This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document C2007/306/01
Treaty of Lisbon amending the Treaty on European Union and the Treaty establishing the European Community, signed at Lisbon, 13 December 2007# PROTOCOLS# A. Protocols to be annexed to the Treaty on European Union, to the Treaty on the Functioning of the European Union and, where applicable, to the Treaty establishing the European Atomic Energy Community# — Protocol on the role of national Parliaments in the European Union# — Protocol on the application of the principles of subsidiarity and proportionality# — Protocol on the Euro Group# — Protocol on permanent structured cooperation established by Article 28 A of the Treaty on European Union# — Protocol relating to Article 6(2) of the Treaty on European Union on the accession of the Union to the European Convention on the Protection of Human Rights and Fundamental Freedoms# — Protocol on the internal market and competition# — Protocol on the application of the Charter of Fundamental Rights of the European Union to Poland and to the United Kingdom# — Protocol on the exercise of shared competence# — Protocol on services of general interest# — Protocol on the Decision of the Council relating to the implementation of Article 9c(4) of the Treaty on European Union and Article 205(2) of the Treaty on the Functionning of the European Union between 1 November 2014 and 31 March 2017 on the one hand, and as from 1 April 2017 on the other# — Protocol on transitional provisions# B. Protocols to be annexed to the Treaty of Lisbon# — Protocol No 1 amending the Protocols annexed to the Treaty on European Union, to the Treaty establishing the European Community and/or to the Treaty establishing the European Atomic Energy Community# — Annex — Tables of equivalences referred to in Article 2 of Protocol (No 1) amending the Protocols annexed to the Treaty on European Union, to the Treaty establishing the European Community and/or to the Treaty establishing the European Atomic Energy Community.# — Protocol No 2 amending the Treaty establishing the European Atomic Energy Community# ANNEX
Lissabonin sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta, allekirjoitettu Lissabonissa 13 päivänä joulukuuta 2007
PÖYTÄKIRJAT
A. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja tietyiltä osin Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitettävät pöytäkirjat
— Pöytäkirja kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa
— Pöytäkirja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta
— Pöytäkirja euroryhmästä
— Pöytäkirja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28a artiklaan perustuvasta pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä
— Pöytäkirja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdasta, joka koskee liittymistä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen
— Pöytäkirja sisämarkkinoista ja kilpailusta
— Pöytäkirja Euroopan unionin perusoikeuskirjan soveltamisesta Puolaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan
— Pöytäkirja jaetun toimivallan käytöstä
— Pöytäkirja yleistä etua koskevista palveluista
— Pöytäkirja neuvoston päätöksestä, joka koskee Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9c artiklan 4 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanoa 1 päivän marraskuuta 2014 ja 31 päivän maaliskuuta 2017 välisenä aikana sekä 1 päivästä huhtikuuta 2017 alkaen
— Pöytäkirja siirtymämääräyksistä
B. Lissabonin sopimukseen liitettävät pöytäkirjat
— Pöytäkirja N:o 1 Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja/tai euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitettyjen pöytäkirjojen muuttamisesta
— Liite — Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja/tai Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitettyjen pöytäkirjojen muuttamisesta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 2 artiklassa tarkoitetut vastaavuustaulukot
— Pöytäkirja N:o 2 Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta
LIITE
Lissabonin sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta, allekirjoitettu Lissabonissa 13 päivänä joulukuuta 2007
PÖYTÄKIRJAT
A. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja tietyiltä osin Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitettävät pöytäkirjat
— Pöytäkirja kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa
— Pöytäkirja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta
— Pöytäkirja euroryhmästä
— Pöytäkirja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28a artiklaan perustuvasta pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä
— Pöytäkirja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdasta, joka koskee liittymistä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen
— Pöytäkirja sisämarkkinoista ja kilpailusta
— Pöytäkirja Euroopan unionin perusoikeuskirjan soveltamisesta Puolaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan
— Pöytäkirja jaetun toimivallan käytöstä
— Pöytäkirja yleistä etua koskevista palveluista
— Pöytäkirja neuvoston päätöksestä, joka koskee Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9c artiklan 4 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanoa 1 päivän marraskuuta 2014 ja 31 päivän maaliskuuta 2017 välisenä aikana sekä 1 päivästä huhtikuuta 2017 alkaen
— Pöytäkirja siirtymämääräyksistä
B. Lissabonin sopimukseen liitettävät pöytäkirjat
— Pöytäkirja N:o 1 Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja/tai euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitettyjen pöytäkirjojen muuttamisesta
— Liite — Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja/tai Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitettyjen pöytäkirjojen muuttamisesta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 2 artiklassa tarkoitetut vastaavuustaulukot
— Pöytäkirja N:o 2 Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta
LIITE
EUVL C 306, 17.12.2007, p. 1–229
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
17.12.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 306/1 |
LISSABONIN SOPIMUS
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta
(2007/C 306/01)
JOHDANTO
HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS,
BULGARIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
TŠEKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR,
SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI,
VIRON TASAVALLAN PRESIDENTTI,
HELLEENIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
HÄNEN MAJESTEETTINSA ESPANJAN KUNINGAS,
RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
IRLANNIN PRESIDENTTI,
ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
KYPROKSEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
LATVIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
LIETTUAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUA,
UNKARIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
MALTAN PRESIDENTTI,
HÄNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR,
ITÄVALLAN TASAVALLAN LIITTOPRESIDENTTI,
PUOLAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
PORTUGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
ROMANIAN PRESIDENTTI,
SLOVENIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
SLOVAKIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
RUOTSIN KUNINGASKUNNAN HALLITUS,
HÄNEN MAJESTEETTINSA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN KUNINGATAR, jotka
HALUAVAT täydentää Amsterdamin sopimuksella ja Nizzan sopimuksella aloitettua prosessia, jonka tarkoituksena on vahvistaa unionin tehokkuutta ja demokraattista legitimiteettiä sekä parantaa sen toiminnan johdonmukaisuutta,
OVAT SOPINEET muuttavansa Euroopan unionista tehtyä sopimusta, Euroopan yhteisön perustamissopimusta ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusta,
HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS,
pääministeri Guy VERHOFSTADTin,
ulkoasiainministeri Karel DE GUCHTin;
BULGARIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
pääministeri Sergei STANISHEVin,
varapääministeri ja ulkoasiainministeri Ivailo KALFINin;
TŠEKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
pääministeri Mirek TOPOLÁNEKin,
ulkoasiainministeri Karel SCHWARZENBERGin;
HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR,
pääministeri Anders Fogh RASMUSSENin,
ulkoasiainministeri Per Stig MØLLERin;
SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI,
liittokansleri Dr. Angela MERKELin,
ulkoasiainministerin ja liittokanslerin sijaisen Dr. Frank-Walter STEINMEIERin;
VIRON TASAVALLAN PRESIDENTTI,
pääministeri Andrus ANSIPin,
ulkoasiainministeri Urmas PAETin;
IRLANNIN PRESIDENTTI,
pääministeri (Taoiseach) Bertie AHERNin,
ulkoasiainministeri Dermot AHERNin;
HELLEENIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
pääministeri Konstantinos KARAMANLISin,
ulkoasiainministeri Dora BAKOYANNISin;
HÄNEN MAJESTEETTINSA ESPANJAN KUNINGAS,
hallituksen puheenjohtaja José Luis RODRÍGUEZ ZAPATEROn,
ulko- ja kehitysyhteistyöministeri Miguel Ángel MORATINOS CUYAUBÉn;
RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
presidentti Nicolas SARKOZYn,
pääministeri François FILLONin,
ulko- ja Eurooppa-asiainministeri Bernard KOUCHNERin;
ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
pääministeri Romano PRODIn,
varapääministeri ja ulkoasiainministeri Massimo D'ALEMAn;
KYPROKSEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
presidentti Tassos PAPADOPOULOSin,
ulkoasiainministeri Erato KOZAKOU-MARCOULLISin;
LATVIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
presidentti Valdis ZATLERSin,
pääministeri Aigars KALVĪTISin,
ulkoasiainministeri Māris RIEKSTIŅŠin;
LIETTUAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
presidentti Valdas ADAMKUSin,
pääministeri Gediminas KIRKILASin,
ulkoasiainministeri Petras VAITIEKŪNASin;
HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUA,
pääministeri, ’Ministre d'Etat’ Jean-Claude JUNCKERin,
ulko- ja maahanmuuttoministerin Jean ASSELBORNin;
UNKARIN TASAVALLN PRESIDENTTI,
pääministeri Ferenc GYURCSÁNYn,
ulkoasiainministeri Dr. Kinga GÖNCZin;
MALTAN PRESIDENTTI,
pääministeri The Hon Lawrence GONZIn,
ulkoasiainministeri The Hon Michael FRENDOn;
HÄNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR,
pääministeri Dr. J. P. BALKENENDEn,
ulkoasiainministeri M. J. M. VERHAGENin;
ITÄVALLAN TASAVALLAN LIITTOPRESIDENTTI,
liittokansleri Dr. Alfred GUSENBAUERin,
Eurooppa- ja kansainvälisten asioiden ministeri Dr. Ursula PLASSNIKin;
PUOLAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
pääministeri Donald TUSKin,
ulkoasiainministeri Radosław SIKORSKIn;
PORTUGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
pääministeri José SÓCRATES CARVALHO PINTO DE SOUSAn,
ulkoasiainministeri Luís Filipe MARQUES AMADOn;
ROMANIAN PRESIDENTTI,
presidentti Traian BĂSESCUn,
pääministeri Cãlin POPESCU TĂRICEANUn,
ulkoasiainministeri Adrian CIOROIANUn;
SLOVENIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
hallituksen puheenjohtaja Janez JANŠAn,
ulkoasiainministeri Dr. Dimitrij RUPELin;
SLOVAKIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
pääministeri Robert FICOn,
ulkoasiainministeri Ján KUBIŠin;
SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,
pääministeri Matti VANHASEN,
ulkoasiainministeri Ilkka KANERVAn;
RUOTSIN KUNINGASKUNNAN HALLITUS,
pääministeri Fredrik REINFELDTin,
Eurooppa-asiain ministeri Cecilia MALMSTRÖMin;
HÄNEN MAJESTEETTINSA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN KUNINGATAR,
pääministeri The Rt. Hon Gordon BROWNin,
ulko- ja kansainyhteisöasiainministeri The Rt. Hon David MILIBANDin,
OVAT SOPINEET SEURAAVISTA MÄÄRÄYKSISTÄ:
EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN YHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN TEHTÄVÄT MUUTOKSET
1 artikla
Muutetaan Euroopan unionista tehty sopimus tämän artiklan mukaisesti.
JOHDANTO-OSA
1) |
Muutetaan johdanto-osa seuraavasti:
|
YLEISET MÄÄRÄYKSET
2) |
Muutetaan 1 artikla seuraavasti:
|
3) |
Lisätään 1 a artikla: ”1 a artikla Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.” |
4) |
Korvataan 2 artikla seuraavasti: ”2 artikla 1. Unionin päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia. 2. Unioni tarjoaa kansalaisilleen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla ei ole sisärajoja ja jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus, toteuttaen samalla ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia, turvapaikkaa, maahanmuuttoa sekä rikollisuuden ehkäisyä ja torjuntaa koskevat aiheelliset toimenpiteet. 3. Unioni toteuttaa sisämarkkinat. Se pyrkii Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintatason vakaus, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen. Se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä. Unioni torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää sekä edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua, naisten ja miesten tasa-arvoa, sukupolvien välistä yhteisvastuuta ja lapsen oikeuksien suojelua. Unioni edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta. Unioni kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä. 4. Unioni perustaa talous- ja rahaliiton, jonka rahayksikkö on euro. 5. Unioni vaalii ja puolustaa arvojaan ja etujaan kansainvälisissä suhteissaan ja edistää osaltaan kansalaistensa suojelua. Se edistää osaltaan rauhaa, turvallisuutta, maapallon kestävää kehitystä, kansojen välistä yhteisvastuuta ja keskinäistä kunnioitusta, vapaata ja oikeudenmukaista kauppaa, köyhyyden poistamista ja ihmisoikeuksien, erityisesti lapsen oikeuksien suojelua, sekä kansainvälisen oikeuden tarkkaa noudattamista ja kehittämistä, etenkin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden kunnioittamista. 6. Unioni pyrkii tavoitteisiinsa asianmukaisin keinoin unionille perussopimuksissa annetun toimivallan mukaisesti.” |
5) |
Kumotaan 3 artikla, ja lisätään 3 a artikla: ”3 a artikla 1. Toimivalta, jota perussopimuksissa ei ole annettu unionille, kuuluu 3 b artiklan mukaisesti jäsenvaltioille. 2. Unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden tasa-arvoa perussopimuksia sovellettaessa sekä niiden kansallista identiteettiä, joka on olennainen osa niiden poliittisia ja perustuslaillisia perusrakenteita, myös alueellisen ja paikallisen itsehallinnon osalta. Se kunnioittaa keskeisiä valtion tehtäviä, erityisesti niitä, joiden tavoitteena on valtion alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, yleisen järjestyksen ylläpitäminen sekä kansallisen turvallisuuden takaaminen. Erityisesti kansallinen turvallisuus säilyy yksinomaan kunkin jäsenvaltion vastuulla. 3. Vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti unioni ja jäsenvaltiot kunnioittavat ja avustavat toisiaan perussopimuksista johtuvia tehtäviä täyttäessään. Jäsenvaltiot toteuttavat kaikki yleis- tai erityistoimenpiteet, joilla voidaan varmistaa perussopimuksista tai unionin toimielinten säädöksistä johtuvien velvoitteiden täyttäminen. Jäsenvaltiot tukevat unionia sen täyttäessä tehtäviään ja pidättäytyvät kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa unionin tavoitteiden toteutumisen.” |
6) |
Lisätään 3 b artikla, joka korvaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklan: ”3 b artikla 1. Unionin toimivalta määräytyy annetun toimivallan periaatteen mukaisesti. Unioni käyttää toimivaltaansa toissijaisuusperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen. 2. Annetun toimivallan periaatteen mukaisesti unioni toimii ainoastaan jäsenvaltioiden sille perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa ja kyseisissä sopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimivalta, jota perussopimuksissa ei ole annettu unionille, kuuluu jäsenvaltioille. 3. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi keskushallinnon tasolla taikka alueellisella tai paikallisella tasolla riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Unionin toimielimet soveltavat toissijaisuusperiaatetta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti. Kansalliset parlamentit valvovat toissijaisuusperiaatteen noudattamista mainitussa pöytäkirjassa määrätyn menettelyn mukaisesti. 4. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Unionin toimielimet soveltavat suhteellisuusperiaatetta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti.” |
7) |
Kumotaan 4 ja 5 artikla. |
8) |
Korvataan 6 artikla seuraavasti: ”6 artikla 1. Unioni tunnustaa oikeudet, vapaudet ja periaatteet, jotka esitetään 7 päivänä joulukuuta 2000 hyväksytyssä ja Strasbourgissa 12 päivänä joulukuuta 2007 mukautetussa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jolla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla. Perusoikeuskirjan määräykset eivät millään tavoin laajenna perussopimuksissa määriteltyä unionin toimivaltaa. Perusoikeuskirjassa esitettyjä oikeuksia, vapauksia ja periaatteita on tulkittava perusoikeuskirjan tulkintaa ja soveltamista koskevien perusoikeuskirjan VII osaston yleisten määräysten mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon perusoikeuskirjassa tarkoitetut selitykset, joissa esitetään näiden määräysten lähteet. 2. Unioni liittyy ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen. Liittyminen ei vaikuta perussopimuksissa määriteltyyn unionin toimivaltaan. 3. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa taatut ja jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvat perusoikeudet ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta.” |
9) |
Muutetaan 7 artikla seuraavasti:
|
10) |
Lisätään uusi 7 a artikla seuraavasti: ”7 a artikla 1. Unioni luo naapurimaittensa kanssa erityissuhteet pyrkien saamaan aikaan unionin arvoihin perustuvan alueen, jolla vallitsee vauraus ja hyvä naapuruus ja jolle ovat ominaisia yhteistyöhön perustuvat läheiset ja rauhanomaiset suhteet. 2. Unioni voi 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tehdä erityisiä sopimuksia kyseisten valtioiden kanssa. Näihin sopimuksiin voi sisältyä vastavuoroisia oikeuksia ja velvollisuuksia sekä mahdollisuus toteuttaa yhteisiä toimia. Sopimusten täytäntöönpanosta neuvotellaan määräajoin.” |
11) |
Sisällytetään II osaston määräykset muutettuun Euroopan yhteisön perustamissopimukseen, josta tulee Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus. |
DEMOKRATIAN PERIAATTEET
12) |
Korvataan II osasto ja 8 artikla uudella otsikolla ja uusilla 8–8 c artiklalla seuraavasti: ”II OSASTO MÄÄRÄYKSET DEMOKRATIAN PERIAATTEISTA 8 artikla Unioni noudattaa kaikessa toiminnassaan kansalaistensa yhdenvertaisuuden periaatetta, jonka mukaan sen toimielimet, elimet ja laitokset kohtelevat kansalaisia yhdenvertaisesti. Unionin kansalainen on jokainen, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus. Unionin kansalaisuus täydentää mutta ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta. 8 a artikla 1. Unionin toiminta perustuu edustukselliseen demokratiaan. 2. Euroopan parlamentti edustaa suoraan kansalaisia unionin tasolla. Jäsenvaltiota edustaa Eurooppa-neuvostossa valtion- tai hallituksen päämies ja neuvostossa hallitus, jotka puolestaan ovat demokratian mukaisessa vastuussa joko kansallisille parlamenteilleen tai kansalaisilleen. 3. Kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa. Päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia. 4. Euroopan tason poliittiset puolueet myötävaikuttavat eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostumiseen ja unionin kansalaisten tahdon ilmaisemiseen. 8 b artikla 1. Toimielimet antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta. 2. Toimielimet käyvät avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. 3. Euroopan komissio kuulee laajasti asianomaisia osapuolia varmistaakseen unionin toimien johdonmukaisuuden ja avoimuuden. 4. Vähintään miljoona unionin kansalaista merkittävästä määrästä jäsenvaltioita voi tehdä aloitteen, jossa Euroopan komissiota kehotetaan toimivaltuuksiensa rajoissa tekemään asianmukainen ehdotus asioista, joissa näiden kansalaisten mielestä tarvitaan unionin säädöstä perussopimusten soveltamiseksi. Tällaisen aloitteen tekemistä varten vaadittavat menettelyt ja edellytykset vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti. 8 c artikla Kansalliset parlamentit edistävät osaltaan aktiivisesti unionin moitteetonta toimintaa seuraavasti:
|
TOIMIELIMET
13) |
Kumotaan III osaston määräykset. Korvataan III osasto uudella otsikolla seuraavasti: |
14) |
Korvataan 9 artikla seuraavasti: ”9 artikla 1. Unionilla on toimielinjärjestelmä, jolla pyritään edistämään unionin arvoja, ajamaan unionin tavoitteita, palvelemaan unionin, sen kansalaisten ja jäsenvaltioiden etuja sekä varmistamaan unionin politiikkojen ja toimien johdonmukaisuus, tehokkuus ja jatkuvuus. Unionin toimielimet ovat seuraavat:
2. Kukin toimielin toimii sille perussopimuksissa annetun toimivallan rajoissa sekä niissä määrättyjen menettelyjen, edellytysten ja tavoitteiden mukaisesti. Toimielimet tekevät keskenään vilpitöntä yhteistyötä. 3. Euroopan keskuspankkia ja tilintarkastustuomioistuinta koskevat määräykset sekä muita toimielimiä koskevat yksityiskohtaiset määräykset ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa. 4. Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja komissiota avustavat talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea, joilla on neuvoa-antava tehtävä.” |
15) |
Lisätään 9 a artikla: ”9 a artikla 1. Euroopan parlamentti toimii yhdessä neuvoston kanssa lainsäätäjänä ja budjettivallan käyttäjänä. Se huolehtii poliittisesta valvonnasta ja antaa neuvoja perussopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti. Se valitsee komission puheenjohtajan. 2. Euroopan parlamentti koostuu unionin kansalaisten edustajista. Edustajien määrä on puhemiehen lisäksi enintään 750. Kansalaisten edustus on alenevasti suhteellinen siten, että vähimmäismäärä on kuusi jäsentä jäsenvaltiota kohden. Jäsenvaltio voi saada enintään 96 paikkaa. Eurooppa-neuvosto tekee yksimielisesti Euroopan parlamentin aloitteesta ja sen hyväksynnän saatuaan päätöksen, jolla määritellään Euroopan parlamentin kokoonpano ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja periaatteita noudattaen. 3. Euroopan parlamentin jäsenet valitaan yleisillä, välittömillä, vapailla ja salaisilla vaaleilla viiden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. 4. Euroopan parlamentti valitsee jäsentensä keskuudesta puhemiehen ja puhemiehistön.” |
16) |
Lisätään 9 b artikla: ”9 b artikla 1. Eurooppa-neuvosto antaa unionille sen kehittämiseksi tarvittavat virikkeet ja määrittelee sen yleiset poliittiset suuntaviivat ja painopisteet. Se ei toimi lainsäätäjänä. 2. Eurooppa-neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja osallistuu sen työskentelyyn. 3. Eurooppa-neuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta kaksi kertaa puolivuotiskaudella. Eurooppa-neuvoston jäsenet voivat päättää, että kutakin heistä avustaa ministeri ja komission puheenjohtajaa komission jäsen, jos käsiteltävät asiat sitä edellyttävät. Puheenjohtaja kutsuu koolle Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen, jos tilanne sitä vaatii. 4. Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa yhteisymmärryksessä, jollei perussopimuksissa toisin määrätä. 5. Eurooppa-neuvosto valitsee puheenjohtajansa määräenemmistöllä kaksi ja puoli vuotta kestäväksi kaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Jos puheenjohtaja on estynyt tai syyllistynyt vakavaan rikkomukseen, Eurooppa-neuvosto voi päättää hänen toimikautensa samaa menettelyä noudattaen. 6. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja huolehtii omalla tasollaan ja tässä ominaisuudessa unionin ulkoisesta edustuksesta yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan toimivaltaa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ei saa hoitaa kansallista tehtävää.” |
17) |
Lisätään 9 c artikla: ”9 c artikla 1. Neuvosto toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa lainsäätäjänä ja budjettivallan käyttäjänä. Se määrittelee ja sovittaa yhteen unionin politiikkoja perussopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti. 2. Neuvosto muodostuu jäsenvaltioiden ministeritason edustajista, joita on yksi kustakin jäsenvaltiosta ja joilla on edustamansa jäsenvaltion hallitusta sitovat valtuudet sekä sille kuuluva äänioikeus. 3. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, jollei perussopimuksissa toisin määrätä. 4. Määräenemmistöön tarvitaan 1 päivästä marraskuuta 2014 alkaen vähintään 55 prosenttia neuvoston jäsenistä; siihen on kuuluttava vähintään viisitoista jäsentä, jotka edustavat jäsenvaltioita, joiden yhteenlaskettu väestö on vähintään 65 prosenttia unionin väestöstä. Määrävähemmistössä on oltava vähintään neljä neuvoston jäsentä; muussa tapauksessa katsotaan, että on saavutettu määräenemmistö. Muut määräenemmistöpäätöksentekoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa. 5. Määräenemmistön määrittelyyn 31 päivään lokakuuta 2014 sovellettavat ja 1 päivästä marraskuuta 201431 päivään maaliskuuta 2017 sovellettavat siirtymämääräykset vahvistetaan siirtymämääräyksiä koskevassa pöytäkirjassa. 6. Neuvosto kokoontuu eri kokoonpanoissa, joita koskeva luettelo hyväksytään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 201 b artiklan mukaisesti. Yleisten asioiden neuvosto huolehtii neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta. Se valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja toteuttaa niistä aiheutuvat jatkotoimet ollen yhteydessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaan ja komissioon. Ulkoasiainneuvosto muotoilee unionin ulkoista toimintaa Eurooppa-neuvoston määrittelemien strategisten linjausten mukaisesti ja huolehtii unionin toiminnan johdonmukaisuudesta. 7. Jäsenvaltioiden hallitusten pysyvien edustajien komitea huolehtii neuvoston työskentelyn valmistelusta. 8. Neuvoston istunnot ovat julkisia sen käsitellessä esitystä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi tai äänestäessä siitä. Tätä varten jokainen neuvoston istunto on jaettu kahteen osaan, joista toisessa käsitellään lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät unionin säädökset ja toisessa muut kuin lainsäädäntöasiat. 9. Neuvostossa olevat jäsenvaltioiden edustajat toimivat ulkoasiainneuvostoa lukuun ottamatta neuvoston kokoonpanojen puheenjohtajina tasapuolisen vuorottelun järjestelmän mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 201 b artiklan mukaisesti vahvistetuin edellytyksin.” |
18) |
Lisätään 9 d artikla: ”9 d artikla 1. Komissio ajaa unionin yleistä etua ja tekee tätä varten tarvittavat aloitteet. Se huolehtii siitä, että perussopimuksia sekä toimielinten niiden nojalla hyväksymiä toimenpiteitä sovelletaan. Komissio valvoo unionin oikeuden soveltamista Euroopan unionin tuomioistuimen valvonnassa. Se toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia. Komissio hoitaa yhteensovitus-, täytäntöönpano- ja hallinnointitehtäviä perussopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti. Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä muita perussopimuksissa määrättyjä tapauksia lukuun ottamatta se huolehtii unionin ulkoisesta edustuksesta. Se tekee aloitteet unionin vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi pyrkien toimielinten välisiin sopimuksiin. 2. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä unionin säädös voidaan antaa ainoastaan komission ehdotuksesta, jollei perussopimuksissa toisin määrätä. Muut säädökset annetaan komission ehdotuksesta, kun perussopimuksissa niin määrätään. 3. Komission toimikausi on viisi vuotta. Komission jäsenet valitaan heidän yleisen pätevyytensä ja Euroopan asiaan sitoutumisensa perusteella henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton. Komissio hoitaa tehtäväänsä täysin riippumattomana. Tehtäviään hoitaessaan komission jäsenet eivät saa pyytää eivätkä ottaa ohjeita miltään hallitukselta, toimielimeltä, elimeltä tai laitokselta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 e artiklan 2 kohdan soveltamista. He pidättyvät kaikesta, mikä on ristiriidassa heidän velvollisuuksiensa ja tehtäviensä hoitamisen kanssa. 4. Lissabonin sopimuksen voimaantulopäivän ja 31 päivän lokakuuta 2014 välisenä aikana nimitettävän komission kokoonpanoon kuuluu yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta, mihin luetaan mukaan komission puheenjohtaja ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, joka on yksi varapuheenjohtajista. 5. Komission jäsenten lukumäärä, mukaan lukien sen puheenjohtaja ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, vastaa 1 päivästä marraskuuta 2014 alkaen kahta kolmasosaa jäsenvaltioiden lukumäärästä, jollei Eurooppa-neuvosto yksimielisesti päätä muuttaa tätä lukumäärää. Komission jäsenet valitaan jäsenvaltioiden kansalaisista jäsenvaltioiden täysin tasapuolisen vuorottelun järjestelmän mukaisesti jäsenvaltioiden koko väestöllisen ja maantieteellisen kirjon huomioon ottaen. Eurooppa-neuvosto vahvistaa kyseisen järjestelmän yksimielisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 211 a artiklan mukaisesti. 6. Komission puheenjohtaja
Komission jäsen eroaa, jos komission puheenjohtaja sitä häneltä pyytää. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eroaa 9 e artiklan 1 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen, jos puheenjohtaja sitä häneltä pyytää. 7. Eurooppa-neuvosto, joka ottaa huomioon Euroopan parlamentin vaalit, ehdottaa aiheellisten kuulemisten jälkeen määräenemmistöllä Euroopan parlamentille ehdokasta komission puheenjohtajaksi. Euroopan parlamentti valitsee tämän ehdokkaan jäsentensä enemmistöllä. Jollei ehdokas saa taakseen vaadittua enemmistöä, Eurooppa-neuvosto ehdottaa määräenemmistöllä kuukauden kuluessa uutta ehdokasta, jonka Euroopan parlamentti valitsee samaa menettelyä noudattaen. Neuvosto hyväksyy yhteisymmärryksessä valitun puheenjohtajan kanssa luettelon muista henkilöistä, jotka neuvosto aikoo nimittää komission jäseniksi. Heidät valitaan jäsenvaltioiden tekemien ehdotusten pohjalta 3 kohdan toisessa alakohdassa ja 5 kohdan toisessa alakohdassa määrättyjä valintaperusteita noudattaen. Euroopan parlamentti äänestää komission puheenjohtajan, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja muiden komission jäsenten hyväksymisestä yhtenä kokoonpanona. Hyväksynnän jälkeen Eurooppa-neuvosto nimittää komission määräenemmistöllä. 8. Komissio on yhtenä kokoonpanona vastuussa Euroopan parlamentille. Euroopan parlamentti voi antaa komissiolle epäluottamuslauseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 201 artiklan mukaisesti. Jos epäluottamuslause annetaan, kaikkien komission jäsenten on samalla kertaa erottava tehtävistään ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan on erottava niistä tehtävistä, joita hän on hoitanut komissiossa.” |
19) |
Lisätään uusi 9 e artikla seuraavasti: ”9 e artikla 1. Eurooppa-neuvosto nimittää määräenemmistöllä komission puheenjohtajan suostumuksella unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan. Eurooppa-neuvosto voi päättää hänen toimikautensa samaa menettelyä noudattaen. 2. Korkea edustaja johtaa unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Hän osallistuu ehdotuksillaan tämän politiikan muotoiluun ja toteuttaa sitä neuvoston valtuuttamana. Tämä koskee myös yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. 3. Korkea edustaja toimii ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana. 4. Korkea edustaja on yksi komission varapuheenjohtajista. Hän huolehtii unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuudesta. Hän vastaa komissiossa tälle ulkosuhteiden alalla kuuluvista tehtävistä ja unionin ulkoisen toiminnan muiden näkökohtien yhteensovittamisesta. Hoitaessaan komissiossa näitä tehtäviä, ja ainoastaan näiden tehtävien osalta, korkean edustajan on noudatettava komission toimintaa sääteleviä menettelytapoja siltä osin kuin se on 2 ja 3 kohdan mukaista.” |
20) |
Lisätään 9 f artikla: ”9 f artikla 1. Euroopan unionin tuomioistuin käsittää unionin tuomioistuimen, unionin yleisen tuomioistuimen ja erityistuomioistuimia. Euroopan unionin tuomioistuin huolehtii siitä, että perussopimusten tulkinnassa ja soveltamisessa noudatetaan lakia. Jäsenvaltiot säätävät tarvittavista muutoksenhakukeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla. 2. Unionin tuomioistuimessa on yksi tuomari jäsenvaltiota kohden. Sitä avustavat julkisasiamiehet. Unionin yleisessä tuomioistuimessa on vähintään yksi tuomari jäsenvaltiota kohden. Unionin tuomioistuimen tuomarit ja julkisasiamiehet sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomarit valitaan henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka täyttävät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 223 ja 224 artiklassa tarkoitetut vaatimukset. Heidät nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella kuudeksi vuodeksi. Tuomari tai julkisasiamies, jonka toimikausi päättyy, voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi. 3. Perussopimusten määräysten mukaisesti Euroopan unionin tuomioistuin
|
21) |
Sisällytetään IV osaston määräykset muutettuun Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen. |
TIIVIIMPI YHTEISTYÖ
22) |
Muutetaan IV osaston otsikoksi VII osaston otsikko ”MÄÄRÄYKSET TIIVIIMMÄSTÄ YHTEISTYÖSTÄ” ja korvataan 27 a–27 e artikla, 40–40 b artikla ja 43–45 artikla 10 artiklalla, joka korvaa myös Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 11 ja 11 a artiklan, seuraavassa esitetyllä tavalla. Nämä samat artiklat korvataan myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 280 a–280 i artiklalla, jäljempänä tämän sopimuksen 2 artiklan 278 kohdassa esitetyllä tavalla: ”10 artikla 1. Jäsenvaltiot, jotka haluavat aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön muulla kuin unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvalla alalla, voivat käyttää unionin toimielimiä ja tätä toimivaltaa perussopimusten asiaa koskevia määräyksiä soveltaen sekä tässä artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 280 a–280 i artiklassa tarkoitettuja rajoituksia ja menettelysääntöjä noudattaen. Tiiviimmän yhteistyön tarkoituksena on edistää unionin tavoitteiden saavuttamista, suojella sen etuja ja vahvistaa sen yhdentymiskehitystä. Yhteistyöhön voivat milloin tahansa sen aikana liittyä kaikki jäsenvaltiot Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 280 c artiklan mukaisesti. 2. Neuvosto tekee päätöksen, jolla annetaan lupa tiiviimmälle yhteistyölle, viimeisenä keinona todetessaan, ettei koko unioni voi saavuttaa tälle yhteistyölle asetettuja tavoitteita kohtuullisessa ajassa, ja edellyttäen, että vähintään yhdeksän jäsenvaltiota osallistuu yhteistyöhön. Neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 280 d artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. 3. Kaikki neuvoston jäsenet voivat osallistua näiden asioiden käsittelyyn, mutta äänestykseen osallistuvat vain tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvia jäsenvaltioita edustavat neuvoston jäsenet. Äänestysmenettelyä koskevista säännöistä määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 280 e artiklassa. 4. Tiiviimmän yhteistyön alalla hyväksytyt säädökset sitovat ainoastaan kyseiseen yhteistyöhön osallistuvia valtioita. Niitä ei pidetä säännöstönä, joka unionin jäsenyyttä hakevien valtioiden on hyväksyttävä.” |
23) |
Korvataan V osaston otsikko seuraavalla otsikolla: ”YLEISET MÄÄRÄYKSET UNIONIN ULKOISESTA TOIMINNASTA JA ERITYISMÄÄRÄYKSET YHTEISESTÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA” |
YLEISET MÄÄRÄYKSET UNIONIN ULKOISESTA TOIMINNASTA
24) |
Lisätään uusi 1 luku ja uudet 10 a ja 10 b artikla seuraavasti: ”1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET UNIONIN ULKOISESTA TOIMINNASTA 10 a artikla 1. Unionin toiminta kansainvälisellä tasolla perustuu sen perustamisen, kehittämisen ja laajentumisen johtoajatuksena oleviin periaatteisiin, joita unioni pyrkii edistämään muualla maailmassa: demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo ja yhteisvastuu sekä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattaminen. Unioni pyrkii kehittämään suhteita ja rakentamaan kumppanuuksia sellaisten kolmansien maiden ja kansainvälisten, alueellisten tai maailmanlaajuisten, järjestöjen kanssa, jotka noudattavat ensimmäisessä alakohdassa mainittuja periaatteita. Se pyrkii edistämään yhteisten ongelmien monenvälistä ratkaisemista erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa. 2. Unioni määrittelee ja toteuttaa yhteistä politiikkaa ja toimintaa sekä pyrkii saamaan aikaan pitkälle menevää yhteistyötä kaikilla kansainvälisten suhteiden aloilla tavoitteenaan:
3. Unioni noudattaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja periaatteita ja pyrkii niissä mainittuihin tavoitteisiin kehittäessään ja toteuttaessaan ulkoista toimintaansa tämän osaston ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen viidennen osan soveltamisalaan kuuluvilla aloilla sekä muita politiikkojaan niiden ulkoisten näkökohtien osalta. Unioni huolehtii johdonmukaisuudesta ulkoisen toimintansa eri alojen välillä sekä näiden ja muiden politiikkojensa välillä. Neuvosto ja komissio varmistavat unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan avustamana tämän johdonmukaisuuden ja tekevät siinä tarkoituksessa yhteistyötä. 10 b artikla 1. Eurooppa-neuvosto määrittää unionin strategiset edut ja tavoitteet 10 a artiklassa lueteltujen periaatteiden ja tavoitteiden pohjalta. Eurooppa-neuvoston unionin strategisista eduista ja tavoitteista tekemät päätökset koskevat yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja muita unionin ulkoisen toiminnan aloja. Ne voivat koskea unionin suhteita yksittäiseen maahan tai alueeseen taikka tiettyä aihetta. Päätöksissä määritellään päätösten voimassaoloaika sekä keinot, jotka unionin ja jäsenvaltioiden on tarjottava niiden toteuttamista varten. Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti neuvoston suosituksesta, jonka tämä antaa kunkin alan osalta määrättyjen menettelysääntöjen mukaisesti. Eurooppa-neuvoston päätökset pannaan täytäntöön perussopimuksissa määrättyjen menettelyjen mukaisesti. 2. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alan osalta ja komissio muiden ulkoisen toiminnan alojen osalta voivat tehdä neuvostolle yhteisiä ehdotuksia.” |
YHTEINEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA
25) |
Lisätään otsikot seuraavasti: |
26) |
Lisätään uusi 10 c artikla seuraavasti: ”10 c artikla Tämän luvun mukaista unionin toimintaa kansainvälisissä yhteyksissä ohjaavat ne periaatteet, sillä pyritään niihin tavoitteisiin ja sitä harjoitetaan niiden yleisten määräysten mukaisesti, jotka esitetään 1 luvussa.” |
27) |
Muutetaan 11 artikla seuraavasti:
|
28) |
Korvataan 12 artikla seuraavasti: ”12 artikla Unioni toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa:
|
29) |
Muutetaan 13 artikla seuraavasti:
|
30) |
Lisätään uusi 13 a artikla seuraavasti: ”13 a artikla 1. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, joka toimii ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana, osallistuu ehdotuksillaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan valmisteluun sekä huolehtii Eurooppa-neuvoston ja neuvoston tekemien päätösten täytäntöönpanosta. 2. Korkea edustaja edustaa unionia yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvissa asioissa. Hän käy unionin puolesta poliittista vuoropuhelua kolmansien osapuolten kanssa ja esittää unionin kannan kansainvälisissä järjestöissä ja kansainvälisissä konferensseissa. 3. Korkean edustajan hoitaessa tehtäviään häntä avustaa Euroopan ulkosuhdehallinto. Tämä hallinto toimii yhteistyössä jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen kanssa, ja se koostuu neuvoston pääsihteeristön ja komission toimivaltaisten yksiköiden virkamiehistä sekä jäsenvaltioiden lähettämästä ulkoasiainhallinnon henkilöstöstä. Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatio ja toiminta vahvistetaan neuvoston päätöksellä. Neuvosto tekee ratkaisunsa korkean edustajan ehdotuksesta Euroopan parlamenttia kuultuaan ja saatuaan komission hyväksynnän.” |
31) |
Muutetaan 14 artikla seuraavasti:
|
32) |
Korvataan 15 artiklan alussa oleva ilmaisu ”Neuvosto hyväksyy yhteiset kannat. Yhteisissä kannoissa määritellään” ilmaisulla ”Neuvosto tekee päätökset, joissa määritellään” ja lopussa oleva ilmaisu ”yhteisten kantojen” sanalla ”unionin kantojen”. |
33) |
Lisätään 15 a artikla, jonka sanamuoto otetaan 22 artiklasta muutettuna seuraavasti:
|
34) |
Lisätään 15 b artikla, jonka sanamuoto otetaan 23 artiklasta muutettuna seuraavasti:
|
35) |
Muutetaan 16 artikla seuraavasti:
|
36) |
17 artiklan tekstistä tulee 28 a artikla jäljempänä 49 kohdassa esitettyine muutoksineen. |
37) |
Muutetaan 18 artikla seuraavasti:
|
38) |
Muutetaan 19 artikla seuraavasti:
|
39) |
Muutetaan 20 artikla seuraavasti:
|
40) |
Muutetaan 21 artikla seuraavasti:
|
41) |
22 artiklan tekstistä tulee 15 a artikla edellä 33 kohdassa esitettyine muutoksineen. |
42) |
23 artiklan tekstistä tulee 15 b artikla edellä 34 kohdassa esitettyine muutoksineen. |
43) |
Korvataan 24 artikla seuraavasti: ”24 artikla Unioni voi tehdä sopimuksia yhden tai useamman valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa tämän luvun soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.”. |
44) |
Muutetaan 25 artikla seuraavasti:
|
45) |
Kumotaan 26 ja 27 artikla. Lisätään seuraavat kaksi artiklaa 25 a ja 25 b siten, että 25 b artikla korvaa 47 artiklan: ”25 a artikla Neuvosto tekee päätöksen, jolla vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 b artiklan mukaisesti ja sen 2 kohdasta poiketen luonnollisten henkilöiden suojaa koskevat säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden tämän luvun soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa toteuttaessaan suorittamaa henkilötietojen käsittelyä, sekä säännöt, jotka koskevat näiden tietojen vapaata liikkuvuutta. Sääntöjen noudattamista valvoo riippumaton viranomainen. 25 b artikla Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttaminen ei vaikuta niiden menettelyjen soveltamiseen eikä toimielinten toimivaltuuksien laajuuteen, joista perussopimuksissa määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 2 b–2 e artiklassa tarkoitetun unionin toimivallan käyttämiseksi. Mainituissa artikloissa tarkoitettujen politiikkojen toteuttaminen ei myöskään vaikuta niiden menettelyjen soveltamiseen eikä toimielinten niiden toimivaltuuksien laajuuteen, joista perussopimuksissa määrätään tämän luvun mukaisen unionin toimivallan käyttämiseksi.” |
46) |
Korvataan tiiviimpää yhteistyötä koskeva 27 a–27 e artikla 10 artiklalla edellä olevan 22 kohdan mukaisesti. |
47) |
Muutetaan 28 artikla seuraavasti:
|
YHTEINEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA
48) |
Lisätään uusi 2 jakso seuraavasti: |
49) |
Lisätään 28 a artikla, jonka sanamuoto otetaan 17 artiklasta seuraavin muutoksin:
|
50) |
Lisätään uudet 28 b–28 e artikla seuraavasti: ”28 b artikla 1. Edellä 28 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin, joiden yhteydessä unioni voi käyttää siviili- ja sotilasvoimavaroja, kuuluvat yhteiset toimet aseidenriisunnan alalla, humanitaariset ja pelastustehtävät, neuvonta ja tuki sotilasasioissa, konfliktinesto- ja rauhanturvaamistehtävät, taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa, rauhanpalauttaminen ja konfliktin jälkeinen vakauttaminen mukaan luettuina. Kaikilla näillä tehtävillä voidaan edistää terrorismin torjumista, myös antamalla tukea kolmansille maille terrorismin torjumiseksi niiden alueella. 2. Neuvosto tekee 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä koskevat päätökset ja määrittelee tehtävien tavoitteet ja laajuuden sekä niiden yleiset toteuttamistavat. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja valvoo neuvoston alaisuudessa sekä tiiviissä ja jatkuvassa yhteydessä poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteaan näiden tehtävien siviili- ja sotilasnäkökohtien yhteensovittamista. 28 c artikla 1. Edellä 28 b artiklan mukaisesti tehtävien päätösten yhteydessä neuvosto voi antaa tehtävän toteuttamisen jäsenvaltioiden ryhmälle, joka on siihen halukas ja jolla on tehtävään tarvittavat voimavarat. Asianomaiset jäsenvaltiot sopivat tehtävän hoidosta keskenään yhteistyössä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kanssa. 2. Tehtävän toteuttamiseen osallistuvat jäsenvaltiot tiedottavat omasta aloitteestaan tai muun jäsenvaltion pyynnöstä neuvostolle säännöllisesti tehtävän toteuttamisen etenemisestä. Asianomaiset jäsenvaltiot ottavat neuvostossa välittömästi esille tehtävän toteuttamisen, jos sillä on merkittäviä seurauksia tai se edellyttää, että 1 kohdassa tarkoitetuilla päätöksillä vahvistettua tehtävän tavoitetta, laajuutta tai toteuttamistapaa on muutettava. Tällöin neuvosto tekee tarvittavat päätökset. 28 d artikla 1. Neuvoston alaisuudessa toimivan, 28 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetun Euroopan puolustusviraston tehtävänä on:
2. Euroopan puolustusviraston toimintaan voivat osallistua kaikki halukkaat jäsenvaltiot. Neuvosto tekee määräenemmistöllä päätöksen viraston perussäännöstä, kotipaikasta ja sen toimintaa koskevista säännöistä. Päätöksessä otetaan huomioon se, missä laajuudessa viraston toimintaan tosiasiassa osallistutaan. Viraston sisälle muodostetaan erityisryhmiä yhteisiä hankkeita toteuttavien jäsenvaltioiden kesken. Virasto suorittaa tehtävänsä ollen tarvittaessa yhteydessä komissioon. 28 e artikla 1. Jäsenvaltiot, jotka haluavat osallistua 28 a artiklan 6 kohdassa määriteltyyn pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön ja jotka täyttävät pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä tehdyssä pöytäkirjassa esitetyt sotilaallisia voimavaroja koskevat vaatimukset ja tekevät niitä koskevat sitoumukset, ilmoittavat aikomuksestaan neuvostolle ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle. 2. Neuvosto tekee kolmen kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta päätöksen, jolla vahvistetaan pysyvä rakenteellinen yhteistyö ja siihen osallistuvien jäsenvaltioiden luettelo. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä korkeaa edustajaa kuultuaan. 3. Jäsenvaltio, joka haluaa myöhemmin osallistua pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön, ilmoittaa aikomuksestaan neuvostolle ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle. Neuvosto tekee päätöksen, jossa vahvistetaan asianomaisen, vaatimukset täyttävän ja pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklassa tarkoitetut sitoumukset hyväksyvän jäsenvaltion osallistuminen. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä korkeaa edustajaa kuultuaan. Äänestykseen osallistuvat vain pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön osallistuvia jäsenvaltioita edustavat neuvoston jäsenet. Määräenemmistö määräytyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti. 4. Jos osallistuva jäsenvaltio ei enää täytä vaatimuksia tai ei voi enää vastata pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklassa tarkoitetuista sitoumuksista, neuvosto voi tehdä päätöksen tämän valtion osallistumisen keskeyttämisestä. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä. Äänestykseen osallistuvat vain pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön osallistuvia jäsenvaltioita edustavat neuvoston jäsenet, asianomaista jäsenvaltiota lukuun ottamatta. Määräenemmistö määräytyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti. 5. Jos osallistuva jäsenvaltio haluaa lopettaa pysyvän rakenteellisen yhteistyön, se ilmoittaa aikomuksestaan neuvostolle, joka panee merkille tämän jäsenvaltion osallistumisen päättymisen. 6. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön puitteissa hyväksyttävät muut kuin 2–5 kohdassa tarkoitetut neuvoston päätökset ja suositukset hyväksytään yksimielisesti. Tätä artiklaa sovellettaessa yksimielisyyteen vaaditaan ainoastaan osallistuvien jäsenvaltioiden edustajien äänet.” |
51) |
Korvataan VI osaston 29–39 artikla, jotka koskevat oikeudellista yhteistyötä rikosoikeuden alalla ja poliisiyhteistyötä, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan IV osaston 1, 4 ja 5 luvun määräyksillä. Kuten tämän sopimuksen 2 artiklan 64, 67 ja 68 kohdassa on esitetty, 29 artikla korvataan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 61 artiklalla, 30 artikla korvataan mainitun sopimuksen 69 f ja 69 g artiklalla, 31 artikla korvataan mainitun sopimuksen 69 a, 69 b ja 69 d artiklalla, 32 artikla korvataan mainitun sopimuksen 69 h artiklalla, 33 artikla korvataan mainitun sopimuksen 61 e artiklalla sekä 36 artikla mainitun sopimuksen 61 d artiklalla. Poistetaan osaston otsikko; osaston numerosta tulee loppumääräyksiä koskevan osaston numero. |
52) |
Korvataan VI osaston 40–40 b artikla sekä VII osaston 43–45 artikla, jotka koskevat tiiviimpää yhteistyötä, 10 artiklalla edellä olevan 22 kohdan mukaisesti, ja kumotaan VII osasto. |
53) |
Kumotaan 41 ja 42 artikla. |
LOPPUMÄÄRÄYKSET
54) |
Numeroidaan loppumääräyksiä koskeva VIII osasto VI osastoksi; muutetaan kyseinen osasto sekä 48, 49 ja 53 artikla jäljempänä 56, 57, ja 61 kohdassa esitetyllä tavalla. Korvataan 47 artikla 25 b artiklalla edellä 45 kohdassa esitetyllä tavalla ja kumotaan 46 ja 50 artikla. |
55) |
Lisätään uusi 46 a artikla seuraavasti: ”46 a artikla Unioni on oikeushenkilö.” |
56) |
Korvataan 48 artikla seuraavalla tekstillä: ”48 artikla 1. Perussopimuksia voidaan muuttaa tavanomaisen tarkistusmenettelyn mukaisesti. Niitä voidaan muuttaa myös yksinkertaistettujen tarkistusmenettelyjen mukaisesti. 2. Jäsenvaltion hallitus, Euroopan parlamentti tai komissio voi tehdä neuvostolle ehdotuksia perussopimusten muuttamiseksi. Ehdotukset voivat muun muassa koskea perussopimuksissa unionille annetun toimivallan lisäämistä tai vähentämistä. Neuvosto toimittaa nämä ehdotukset Eurooppa-neuvostolle, ja ne annetaan tiedoksi kansallisille parlamenteille. 3. Jos Eurooppa-neuvosto Euroopan parlamenttia ja komissiota kuultuaan tekee yksinkertaisella enemmistöllä ehdotettujen muutosten käsittelemistä puoltavan päätöksen, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja kutsuu koolle valmistelukunnan, joka koostuu kansallisten parlamenttien, jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiesten, Euroopan parlamentin ja komission edustajista. Institutionaalisista muutoksista raha-asiain alalla kuullaan myös Euroopan keskuspankkia. Valmistelukunta tutkii muutosehdotukset ja antaa yhteisymmärryksessä suosituksen 4 kohdassa tarkoitetulle jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssille. Eurooppa-neuvosto voi päättää yksinkertaisella enemmistöllä, Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan, olla kutsumatta valmistelukuntaa koolle, jos muutosten laajuus ei sitä edellytä. Tällöin Eurooppa-neuvosto antaa valtuutuksen jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssille. 4. Neuvoston puheenjohtaja kutsuu jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin koolle hyväksymään yhteisellä sopimuksella perussopimuksiin tehtävät muutokset. Muutokset tulevat voimaan, kun kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. 5. Jos kahden vuoden kuluttua perussopimusten muuttamisesta tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta neljä viidesosaa jäsenvaltioista on ratifioinut mainitun sopimuksen, mutta ratifiointi tuottaa yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle vaikeuksia, Eurooppa-neuvosto ottaa asian käsiteltäväkseen. 6. Jäsenvaltion hallitus, Euroopan parlamentti tai komissio voi tehdä Eurooppa-neuvostolle ehdotuksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannessa osassa olevien, unionin sisäisiä politiikkoja ja toimia koskevien määräysten tarkistamiseksi kokonaan tai osittain. Eurooppa-neuvosto voi tehdä päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan määräysten muuttamisesta kokonaan tai osittain. Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti kuultuaan Euroopan parlamenttia ja komissiota, sekä Euroopan keskuspankkia siltä osin kuin on kysymys institutionaalisista muutoksista raha-asiain alalla. Tämä päätös tulee voimaan, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Toisessa alakohdassa tarkoitetulla päätöksellä ei voida lisätä perussopimuksissa unionille annettua toimivaltaa. 7. Kun Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa tai tämän sopimuksen V osastossa määrätään, että neuvosto tekee ratkaisunsa tietyllä alalla tai tietyssä tapauksessa yksimielisesti, Eurooppa-neuvosto voi tehdä päätöksen, jonka mukaan neuvosto voi tehdä ratkaisunsa kyseisellä alalla tai kyseisessä tapauksessa määräenemmistöllä. Tätä alakohtaa ei sovelleta päätöksiin, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla. Kun Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrätään, että neuvosto antaa säädökset erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, Eurooppa-neuvosto voi tehdä päätöksen, jonka mukaan nämä säädökset voidaan hyväksyä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Eurooppa-neuvoston ensimmäisen tai toisen alakohdan nojalla tekemä aloite toimitetaan kansallisille parlamenteille. Jos kansallinen parlamentti kuuden kuukauden kuluessa aloitteen tiedoksi antamisesta ilmoittaa vastustavansa ehdotusta, ensimmäisessä tai toisessa alakohdassa tarkoitettua päätöstä ei tehdä. Jollei aloitetta vastusteta, Eurooppa-neuvosto voi tehdä mainitun päätöksen. Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuja päätöksiä tehdessään Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän.” |
57) |
Muutetaan 49 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:
|
58) |
Lisätään uusi 49 a artikla seuraavasti: ”49 a artikla 1. Jäsenvaltio voi valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti päättää erota unionista. 2. Jäsenvaltio, joka päättää erota, ilmoittaa aikomuksestaan Eurooppa-neuvostolle. Unioni neuvottelee ja tekee kyseisen jäsenvaltion kanssa sopimuksen eroamiseen sovellettavista yksityiskohtaisista määräyksistä Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen perusteella ja ottaen huomioon puitteet, jotka sääntelevät kyseisen valtion myöhempiä suhteita unioniin. Kyseinen sopimus neuvotellaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 188 n artiklan 3 kohdan mukaisesti. Sen tekee unionin puolesta neuvosto, joka tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. 3. Perussopimuksia lakataan soveltamasta asianomaiseen valtioon sinä päivänä, jona erosopimus tulee voimaan tai, jollei sopimusta ole, kahden vuoden kuluttua 2 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta, jollei Eurooppa-neuvosto yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa päätä yksimielisesti pidentää tätä määräaikaa. 4. Sovellettaessa 2 ja 3 kohtaa eroavaa jäsenvaltiota edustava Eurooppa-neuvoston ja neuvoston jäsen ei osallistu kyseistä jäsenvaltiota koskevan asian käsittelyyn eikä sitä koskevien päätösten tekemiseen Eurooppa-neuvostossa tai neuvostossa. Määräenemmistö määräytyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti. 5. Jos unionista eronnut valtio hakee uudelleen jäsenyyttä, sen hakemus käsitellään 49 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.” |
59) |
Lisätään 49 b artikla: ”49 b artikla Perussopimuksiin liitetyt pöytäkirjat ja niiden liitteet ovat erottamaton osa näitä sopimuksia.” |
60) |
Lisätään 49 c artikla: ”49 c artikla 1. Perussopimuksia sovelletaan Belgian kuningaskuntaan, Bulgarian tasavaltaan, Tšekin tasavaltaan, Tanskan kuningaskuntaan, Saksan liittotasavaltaan, Viron tasavaltaan, Irlantiin, Helleenien tasavaltaan, Espanjan kuningaskuntaan, Ranskan tasavaltaan, Italian tasavaltaan, Kyproksen tasavaltaan, Latvian tasavaltaan, Liettuan tasavaltaan, Luxemburgin suurherttuakuntaan, Unkarin tasavaltaan, Maltan tasavaltaan, Alankomaiden kuningaskuntaan, Itävallan tasavaltaan, Puolan tasavaltaan, Portugalin tasavaltaan, Romaniaan, Slovenian tasavaltaan, Slovakian tasavaltaan, Suomen tasavaltaan, Ruotsin kuningaskuntaan sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan. 2. Perussopimusten alueellinen soveltamisala täsmennetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 311 a artiklassa.” |
61) |
Muutetaan 53 artikla seuraavasti:
|
2 artikla
Muutetaan Euroopan yhteisön perustamissopimus tämän artiklan mukaisesti.
1) |
Korvataan sopimuksen nimi seuraavasti: ”Sopimus Euroopan unionin toiminnasta”. |
A. KOKO SOPIMUSTA KOSKEVAT MUUTOKSET
2) |
Koko sopimuksessa kulloisessakin taivutusmuodossa:
|
3) |
Korvataan seuraavissa artikloissa ilmaisu ”komission ehdotuksesta” ilmaisulla ”erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä”:
|
4) |
Lisätään seuraavissa artikloissa ilmaisu ”, joka tekee ratkaisunsa yksinkertaisella enemmistöllä,” sanan ”neuvosto” jälkeen:
|
5) |
Korvataan seuraavissa artikloissa ilmaisu ”Euroopan parlamenttia kuultuaan” ilmaisulla ”Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan”:
|
6) |
Korvataan seuraavissa artikloissa kulloisessakin taivutusmuodossa sana ”toimielin” ilmaisulla ”toimielin, elin tai laitos”:
|
7) |
Korvataan seuraavissa artikloissa ilmaisu ”yhteisön tuomioistuin” ilmaisulla ”Euroopan unionin tuomioistuin”
Poistetaan seuraavissa artikloissa sana ”yhteisö” ennen sanaa ”tuomioistuin”:
|
8) |
Korvataan seuraavissa artikloissa viittaus perustamissopimuksen muuhun artiklaan viittauksella Euroopan unionista tehdyn sopimuksen artiklaan seuraavasti:
|
9) |
(Ei koske suomenkielistä toisintoa). |
B. ERITYISET MUUTOKSET
JOHDANTO-OSA
10) |
Korvataan johdanto-osan toisessa kappaleessa sana ”maittensa” sanalla ”valtioidensa” ja johdanto-osan viimeisessä kappaleessa ilmaisu ”OVAT TEHNEET PÄÄTÖKSEN perustaa EUROOPAN YHTEISÖ ja tätä varten nimenneet” ilmaisulla ”OVAT NIMENNEET”. |
YHTEISET MÄÄRÄYKSET
11) |
Kumotaan 1 ja 2 artikla. Lisätään 1 a artikla: ”1 a artikla 1. Tällä sopimuksella järjestetään Euroopan unionin toiminta ja määritellään unionin toimivallan alat ja rajat sekä sen käyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt. 2. Tämä sopimus ja sopimus Euroopan unionista ovat ne sopimukset, joihin unioni perustuu. Näistä kahdesta sopimuksesta, jotka ovat keskenään oikeudellisesti samanarvoiset, käytetään nimitystä ’perussopimukset’.”. |
TOIMIVALLAN LUOKAT JA ALAT
12) |
Lisätään uusi otsikko ja uudet 2 a–2 e artikla seuraavasti: ”I OSASTO UNIONIN TOIMIVALLAN JAOTTELU JA TOIMIVALLAN ALAT 2 a artikla 1. Kun perussopimuksissa annetaan unionille yksinomainen toimivalta tietyllä alalla, ainoastaan unioni voi toimia lainsäätäjänä ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä, kun taas jäsenvaltiot voivat tehdä näin ainoastaan unionin valtuuttamina tai unionin antamien säädösten täytäntöön panemiseksi. 2. Kun perussopimuksissa annetaan unionille jäsenvaltioiden kanssa jaettu toimivalta tietyllä alalla, unioni ja jäsenvaltiot voivat toimia lainsäätäjänä ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä kyseisellä alalla. Jäsenvaltiot käyttävät toimivaltaansa siltä osin kuin unioni ei ole käyttänyt omaansa. Jäsenvaltiot käyttävät jälleen toimivaltaansa siltä osin kuin unioni on päättänyt lakata käyttämästä omaansa. 3. Jäsenvaltiot sovittavat yhteen talous- ja työllisyyspolitiikkansa tässä sopimuksessa määrättyjen sääntöjen mukaisesti, joiden laatiminen kuuluu unionin toimivaltaan. 4. Unionilla on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti toimivalta määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mihin kuuluu myös yhteisen puolustuspolitiikan asteittainen määrittely. 5. Tietyillä aloilla ja perussopimuksissa määrätyin edellytyksin unionilla on toimivalta toteuttaa jäsenvaltioiden toimintaa tukevia, yhteensovittavia tai täydentäviä toimia, mutta tämä ei syrjäytä niiden toimivaltaa näillä aloilla. Oikeudellisesti velvoittavat unionin säädökset, jotka on annettu perussopimusten näitä aloja koskevien määräysten perusteella, eivät voi käsittää jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. 6. Unionin toimivallan laajuus ja sen käyttöä koskevat säännöt määritetään perussopimusten kutakin alaa koskevissa määräyksissä. 2 b artikla 1. Unionilla on yksinomainen toimivalta seuraavilla aloilla:
2. Unionilla on myös yksinomainen toimivalta tehdä kansainvälinen sopimus, kun sopimuksen tekemisestä on säädetty lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyssä unionin säädöksessä tai kun tämä on välttämätöntä, jotta unioni voi käyttää sisäistä toimivaltaansa, tai siltä osin kuin se voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta. 2 c artikla 1. Unionilla on jäsenvaltioiden kanssa jaettu toimivalta, kun unionille annetaan perussopimuksissa toimivaltaa, joka ei koske 2 b ja 2 e artiklassa tarkoitettuja aloja. 2. Unionin ja jäsenvaltioiden kesken jaettua toimivaltaa sovelletaan seuraavilla pääaloilla:
3. Tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja avaruuden aloilla unionilla on toimivalta toteuttaa toimia, erityisesti määritellä ja panna täytäntöön ohjelmia ilman, että tämän toimivallan käyttäminen estää jäsenvaltioita käyttämästä omaa toimivaltaansa. 4. Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun aloilla unionilla on toimivalta toteuttaa toimia ja harjoittaa yhteistä politiikkaa ilman, että tämän toimivallan käyttäminen estää jäsenvaltioita käyttämästä omaa toimivaltaansa. 2 d artikla 1. Jäsenvaltiot sovittavat yhteen talouspolitiikkansa unionin puitteissa. Tätä varten neuvosto hyväksyy toimenpiteitä, erityisesti näiden politiikkojen laajat suuntaviivat. Jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sovelletaan erityismääräyksiä. 2. Unioni toteuttaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen yhteensovittaminen, erityisesti määrittelemällä näiden politiikkojen suuntaviivat. 3. Unioni voi tehdä aloitteita, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkojen yhteensovittaminen. 2 e artikla Unionilla on toimivalta toteuttaa toimia jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, yhteensovittamiseksi tai täydentämiseksi. Nämä toimet koskevat Euroopan tasolla seuraavia aloja:
|
YLEISESTI SOVELLETTAVAT MÄÄRÄYKSET
13) |
Lisätään otsikko ja 2 f artikla seuraavasti: ”II OSASTO YLEISESTI SOVELLETTAVAT MÄÄRÄYKSET 2 f artikla Unioni varmistaa eri politiikkojensa ja toimiensa välisen johdonmukaisuuden kaikki tavoitteensa huomioon ottaen ja annetun toimivallan periaatetta noudattaen.” |
14) |
Kumotaan 3 artiklan 1 kohta. Sen 2 kohtaa muutetaan seuraavasti: korvataan ilmaisu ”Toteuttaessaan tässä artiklassa tarkoitettua toimintaa yhteisö” ilmaisulla ”Unioni pyrkii kaikissa toimissaan”; kohta jää ilman numeroa. |
15) |
4 artiklan tekstistä tulee 97 b artikla. Sitä muutetaan jäljempänä 85 kohdassa esitetyllä tavalla. |
16) |
Kumotaan 5 artikla; se korvataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 b artiklalla. |
17) |
Lisätään 5 a artikla: ”5 a artikla Unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.” |
18) |
Lisätään 5 b artikla: ”5 b artikla Unioni pyrkii politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa torjumaan kaiken sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän.” |
19) |
Poistetaan 6 artiklasta ilmaisu ”3 artiklassa tarkoitetun”. |
20) |
Lisätään 6 a artikla, jonka sanamuoto otetaan 153 artiklan 2 kohdasta. |
21) |
Lisätään 6 b artikla, jonka sanamuoto otetaan eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista tehdyssä pöytäkirjasta; lisätään ilmaisun ”maatalous-” jälkeen ilmaisu ”, kalastus-”; korvataan ilmaisu ”ja tutkimuspolitiikkaa” ilmaisulla ”sekä politiikkaa tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja avaruuden aloilla”; lisätään ilmaisu ”, jotka ovat tuntevia olentoja,” sanan ”eläinten” jälkeen. |
22) |
Kumotaan 7–10 artikla. 11 ja 11 a artikla korvataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklalla sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 280 a–280 i artiklalla siten kuin edellä tämän sopimuksen 1 artiklan 22 kohdassa ja jäljempänä 278 kohdassa on esitetty. |
23) |
12 artiklan tekstistä tulee 16 d artikla. |
24) |
13 artiklan tekstistä tulee 16 e artikla. Sitä muutetaan jäljempänä 33 kohdassa esitetyllä tavalla. |
25) |
14 artiklan tekstistä tulee 22 a artikla. Sitä muutetaan jäljempänä 41 kohdassa esitetyllä tavalla. |
26) |
15 artiklan tekstistä tulee 22 b artikla. Sitä muutetaan jäljempänä 42 kohdassa esitetyllä tavalla. |
27) |
Muutetaan 16 artikla seuraavasti:
|
28) |
Lisätään 16 a artikla, jonka sanamuoto otetaan 255 artiklasta; sitä muutetaan seuraavasti:
|
29) |
Lisätään 16 b artikla, joka korvaa 286 artiklan: ”16 b artikla 1. Jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan. 2. Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen luonnollisten henkilöiden suojaa koskevat säännöt, jotka koskevat unionin toimielinten, elinten ja laitosten sekä jäsenvaltioiden, silloin kun viimeksi mainitut toteuttavat unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, suorittamaa henkilötietojen käsittelyä, sekä säännöt, jotka koskevat näiden tietojen vapaata liikkuvuutta. Näiden sääntöjen noudattamista valvoo riippumaton viranomainen. Tämän artiklan nojalla annetut säännöt eivät vaikuta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 25 a artiklassa tarkoitettuihin erityisiin sääntöihin.” |
30) |
Lisätään uusi 16 c artikla seuraavasti: ”16 c artikla 1. Unioni kunnioittaa kirkkojen ja uskonnollisten yhdistysten tai yhdyskuntien asemaa, joka niillä on kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioissa, eikä puutu siihen. 2. Unioni kunnioittaa myös elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemaa, joka niillä on kansallisen lainsäädännön mukaisesti. 3. Unioni käy avointa ja säännöllistä vuoropuhelua näiden kirkkojen ja järjestöjen kanssa tunnustaen niiden identiteetin ja erityisen tehtävän.” |
SYRJINTÄKIELTO JA KANSALAISUUS
31) |
Korvataan toisen osan otsikko seuraavalla otsikolla: ”SYRJINTÄKIELTO JA UNIONIN KANSALAISUUS”. |
32) |
Lisätään 16 d artikla, jonka sanamuoto otetaan 12 artiklasta. |
33) |
Lisätään 16 e artikla, jonka sanamuoto otetaan 13 artiklasta; korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”neuvosto noudattaa perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä silloin kun se hyväksyy” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen hyväksyä perusperiaatteet, jotka koskevat”. |
34) |
Muutetaan 17 artikla seuraavasti:
|
35) |
Muutetaan 18 artikla seuraavasti:
|
36) |
Korvataan 20 artiklassa ilmaisu ”vahvistavat tarpeelliset säännöt keskenään ja” ilmaisulla ”hyväksyvät tarvittavat säännökset ja”. Lisätään uusi kohta seuraavasti: ”Neuvosto voi erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja Euroopan parlamenttia kuultuaan antaa direktiivejä tällaista suojelua helpottavista tarpeellisista yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteistä.” |
37) |
Lisätään 21 artiklaan uusi ensimmäinen kohta seuraavasti: ”Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen asetuksilla säännökset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 8 b artiklassa tarkoitetun kansalaisaloitteen esittämistä varten vaadittavista menettelyistä ja edellytyksistä, mukaan lukien niiden jäsenvaltioiden vähimmäismäärä, joista aloitteen tekijöiden on oltava kotoisin.” |
38) |
Korvataan 22 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu ”tässä osassa tarkoitettujen oikeuksien täydentämisestä säännöksiä, joiden hyväksymistä jäsenvaltioiden valtiosääntöjen asettamien vaatimusten mukaisesti se suosittaa jäsenvaltioille” ilmaisulla ”17 artiklan 2 kohdassa lueteltujen oikeuksien täydentämisestä säännöksiä. Säännökset tulevat voimaan kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti”. |
39) |
Korvataan kolmannen osan otsikossa ilmaisu ”POLITIIKKA” ilmaisulla ”SISÄISET POLITIIKAT JA TOIMET”. |
SISÄMARKKINAT
40) |
Lisätään kolmannen osan alkuun I osasto, jonka otsikko on ”SISÄMARKKINAT”. |
41) |
Lisätään 22 a artikla, jonka sanamuoto otetaan 14 artiklasta. Korvataan 1 kohta seuraavasti: ”1. Unioni hyväksyy perussopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisesti toimenpiteet, joiden tarkoituksena on toteuttaa sisämarkkinat tai varmistaa niiden toiminta.” |
42) |
Lisätään 22 b artikla, jonka sanamuoto otetaan 15 artiklasta. Korvataan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”toteuttamiskauden aikana” ilmaisulla ”toteuttamiseksi”. |
43) |
Numeroidaan tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskeva I osasto ”I a” osastoksi. |
44) |
Korvataan 23 artiklan 1 kohdassa ilmaisu ”Yhteisön perustana on tulliliitto” ilmaisulla ”Unioniin sisältyy tulliliitto”. |
45) |
Lisätään 27 artiklan jälkeen 1 a luku, jonka otsikko on ”TULLIYHTEISTYÖ”, sekä lisätään 27 a artikla, jonka sanamuoto otetaan 135 artiklasta, ja poistetaan mainitun 135 artiklan viimeinen virke. |
MAATALOUS JA KALASTUS
46) |
Lisätään II osaston otsikkoon ilmaisu ”JA KALASTUS”. |
47) |
Muutetaan 32 artikla seuraavasti:
|
48) |
Muutetaan 36 artikla seuraavasti:
|
49) |
Muutetaan 37 artikla seuraavasti:
|
TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAA LIIKKUVUUS
50) |
Korvataan 39 artiklan 3 kohdan d alakohdassa ilmaisu ”soveltamisasetuksissa” ilmaisulla ”asetuksissa”. |
51) |
Muutetaan 42 artikla seuraavasti:
|
SIJOITTAUTUMISOIKEUS
52) |
Lisätään 44 artiklan 2 kohdan johdantolauseen alkuun ilmaisu ”Euroopan parlamentti,”. |
53) |
Korvataan 45 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu ”Neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta…” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen…”. |
54) |
Muutetaan 47 artikla seuraavasti:
|
55) |
Lisätään 48 a artikla, jonka sanamuoto otetaan 294 artiklasta. |
PALVELUT
56) |
Muutetaan 49 artikla seuraavasti:
|
57) |
Korvataan 50 artiklan kolmannessa kohdassa ilmaisu ”valtiossa” ilmaisulla ”jäsenvaltiossa”. |
58) |
Korvataan 52 artiklan 1 kohdassa ilmaisu ”Neuvosto antaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja Euroopan parlamenttia kuultuaan…” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan…”. |
59) |
Korvataan 53 artiklassa ilmaisu ”ovat valmiit” ilmaisulla ”pyrkivät”. |
PÄÄOMAT
60) |
Korvataan 57 artiklan 2 kohdassa ilmaisu ”neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta toteuttaa toimenpiteitä” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteitä” ja muutetaan 2 kohdan viimeinen virke 3 kohdaksi seuraavasti: ”3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa määrätään, ainoastaan neuvosto, joka tekee ratkaisunsa yksimielisesti ja Euroopan parlamenttia kuultuaan, voi erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen säätää toimenpiteistä, jotka unionin oikeudessa merkitsevät taantumista kolmansiin maihin tai kolmansista maista suuntautuvien pääomanliikkeiden vapauttamisessa.” |
61) |
Lisätään 58 artiklaan uusi 4 kohta seuraavasti: ”4. Jollei 57 artiklan 3 kohdan nojalla ole toteutettu toimenpiteitä, komissio tai, jollei komissio ole tehnyt kolmen kuukauden kuluessa kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä päätöstä, neuvosto voi tehdä päätöksen, jossa todetaan, että jäsenvaltion yhden tai useamman kolmannen maan osalta toteuttamia rajoittavia verotoimenpiteitä on pidettävä perussopimusten mukaisina, kunhan ne perustuvat johonkin unionin tavoitteeseen ja ovat sopusoinnussa sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kanssa. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti jäsenvaltion pyynnöstä.” |
62) |
60 artiklasta tulee 61 h artikla. Sitä muutetaan jäljempänä 64 kohdassa esitetyllä tavalla. |
VAPAUDEN, TURVALLISUUDEN JA OIKEUDEN ALUE
63) |
Korvataan viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa sekä muuta henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvää politiikkaa käsittelevä IV osasto samannumeroisella osastolla, jonka otsikko on ”VAPAUDEN, TURVALLISUUDEN JA OIKEUDEN ALUE”. Osasto sisältää seuraavat luvut:
|
YLEISET MÄÄRÄYKSET
64) |
Korvataan 61 artikla 1 luvulla ja 61–61 i artiklalla seuraavassa esitetyllä tavalla. 61 artikla korvaa myös nykyisen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklan, 61 d artikla korvaa mainitun sopimuksen 36 artiklan, 61 e artikla korvaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 64 artiklan 1 kohdan sekä nykyisen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 33 artiklan, 61 g artikla korvaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 66 artiklan ja 61 h artiklan sanamuoto otetaan tämän viimeksi mainitun sopimuksen 60 artiklasta siten kuin edellä 62 kohdassa on esitetty. ”1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 61 artikla 1. Unioni muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla kunnioitetaan perusoikeuksia sekä jäsenvaltioiden erilaisia oikeusjärjestelmiä ja -perinteitä. 2. Unioni varmistaa sen, ettei henkilöitä tarkasteta sisärajoilla, sekä kehittää turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita sekä ulkorajavalvontaa koskevan yhteisen politiikan, joka perustuu jäsenvaltioiden väliseen yhteisvastuuseen ja joka on oikeudenmukainen kolmansien maiden kansalaisia kohtaan. Tätä osastoa sovellettaessa kansalaisuudettomat henkilöt rinnastetaan kolmansien maiden kansalaisiin. 3. Unioni pyrkii varmistamaan korkean turvallisuustason rikollisuutta, rasismia ja muukalaisvihaa ehkäisevillä ja torjuvilla toimenpiteillä, poliisiviranomaisten ja oikeusviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välisillä yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteillä sekä rikosoikeudellisten päätösten vastavuoroisella tunnustamisella ja tarvittaessa rikoslainsäädäntöjen lähentämisellä. 4. Unioni helpottaa oikeussuojan saatavuutta muun muassa soveltamalla yksityisoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioistuinten päätösten ja muiden päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta. 61 a artikla Eurooppa-neuvosto määrittelee lainsäädännön ja operatiivisen toiminnan eteenpäin viennin strategiset suuntaviivat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. 61 b artikla Kansalliset parlamentit valvovat, että luvun 4 ja 5 mukaisesti tehdyissä säädösehdotuksissa ja -aloitteissa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevan pöytäkirjan mukaisesti. 61 c artikla Neuvosto voi komission ehdotuksesta antaa yksityiskohtaiset säännöt, joiden avulla jäsenvaltiot suorittavat yhteistoiminnassa komission kanssa objektiivisen ja puolueettoman arvioinnin siitä, miten jäsenvaltioiden viranomaiset toteuttavat tässä osastossa tarkoitettuja unionin politiikkoja, erityisesti edistääkseen vastavuoroista tunnustamista koskevan periaatteen täysimääräistä soveltamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 226, 227 ja 228 artiklan soveltamista. Euroopan parlamentille sekä kansallisille parlamenteille tehdään selkoa tämän arvioinnin sisällöstä ja tuloksista. 61 d artikla Neuvoston yhteyteen perustetaan pysyvä komitea varmistamaan unionin sisällä toteutettavan operatiivisen yhteistyön edistäminen ja tehostaminen sisäiseen turvallisuuteen kuuluvissa asioissa. Komitea edistää jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toiminnan yhteensovittamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 207 artiklan soveltamista. Unionin asianomaisten elinten ja laitosten edustajat voidaan ottaa mukaan komitean työskentelyyn. Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit pidetään tietoisina työskentelystä. 61 e artikla Tämä osasto ei vaikuta niihin velvollisuuksiin, joita jäsenvaltioilla on yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja sisäisen turvallisuuden suojaamiseksi. 61 f artikla Jäsenvaltiot voivat vapaasti järjestää keskenään ja omalla vastuullaan tarkoituksenmukaiseksi katsomiaan yhteistyön ja yhteensovittamisen muotoja kansallisesta turvallisuudesta vastaavien hallintonsa toimivaltaisten yksiköiden kesken. 61 g artikla Neuvosto hyväksyy toimenpiteitä varmistaakseen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisen sekä näiden viranomaisten ja komission välisen hallinnollisen yhteistyön tässä osastossa tarkoitetuilla aloilla. Neuvosto tekee ratkaisunsa komission ehdotuksesta, jollei 61 i artiklasta muuta johdu, sekä Euroopan parlamenttia kuultuaan. 61 h artikla Sikäli kuin on tarpeen 61 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi terrorismin ja siihen liittyvän toiminnan ennalta ehkäisemisen ja torjumisen osalta, Euroopan parlamentti ja neuvosto määrittelevät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla puitteet pääomanliikkeitä ja maksuja koskeville hallinnollisille toimenpiteille, kuten luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, ryhmän tai muun kuin valtiollisen yhteisön omistamien tai hallussaan pitämien varojen, muun rahoitusomaisuuden tai saadun taloudellisen hyödyn jäädyttämiselle. Neuvosto toteuttaa komission ehdotuksesta toimenpiteitä ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen puitteiden panemiseksi täytäntöön. Tässä artiklassa tarkoitetut säädökset sisältävät tarvittavat säännökset oikeusturvasta. 61 i artikla Jäljempänä 4 ja 5 luvussa tarkoitetut säädökset sekä ne 61 g artiklassa tarkoitetut toimenpiteet, joilla varmistetaan hallinnollinen yhteistyö näissä luvuissa tarkoitetuilla aloilla, hyväksytään
|
RAJAVALVONTA-, TURVAPAIKKA- JA MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA
65) |
Korvataan 62–64 artikla 2 luvulla ja 62–63 b artiklalla seuraavassa esitetyllä tavalla. 62 artikla korvaa 62 artiklan, 63 artiklan 1 ja 2 kohta korvaa 63 artiklan 1 ja 2 alakohdat, 63 artiklan 3 kohta korvaa 64 artiklan 2 kohdan ja 63 a artikla korvaa 63 artiklan 3 ja 4 alakohdan. ”2 LUKU RAJAVALVONTA-, TURVAPAIKKA- JA MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA 62 artikla 1. Unioni kehittää politiikan, jonka tarkoituksena on:
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, jotka koskevat:
3. Jos osoittautuu, että unionin toimintaa tarvitaan helpottamaan mahdollisuutta käyttää 17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua oikeutta, eikä perussopimuksissa ole määräyksiä tähän tarvittavista valtuuksista, neuvosto voi antaa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen säännöksiä, jotka koskevat passeja, henkilötodistuksia, oleskelulupia tai muita niihin rinnastettavia asiakirjoja. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan. 4. Tämä artikla ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan, joka koskee niiden rajojen maantieteellistä määrittelyä kansainvälisen oikeuden mukaisesti. 63 artikla 1. Unioni kehittää turvapaikka-asioita sekä toissijaista ja tilapäistä suojelua koskevan yhteisen politiikan, jonka tarkoituksena on antaa asianmukainen asema kaikille kansainvälistä suojelua tarvitseville kolmansien maiden kansalaisille ja varmistaa palauttamiskiellon periaatteen noudattaminen. Tämän politiikan on oltava pakolaisten oikeusasemasta 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyn pöytäkirjan sekä muiden asiaan liittyvien sopimusten mukaista. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, jotka koskevat yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, johon sisältyvät:
3. Jos kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo aiheuttaa yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa hätätilanteen, neuvosto voi komission ehdotuksesta hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä kyseisen yhden tai useamman jäsenvaltion hyväksi. Neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parlamenttia kuultuaan. 63 a artikla 1. Unioni kehittää yhteisen maahanmuuttopolitiikan, jolla pyritään kaikissa vaiheissa varmistamaan muuttovirtojen tehokas hallinta, jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu sekä laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan ehkäiseminen ja tehostettu torjunta. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteitä seuraavilla aloilla:
3. Unioni voi tehdä kolmansien maiden kanssa sopimuksia sellaisten kolmansien maiden kansalaisten takaisinotosta alkuperä- tai lähtömaahan, jotka eivät täytä tai jotka eivät enää täytä jäsenvaltion alueelle pääsyn, kyseisellä alueella oleskelun tai asumisen edellytyksiä. 4. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen säätää toimenpiteistä, joilla kannustetaan ja tuetaan jäsenvaltioiden toimintaa niiden alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseksi ja jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. 5. Tämä artikla ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen päättää siitä, kuinka paljon kolmansista maista tulevia kolmansien maiden kansalaisia päästetään niiden alueelle hakemaan työtä palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. 63 b artikla Tässä luvussa tarkoitetussa unionin politiikassa ja sen toteuttamisessa noudatetaan jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta, myös rahoituksen osalta. Unionin tämän luvun nojalla antamiin säädöksiin sisällytetään tarvittaessa aina asianmukaisia toimenpiteitä tämän periaatteen soveltamiseksi.” |
OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ YKSITYISOIKEUDEN ALALLA
66) |
Korvataan 65 artikla 3 luvulla ja 65 artiklalla seuraavasti: ”3 LUKU OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ YKSITYISOIKEUDEN ALALLA 65 artikla 1. Unioni kehittää oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeudellisissa asioissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia; tämä yhteistyö perustuu tuomioistuinten päätösten ja muiden päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Tähän yhteistyöhön voi kuulua jäsenvaltioiden lakien ja asetusten lähentämistä koskevien toimenpiteiden hyväksymistä. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä toimenpiteitä, joilla pyritään erityisesti sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan sitä edellyttäessä varmistamaan:
3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa määrätään, neuvosto säätää erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen perheoikeudellisista toimenpiteistä, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan. Neuvosto voi komission ehdotuksesta tehdä päätöksen, jolla määritetään, mistä perheoikeudellisista seikoista, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, voidaan antaa säädöksiä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan. Toisessa alakohdassa tarkoitettu ehdotus toimitetaan kansallisille parlamenteille. Jos kansallinen parlamentti kuuden kuukauden kuluessa ehdotuksen toimittamisesta ilmoittaa vastustavansa ehdotusta, päätöstä ei tehdä. Jos ehdotusta ei vastusteta, neuvosto voi tehdä päätöksen.” |
OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ RIKOSOIKEUDEN ALALLA
67) |
Korvataan 66 artikla 61 g artiklalla edellä 64 kohdassa esitetyllä tavalla ja kumotaan 67–69 artikla. Lisätään 4 luku ja 69 a–69 e artikla seuraavassa esitetyllä tavalla. 69 a artikla, 69 b artikla ja 69 d artikla korvaavat nykyisen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan edellä tämän sopimuksen 1 artiklan 51 kohdassa esitetyllä tavalla: ”4 LUKU OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ RIKOSOIKEUDEN ALALLA 69 a artikla 1. Oikeudellinen yhteistyö unionissa rikosoikeuden alalla perustuu tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen, ja siihen kuuluu jäsenvaltioiden lakien ja asetusten lähentäminen 2 kohdassa ja 69 b artiklassa tarkoitetuilla aloilla. Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on:
2. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla direktiiveillä säätää vähimmäissäännöistä sikäli kuin se on tarpeen tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen sekä poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi rajatylittävissä rikosasioissa. Näissä vähimmäissäännöissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden oikeusperinteiden ja -järjestelmien erot. Vähimmäissäännöt koskevat seuraavia asioita:
Tässä kohdassa tarkoitettujen vähimmäissääntöjen hyväksyminen ei estä jäsenvaltioita pitämästä yllä tai ottamasta käyttöön niitä korkeatasoisempaa yksilön suojelua. 3. Jos neuvoston jäsen katsoo, että ehdotus 2 kohdassa tarkoitetuksi direktiiviksi vaikuttaisi jäsenen rikosoikeusjärjestelmän perusteisiin, se voi pyytää asian saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi. Tässä tapauksessa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely keskeytetään. Kun asiaa on käsitelty ja jos on päästy yhteisymmärrykseen, Eurooppa-neuvosto palauttaa ehdotuksen neljän kuukauden kuluessa keskeyttämisestä neuvostolle, mikä lopettaa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen menettelyn keskeyttämisen. Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen ja jos vähintään yhdeksän jäsenvaltiota haluaa aloittaa tiiviimmän yhteistyön kyseisen direktiiviehdotuksen pohjalta, niiden on saman määräajan kuluessa ilmoitettava asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Tällöin lupa aloittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa ja tämän sopimuksen 280 d artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tiiviimpi yhteistyö katsotaan annetuksi ja määräyksiä tiiviimmästä yhteistyöstä sovelletaan. 69 b artikla 1. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla direktiiveillä säätää rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevista vähimmäissäännöistä erityisen vakavan rikollisuuden alalla, joka on rajatylittävää joko rikosten luonteen tai vaikutusten johdosta tai sen vuoksi, että niiden torjuminen yhteisin perustein on erityisesti tarpeen. Nämä rikollisuuden alat ovat terrorismi, ihmiskauppa sekä naisten ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, laiton huumausainekauppa, laiton asekauppa, rahanpesu, lahjonta, maksuvälineiden väärentäminen, tietokonerikollisuus ja järjestäytynyt rikollisuus. Rikollisuudessa tapahtuneen kehityksen perusteella neuvosto voi tehdä päätöksen, jolla määritellään muita rikollisuuden aloja, jotka täyttävät tässä kohdassa tarkoitetut edellytykset. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. 2. Kun jäsenvaltioiden lakien ja asetusten lähentäminen rikosoikeuden alalla osoittautuu välttämättömäksi jonkin unionin politiikan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi alalla, jolla on toteutettu yhdenmukaistamistoimenpiteitä, tällä alalla voidaan direktiivein säätää rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevista vähimmäissäännöistä. Nämä direktiivit annetaan kyseisten yhdenmukaistamistoimenpiteiden hyväksymisessä noudatetun tavallisen tai erityisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 61 i artiklan soveltamista. 3. Jos neuvoston jäsen katsoo, että ehdotus 1 tai 2 kohdassa tarkoitetuksi direktiiviksi vaikuttaisi jäsenen rikosoikeusjärjestelmän perusteisiin, se voi pyytää asian saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi. Tässä tapauksessa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely keskeytetään. Kun asiaa on käsitelty ja jos on päästy yhteisymmärrykseen, Eurooppa-neuvosto palauttaa ehdotuksen neljän kuukauden kuluessa keskeyttämisestä neuvostolle, mikä lopettaa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen menettelyn keskeyttämisen. Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen ja jos vähintään yhdeksän jäsenvaltiota haluaa aloittaa tiiviimmän yhteistyön kyseisen direktiiviehdotuksen pohjalta, niiden on saman määräajan kuluessa ilmoitettava asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Tällöin lupa aloittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa ja tämän sopimuksen 280 d artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tiiviimpi yhteistyö katsotaan annetuksi ja määräyksiä tiiviimmästä yhteistyöstä sovelletaan. 69 c artikla Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen säätää toimenpiteistä, joilla kannustetaan ja tuetaan jäsenvaltioiden toimintaa rikollisuuden torjunnan alalla. Nämä toimenpiteet eivät voi käsittää jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. 69 d artikla 1. Eurojustin tehtävänä on jäsenvaltioiden viranomaisten ja Europolin toteuttamien operaatioiden sekä niiden toimittamien tietojen perusteella tukea ja tehostaa kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten toiminnan yhteensovittamista ja yhteistyötä sellaisen vakavan rikollisuuden alalla, joka koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota tai edellyttää yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia. Tätä varten Euroopan parlamentti ja neuvosto määrittävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla Eurojustin rakenteen, toiminnan, toiminta-alan ja tehtävät. Näihin tehtäviin voi sisältyä:
Näillä asetuksilla säädetään myös menettelytavoista, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien osallistumista Eurojustin toiminnan arviointiin. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen syytetoimien yhteydessä toimivaltaiset kansalliset viranomaiset suorittavat tuomioistuinmenettelyyn kuuluvat viralliset toimenpiteet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 69 e artiklan soveltamista. 69 e artikla 1. Unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten torjumiseksi neuvosto voi erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla perustaa Eurojustin pohjalta Euroopan syyttäjänviraston. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen, voi ryhmä, johon kuuluu vähintään yhdeksän jäsenvaltiota, pyytää asetusehdotuksen saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi. Tässä tapauksessa menettely neuvostossa keskeytetään. Kun asiaa on käsitelty ja jos on päästy yhteisymmärrykseen, Eurooppa-neuvosto palauttaa neljän kuukauden kuluessa menettelyn keskeyttämisestä ehdotuksen neuvostolle hyväksyttäväksi. Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen ja jos vähintään yhdeksän jäsenvaltiota haluaa aloittaa tiiviimmän yhteistyön kyseisen asetusehdotuksen pohjalta, niiden on saman määräajan kuluessa ilmoitettava asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Tällöin lupa aloittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa ja tämän sopimuksen 280 d artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tiiviimpi yhteistyö katsotaan annetuksi ja määräyksiä tiiviimmästä yhteistyöstä sovelletaan. 2. Euroopan syyttäjänvirastolla, joka on tarvittaessa yhteydessä Europoliin, on toimivalta tutkia unionin niitä taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia, jotka määritetään 1 kohdassa tarkoitetussa asetuksessa, sekä asettaa syytteeseen niiden tekijät ja niihin osalliset. Se toimii syyttäjän tehtävissä tällaisia tekoja koskevissa rikosasioissa jäsenvaltioiden toimivaltaisissa tuomioistuimissa. 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla asetuksilla säädetään Euroopan syyttäjänviraston perussäännöstä, sen tehtävien hoitamista koskevista ehdoista, sen toimintaan sovellettavista ja todisteiden hyväksyttävyyttä koskevista menettelysäännöistä sekä Euroopan syyttäjänviraston tehtäviensä hoidossa toteuttamien menettelyyn liittyvien toimien oikeudelliseen valvontaan sovellettavista säännöistä. 4. Eurooppa-neuvosto voi tehdä samaan aikaan tai myöhemmin päätöksen, jolla muutetaan 1 kohtaa Euroopan syyttäjänviraston toimivaltuuksien laajentamiseksi koskemaan rajatylittävää vakavaa rikollisuutta ja sen johdosta 2 kohtaa siten, että se koskee useita jäsenvaltioita koskevien vakavien rikosten tekijöitä ja niihin osallisia. Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan ja komissiota kuultuaan.” |
POLIISIYHTEISTYÖ
68) |
Lisätään 5 luku sekä 69 f, 69 g ja 69 h artikla seuraavassa esitetyllä tavalla. 69 f artikla ja 69 g artikla korvaavat nykyisen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 30 artiklan ja 69 h artikla korvaa mainitun sopimuksen 32 artiklan edellä tämän sopimuksen 1 artiklan 51 kohdassa esitetyllä tavalla. ”5 LUKU POLIISIYHTEISTYÖ 69 f artikla 1. Unioni toteuttaa jäsenvaltioiden kaikkien toimivaltaisten viranomaisten, kuten poliisi- ja tulliviranomaisten sekä rikosten ehkäisemiseen, paljastamiseen ja tutkintaan erikoistuneiden muiden lainvalvontaviranomaisten välisen poliisiyhteistyön. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen säätää toimenpiteistä, jotka koskevat:
3. Neuvosto voi erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen säätää toimenpiteistä, jotka koskevat tässä artiklassa tarkoitettujen viranomaisten välistä operatiivista yhteistyötä. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan. Jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen, voi ryhmä, johon kuuluu vähintään yhdeksän jäsenvaltiota, pyytää toimenpide-ehdotuksen saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi. Tässä tapauksessa menettely neuvostossa keskeytetään. Kun asiaa on käsitelty ja jos on päästy yhteisymmärrykseen, Eurooppa-neuvosto palauttaa neljän kuukauden kuluessa menettelyn keskeyttämisestä ehdotuksen neuvostolle hyväksyttäväksi. Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen ja jos vähintään yhdeksän jäsenvaltiota haluaa aloittaa tiiviimmän yhteistyön kyseisen toimenpide-ehdotuksen pohjalta, niiden on saman määräajan kuluessa ilmoitettava asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Tällöin lupa aloittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa ja tämän sopimuksen 280 d artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tiiviimpi yhteistyö katsotaan annetuksi ja määräyksiä tiiviimmästä yhteistyöstä sovelletaan. Toisessa ja kolmannessa alakohdassa määrättyä erityismenettelyä ei sovelleta säädöksiin, joilla kehitetään Schengenin säännöstöä. 69 g artikla 1. Europolin tehtävänä on tukea ja tehostaa jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten ja muiden lainvalvontaviranomaisten toimintaa ja niiden keskinäistä yhteistyötä, jolla ehkäistään ja torjutaan kahta tai useampaa jäsenvaltiota koskevaa vakavaa rikollisuutta, terrorismia ja johonkin unionin politiikkaan kuuluvaa yhteistä etua vahingoittavia rikollisuuden muotoja. 2. Euroopan parlamentti ja neuvosto määrittävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla Europolin rakenteen, toiminnan, toiminta-alan ja tehtävät. Näihin tehtäviin voi sisältyä:
Näillä asetuksilla säädetään myös menettelytavoista, joilla Euroopan parlamentti yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa valvoo Europolin toimintaa. 3. Europolin operatiivinen toiminta on aina toteutettava olemalla yhteydessä sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden viranomaisiin, joiden alueella toimitaan, ja näiden viranomaisten suostumuksella. Pakkokeinojen käyttö kuuluu yksinomaan toimivaltaisille kansallisille viranomaisille. 69 h artikla Neuvosto vahvistaa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen ne edellytykset ja rajoitukset, joiden mukaisesti 69 a ja 69 f artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat toimia toisen jäsenvaltion alueella olemalla yhteydessä kyseisen jäsenvaltion viranomaisiin ja näiden viranomaisten suostumuksella. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan.” |
LIIKENNE
69) |
Korvataan 70 artiklassa ilmaisu ”tämän sopimuksen” ilmaisulla ”perussopimusten”, poistetaan ilmaisu ”jäsenvaltiot toteuttavat” ja lisätään ilmaisun ”tavoitteita” jälkeen ilmaisu ”toteutetaan”. |
70) |
Korvataan 71 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Toteutettaessa 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä otetaan huomioon tapaukset, joissa toimenpiteiden soveltaminen voi joillakin alueilla vaikuttaa vakavasti elintasoon ja työllisyyteen sekä kuljetuskaluston käyttöön.” |
71) |
Korvataan 72 artiklassa ilmaisu ”ilman neuvoston yksimielistä suostumusta” ilmaisulla ”ilman neuvoston yksimielisesti toteuttamaa toimenpidettä, jolla myönnetään poikkeus,…” |
72) |
Muutetaan 75 artikla seuraavasti:
|
73) |
Lisätään 78 artiklaan virke seuraavasti: ”Viiden vuoden kuluttua Lissabonin sopimuksen voimaantulosta neuvosto voi komission ehdotuksesta tehdä päätöksen, jolla tämä artikla kumotaan.” |
74) |
Poistetaan 79 artiklasta ilmaisu ”sanotun kuitenkaan rajoittamatta talous- ja sosiaalikomitean toimivaltuuksia”. |
75) |
Korvataan 80 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen antaa meri- ja lentoliikennettä koskevat aiheelliset säännökset. Ne tekevät ratkaisunsa talous- ja sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa kuultuaan.” |
KILPAILUSÄÄNNÖT
76) |
Lisätään 85 artiklaan uusi 3 kohta seuraavasti: ”3. Komissio voi antaa asetuksia, jotka koskevat sellaisia sopimusten ryhmiä, joista neuvosto on antanut asetuksen tai direktiivin 83 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.” |
77) |
Muutetaan 87 artikla seuraavasti:
|
78) |
Lisätään 88 artiklaan uusi 4 kohta seuraavasti: ”4. Komissio voi antaa niitä valtiontukimuotoja koskevia asetuksia, jotka neuvosto on 89 artiklan mukaisesti määrittänyt sellaisiksi, jotka voidaan vapauttaa tämän artiklan 3 kohdassa määrätystä menettelystä.” |
VEROJA JA MAKSUJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
79) |
Korvataan 93 artiklan lopussa oleva ilmaisu ”… 14 artiklassa mainitussa määräajassa” ilmaisulla ”… sekä kilpailun vääristymien välttämiseksi”. |
LAINSÄÄDÄNNÖN LÄHENTÄMINEN
80) |
Vaihdetaan 94 ja 95 artiklan järjestystä. Numeroidaan 94 artikla 95 artiklaksi ja 95 artikla 94 artiklaksi. |
81) |
Muutetaan 94 artiklaksi numeroitu 95 artikla seuraavasti:
|
82) |
Lisätään 95 artiklaksi numeroidun 94 artiklan loppuun ilmaisu ”…, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 94 artiklan soveltamista”. |
83) |
Korvataan 96 artiklan toisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu ”neuvosto antaa” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen”. Poistetaan ilmaisu ”komission ehdotuksesta”. Korvataan toinen virke seuraavasti: ”Muitakin aiheellisia, perussopimusten mukaisia toimenpiteitä voidaan toteuttaa.” |
TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUDET
84) |
Lisätään uusi 97 a artikla VI osaston viimeiseksi artiklaksi seuraavasti: ”97 a artikla Sisämarkkinoiden toteuttamisen tai toiminnan yhteydessä Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, joilla luodaan eurooppalainen teollis- ja tekijänoikeuksien suoja yhdenmukaisen suojan varmistamiseksi unionissa ja joilla muodostetaan keskitetyt luvananto-, yhteensovittamis- ja valvontajärjestelmät unionin tasolla. Neuvosto säätää erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla eurooppalaista teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevista kielijärjestelyistä. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan.” |
TALOUS- JA RAHAPOLITIIKKA
85) |
Lisätään 97 b artikla VII osaston ensimmäiseksi artiklaksi, ja sen sanamuoto otetaan 4 artiklasta muutettuna seuraavasti:
|
86) |
Muutetaan 99 artikla seuraavasti:
|
VAIKEUDET TIETTYJEN TUOTTEIDEN SAATAVUUDESSA (ENERGIA)
87) |
Korvataan 100 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä taloudellisen tilanteen kannalta aiheellisista toimenpiteistä erityisesti, jos ilmenee suuria vaikeuksia tiettyjen tuotteiden saatavuudessa, ennen kaikkea energia-alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden perussopimuksissa määrättyjen menettelyjen soveltamista.” |
MUUT TALOUS- JA RAHAPOLITIIKKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
88) |
Poistetaan 102 artiklan 2 kohta, jolloin 1 kohtaa ei numeroida. |
89) |
Korvataan 103 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Neuvosto voi komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan tarvittaessa täsmentää 101 ja 102 artiklassa sekä tässä artiklassa tarkoitettujen kieltojen soveltamiseksi tarvittavat määritelmät.” |
LIIALLISTA ALIJÄÄMÄÄ KOSKEVA MENETTELY
90) |
Muutetaan 104 artikla seuraavasti:
|
RAHAPOLITIIKKA
91) |
Muutetaan 105 artikla seuraavasti:
|
92) |
Muutetaan 106 artikla seuraavasti:
|
93) |
Muutetaan 107 artikla seuraavasti:
|
94) |
Poistetaan 109 artiklasta ilmaisu ”viimeistään päivänä, jona EKPJ perustetaan,”. |
95) |
Poistetaan 110 artiklan 2 kohdan neljä ensimmäistä alakohtaa. |
EURON KÄYTTÖÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET
96) |
Muutetaan 111 artiklan 1–3 ja 5 kohta 188 o artiklan 1–4 kohdaksi; niitä muutetaan jäljempänä 174 kohdassa esitetyllä tavalla. Artiklan 4 kohdan tekstistä tulee 115 c artiklan 1 kohta; sitä muutetaan jäljempänä 100 kohdassa esitetyllä tavalla. |
97) |
Lisätään 111 a artikla seuraavasti: ”111 a artikla Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen euron käytössä yhteisenä rahana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan keskuspankin toimivaltuuksia. Näistä toimenpiteistä säädetään, kun Euroopan keskuspankkia on kuultu.”. |
INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET (EMU)
98) |
112 artiklan tekstistä tulee 245 b artikla, ja sitä muutetaan 228 kohdassa esitetyllä tavalla. 113 artiklan tekstistä tulee 245 c artikla.. |
99) |
Muutetaan 114 artikla seuraavasti:
|
NIITÄ JÄSENVALTIOITA, JOIDEN RAHAYKSIKKÖ ON EURO, KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET
100) |
Lisätään uusi 3 a luku sekä uudet 115 a, 115 b ja 115 c artikla seuraavasti: ”3 A LUKU NIITÄ JÄSENVALTIOITA, JOIDEN RAHAYKSIKKÖ ON EURO, KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 115 a artikla 1. Talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja perussopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisesti neuvosto hyväksyy 99 ja 104 artiklassa tarkoitetuista menettelyistä asian kannalta sopivaa menettelyä noudattaen, viimeksi mainitun artiklan 14 kohdassa tarkoitettua menettelyä lukuun ottamatta, niitä jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, koskevia toimenpiteitä, joilla
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä koskeviin äänestyksiin osallistuvat vain ne neuvoston jäsenet, jotka edustavat jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro. Kyseisten neuvoston jäsenten määräenemmistö määräytyy 205 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti. 115 b artikla Niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, ministereiden välisiä kokouksia koskevat järjestelyt vahvistetaan euroryhmää koskevassa pöytäkirjassa. 115 c artikla 1. Euron aseman varmistamiseksi kansainvälisessä valuuttajärjestelmässä neuvosto tekee komission ehdotuksesta päätöksen, jolla vahvistetaan yhteiset kannat talous- ja rahaliiton kannalta erityisen merkittäviin kysymyksiin toimivaltaisissa kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja -konferensseissa. Neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan keskuspankkia kuultuaan. 2. Neuvosto voi komission ehdotuksesta hyväksyä aiheellisia toimenpiteitä yhtenäisen edustuksen varmistamiseksi kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja -konferensseissa. Neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan keskuspankkia kuultuaan. 3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä koskeviin äänestyksiin osallistuvat vain ne neuvoston jäsenet, jotka edustavat jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro. Kyseisten neuvoston jäsenten määräenemmistö määräytyy 205 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.” |
NIITÄ JÄSENVALTIOITA, JOITA KOSKEE POIKKEUS, KOSKEVAT SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET
101) |
Kumotaan 116 artikla ja lisätään 116 a artikla: ”116 a artikla 1. Niistä jäsenvaltioista, joiden osalta neuvosto ei ole päättänyt, että ne täyttävät euron käyttöön ottamiseksi vaadittavat edellytykset, käytetään jäljempänä nimitystä ’jäsenvaltiot, joita koskee poikkeus’. 2. Jäsenvaltioihin, joita koskee poikkeus, ei sovelleta seuraavia perussopimusten määräyksiä:
Edellä a–j alakohdassa mainituissa artikloissa jäsenvaltioilla tarkoitetaan näin ollen jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro. 3. EKPJ:n ja EKP:n perussäännön IX luvun mukaisesti EKPJ:ään sisältyvät oikeudet ja velvollisuudet eivät koske jäsenvaltioita, joita koskee poikkeus, eivätkä niiden keskuspankkeja. 4. Niitä jäsenvaltioita, joita koskee poikkeus, edustavien neuvoston jäsenten äänioikeus pidätetään, kun neuvosto hyväksyy 2 kohdassa luetelluissa artikloissa tarkoitettuja toimenpiteitä, sekä seuraavissa tapauksissa:
Muiden neuvoston jäsenten määräenemmistö määräytyy 205 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.”. |
102) |
Kumotaan 117 artikla lukuun ottamatta sen 2 kohdan viittä ensimmäistä luetelmakohtaa, joista tulee 118 a artiklan 2 kohdan viisi ensimmäistä luetelmakohtaa; ne muutetaan jäljempänä 103 kohdassa esitetyllä tavalla. Lisätään 117 a artikla seuraavasti:
|
103) |
Kumotaan 118 artikla. Lisätään 118 a artikla seuraavasti:
|
104) |
Lisätään 118 b artikla, jonka sanamuoto otetaan 124 artiklan 1 kohdasta muutettuna seuraavasti:
|
105) |
Muutetaan 119 artikla seuraavasti:
|
106) |
Muutetaan 120 artikla seuraavasti:
|
107) |
121 artiklan 1 kohdasta tulee 117 a artiklan 1 kohta edellä 102 kohdassa esitettyine muutoksineen. Kumotaan 121 artiklan jäljelle jääneet osat. |
108) |
122 artiklan 2 kohdan toisesta virkkeestä tulee 117 a artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta edellä 102 kohdassa esitettyine muutoksineen. Kumotaan 122 artiklan jäljelle jääneet osat. |
109) |
123 artiklan 3 kohdasta tulee 118 a artiklan 1 kohta edellä 103 kohdassa esitettyine muutoksineen ja 5 kohdasta tulee 117 a artiklan 3 kohta edellä 102 kohdassa esitettyine muutoksineen. Kumotaan 123 artiklan jäljelle jääneet osat. |
110) |
124 artiklan 1 kohdasta tulee uusi 118 c artikla edellä 104 kohdassa esitettyine muutoksineen. Kumotaan 124 artiklan jäljelle jääneet osat. |
TYÖLLISYYS
111) |
Poistetaan 125 artiklasta sanat ”ja tämän sopimuksen 2 artiklassa”. |
SIIRRETYT OSASTOT
112) |
IX osastosta ”YHTEINEN KAUPPAPOLITIIKKA” tulee unionin ulkoista toimintaa koskevan viidennen osan II osasto ja 131 ja 133 artiklasta tulee 188 b ja 188 c artikla. Muutetaan 131 artiklaa jäljempänä 157 kohdassa esitetyllä tavalla ja korvataan 133 artikla 188 c artiklalla. Kumotaan 132 ja 134 artikla. |
113) |
X osastosta ”TULLIYHTEISTYÖ” tulee 1 a osastoon, jonka otsikko on ”Tavaroiden vapaa liikkuvuus”, kuuluva 1 a luku ja 135 artiklasta tulee 27 a artikla edellä 45 kohdassa esitetyllä tavalla. |
SOSIAALIPOLITIIKKA
114) |
Korvataan XI osaston otsikko ”SOSIAALIPOLITIIKKA, KOULUTUS, AMMATILLINEN KOULUTUS JA NUORISO” otsikolla ”SOSIAALIPOLITIIKKA” ja numeroidaan se IX osastoksi; poistetaan otsikko ”1 luku — Sosiaaliset määräykset”. |
115) |
Lisätään uusi 136 a artikla seuraavasti: ”136 a artikla Unioni tunnustaa Euroopan tason työmarkkinaosapuolten aseman ja edistää sitä ottaen huomioon kansallisten järjestelmien monimuotoisuuden. Se helpottaa työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua niiden itsenäisyyttä kunnioittaen. Kasvua ja työllisyyttä käsittelevä sosiaalialan kolmikantahuippukokous osallistuu sosiaaliseen vuoropuheluun.” |
116) |
Muutetaan 137 artikla seuraavasti:
|
117) |
Korvataan 138 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu ”Tällaisen kuulemisen yhteydessä” ilmaisulla ”Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen kuulemisten yhteydessä”; toinen ranskankielisessä toisinnossa oleva muutos ei koske suomenkielistä toisintoa. |
118) |
Muutetaan 139 artiklan 2 kohta seuraavasti:
|
119) |
Lisätään 140 artiklan toisen kohdan loppuun seuraava: ”... ja tekee erityisesti aloitteita, joilla on tarkoitus vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä valmistella tarvittavat tekijät säännöllistä seurantaa ja arviointia varten. Euroopan parlamentti pidetään täysin ajan tasalla.”. |
120) |
Poistetaan 143 artiklan toinen kohta. |
EUROOPAN SOSIAALIRAHASTO
121) |
2 luvusta tulee ”X OSASTO”. |
122) |
Korvataan 148 artiklassa sana ”tekee” sanalla ”antaa” ja sana ”soveltamispäätökset” sanalla ”soveltamisasetukset”. |
KOULUTUS, AMMATILLINEN KOULUTUS, NUORISO JA URHEILU
123) |
Numeroidaan 3 luku seuraavasti ”XI OSASTO” ja korvataan sanat ”JA NUORISO” seuraavasti: ”, NUORISO JA URHEILU”. |
124) |
Muutetaan 149 artikla seuraavasti:
|
125) |
Lisätään 150 artiklan 4 kohdan loppuun lause seuraavasti: ”…, ja neuvosto antaa komission ehdotuksesta suosituksia”. |
KULTTUURI
126) |
Muutetaan 151 artiklan 5 kohta seuraavasti:
|
KANSANTERVEYS
127) |
Muutetaan 152 artikla seuraavasti:
|
KULUTTAJANSUOJA
128) |
153 artiklan 2 kohdasta tulee 6 a artikla ja sen 3, 4 ja 5 kohta numeroidaan 2, 3 ja 4 kohdaksi. |
TEOLLISUUS
129) |
Muutetaan 157 artikla seuraavasti:
|
TALOUDELLINEN, SOSIAALINEN JA ALUEELLINEN YHTEENKUULUVUUS
130) |
Korvataan XVII osaston otsikko seuraavasti: ”TALOUDELLINEN, SOSIAALINEN JA ALUEELLINEN YHTEENKUULUVUUS”. |
131) |
Muutetaan 158 artikla seuraavasti:
|
132) |
Korvataan 159 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu ”taloudellisen ja sosiaalisen” ilmaisulla ”taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen”. |
133) |
Muutetaan 161 artikla seuraavasti:
|
134) |
Korvataan 162 artiklan ensimmäisessä kohdassa sana ”tekee” sanalla ”hyväksyy” ja sana ”soveltamispäätökset” sanalla ”soveltamisasetukset”. |
TUTKIMUS JA TEKNOLOGINEN KEHITTÄMINEN
135) |
Lisätään XVIII osaston otsikkoon ilmaisu ”SEKÄ AVARUUSALA”. |
136) |
Muutetaan 163 artikla seuraavasti:
|
137) |
Lisätään 165 artiklan 2 kohdan loppuun seuraava: ”..., erityisesti aloitteita, joilla on tarkoitus vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä valmistella tarvittavat tekijät säännöllistä seurantaa ja arviointia varten. Euroopan parlamentti pidetään täysin ajan tasalla.” |
138) |
Muutetaan 166 artikla seuraavasti:
|
139) |
Korvataan 167 artiklassa ilmaisu ”neuvosto” ilmaisulla ”unioni”. |
140) |
Korvataan 168 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu ”Neuvosto” ilmaisulla ”Unioni”. |
141) |
Poistetaan 170 artiklan toisesta kohdasta viimeinen lause ”, joista neuvotellaan ja jotka tehdään 300 artiklan mukaisesti”. |
AVARUUSALA
142) |
Lisätään uusi 172 a artikla seuraavasti: ”172 a artikla 1. Edistääkseen tieteellistä ja teknistä kehitystä, teollisuuden kilpailukykyä ja politiikkojensa toteuttamista unioni kehittää eurooppalaisen avaruuspolitiikan. Se voi tätä varten edistää yhteisiä aloitteita, tukea tutkimusta ja teknologista kehittämistä sekä sovittaa yhteen avaruuden tutkimuksen ja käytön edellyttämiä toimia. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen tarvittavista toimenpiteistä, joiden toteuttamismuotona voi olla eurooppalainen avaruusohjelma, mutta jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. 3. Unioni luo tarvittavat yhteydet Euroopan avaruusjärjestöön. 4. Tällä artiklalla ei rajoiteta tämän osaston muiden määräysten soveltamista.” |
YMPÄRISTÖ (ILMASTONMUUTOS)
143) |
Muutetaan 174 artikla seuraavasti:
|
144) |
Muutetaan 175 artikla seuraavasti:
|
SIIRRETYT OSASTOT
145) |
XX osastosta ”KEHITYSYHTEISTYÖ” tulee unionin ulkoista toimintaa koskevan viidennen osan III osaston 1 luku ja 177, 179, 180 ja 181 artiklasta tulee 188 d–188 g artikla; muutetaan mainitut artiklat jäljempänä 161–164 kohdassa esitetyllä tavalla. Kumotaan 178 artikla. |
146) |
XXI osastosta ”TALOUDELLINEN, TEKNINEN JA RAHOITUSYHTEISTYÖ KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA” tulee unionin ulkoista toimintaa koskevan viidennen osan III osaston 2 luku ja 181 a artiklasta tulee uusi 188 h artikla; muutetaan mainittu artikla jäljempänä 166 kohdassa esitetyllä tavalla. |
ENERGIA
147) |
Korvataan XX osasto uudella osastolla ja uudella 176 a artiklalla seuraavasti: ”XX OSASTO ENERGIA 176 a artikla 1. Sisämarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan yhteydessä sekä ympäristön säilyttämistä ja sen tilan parantamista koskevan vaatimuksen huomioon ottaen unionin energiapolitiikalla pyritään jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä:
2. Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten muiden määräysten soveltamista. Nämä toimenpiteet hyväksytään, kun talous- ja sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa on kuultu. Nämä toimenpiteet eivät vaikuta jäsenvaltion oikeuteen määritellä energiavarojensa hyödyntämisen ehdot, jäsenvaltion eri energialähteiden välillä tekemiin valintoihin eikä jäsenvaltion energiahuollon yleiseen rakenteeseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 175 artiklan 2 kohdan c alakohdan soveltamista. 3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa määrätään, neuvosto säätää yksimielisesti erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja Euroopan parlamenttia kuultuaan niistä tuossa kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä, jotka ovat etupäässä verotuksellisia.”. |
MATKAILU
148) |
Korvataan XXI osasto uudella osastolla ja uudella 176 b artiklalla seuraavasti: ”XXI OSASTO MATKAILU 176 b artikla 1. Unioni täydentää jäsenvaltioiden toimintaa matkailualalla, erityisesti edistämällä alalla toimivien unionin yritysten kilpailukykyä. Tätä varten unioni pyrkii toiminnallaan:
2. Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen erityisistä toimenpiteistä, joilla täydennetään jäsenvaltioissa toteutettavia toimia tässä artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi mutta jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.” |
PELASTUSPALVELU
149) |
Lisätään uusi XXII osasto ja uusi 176 c artikla seuraavasti: ”XXII OSASTO PELASTUSPALVELU 176 c artikla 1. Unioni kannustaa jäsenvaltioita keskinäiseen yhteistyöhön niiden järjestelmien tehostamiseksi, joilla on tarkoitus ehkäistä ennalta luonnon tai ihmisen aiheuttamia suuronnettomuuksia ja suojautua niiltä. Unionin toiminnalla pyritään:
2. Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen tarvittavista toimenpiteistä, joilla myötävaikutetaan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumiseen mutta jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.” |
HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ
150) |
Lisätään uusi XXIII osasto ja uusi 176 d artikla seuraavasti: ”XXIII OSASTO HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ 176 d artikla 1. Unionin oikeuden tehokasta täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, mikä on keskeistä unionin moitteettoman toiminnan kannalta, pidetään yhteistä etua koskevana asiana. 2. Unioni voi tukea jäsenvaltioiden ponnisteluja parantaa hallinnollista valmiuttaan panna unionin oikeus täytäntöön. Tähän toimintaa voi erityisesti kuulua tietojenvaihdon ja virkamiesvaihdon helpottaminen sekä koulutusohjelmien tukeminen. Jäsenvaltio ei ole velvollinen ottamaan vastaan tällaista tukea. Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla tätä varten tarvittavista toimenpiteistä, jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. 3. Tämä artikla ei rajoita jäsenvaltioiden velvollisuutta panna unionin oikeus täytäntöön eikä komission oikeuksia ja velvollisuuksia. Tämä artikla ei myöskään rajoita perussopimusten muiden sellaisten määräysten soveltamista, jotka koskevat hallinnollista yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja unionin välillä.” |
MERENTAKAISTEN MAIDEN JA ALUEIDEN ASSOSIOINTI
151) |
Poistetaan 182 artiklan ensimmäisestä kohdasta sanat ”tämän sopimuksen”. |
152) |
Korvataan 186 artiklan loppuosa ”säännellään myöhemmin tehtävin sopimuksin, joiden edellytyksenä on jäsenvaltioiden yksimielisyys” ilmaisulla ”säännellään 187 artiklan mukaisesti hyväksytyillä säädöksillä”. |
153) |
Korvataan 187 artiklassa sana ”yksimielisesti” ilmaisulla ”yksimielisesti komission ehdotuksesta” ja lisätään artiklan loppuun virke seuraavasti: ”Kun neuvosto antaa kyseiset säännökset erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, se tekee ratkaisunsa yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan.”. |
UNIONIN ULKOINEN TOIMINTA
154) |
Lisätään uusi viides osa. Sen otsikko on ”UNIONIN ULKOINEN TOIMINTA”, ja se sisältää seuraavat osastot ja luvut:
|
YLEISET MÄÄRÄYKSET
155) |
Lisätään uusi I osasto ja uusi 188 a artikla seuraavasti: ”I OSASTO YLEISET MÄÄRÄYKSET UNIONIN ULKOISESTA TOIMINNASTA 188 a artikla Tämän osan mukaista unionin toimintaa kansainvälisissä yhteyksissä ohjaavat ne periaatteet, se pyrkii niihin tavoitteisiin ja sitä harjoitetaan niiden yleisten määräysten mukaisesti, jotka esitetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston 1 luvussa.” |
YHTEINEN KAUPPAPOLITIIKKA
156) |
Lisätään II osasto, jonka otsikoksi tulee kolmannen osan IX osaston otsikko ”YHTEINEN KAUPPAPOLITIIKKA”. |
157) |
Lisätään 188 b artikla, jonka sanamuoto otetaan 131 artiklasta muutettuna seuraavasti:
|
158) |
Lisätään 188 c artikla, jolla korvataan 133 artikla: ”188 c artikla 1. Yhteinen kauppapolitiikka perustuu yhtenäisiin periaatteisiin etenkin tullien muuttamisessa, tulli- ja kauppasopimusten tekemisessä tavara- ja palvelukaupan alalla, sekä teollis- ja tekijänoikeuksien kaupallisten näkökohtien alalla, ulkomaisten suorien sijoitusten osalta, vapauttamista koskevien toimenpiteiden yhtenäistämisessä, vientipolitiikassa sekä kauppaa suojaavissa toimenpiteissä, kuten polkumyynti- ja tukipalkkiotapauksissa toteutettavissa toimenpiteissä. Yhteistä kauppapolitiikkaa harjoitetaan unionin ulkoista toimintaa koskevien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. 2. Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla toimenpiteistä, joilla määritellään puitteet yhteisen kauppapolitiikan toteuttamiseksi. 3. Jos on neuvoteltava tai tehtävä sopimuksia yhden tai useamman kolmannen valtion taikka kansainvälisen järjestön kanssa, sovelletaan 188 n artiklan määräyksiä, jollei tämän artiklan erityismääräyksistä muuta johdu. Komissio antaa asiasta suosituksia neuvostolle, joka valtuuttaa komission aloittamaan tarvittavat neuvottelut. Neuvoston ja komission tehtävänä on huolehtia, että neuvotellut sopimukset ovat unionin sisäisten politiikkojen ja sääntöjen mukaisia. Komissio käy näitä neuvotteluja kuullen erityiskomiteaa, jonka neuvosto nimeää avustamaan komissiota tässä tehtävässä, sekä niiden ohjeiden mukaisesti, joita neuvosto voi antaa komissiolle. Komissio antaa erityiskomitealle ja Euroopan parlamentille säännöllisesti tietoja neuvottelujen etenemisestä. 4. Neuvosto tekee 3 kohdassa tarkoitettujen sopimusten neuvottelemista ja tekemistä koskevat ratkaisunsa määräenemmistöllä. Neuvosto tekee palvelukaupan ja teollis- ja tekijänoikeuksien kaupallisten näkökohtien sekä ulkomaisten suorien sijoitusten aloilla tehtävien sopimusten neuvottelemista ja tekemistä koskevat ratkaisunsa yksimielisesti silloin, kun sopimus sisältää määräyksiä, joiden osalta sisäisten sääntöjen antaminen edellyttää yksimielisyyttä. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti myös neuvoteltaessa ja tehtäessä sopimuksia:
5. Liikenteen alan kansainvälisten sopimusten neuvottelemisessa ja tekemisessä noudatetaan kolmannen osan V osaston sekä 188 n artiklan määräyksiä. 6. Tällä artiklalla annetun, yhteisen kauppapolitiikan alaan kuuluvan toimivallan käyttäminen ei vaikuta unionin ja jäsenvaltioiden väliseen toimivallan jakoon eikä voi johtaa jäsenvaltioiden lakien tai asetusten yhdenmukaistamiseen siltä osin kuin tällainen yhdenmukaistaminen ei ole perussopimusten mukaan mahdollista.” |
KEHITYSYHTEISTYÖ
159) |
Lisätään III osasto, jonka otsikko on ”YHTEISTYÖ KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA JA HUMANITAARINEN APU”. |
160) |
Lisätään 1 luku, jonka otsikoksi tulee kolmannen osan XX osaston otsikko ”KEHITYSYHTEISTYÖ”. |
161) |
Lisätään 188 d artikla, jonka sanamuoto otetaan 177 artiklasta muutettuna seuraavasti:
|
162) |
Lisätään 188 e artikla, jonka sanamuoto otetaan 179 artiklasta muutettuna seuraavasti:
|
163) |
Lisätään 188 f artikla, jonka sanamuoto otetaan 180 artiklasta muutettuna seuraavasti: Lisätään 1 kohdan alkuun ilmaisu seuraavasti: ”Edistääkseen toimiensa täydentävyyttä ja tehokkuutta ...”. |
164) |
Lisätään 188 g artikla, jonka sanamuoto otetaan 181 artiklasta; poistetaan ensimmäisen kohdan toinen virke sekä toinen kohta. |
TALOUDELLINEN, TEKNINEN JA RAHOITUSYHTEISTYÖ KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA
165) |
Lisätään 2 luku, jonka otsikoksi tulee kolmannen osan XXI osaston otsikko ”TALOUDELLINEN, TEKNINEN JA RAHOITUSYHTEISTYÖ KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA”. |
166) |
Lisätään 188 h artikla, jonka sanamuoto otetaan 181 a artiklasta muutettuna seuraavasti:
|
167) |
Lisätään uusi 188 i artikla seuraavasti: ”188 i artikla Jos tilanne kolmannessa maassa edellyttää unionin kiireellistä rahoitusapua, neuvosto tekee tarvittavat päätökset komission ehdotuksesta.” |
HUMANITAARINEN APU
168) |
Lisätään uusi 3 luku ja uusi 188 j artikla seuraavasti: ”3 LUKU HUMANITAARINEN APU 188 j artikla 1. Humanitaariseen apuun liittyvät unionin toimet toteutetaan unionin ulkoisen toiminnan periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Toimien tarkoituksena on tapauskohtaisesti avustaa ja suojella sellaisten kolmansien maiden asukkaita, joissa on tapahtunut luonnon tai ihmisen aiheuttama suuronnettomuus, ja huolehtia näistä eri tilanteista johtuvista humanitaarisista tarpeista. Unionin ja jäsenvaltioiden toimet täydentävät ja tukevat toisiaan. 2. Humanitaariseen apuun liittyviä toimia toteutetaan kansainvälisen oikeuden periaatteiden ja puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden mukaisesti. 3. Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, joilla määritellään puitteet humanitaariseen apuun liittyvien unionin toimien toteuttamiselle. 4. Unioni voi tehdä kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa tarpeellisia sopimuksia 1 kohdassa ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 a artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Ensimmäinen alakohta ei rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa neuvotella kansainvälisissä elimissä ja tehdä sopimuksia. 5. Jotta Euroopan nuoret voisivat osallistua unionin yhteisen humanitaarisen avun toimiin, perustetaan Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot. Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla joukkojen perussäännön ja toimintatavat. 6. Komissio voi tehdä aiheellisia aloitteita edistääkseen unionin toimien ja jäsenvaltioiden toimien yhteensovittamista unionin järjestelmien ja kansallisten järjestelmien tehokkuuden ja täydentävyyden lisäämiseksi humanitaarisen avun alalla. 7. Unioni huolehtii siitä, että sen humanitaarisen avun toimet sekä kansainvälisten järjestöjen ja elinten, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmään kuuluvien, toimet ovat keskenään yhteensopivia ja johdonmukaisia.” |
RAJOITTAVAT TOIMENPITEET
169) |
Lisätään IV osasto ja 188 k artikla, joilla korvataan 301 artikla, seuraavasti: ”IV OSASTO RAJOITTAVAT TOIMENPITEET 188 k artikla 1. Jos Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston 2 luvun mukaisesti tehdyssä päätöksessä on päätetty kokonaan tai osittain keskeyttää talous- ja rahoitussuhteet yhden tai useamman kolmannen maan kanssa taikka vähentää niitä, neuvosto hyväksyy tarvittavat toimenpiteet määräenemmistöllä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission yhteisestä ehdotuksesta. Neuvosto ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille. 2. Jos Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston 2 luvun mukaisesti tehdyssä päätöksessä niin säädetään, neuvosto voi toteuttaa 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen luonnollisiin tai oikeushenkilöihin, ryhmiin tai muihin kuin valtiollisiin yhteisöihin kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä. 3. Tässä artiklassa tarkoitetut säädökset sisältävät tarvittavat säännökset oikeusturvasta.” |
KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
170) |
Lisätään V osasto ”KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET”. |
171) |
Lisätään 188 l artikla seuraavasti: ”188 l artikla 1. Unioni voi tehdä sopimuksen yhden tai useamman kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa, kun perussopimuksissa on asiaa koskeva määräys taikka kun sopimuksen tekeminen on välttämätöntä jonkin unionin politiikalle perussopimuksissa vahvistetun tavoitteen saavuttamiseksi tai sopimuksen tekemisestä säädetään oikeudellisesti sitovassa unionin säädöksessä tai sopimuksen tekeminen voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta. 2. Unionin tekemät sopimukset sitovat unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita.” |
172) |
Lisätään 188 m artikla, jonka sanamuoto otetaan 310 artiklasta. Korvataan sana ”valtion” sanalla ”kolmannen maan”. |
173) |
Lisätään 188 n artikla, jolla korvataan 300 artikla: ”188 n artikla 1. Unionin ja kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen väliset sopimukset neuvotellaan ja tehdään seuraavan menettelyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 188 c artiklan erityismääräysten soveltamista. 2. Neuvosto antaa luvan neuvottelujen aloittamiselle, vahvistaa neuvotteluohjeet, antaa luvan sopimusten allekirjoittamiseen ja tekee sopimukset. 3. Komissio tai, jos suunniteltu sopimus koskee yksinomaan tai pääasiassa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja esittää suosituksia neuvostolle, joka tekee päätöksen, jolla annetaan lupa aloittaa neuvottelut ja jossa nimetään suunnitellun sopimuksen alan mukaan unionin neuvottelija tai neuvotteluryhmän johtaja. 4. Neuvosto voi antaa neuvottelijalle ohjeita ja nimetä erityiskomitean, jota on kuultava neuvottelujen aikana. 5. Neuvosto tekee neuvottelijan ehdotuksesta päätöksen, jolla annetaan lupa sopimuksen allekirjoittamiseen ja tarvittaessa sen väliaikaiseen soveltamiseen ennen sen voimaantuloa. 6. Neuvosto tekee neuvottelijan ehdotuksesta päätöksen sopimuksen tekemisestä. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa sopimus koskee yksinomaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, neuvosto tekee päätöksen sopimuksen tekemisestä:
7. Poiketen siitä, mitä 5, 6 ja 9 kohdassa määrätään, neuvosto voi sopimusta tehtäessä valtuuttaa neuvottelijan hyväksymään unionin puolesta sopimuksen muutokset, jos sopimuksessa määrätään, että muutokset on hyväksyttävä yksinkertaistetussa menettelyssä tai mainitulla sopimuksella perustetussa elimessä. Neuvosto voi liittää valtuutukseen erityisehtoja. 8. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä koko menettelyn ajan. Se tekee ratkaisunsa kuitenkin yksimielisesti, jos sopimus koskee alaa, jolla unionin säädöksen antaminen edellyttää yksimielisyyttä, taikka jos kyseessä on assosiaatiosopimus tai 188 h artiklassa tarkoitettu sopimus unionin jäseneksi ehdolla olevan valtion kanssa. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti myös sopimuksesta, joka koskee unionin liittymistä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen; päätös tämän sopimuksen tekemisestä tulee voimaan, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. 9. Neuvosto tekee komission tai unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksesta päätöksen sopimuksen soveltamisen keskeyttämisestä ja sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita. 10. Euroopan parlamentille tiedotetaan välittömästi ja täysimääräisesti menettelyn kaikissa vaiheissa. 11. Jäsenvaltio, Euroopan parlamentti, neuvosto tai komissio voi hankkia unionin tuomioistuimen lausunnon siitä, onko suunniteltu sopimus sopusoinnussa perussopimusten kanssa. Jos unionin tuomioistuimen lausunto on kielteinen, suunniteltu sopimus ei voi tulla voimaan, ellei sitä ole muutettu tai perussopimuksia tarkistettu.” |
174) |
Lisätään 188 o artikla, jonka sanamuoto otetaan 111 artiklan 1–3 ja 5 kohdasta; 1 kohdan kahdesta jälkimmäisestä virkkeestä tulee tuon kohdan toinen alakohta; 111 artiklaa muutetaan seuraavasti:
|
UNIONIN SUHTEET KANSAINVÄLISIIN JÄRJESTÖIHIN JA KOLMANSIIN MAIHIN SEKÄ UNIONIN EDUSTUSTOT
175) |
Lisätään VI osasto sekä 188 p ja 188 q artikla siten, että 188 p artiklalla korvataan 302–304 artikla, seuraavasti: ”VI OSASTO UNIONIN SUHTEET KANSAINVÄLISIIN JÄRJESTÖIHIN JA KOLMANSIIN MAIHIN SEKÄ UNIONIN EDUSTUSTOT 188 p artikla 1. Unioni harjoittaa aiheellista yhteistyötä Yhdistyneiden Kansakuntien elinten ja erityisjärjestöjen, Euroopan neuvoston, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kanssa. Unioni huolehtii myös tarvittavista yhteyksistä muihin kansainvälisiin järjestöihin. 2. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja komissio huolehtivat tämän artiklan täytäntöönpanosta. 188 q artikla 1. Kolmansissa maissa olevat unionin edustustot ja sen kansainvälisissä järjestöissä olevat edustustot huolehtivat unionin edustuksesta. 2. Unionin edustustot ovat unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan alaisuudessa. Ne toimivat läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen kanssa.” |
YHTEISVASTUULAUSEKE
176) |
Lisätään uusi VII osasto ja uusi 188 r artikla seuraavasti: ”VII OSASTO YHTEISVASTUULAUSEKE 188 r artikla 1. Unioni ja sen jäsenvaltiot toimivat yhdessä yhteisvastuun hengessä, jos jäsenvaltio joutuu terrori-iskun taikka luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi. Unioni ottaa käyttöön kaikki käytettävissään olevat välineet, mukaan lukien jäsenvaltioiden sen käyttöön asettamat sotilaalliset voimavarat:
2. Jos jäsenvaltio joutuu terrori-iskun kohteeksi taikka luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden uhriksi, muut jäsenvaltiot antavat sille apua sen poliittisten elinten pyynnöstä. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltiot sovittavat yhteen toimensa neuvostossa. 3. Neuvosto tekee komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisestä ehdotuksesta päätöksen, jossa määritellään säännöt, joiden mukaisesti unioni panee täytäntöön tämän yhteisvastuulausekkeen. Neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 15 b artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos päätöksellä on merkitystä puolustuksen alalla. Asiasta ilmoitetaan Euroopan parlamentille. Neuvostoa avustavat tämän kohdan soveltamisalalla poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa kehitettyjen rakenteiden tukemana sekä 61 d artiklassa tarkoitettu komitea, jotka antavat sille tarvittaessa yhteisiä lausuntoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 207 artiklan soveltamista. 4. Jotta unioni ja sen jäsenvaltiot voisivat toimia tehokkaasti, Eurooppa-neuvosto arvioi säännöllisesti unioniin kohdistuvia uhkia.” |
TOIMIELINJÄRJESTELMÄÄ JA VARAINHOITOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
177) |
Numeroidaan viides osa siten, että siitä tulee ”KUUDES OSA” ja korvataan sen otsikko seuraavasti: ”TOIMIELINJÄRJESTELMÄÄ JA VARAINHOITOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET”. |
EUROOPAN PARLAMENTTI
178) |
Kumotaan 189 artikla. |
179) |
Muutetaan 190 artikla seuraavasti:
|
180) |
Poistetaan 191 artiklasta ensimmäinen kohta. Korvataan toisessa kohdassa ilmaisu ”Neuvosto vahvistaa 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat tavallista lainsäädäntömenettelyä noudattaen annettavilla asetuksilla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 8 a artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja”. |
181) |
Poistetaan 192 artiklasta ensimmäinen kohta; lisätään toisen kohdan loppuun virke seuraavasti: ”Jollei komissio tee ehdotusta, se ilmoittaa Euroopan parlamentille perustelunsa.”. |
182) |
Muutetaan 193 artikla seuraavasti:
|
183) |
Muutetaan 195 artikla seuraavasti:
|
184) |
Korvataan 196 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu ”kokoontua ylimääräiseen istuntoon” ilmaisulla ”pitää ylimääräisen istuntojakson”. |
185) |
Muutetaan 197 artikla seuraavasti:
|
186) |
Poistetaan 198 artiklan ensimmäisestä kohdasta sana ”ehdottomalla”. |
187) |
Korvataan 199 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu ”sen työjärjestyksessä määrätään” ilmaisulla ”perussopimuksissa ja sen työjärjestyksessä määrätään”. |
188) |
Korvataan 201 artiklan toinen kohta seuraavasti: ”Jos epäluottamuslausetta kannattaa kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, jotka edustavat Euroopan parlamentin jäsenten enemmistöä, komission kaikki jäsenet jättävät tehtävänsä samalla kertaa ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eroaa niistä tehtävistä, joita hän on hoitanut komissiossa. He jatkavat toimessaan ja jatkavat juoksevien asioiden hoitamista, kunnes heidän tilalleen on nimitetty uudet henkilöt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 d artiklan mukaisesti. Tällöin näiden uusien komission jäsenten toimikausi päättyy sinä päivänä, jona tehtävänsä yhdessä jättäneiden komission jäsenten toimikausi olisi päättynyt.” |
EUROOPPA-NEUVOSTO
189) |
Lisätään uusi 1 a jakso sekä uusi 201 a ja 201 b artikla seuraavasti: ”1 a JAKSO EUROOPPA-NEUVOSTO 201 a artikla 1. Eurooppa-neuvoston jäsen voi äänestyksessä edustaa vain yhtä muuta jäsentä. Mitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdassa ja tämän sopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa määrätään, sovelletaan Eurooppa-neuvostoon, kun se tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä. Eurooppa-neuvoston äänestäessä ratkaisustaan sen puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja eivät osallistu äänestykseen. Henkilökohtaisesti tai edustettuina läsnä olevien jäsenten pidättyminen äänestämästä ei estä Eurooppa-neuvostoa tekemästä ratkaisua, jonka edellytyksenä on yksimielisyys. 2. Eurooppa-neuvosto voi kutsua Euroopan parlamentin puhemiehen kuultavaksi. 3. Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa menettelyä koskevissa asioissa yksinkertaisella enemmistöllä, jolla se myös hyväksyy työjärjestyksensä. 4. Eurooppa-neuvostoa avustaa neuvoston pääsihteeristö. 201 b artikla Eurooppa-neuvosto tekee määräenemmistöllä:
|
NEUVOSTO
190) |
Kumotaan 202 ja 203 artikla. |
191) |
Muutetaan 205 artikla seuraavasti:
|
192) |
Korvataan 207 artikla seuraavasti: ”207 artikla 1. Komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden hallitusten pysyvistä edustajista, huolehtii neuvoston työskentelyn valmistelusta ja suorittaa neuvoston sille antamat toimeksiannot. Komitea voi tehdä menettelyä koskevia päätöksiä neuvoston työjärjestyksessä määrätyissä tapauksissa. 2. Neuvostoa avustaa pääsihteeristö, jota johtaa neuvoston nimittämä pääsihteeri. Neuvosto päättää yksinkertaisella enemmistöllä pääsihteeristön organisaatiosta. 3. Neuvosto tekee ratkaisunsa menettelyä koskevissa asioissa yksinkertaisella enemmistöllä, jolla se myös hyväksyy työjärjestyksensä.” |
193) |
Lisätään 208 artiklan loppuun virke seuraavasti: ”Jollei komissio tee ehdotusta, se ilmoittaa neuvostolle perustelunsa.” |
194) |
Korvataan 209 artiklassa ilmaisu ”komission lausunnon saatuaan” ilmaisulla ”komissiota kuultuaan”. |
195) |
Korvataan 210 artikla seuraavasti: ”210 artikla Neuvosto vahvistaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, komission puheenjohtajalle, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komission jäsenille, Euroopan unionin tuomioistuimen presidenteille, jäsenille ja kirjaajille sekä neuvoston pääsihteerille maksettavat palkat, korvaukset ja eläkkeet. Se vahvistaa myös kaikki palkkaa vastaavat korvaukset.” |
KOMISSIO
196) |
Kumotaan 211 artikla. Lisätään 211 a artikla: ”211 a artikla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 d artiklan 5 kohdan mukaisesti komission jäsenet valitaan noudattaen vuorottelujärjestelmää, jonka Eurooppa-neuvosto vahvistaa yksimielisesti ja joka perustuu seuraaviin periaatteisiin:
|
197) |
Siirretään 212 artikla 218 artiklan uudeksi 2 kohdaksi. |
198) |
Poistetaan 213 artiklan 1 kohta, jolloin 2 kohtaa ei numeroida; yhdistetään sen kaksi ensimmäistä alakohtaa seuraavasti: ”Komission jäsenten on pidättäydyttävä kaikesta, mikä on ristiriidassa heidän tehtäviensä kanssa. Jäsenvaltioiden on kunnioitettava heidän riippumattomuuttaan, eivätkä ne saa yrittää vaikuttaa heihin heidän hoitaessaan tehtäviään.” |
199) |
Kumotaan 214 artikla. |
200) |
Muutetaan 215 artikla seuraavasti:
|
201) |
Poistetaan 217 artiklan 1, 3 ja 4 kohta, jolloin 2 kohtaa ei numeroida. Korvataan kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: ”Puheenjohtaja ryhmittelee komissiolle kuuluvat tehtävät ja jakaa ne jäsenten kesken Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 d artiklan 6 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun sopimuksen 9 e artiklan 4 kohdan soveltamista.” |
202) |
Poistetaan 218 artiklan 1 kohta; numeroidaan 2 kohta 1 kohdaksi ja poistetaan ilmaisu ”tämän sopimuksen mukaiseksi”. Lisätään 2 kohta, jonka sanamuoto otetaan 212 artiklasta. |
203) |
Korvataan 219 artiklan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”213 artiklassa mainitun jäsenmääränsä” sanalla ”jäsentensä” ja korvataan toinen kohta seuraavasti: ”Päätösvaltaisuudesta määrätään sen työjärjestyksessä.” |
TUOMIOISTUIN
204) |
Korvataan 4 jakson otsikossa sana ”YHTEISÖN” sanoilla ”EUROOPAN UNIONIN”. |
205) |
Kumotaan 220 artikla. |
206) |
Poistetaan 221 artiklan ensimmäinen kohta. |
207) |
Lisätään 223 artiklan ensimmäisen kohdan loppuun ilmaisu ”..., sen jälkeen, kun 224 a artiklassa tarkoitettua komiteaa on kuultu.” |
208) |
Poistetaan 224 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäinen virke ja lisätään kohdan alkuun sanat ”Unionin yleisen tuomioistuimen”. Lisätään toisen kohdan toisen virkkeen loppuun ilmaisu ”..., sen jälkeen, kun 224 a artiklassa tarkoitettua komiteaa on kuultu.” |
209) |
Lisätään uusi 224 a artikla seuraavasti: ”224 a artikla Perustetaan komitea, joka antaa lausunnon ehdolla olevien henkilöiden soveltuvuudesta unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen tuomarin ja julkisasiamiehen tehtäviin, ennen kuin jäsenvaltioiden hallitukset suorittavat nimitykset 223 ja 224 artiklan mukaisesti. Komiteassa on seitsemän henkilöä, jotka valitaan unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen entisten jäsenten, ylimpien kansallisten tuomioistuinten jäsenten ja tunnetusti pätevien oikeusoppineiden keskuudesta, joista yhtä ehdottaa Euroopan parlamentti. Neuvosto tekee päätöksen, jolla vahvistetaan komitean toimintasäännöt, sekä päätöksen, jolla nimetään komitean jäsenet. Neuvosto tekee ratkaisunsa unionin tuomioistuimen presidentin aloitteesta.” |
210) |
Korvataan 225 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu ”joiden ratkaiseminen on annettu jonkin lainkäyttölautakunnan tehtäväksi tai jotka” ilmaisulla ”joiden ratkaiseminen on annettu jonkin 225 a artiklan mukaisesti perustetun erityistuomioistuimen tehtäväksi tai jotka” ja poistetaan 2 kohdan ensimmäisestä alakohdasta ilmaisu ”225 a artiklan mukaisesti perustettujen”. |
211) |
Muutetaan 225 a artikla seuraavasti:
|
212) |
Muutetaan 228 artikla seuraavasti:
|
213) |
Korvataan 229 a artiklassa ilmaisu ”Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan” ilmaisulla ”Neuvosto voi yksimielisesti erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja Euroopan parlamenttia kuultuaan” ja korvataan ilmaisu ”yhteisön teollisoikeudellinen suoja” ilmaisulla ”eurooppalainen teollis- ja tekijänoikeuksien suoja”. Korvataan viimeinen virke seuraavasti: ”Nämä säännökset tulevat voimaan, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.” |
214) |
Muutetaan 230 artikla seuraavasti:
|
215) |
Korvataan 231 artiklan toinen kohta seuraavasti: ”Tarpeellisiksi katsomissaan tapauksissa tuomioistuin toteaa, miltä osin mitättömäksi julistetun säädöksen vaikutuksia kuitenkin on pidettävä pysyvinä.” |
216) |
Muutetaan 232 artikla seuraavasti:
|
217) |
Poistetaan 233 artiklan kolmas kohta. |
218) |
Poistetaan 234 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdasta sanat ”tai EKP:n” ja poistetaan c alakohta. Lisätään artiklan loppuun kohta seuraavasti: ”Jos tällainen kysymys tulee esille kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa, joka koskee pidätettyä henkilöä, Euroopan unionin tuomioistuin tekee ratkaisunsa mahdollisimman pian.” |
219) |
Korvataan 235 artiklassa oleva viittaus 288 artiklan toiseen kohtaan viittauksella 288 artiklan toiseen ja kolmanteen kohtaan. |
220) |
Lisätään uusi 235 a artikla seuraavasti: ”235 a artikla Unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu Eurooppa-neuvoston tai neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan nojalla antaman säädöksen laillisuudesta ainoastaan sen jäsenvaltion pyynnöstä, jota Eurooppa-neuvoston tai neuvoston toteamus koskee, ja yksinomaan kyseisessä artiklassa olevien menettelyä koskevien sääntöjen noudattamisen osalta. Tämä pyyntö on esitettävä kuukauden kuluessa kyseisen toteamuksen sisältävän päätöksen tekemisestä. Tuomioistuin tekee ratkaisunsa kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.” |
221) |
Korvataan 236 artiklassa ilmaisu ”henkilöstösäännöissä määrätyin tai palvelussuhteen ehdoista johtuvin” ilmaisulla ”unionin virkamiehiin sovellettavista henkilöstösäännöistä ja unionin muuta henkilöstöä koskevista palvelussuhteen ehdoista johtuvin”. |
222) |
Muutos ei koske suomenkielistä toisintoa. |
223) |
Lisätään uusi 240 a ja 240 b artikla seuraavasti: ”240 a artikla Euroopan unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevien määräysten osalta eikä näiden määräysten nojalla hyväksyttyjen säädösten osalta. Tuomioistuimella on kuitenkin toimivalta valvoa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 25 artiklan noudattamista ja ratkaista tämän sopimuksen 230 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetuin edellytyksin vireille pannut kanteet, jotka koskevat luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle osoitetun, neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston 2 luvun nojalla tekemän, rajoittavia toimenpiteitä sisältävän päätöksen laillisuuden tutkimista. 240 b artikla Käyttäessään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskeviin kolmannen osan IV osaston 4 ja 5 luvun määräyksiin liittyviä toimivaltuuksiaan Euroopan unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa tutkia jäsenvaltion poliisiviranomaisen tai muiden lainvalvontaviranomaisten toteuttamien toimien pätevyyttä tai oikeasuhteisuutta taikka antaa ratkaisua niiden velvollisuuksien suorittamisesta, joita jäsenvaltioilla on yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja sisäisen turvallisuuden suojaamiseksi.” |
224) |
Korvataan 241 artikla seuraavasti: ”241 artikla Vaikka 230 artiklan viidennessä kohdassa mainittu määräaika on päättynyt, asianosainen voi riidassa, joka koskee unionin toimielimen, elimen tai laitoksen antamaa soveltamisalaltaan yleistä säädöstä, vaatia Euroopan unionin tuomioistuimessa 230 artiklan toisessa kohdassa mainitulla perusteella, että säädöstä ei sovelleta.” |
225) |
Poistetaan 242 artiklan toisesta virkkeestä sana ”Yhteisön” ennen sanaa ”tuomioistuimen”. |
226) |
Korvataan 245 artiklan toinen kohta seuraavasti: ”Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen muuttaa perussäännön määräyksiä, lukuun ottamatta sen I osastoa ja 64 artiklaa. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät ratkaisunsa joko unionin tuomioistuimen pyynnöstä ja komissiota kuultuaan tai komission ehdotuksesta ja unionin tuomioistuinta kuultuaan.” |
EUROOPAN KESKUSPANKKI
227) |
Lisätään 4 a jakso ja 245 a artikla seuraavasti: ”4 a JAKSO EUROOPAN KESKUSPANKKI 245 a artikla 1. Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit muodostavat Euroopan keskuspankkijärjestelmän, jäljempänä ’EKPJ’. Euroopan keskuspankki ja niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro ja jotka muodostavat eurojärjestelmän, harjoittavat unionin rahapolitiikkaa. 2. Euroopan keskuspankin päätöksentekoelimet johtavat EKPJ:ää. EKPJ:n ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintatason vakautta. Se antaa mainitun tavoitteen saavuttamista rajoittamatta tukensa unionin yleiselle talouspolitiikalle myötävaikuttaakseen unionin tavoitteiden saavuttamiseen. 3. Euroopan keskuspankki on oikeushenkilö. Sillä on yksinoikeus antaa lupa euron liikkeeseen laskemiseen. Euroopan keskuspankki on riippumaton käyttäessään valtuuksiaan ja huolehtiessaan varainhoidostaan. Unionin toimielimet, elimet ja laitokset sekä jäsenvaltioiden hallitukset kunnioittavat tätä riippumattomuutta. 4. Euroopan keskuspankki hyväksyy tehtäviensä toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet 105–111 a ja 115 c artiklan mukaisesti sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännössä määrätyin edellytyksin. Mainittujen artiklojen mukaisesti ne jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö ei ole euro, sekä näiden jäsenvaltioiden keskuspankit säilyttävät oman toimivaltansa rahapolitiikan alalla. 5. Euroopan keskuspankkia kuullaan sen toimivaltuuksiin kuuluvilla aloilla kaikista esityksistä unionin säädöksiksi sekä esityksistä kansallisen tason sääntelyksi, ja se voi antaa lausuntoja.” |
228) |
Lisätään 245 b artikla, jonka sanamuoto otetaan 112 artiklasta muutettuna seuraavasti:
|
229) |
Lisätään 245 c artikla, jonka sanamuoto otetaan 113 artiklasta. |
TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
230) |
Lisätään 246 artiklan alkuun sana ”Unionin” ja lisätään uusi toinen kohta seuraavasti: ”Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja unionin yleisen edun mukaisesti.” |
231) |
Muutetaan 247 artikla seuraavasti:
|
232) |
Korvataan 248 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ilmaisu ”toimielinten” ilmaisulla ”elinten tai laitosten” ja ilmaisu ”toimielimen” ilmaisulla ”niiden”, 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ilmaisu ”elimissä” ilmaisulla ”elimissä tai laitoksissa” sekä toisessa alakohdassa ilmaisu ”elinten” ilmaisulla ”elinten tai laitosten”. |
UNIONIN SÄÄDÖKSET
233) |
Korvataan 2 luvun otsikko seuraavasti: UNIONIN SÄÄDÖKSET, HYVÄKSYMISMENETTELYT JA MUITA MÄÄRÄYKSIÄ |
234) |
Lisätään 1 jakso ennen 249 artiklaa. |
235) |
Muutetaan 249 artikla seuraavasti:
|
236) |
Lisätään uusi 249 a–249 d artiklat seuraavasti: ”249 a artikla 1. Tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät yhdessä asetuksen, direktiivin tai päätöksen komission ehdotuksesta. Tämä menettely määritellään 251 artiklassa. 2. Perussopimuksissa määrätyissä erityistapauksissa noudatetaan erityistä lainsäätämisjärjestystä, kun Euroopan parlamentti hyväksyy asetuksen, direktiivin tai päätöksen neuvoston osallistuessa menettelyyn, tai kun vastaavasti neuvosto hyväksyy tällaisen säädöksen Euroopan parlamentin osallistuessa menettelyyn. 3. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä ovat ne, jotka hyväksytään mainitussa järjestyksessä. 4. Perussopimuksissa määrätyissä erityistapauksissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset voidaan antaa jäsenvaltioiden ryhmän tai Euroopan parlamentin aloitteesta, Euroopan keskuspankin suosituksesta taikka unionin tuomioistuimen tai Euroopan investointipankin pyynnöstä. 249 b artikla 1. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä voidaan siirtää komissiolle valta antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä, soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävissä säädöksissä määritellään nimenomaisesti tällaisen säädösvallan siirron tavoitteet, sisältö, soveltamisala ja kesto. Tietyn alan keskeisistä osista voidaan säätää vain lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävällä säädöksellä, eikä säädösvallan siirto voi näin ollen koskea näitä osia. 2. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävissä säädöksissä vahvistetaan nimenomaisesti säädösvallan siirtoon liittyvät ehdot, jotka voivat olla seuraavat:
Euroopan parlamentti tekee a ja b alakohtaa sovellettaessa ratkaisunsa jäsentensä enemmistöllä ja neuvosto määräenemmistöllä. 3. Säädösvallan siirron nojalla annettavien säädösten nimikkeessä käytetään ilmaisua ”delegoitu”. 249 c artikla 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat kansallisen lainsäädäntönsä mukaiset toimenpiteet unionin oikeudellisesti velvoittavien säädösten täytäntöönpanemiseksi. 2. Jos unionin oikeudellisesti velvoittavat säädökset edellyttävät yhdenmukaista täytäntöönpanoa, kyseisillä säädöksillä siirretään täytäntöönpanovaltaa komissiolle tai, tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 ja 13 artiklassa määrätyissä tapauksissa, neuvostolle. 3. Edellä 2 kohtaa sovellettaessa Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla etukäteen yleiset säännöt ja periaatteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä. 4. Täytäntöönpanosäädösten nimikkeessä käytetään lisäystä ”täytäntöönpano”. 249 d artikla Neuvosto antaa suosituksia. Se tekee ratkaisunsa komission ehdotuksesta aina silloin, kun perussopimuksissa määrätään, että neuvosto hyväksyy säädöksen komission ehdotuksesta. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti aloilla, joilla unionin säädöksen antaminen edellyttää yksimielisyyttä. Komissio sekä perussopimuksissa määrätyissä erityistapauksissa Euroopan keskuspankki antavat suosituksia.” |
SÄÄDÖSTEN HYVÄKSYMISMENETTELYT JA MUITA MÄÄRÄYKSIÄ
237) |
Lisätään 250 artiklan edelle 2 jakso, jonka otsikko on ”SÄÄDÖSTEN HYVÄKSYMISMENETTELYT JA MUITA MÄÄRÄYKSIÄ”. |
238) |
Korvataan 250 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Jos neuvosto perussopimusten mukaan tekee ratkaisunsa komission ehdotuksesta, neuvosto saa muuttaa ehdotusta vain yksimielisesti lukuun ottamatta 251 artiklan 10 ja 13 kohdassa sekä 268 artiklassa, 270 a artiklassa, 272 artiklassa ja 273 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuja tapauksia.”. |
239) |
Muutetaan 251 artikla seuraavasti:
|
240) |
Kumotaan 252 artikla. Lisätään uusi 252 a artikla seuraavasti: ”252 a artikla Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio neuvottelevat keskenään ja sopivat yhteisellä sopimuksella yhteistyössään sovellettavista menettelytavoista. Tätä varten ne voivat perussopimuksia noudattaen tehdä toimielinten välisiä sopimuksia, jotka voivat olla velvoittavia.” |
241) |
Korvataan 253 artikla seuraavasti: ”253 artikla Jollei perussopimuksissa määrätä annettavan säädöksen lajia, toimielimet valitsevat sen sovellettavien menettelyjen mukaisesti tapauskohtaisesti suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Säädökset perustellaan ja niissä viitataan perussopimuksissa määrättyihin ehdotuksiin, aloitteisiin, suosituksiin, pyyntöihin tai lausuntoihin. Kun Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi annetaan ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, ne pidättyvät antamasta sellaista säädöstä, joka ei ole kyseiseen alaan sovellettavan lainsäätämisjärjestyksen mukainen.” |
242) |
Korvataan 254 artikla seuraavasti: ”254 artikla 1. Euroopan parlamentin puhemies ja neuvoston puheenjohtaja allekirjoittavat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset, jotka annetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset, jotka annetaan erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, allekirjoittaa sen toimielimen puheenjohtaja, joka ne on antanut. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Ne tulevat voimaan niissä säädettynä päivänä tai, jollei voimaantulosta ole säädetty, kahdentenakymmenentenä päivänä siitä, kun ne on julkaistu. 2. Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset, jotka annetaan asetuksena, direktiivinä tai sellaisena päätöksenä, jolle ei ole osoitettu vastaanottajaa, allekirjoittaa sen toimielimen puheenjohtaja, joka ne on antanut. Asetukset ja direktiivit, jotka on osoitettu kaikille jäsenvaltioille, sekä päätökset, joille ei ole osoitettu vastaanottajaa, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Ne tulevat voimaan niissä säädettynä päivänä tai, jollei voimaantulosta ole säädetty, kahdentenakymmenentenä päivänä siitä, kun ne on julkaistu. Muut direktiivit sekä sellaiset päätökset, joille on osoitettu vastaanottaja, annetaan tiedoksi niille, joille ne on osoitettu, ja ne tulevat voimaan, kun ne on annettu tiedoksi.” |
243) |
Lisätään uusi 254 a artikla seuraavasti: ”254 a artikla 1. Unionin toimielimet, elimet ja laitokset tukeutuvat tehtäviään hoitaessaan avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon. 2. Tätä varten Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen asetuksilla säännökset, joissa kunnioitetaan 283 artiklan nojalla vahvistettuja henkilöstösääntöjä ja palvelussuhteen ehtoja.” |
244) |
255 artiklasta tulee 16 a artikla edellä 28 kohdassa esitettyine muutoksineen. |
245) |
Korvataan 256 artiklan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”Neuvoston tai komission päätös, jossa määrätään” ilmaisulla ”Neuvoston, komission tai Euroopan keskuspankin säädös, jossa määrätään”. |
NEUVOA-ANTAVAT ELIMET
246) |
Lisätään uusi 3 luku ja uusi 256 a artikla, jolloin 3 luvusta tulee sen 1 jakso ja 4 luvusta sen 2 jakso, sekä numeroidaan 5 luku 4 luvuksi, seuraavasti: ”3 LUKU UNIONIN NEUVOA-ANTAVAT ELIMET 256 a artikla 1. Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja komissiota avustavat talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea, joilla on neuvoa-antava tehtävä. 2. Talous- ja sosiaalikomitea muodostuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden kansalaisyhteiskuntaa edustavien, erityisesti talous- ja yhteiskuntaelämän, kansalaistoiminnan, ammattialatoiminnan ja kulttuurin alan toimijoiden järjestöjen edustajista. 3. Alueiden komitea muodostuu alueellisten ja paikallisten julkisyhteisöjen edustajista, joilla on joko alueellisen tai paikallisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus tai jotka ovat poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle. 4. Talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean jäseniä eivät sido mitkään ohjeet. He hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja unionin yleisen edun mukaisesti. 5. Neuvosto tarkastelee näiden komiteoiden kokoonpanon luonnetta koskevia 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä säännöllisin väliajoin uudelleen unionin taloudellisen, yhteiskunnallisen ja väestörakenteen kehityksen huomioon ottamiseksi. Neuvosto tekee komission ehdotuksesta tätä koskevat päätökset.” |
TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA
247) |
Kumotaan 257 ja 261 artikla. |
248) |
Korvataan 258 artiklan toinen ja kolmas kohta seuraavalla kohdalla: ”Komitean kokoonpano vahvistetaan neuvoston komission ehdotuksesta tekemällä yksimielisellä päätöksellä.” |
249) |
Muutetaan 259 artikla seuraavasti:
|
250) |
Korvataan 260 artiklan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”kahdeksi vuodeksi” ilmaisulla ”kahdeksi ja puoleksi vuodeksi” ja lisätään kolmanteen kohtaan sanan ”neuvoston” edelle ilmaisu ”Euroopan parlamentin,”. |
251) |
Muutetaan 262 artikla seuraavasti:
|
ALUEIDEN KOMITEA
252) |
Muutetaan 263 artikla seuraavasti:
|
253) |
Korvataan 264 artiklan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”kahdeksi vuodeksi” ilmaisulla ”kahdeksi ja puoleksi vuodeksi” ja lisätään kolmanteen kohtaan sanan ”neuvoston” edelle ilmaisu ”Euroopan parlamentin,”. |
254) |
Muutetaan 265 artikla seuraavasti:
|
EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI
255) |
Korvataan 266 artiklan kolmannessa kohdassa ilmaisu ”komission pyynnöstä” ilmaisulla ”komission ehdotuksesta”, lisätään ilmaisun ”yksimielisesti” jälkeen ilmaisu ”erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen” ja korvataan ilmaisu ”perussäännön 4, 11 ja 12 artiklaa sekä 18 artiklan 5 kohtaa” sanalla ”perussääntöä”. |
256) |
Korvataan 267 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa ilmaisu ”ovat tarpeen toteutettaessa yhteismarkkinoita asteittain” ilmaisulla ”jotka johtuvat sisämarkkinoiden toteuttamisesta tai toiminnasta”. |
VARAINHOITOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
257) |
Muutetaan 268 artikla seuraavasti:
|
UNIONIN OMAT VARAT
258) |
Lisätään 269 artiklan edelle 1 luku ”UNIONIN OMAT VARAT”. |
259) |
Muutetaan 269 artikla seuraavasti:
|
260) |
Kumotaan 270 artikla. |
MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS
261) |
Lisätään uusi 2 luku ja uusi 270 a artikla seuraavasti: ”2 LUKU MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS 270 a artikla 1. Monivuotisella rahoituskehyksellä pyritään takaamaan, että unionin menot kehittyvät hallitusti sen käytettävissä olevien omien varojen rajoissa. Monivuotinen rahoituskehys vahvistetaan vähintään viiden vuoden jaksolle. Unionin vuotuinen talousarvio laaditaan monivuotista rahoituskehystä noudattaen. 2. Neuvosto antaa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen asetuksen, jossa vahvistetaan monivuotinen rahoituskehys. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän. Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti tehdä päätöksen, jonka mukaan neuvosto voi ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua asetusta antaessaan tehdä ratkaisunsa määräenemmistöllä. 3. Rahoituskehyksessä vahvistetaan vuotuiset enimmäismäärät maksusitoumusmäärärahoille menoluokittain ja vuotuinen enimmäismäärä maksumäärärahoille. Menoluokkien lukumäärä on rajoitettu, ja ne vastaavat unionin keskeisiä toiminta-aloja. Rahoituskehyksessä määrätään kaikista muistakin toimenpiteistä, jotka ovat hyödyksi vuotuisen talousarviomenettelyn moitteettomalle toteuttamiselle. 4. Jos uuden rahoituskehyksen vahvistavaa neuvoston asetusta ei ole annettu edellisen rahoituskehyksen voimassaolon päättyessä, jatketaan päättyneen rahoituskehyksen viimeistä vuotta koskevien enimmäismäärien ja muiden toimenpiteiden voimassaoloa, kunnes säädös on annettu. 5. Rahoituskehyksen vahvistamiseen johtavan menettelyn aikana Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen vahvistamista.” |
UNIONIN VUOTUINEN TALOUSARVIO
262) |
Lisätään 270 a artiklan jälkeen 3 luku ”UNIONIN VUOTUINEN TALOUSARVIO”. |
263) |
Lisätään 270 b artikla, jonka sanamuoto otetaan 272 artiklan 1 kohdasta. |
264) |
271 artiklasta tulee uusi 273 a artikla jäljempänä 267 kohdassa esitettyine muutoksineen. |
265) |
272 artiklan 1 kohdasta tulee 270 b artikla ja 272 artiklan 2–10 kohta korvataan seuraavasti: ”272 artikla Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen unionin vuotuisen talousarvion seuraavien määräysten mukaisesti.
|
266) |
Muutetaan 273 artikla seuraavasti:
|
267) |
Lisätään 273 a artikla, jonka sanamuoto otetaan 271 artiklasta muutettuna seuraavasti:
|
TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN
268) |
Lisätään 274 artiklan edelle 4 luku ”TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN” ja muutetaan 274 artikla seuraavasti:
|
269) |
Korvataan 275 artiklassa ilmaisu ”neuvostolle ja Euroopan parlamentille” ilmaisulla ”Euroopan parlamentille ja neuvostolle”. Lisätään uusi toinen kohta seuraavasti: ”Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle myös unionin varoja koskevan arviointikertomuksen, joka perustuu erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston 276 artiklan nojalla antamien huomautusten perusteella toteutetuista toimista saavutettuihin tuloksiin.” |
270) |
Korvataan 276 artiklan 1 kohdassa ilmaisu ”275 artiklassa tarkoitetut tilit ja taseen,” ilmaisulla ”275 artiklassa tarkoitetut tilit, taseen ja arviointikertomuksen,”. |
YHTEISET VARAINHOITOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
271) |
Lisätään 277 artiklan edelle 5 luku ”YHTEISET MÄÄRÄYKSET”. |
272) |
Korvataan 277 artikla seuraavasti: ”277 artikla Monivuotinen rahoituskehys ja vuotuinen talousarvio laaditaan euroissa.” |
273) |
Muutetaan 279 artikla seuraavasti:
|
274) |
Lisätään uudet 279 a ja b artikla seuraavasti: ”279 a artikla Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio huolehtivat siitä, että käytettävissä on varoja, joiden avulla unioni voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan. 279 b artikla Euroopan parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien säännöllisiä tapaamisia järjestetään komission aloitteesta tässä luvussa tarkoitettujen talousarviomenettelyjen yhteydessä. Puhemies ja puheenjohtajat toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet johtamiensa toimielinten kantojen sovittelemiseksi ja lähentämiseksi, jotta tämän osaston määräysten täytäntöönpano helpottuisi.” |
PETOSTEN TORJUNTA
275) |
Lisätään 280 artiklan edelle 6 luku ”PETOSTEN TORJUNTA”. |
276) |
Muutetaan 280 artikla seuraavasti:
|
TIIVIIMPI YHTEISTYÖ
277) |
Lisätään 280 artiklan jälkeen III osasto ”TIIVIIMPI YHTEISTYÖ”. |
278) |
Lisätään 280 a–i artikla seuraavassa esitetyllä tavalla. Nämä korvaavat yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan kanssa nykyisen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 27 a–27 e artiklan, 40–40 b artiklan sekä 43–45 artiklan sekä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 11 ja 11 a artiklan. ”280 a artikla Tiiviimmässä yhteistyössä on noudatettava perussopimuksia ja unionin oikeutta. Tiiviimpi yhteistyö ei saa haitata sisämarkkinoita eikä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Se ei saa luoda esteitä tai aiheuttaa syrjintää jäsenvaltioiden välisessä kaupankäynnissä eikä vääristää niiden välistä kilpailua. 280 b artikla Tiiviimmässä yhteistyössä kunnioitetaan niiden jäsenvaltioiden toimivaltaa, oikeuksia ja velvoitteita, jotka eivät osallistu siihen. Viimeksi mainitut eivät estä yhteistyöhön osallistuvia valtioita toteuttamasta yhteistyötä. 280 c artikla 1. Tiiviimpään yhteistyöhön voivat sitä aloitettaessa liittyä kaikki jäsenvaltiot edellyttäen, että ne täyttävät siihen luvan antamista koskevassa päätöksessä vahvistetut mahdolliset osallistumisehdot. Ne voivat myös milloin tahansa liittyä siihen edellyttäen, että ne mainittujen ehtojen lisäksi noudattavat yhteistyön yhteydessä jo annettuja säädöksiä. Komissio ja tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot pyrkivät edistämään mahdollisimman monen jäsenvaltion osallistumista yhteistyöhön. 2. Komissio ja tarvittaessa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja tiedottavat Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti tiiviimmän yhteistyön kehityksestä. 280 d artikla 1. Jäsenvaltiot, jotka haluavat aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön jollakin perussopimuksissa tarkoitetulla alalla, yksinomaisen toimivallan piiriin kuuluvia aloja ja yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lukuun ottamatta, esittävät asiasta komissiolle pyynnön, jossa ne täsmentävät suunnitellun yhteistyön soveltamisalan ja tavoitteet. Komissio voi tehdä asiasta ehdotuksen neuvostolle. Jos komissio ei tee ehdotusta, se ilmoittaa asianomaisille jäsenvaltioille perustelunsa. Neuvosto antaa komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan luvan toteuttaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua tiiviimpää yhteistyötä. 2. Jäsenvaltiot, jotka haluavat aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, esittävät asiasta pyynnön neuvostolle. Pyyntö toimitetaan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, joka antaa lausunnon siitä, sopiiko suunniteltu tiiviimpi yhteistyö yhteen unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa, sekä komissiolle, joka antaa lausunnon erityisesti siitä, sopiiko suunniteltu tiiviimpi yhteistyö yhteen unionin muiden politiikkojen kanssa. Pyyntö annetaan tiedoksi myös Euroopan parlamentille. Neuvosto tekee yksimielisesti päätöksen, jolla annetaan lupa toteuttaa tiiviimpää yhteistyötä. 280 e artikla Kaikki neuvoston jäsenet voivat osallistua asioiden käsittelyyn, mutta äänestykseen osallistuvat vain tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvia jäsenvaltioita edustavat neuvoston jäsenet. Yksimielisyyteen vaaditaan ainoastaan osallistuvien jäsenvaltioiden edustajien äänet. Kyseisten neuvoston jäsenten määräenemmistö määräytyy 205 artiklan 3 kohdan mukaisesti. 280 f artikla 1. Jäsenvaltio, joka haluaa osallistua jollakin 280 d artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla alalla jo aloitettuun tiiviimpään yhteistyöhön, ilmoittaa aikomuksestaan neuvostolle ja komissiolle. Neljän kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta komissio vahvistaa tuon jäsenvaltion osallistumisen. Se toteaa tarvittaessa, että osallistumisehdot täyttyvät, ja hyväksyy siirtymätoimenpiteet, jotka ovat tarpeen tiiviimmän yhteistyön yhteydessä jo annettujen säädösten soveltamiselle. Jos komissio kuitenkin katsoo, että osallistumisehdot eivät täyty, se ilmoittaa näiden ehtojen täyttämiseksi toteutettavat toimenpiteet ja asettaa määräajan pyynnön uutta käsittelyä varten. Tämän määräajan kuluttua se käsittelee pyynnön uudelleen toisessa alakohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Jos komissio katsoo, että osallistumisehdot eivät vieläkään täyty, asianomainen jäsenvaltio voi saattaa asian neuvoston käsiteltäväksi, jolloin tämä tekee ratkaisun pyynnön johdosta. Neuvosto tekee ratkaisunsa 280 e artiklan mukaisesti. Se voi komission ehdotuksesta hyväksyä myös toisessa alakohdassa tarkoitetut siirtymätoimenpiteet. 2. Jäsenvaltio, joka haluaa osallistua yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla jo aloitettuun tiiviimpään yhteistyöhön, ilmoittaa aikomuksestaan neuvostolle, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ja komissiolle. Neuvosto vahvistaa asianomaisen jäsenvaltion osallistumisen unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa kuultuaan ja todettuaan tarvittaessa, että osallistumisehdot täyttyvät. Neuvosto voi unionin korkean edustajan ehdotuksesta hyväksyä myös siirtymätoimenpiteet, jotka ovat tarpeen tiiviimmän yhteistyön yhteydessä jo annettujen säädösten soveltamiseksi. Jos neuvosto kuitenkin katsoo, että osallistumisehdot eivät täyty, se ilmoittaa näiden ehtojen täyttämiseksi toteutettavat toimenpiteet ja asettaa määräajan osallistumispyynnön uutta käsittelyä varten. Tätä kohtaa sovellettaessa neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti ja 280 e artiklan mukaisesti. 280 g artikla Tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta aiheutuvista muista kuin toimielinten hallintomenoista vastaavat yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot, jollei neuvosto Euroopan parlamenttia kuultuaan kaikkien jäsentensä yksimielisyydellä toisin päätä. 280 h artikla 1. Kun jossakin perussopimusten määräyksessä, jota voidaan soveltaa tiiviimpään yhteistyöhön, määrätään, että neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti, neuvosto voi 280 e artiklassa tarkoitettuja menettelysääntöjä noudattaen yksimielisesti tehdä päätöksen, jonka mukaan se tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä. 2. Kun jossakin perussopimusten määräyksessä, jota voidaan soveltaa tiiviimpään yhteistyöhön, määrätään, että neuvosto hyväksyy säädöksiä erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, neuvosto voi 280 e artiklassa tarkoitettuja menettelysääntöjä noudattaen yksimielisesti tehdä päätöksen, jonka mukaan se tekee ratkaisunsa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parlamenttia kuultuaan. 3. Mitä 1 ja 2 kohdassa määrätään, ei sovelleta päätöksiin, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla. 280 i artikla Neuvosto ja komissio varmistavat, että tiiviimmän yhteistyön alalla toteutetut toimet ovat johdonmukaisia keskenään ja sopivat yhteen unionin politiikkojen kanssa, ja ne toimivat tätä varten yhteistyössä.” |
YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET
279) |
Numeroidaan kuudes osa seuraavasti: ”SEITSEMÄS OSA”. |
280) |
Kumotaan 281, 293, 305 ja 314 artikla. Korvataan 286 artikla 16 b artiklalla. |
281) |
Lisätään 282 artiklan loppuun virke seuraavasti: ”Toimielinten toimintaan liittyvissä kysymyksissä unionia kuitenkin edustaa kukin toimielin itse hallinnollisen riippumattomuutensa puitteissa.” |
282) |
Korvataan 283 artiklan alussa ilmaisu ”Neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja kuultuaan” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla ja kuultuaan” ja korvataan lopussa sanat ”yhteisön muuta henkilöstöä” sanoilla ”unionin muuta henkilöstöä”. |
283) |
Korvataan 288 artiklan kolmas kohta seuraavasti: ”Poiketen siitä, mitä toisessa kohdassa määrätään, Euroopan keskuspankki korvaa pankin itsensä tai sen henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttaman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.” |
284) |
Lisätään 290 artiklaan sanan ”vahvistaa” jälkeen sana ”asetuksilla”. |
285) |
Poistetaan 291 artiklasta ilmaisu ”, Euroopan rahapoliittista instituuttia”. |
286) |
294 artiklasta tulee 48 a artikla. |
287) |
Muutetaan 299 artikla seuraavasti:
|
288) |
Korvataan 300 artikla 188 n artiklalla, 301 artikla 188 k artiklalla sekä 302, 303 ja 304 artikla 188 p artiklalla. |
289) |
Korvataan 308 artikla seuraavasti: ”308 artikla 1. Jos jokin unionin toimi osoittautuu perussopimuksissa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi tarpeelliseksi perussopimuksissa määritellyillä politiikan aloilla eikä niissä ole määräyksiä tähän tarvittavista valtuuksista, neuvosto antaa aiheelliset säännökset yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Kun neuvosto antaa kyseiset säännökset erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, se tekee ratkaisunsa samoin yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. 2. Komissio tiedottaa tähän artiklaan perustuvista ehdotuksista kansallisille parlamenteille Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 b artiklan 3 kohdassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen valvontaa koskevan menettelyn yhteydessä. 3. Tähän artiklaan perustuvat toimenpiteet eivät voi käsittää jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista niissä tapauksissa, joissa se ei perussopimusten mukaan ole mahdollista. 4. Tätä artiklaa ei voida käyttää perustana yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvan tavoitteen saavuttamiseksi, ja tämän artiklan soveltamisessa noudatetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 25 b artiklan toisessa kohdassa asetettuja rajoja.”. |
290) |
Lisätään uusi 308 a artikla seuraavasti: ”308 a artikla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan 7 kohtaa ei sovelleta seuraaviin artikloihin:
|
291) |
Korvataan 309 artikla seuraavasti: ”309 artikla Sovellettaessa tiettyjen unionin jäsenyydestä johtuvien oikeuksien pidättämistä koskevaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklaa asianomaista jäsenvaltiota edustava Eurooppa-neuvoston jäsen tai neuvoston jäsen ei osallistu äänestykseen eikä tuota jäsenvaltiota oteta huomioon määriteltäessä mainitun artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua jäsenvaltioiden kolmasosaa tai neljää viidesosaa. Henkilökohtaisesti tai edustettuina läsnä olevien jäsenten pidättyminen äänestämästä ei estä mainitun artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen päätösten tekemistä. Tehtäessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä määräenemmistö määräytyy tämän sopimuksen 205 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti. Kun äänioikeuden pidättämisestä on tehty päätös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä perussopimusten jonkin määräyksen perusteella, määräenemmistö määräytyy tämän sopimuksen 205 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti tai, neuvoston toimiessa komission tai unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksesta, 205 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti. Sovellettaessa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklaa Euroopan parlamentti tekee ratkaisunsa kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä, jotka edustavat sen jäsenten enemmistöä.” |
292) |
310 artiklasta tulee 188 m artikla. |
293) |
Kumotaan 311 artikla. Lisätään 311 a artikla, jonka sanamuoto otetaan 299 artiklan 2 kohdan ensimmäisestä alakohdasta ja 3–6 kohdasta, muutettuna seuraavasti:
|
294) |
Poistetaan 313 artiklaa edeltävä otsikko ”LOPPUMÄÄRÄYKSET” |
295) |
Lisätään 313 a artikla: ”313 a artikla Tähän sopimukseen sovelletaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 53 artiklan määräyksiä.” |
LOPPUMÄÄRÄYKSET
3 artikla
Tämä sopimus on tehty rajoittamattomaksi ajaksi.
4 artikla
1. Tähän sopimukseen liitetty pöytäkirja n:o 1 sisältää Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja/tai Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitettyihin pöytäkirjoihin tehdyt muutokset.
2. Tähän sopimukseen liitetty pöytäkirja n:o 2 sisältää Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen tehdyt muutokset.
5 artikla
1. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen artiklat, jaksot, luvut, osastot ja osat, sellaisina kuin ne ovat tällä sopimuksella muutettuina, numeroidaan uudelleen tämän sopimuksen liitteenä olevien vastaavuustaulukoiden mukaisesti; liite on erottamaton osa tätä sopimusta.
2. Viittaukset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa oleviin artikloihin, jaksoihin, lukuihin, osastoihin ja osiin samoin kuin viittaukset niiden välillä mukautetaan 1 kohdan mukaisesti, ja viittaukset mainittujen artiklojen kohtiin ja alakohtiin, sellaisina kuin ne ovat tämän sopimuksen tietyillä määräyksillä uudelleen numeroituina tai uudelleen järjestettyinä, mukautetaan mainittujen määräysten mukaisesti.
Muihin unionin perustana oleviin muihin sopimuksiin ja primaarioikeuden asiakirjoihin sisältyvät viittaukset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikloihin, jaksoihin, lukuihin, osastoihin ja osiin mukautetaan 1 kohdan mukaisesti. Viittaukset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen johdanto-osan kappaleisiin tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen artiklojen kohtiin tai alakohtiin, sellaisina kuin ne ovat tällä sopimuksella uudelleen numeroituina tai uudelleen järjestettyinä, mukautetaan tämän sopimuksen mukaisesti.
Nämä mukautukset koskevat tapauksen mukaan myös tapauksia, joissa kyseinen määräys on kumottu.
3. Muissa asiakirjoissa tai säädöksissä olevat viittaukset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen johdanto-osan kappaleisiin, artikloihin, jaksoihin, lukuihin, osastoihin ja osiin, sellaisina kuin ne ovat muutettuina tällä sopimuksella, katsotaan viittauksiksi mainittujen sopimusten johdanto-osan kappaleisiin, artikloihin, jaksoihin, lukuihin, osastoihin ja osiin, sellaisina kuin ne ovat uudelleen numeroituina 1 kohdan mukaisesti, sekä vastaavasti mainittujen artiklojen kohtiin tai alakohtiin, sellaisina kuin ne ovat tämän sopimuksen tietyillä määräyksillä uudelleen numeroituina tai uudelleen järjestettyinä.
6 artikla
1. Korkeat sopimuspuolet ratifioivat tämän sopimuksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Ratifioimiskirjat talletetaan Italian tasavallan hallituksen huostaan.
2. Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009, jos kaikki ratifioimiskirjat on talletettu siihen mennessä, tai muussa tapauksessa viimeisen ratifioimiskirjan tallettamista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.
7 artikla
Tämä sopimus, jonka nimi on Lissabonin sopimus, ja joka on laadittu yhtenä kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja jonka jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen, talletetaan Italian tasavallan hallituksen arkistoon, ja tämä hallitus toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä muiden allekirjoittajavaltioiden hallituksille.
TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Съставено в Лисабон на тринадесети декември две хиляди и седма година.
Hecho en Lisboa, el trece de diciembre de dos mil siete.
V Lisabonu dne třináctého prosince dva tisíce sedm.
Udfærdiget i Lissabon den trettende december to tusind og syv.
Geschehen zu Lissabon am dreizehnten Dezember zweitausendsieben.
Kahe tuhande seitsmenda aasta detsembrikuu kolmeteistkümnendal päeval Lissabonis.
Έγινε στη Λισσαβώνα, στις δέκα τρεις Δεκεμβρίου δύο χιλιάδες επτά.
Done at Lisbon on the thirteenth day of December in the year two thousand and seven.
Fait à Lisbonne, le treize décembre deux mille sept.
Arna dhéanamh i Liospóin, an tríú lá déag de Nollaig sa bhliain dhá mhíle a seacht.
Fatto a Lisbona, addì tredici dicembre duemilasette.
Lisabonā, divtūkstoš septītā gada trīspadsmitajā decembrī.
Priimta Lisabonoje du tūkstančiai septintųjų metų gruodžio tryliktą dieną.
Kelt Lisszabonban, a kétezer-hetedik év december tizenharmadik napján.
Magħmul f'Lisbona, fit-tlettax-il jum ta' Diċembru tas-sena elfejn u sebgħa.
Gedaan te Lissabon, de dertiende december tweeduizend zeven.
Sporządzono w Lizbonie dnia trzynastego grudnia roku dwa tysiące siódmego.
Feito em Lisboa, em treze de Dezembro de dois mil e sete.
Întocmit la Lisabona la treisprezece decembrie două mii șapte.
V Lisabone dňa trinásteho decembra dvetisícsedem.
V Lizboni, dne trinajstega decembra leta dva tisoč sedem.
Tehty Lissabonissa kolmantenatoista päivänä joulukuuta vuonna kaksituhattaseitsemän.
Som skedde i Lissabon den trettonde december tjugohundrasju.
Voor Zijne Majesteit de Koning der Belgen
Pour Sa Majesté le Roi des Belges
Für Seine Majestät den König der Belgier
„Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brussels Hoofdstedelijk Gewest.”
«Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.»
„Diese Unterschrift bindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.“
За Правителството на Република България
Za prezidenta České republiky
For Hendes Majestæt Danmarks Dronning
Für den Präsidenten der Bundesrepublik Deutschland
Eesti Vabariigi Presidendi nimel
Thar ceann Uachtarán na hÉireann
For the President of Ireland
Για τον Πρόεδρο της Ελληνικής Δημοκρατίας
Por Su Majestad el Rey de España
Pour le Président de la République française
Per il Presidente della Repubblica italiana
Για τον Πρόεδρο της Κυπριακής Δημοκρατίας
Latvijas Republikas Valsts prezidenta vārdā
Lietuvos Respublikos Prezidento vardu
Pour Son Altesse Royale le Grand-Duc de Luxembourg
A Magyar Köztársaság Elnöke részéről
Għall-President ta' Malta
Voor Hare Majesteit de Koningin der Nederlanden
Für den Bundespräsidenten der Republik Österreich
Za Prezydenta Rzeczypospolitej Polskiej
Pelo Presidente da República Portuguesa
Pentru Președintele României
Za predsednika Republike Slovenije
Za prezidenta Slovenskej republiky
Suomen Tasavallan Presidentin puolesta
För Republiken Finlands President
För Konungariket Sveriges regering
For Her Majesty the Queen of the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland
PÖYTÄKIRJAT
A. EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA TIETYILTÄ OSIN EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETTÄVÄT PÖYTÄKIRJAT
PÖYTÄKIRJA
KANSALLISTEN PARLAMENTTIEN ASEMASTA EUROOPAN UNIONISSA
KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka
PALAUTTAVAT MIELEEN, että tapa, jolla kansalliset parlamentit valvovat maansa hallituksen toimintaa Euroopan unioniin liittyvissä kysymyksissä, on kunkin jäsenvaltion valtiosäännön mukaiseen järjestelmään ja käytäntöön kuuluva asia,
HALUAVAT rohkaista kansallisia parlamentteja osallistumaan entistä enemmän Euroopan unionin toimintaan ja parantaa niiden mahdollisuuksia ilmaista näkemyksensä esityksistä, jotka koskevat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä Euroopan unionin säädöksiä, samoin kuin muista kysymyksistä, jotka voivat olla niiden kannalta erityisen tärkeitä,
OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen:
I OSASTO
TIETOJEN ANTAMINEN KANSALLISILLE PARLAMENTEILLE
1 artikla
Komissio toimittaa suoraan kansallisille parlamenteille komission tausta-asiakirjat (vihreät ja valkoiset kirjat sekä tiedonannot) silloin, kun ne julkaistaan. Komissio toimittaa kansallisille parlamenteille myös vuotuisen lainsäädäntöohjelman samoin kuin kaikki muut lainsäädännön suunnittelua tai poliittista strategiaa koskevat asiakirjat samaan aikaan kuin Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
2 artikla
Euroopan parlamentille ja neuvostolle osoitetut esitykset lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi toimitetaan kansallisille parlamenteille.
Tässä pöytäkirjassa ilmaisulla ”esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi” tarkoitetaan komission ehdotuksia, jäsenvaltioiden ryhmän aloitteita, Euroopan parlamentin aloitteita, unionin tuomioistuimen pyyntöjä, Euroopan keskuspankin suosituksia ja Euroopan investointipankin pyyntöjä, joiden tarkoituksena on lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädöksen antaminen.
Komissio toimittaa siltä lähtöisin olevat esitykset lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi suoraan kansallisille parlamenteille samaan aikaan kuin Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Euroopan parlamentti toimittaa siltä lähtöisin olevat esitykset lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi suoraan kansallisille parlamenteille.
Neuvosto toimittaa jäsenvaltioiden ryhmältä, unionin tuomioistuimelta, Euroopan keskuspankilta tai Euroopan investointipankilta lähtöisin olevat esitykset lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi kansallisille parlamenteille.
3 artikla
Kansalliset parlamentit voivat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa määrättyä menettelyä noudattaen toimittaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon siitä, onko esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi toissijaisuusperiaatteen mukainen.
Kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on lähtöisin jäsenvaltioiden ryhmältä, neuvoston puheenjohtaja toimittaa esitystä koskevat perustellut lausunnot näiden jäsenvaltioiden hallituksille.
Kun esitys on lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on lähtöisin unionin tuomioistuimelta, Euroopan keskuspankilta tai Euroopan investointipankilta, neuvoston puheenjohtaja toimittaa esitystä koskevat perustellut lausunnot asianomaiselle toimielimelle tai elimelle.
4 artikla
Esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi voidaan ottaa neuvoston esityslistaehdotukseen säädöksen hyväksymistä tai jonkin lainsäädäntömenettelyn yhteydessä tapahtuvaa yhteisen kannan vahvistamista varten aikaisintaan kahdeksan viikon kuluttua siitä, kun esitys on toimitettu kansallisille parlamenteille unionin virallisilla kielillä. Kiireellisissä tapauksissa tästä voidaan tehdä poikkeus, jonka perustelut esitetään kyseisessä säädöksessä tai neuvoston yhteisessä kannassa. Lukuun ottamatta kiireellisiä, asianmukaisesti perusteltuja tapauksia minkäänlaista lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskevaan esitykseen liittyvää sopimusta ei voida todeta saavutetun näiden kahdeksan viikon aikana. Lukuun ottamatta kiireellisiä, asianmukaisesti perusteltuja tapauksia kanta voidaan vahvistaa aikaisintaan kymmenen päivän kuluttua siitä, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on otettu neuvoston esityslistaehdotukseen.
5 artikla
Neuvoston istuntojen esityslistat ja käsittelyn tulokset, mukaan lukien niiden neuvoston istuntojen pöytäkirjat, joissa on käsitelty esityksiä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi, toimitetaan suoraan kansallisille parlamenteille samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden hallituksille.
6 artikla
Kun Eurooppa-neuvosto aikoo soveltaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan 7 kohdan ensimmäistä tai toista alakohtaa, Eurooppa-neuvoston aloitteesta ilmoitetaan kansallisille parlamenteille vähintään kuusi kuukautta ennen päätöksen tekemistä.
7 artikla
Tilintarkastustuomioistuin toimittaa vuosikertomuksensa tiedoksi kansallisille parlamenteille samaan aikaan kuin Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
8 artikla
Siinä tapauksessa, että kansallinen parlamenttijärjestelmä ei ole yksikamarinen, 1–7 artiklaa sovelletaan parlamentin muodostaviin kamareihin.
II OSASTO
PARLAMENTTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ
9 artikla
Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit päättävät yhdessä parlamenttien välisen tehokkaan ja säännöllisen yhteistyön järjestämisestä ja edistämisestä unionissa.
10 artikla
Unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssi voi saattaa aiheellisina pitämänsä näkemykset Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission tietoon. Konferenssi edistää muun muassa kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin välistä tietojen ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa, myös niiden erityisvaliokuntien välillä. Konferenssi voi myös järjestää parlamenttien välisiä kokouksia tietyistä aiheista, etenkin keskustellakseen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä, yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka mukaan luettuna. Konferenssin näkemykset eivät sido kansallisia parlamentteja eivätkä määrää ennalta niiden kantaa.
PÖYTÄKIRJA
TOISSIJAISUUS- JA SUHTEELLISUUSPERIAATTEEN SOVELTAMISESTA
KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka
HALUAVAT varmistaa, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä unionin kansalaisia,
OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET vahvistaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 b artiklaan sisältyvien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevat edellytykset sekä perustaa järjestelmän sen valvomiseksi, miten näitä periaatteita sovelletaan,
OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen:
1 artikla
Kukin toimielin huolehtii jatkuvasti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 b artiklassa määriteltyjen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamisesta.
2 artikla
Komissio kuulee laajalti eri tahoja ennen kuin se tekee ehdotuksen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi. Kuulemisissa on tarvittaessa otettava huomioon suunniteltujen toimien alueellinen ja paikallinen ulottuvuus. Poikkeuksellisen kiireellisissä tapauksissa komissio ei järjestä tällaista kuulemista. Se perustelee tätä koskevan päätöksensä ehdotuksessaan.
3 artikla
Tässä pöytäkirjassa ilmaisulla ’esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi’ tarkoitetaan komission ehdotuksia, jäsenvaltioiden ryhmän aloitteita, Euroopan parlamentin aloitteita, unionin tuomioistuimen pyyntöjä, Euroopan keskuspankin suosituksia ja Euroopan investointipankin pyyntöjä, joiden tarkoituksena on lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädöksen antaminen.
4 artikla
Komissio toimittaa esityksensä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi sekä muutetut esityksensä jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille samaan aikaan kuin unionin lainsäätäjälle.
Euroopan parlamentti toimittaa esityksensä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi sekä muutetut esityksensä kansallisille parlamenteille.
Neuvosto toimittaa jäsenvaltioiden ryhmältä, unionin tuomioistuimelta, Euroopan keskuspankilta tai Euroopan investointipankilta lähtöisin olevat esitykset lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi sekä muutetut esitykset jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille.
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmat ja neuvoston kannat toimitetaan kansallisille parlamenteille heti niiden tultua hyväksytyiksi.
5 artikla
Esitykset lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi perustellaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisen kannalta. Kaikkiin esityksiin, jotka koskevat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä, olisi liitettävä selvitys, jonka sisältämien yksityiskohtaisten tietojen perusteella toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamista voidaan arvioida. Selvityksessä olisi esitettävä tietoja, joiden perusteella voidaan arvioida esityksen rahoitusvaikutuksia ja, kun kyse on direktiivistä, sen vaikutuksia lainsäädäntöön, joka jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön, tarvittaessa myös alueelliseen lainsäädäntöön. Syyt, joiden perusteella todetaan, että unionin tavoite voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, osoitetaan laadullisin ja, aina kun se on mahdollista, määrällisin perustein. Esityksessä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi otetaan huomioon, että unionille, jäsenvaltioiden hallituksille, alueellisille tai paikallisille viranomaisille, taloudellisille toimijoille ja kansalaisille aiheutuvan taloudellisen tai hallinnollisen rasituksen olisi pysyttävä mahdollisimman pienenä ja sen olisi oltava suhteutettu saavutettavaan tavoitteeseen.
6 artikla
Kansallinen parlamentti tai kansallisen parlamentin kamari voi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskeva esitys on toimitettu unionin virallisilla kielillä, antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon syistä, joiden perusteella se arvioi, että kyseessä oleva esitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Kansallisen parlamentin tai kansallisen parlamentin kamarin on tarvittaessa itse järjestettävä lainsäädäntövaltaa käyttävien alueellisten parlamenttien kuuleminen.
Kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on lähtöisin jäsenvaltioiden ryhmältä, neuvoston puheenjohtaja toimittaa lausunnon näiden jäsenvaltioiden hallituksille.
Kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on lähtöisin unionin tuomioistuimelta, Euroopan keskuspankilta tai Euroopan investointipankilta, neuvoston puheenjohtaja toimittaa lausunnon asianomaiselle toimielimelle tai laitokselle.
7 artikla
1. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tai jäsenvaltioiden ryhmä, unionin tuomioistuin, Euroopan keskuspankki tai Euroopan investointipankki, kun kyse on niiden tekemästä esityksestä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, ottavat huomioon kansallisten parlamenttien tai jonkin kansallisen parlamentin kamarin perustellut lausunnot.
Kullakin kansallisella parlamentilla on kaksi ääntä, jotka jakautuvat kansallisen parlamenttijärjestelmän perusteella. Kaksikamarisessa parlamenttijärjestelmässä kummallakin kamarilla on yksi ääni.
2. Jos vähintään kolmasosa kansallisten parlamenttien 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesta kokonaisäänimäärästä edustaa sellaisia perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan esityksessä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta, esitystä on tarkasteltava uudelleen. Tarvittava äänten vähimmäismäärä on neljännes, kun on kyse Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevan 61 i artiklan perusteella tehdystä esityksestä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi.
Tarkasteltuaan esitystä uudelleen komissio tai jäsenvaltioiden ryhmä, unionin tuomioistuin, Euroopan keskuspankki tai Euroopan investointipankki, jos kyse on niiden tekemästä esityksestä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, voi päättää joko pitää voimassa esityksensä, muuttaa sitä tai peruuttaa sen. Tämä päätös on perusteltava.
3. Jos tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa vähintään yksinkertainen enemmistö kansallisten parlamenttien 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesta äänimäärästä edustaa sellaisia perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan ehdotuksessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta, ehdotusta on niin ikään tarkasteltava uudelleen. Tarkasteltuaan ehdotusta uudelleen komissio voi päättää joko pitää ehdotuksen voimassa, muuttaa sitä tai peruuttaa sen.
Jos komissio päättää pitää ehdotuksen voimassa, sen on esitettävä perustellussa lausunnossa ne syyt, joiden vuoksi se katsoo ehdotuksen olevan toissijaisuusperiaatteen mukainen. Tämä perusteltu lausunto, samoin kuin kansallisten parlamenttien perustellut lausunnot, toimitetaan unionin lainsäätäjälle, joka ottaa ne huomioon menettelyn aikana:
a) |
ennen ensimmäisen käsittelyn päättämistä lainsäätäjä (Euroopan parlamentti ja neuvosto) tarkastelee sitä, onko lainsäädäntöehdotus toissijaisuusperiaatteen mukainen, ottaen erityisesti huomioon kansallisten parlamenttien enemmistön ilmaisemat yhteiset perusteet sekä komission perustellun lausunnon; |
b) |
jos lainsäätäjä neuvoston jäsenten 55 prosentin enemmistöllä tai Euroopan parlamentissa annettujen äänten enemmistöllä katsoo, ettei ehdotus ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, lainsäädäntöehdotuksen käsittely päättyy. |
8 artikla
Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista kanteet, jotka perustuvat siihen, että lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta, ja jotka jäsenvaltio on pannut vireille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 230 artiklan määräysten mukaisesti tai jotka se on oikeusjärjestyksensä mukaisesti kansallisen parlamenttinsa tai kansallisen parlamenttinsa kamarin puolesta toimittanut Euroopan unionin tuomioistuimelle .
Myös alueiden komitea voi panna vireille mainitun artiklan mukaisesti tällaisen kanteen, kun on kyse sellaisista lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävistä säädöksistä, joiden hyväksyminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan edellyttää sen kuulemista.
9 artikla
Komissio antaa Eurooppa-neuvostolle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja kansallisille parlamenteille vuosittain kertomuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 b artiklan soveltamisesta. Tämä vuosittainen kertomus toimitetaan myös talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
PÖYTÄKIRJA
EURORYHMÄSTÄ
KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka
HALUAVAT parantaa voimakkaamman talouskasvun edellytyksiä Euroopan unionissa ja sitä varten edistää talouspolitiikan yhä tiiviimpää yhteensovittamista euroalueella,
OVAT TIETOISIA siitä, että on tarpeen antaa erityismääräyksiä vuoropuhelun tiivistämiseksi niiden jäsenvaltioiden välillä, joiden rahayksikkö on euro, kunnes unionin kaikki jäsenvaltiot ovat ottaneet euron rahayksikökseen,
OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen:
1 artikla
Niiden jäsenvaltioiden ministerit, joiden rahayksikkö on euro, kokoontuvat keskenään epävirallisiin kokouksiin. Näitä kokouksia pidetään tarvittaessa, ja niissä keskustellaan aiheista, jotka liittyvät yhteistä rahaa koskeviin näiden valtioiden erityisiin tehtäviin. Komissio osallistuu kokouksiin. Euroopan keskuspankki kutsutaan osallistumaan näihin kokouksiin, joiden valmistelusta huolehtivat niiden jäsenvaltioiden valtiovarainministerien edustajat, joiden rahayksikkö on euro, ja komission edustajat.
2 artikla
Niiden jäsenvaltioiden ministerit, joiden rahayksikkö on euro, valitsevat puheenjohtajan kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi näiden jäsenvaltioiden enemmistöllä.
PÖYTÄKIRJA
EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN 28A ARTIKLAAN PERUSTUVASTA PYSYVÄSTÄ RAKENTEELLISESTA YHTEISTYÖSTÄ
KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka
OTTAVAT HUOMIOON Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 a artiklan 6 kohdan ja 28 e artiklan,
PALAUTTAVAT MIELEEN, että unioni harjoittaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka perustuu jäsenvaltioiden toimien jatkuvaan lähentymiseen,
PALAUTTAVAT MIELEEN, että yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on erottamaton osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa; se turvaa unionin operatiivisen toimintakyvyn, joka perustuu siviili- ja sotilasvoimavaroihin; unioni voi käyttää niitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 b artiklassa tarkoitettuihin unionin ulkopuolella toteutettaviin tehtäviin huolehtiakseen rauhan säilyttämisestä, konfliktien ehkäisemisestä ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti; nämä tehtävät toteutetaan jäsenvaltioiden voimavaroja käyttäen sekä yhteisen joukkovalikoiman periaatteen mukaisesti,
PALAUTTAVAT MIELEEN, että unionin yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen,
PALAUTTAVAT MIELEEN, että unionin yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka kunnioittaa niiden jäsenvaltioiden Pohjois-Atlantin sopimuksesta johtuvia velvoitteita, jotka katsovat yhteisen puolustuksensa toteutuvan Pohjois-Atlantin liitossa, joka on edelleen jäseniensä yhteisen puolustuksen perusta, ja se on sopusoinnussa tässä yhteydessä määritetyn yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kanssa,
OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että unionin vahvempi asema turvallisuuden ja puolustuksen alalla lisää uudistuneen Pohjois-Atlantin liiton elinvoimaisuutta sopusoinnussa niin sanottujen Berliini plus -järjestelyjen kanssa,
OVAT VAKAASTI sitä mieltä, että unioni pystyy täysin täyttämään sille kansainvälisessä yhteisössä kuuluvat velvoitteensa,
OVAT TIETOISIA siitä, että Yhdistyneet Kansakunnat voi pyytää unionilta apua Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan VI tai VII luvun nojalla käynnistettyjen operaatioiden kiireellistä toteuttamista varten,
TUNNUSTAVAT, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tehostaminen edellyttää jäsenvaltioilta voimavaroja koskevia toimia,
OVAT TIETOISIA siitä, että uuden vaiheen aloittaminen Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisessä edellyttää tähän halukkailta jäsenvaltioilta määrätietoisia toimia,
PALAUTTAVAT MIELEEN, että on tärkeää, että unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja osallistuu täysin pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön liittyviin menettelyihin,
OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen:
1 artikla
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 a artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön voivat liittyä jäsenvaltiot, jotka Lissabonin sopimuksen voimaantulopäivästä lähtien sitoutuvat:
a) |
osallistumaan tiiviimmin puolustusvoimavarojensa kehittämiseen kehittämällä kansallisia voimavaratarjouksiaan ja osallistumalla tarvittaessa monikansallisiin joukkoihin, tärkeimpiin eurooppalaisiin puolustustarvikeohjelmiin ja Euroopan puolustusvoimavarojen kehittämisestä, tutkimuksesta ja hankinnasta sekä puolustusmateriaaleista vastaavan viraston, jäljempänä ’Euroopan puolustusvirasto’, toimintaan; ja |
b) |
siihen, että niillä on viimeistään vuonna 2010 valmiudet antaa käyttöön, joko kansallisesti koottuna tai osana monikansallisia joukkoja, suunniteltuihin tehtäviin kohdennettuja taisteluyksiköitä, jotka on taktisella tasolla koottu taisteluosastoiksi, joilla on tukitoimintoja, kuljetus ja logistiikka mukaan lukien, ja joilla on kyky aloittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 b artiklassa tarkoitettujen tehtävien toteuttaminen 5–30 vuorokauden kuluessa erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien esittämiin pyyntöihin vastaamiseksi ja joita voidaan ylläpitää aluksi 30 vuorokauden ja tarvittaessa ainakin 120 vuorokauden ajan. |
2 artikla
Pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot sitoutuvat 1 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi
a) |
tekemään Lissabonin sopimuksen voimaantulosta lähtien yhteistyötä puolustustarvikkeisiin liittyvien investointimenojen tasoa koskevien hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ja tarkastelemaan näitä tavoitteita säännöllisesti uudelleen unionin turvallisuusympäristön ja kansainvälisten velvoitteiden valossa; |
b) |
mahdollisuuksien mukaan lähentämään puolustusalan välineitään muun muassa yhdenmukaistamalla sotilaallisten tarpeiden määrittelyn, kokoamalla puolustusvoimavaransa yhteen ja tarvittaessa erikoistumalla sekä edistämällä yhteistyötä koulutuksen ja logistiikan alalla; |
c) |
toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä joukkojensa käytettävyyden, yhteistoimintakyvyn, joustavuuden ja toimintavalmiuden vahvistamiseksi muun muassa määrittelemällä joukkojen käyttöön antamista koskevat yhteiset tavoitteet, mahdollisesti myös tarkastelemalla uudelleen kansallisia päätöksentekomenettelyjään; |
d) |
tekemään yhteistyötä sen varmistamiseksi, että ne toteuttavat voimavarojen kehittämisjärjestelyn puitteissa todettujen puutteiden korjaamiseksi tarvittavat toimenpiteet, monikansallinen toiminta mukaan luettuna, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niitä koskevia sitoumuksia Pohjois-Atlantin liitossa; |
e) |
osallistumaan tarvittaessa Euroopan puolustusviraston puitteissa tärkeimpien yhteisten tai eurooppalaisten puolustustarvikeohjelmien kehittämiseen. |
3 artikla
Euroopan puolustusvirasto ottaa osaa osallistuvien jäsenvaltioiden voimavaratarjousten säännölliseen arviointiin, erityisesti kun on kyse sellaisista tarjouksista, joiden tekemisessä on noudatettu muun muassa 2 artiklan perusteella laadittavia arviointiperusteita, ja antaa niistä kertomuksen vähintään kerran vuodessa. Arviointia voidaan käyttää pohjana neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 e artiklan mukaisesti hyväksymille suosituksille ja päätöksille.
PÖYTÄKIRJA
EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN 6 ARTIKLAN 2 KOHDASTA, JOKA KOSKEE LIITTYMISTÄ IHMISOIKEUKSIEN JA PERUSVAPAUKSIEN SUOJAAMISEKSI TEHTYYN EUROOPPALAISEEN YLEISSOPIMUKSEEN
KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka
OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen:
1 artikla
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa sopimuksessa Euroopan unionin liittymisestä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen on otettava huomioon tarve säilyttää unionin ja unionin oikeuden erityispiirteet erityisesti seuraavien osalta:
a) |
erityiset menettelysäännöt, joita sovelletaan, jos unioni osallistuu ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen seurantaelinten toimintaan; |
b) |
tarpeelliset järjestelyt, joilla varmistetaan, että Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden esittämät kanteet sekä yksityiset valitukset osoitetaan tapauksen mukaan asianmukaisesti jäsenvaltioille ja/tai unionille. |
2 artikla
Edellä 1 artiklassa tarkoitetussa sopimuksessa on varmistettava, ettei unionin liittyminen vaikuta unionin toimivaltaan eikä sen toimielinten toimivaltuuksiin. Sopimuksessa on lisäksi varmistettava, ettei se mitenkään vaikuta jäsenvaltioiden asemaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen ja erityisesti tähän yleissopimukseen liitettyjen pöytäkirjojen osalta, jäsenvaltioiden yleissopimuksen 15 artiklan mukaisesti toteuttamiin, yleissopimuksesta poikkeaviin toimenpiteisiin eikä jäsenvaltioiden yleissopimukseen sen 57 artiklan mukaisesti tekemiin varaumiin.
3 artikla
Mikään 1 artiklassa tarkoitetun sopimuksen määräys ei saa vaikuttaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 292 artiklan soveltamiseen.
PÖYTÄKIRJA
SISÄMARKKINOISTA JA KILPAILUSTA
KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka
KATSOVAT, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa määritellyt sisämarkkinat käsittää järjestelmän, jolla taataan, ettei kilpailu vääristy,
OVAT SOPINEET, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi unioni toteuttaa tarvittaessa toimenpiteitä perussopimusten määräysten, mukaan luettuna Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 308 artikla, mukaisesti.
Tämä pöytäkirja liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen.
PÖYTÄKIRJA
EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJAN SOVELTAMISESTA PUOLAAN JA YHDISTYNEESEEN KUNINGASKUNTAAN
KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka
KATSOVAT, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa unioni tunnustaa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa esitetyt oikeudet, vapaudet ja periaatteet,
KATSOVAT, että perusoikeuskirjaa on sovellettava täysin edellä mainitun 6 artiklan määräysten ja itse perusoikeuskirjan VII osaston mukaisesti,
KATSOVAT, että edellä mainitun 6 artiklan mukaan Puolan ja Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuinten on sovellettava ja tulkittava perusoikeuskirjaa täysin mainitussa artiklassa tarkoitettujen selitysten mukaisesti,
KATSOVAT, että perusoikeuskirja sisältää sekä oikeuksia että periaatteita,
KATSOVAT, että perusoikeuskirja sisältää sekä kansalaisia koskevia ja poliittisluonteisia määräyksiä että taloudellis- ja sosiaalisluonteisia määräyksiä,
KATSOVAT, että perusoikeuskirjassa vahvistetaan uudelleen unionissa tunnustetut oikeudet, vapaudet ja periaatteet ja tuodaan nuo oikeudet paremmin näkyviin, mutta siinä ei luoda uusia oikeuksia tai periaatteita,
PALAUTTAVAT MIELEEN Puolan ja Yhdistyneen kuningaskunnan velvoitteet, jotka johtuvat Euroopan unionista tehdystä sopimuksesta, Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta ja unionin oikeudesta yleensä,
PANEVAT MERKILLE Puolan ja Yhdistyneen kuningaskunnan toivomuksen, jonka mukaan perusoikeuskirjan soveltamisen tiettyjä näkökohtia olisi selkeytettävä,
HALUAVAT tämän vuoksi selkeyttää perusoikeuskirjan soveltamista Puolan ja Yhdistyneen kuningaskunnan lakien ja hallinnollisten toimenpiteiden osalta sekä sen kuulumista tuomioistuinten toimivaltaan Puolassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa,
VAHVISTAVAT, että tässä pöytäkirjassa olevat viittaukset tiettyjen perusoikeuskirjan määräysten soveltamiseen eivät vaikuta millään tavoin perusoikeuskirjan muiden määräysten soveltamiseen,
VAHVISTAVAT, että tämä pöytäkirja ei vaikuta perusoikeuskirjan soveltamiseen muihin jäsenvaltioihin,
VAHVISTAVAT, että tämä pöytäkirja ei vaikuta Puolan eikä Yhdistyneen kuningaskunnan muihin velvoitteisiin, jotka johtuvat Euroopan unionista tehdystä sopimuksesta, Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta ja unionin oikeudesta yleensä,
OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen:
1 artikla
1. Perusoikeuskirjalla ei laajenneta Euroopan unionin tuomioistuimen eikä minkään Puolan tai Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimen toimivaltaa niin, että se voisi todeta, että Puolan tai Yhdistyneen kuningaskunnan lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset, käytännöt tai toiminnat eivät vastaa perusoikeuksia, vapauksia ja periaatteita, jotka perusoikeuskirjassa on vahvistettu.
2. Erityisesti ja selvyyden vuoksi mikään perusoikeuskirjan IV osastossa ei luo Puolaan tai Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovellettavia tuomioistuinten toimivaltaan kuuluvia oikeuksia, paitsi siltä osin kuin Puola tai Yhdistynyt kuningaskunta on säätänyt tällaisista oikeuksista kansallisessa lainsäädännössään.
2 artikla
Jos perusoikeuskirjassa viitataan kansalliseen lainsäädäntöön ja käytäntöön, sitä sovelletaan Puolassa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa vain siinä määrin kuin sen sisältämät oikeudet tai periaatteet on tunnustettu Puolan tai Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännössä tai käytännöissä.
PÖYTÄKIRJA
JAETUN TOIMIVALLAN KÄYTÖSTÄ
KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka
OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen:
Ainoa artikla
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen jaettua toimivaltaa koskevan 2 a artiklan 2 kohdan osalta, unionin toteuttaessa toimintaa tietyllä alalla, tämä toimivallan käytön soveltamisala ei kata kuin kyseessä olevassa unionin säädöksessä säädellyt asiat, eikä se siten koske asianomaista alaa kokonaisuudessaan.
PÖYTÄKIRJA
YLEISTÄ ETUA KOSKEVISTA PALVELUISTA
KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka
HALUAVAT korostaa yleistä etua koskevien palveluiden merkitystä,
OVAT SOPINEET seuraavista tulkintaa koskevista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen:
1 artikla
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan mukaisia yleistä taloudellista etua koskevia palveluja koskevat unionin yhteiset arvot käsittävät erityisesti seuraavaa:
— |
kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten keskeinen asema ja laaja harkintavalta tarjota, tilata ja järjestää yleistä taloudellista etua koskevia palveluja siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeita; |
— |
yleistä taloudellista etua koskevien eri palvelujen väliset erot ja erot käyttäjien tarpeissa ja mieltymyksissä, jotka voivat johtua erilaisista maantieteellisistä, yhteiskunnallisista tai kulttuurisista tilanteista; |
— |
korkea laadun ja turvallisuuden taso sekä kohtuuhintaisuus, yhdenvertainen kohtelu sekä yleisen saatavuuden ja käyttäjien oikeuksien edistäminen. |
2 artikla
Perussopimusten määräykset eivät millään tavoin rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa tarjota, tilata ja järjestää yleistä, muuta kuin taloudellista, etua koskevia palveluja.
PÖYTÄKIRJA
NEUVOSTON PÄÄTÖKSESTÄ, JOKA KOSKEE EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN 9C ARTIKLAN 4 KOHDAN JA EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHDYN SOPIMUKSEN 205 ARTIKLAN 2 KOHDAN TÄYTÄNTÖÖNPANOA 1 PÄIVÄN MARRASKUUTA 2014 JA 31 PÄIVÄN MAALISKUUTA 2017 VÄLISENÄ AIKANA SEKÄ 1 PÄIVÄSTÄ HUHTIKUUTA 2017 ALKAEN
KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka
OTTAVAT HUOMIOON, että Lissabonin sopimusta hyväksyttäessä oli ratkaiseva merkitys sillä, että päästiin yhteisymmärrykseen neuvoston päätöksestä, joka koskee Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanoa 1 päivän marraskuuta 2014 ja 31 päivän maaliskuuta 2017 välisenä aikana sekä 1 päivästä huhtikuuta 2017 alkaen, jäljempänä ’päätös’,
OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen:
Ainoa artikla
Ennen kuin neuvosto tarkastelee ehdotusta, jolla pyritään joko muuttamaan tai kumoamaan päätös tai jokin sen säännöksistä taikka muuttamaan välillisesti sen soveltamisalaa tai merkitystä jotain toista unionin säädöstä muuttamalla, Eurooppa-neuvosto käsittelee alustavasti kyseistä ehdotusta toimien yhteisymmärryksessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 b artiklan 4 kohdan mukaisesti.
PÖYTÄKIRJA
SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ
KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka
KATSOVAT, että siirtyminen Lissabonin sopimusta aiemmin sovellettavien perussopimusten institutionaalisista määräyksistä mainitun sopimuksen toimielinjärjestelmää koskeviin määräyksiin edellyttää siirtymämääräyksiä,
OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen:
1 artikla
Tässä pöytäkirjassa tarkoitetaan ’perussopimuksilla’ Euroopan unionista tehtyä sopimusta, Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusta.
I OSASTO
EUROOPAN PARLAMENTTIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
2 artikla
Eurooppa-neuvosto tekee Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 a artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisen päätöksen Euroopan parlamentin kokoonpanosta hyvissä ajoin ennen vuonna 2009 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja.
Vaalikauden 2004–2009 loppuun asti Euroopan parlamentin kokoonpano ja sen jäsenten lukumäärä säilyvät samoina kuin ne ovat Lissabonin sopimuksen tullessa voimaan.
II OSASTO
MÄÄRÄENEMMISTÖÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
3 artikla
1. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdan mukaisesti määräenemmistön määrittelyä Eurooppa-neuvostossa ja neuvostossa koskevat mainitun kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdan määräykset tulevat voimaan 1 päivänä marraskuuta 2014.
2. Kun ratkaisu on 1 päivän marraskuuta 2014 ja 31 päivän maaliskuuta 2017 välisenä aikana tehtävä määräenemmistöllä, neuvoston jäsen voi pyytää, että ratkaisu tehdään 3 kohdassa määritellyllä määräenemmistöllä. Tällöin sovelletaan 3 ja 4 kohtaa.
3. Seuraavat määräykset ovat voimassa 31 päivään lokakuuta 2014, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 201 a artiklan 1 kohdan toisen alakohdan soveltamista:
Kun Eurooppa-neuvoston ja neuvoston ratkaisun edellytyksenä on määräenemmistö, jäsenten äänet painotetaan seuraavasti:
Belgia |
12 |
Bulgaria |
10 |
Tšekki |
12 |
Tanska |
7 |
Saksa |
29 |
Viro |
4 |
Irlanti |
7 |
Kreikka |
12 |
Espanja |
27 |
Ranska |
29 |
Italia |
29 |
Kypros |
4 |
Latvia |
4 |
Liettua |
7 |
Luxemburg |
4 |
Unkari |
12 |
Malta |
3 |
Alankomaat |
13 |
Itävalta |
10 |
Puola |
27 |
Portugali |
12 |
Romania |
14 |
Slovenia |
4 |
Slovakia |
7 |
Suomi |
7 |
Ruotsi |
10 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
29 |
Kun ratkaisu on perussopimusten nojalla tehtävä komission ehdotuksesta, sen edellytyksenä on vähintään 255 puoltavaa ääntä, jotka edustavat jäsenten enemmistöä. Muissa tapauksissa ratkaisun edellytyksenä on vähintään 255 puoltavaa ääntä, jotka edustavat ainakin kahta kolmasosaa jäsenistä.
Eurooppa-neuvoston tai neuvoston jäsen voi pyytää, että Eurooppa-neuvoston tai neuvoston hyväksyessä säädöksen määräenemmistöllä tarkistetaan, että määräenemmistö edustaa vähintään 62:ta prosenttia unionin koko väestöstä. Jos osoittautuu, että tämä ehto ei täyty, kyseessä olevaa säädöstä ei hyväksytä.
4. Kun kaikki neuvoston jäsenet eivät perustamissopimusten mukaisesti osallistu äänestykseen, eli tapauksissa, joissa viitataan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 3 kohdan mukaisesti määriteltyyn määräenemmistöön, määräenemmistöllä tarkoitetaan 31 päivään lokakuuta 2014 asti yhtä suurta osuutta kyseisten neuvoston jäsenten painotetuista äänistä ja yhtä suurta osuutta kyseisten jäsenten määrästä sekä tarvittaessa yhtä suurta prosentuaalista osuutta asianomaisten jäsenvaltioiden väestöstä kuin tämän artiklan 3 kohdassa on määrätty.
III OSASTO
NEUVOSTON KOKOONPANOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
4 artikla
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 6 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun päätöksen voimaantuloon asti neuvosto voi kokoontua mainitun kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitetuissa kokoonpanoissa sekä muissa kokoonpanoissa, joita koskeva luettelo vahvistetaan yleisten asioiden neuvosto yksinkertaisella enemmistöllä tekemässä päätöksessä.
IV OSASTO
KOMISSIOTA JA UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEAA EDUSTAJAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
5 artikla
Lissabonin sopimuksen voimaantulopäivänä virassa olevat komission jäsenet pysyvät virassaan toimikautensa loppuun. Komission jäsenen, jolla on sama kansalaisuus kuin unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealla edustajalla, toimikausi päättyy kuitenkin päivänä, jona korkea edustaja nimitetään.
V OSASTO
YHTEISEN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEANA EDUSTAJANA TOIMIVAA NEUVOSTON PÄÄSIHTEERIÄ JA NEUVOSTON VARAPÄÄSIHTEERIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
6 artikla
Yhteisen ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin ja neuvoston varapääsihteerin toimikausi päättyy Lissabonin sopimuksen voimaantulopäivänä. Neuvosto nimittää pääsihteerin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
VI OSASTO
NEUVOA-ANTAVIA ELIMIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
7 artikla
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetun päätöksen voimaantuloon saakka talous- ja sosiaalikomitean jäsenmäärä jakautuu seuraavasti:
Belgia |
12 |
Bulgaria |
12 |
Tšekki |
12 |
Tanska |
9 |
Saksa |
24 |
Viro |
7 |
Irlanti |
9 |
Kreikka |
12 |
Espanja |
21 |
Ranska |
24 |
Italia |
24 |
Kypros |
6 |
Latvia |
7 |
Liettua |
9 |
Luxemburg |
6 |
Unkari |
12 |
Malta |
5 |
Alankomaat |
12 |
Itävalta |
12 |
Puola |
21 |
Portugali |
12 |
Romania |
15 |
Slovenia |
7 |
Slovakia |
9 |
Suomi |
9 |
Ruotsi |
12 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
24 |
8 artikla
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklassa tarkoitetun päätöksen voimaantuloon saakka alueiden komitean jäsenmäärä jakautuu seuraavasti:
Belgia |
12 |
Bulgaria |
12 |
Tšekki |
12 |
Tanska |
9 |
Saksa |
24 |
Viro |
7 |
Irlanti |
9 |
Kreikka |
12 |
Espanja |
21 |
Ranska |
24 |
Italia |
24 |
Kypros |
6 |
Latvia |
7 |
Liettua |
9 |
Luxemburg |
6 |
Unkari |
12 |
Malta |
5 |
Alankomaat |
12 |
Itävalta |
12 |
Puola |
21 |
Portugali |
12 |
Romania |
15 |
Slovenia |
7 |
Slovakia |
9 |
Suomi |
9 |
Ruotsi |
12 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
24 |
VII OSASTO
ENNEN LISSABONIN SOPIMUKSEN VOIMAANTULOA ANNETTUJA, EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V JA VI OSASTOON PERUSTUVIA SÄÄDÖKSIÄ KOSKEVAT SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET
9 artikla
Ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa hyväksyttyjen, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen perustuvien unionin toimielinten, elinten ja laitosten säädösten oikeusvaikutukset säilyvät niin kauan kuin näitä säädöksiä ei kumota, julisteta mitättömiksi tai muuteta perussopimusten nojalla. Sama koskee myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen perusteella tehtyjä jäsenvaltioiden välisiä yleissopimuksia.
10 artikla
1. Sellaisten poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla annettujen unionin säädösten osalta, jotka on hyväksytty ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa, toimielinten toimivalta on siirtymätoimenpiteenä mainitun sopimuksen voimaantulopäivänä seuraava: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan mukaista komission toimivaltaa ei sovelleta, ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se oli voimassa ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa, VI osaston mukainen Euroopan unionin tuomioistuimen toimivalta säilyy ennallaan, myös silloin, kun mainitut säädökset on hyväksytty mainitun Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 35 artiklan 2 kohdan nojalla.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun säädöksen muuttaminen johtaa siihen, että mainitussa kohdassa tarkoitettujen toimielinten toimivaltaa, sellaisena kuin siitä määrätään perussopimuksissa, sovelletaan, sikäli kuin on kyse muutetusta säädöksestä, niihin jäsenvaltioihin, joihin tätä muutettua säädöstä sovelletaan.
3. Joka tapauksessa 1 kohdassa mainitun siirtymätoimenpiteen noudattaminen lakkaa viiden vuoden kuluttua Lissabonin sopimuksen voimaantulopäivästä.
4. Yhdistynyt kuningaskunta voi viimeistään kuusi kuukautta ennen 3 kohdassa mainitun siirtymäkauden päättymistä ilmoittaa neuvostolle, ettei se 1 kohdassa tarkoitettujen säädösten osalta hyväksy 1 kohdassa tarkoitettujen toimielinten toimivaltaa sellaisena kuin siitä määrätään perussopimuksissa. Jos Yhdistynyt kuningaskunta on tehnyt tällaisen ilmoituksen, kaikkia 1 kohdassa tarkoitettuja säädöksiä lakataan soveltamasta siihen 3 kohdassa tarkoitetun siirtymäkauden päättymispäivästä alkaen. Tätä alakohtaa ei sovelleta niiden 2 kohdassa tarkoitettujen muutettujen säädösten osalta, joita sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.
Neuvosto määrittää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta edellä olevan johdosta tarvittavat järjestelyt sekä tarvittavat siirtymäjärjestelyt. Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen. Neuvoston määräenemmistö määräytyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.
Neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta tehdä myös päätöksen siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan on vastattava niistä mahdollisista välittömistä rahoitusvaikutuksista, jotka väistämättä aiheutuvat siitä, ettei se enää osallistu näihin säädöksiin.
5. Yhdistynyt kuningaskunta voi milloin tahansa myöhemmin ilmoittaa neuvostolle haluavansa osallistua säädöksiin, joita on lakattu soveltamasta siihen 4 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti. Tällöin sovelletaan tapauksesta riippuen osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä tehdyn pöytäkirjan tai Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan asiaa koskevia määräyksiä. Kyseessä olevien säädösten osalta toimielinten toimivalta on se, josta määrätään perussopimuksissa. Toimiessaan asianomaisten pöytäkirjojen nojalla unionin toimielimet ja Yhdistynyt kuningaskunta pyrkivät palauttamaan Yhdistyneen kuningaskunnan mahdollisimman laajan osallistumisen unionin säännöstöön vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen alalla vahingoittamatta vakavasti tämän säännöstön eri osien käytännön toimivuutta ja kunnioittaen niiden johdonmukaisuutta.
B. LISSABONIN SOPIMUKSEEN LIITETTÄVÄT PÖYTÄKIRJAT
PÖYTÄKIRJA N:o 1
EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN YHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN JA/TAI EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETTYJEN PÖYTÄKIRJOJEN MUUTTAMISESTA
KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka
HALUAVAT muuttaa Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja/tai Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitettyjä pöytäkirjoja niiden mukauttamiseksi Lissabonin sopimuksen uusiin määräyksiin,
OVAT SOPINEET seuraavista Lissabonin sopimukseen liitettävistä määräyksistä:
1 artikla
1) Tämän sopimuksen voimaantulopäivänä voimassa olevat pöytäkirjat, jotka on liitetty Euroopan unionista tehtyyn sopimuksen, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja/tai Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen, muutetaan tämän artiklan määräysten mukaisesti.
2) Lissabonin sopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa määrättyjä, koko sopimusta koskevia muutoksia sovelletaan sen d, e ja j alakohtaa lukuun ottamatta tässä artiklassa tarkoitettuihin pöytäkirjoihin.
3) Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa pöytäkirjoissa:
a) |
korvataan johdanto-osan viimeinen kappale, jossa mainitaan se perussopimus tai ne perussopimukset, joihin kyseinen pöytäkirja liitetään, ilmaisulla ”OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen”. Tämä alakohta ei koske taloudellisesta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta tehtyä pöytäkirjaa eikä jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta tehtyä pöytäkirjaa. Pöytäkirja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä, pöytäkirja Euroopan unionin toimielinten ja tiettyjen elinten, laitosten ja yksikköjen kotipaikan sijainnista, pöytäkirja Irlannin perustuslain 40.3.3 artiklasta ja pöytäkirja Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista liitetään myös Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen; |
b) |
korvataan kulloisessakin taivutusmuodossa sana ”yhteisöt” sanalla ”unioni” ja mukautetaan samassa lauseyhteydessä esiintyvät muut sanat tarvittaessa. |
4) Korvataan seuraavissa pöytäkirjoissa kulloisessakin taivutusmuodossa ilmaisu ”tämä sopimus” ilmaisulla ”perussopimukset” ja viittaus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja/tai Euroopan yhteisön perustamissopimukseen viittauksella perussopimuksiin, sekä muutetaan tämän mukaisesti taipuvat sanat tarvittaessa monikkoon:
a) |
pöytäkirja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä:
|
b) |
pöytäkirja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä:
|
c) |
pöytäkirja liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä:
|
d) |
pöytäkirja eräistä Tanskaa koskevista määräyksistä:
|
e) |
pöytäkirja Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia:
|
f) |
Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten turvapaikasta:
|
g) |
pöytäkirja kiinteän omaisuuden hankkimisesta Tanskassa:
|
h) |
pöytäkirja jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta:
|
i) |
pöytäkirja EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta:
|
5) Korvataan seuraavissa pöytäkirjoissa ja liitteissä ilmaisu ”tämän sopimuksen” ilmaisulla ”Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen”:
a) |
pöytäkirja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä
|