Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52008AE0261

Yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus -erityisjaoston Lausunto aiheesta Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille kulutustavaroiden kauppaa ja niihin liittyviä takuita koskevista tietyistä seikoista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY täytäntöönpanosta sekä tuottajan suoran vastuun käyttöönottoa koskeva analyysi KOM(2007) 210 lopullinen

OJ C 162, 25.6.2008, p. 31–34 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

25.6.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 162/31


”Yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaoston Lausunto aiheesta Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille kulutustavaroiden kauppaa ja niihin liittyviä takuita koskevista tietyistä seikoista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY täytäntöönpanosta sekä tuottajan suoran vastuun käyttöönottoa koskeva analyysi

KOM(2007) 210 lopullinen

(2008/C 162/04)

Komissio päätti 24. huhtikuuta 2007 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille kulutustavaroiden kauppaa ja niihin liittyviä takuita koskevista tietyistä seikoista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY täytäntöönpanosta sekä tuottajan suoran vastuun käyttöönottoa koskeva analyysi

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 31. tammikuuta 2008. Esittelijä oli Bryan Cassidy.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 13.–14. helmikuuta 2008 pitämässään 442. täysistunnossa (helmikuun 13. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 145 ääntä puolesta ja 3 vastaan 6:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Komission suorittamassa täytäntöönpanon valvonnassa on tullut esiin huomattavia eroja direktiivin 1999/44/EY täytäntöön panemiseksi annettujen kansallisten lakien välillä. Eräät niistä voivat johtua sääntelyn aukoista direktiivissä, mutta osan voidaan jo katsoa johtuvan direktiivin virheellisestä saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tässä vaiheessa on epäselvää, missä määrin nämä erot vaikuttavat sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja kuluttajien luottamukseen. ETSK suosittelee, että komissio tutkii pikaisesti ongelmien vaikutukset sekä sisämarkkinoiden että kuluttajien luottamuksen kannalta. (1)

1.2

Edellä mainitun johdosta ETSK kehottaa komissiota ryhtymään toimiin niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät vielä ole panneet direktiiviä 1999/44/EY asianmukaisesti täytäntöön.

1.3

Kuluttajansuojaa käsittelevässä vihreässä kirjassa tuodaan esiin eräitä monialaisia ongelmia. Komissio on eritellyt tarkistuksessaan joitakin ongelmia, jotka liittyvät kuluttajakauppadirektiivin täytäntöönpanoon etenkin tuottajan suoran vastuun osalta.

1.4

ETSK katsoo, että kuluttajakauppadirektiivi on puutteellinen myös siltä osin, kuin siinä säädetään valmistajien ja vähittäiskauppiaiden takuista esimerkiksi direktiivin 2 artiklassa tarkasteltujen sopimuksenmukaisuusvaatimusten osalta.

1.5

Ei ole olemassa merkittävää näyttöä, jolla voidaan perustella pelkästään direktiivin 1999/44/EY muuttamista tuottajan suoran vastuun käyttöön ottamiseksi. Vihreä kirja kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön tarkistamisesta (2) käynnisti julkisen kuulemisen kyseisestä seikasta ja muista kysymyksistä, joihin Euroopan komissio kiinnitti huomiota tarkistaessaan EU:n kuluttajansuojalainsäädäntöä (esimerkiksi kahdeksaa kuluttajansuojadirektiiviä (3)). ETSK suositteleekin, että komissio harkitsee sitä, onko toivottavaa ottaa käyttöön tuottajan suora vastuu vihreää kirjaa mahdollisesti seuraavissa lainsäädäntötoimissa (kuten horisontaalisessa direktiivissä), joita esimerkiksi UGAL-järjestön (4) ja Euroopan kuluttajaliiton (BEUC) kaltaiset elimet edistävät. ETSK korostaa kuitenkin Eurocommercen kannan mukaisesti, ettei kyseisen aloitteen tulosten tulisi aiheuttaa tarpeetonta taakkaa liikealalle.

1.6

Ennen kuin komissio antaa horisontaalisen direktiivin, on ETSK:n mielestä laadittava vaikutuksenarviointi.

1.6.1

Tämä koskee direktiivin soveltamisalaa. ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että direktiiviä on sovellettava myös muihin sopimustyyppeihin, joiden perusteella kuluttajille toimitetaan tavaroita (kuten autonvuokraus), sekä sopimuksiin, joiden perusteella kuluttajille tarjotaan sähköisiä palveluja (kuten online-musiikki). Tämä koskee myös julkisessa huutokaupassa myytyjä käytettyjä tavaroita, jos kuluttaja osallistuu kaupantekoon henkilökohtaisesti. Muita näkökohtia, kuten toimituksen määritelmää, riskin siirtymistä, sopimuksenmukaisten tavaroiden käsitettä ja niitä koskevien määräaikojen pidentämistä, toistuvien virheiden korvaamista, todistustaakkajärjestelmää ja jopa tiettyjä oikaisukeinoja, tulisi pitää osana horisontaalista välinettä kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön tarkistamiseen sovellettavan yhdistelmälähestymistavan yhteydessä. Kyseisiä näkökohtia tulisi tarkastella yksityiskohtaisesti käsiteltäessä kyseisestä välineestä annettua ehdotusta kuulemisessa ja julkisessa keskustelussa.

1.7

Sidosryhmillä ja jäsenvaltioilla on eriäviä mielipiteitä tuottajan suoran vastuun vaikutuksista kuluttajansuojan tasoon ja sisämarkkinoihin. Valtaosa jäsenvaltioista ja eräät sidosryhmät katsovat, että tuottajan suora vastuu mahdollisesti parantaa kuluttajansuojaa. Eräät jäsenvaltiot katsovat, että tuottajan on myyjää helpompi saattaa tavara sopimuksen mukaiseksi. Toiset ovat sitä mieltä, ettei tuottajan suora vastuu parantaisi kuluttajansuojaa vaan pikemminkin aiheuttaisi oikeudellista epävarmuutta ja huomattavan taakan yrityksille. ETSK:n mielestä asioista tarvitaan lisää tietoa. (5)

2.   Johdanto

2.1

Euroopan komissio antoi 24. huhtikuuta 2007 tiedonannon kulutustavaroiden kauppaa ja niihin liittyviä takuita koskevista tietyistä seikoista annetun direktiivin 1999/44/EY (kuluttajakauppadirektiivin) täytäntöönpanosta. Tiedonantoon sisältyy tuottajan suoran vastuun käyttöönottoa koskeva analyysi, josta säädetään direktiivin 12 artiklassa.

2.2

Euroopan komissio julkaisi 8. helmikuuta 2007 vihreän kirjan kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön tarkistamisesta. Direktiivi 1999/44/EY on yksi kahdeksasta kuluttajansuojadirektiivistä, jotka on lueteltu vihreän kirjan liitteessä 2.

2.2.1

Vihreän kirjan liitteessä 1 esitetään myös eräitä kysymyksiä kuluttajakauppaan sovellettavista erityissäännöistä. Käsillä olevan lausunnon tarkoituksena on antaa komissiolle ohjeita vastauksena sen antamaan tiedonantoon KOM(2007) 210 ”kulutustavaroiden kauppaa ja niihin liittyviä takuita koskevista tietyistä seikoista — – sekä tuottajan suoran vastuun käyttöönottoa koskeva analyysi”. ETSK antoi lausuntonsa (6) kyseisestä vihreästä kirjasta 11. ja 12. heinäkuuta 2007 pidetyssä täysistunnossa. Komitea päätti tuolloin olla antamatta lausuntoa erityiskysymyksistä, eli komission kuluttajakauppadirektiivin osalta esittämistä kysymyksistä, joita tarkastellaan kuluttajien sopimusoikeuksia koskevassa komission ehdotuksessa puitedirektiiviksi.

2.2.2

Komissio esittää vihreässä kirjassaan useita monialaisia ongelmia käsiteltäviksi julkisessa kuulemisessa. Niihin kuuluvat sääntelyn aukkoihin ja puutteisiin liittyvät ongelmat, jotka komissio on tunnistanut kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön uudelleentarkastelun yhteydessä, mukaan luettuna direktiivistä 1999/44/EY johtuvat ongelmat.

2.3

Kaikki jäsenvaltiot ovat jo saattaneet direktiivin (7) osaksi kansallista lainsäädäntöään. Tiedonannon tarkoituksena on tutkia, miten jäsenvaltiot ovat panneet direktiivin täytäntöön. Tiedonanto on osa kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön uudelleentarkastelua, joka vastaa sääntelyn parantamiseen tähtääviä komission, Euroopan parlamentin ja ETSK:n tavoitteita sääntely-ympäristön yksinkertaistamiseksi.

2.4

Direktiivillä pyritään yhtenäistämään niitä kuluttajakaupasta annetun sopimuslainsäädännön osia, jotka koskevat lakisääteisiä takuita (takuusitoumuksia), sekä vähemmässä määrin kaupallisia takuita.

2.5

Kaikkia jäsenvaltioita vaadittiin saattamaan direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään tammikuun 1. päivään 2002 mennessä, ja niiden sallittiin myös antaa direktiiviä tiukempia säännöksiä kuluttajien eduksi.

2.6

Komissio kiinnittää huomiota eräissä jäsenvaltioissa ilmenneisiin puutteisiin direktiivin täytäntöönpanossa.

3.   Komission tiedonannon pääsisältö

3.1

Komission tiedonanto käsittelee kulutustavaroiden kauppaa ja niihin liittyviä takuita koskevista tietyistä seikoista 25. toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY (kuluttajakauppadirektiivin) täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, ja siinä tarkastellaan tuottajan suoran vastuun käyttöönottoa unionitasolla, kuten direktiivin 12 artiklassa säädetään.

3.2

Komission tiedonannossa kiinnitetään huomiota eräiden jäsenvaltioiden vaikeuksiin direktiivin täytäntöönpanossa. Ongelmia syntyy etenkin ”kuluttajan” ja ”myyjän” erilaisten määritelmien vuoksi silloin, kun käsitteet on muissa yhteisön säädöksissä määritelty toisin.

3.3

Samalla tavoin käsitteen ”kulutustavara” määrittely direktiivin 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrää sen soveltamisalan. Jäsenvaltiot ovat saattaneet tämän määritelmän osaksi kansallista lainsäädäntöään eri tavoin. Eräissä jäsenvaltioissa asianomaista lakia sovelletaan myös kiinteän omaisuuden myyntiin kuluttajille.

3.4

Eräät jäsenvaltiot ovat säätäneet, että kulutustavaroihin eivät sisälly ”julkisessa huutokaupassa myydyt käytetyt tavarat, jos kuluttajilla on tilaisuus osallistua kaupantekoon henkilökohtaisesti”. Eräät ovat käyttäneet tätä mahdollisuutta. Toiset jäsenvaltiot taas ovat päättäneet rajoittaa myyjän vastuuta kyseisten tavaroiden osalta.

3.5

Kaikki jäsenvaltiot ovat antaneet kansallisia säädöksiä direktiivin vaatimusten täytäntöön panemiseksi. Direktiivin 12 artiklassa säädetään, että komissio toimittaa (tietyn ajan kuluessa) kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomuksessa tarkastellaan direktiivin soveltamista jäsenvaltioissa ja tutkitaan muun muassa tuottajan suoran vastuun käyttöönottoa ja siihen liitetään tarvittaessa ehdotuksia. Tällä tiedonannolla noudatetaan kyseistä velvoitetta.

3.6

Tiedonannon osassa I käsitellään kuluttajakauppadirektiivin täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja osassa II tarkastellaan — kuluttajiin nähden sovellettavan — tuottajan suoran vastuun sisällyttämistä EU:n lainsäädäntöön.

3.7

Direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on tuonut esiin eräitä ongelmia. Jotkut niistä voivat johtua sääntelyn aukoista direktiivissä, mutta osan voidaan jo katsoa johtuvan direktiivin virheellisestä saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Komission suorittamassa valvonnassa on tullut esiin huomattavia eroja kansallisten lakien välillä, mikä johtuu vähimmäislausekkeen käytöstä ja direktiivissä säädetyistä erilaisista sääntelyvaihtoehdoista. Tässä vaiheessa on kuitenkin epäselvää, missä määrin nämä erot vaikuttavat sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja kuluttajien luottamukseen.

3.7.1

Julkista kuulemista varten annetussa vihreässä kirjassa tarkastellaan useita monialaisia seikkoja. Niihin kuuluvat sääntelyn aukkoihin ja puutteisiin liittyvät ongelmat, jotka komissio on tunnistanut kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön uudelleentarkastelun yhteydessä, mukaan luettuina direktiivin täytäntöönpanosta johtuvat ongelmat. Näistä syistä komissio on päättänyt olla tässä vaiheessa tekemättä direktiiviin liittyviä ehdotuksia.

3.7.2

Tuottajan suoran vastuun osalta komissio katsoo, ettei sillä ole riittävästi näyttöä, jonka perusteella voitaisiin todeta, heikentääkö tuottajan suoraa vastuuta koskevien EU:n sääntöjen puuttuminen kuluttajien luottamusta sisämarkkinoihin. Komissio tarkastelee asiaa myöhemmin vihreän kirjan yhteydessä.

3.8

Lausunnossaan kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön tarkistamisesta käsittelevästä vihreästä kirjasta (8) ETSK suhtautuu epäilevästi siihen, pystytäänkö esitetyn lähestymistavan avulla saamaan aikaan korkeatasoinen ja yhtäläinen kuluttajansuoja kaikkialla EU:ssa. Yhteisön tarkistetulle kuluttajansuojasäännöstölle tulee luoda aito demokraattinen oikeutus sekä selkeä oikeudellinen ja käsitteellinen perusta. ETSK kiinnittää huomiota heikosti säänneltyyn sähköiseen toimintaympäristöön. Alan sääntöjen yhdenmukaistamisehdotusten tueksi tulisi aina tehdä asianmukainen vaikutuksenarviointi, ja ehdotusten tavoitteena tulisi olla nykyisten sääntöjen yksinkertaistaminen ja selventäminen. Etusijalle tulisi asettaa täytäntöönpanon parantamista koskevat toimenpiteet sekä selkeiden ja yksinkertaisten oikaisumenettelyjen käyttöönotto tai tehostaminen. Kuluttajalainsäädännön EU:n laajuisessa yhdenmukaistamisessa pääperiaatteena tulee olla, että kuluttajansuoja asetetaan tasolle, jolla se on parhaan ja korkeatasoisimman suojan tarjoavissa jäsenvaltioissa.

4.   Täytäntöönpano-ongelmat

4.1

Komission suorittamassa täytäntöönpanon valvonnassa on tullut esiin huomattavia eroja direktiivin 1999/44/EY täytäntöön panemiseksi annettujen kansallisten lakien välillä. Eräät niistä voivat johtua sääntelyn aukoista direktiivissä, mutta osan voidaan jo katsoa johtuvan direktiivin virheellisestä saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tässä vaiheessa on epäselvää, missä määrin nämä erot vaikuttavat sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja kuluttajien luottamukseen. ETSK suosittelee, että komissio tutkii ongelmien vaikutukset sekä sisämarkkinoiden että kuluttajien luottamuksen kannalta sekä ryhtyy toimiin niiden jäsenvaltioiden suhteen, joiden lainsäädännössä on puutteita (9).

5.   Tuottajan suora vastuu

5.1

Eräät jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön erilaisia tuottajan suoran vastuun muotoja. Ne eroavat toisistaan huomattavasti ehtojen ja menettelytapojen suhteen. Vuonna 1999 annetussa direktiivissä komissiota kehotetaan tutkimaan tuottajan suoran vastuun käyttöönottoa ja tekemään tarvittaessa asiaa koskeva ehdotus. Komission kyselyyn vastanneista 17 jäsenvaltiosta seitsemän on jossakin muodossa ottanut käyttöön tuottajan suoran vastuun, vaikka ehdot suorien valitusten tekemiseksi tuottajille vaihtelevatkin huomattavasti. Eräät jäsenvaltiot ja tietyt sidosryhmät myös vastustavat voimakkaasti kyseistä toimintamallia. Jotkut niistä katsovat, että on liian aikaista arvioida sitä, miten tuottajan suora vastuu vaikuttaa tarpeeseen muuttaa pelkästään direktiiviä 1999/44/EY (10).

5.2

Sidosryhmillä ja jäsenvaltioilla on eriäviä mielipiteitä tuottajan suoran vastuun vaikutuksista kuluttajansuojan tasoon ja sisämarkkinoihin. Valtaosa jäsenvaltioista ja useat sidosryhmät katsovat, että tuottajan suora vastuu mahdollisesti parantaa kuluttajansuojaa. Jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin erimielisyyttä tuottajan suorasta vastuusta, sillä eräät jäsenvaltiot katsovat, että tuottajan on myyjää helpompi saattaa tavara sopimuksen mukaiseksi. Toiset ovat sitä mieltä, ettei tuottajan suora vastuu parantaisi kuluttajansuojaa vaan pikemminkin aiheuttaisi oikeudellista epävarmuutta. ETSK:n mielestä asioista tarvitaan lisää tietoa.

5.3

Eräät sidosryhmät ja tietyt jäsenvaltiot katsovat, että tuottajan suora vastuu aiheuttaisi huomattavan taakan yrityksille, koska tuottajien olisi kehitettävä valitusten käsittelyjärjestelmät ja varauduttava taloudellisesti tämän vastuun seurauksiin. Asiasta ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä, sillä toiset jäsenvaltiot ja sidosryhmät ovat eri mieltä.

5.4

Tuottajan suoraa vastuuta koskevien, toisistaan poikkeavien järjestelmien olemassaolo on mahdollinen sisämarkkinaongelma. Komissio ei tässä vaiheessa ole kyennyt tekemään lopullisia johtopäätöksiä. Ei ole riittävästi näyttöä, jonka perusteella voitaisiin todeta, heikentääkö tuottajan suoraa vastuuta koskevien EU:n sääntöjen puuttuminen kuluttajien luottamusta sisämarkkinoihin.

5.5

Tuottajan suoran vastuun saattaminen pakolliseksi kaikissa jäsenvaltioissa ei ole lainkaan selvää. Tuottajan suora vastuu pidentäisi vastuuketjua verrattuna myyjälle tehtyyn valitukseen. Tämä riippuu asianomaisesta tuotteesta tai palvelusta. Kalliiden rajatylittävien ostosten, kuten autojen, osalta vastuu on suoraan valmistajalla. Euroopan yhteisön lainsäädännön ansiosta autojen myyntiedustajien ja myyjien on noudatettava valmistajan antamaa takuuta riippumatta siitä, missä auto on ostettu. Viinien ja alkoholijuomien rajatylittävissä ostoissa, joista on tulossa yhä merkittävämpi osa yhtenäismarkkinoita, myyjää tai ”valmistajaa” on vaikea saattaa vastuuseen muutoin kuin silloin, kun ostaja käy usein jäsenvaltiossa, josta tavarat ostettiin. Kulutustavaroiden osalta yleensä tuottajan suoran vastuun käyttöönotto parantaa huomattavasti kuluttajansuojaa ja lisää kuluttajien luottamusta yhtenäismarkkinoihin.

5.6

Tuottajan suoraa vastuuta on tutkittava nykyistä paljon syvällisemmin, ja asiasta on laadittava yksityiskohtainen vaikutuksenarviointi.

Bryssel 13. helmikuuta 2008

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Dimitris DIMITRIADIS


(1)  Saksalainen Bielefeldin yliopisto on kehittänyt kansallisten säännösten vertailuanalyysin. Siinä otetaan huomioon mahdollisia kaupan esteitä tai kilpailuvääristymiä, jotka johtuvat alaviitteessä 3 luetelluista kahdeksasta direktiivistä (kyseinen vertailututkimus on luettavissa internetsivustolla http://ec.europa.eu/consumers/cons_int/safe_shop/acquis/comp_analysis_en.pdf).

(2)  KOM(2006) 744 lopullinen (vihreä kirja).

(3)  Muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta 20 päivänä joulukuuta 1985 annettu neuvoston direktiivi 85/577/ETY (EYVL L 372, 31.12.1985, s. 31)

Matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista 13 päivänä kesäkuuta 1990 annettu neuvoston direktiivi 90/314/ETY (EYVL L 158, 23.6.1990, s. 59)

Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5 päivänä huhtikuuta 1993 annettu neuvoston direktiivi 93/13/ETY (EYVL L 95, 21.4.1993, s. 29)

Ostajien suojaamisesta kiinteistöjen osa-aikaisen käyttöoikeuden ostosopimuksen tiettyihin osiin nähden 26 päivänä lokakuuta 1994 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/47/EY (EYVL L 280, 29.10.1994, s. 83)

Kuluttajansuojasta etäsopimuksissa 20 päivänä toukokuuta 1997 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/7/EY (EYVL L 144, 4.6.1997, s. 19)

Kuluttajansuojasta kuluttajille tarjottavien tuotteiden hintojen ilmoittamisessa 16 päivänä helmikuuta 1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/6/EY (EYVL L 80, 18.3.1998, s. 27).

Kuluttajien etujen suojaamista tarkoittavista kieltokanteista 19 päivänä toukokuuta 1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/27/EY (EYVL L 166, 11.6.1998, s. 51).

Kulutustavaroiden kauppaa ja niihin liittyviä takuita koskevista tietyistä seikoista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/44/EY (EYVL L 171, 7.7.1999, s.12).

(4)  Euroopan kauppiasryhmittymiä edustava UGAL-järjestö.

(5)  Ks. alaviite 1.

(6)  CESE 984/2007, esittelijä: Richard Adams, EUVL C 256, 27.10.2007.

(7)  EYVL L 171, 7.7.1999, s. 12.

(8)  CESE 984/2007, EUVL C 256, 27.10.2007.

(9)  Ks. alaviite 1.

(10)  Ks. alaviite 3.


Top