EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52007AE1246

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille — Kestävää sähköntuotantoa fossiilisista polttoaineista: tavoitteena kivihiilen päästöjen lähes täydellinen eliminointi vuodesta 2020 KOM(2006) 843 lopullinen

OJ C 10, 15.1.2008, p. 39–44 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

15.1.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 10/39


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille — Kestävää sähköntuotantoa fossiilisista polttoaineista: tavoitteena kivihiilen päästöjen lähes täydellinen eliminointi vuodesta 2020”

KOM(2006) 843 lopullinen

(2008/C 10/10)

Euroopan komissio päätti 10. tammikuuta 2007 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellämainitusta aiheesta.

Asian valmistelusta vastannut ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 5. syyskuuta 2007. Esittelijä oli Josef Zbořil.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 26.–27. syyskuuta 2007 pitämässään 438. täysistunnossa (syyskuun 27 päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 135 puolesta, 1 vastaan 4:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Komitea pitää komission tiedonantoa tervetulleena ja on samaa mieltä siinä esitetystä analyysista ja kuvauksesta. Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen riskien tehokas lieventäminen sekä samalla korkeaan energiantarpeeseen vastaaminen ovat merkittävä kansainvälinen haaste.

1.2

24 prosenttia EU:n kaikista hiilidioksidipäästöistä on peräisin EU:ssa sijaitsevista hiilivoimaloista. Näin ollen tällaiset voimalat ovat hiilidioksidin talteenotto- ja varastointijärjestelmien eli CCS-teknologian (Carbon Capture and Storage) soveliaimpia asentamiskohteita.

1.3

Todennäköisesti hiili säilyy eurooppalaisessa energialähdevalikoimassa tulevina vuosikymmeninä. Hiilin erityisominaisuudet — saatavuus, kohtuullinen hinta ja merkitys energiamarkkinoiden vakauttajana — takaavat, että se pysyy yhtenä taloudellisen sähköntuotannon ensisijaisista polttoainelähteistä. Hiilivarat ovat jakaantuneet epätasaisesti sekä maailmanlaajuisesti että EU:n tasolla. Hiiliteknologiassa pystytään vähentämään hiilidioksidipäästöjä merkittävästi (1). Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä se edellyttää markkina- ja sääntelypuitteita, joilla edistetään investointeja uusimpiin teknologioihin hiiltä käyttävän sähköntuotannon tehostamiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

1.4

Toimivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja hiilivoimaloiden hiilidioksidipäästöjen poistamiseksi ja erottamiseksi ei tällä hetkellä ole tarjolla; kyseessä on yhä kehkeytyvä teknologia. Lähes päästöttömien hiiliteknologioiden kehittämisen ja markkinoille tuomisen näkymät tulevien kahdenkymmenen vuoden aikana ovat kuitenkin lupaavat.

1.5

ETSK:n näkemyksen mukaan päästöjen vähentäminen on merkittävä haaste, joka edellyttää kaikkien hyödyntämiskelpoisten energialähteiden ja teknologioiden käytännöllisten ja kaupallisten mahdollisuuksien kehittämistä. Siirtyminen kestäväpohjaiseen energiaan samoin kuin uusiutuvia energialähteitä käyttävä teknologia ja energian säästäminen ovat tärkeitä tekijöitä hiilen, muiden fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman käytön kannalta. Niiden hyödyntämisajankohtaan ja -laajuuteen vaikuttavat tekninen toteutettavuus sekä kannattavuus.

1.6

ETSK katsoo, että pitkällä aikavälillä eli vuoden 2020 jälkeen hiilidioksidin talteenotto- ja varastointijärjestelmät mahdollistavat hiilivoimaloiden hiilidioksidipäästöjen lähes täydellisen eliminoimisen. Uutta hiilipohjaista sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan vuoteen 2020 mennessä noin 350 GW ja vuoteen 2030 mennessä noin 500 GW, ja tarvittavien investointikustannusten arvioidaan olevan 600–800 miljardia euroa. Toteutus edellyttää koordinoitua tutkimusta, kehitystyötä ja demonstrointia.

1.7

Voimaloiden toiminnan tehostamisen ja lähes päästöttömien teknologioiden kehittämisen ansiosta hiilen käyttö vastaa osaltaan ennaltaehkäisevän ilmastonsuojelun vaatimuksiin. Vaikka CCS-teknologiat tuottavat lupaavia tuloksia, sen ei pidä johtaa siihen, että CCS-teknologioiden laaja hyödyntäminen katsotaan jo nyt sitovaksi toimenpiteeksi energiapoliittisissa strategioissa ja tavoitteissa.

1.8

Lupamenettelyjä on yksinkertaistettava ja yhdenmukaistettava asteittain kansallisten sääntelyviranomaisten yhteistyön avulla, jotta rakennushankkeiden pitkiä toimitusaikoja voitaisiin lyhentää mahdollisimman tehokkaasti. Samalla on kuitenkin noudatettava mahdollisimman tiukkoja turvallisuusnormeja.

1.9

ETSK kiinnittää huomiota myös siihen tosiasiaan, että vaikka hiili on tärkein polttoaine sähköntuotannossa ja keskeisen tärkeä tekijä terästuotannossa ja muissa teollisissa prosesseissa, sillä tulee olemaan merkittävä rooli tulevaisuuden energiatarpeiden täyttämisessä siirryttäessä vetyyn perustuvaan talouteen. Hiilen nesteyttäminen mahdollistaa hiilen käyttämisen raakaöljyn korvikkeena. Hiilestä voidaan tuottaa myös synteettistä kaasua.

1.10

Eurooppalaisen rusko- ja kivihiilen louhintaa koskevat asianmukaiset poliittiset ja taloudelliset puitteet ovat välttämättömiä. Hiilikaivostoiminta ja energian muuntaminen voivat edistää merkittävästi paikallista hyvinvointia ja työllisyyttä. Fossiilisiin polttoaineisiin (hiileen) pohjautuvan sähköntuotannon säilyttäminen nykyisellä tasolla on myös erittäin tärkeää EU:n uusien jäsenvaltioiden yhteiskunnallisen tilanteen kannalta. EU:ssa hiilikaivosteollisuus työllistää kaikkiaan 286 500 henkilöä, joista 212 100 työskentelee uusien jäsenvaltioiden hiilikaivosalalla. Hiilikaivosteollisuuden toimijoiden kaikkialla EU:ssa on kiinnitettävä huomiota kaivostyöläisten erittäin ankarien työskentelyolosuhteiden, taitojen, työturvallisuuden ja työympäristön merkittävään parantamiseen.

1.11

ETSK katsoo myös, että komissio suhtautuu asiakirjassaan optimistisesti CCS-teknologian käyttöönottoaikatauluun ja sen edellyttämiin vaatimuksiin. Komission tulisi nyt keskittyä toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on saada 10–12 demonstraatiolaitosta käyttöön vuonna 2015 ja luoda CCS-teknologialle luotettavat puitteet, joilla katetaan tärkeimmät riskit mutta jotka eivät ole liian rajoittavia. Sähköntuotannon tehostuminen on erittäin toivottava välivaihe, ja liiallinen kiire tai liian rajoittava sääntelykehys voisivat vakavasti vahingoittaa tätä maailmanlaajuisesti tärkeää tavoitetta.

1.12

ETSK kehottaa myös tehostamaan uusiutuvien ja vaihtoehtoisten energialähteiden tutkimusta ja kehitystyötä, jotta EU:n energialähteiden yhdistelmästä saataisiin entistä turvallisempi. EU:n yhdennetyt energiamarkkinat olisi toteutettava samaan aikaan, turhaan viivyttelemättä.

2.   Johdanto

2.1

Komitea on jo käsitellyt fossiilisia polttoaineita useissa muissa lausunnoissaan, joista uusin on valmisteleva lausunto aiheesta ”EU:n energiahuolto: optimaalista energialähteiden yhdistelmää koskeva strategia” (2). Siinä todetaan, että EU:n tulisi panostaa määrätietoisesti vähäsaasteiseen hiiliteknologiaan, voimalaitosten tehokkuuden parantamiseen sekä kaupallisiin hiilen talteenotto- ja varastointisovelluksiin. Maakaasun käyttö on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen myös poliittisten valintojen johdosta. Nyt on käynyt ilmeiseksi, että tämän suuntauksen jatkumiseen liittyy ongelmia. Maakaasulla voidaan tuskin korvata hiiltä jatkossa, ja päästöjä ajatellen maakaasu ei myöskään sovellu ydinenergian korvaajaksi, koska kaasu on öljyn tavoin lisäksi arvokas raaka-aine korkean lisäarvon teollisuudenaloille.

2.2

Komissio julkaisi käsiteltävänä olevan luonnoksen ”Kestävää sähköntuotantoa fossiilisista polttoaineista”10. tammikuuta 2007 energia- ja ilmastopaketin ”Energiapolitiikka Euroopalle” yhteydessä.

2.3

Paketin muita osia ovat muun muassa ehdotus asettaa tavoitteeksi kehittyneiden maiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 30 prosentilla sekä EU-maiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen joka tapauksessa 20 prosentilla. Paketissa käsitellään myös kaasun ja sähkön sisämarkkinoita, sähkö- ja kaasuverkkojen yhteenliitäntöjä sekä ydinenergian tulevaa roolia ohjeellisessa ydinalan ohjelmassa, etenemissuunnitelmaa uusiutuvien energialähteiden ja erityisesti liikenteen biopolttoaineiden edistämiseksi sekä Euroopan tulevaa strategista energiateknologiasuunnitelmaa. Maaliskuun 9 päivänä 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi tukensa tavoitteille ja paketin politiikkojen pääsisällölle.

2.4

Puheena olevan tiedonannon tarkoitus on antaa yleiskuva toimista, joiden avulla fossiiliset polttoaineet ja erityisesti kivihiili voisivat jatkossakin olla osa Euroopan ja koko maailman energiahuollon varmuutta ja monipuolistamista tavalla, joka on kestävän kehityksen strategian ja ilmastonmuutokseen liittyvien poliittisten tavoitteiden mukaista. Siinä on otettu huomioon vuonna 2006 tehty työ ja lausunnot, joita on saatu toisen eurooppalaisen ilmastonmuutosohjelman (Second European Climate Change Programme ECCPII), kilpailukykyä, energiaa ja ympäristöä käsittelevän korkean tason ryhmän (High-level Group on Competitiveness, Energy and Environment HLG), tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman (7th Framework Programme (FP7) for Research) valmistelun sekä fossiilisia polttoaineita käyttäviä päästöttömiä voimalaitoksia käsittelevän teknologiayhteisön (Zero Emission Fossil Fuel Power Plant Technology Platform ZEP TP) piirissä.

3.   Komission asiakirja

3.1

Komission asiakirjassa tarkastellaan fossiilisten polttoaineiden asemaa energiantuotannossa ja todetaan, että fossiiliset polttoaineet ovat merkittävä osa Euroopan unionin samoin kuin monien muidenkin talousalueiden energialähteiden yhdistelmää. Ne ovat erityisen tärkeitä sähköntuotannossa: yli 50 prosenttia EU:n sähköstä on nykyisin peräisin fossiilisista polttoaineista (lähinnä kivihiilestä ja maakaasusta), ja joissakin maissa niiden osuus on jopa 80 prosenttia (Puola, Kreikka). Hiili on yksi keskeisistä osatekijöistä EU:n energiansaannin turvaamisen kannalta ja se tulee pysymäänkin sellaisena. Hiili on fossiilinen polttoaine, jonka varannot maapallolla ovat ylivoimaisesti suurimmat ja laajimmalle jakaantuneet. Ruskohiiltä on arvioitu riittävän vielä 130 vuodeksi ja kivihiiltä 200 vuodeksi.

3.2

Kivihiili voi kuitenkin olla jatkossakin tärkeä energiahuollon ja talouden turvaaja EU:ssa ja koko maailmassa ainoastaan, jos teknologian keinoin pystytään olennaisesti vähentämään sen polttamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Jos tällaista teknologiaa kehitetään riittävän suuressa mitassa, se voi tarjota ratkaisuja myös muita fossiilisia polttoaineita käyttäviin palamisprosesseihin esimerkiksi maakaasua käyttävässä sähköntuotannossa. EU:n on tämän vuoksi kehitettävä teknologisia ratkaisuja kestävyysperiaatteiden mukaiseen hiilen käyttöön ei ainoastaan hiilen pitämiseksi osana eurooppalaista energialähdevalikoimaa, vaan myös sen varmistamiseksi, että hiilen käytön maailmanlaajuinen lisääminen olisi mahdollista ilman peruuttamatonta vahinkoa maapallon ilmastolle.

3.3

On kehitetty ”puhtaita hiiliteknologioita”, joita käytetään jo laajalti energiantuotannossa. Ne ovat merkittävästi vähentäneet hiilivoimaloiden SO2-, NOx-, pienhiukkas- ja pölypäästöjä. Puhtaiden hiiliteknologioiden avulla on myös tasaisesti pystytty lisäämään energiatehokkuutta muunnettaessa kivihiiltä sähköksi. Tällaiset saavutukset ovat merkittäviä virstanpylväitä edettäessä kohti uusia teknologisia ratkaisuja eli kestäväpohjaisia hiiliteknologioita, joihin sisältyy hiilidioksidin talteenottaminen ja varastoiminen kivihiileen perustuvassa energiantuotannossa (ns. CCS-teknologia).

3.4

Komissio katsoo, että on reaaliset mahdollisuudet tehdä kestäväpohjaisesta hiiliteknologiasta kaupallisesti kannattavaa seuraavien 10–15 vuoden aikana. Tämä edellyttää kuitenkin teollisuudelta rohkeita investointeja useisiin demonstraatiolaitoksiin EU:ssa ja sen ulkopuolella sekä melko pitkän aikavälin poliittisia toimenpiteitä, jotka käytännössä alkaisivat nyt ja kestäisivät mahdollisesti vuoteen 2020 tai pitempäänkin.

3.5

Tällaisen kehityksen edistämiseksi komissio lisää tuntuvasti energia-alan tutkimukseen ja kehitykseen suunnattavaa rahoitusta ja sisällyttää kestävän fossiilisten polttoaineiden teknologian demonstroinnin vuosien 2007–2013 painopistealoihin. Niin kutsutusta Euroopan strategisesta energiateknologiasuunnitelmasta tulee sopiva väline tällaisen tutkimus-, kehitys- ja demonstrointitoiminnan yleiseen koordinointiin sekä EU:n ja jäsenvaltiotason yhteisvaikutusten maksimointiin. Onnistuneiden tutkimus- ja kehityshankkeiden tulosten perusteella komissio määrittelee sopivimman tavan tukea enintään 12:n laajan demonstraatiolaitoksen suunnittelua, rakentamista ja toimintaa vuoteen 2015 mennessä. Laitokset hyödyntävät kestävyysperiaatteiden mukaisia fossiilisten polttoaineiden teknologioita kaupallisessa energiantuotannossa.

3.6

Komissio aikoo arvioida äskettäin tehtyjen ja uusien suunnitteilla olevien investointien pohjalta, käytetäänkö EU:ssa parhaillaan ja tulevaisuudessa rakennettavissa uusissa fossiilisia polttoaineita käyttävissä voimaloissa tehokkuuden kannalta parasta saatavilla olevaa teknologiaa. Komissio arvioi lisäksi, voidaanko uusiin hiili- ja kaasuvoimaloihin lisätä myöhemmin CCS-teknologiaa (”talteenottovalmius”), jos sitä ei asenneta jo alun alkaen. Jos näin ei ole, komissio harkitsee sitovien oikeusvälineiden esittämistä mahdollisimman pian tehtyään asianmukaisen vaikutusten arvioinnin.

3.7

Vuoden 2007 kuluessa komissio arvioi CCS:n potentiaaliset riskit ja laatii vaatimukset CCS-toimien lupamenettelyjä sekä havaittujen riskien ja vaikutusten riittävää hallintaa varten. Kun toimiva hallintakehys on saatu valmiiksi, voidaan tehdä tarvittavat muutokset ympäristön nykyiseen sääntelykehykseen EU:n tasolla, jotta CCS-teknologian tieltä voidaan raivata tarpeettomat esteet. Komissio pohtii myös, onko olemassa olevia välineitä (kuten ympäristövaikutusten arviointia koskevaa direktiiviä tai ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annettua direktiiviä) tarpeen muuttaa vai ehdottaako se erillistä sääntelykehystä. Se arvioi, miltä osin sääntelykehys toimisi parhaiten EU:n tasolla ja miltä osin jäsenvaltiotasolla.

3.8

Komissio katsoo, että tarvitaan selkeä ja ennakoitava pitkän aikavälin kehys, jonka avulla voidaan helpottaa joustavaa ja pikaista siirtymistä CCS-pohjaiseen energiantuotantoon kivihiilestä. Tämä on tarpeen, jotta energiayritykset voisivat ryhtyä vaadittaviin investointeihin ja tutkimustyöhön varmoina siitä, että niiden kilpailijat tekevät samoin. Tällä hetkellä saatavien tietojen perusteella komissio uskoo, että vuoteen 2020 mennessä kaikki uudet hiilivoimalat olisi rakennettava CCS-teknologiaa hyödyntäen. Nykyisten voimaloiden pitäisi sitten vähitellen seurata perässä. Komissio arvioi, mikä on optimaalinen jälkiasennusaikataulu fossiilisia polttoaineita käyttäville voimaloille sen jälkeen, kun kestävyysperiaatteiden mukaisten hiiliteknologioiden kaupallinen kannattavuus on demonstroitu.

3.9

Energiantuotannon hiilidioksidin talteenotto- ja varastointikustannuksiksi nykyteknologiaa käyttäen on arvioitu jopa 70 euroa hiilidioksiditonnia kohti, mikä tekee tämän teknologian laajamittaisen käytön tällä hetkellä kohtuuttoman kalliiksi. Käytettävissä olevissa keskipitkän ja pitkän aikavälin malleissa ja selvityksissä arvioidaan CCS:n kustannuksiksi vuoteen 2020 mennessä noin 20–30 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Tämä tarkoittaa sitä, että CCS-varustetun energiantuotannon kustannukset vuoteen 2020 mennessä tai hieman sen jälkeen ovat vain 10 prosenttia nykytasoa korkeampia tai jopa samalla tasolla.

3.10

Fossiilisten polttoaineiden käytön jatkamisen ja CCS:n käyttöönoton mahdolliset ympäristöhaitat liittyvät lähinnä hiilidioksidin vuotamiseen varastosta. Vuodon vaikutukset voivat olla sekä paikallisia (paikallinen biosfääri) että maailmanlaajuisia (ilmasto). Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) aiheesta antamassa raportissa todetaan kuitenkin tähänastisen kokemuksen perusteella, että varastoidun hiilidioksidin osuus hyvin valituissa ja hoidetuissa varastoissa on erittäin todennäköisesti yli 99 prosenttia 100 vuoden aikana. Varastopaikan valinta ja varaston hoitaminen ovat siten keskeisessä asemassa riskien minimoimisen kannalta. Komissio aikoo suotuisan sääntely-ympäristön vaikutusten arvioinnin yhteydessä yksilöidä kaikki mahdolliset riskit ja esittää tarvittavia suojatoimia.

3.11

Kestävyysperiaatteiden mukaisen fossiilisten polttoaineiden teknologian ja erityisesti CCS:n odotetaan tuottavan huomattavan myönteisiä tuloksia. Ne voivat käytännössä eliminoida jopa 90 prosenttia fossiilisia polttoaineita hyödyntävien voimaloiden hiilidioksidipäästöistä. Tämä voisi mahdollistaa EU-27-maiden kokonaishiilidioksidipäästöjen vähenemisen 25–30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2000 tasoon verrattuna. Kolmansien maiden ottaminen ajoissa mukaan kestäväpohjaisen hiiliteknologian ja erityisesti CCS:n kehittämiseen ja käyttöönottoon on olennaisen tärkeää maailman talouden kehityksen ylläpidettävyyttä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa ajatellen tilanteessa, jossa maailmanlaajuinen hiiliresurssien käyttö kasvaa koko ajan. Kestäväpohjaisen hiiliteknologian menestyminen ja erityisesti CCS-teknologian laajamittainen tarjonta antaa myös maailman köyhimmille maille mahdollisuuden parantaa vielä heikoissa kantimissa olevaa energiansaantiaan.

4.   Yleishuomioita

4.1

Komitea pitää komission tiedonantoa tervetulleena ja on samaa mieltä siinä esitetystä analyysista ja kuvauksesta. Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen riskien tehokas lieventäminen sekä kehittyneiden talouksien suureen energiantarpeeseen ja kehittyvien talouksien nopeasti kasvavaan energiantarpeeseen vastaaminen ovat merkittävä kansainvälinen haaste.

4.2

Hiilidioksidipäästöt EU:ssa sijaitsevista hiilivoimaloista muodostavat 24 prosenttia EU:n kaikista hiilidioksidipäästöistä. Fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalat kuluttavat runsaasti polttoainetta suurissa polttoyksiköissä, ja niiden päästöt esiintyvät suurina pitoisuuksina. Tällaiset voimalat ovatkin sopivimpia CCS-teknologian eli hiilidioksidin talteenotto- ja varastointijärjestelmien asennuskohteita. Tällaiset järjestelmät koostuvat kolmesta verrattain itsenäisestä vaiheesta:

a.

hiilidioksidin talteenotto ja erottaminen savukaasusta päästöpaikalla (normaalisti höyrykattilayksikön jälkeen)

b.

hiilidioksidin kuljetus lopulliseen varastointipaikkaan (tavallisimmin putkistoitse)

c.

hiilidioksidin lopullinen ja pysyvä varastointi (sopiviin maantieteellisiin muodostelmiin tai meriin noudattaen varastoinnissa mahdollisimman tiukkoja turvallisuusvaatimuksia).

4.3

Todennäköisesti hiili säilyy eurooppalaisessa energialähdevalikoimassa tulevina vuosikymmeninä. Hiilen erityisominaisuudet — saatavuus, kohtuullinen hinta ja merkitys energiamarkkinoiden vakauttajana — takaavat, että se pysyy yhtenä taloudellisen sähköntuotannon ensisijaisista polttoainelähteistä. Hiilivarat ovat epätasaisesti jakaantuneet sekä maailmanlaajuisesti että EU:n tasolla. Maailmanlaajuisesti katsoen on rohkaisevaa, että suurimmat hiilivarannot sijaitsevat taloudellisesti edistyneissä ja poliittisesti vakaissa maissa. Kehittyneiden EU-valtioiden varannot ovat viime aikoina laajalti ehtyneet pitkäaikaisen kaivostoiminnan vuoksi, ja monet EU-maat ovatkin päättäneet vähentää hiilikaivostoimintaa asteittain tai jopa luopua siitä kokonaan.

4.4

Vain kolmanneksella EU-maista on omia hiiliesiintymiä, kun taas kaksi kolmannesta niistä on riippuvaisia enimmäkseen tuodusta kivihiilestä. Kivihiiltä louhittiin EU:ssa 161,6 miljoonaa tonnia vuonna 2006, kun tuonnin määrä oli 235,3 miljoonaa tonnia. Ruskohiilen kulutus samana vuonna oli 373,8 miljoonaa tonnia, ja se katettiin kokonaan eurooppalaisista varannoista. Sen vuoksi on kehitettävä ja otettava laajalti käyttöön toteutuskelpoisia keinoja, joilla voidaan tuntuvasti vähentää hiilipohjaisen energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä.

4.5

Hiiliteknologiassa pystytään vähentämään hiilidioksidipäästöjä merkittävästi (3). Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä se edellyttää markkina- ja sääntelypuitteita, joilla edistetään investointeja uusimpiin teknologioihin hiilipohjaisen sähköntuotannon tehostamiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Nyt tarvitaan komission, jäsenvaltioiden hallitusten ja teollisuuden välistä yhteistyötä vähäsaasteisen hiiliteknologian koordinoidun tutkimuksen, kehittämisen ja demonstroinnin maailmanlaajuiseksi edistämiseksi. Esimerkkinä tällaisista teknologioista on hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, jonka tuloksena pitkällä aikavälillä on hiilidioksidipäästöjen melkein täydellinen eliminointi.

4.6

Toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä hiilivoimaloiden hiilidioksidipäästöjen poistamiseksi ja erottamiseksi ei tällä hetkellä ole. Kyseessä on yhä kehkeytyvä teknologia. Lähes päästöttömien hiiliteknologioiden kehittämisen ja markkinoille saattamisen näkymät tulevien kahdenkymmenen vuoden aikana ovat kuitenkin lupaavat. Voimaloihin asennettavien CCS-järjestelmien oletetaan vähentävän energiantuotannon tehokkuutta sisäisen energiankulutuksensa vuoksi. Kokonaistehokkuus vaihtelee käytetyn teknologian mukaan. Suositeltu Oxyfuel-teknologia tarvitsee 8–10 prosenttia tuotetusta energiasta, ja muut teknologiat tarvitsevat jopa enemmän energiaa toimiakseen. Se tarkoittaa, että vaaditaan enemmän polttoainetta verkkoon syötettävää megawattituntia kohti, ja energiantuotannon tehostaminen onkin keskeisen tärkeää. Tulevissa CCS-teknologian jälkiasennuksissa energian ominaiskulutus on vielä suurempi.

4.7

Olemassa olevien ja uusien hiilivoimaloiden tehokkuuden parantaminen on toistaiseksi kustannustehokas tapa rajoittaa hiilidioksidipäästöjä. Parhaan markkinoilla saatavilla olevan teknologian asentamisen tulisi olla lukuisten lähitulevaisuudessa tarvittavien uusien hiilivoimaloiden suunnittelijoiden tavoitteena. Silloin kun se on käytännössä mahdollista, on erittäin toivottavaa suunnitella voimalat siten, että niihin voidaan myöhemmin asentaa CCS-järjestelmiä edullisin kustannuksin niiden tultua saataville kaupallisina sovelluksina.

4.8

ETSK:n näkemyksen mukaan päästöjen vähentäminen on merkittävä haaste, joka edellyttää kaikkien hyödyntämiskelpoisten energialähteiden ja teknologioiden käytännöllisten ja kaupallisten mahdollisuuksien kehittämistä. Siirtyminen kestäväpohjaiseen energiaan samoin kuin uusiutuvien teknologioiden käyttöönotto ja energian säästäminen ovat tärkeitä tekijöitä hiilen, muiden fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman käytön kannalta. Niiden hyödyntämisajankohtaan ja -laajuuteen vaikuttavat tekninen toteutettavuus ja kannattavuus.

4.9

Vaikka CCS-teknologioilta voidaan perustellusti odottaa lupaavia tuloksia, sen ei pidä johtaa siihen, että CCS-teknologioiden hyödyntäminen katsotaan jo nyt sitovaksi toimenpiteeksi energiapoliittisissa strategioissa ja tavoitteissa (oletuksena näiden teknologioiden laajamittainen käyttö).

5.   Erityishuomiot

5.1

Hiili on hyvin merkittävä tekijä eurooppalaisessa sähköntuotannossa, mutta 70 prosenttia hiiliperäisestä sähköstä tuotetaan yli 20 vuotta vanhoissa voimaloissa. Energiankulutuksen lievä nousu ja monien olemassa olevien voimaloiden teknisen tai taloudellisen käyttöiän loppuunkuluminen aiheuttaa uutta sähköntuotantotarvetta noin 350 GW vuoteen 2020 mennessä ja noin 500 GW vuoteen 2030 mennessä. CCS-järjestelmällä varustettujen hiilivoimaloiden kustannusten laskenta EU:ssa perustuu optimistiseen kustannusrakenteeseen, jonka mukaan uusi 300 megawatin voimala maksaisi 500 miljoonaa euroa (noin 1,7 miljoonaa euroa megawatilta). Uuden (vuoteen 2020 mennessä rakennetun) voimalan jälkiasennustyöt maksavat 0,5–0,7 miljoonaa euroa megawatilta, ja olemassa olevien voimaloiden jälkiasennukset maksavat jopa miljoona euroa megawatilta. Jos vuoteen 2030 mennessä 500 GW energiantuotantokapasiteetista ajanmukaistetaan edistyneimmällä CCS-teknologialla, arvioidut investointikustannukset ovat 600–800 miljardia euroa.

5.2

ETSK tiedostaa, että pitkällä aikavälillä eli vuoden 2020 jälkeen hiilidioksidin talteenotto ja varastointi mahdollistaisi hiilivoimaloiden hiilidioksidipäästöjen lähes täydellisen eliminoimisen. Tämän mahdollisuuden toteuttaminen edellyttää välittömästi koordinoitua tutkimusta, kehittämistyötä ja demonstrointia.

5.2.1

Tulevana vuosikymmenenä voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä taloudellisesti lisäämällä hiilivoimaloiden polttotehokkuutta ja hyödyntämällä laajasti edistyneintä hiilivoimalateknologiaa.

5.2.2

Nämä strategiat ovat täydentäviä ja perustuvat teknisiin ratkaisuihin, joiden toteuttamiskelpoisuus on osoitettava. Ottamalla lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä käyttöön nykyaikaisia ja tehokkaita hiilipohjaisia sähköntuotantoteknologioita voidaan mahdollistaa hiilen varastointi edullisemmin pitkällä aikavälillä. Tämä edellyttää voimaloiden suunnittelua siten, että teknologioiden kaupallisten sovellusten tullessa saataville voimaloissa voidaan hyödyntää edullisesti hiilidioksidin talteenottojärjestelmien jälkiasennuksia.

5.2.3

Seitsemännessä puiteohjelmassa todetaan, että energiajärjestelmän perinpohjainen muuttaminen luotettavaksi, kilpailukykyiseksi ja kestävän kehityksen mukaiseksi sekä vähemmän tai ei lainkaan hiilidioksidipäästöjä tuottavaksi järjestelmäksi vaatii uusia teknologioita ja raaka-aineita, joihin liittyvät riskit ovat liian korkeita ja tuotot liian epävarmoja yksityisille yrityksille, jotta ne voisivat vastata kaikista tutkimuksen, kehittämisen, demonstroinnin ja käyttöönoton edellyttämistä investoinneista. CCS-teknologia ja vähäsaasteinen hiiliteknologia kuuluvat seitsemännen puiteohjelman energiabudjettiin, joka on 2 350 miljoonaa euroa vuosiksi 2007–2013.

5.2.4

Talteenottovalmius-käsite on määriteltävä asianmukaisesti. Toteutuksen onnistuminen edellyttää, että sääntelyviranomaiset ja teollisuus työskentelevät yhdessä. Kaupalliset markkinat eivät tuota ratkaisuja ilman asianmukaisia ja vakaita poliittisia puitteita.

5.2.5

ETSK katsoo, että voimaloiden kapasiteettia on lisättävä ja että niitä on uudenaikaistettava kiireellisesti. Koska tuontienergian osuuden on ennustettu kasvavan 69 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, laaja ja monipuolinen energialähteiden yhdistelmä on välttämätön energian toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Varmistamalla kivihiilen saatavuus energiantuotannon raaka-aineena voidaan turvata EU:n energiansaantia merkittävällä tavalla.

5.2.6

Voimaloiden toiminnan tehostamisen ja lähes päästöttömien teknologioiden kehittämisen ansiosta hiili raaka-aineena vastaa osaltaan ennaltaehkäisevän ilmastonsuojelun vaatimuksiin. Kun päästökauppaa koskevia sääntöjä laaditaan EU:n jäsenvaltioissa, olisi keskityttävä tehokkuuden parantamiseen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

5.2.7

Lupamenettelyjä on yksinkertaistettava ja yhdenmukaistettava asteittain kansallisten sääntelyviranomaisten yhteistyön avulla, jotta rakennushankkeiden pitkiä toimitusaikoja voitaisiin lyhentää mahdollisimman tehokkaasti. Samalla on kuitenkin noudatettava niin tiukkoja turvallisuusnormeja kuin mahdollista.

5.3

ETSK kiinnittää huomiota myös siihen tosiasiaan, että vaikka hiili on tärkein polttoaine sähköntuotannossa ja keskeisen tärkeä tekijä terästuotannossa ja muissa teollisissa prosesseissa, sillä tulee olemaan merkittävä rooli tulevaisuuden energiatarpeiden täyttämisessä vetyyn perustuvaan talouteen siirryttäessä. Hiilen nesteyttäminen mahdollistaa hiilen käyttämisen raakaöljyn korvikkeena. Hiilestä voidaan tuottaa myös synteettistä kaasua. Tällaisilla teknologioilla ja sovelluksilla voi olla keskeinen tehtävä myös kestävän kehityksen mukaisessa energialähteiden yhdistelmässä. Komission asiakirjaluonnoksessa ei käsitellä näitä hiilen käytön tärkeitä nykyisiä ja tulevia osa-alueita.

5.4

Nykyinen aktiivinen keskustelu hiilenkäytön potentiaalista tulevina vuosikymmeninä on johtanut hiilikaivostoimintaan liittyvien kysymysten jäämiseen taka-alalle. Eurooppalaisen rusko- ja kivihiilen louhinta edellyttää kuitenkin edelleen asianmukaista poliittista ja taloudellista kehystä. Kaivostoiminta ja energian muuntaminen voivat edistää merkittävästi paikallista hyvinvointia ja työllisyyttä. Kun käytetään eurooppalaista hiiltä, kaivostoiminnan, muuntamisen ja jakelu lisäarvo pysyy EU:ssa. Jos käytetään öljyä tai kaasua, noin 75 prosenttia hinnasta muodostuu tuontikustannuksista.

5.5

Fossiilisiin polttoaineisiin (hiileen) pohjautuvan energiantuotannon säilyttäminen nykyisellä tasolla on erittäin tärkeää myös uusien jäsenvaltioiden yhteiskunnallisen tilanteen kannalta. EU:n hiilikaivosteollisuus työllistää kaikkiaan 286 500 henkilöä, joista 212 100 työskentelee uusien jäsenvaltioiden hiilikaivoksissa. Kaivostyöläisten erittäin ankariin työskentelyolosuhteisiin on suhtauduttava vastuuntuntoisesti kaikkialla EU:ssa.

5.6

Hiilikaivosalueiden vähentäminen aluesuunnittelun yhteydessä sekä ympäristönsuojelusäännösten aiheuttamat liialliset rasitteet johtivat aiemmin usein tarpeettomiin viivytyksiin ja muodostivat lisätaakan kaivoksille. Varantojen sijainti ja kaivostoiminnan liikkuvuus raaka-aineita hyödynnettäessä ovat erityisiä haasteita muihin teollisuudenaloihin verrattuna. Tämä erityistilanne on otettava huomioon eritoten luotaessa ympäristökysymyksiin liittyvää sääntelykehystä, kuten jätehuoltoa sekä maaperän ja vesien suojelua koskevaa lainsäädäntöä.

5.7

ETSK katsoo myös, että komissio suhtautuu asiakirjassaan optimistisesti CCS-teknologian käyttöönottoaikatauluun ja sen edellyttämiin vaatimuksiin. Vaikka sen periaatteet tunnetaan, teknisen ratkaisun löytäminen vienee jokseenkin pitkään, eikä voida odottaa läpimurtoa, joka korvaisi jatkuvan ja intensiivisen työskentelyn tavoitteiden toteuttamiseksi. Komission tulisi nyt keskittyä toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on saada 10–12 demonstraatiolaitosta käyttöön vuonna 2015, ja luoda CCS-teknologialle luotettavat puitteet, joilla katetaan tärkeimmät riskit mutta jotka eivät ole liian rajoittavia. Energiantuotannon tehostuminen on erittäin toivottava välivaihe, ja liiallinen kiire tai liian rajoittava sääntelykehys voisi vakavasti vahingoittaa tätä tärkeää tavoitetta.

5.8

ETSK kehottaa myös tehostamaan uusiutuvien ja vaihtoehtoisten energialähteiden tutkimusta ja kehitystyötä, jotta EU:n energialähteiden yhdistelmästä saataisiin entistä turvallisempi. EU:n yhdennetyt energiamarkkinat olisi toteutettava samaan aikaan, turhaan viivyttelemättä.

Bryssel 27. syyskuuta 2007

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Dimitris DIMITRIADIS


(1)  IPCC, 2005. IPCC Special Report on Carbon Dioxide Capture and Storage. [Laatijana hallitustenvälisen ilmastonmuutos- paneelin työryhmä III] (B. Metz, O. Davidson, H. C. de Coninck, M. Loos, L. A. Meyer [toim.]) Cambridge University Press: Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA, s. 442.

(2)  EUVL C 318, 23.12.2006, s. 185–194.

(3)  IPCC, 2005. IPCC Special Report on Carbon Dioxide Capture and Storage. [Laatijana hallitustenvälisen ilmastonmuutos- paneelin työryhmä III] (B. Metz, O. Davidson, H. C. de Coninck, M. Loos, L. A. Meyer [toim.]) Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA, s. 442.


Top