EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52008AR0022

Alueiden komitean lausunto aiheesta Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka

OJ C 172, 5.7.2008, p. 34–40 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

5.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 172/34


Alueiden komitean lausunto aiheesta Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka

(2008/C 172/07)

ALUEIDEN KOMITEA

pahoittelee, että huomiotta ovat jääneet useat tärkeät näkökohdat, kuten merenkulkualan koulutus, eurooppalaisten rahastojen luominen rannikkoalueiden tarpeeseen ja merenpohjan suojelu.

pahoittelee, että komission asiakirjassa ei ole käsitelty merenpohjan hyödyntämistä ja suojelua sekä katsoo, että kyseiseen politiikkaan voitaisiin sisällyttää erityisesti jätteiden päästöä, mutta myös vedenalaisten putkien ja kaapeleiden asentamista ja hyödyntämistä koskevat yleisstrategiset ohjeet.

toistaa aiheesta ”Euroopan unionin tuleva meripolitiikka” laatimassaan lausunnossa esittämänsä pyynnön tutkia mahdollisuutta tarkistaa EU:n rahoitusjärjestelmää siten, että luotaisiin kaikkien tai useimpien merikysymysten käsittelemistä varten yksi ainoa yksinkertaistettu järjestelmä Euroopan rannikko- ja saarialueille tarkoitetun rahaston yhteyteen.

kehottaa komissiota esittämään suunnitelman Euroopan unionin meripolitiikan keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteista vuosiin 2015 ja 2020 saakka.

kaipaa edelleen selviä meripolitiikan sinisen kirjan ja meristrategiadirektiivin välisiä yhteyksiä ja pyytää siksi komissiota selvittämään kyseiset yhteydet sekä käsittelemään molempia aiheita nykyistä tiiviimmin.

kehottaa toistamiseen luomaan mm. paikallis- ja alueviranomaisista ja sidosryhmien edustajista koostuvan Euroopan meripoliittisen foorumin hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi ja erityisosaamisen kokoamiseksi yhteen.

Esittelijä

:

Saima KALEV, Jõgevan kaupunginjohtaja (EE, UEN-AE)

Viiteasiakirja

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle — Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka

KOM(2007) 575 lopullinen

POLIITTISET SUOSITUKSET

ALUEIDEN KOMITEA

1.

pitää tervetulleena ja hyväksyttävänä Euroopan komission tiedonantoa yhdennetystä meripolitiikasta ja on tyytyväinen siihen, että tässä keskeisessä kysymyksessä, joka kattaa kaikki näkökulmat ihmisen suhteesta valtameriin ja meriin, pyritään löytämään kokonaisvaltainen lähestymistapa. Näin saadaan käyttöön yhdenmukaiset poliittiset puitteet, jotka mahdollistavat kaikkien meriin liittyvien toimien optimaalisen ja kestävän kehityksen.

2.

pitää myönteisenä, että kuulemisprosessiin on otettu mukaan lukuisia tahoja, mutta pahoittelee, että huomiotta ovat jääneet useat keskeiset näkökohdat, kuten merenkulkualan koulutus, eurooppalaisten rahastojen luominen rannikkoalueiden tarpeeseen ja merenpohjan suojelu.

3.

yhtyy komission käsitykseen siitä, että kaikki Euroopan meriin ja valtameriin liittyvät asiat ovat yhteydessä toisiinsa ja että kaikki kysymykset on ratkaistava systemaattisesti. Toivottujen tulosten saavuttamiseksi on tärkeää tarjota koordinoidusti tietoa kaikkien toimien edistymisestä (esimerkiksi yhdellä verkkosivulla). Kaiken pakollisen toiminnan tai sääntelyn on perustuttava tieteelliseen tietoon ja arviointeihin, joiden yhteydessä otetaan huomioon ekosysteemien paikalliset vaihtelut sekä alueelliset erot siinä, miten ihminen hyödyntää merten luonnonvaroja.

4.

on vakuuttunut siitä, että EU:n meripolitiikasta voi pitkällä aikavälillä kehittyä erittäin painokas politiikanala, koska yli 50 prosenttia EU:n pinta-alasta on vesialueita ja kun otetaan huomioon merten biologiset, materiaaliset ja geologiset luonnonvarat.

5.

panee merkille, ettei yhdennettyä meripolitiikkaa koskevassa asiakirjassa ole käsitelty meriympäristöön oleellisesti liittyvää kysymystä, nimittäin jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvan merenpohjan hyödyntämistä ja suojelua. Komitea katsoo, että kyseiseen politiikkaan voitaisiin sisällyttää erityisesti jätteiden päästöä, mutta myös vedenalaisten putkien ja kaapeleiden asentamista ja hyödyntämistä koskevat yleisstrategiset ohjeet.

6.

korostaa, että meripolitiikka ylittää joka tapauksessa jäsenvaltioiden rajat ja edellyttää monitasoista lähestymis- ja hallinnointitapaa.

7.

kannattaa yhdennettyä monialaista lähestymistapaa, jonka toteuttaminen edellyttää yhteistyötä ja kaikkien mereen liittyvien toiminta-alojen tehokasta yhteensovittamista eri päätöksentekotasoilla. Tässä yhteydessä on löydettävä kilpailun, kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun välinen tasapaino.

8.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisilla on merkittävä rooli, joka kattaa monia toimia politiikan suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä sääntelyssä. Lisäksi niillä on selkeä tehtävä alakohtaisten poliittisten toimien yhdentämisessä ja kansalaisille tiedottamisessa merien tarjoamista mahdollisuuksista ja siitä, miten ihmisen toiminta vaikuttaa meriympäristöön.

9.

painottaa, että on erittäin tärkeää säilyttää paikallis- ja alueviranomaisten yhteistyöhalukkuus, jotta ne antaisivat tuloksellisen panoksen EU:n yhdennetyn meripolitiikan toteuttamiseen.

10.

yhtyy komission käsitykseen siitä, että alueiden komitea voi antaa prosessille lisäarvoa. Komitea haluaa käyttöön järjestelmän, jolla edistetään paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista ja tuloksellista panosta.

11.

pohtii mahdollisuuksia avustaa paikallis- ja alueviranomaisia toimeenpanostrategioiden laatimisessa sekä suunniteltujen toimenpiteiden täydentämisessä. Samalla tulisi ottaa huomioon jäsenvaltioiden erilaiset ominaispiirteet ja tietyntyyppiset merialueet, joiden osalta yhteistyötä tulisi lisätä, mukaan lukien saaret, saaristot ja syrjäisimmät alueet, samoin kuin kansainvälinen ulottuvuus.

12.

suosittelee paikallis- ja alueviranomaisten erilaisten valmiuksien sekä kuulemisprosessissa esitettyjen näkemysten huomioonottamista.

13.

yhtyy tiedonannossa esitettyyn käsitykseen, jonka mukaan kaikenlaiset meripolitiikan muutokset vaikuttavat eniten rannikkoalueisiin sekä mereen yhteydessä oleviin sisävesiin ja jokien suistoihin.

14.

suosittaa edelleen paikallis- ja alueviranomaisten valmiuksien kehittämistä ja niiden resurssien jatkuvuuden takaamista. Tätä tarkoitusta varten olisi luotava EU:n rannikko- ja saarialueille tarkoitettu rahasto. Komitea toistaa aiheesta ”Euroopan unionin tuleva meripolitiikka” laatimassaan lausunnossa esittämänsä pyynnön tutkia mahdollisuutta tarkistaa EU:n rahoitusjärjestelmää siten, että luotaisiin kaikkien tai useimpien merikysymysten käsittelemistä varten yksi ainoa yksinkertaistettu järjestelmä Euroopan rannikko- ja saarialueille tarkoitetun rahaston yhteyteen. Määrärahat on käytettävä siten, että niillä parannetaan merien ympäristöllistä ja ekologista tilaa.

15.

korostaa uudelleen lausunnossaan CdR 84/2005 esittämäänsä kantaa, jonka mukaan on välttämättä tuettava innovaatiota ja yritystoimintaa erityisesti uuden meriteknologian kehittämiseksi.

16.

yhtyy siihen käsitykseen, että yhdennetty meripolitiikka auttaa löytämään ratkaisuja ongelmiin, jotka liittyvät globalisaatioon ja kilpailukykyyn, ilmastonmuutokseen, meriympäristön pilaantumiseen, meriturvallisuuteen, energiavarmuuteen ja kestävään kehitykseen.

17.

pitää myös tarpeellisena, että meripolitiikka perustuu korkealaatuiseen merentutkimukseen, meriteknologiaan ja innovointiin sekä työllisyyteen keskittyvään Lissabonin strategiaan ja kestävää kehitystä painottavaan Göteborgin strategiaan.

18.

yhtyy komission kantaan lisäarvokysymyksestä, jonka komitea nosti esiin lausunnossaan CdR 258/2006. Yhdennetyllä lähestymistavalla voidaan vähentää erimielisyyksiä, luoda yhteisvaikutusta sekä taata avoin tiedonvaihto kansalaisten ja naapurikuntien tai -alueiden kanssa.

19.

kiittää komission pyrkimystä luoda tiedonannossa perusta EU:n yhdennetyn meripolitiikan edellyttämille hallintopuitteille ja monialaisille välineille sekä esitellyille toimille, jotka komissio toteuttaa toimikautensa aikana. Komitea suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että Euroopan komission toimintastrategiassa vuodeksi 2009 (KOM(2008) 72 lopullinen) vahvistetaan meripolitiikan olevan yksi komission poliittisista painopisteistä, mutta pahoittelee, että tähän politiikanlohkoon on vuonna 2009 varattu niukasti määrärahoja siirtämällä siihen kalastuspolitiikan käytettävissä olevista varoista 6 miljoonaa euroa.

20.

pitää tervetulleena, että komissio on asettanut näiden toimien pohjaksi toissijaisuuden ja kilpailukyvyn periaatteet, toteuttaa niiden yhteydessä ekosysteemiin perustuvaa lähestymistapaa ja mahdollistaa sidosryhmien osallistumisen toimien laatimiseen.

21.

kehottaa edellä mainituista syistä komissiota esittämään suunnitelman Euroopan unionin meripolitiikan keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteista vuosiin 2015 ja 2020 saakka.

22.

katsoo, että EU:n yhdennetyn meripolitiikan kaltaista tärkeää aihetta käsittelevän asiakirjan tulisi kattaa huomattavasti pitempi aikajakso kuin pelkästään kyseinen toimikausi.

23.

pitää hyvin tarpeellisena myös Atlantin, Pohjoisen jäämeren, Välimeren, Mustanmeren, Itämeren ja Pohjanmeren alueella EU:n puitteissa toimivien alueellisten ja alakohtaisten työryhmien ja järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä sekä niiden kuulemista ja niiden toimien tukemista. Komitea kehottaa komissiota huolehtimaan integroidun meripolitiikan täytäntöönpanosta edellä mainituilla alueilla.

24.

korostaa, että yhdennetyn lähestymistavan yhteydessä tehtäväjako on selvästi määritetty. Sen vuoksi EU:n täytyy käyttää niitä toimivaltuuksia, jotka perustamissopimuksessa on myönnetty kullekin alalle, kuten ympäristön, liikenteen, kalastuksen ja alue- ja teollisuuspolitiikan aloille, ja noudattaa täysimääräisesti toissijaisuusperiaatetta.

25.

tukee komission jäsenvaltioille esittämää kehotusta laatia tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien ja erityisesti rannikkoalueiden kanssa kansallinen yhdennetty meripolitiikka ja odottaa komission suuntaviivoja, jotka koskevat tätä kysymystä ja sidosryhmien kuulemista ja joissa tunnustetaan paikallis- ja alueviranomaisten erityiset toimivaltuudet yhdennetyn meripolitiikan alalla.

26.

pitää merkittävänä päätöstä ehdottaa vuonna 2008 suuntaviivoja kansallisia yhdennettyjä meripolitiikkoja varten ja laatia vuodesta 2009 lähtien vuosittain kertomus jäsenvaltioiden merialan toimista.

27.

suosittaa myös paikallis- ja alueviranomaisille tarkoitettujen kannustavien suuntaviivojen laatimista. Kehottaa komissiota harkitsemaan seuraavien perusperiaatteiden noudattamista hyvää hallintoa koskevien valtakunnallisten ja alueellisten suuntaviivojen yhteydessä: tehdään ehdotuksia meripolitiikan keskeisiksi tavoitteiksi, luodaan menetelmä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi integroitua lähestymistapaa noudattamalla, suositellaan määräaikoja tavoitteiden saavuttamiselle.

28.

katsoo, että suunniteltu koordinointi ei takaa yhdentämistä, sillä suuntaviivoja voidaan tulkita eri tavoin eivätkä kuulemisrakenteet ole päätöksentekoprosessin rakenteita.

29.

ehdottaa, että paikallis- ja alueviranomaisia varten kootaan lyhyt selonteko ja luettelo hyvistä käytänteistä.

30.

suosittaa sellaisen selkeän järjestelmän luomista, jolla voidaan varmistaa paikallis- ja alueviranomaisten jatkuva tehokas ja tuloksellinen panos sekä ratkaista niiden väliset mahdolliset ristiriidat oikeudenmukaisesti.

31.

korostaa, että tämä edellyttää alueellisen toimeenpanostrategian laatimista.

32.

ehdottaa, että päätöksentekoa merialan kysymyksistä tulisi nopeuttaa keskusteluilla paikallis- ja alueviranomaisten kanssa, ja korostaa, että myös jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten on osallistuttava suoraan toimeenpanostrategian laatimiseen. Strategian tavoitteista tulisi sopia yhdessä mainittujen tahojen kanssa ja varmistaa samalla, että kaikilla toimilla edistetään eri alojen yhdentämistä. Samalla tavalla voitaisiin määritellä tehtävät ja käsitellä resurssikysymyksiä.

33.

pitää myönteisenä jäsenvaltioiden rannikkovartiolaitosten yhteistyön tiivistämistä sekä päätöstä ryhtyä toimiin entistä paremmin yhteentoimivan valvontajärjestelmän luomiseksi kokoamalla yhteen valvonta- ja jäljitysjärjestelmät, joita nykyisin käytetään meriturvallisuuden ylläpitämisessä, meriympäristön suojelussa, merten saastuttamiseen torjumisessa sekä kalastuksen valvonnassa, ulkorajojen vartioinnissa ja muissa lainvalvontatoimissa. Komitea kehottaa komissiota käynnistämään alan ensimmäisen kokeiluhankkeen Välimeren alueella ja laajentamaan sen myöhemmin Euroopan laajuiseksi.

34.

pitää tervetulleena komission päätöstä laatia vuonna 2008 suunnitelma merten aluesuunnittelun helpottamiseksi jäsenvaltioissa.

35.

pitää tarpeellisena, että komissio hyväksyy vuonna 2008 toimenpiteitä Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkoston perustamiseksi sekä harkitsee jäsenvaltioiden vesien moniulotteisen kartoittamisen tarvetta, jotta korkealaatuisen tiedon saaminen helpottuisi. Komitea kehottaa komissiota käynnistämään alan ensimmäisen kokeiluhankkeen Pohjanmerellä ja laajentamaan sen myöhemmin Euroopan laajuiseksi.

EU:n yhdennetyn meripolitiikan tärkeimmät toiminta-alat

Merten ja valtamerten kestävän käytön maksimointi

36.

yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan Euroopan merikuljetusten tehostamiseksi ja niiden pitkän aikavälin kilpailukyvyn turvaamiseksi on luotava esteetön eurooppalainen meriliikennealue yhteistoiminnassa liikennejärjestelmien muiden osien kanssa.

37.

pitää kattavan, vuosia 2008–2018 koskevan meriliikennestrategian laatimista tervetulleena. Strategian tulisi edistää merten moottoriteitä ja lähimerenkulkua. Lisäksi siinä tulisi ottaa huomioon Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin kuuluvien suurten eurooppalaisten satamien verkosto sekä kiinnittää erityistä huomiota pieniin ja keskisuuriin satamiin, sillä ne palvelevat tehokkaasti syrjäisiä alueita ja saaria ja ne auttavat myös osaltaan välttämään suurten satamien ja maanteiden ruuhkautumista.

38.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan Euroopan satamia yhteistyöhön, jotta voidaan edistää a) mahdollisimman suuren tavaramäärän kuljettamista EU:ssa meriteitse, koska se on ympäristöystävällisin vaihtoehto; tämä pätee tuontiin, vientiin ja kauttakuljetukseen, b) tavarakaupan kustannustehokkuutta ja ekotehokkuutta erityisesti sen vuoksi, että tavaroiden liikkuvuuden odotetaan lisääntyvän edelleen.

39.

ottaa huomioon kuulemisprosessissa saadun vastauksen aiemmin esitettyyn kysymykseen siitä, millä tavoin tulevaan yleiseen meripolitiikkaan sisällytetään meriympäristön teemakohtainen strategia (1) ja ehdotus meristrategiadirektiiviksi (2), eli miten komissio käsittelee niitä yhdennetyn strategian osina.

40.

korostaa, että mainitut strategiat muodostavat yhdennetyn meripolitiikan ympäristöpilarin, sillä ne suosivat ekosysteemiin perustuvaa lähestymistapaa, jonka tavoitteena on käsitellä yhtäläisellä painotuksella ympäristö-, sosiaali- ja talouskysymyksiä. Ympäristöä koskevalla osuudella on kuitenkin myös aikataulu (hyvän ympäristötilanteen saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä).

41.

Ehdotuksessa meristrategiadirektiiviksi todetaan, että alueiden, joilla meren tila on kriittinen, tulee valmistella ja toteuttaa toimia nykyistä nopeammin, jotta voidaan saavuttaa tyydyttävä ympäristötilanne. Näillä alueilla on äärimmäisen tärkeää, että Euroopan komissio koordinoi asianomaisia sektoreita, ohjelmia ja strategioita ja antaa myös riittävää taloudellista tukea. Tosiasiallisesti yhtenäisen meripolitiikan luomiseksi on tarpeen sisällyttää siihen maissa tapahtuvaa toimintaa kuten maataloutta, jätevesihuoltoa, kuljetuksia ja energiantuotantoa. Tällaiset alueet voivat toimia tosiasiallisesti ja täysimittaisesti yhdennetyn meripolitiikan kokeilualueina.

42.

kaipaa edelleen selviä meripolitiikan sinisen kirjan ja meristrategiadirektiivin välisiä yhteyksiä. Komitea pyytää siksi komissiota selvittämään kyseiset yhteydet sekä käsittelemään molempia aiheita nykyistä tiiviimmin mainittujen päällekkäisten toimenpiteiden välttämiseksi.

43.

kehottaa komissiota ehdottamaan, miten yksittäiset EU:n alueella sijaitsevat Natura 2000 -merialueet voidaan yhdistää keskenään.

44.

katsoo, että rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito on tarkkaan harkittu kokonaisuus, joka tarjoaa meripolitiikan laatimiseen useita arvokkaita ja hyviä käytänteitä. Komitea ehdottaa, että paikallis- ja aluetason kokemuksia rannikkoalueiden yhdennetystä käytöstä ja hoidosta tarkasteltaisiin uudelleen ja että täsmennettäisiin, miten rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito voitaisiin yhdistää yleiseen meripolitiikkaan. Erityisesti voitaisiin tarkastella nykyisiä paikallisia rannikkokumppanuuksia, joita paikallisviranomaiset ja muut asianomaiset sidosryhmät ovat perustaneet mahdollistaakseen kustannustehokkaan, alhaalta ylöspäin suuntautuvan rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon.

45.

suosittaa, että teknisissä ja hallinnollisissa kysymyksissä luodaan tiiviit yhteistyösiteet jäsenvaltioissa vesistöalueiden tasolla toimivien paikallis- ja alueviranomaisten kanssa, jotta vuoteen 2015 mennessä saavutettaisiin rannikosta kilometrin päähän ulottuvien jokisuiden vaihettumisalueiden hyvä ekologinen tila (3).

46.

kehottaa tutustumaan yksityiskohtaisemmin Euroopan meripolitiikasta esittämäänsä kantaan, jota selvitetään lausunnossa 237/2007 aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan satamapolitiikasta” (KOM(2007) 616 lopullinen).

47.

kannattaa ehdotusta uudesta satamapolitiikasta, jossa otetaan huomioon satamien moninaiset roolit sekä Euroopan logistiikka laajemminkin.

48.

suosittaa rakennerahastovälineiden käyttöä edistämään investointeja alueellisten satamien infrastruktuuriin ja muihin asianomaisiin hankkeisiin.

49.

hyväksyy ehdotuksen alusten päästöjen vähentämiseksi satamissa erityisesti poistamalla maalla olevien sähköverkkojen käyttöä koskeva huonompi verokohtelu sekä ehdotuksen sähkövirran toimittamista maalta aluksiin koskevien EU:n tai maailmanlaajuisten teknisten standardien kehittämiseksi ja tukemiseksi.

50.

pitää myös tarpeellisena antaa suuntaviivat asiaan liittyvän yhteisön ympäristölainsäädännön soveltamisesta satamien kehittämiseen.

51.

korostaa myös tulevaisuuden kestävän energiahuollon turvaamista sekä kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan järjestelmällisesti kaikkia meren uusiutuvia energialähteitä kuten tuulta, aaltoja, vuorovettä ja merivirtoja erityisesti tutkimuksen ja kehityksen välineitä hyödyntämällä sekä taloudellisia lähestymistapoja kuten riittäviä syöttötariffeja. Lisäksi tulisi poistaa hallinnolliset esteet, jotka haittaavat meren uusiutuvien energialähteiden kehittämistä.

52.

katsoo, että paikallisessa omistuksessa olevia, voittoa tavoittelemattomia satamia on suojeltava rappeutumiselta, koska niiden ympäristöyhteisöilleen tuoma sosiaalinen, virkistyksellinen ja matkailullinen hyöty on niiden alkuperäistä taloudellista roolia tärkeämpi.

53.

pitää tervetulleena komission myönteistä suhtautumista siihen, että kannustetaan monialaisten klusterien ja alueellisten meriosaamiskeskusten muodostamista sekä edistetään meriklusterien eurooppalaisen verkoston perustamista.

54.

pyytää tähän liittyen selvitystä luotavien yksiköiden rakenteesta ja muodosta sekä siitä, millaisen kunkin yksikön poliittisen panoksen sekä komission ja alueiden komitean roolin tulisi olla.

55.

tukee päätöstä arvioida uudelleen tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa merialaa koskevia aukkoja EU:n työlainsäädännössä.

56.

katsoo, että jäsenvaltioilla on merkittävä vastuu merenkulkijoiden turvallisuuden parantamisesta ja niiden on ratifioitava sellaiset kansainväliset asiakirjat kuin helmikuussa 2006 konsolidoitu merityötä koskeva ILO:n yleissopimus tai kesäkuussa 2007 tehty kalastusalusten työoloja koskeva ILO:n yleissopimus.

57.

pitää tervetulleena päätöstä edistää ”merenkulun kunniadiplomin” perustamista.

58.

suosittaa merenkulkualan koulutusta parantavien toimenpiteiden toteuttamista, jotta alan ammattikoulutus tunnustettaisiin kansainvälisesti ja taataan mahdollisuus pätevyyden parantamiseen ja varmistetaan pätevän henkilöstön tarvittava saatavuus.

59.

on vakuuttunut siitä, että rannikkoalueet kärsivät ensimmäisinä ilmastonmuutoksesta, ja suosittaa siksi muun muassa ensisijaisina toimina alusten päästöjen vähentämistä, merten uusiutuvien energialähteiden käytön kehittämistä ja laajentamista, merten biologisen monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistä ja rannikoiden suojelemista. Komitea pitää sen vuoksi tervetulleena komission päätöstä käynnistää kokeiluhankkeita ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi rannikkoalueilla.

60.

pyytää selvitystä siitä, miten komissio arvioi kyseistä tarvetta muilla kuin rannikkoalueilla.

61.

kannattaa komission aikomusta tukea aktiivisesti kansainvälisiä toimenpiteitä alusten öljypäästöjen vähentämiseksi.

62.

kannattaa komission aikomusta tukea aktiivisesti kansainvälisiä toimenpiteitä alusten aiheuttamien kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi.

63.

kehottaa muuttamaan energiatuotteiden verotusta koskevaa direktiiviä siten, että se velvoittaa jäsenvaltiot olemaan verottamatta satamissa laivoihin toimitettavaa sähköä raskaammin kuin bunkkeripolttoainetta. Direktiivin nykyinen järjestelmä kannustaa nimittäin ilmansaastuttamiseen, sillä ilmansaasteet tulevat satamakaupungeissa jopa 80-prosenttisesti bunkkeripolttoainetta polttavista laivoista.

64.

on tyytyväinen komission ja jäsenvaltioiden pyrkimyksiin pienentää alusten rikkidioksidi- (SO2), typpioksidi- (NOx) ja pienhiukkaspäästöjä EU:n merialueilla ja erityisesti satamissa. Koska tämä ei kuitenkaan riitä pitkällä aikavälillä, alueiden komitea kehottaa ottamaan käyttöön lisärajoituksia. Komitea pyytää siksi komissiota ja jäsenvaltioita rajoittamaan alusten päästöt vuoteen 2030 mennessä samalle tasolle, joka sallitaan autoille.

65.

kehottaa sisällyttämään alusten päästöt EU:n päästökauppajärjestelmään.

66.

pitää tervetulleena komission päätöstä ottaa asianmukaisesti huomioon kansainvälisellä tasolla meneillään oleva työ ja esittää ehdotuksia, jotka koskevat käytöstä poistettujen alusten romuttamista tehokkaasti, turvallisesti ja ympäristön kannalta kestävästi.

67.

tukee päätöstä ryhtyä päättäväisiin toimiin saaliiden poisheittämiskäytännön ja avomeren herkissä elinympäristöissä tapahtuvan pohjatroolauksen sekä muiden tuhoa aiheuttavien kalastuskäytäntöjen lopettamiseksi. Ylikalastuksen osalta on erityisesti tutkittava mahdollisuuksia maiden väliseen yhteistoimintaan.

68.

pitää myönteisenä päättäväisiä toimia laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen lopettamiseksi alueilla, joilla tällaisten toimien on tosiseikkojen ja tutkimusten perusteella osoitettu olevan tarpeen.

69.

toteaa, että on tarpeen edistää ja tukea pienimuotoista kalastustoimintaa; sillä on pitkät perinteet Euroopassa ja se on valikoivampaa ja ympäristöä säästävämpää.

70.

pyytää komission kannanottoa siitä, millä tavoin kahdessa viime kohdassa mainittuja asioita voitaisiin edistää tehokkaammin yhdennetyn politiikan avulla.

71.

kannattaa ympäristön kannalta turvallisen vesiviljelytoiminnan edistämistä Euroopassa.

Meripolitiikan osaamis- ja innovaatiokannan perustaminen

72.

pitää tervetulleena päätöstä esittää kattava eurooppalainen merentutkimusstrategia vuonna 2008.

73.

kehottaa komissiota harkitsemaan valtamerien tutkimukseen keskittyvän eurooppalaisen tieteellisen verkoston ajatusta uuden merentutkimusstrategian puitteissa.

74.

pitää myös tarpeellisena julkaista tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman yhteydessä yhteisiä ja monialaisia ehdotuspyyntöjä yhdennetyn lähestymistavan edistämiseksi ja monialaisen tiedon lisäämiseksi meriasioista kuten ilmastonmuutoksen, siitä johtuvan merenpinnan nousun ja muuttuvien sääolosuhteiden vaikutuksista satamien käyttökelpoisuuteen ja laivaliikenteeseen yleisesti.

75.

kannattaa päätöstä tukea tutkimusta, jonka avulla voidaan ennustaa ja lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia merellä tapahtuvaan toimintaan, meriympäristöön, rannikkoalueisiin ja saariin sekä sopeutua näihin vaikutuksiin ja kehottaa komissiota pyrkimään siihen, että laaditaan eurooppalainen strategia ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi rannikkoalueilla. Strategia perustuisi luotettavaan arvioon siitä, miten paljon rannikkoalueiden sopeutumiskustannukset ilmastonmuutokseen kasvavat. Tämä auttaa välttämättään sen, että niistä tulee rannikkoalueiden talouskasvun kompastuskivi.

76.

kiittää päätöstä tukea eurooppalaisen meritiedekumppanuuden perustamista tavoitteena keskitetty tiedeyhteisön, elinkeinoelämän ja poliittisten päättäjien vuoropuhelu.

77.

kysyy, miten ja missä määrin komissio tukee kyseistä kumppanuutta, miten se ilmenee, millä tavoin se on yhteydessä komission tarjoamaan kuulemisrakenteeseen ja millä tavoin se tästä eroaa.

78.

korostaa alue- ja paikallistason tietojen merkitystä ja niiden tulkitsemista alueiden välisestä näkökulmasta.

79.

pitää tärkeänä taata tarpeellinen tilastojen vertailu alakohtaisen kilpailukyvyn ja innovoinnin edistämiseksi (mikä on tuotu esiin komitean lausunnossa CdR 258/2006 muttei sinisessä kirjassa).

80.

pyytää selvitystä siitä, missä määrin paikallis- ja alueviranomaiset voivat vaikuttaa pilottihankkeiden, tiede- ja kehityshankkeiden sekä esittelyhankkeiden tarjouskilpailuihin.

81.

kehottaa toistamiseen luomaan muun muassa paikallis- ja alueviranomaisista koostuvan Euroopan meripoliittisen foorumin hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi ja erityisosaamisen kokoamiseksi yhteen. Komitea ehdottaa, että alueita varten kootaan mahdollisimman pian jatkuvasti ajantasaistettava luettelo hyvistä käytänteistä. Se voisi perustua nykyisiin eurooppalaisiin luetteloihin meripolitiikkaa koskevista parhaista alueellisista käytännöistä ja erityisesti esimerkkeihin yleisten meripoliittisten tavoitteiden määrittämisestä, hyvästä hallinnosta, alakohtaisista poliittisista toimista ja niiden integroimisesta sekä alueellisista merialan toimintaohjelmista.

Mahdollisimman hyvän elämänlaadun turvaaminen rannikkoalueilla

82.

pitää välttämättömänä edistää kestävää rannikko- ja merimatkailua pian julkaistavan matkailualoitteen yhteydessä.

83.

pyytää selvitystä siitä, miten paikallis- ja alueviranomaiset ja rannikkoalueiden yhteisöt voivat komission mielestä edistää elämänlaadun parantamista rannikkoalueilla ja kehottaa myös nostamaan tässä yhteydessä esiin yhteistoimia muiden EU:n politiikanalojen kanssa.

84.

tukee komission päätöstä perustaa kiireesti tietokanta kaikista EU:n rahoittamista aluepoliittisista, meripolitiikan alaan kuuluvista hankkeista parhaiden käytänteiden levittämisen pohjaksi; tämän tietokannan tulisi myös lisätä merihankkeille ja rannikkoalueille saatavilla olevaa yhteisön rahoitusta koskevaa avoimuutta.

85.

tukee komission päätöstä ehdottaa suuronnettomuuksien ennaltaehkäisyä koskevaa yhteisön strategiaa, jossa korostetaan rannikkoalueita uhkaavia riskejä ja mm. varataan hätään joutuville öljytankkereille ja muille vaarallisia aineita kuljettaville laivoille mahdollisuus turvasatamien käyttöön. Meriturvallisuuteen liittyvissä toimissa tulee ottaa huomioon myös talvimerenkulun erityisnäkökohdat.

86.

pitää tärkeänä komission päätöstä tukea syrjäisimpien alueiden ja saarten mereen liittyvien mahdollisuuksien kehittämistä. Syrjäisten rannikko- ja saaristoalueiden erityisongelmiin tulisi löytää ratkaisuja meripolitiikan ja muiden EU-tason politiikkatoimien yhteisin ponnistuksin.

EU:n johtavan aseman vahvistaminen kansainvälisissä meriasioissa

87.

pitää myönteisenä, että komissio aikoo edistää EU:n laajentumis- ja naapuruuspolitiikkojen ja pohjoisen ulottuvuuden yhteydessä tapahtuvaa yhteistyötä.

88.

tukee komission aikomusta ehdottaa strategiaa, joka koskee unionin meripolitiikan ulkoisen ulottuvuuden kehittämistä käymällä rakenteellista vuoropuhelua tärkeimpien kumppanien kanssa.

89.

pyytää selvitystä siitä, miten tiettyä alueellista asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää parhaiten ja systemaattisesti ulkosuhteissa (esimerkiksi Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissiota Itämerta koskevissa kysymyksissä).

EU:n merialan näkyvyyden lisääminen

90.

pitää komission tavoin tarpeellisena käynnistää Euroopan merikartaston laatiminen.

91.

tukee ehdotusta Euroopan merenkulkupäivän viettämiseksi vuodesta 2008 alkaen ja kannattaa paikallis- ja alueviranomaisten ja sidosryhmien sekä niiden asiantuntemuksen mukanaolon varmistamista alusta alkaen.

92.

ehdottaa kansalaisille suunnatun, meriin liittyvän tiedotuksen tuntuvaa laajentamista ja tukemista koulutusjärjestelmän, tiedotusvälineiden, internetin ja muiden keinojen avulla.

93.

katsoo, että merikansallispuistojen perustaminen voisi olla yksi keino lisätä yleisön tietoisuutta sekä suojella herkkiä merialueita.

94.

ehdottaa sellaisen perusteellisen toimenpidepaketin laatimista, jonka avulla merialaan kiinnitettäisiin alana nykyistä enemmän huomiota ja erityisesti otettaisiin varteen Euroopan merellinen perintö.

Bryssel 9. huhtikuuta 2008

Alueiden komitean

puheenjohtaja

Luc VAN DEN BRANDE


(1)  KOM(2005) 504 lopullinen.

(2)  KOM(2005) 505 lopullinen.

(3)  Direktiivi 2000/60/EY.


Top