanoon. Näin voitaisiin lisätä toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tehostaa liikkuvuusongelmien ratkaisemista.

4.7

Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajana ja neuvoa-antavana elimenä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, jolla on laaja kokemus liikkuvuuteen yleisesti ja nuorten työmarkkinatilanteen parantamiseen (19) erityisesti liittyvien ongelmien analysoinnista ja ratkaisujen ehdottamisesta, tarjoutuu tekemään yhteistyötä Euroopan komission kanssa edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Nuorten työntekijöiden liikkuvuuden edistämiseksi olisi toteutettava erityisiä toimenpiteitä, jotka vahvistaisivat oikeuksien siirrettävyyttä koskevia kaikkiin kansalaisiin sovellettavia määräyksiä. Komitean kokemus ja läheisyys yhteiskuntaan tekevät siitä välttämättömän keskustelukumppanin tällä alalla.

4.8

Komitea on kuitenkin tietoinen siitä, että parhaillaan toteutetaan toimenpiteitä sellaisten konkreettisten tilanteiden ratkaisemiseksi, jotka aiemmin muodostivat todellisia oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä liikkuvuudelle, ja että kyseiset esteet ovat vähitellen häviämässä. Yhtä lailla on kuitenkin todettava, että edelleen on merkittäviä esteitä, joista kuvaavimpana esimerkkinä voidaan mainita osaamisen ja pätevyyden tunnustaminen ja validointi. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys voi olla yksi keino poistaa kyseinen este, mutta ETSK on tuonut jo aiemmin antamassaan lausunnossa (20) esiin ongelmat, jotka liittyvät sen täytäntöönpanoon.

4.9

Edellä todetun lisäksi ETSK antaa lausuntoihinsa yleisesti kuuluvan rakentavan kritiikin hengessä aina tukensa kaikille toimille, joilla pyritään poistamaan esteet käyttää oikeutta liikkuvuuteen ja vapaaseen liikkumiseen. Toisinaan kyseiset esteet liittyvät kuitenkin tilanteisiin, joilla ei ole mitään tekemistä oikeudellis-hallinnollisten puitteiden kanssa. Esimerkkeinä tämänkaltaisista tilanteista voidaan mainita varojen vähäisyys nuorilla, jotka haluaisivat osallistua liikkuvuustoimiin, mikä estää osaa unionin nuorista matkustamasta edellä mainittujen ohjelmien puitteissa; kielten oppimisen vaikeudet, jotka luovat ylitsepääsemättömän esteen mahdollisuudelle päästä muihin maihin; epävarmuus siitä, mikä nuoria odottaa vastaanottavassa maassa, josta ei mahdollisesta tiedetä edes oleellisimpia seikkoja. Kaiken kaikkiaan kyse on tilanteista, jotka eivät edellytä merkittäviä oikeudellisia sopimuksia, vaan kaikkia mahdollisia ponnisteluja ratkaisujen löytämiseksi. Liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman kaltaisiin asiakirjoihin sisältyykin jo toimenpide-ehdotuksia, joilla pyritään esimerkiksi kehittämään monikielisyyttä ja rahoituskumppanuutta, demokratisoimaan liikkuvuus varmistamalla taloudelliset edellytykset siihen osallistumiseen, parantamaan liikkuvuuteen osallistuvien henkilöiden vastaanottoa sekä antamaan heille tarkoituksenmukainen asema.

4.10

ETSK painottaa vielä kerran, ettei ole niinkään tarpeen jatkaa esteiden ja ratkaisujen yksilöimistä, vaan ryhtyä suhteellisen lyhyen aikavälin kuluessa asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta kaikelle sille, mitä liikkuvuuden osalta on jo seikkaperäisesti todettu, annettaisiin konkreettinen muoto. Kutsumalla kaikki asianomaiset osapuolet mukaan toimintaan nuorten liikkuvuuden toteuttamiseksi käytännössä sekä omaksumalla entistä ennakoivampi lähestymistapa alaa koskevissa unionin eri politiikoissa voidaan luoda lähtökohdat merkittävän muutoksen aikaansaamiseksi nykytilanteeseen.

Bryssel 29. toukokuuta 2008

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Dimitris DIMITRIADIS


(1)  KOM(1996) 462 lopullinen.

(2)  Ks. ETSK:n 29. helmikuuta 1997 antama lausunto vihreästä kirjasta otsikolla ”Koulutus — ammattikoulutus — tutkimus — liikkuvuuden esteet”, esittelijä: José Isaías Rodríguez García-Caro. EYVL C 133, 28.4.1997, kohta 3.1.2.

(3)  EYVL C 371, 23.12.2000.

(4)  EYVL L 215, 9.8.2001.

(5)  Ks. ETSK:n 27. huhtikuuta 2000 antama lausunto aiheesta: Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, nuorten vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä, esittelijä: Renate Hornung-Draus. EYVL C 168, 16.6.2000.

(6)  Ks. ETSK:n 29 marraskuuta 2000 antama lausunto ”Valkoinen kirja nuorisopolitiikasta”, esittelijä: Jillian Hassett. EYVL C 116, 20.4.2001.

(7)  EUVL L 158, 30.4.2004.

(8)  EUVL L 166, 30.4.2004.

(9)  EUVL L 390, 31.12.2004.

(10)  EUVL L 255, 30.9.2005.

(11)  EUVL L 394, 30.12.2006.

(12)  PE-CONS 3662/07.

(13)  Ks. ETSK:n 13. joulukuuta 2006 antama lausunto ”Vapaaehtoistoiminta, sen rooli ja vaikutukset eurooppalaisessa yhteiskunnassa”, esittelijä: Erika Koller, apulaisesittelijä: Soscha zu Eulenburg, EUVL C 325, 30.12.2006.

(14)  Ks. ETSK:n 26. lokakuuta 2006 antama lausunto ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle — Uusi monikielisyyden puitestrategia”, esittelijä: An Le Nouail Marlière, EUVL C 324, 30.12.2006.

(15)  EUVL L 327, 24.11.2006.

(16)  EUVL L 345, 31.12.2003.

(17)  EUVL L 327, 24.11.2006.

(18)  EUVL L 372, 27.12.2006.

(19)  Ks. ETSK:n 12. maaliskuuta 2008 antama lausunto ”Työmarkkinaosapuolten rooli nuorten työmarkkinatilanteen parantamisessa”, esittelijä: Mário Soares, apulaisesittelijä: Eve Päärendson. CES 500/2008.

(20)  Ks. ETSK:n 30. toukokuuta 2007 antama lausunto ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi”, esittelijä: José Isaías Rodríguez García-Caro. EUVL C 175, 27.7.2007.


Top