Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32006Q0614(01)

Toimielinten sopimus, — Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta - Julistukset

OJ C 139, 14.6.2006, p. 1–17 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Bulgarian: Chapter 01 Volume 006 P. 77 - 93
Special edition in Romanian: Chapter 01 Volume 006 P. 77 - 93
Special edition in Croatian: Chapter 01 Volume 007 P. 87 - 103

No longer in force, Date of end of validity: 22/12/2013; Korvaava 32013Q1220(01)

14.6.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 139/1


TOIMIELINTEN SOPIMUS,

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta

(2006/C 139/01)

EUROOPAN PARLAMENTTI, EUROOPAN UNION NEUVOSTO JA EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO,

jäljempänä ’toimielimet’,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1.

Tämän sopimuksen tavoitteena on toteuttaa talousarviota koskevaa kurinalaisuutta, parantaa vuosittaista talousarviomenettelyä ja toimielinten välistä talousarviota koskevaa yhteistyötä sekä varmistaa moitteeton varainhoito.

2.

Talousarviota koskeva kurinalaisuus koskee tässä sopimuksessa kaikkia menoja. Se sitoo kaikkia toimielimiä tämän sopimuksen voimassaoloaikana.

3.

Tämä sopimus ei vaikuta talousarviota koskeviin toimielinten toimivaltuuksiin, sellaisina kuin ne on määritelty perussopimuksissa. Jos tähän kohtaan viitataan, neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä ja Euroopan parlamentti jäsentensä enemmistöllä sekä kolmella viidesosalla annetuista äänistä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’EY:n perustamissopimus’, 272 artiklan 9 kohdan viidennessä alakohdassa määrättyjen äänestyssääntöjen mukaisesti.

4.

Jos perustamissopimukseen tehdään vuosien 2007—2013 rahoituskehyksen, jäljempänä ’rahoituskehys’, voimassaoloaikana tarkistus, jolla on vaikutuksia talousarvioon, tarvittavat mukautukset tehdään vastaavasti.

5.

Tätä sopimusta ei voida muuttaa ilman kaikkien toimielinten suostumusta. Monivuotista rahoituskehystä kuvaavaa taulukkoa koskevat muutokset on tehtävä tässä sopimuksessa sitä varten määrättyjen menettelyjen mukaisesti.

6.

Tässä sopimuksessa on kolme osaa:

I osassa määritellään rahoituskehys ja annetaan sen täytäntöönpanoa koskevat määräykset, ja I osaa sovelletaan kyseisen rahoituskehyksen voimassaolon ajan,

II osa koskee toimielinten välisen yhteistyön parantamista talousarviomenettelyn aikana,

III osa sisältää määräykset EU:n varojen moitteettomasta hoidosta.

7.

Aina katsoessaan sen tarpeelliseksi ja joka tapauksessa tehdessään ehdotuksen uudesta rahoituskehyksestä 30 kohdan mukaisesti komissio esittää kertomuksen tämän sopimuksen soveltamisesta ja liittää kertomukseen tarvittaessa muutosehdotuksia.

8.

Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007 ja se korvaa:

talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (1);

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston rahoituksesta täydentäen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehtyä toimielinten sopimusta 7 päivänä marraskuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (2).

I OSA — RAHOITUSKEHYS

MÄÄRITELMÄ JA TÄYTÄNTÖÖNPANOMÄÄRÄYKSET

A.   Rahoituskehyksen sisältö ja soveltamisala

9.

Liitteenä I, on rahoituskehys. Se muodostaa viitekehyksen toimielinten väliselle talousarviota koskevalle kurinalaisuudelle.

10.

Rahoituskehyksellä on tarkoitus varmistaa, että Euroopan unionin menokehitys keskipitkällä aikavälillä on hallittua sen omien varojen rajoissa, kun kehitystä tarkastellaan väljän menoluokituksen perusteella.

11.

Rahoituskehyksessä vahvistetaan vuosien 2007—2013 kunkin vuoden sekä kunkin otsakkeen tai alaotsakkeen osalta maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen määrät. Menojen vuosittaiset kokonaismäärät vahvistetaan myös sekä maksusitoumuksiin käytettäville määrärahoille että maksumääräyksiin käytettäville määrärahoille.

Kaikki nämä määrät ilmaistaan vuoden 2004 hintoina.

Rahoituskehys ei kata niitä budjettikohtia, jotka rahoitetaan 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen (3), jäljempänä ”varainhoitoasetus”, 18 artiklassa tarkoitetuilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla.

Muuta kuin Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sisältyvää toimintaa koskevat tiedot sekä yhteisön omien varojen eri ryhmien ennakoitu kehitys esitetään ohjeellisina erillisissä taulukoissa. Nämä tiedot saatetaan vuosittain ajan tasalle rahoituskehyksen teknisen mukautuksen yhteydessä.

12.

Toimielimet tunnustavat, että jokainen rahoituskehyksessä ilmoitetuista absoluuttisista määristä on Euroopan unionin yleisen talousarvion menojen vuosittainen yläraja. Toimielimet sitoutuvat käyttämään toimivaltuuksiaan siten, että ne noudattavat kunkin talousarviomenettelyn kuluessa ja asianomaisen varainhoitovuoden talousarvion toimeenpanossa eri menoille asetettuja vuosittaisia ylärajoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen määräysten mukaisesti mahdollisesti tehtäviä ylärajojen muutoksia.

13.

Tekemällä tämän sopimuksen budjettivallan käyttäjät hyväksyvät rahoituskehyksen koko voimassaoloajaksi sellaiset ei-pakollisten menojen lisäykset, jotka perustuvat rahoituskehyksessä vahvistettujen ylärajojen puitteissa laadittuihin talousarvioihin.

Varmistaakseen varainhoidon moitteettomuuden toimielimet huolehtivat mahdollisuuksien mukaan siitä, että talousarviomenettelyn kuluessa ja talousarviota hyväksyttäessä eri otsakkeiden, lukuun ottamatta rahoituskehyksen alaotsaketta 1 B (Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio), ylärajoihin jätetään riittävästi liikkumavaraa.

14.

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteispäätösmenettelyn mukaisesti antamaa säädöstä tai neuvoston säädöstä, jolla ylitetään 12 kohdan mukaisesti talousarviossa käytettävissä olevat määrärahat tai rahoituskehyksessä suunnitellut määrärahat ei voida panna täytäntöön, ennen kuin talousarviota on muutettu ja tarvittaessa rahoituskehystä riittävällä tavalla tarkistettu kutakin tapausta varten määrätyn menettelyn mukaisesti.

15.

Maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen kokonaismäärä vuosittaisen mukautuksen jälkeen ja muut mukautukset ja tarkistukset huomioon ottaen ei yhdenkään rahoituskehykseen kuuluvan vuoden osalta saa aiheuttaa sellaista omien varojen tarvetta, joka ylittää omia varoja koskevan ylärajan.

Budjettivallan käyttäjät päättävät tarvittaessa 3 kohdan mukaisesti alentaa rahoituskehyksessä asetettuja ylärajoja varmistaakseen, että noudatetaan omia varoja koskevaa ylärajaa.

B.   Rahoituskehyksen vuosittaiset mukautukset

Tekniset mukautukset

16.

Komissio tekee joka vuosi ennen varainhoitovuoden n + 1 talousarviomenettelyä seuraavat tekniset mukautukset rahoituskehykseen:

a)

se arvioi uudelleen vuoden n + 1 hinnoin ylärajat sekä maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen ja maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen kokonaismäärät;

b)

se laskee omien varojen enimmäismäärään jäävän liikkumavaran.

Komissio tekee nämä tekniset mukautukset 2 prosentin kiinteän vuosittaisen deflaattorin perusteella.

Näiden mukautusten tulokset ja niiden perustana olevat talousennusteet toimitetaan budjettivallan käyttäjille.

Muita kyseessä olevaa vuotta koskevia teknisiä mukautuksia ei tehdä varainhoitovuoden aikana eikä jälkeenpäin tehtävinä korjauksina sitä seuraavina vuosina.

17.

Jos todetaan, että jonkin jäsenvaltion vuosien 2007—2009 kumulatiivinen bruttokansantulo poikkeaa enemmän kuin ± 5 prosenttia tätä sopimusta laadittaessa muodostetusta kumulatiivista bruttokansantuloa koskevasta arviosta, komissio mukauttaa vuotta 2011 koskevan teknisen mukautuksen yhteydessä määriä, jotka kyseiselle jäsenvaltiolle on osoitettu koheesiota tukevista varoista kyseisen kauden aikana. Tällaisten mukautusten positiivinen tai negatiivinen kokonaisnettovaikutus saa olla enintään 3 miljardia euroa. Jos nettovaikutus on positiivinen, lisävarojen kokonaismäärä rajoitetaan alaotsaketta 1 B varten vuosiksi 2007—2010 vahvistettuihin enimmäismääriin nähden käyttämättä jääneeseen osuuteen. Tarvittavat mukautukset jaetaan tasasuhtaisesti vuosiksi 2011—2013, ja asianomaisia enimmäismääriä mukautetaan vastaavasti.

Täytäntöönpanon edellytyksiin liittyvät mukautukset

18.

Ilmoittaessaan rahoituskehyksen teknisistä mukautuksista budjettivallan käyttäjille komissio tekee tarpeellisiksi katsomansa ehdotukset maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen kokonaismäärän mukauttamiseksi täytäntöönpanon edellytykset huomioon ottaen, jotta varmistetaan hallittu kehitys suhteessa maksusitoumuksiin käytettäviin määrärahoihin. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät ennen vuoden n toukokuun 1 päivää päätöksen näistä ehdotuksista 3 kohdan mukaisesti.

Vuoden 2013 jälkeisiä maksumäärärahoja koskevien ennakkoarvioiden päivittäminen

19.

Komissio päivittää vuoden 2013 jälkeisiä maksumäärärahoja koskevia ennakkoarvioita vuonna 2010. Päivityksessä otetaan huomioon jo toteutuneet maksusitoumus- ja maksumäärärahat sekä ennakkoarviot toteuttamisesta. Lisäksi siinä otetaan huomioon säännöt, jotka on annettu sen varmistamiseksi, että maksumäärärahat kehittyvät hallitusti suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin, sekä Euroopan unionin bruttokansantuloa (BKTL) koskevat kasvuennusteet.

Liialliseen julkisen talouden ylijäämään liittyvät mukautukset

20.

Jos koheesiorahastoon liittyvän talousarviositoumuksen jäädyttäminen päättyy liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä, neuvosto päättää komission ehdotuksesta ja asiaa koskevan perussäädöksen mukaisesti jäädytettyjen sitoumusten siirtämisestä seuraaville vuosille. Jäädytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei voida siirtää vuoden n + 2 jälkeisille vuosille.

C.   Rahoituskehyksen tarkistus

21.

Säännöllisten teknisten mukautusten ja täytäntöönpanon edellytysten mukaisten mukautusten lisäksi rahoituskehystä voidaan omien varojen ylärajaa noudattaen tarkistaa komission ehdotuksesta, jos syntyy ennakoimaton tilanne.

22.

Edellä 21 kohdan mukainen tarkistusehdotus on pääsääntöisesti esitettävä ja hyväksyttävä ennen asianomaista varainhoitovuotta tai asianomaisista varainhoitovuosista ensimmäistä koskevan talousarviomenettelyn aloittamista.

Jos rahoituskehyksen tarkistus on enintään 0,03 prosenttia Euroopan unionin BKTL:sta ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran sisällä, se hyväksytään 3 kohdan mukaisesti budjettivallan käyttäjien yhteisellä päätöksellä.

Jos rahoituskehyksen tarkistus on suurempi kuin 0,03 prosenttia Euroopan unionin BKTL:sta ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran sisällä, se hyväksytään budjettivallan käyttäjien yhteisellä päätöksellä, jolloin neuvoston päätöksen on oltava yksimielinen.

23.

Toimielimet tarkastelevat mahdollisuuksia kohdistaa menoja uudelleen tarkistettavana olevaan otsakkeeseen sisältyvien ohjelmien kesken odotettavissa olevan määrärahojen vajaakäytön perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 40 kohdan soveltamista. Kyseisen otsakkeen ylärajan puitteissa olisi pyrittävä osoittamaan määrä, joka on merkittävä osa uusista suunnitelluista menoista sekä absoluuttiselta arvoltaan että suhteelliselta osuudeltaan.

Toimielimet tarkastelevat lisäksi mahdollisuuksia korvata jonkin otsakkeen ylärajan ylittäminen alentamalla jonkin toisen otsakkeen ylärajaa.

Rahoituskehyksen pakollisten menojen tarkistus ei saa vähentää ei-pakollisiin menoihin käytettävää määrää.

Tarkistettaessa on aina säilytettävä asianmukainen suhde maksusitoumusten ja maksumääräysten välillä.

D.   Rahoituskehyksen mukauttamista tai tarkistamista koskevan yhteisen päätöksen tekemättä jättämisen seuraukset

24.

Jos Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteistä päätöstä komission ehdottamasta rahoituskehyksen mukauttamisesta tai tarkistamisesta ei ole tehty, aiemmin määritettyjä määriä sovelletaan vuosittaisen teknisen mukautuksen jälkeen edelleen menojen ylärajoina kyseiseen varainhoitovuoteen.

E.   Hätäapuvaraus

25.

Hätäapuvarauksella on tarkoitus vastata nopeasti kolmansien maiden yksittäisiin avuntarpeisiin, jotka koskevat ensisijaisesti humanitaarisia toimia ja tilanteen edellyttäessä siviilikriisinhallintaa ja väestönsuojelua, kun nämä tarpeet johtuvat tapahtumista, joita ei voitu ennakoida talousarviota laadittaessa. Varauksen määräksi rahoituskehyksen voimassaoloaikana asetetaan 221 miljoonaa euroa vuodessa kiinteinä hintoina.

Varaus otetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon. Vastaavat maksusitoumusmäärärahat otetaan talousarvioon ylittämällä tarvittaessa liitteessä I vahvistetut enimmäismäärät.

Kun komissio katsoo tarpeelliseksi käyttää tätä varausta, se esittää budjettivallan käyttäjille ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä varauksesta asianmukaisiin budjettikohtiin.

Ennen kuin komissio ehdottaa määrärahasiirtoa hätäapuvarauksen käyttämiseksi on selvitettävä mahdollisuudet määrärahojen uudelleen kohdentamiseen.

Samanaikaisesti siirtoehdotuksensa kanssa komissio aloittaa kolmikantamenettelyn, tarvittaessa yksinkertaistetussa muodossa, jotta budjettivallan käyttäjät sopivat varauksen käyttötarpeesta sekä tarvittavasta määrästä. Siirrot tehdään varainhoitoasetuksen 26 artiklan mukaisesti.

F.   Euroopan unionin solidaarisuusrahasto

26.

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston tarkoituksena on tarjota nopeasti taloudellista apua asiaa koskevassa perussäädöksessä määritellyissä suurkatastrofeissa, jotka tapahtuvat jonkin jäsenvaltion tai ehdokasmaan alueella. Solidaarisuusrahaston käyttöön vuosittain asetettavien määrärahojen yläraja on miljardi euroa (nykyhintoina). Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuosittain käytössä olevien varojen määrästä, jotta voidaan kattaa varainhoitovuoden lopulla syntyvät tarpeet. Sitä osuutta vuotuisesta määrästä, jota ei ole otettu talousarvioon, ei saa siirtää seuraaville vuosille.

Poikkeustapauksissa ja jos rahastossa asiaa koskevassa perussäädöksessä määritellyn katastrofin tapahtumisvuonna jäljellä olevat rahoitusvarat eivät riitä kattamaan budjettivallan käyttäjän tarpeelliseksi katsoman avun määrää, komissio voi ehdottaa erotuksen rahoittamista seuraavaa vuotta varten käytettävissä olevista vuosimääristä. Talousarvioon kunakin vuonna rahastoa varten otettava vuosimäärä ei missään olosuhteissa saa ylittää yhtä miljardia euroa.

Kun asiaa koskevassa perussäädöksessä säädetyt edellytykset solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamiseksi täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston käytöstä. Jos määrärahoja on mahdollista kohdentaa uudelleen sen otsakkeen sisällä, johon lisämenoja tarvitaan, komissio ottaa tämän huomioon tehdessään tarvittavan ehdotuksen varainhoitoasetuksen mukaisesti asianmukaisen budjettivälineen avulla. Budjettivallan käyttäjät tekevät yhdessä päätöksen ottaa solidaarisuusrahasto käyttöön 3 kohdan mukaisesti.

Vastaavat maksusitoumusmäärärahat otetaan talousarvioon tarvittaessa ylittämällä liitteessä I vahvistetut r asianomaisten otsakkeiden enimmäismäärät.

Samaan aikaan kun komissio esittää solidaarisuusrahaston käyttöönottoa koskevan ehdotuksensa, se aloittaa kolmikantamenettelyn, tarvittaessa yksinkertaistetussa muodossa, jotta budjettivallan käyttäjät sopivat solidaarisuusrahaston käyttötarpeesta ja tarvittavasta määrästä.

G.   Joustoväline

27.

Joustovälineen vuosittainen enimmäismäärä on yhteensä 200 miljoonaa euroa (nykyhintoina), ja siitä on tarkoitus rahoittaa tietylle varainhoitovuodelle osoitettujen varojen rajoissa tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä.

Käyttämättä jäänyt osa vuosittaisesta määrästä voidaan siirtää enintään vuodelle n + 2 saakka. Jos joustovälineestä päätetään irrottaa varoja, käyttöön otetaan ensin siirretyt määrärahat aikajärjestyksessä. Se osa vuoden n vuosittaisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 2 kuluessa, peruuntuu.

Komissio tekee ehdotuksen joustovälineen käyttämisestä tutkittuaan kaikki mahdollisuudet kohdentaa määrärahat uudelleen sen otsakkeen sisällä, johon lisämenoja tarvitaan.

Ehdotus koskee joustovälineen käytön perusteita, ja siinä eritellään täytettävät tarpeet ja varojen määrä. Kyseistä varainhoitovuotta koskeva ehdotus voidaan tehdä vuosittaisen talousarviomenettelyn aikana. Komission ehdotus liitetään alustavaan talousarvioesitykseen, tai se sisältyy varainhoitoasetuksen mukaisesti annettavaan asianmukaiseen budjettivälineeseen.

Budjettivallan käyttäjät tekevät yhdessä päätöksen ottaa joustoväline käyttöön 3 kohdan mukaisesti. Sopimus tehdään liitteessä II olevassa C osassa määrätyssä neuvottelumenettelyssä.

H.   Globalisaatioon mukautumista tukeva eurooppalainen rahasto

28.

Globalisaatioon mukautumista tukevasta eurooppalaisesta rahastosta on tarkoitus tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupassa tapahtuneiden suurten rakennemuutosten seurauksista, ja auttaa kyseisiä työntekijöitä pääsemään takaisin työmarkkinoille.

Rahaston varojen vuosittainen enimmäismäärä on 500 miljoonaa euroa (nykyhintoina), joka voidaan ottaa edellisen vuoden kokonaismenojen enimmäismäärään nähden jäljellä olevasta liikkumavarasta ja/tai kahden edellisen vuoden aikana peruutetuista maksusitoumusmäärärahoista, lukuun ottamatta rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 B liittyviä tällaisia määrärahoja.

Määrärahat otetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varauksena tavanomaisessa talousarviomenettelyssä heti kun komissio on yksilöinyt riittävät liikkumavarat ja/tai peruuttanut määrärahat toisen alakohdan mukaisesti.

Kun asiaa koskevassa perussäädöksessä säädetyt edellytykset globalisaatioon mukautumista tukevan eurooppalaisen rahaston varojen käyttöön ottamiseksi täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston käytöstä. Budjettivallan käyttäjät tekevät yhdessä päätöksen ottaa globalisaatioon mukautumista tukeva eurooppalainen rahasto käyttöön 3 kohdan mukaisesti.

Samaan aikaan kun komissio esittää rahaston käyttöönottoa koskevan ehdotuksensa, se aloittaa kolmikantamenettelyn, tarvittaessa yksinkertaistetussa muodossa, jotta budjettivallan käyttäjät sopivat rahaston käyttötarpeesta sekä tarvittavasta määrästä, ja esittää budjettivallan käyttäjille asianomaisia budjettikohtia koskevan määrärahasiirtoehdotuksen.

Globalisaatioon mukautumista tukevaan eurooppalaiseen rahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen 24 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Vastaavat maksusitoumusmäärärahat otetaan talousarvioon asianomaiseen budjettikohtaan tarvittaessa ylittämällä liitteessä I vahvistetut enimmäismäärät.

I.   Rahoituskehyksen mukauttaminen laajentumisen edellyttämällä tavalla

29.

Jos uusia jäsenvaltioita liittyy unioniin rahoituskehyksen kattaman ajanjakson aikana, Euroopan parlamentti ja neuvosto mukauttavat yhdessä komission ehdotuksesta ja 3 kohdan mukaisesti rahoituskehystä laajentumisneuvottelujen tuloksesta johtuvien rahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi.

J.   Rahoituskehyksen voimassaolo ja seuraukset rahoituskehyksen puuttumisesta

30.

Komissio esittää ennen 1 päivää heinäkuuta 2011 ehdotuksia uudeksi keskipitkän ajan rahoituskehykseksi.

Jolleivät budjettivallan käyttäjät pääse sopimukseen uudesta rahoituskehyksestä ja jollei jokin toimielimistä erikseen sano irti voimassa olevaa rahoituskehystä, voimassa olevan rahoituskehyksen viimeisen vuoden ylärajoja mukautetaan 16 kohdan mukaisesti siten, että säilytetään vuoden 2013 ylärajat kiinteinä hintoina. Jos uusia jäsenvaltioita liittyy Euroopan unioniin vuoden 2013 jälkeen, laajennettua rahoituskehystä mukautetaan tarvittaessa laajentumisneuvottelujen tuloksen huomioon ottamiseksi.

II OSA

TOIMIELINTEN VÄLISEN YHTEISTYÖN PARANTAMINEN TALOUSARVIOMENETTELYN AIKANA

A.   Toimielinten välinen yhteistyömenettely

31.

Toimielimet sopivat talousarvioasioita koskevan toimielinten välisen yhteistyömenettelyn luomisesta. Tätä yhteistyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat liitteessä II.

B.   Talousarvion laatiminen

32.

Komissio tekee joka vuosi alustavan talousarvioesityksen, joka osoittaa yhteisön tosiasialliset rahoitustarpeet.

Esityksessä otetaan huomioon:

a)

jäsenvaltioiden toimittamat rakennerahastoja koskevat ennusteet;

b)

mahdollisuus määrärahojen käyttämiseen tavoitteena säilyttää kiinteä yhteys maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen ja maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen välillä;

c)

mahdollisuudet aloittaa uusia politiikkoja pilottihankkeiden ja/tai uusien valmistelutoimien avulla tai jatkaa päättyviä monivuotisia toimia, sen jälkeen kun on arvioitu, ovatko edellytykset varainhoitoasetuksen 49 artiklassa tarkoitetulle perussäädökselle olemassa (perussäädöksen määrittely, perussäädöksen tarve täytäntöönpanoa ja poikkeuksia varten);

d)

tarve varmistaa, että menot kehittyvät edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna talousarviota koskevien kurinalaisuusvaatimusten mukaisesti.

Alustavaan talousarvioesitykseen liitetään toimintoselvityksiä, joissa annetaan muun muassa varainhoitoasetuksen 27 artiklan 3 kohdassa ja 33 artiklan 2 kohdan d alakohdassa edellytetyt tiedot (tavoitteet, indikaattorit ja arviointitiedot).

33.

Toimielimet välttävät mahdollisuuksien mukaan ottamasta talousarvioon vähäisiä toiminnasta aiheutuvia menoeriä.

Budjettivallan käyttäjät sitoutuvat myös ottamaan huomioon talousarvion toteuttamismahdollisuuksien arvioinnin, jonka komissio suorittaa talousarvioesitystensä ja meneillään olevan talousarvion toteuttamisen yhteydessä.

Ennen talousarvioesityksen toista käsittelyä neuvostossa komissio lähettää Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan puheenjohtajalle kirjeen, joka sisältää komission huomautukset Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä talousarvioesitykseen hyväksyttyjen tarkistusten toteutettavuudesta, sekä toiselle budjettivallan käyttäjälle kirjeen jäljennöksen.

Budjettivallan käyttäjät ottavat nämä huomautukset huomioon liitteessä II olevassa C osassa määrätyn neuvottelumenettelyn yhteydessä.

Varainhoidon moitteettomuuden varmistamiseksi, ja koska budjettinimikkeistön osastojen ja lukujen nimiin tehtävät merkittävät muutokset vaikuttavat varainhoitoa koskevaan komission yksiköiden raportointivastuuseen, budjettivallan käyttäjät sitoutuvat keskustelemaan komission kanssa kaikista tällaisista merkittävistä muutoksista neuvottelumenettelyn yhteydessä.

C.   Menojen luokittelu

34.

Toimielimet katsovat, että pakollisia menoja ovat menot, jotka välttämättä johtuvat perussopimuksista tai niiden nojalla annetuista säädöksistä.

35.

Alustavassa talousarvioesityksessä on oltava luokitteluehdotus, joka koskee uusia budjettikohtia tai sellaisia budjettikohtia, joiden oikeusperustaa on muutettu.

Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät hyväksy alustavassa talousarvioesityksessä ehdotettua luokittelua, ne tutkivat kyseisen budjettikohdan luokittelun liitteen III mukaisesti. Ne yrittävät päästä asiassa sopimukseen liitteessä II olevassa C osassa määrätyn neuvottelumenettelyn avulla.

D.   Ei-pakollisten menojen suurin sallittu korottaminen, jos rahoituskehys puuttuu

36.

Toimielimet sopivat seuraavista määräyksistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamista:

a)

EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 9 kohdan neljännessä alakohdassa määriteltyä Euroopan parlamentin omaa liikkumavaraa, joka on puolet enimmäislisäyksestä, voidaan soveltaa neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä laatimasta talousarvioesityksestä ja siihen mahdollisesti tehdyistä oikaisukirjelmistä alkaen.

Vuosittaisessa talousarviossa ja mahdollisissa lisätalousarvioissa on noudatettava enimmäislisäystä. Enimmäislisäyksen mahdollisesti käyttämättä jäänyt osa voidaan ottaa käyttöön lisätalousarvioesityksessä, tämän kuitenkaan estämättä uuden lisäyksen vahvistamista;

b)

jos talousarviomenettelyn aikana ilmenee, että sen päätökseen saattaminen mahdollisesti edellyttää ei-pakollisten menojen kasvun vuoksi uuden maksumääräyksiin käytettäviin määrärahoihin sovellettavan lisäyksen ja/tai uuden maksusitoumuksiin käytettäviin määrärahoihin sovellettavan lisäyksen vahvistamista yhteisellä sopimuksella, jolloin jälkimmäinen määrä voidaan vahvistaa erisuuruiseksi kuin edellinen, toimielimet pyrkivät saamaan aikaan budjettivallan käyttäjien välille sopimuksen liitteessä II olevassa C osassa määrätyn neuvottelumenettelyn avulla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta a alakohdan soveltamista.

E.   Varainhoitoa koskevien säännösten sisällyttäminen säädöksiin

37.

Kuhunkin yhteispäätösmenettelyssä hyväksyttäviä monivuotisia ohjelmia koskevaan säädökseen sisältyy säännös, jolla lainsäätäjä vahvistaa kyseisen ohjelman rahoituspuitteet.

Budjettivallan käyttäjä pitää tätä määrää ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

Alustavaa talousarvioesitystä laatiessaan budjettivallan käyttäjä ja komissio sitoutuvat olemaan poikkeamatta tästä määrästä enempää kuin viisi prosenttia kulloinkin kyseeseen tulevan ohjelman koko keston aikana, jollei ilmene uusia objektiivisia ja pitkäkestoisia seikkoja, joille on selkeät ja täsmälliset perusteet, ja ottavat erityisesti suoritettujen arviointien perusteella huomioon ohjelman toteuttamisesta saadut tulokset. Mikään edellä tarkoitetusta poikkeamisesta seurauksena oleva lisäys ei saa ylittää asianomaisen otsakkeen kulloistakin enimmäismäärää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä sopimuksessa tarkoitettujen välineiden käyttöä.

Tätä kohtaa ei sovelleta koheesiomäärärahoihin, jotka on hyväksytty yhteispäätösmenettelyllä ja kohdennettu ennalta jäsenvaltiokohtaisesti ja joille on vahvistettu ohjelman koko voimassaoloaikaa koskevat rahoituspuitteet.

38.

Monivuotisia ohjelmia koskevat säädökset, joita ei hyväksytä yhteispäätösmenettelyssä, eivät sisällä ”tarpeelliseksi arvioitua määrää”.

Jos neuvosto aikoo antaa rahoitusohjeen, sillä on lainsäätäjän tahtoa ilmaiseva luonne, eikä se vaikuta EY:n perustamissopimuksessa määriteltyyn budjettivallan käyttäjän toimivaltaan. Tämä määräys on mainittava kaikissa säädöksissä, joihin sisältyy tällainen rahoitusohje.

Jos kyseisestä määrästä on sovittu 4 päivänä maaliskuuta 1975 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen (4) mukaisessa neuvottelumenettelyssä, sitä pidetään tämän sopimuksen 37 kohdan mukaisena ohjeellisena määränä.

39.

Varainhoitoasetuksen 28 artiklan mukaisessa rahoitusselvityksessä esitetään ehdotetun ohjelman tavoitteiden mukainen rahoitus ja aikataulu koko ohjelman ajaksi. Tarvittaessa kyseistä selvitystä tarkistetaan alustavaa talousarvioesitystä laadittaessa sen mukaan, kuinka pitkälle ohjelman toteutus on edennyt. Tämä tarkistettu selvitys toimitetaan budjettivallan käyttäjälle alustavan talousarvioesityksen kanssa ja sen jälkeen, kun talousarvio on vahvistettu.

40.

Budjettivallan käyttäjät sitoutuvat 13 kohdan ensimmäisessä alakohdassa määriteltyjen ei-pakollisten menojen enimmäislisäysten rajoissa noudattamaan rakennetoimille, maaseudun kehittämiselle ja Euroopan kalatalousrahastolle asiaa koskevissa perussäädöksissä säädettyjä maksusitoumusmäärärahoja.

F.   Kalastussopimuksiin liittyvät menot

41.

Toimielimet sopivat kalastussopimuksiin liittyvien menojen rahoittamisesta liitteen IV määräysten mukaisesti.

G.   Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) rahoittaminen

42.

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 artiklan mukaisesti otettujen YUTP:n menojen osalta toimielimet pyrkivät liitteessä II olevassa C osassa määrätyn neuvottelumenettelyn avulla ja komission laatiman alustavan talousarvioesityksen pohjalta pääsemään vuosittain sopimukseen yhteisöjen talousarvioon menoina otettavien YUTP:n toimintamenojen määrästä sekä tämän summan osoittamisesta YUTP:tä koskevan talousarvion luvun eri momenteille tämän kohdan neljännessä alakohdassa ehdotetulla tavalla. Jollei sopimusta tehdä, katsotaan, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat talousarvioon edellisessä talousarviossa otetun määrän tai, jos tämä on pienempi, alustavassa talousarvioesityksessä ehdotetun määrän.

YUTP:n toimintamenot otetaan kokonaisuudessaan yhteen talousarvion lukuun (YUTP) ja jaetaan sen momenteille tämän kohdan neljännessä alakohdassa ehdotetulla tavalla. Tämä määrä kattaa todelliset ennakoidut tarpeet, jotka on arvioitu neuvoston vuosittain laatimien ennakkoarvioiden perusteella alustavan talousarvioesityksen laatimisen yhteydessä, sekä riittävän liikkumavaran odottamattomia toimia varten. Varaukseen ei oteta määrärahoja. Kukin momentti koskee jo hyväksyttyjä välineitä, ennakoituja mutta vielä hyväksymättä olevia välineitä sekä kaikkia tulevia — eli odottamattomia — välineitä, jotka neuvosto hyväksyy kyseisen varainhoitovuoden aikana.

Komissiolla on varainhoitoasetuksen mukaisesti oikeus itsenäisesti siirtää varoja momentilta toiselle saman YUTP:tä koskevan talousarvion luvun sisällä, millä varmistetaan YUTP:n toimintojen pikaisen täytäntöönpanon edellyttämä joustavuus. Jos YUTP:tä koskeva talousarvio ei varainhoitovuoden aikana riitä kattamaan tarpeellisia menoja, Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat mahdollisimman pikaisesti ratkaisusta komission ehdotuksen pohjalta ja 25 kohdan määräykset huomioon ottaen.

YUTP:tä koskevaan talousarvion lukuun sisältyvät momentit, joihin YUTP-toiminnot osoitetaan, voivat olla seuraavanlaisia:

kriisinhallintaoperaatiot, konfliktien ehkäisy ja ratkaiseminen ja konfliktin jälkeinen vakauttaminen sekä rauhanprosessien ja turvallisuuskehityksen seuranta ja täytäntöönpano,

asesulku ja aseistariisunta,

kiireelliset toimenpiteet,

valmistelu- ja seurantatoimenpiteet,

Euroopan unionin erityisedustajat.

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että YUTP:tä varten on käytettävissä jaksolla 2007—2013 vähintään 1 740 miljoonaa euroa ja että kolmannessa luetelmakohdassa mainitun momentin toimenpiteisiin osoitettavat varat voivat olla enintään 20 prosenttia YUTP:tä koskevan talousarvion luvun kokonaismäärästä.

43.

Neuvoston puheenjohtaja kuulee Euroopan parlamenttia vuosittain neuvoston laatimasta ennakoivasta asiakirjasta, joka toimitetaan ennen kunkin vuoden kesäkuun 15 päivää ja jossa käsitellään YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja sekä niiden Euroopan unionin yleiseen talousarvioon aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia ja arvioidaan vuonna n — 1 aloitettuja toimenpiteitä. Lisäksi neuvoston puheenjohtaja antaa Euroopan parlamentille tietoja järjestämällä vähintään viidesti vuodessa yhteisiä neuvottelukokouksia YUTP:sta käytävän säännöllisen poliittisen vuoropuhelun puitteissa; tällaisten kokousten ajankohdasta on sovittava viimeistään ennen neuvoston toista käsittelyä järjestettävässä neuvottelukokouksessa. Osallistuminen näihin kokouksiin on seuraava:

Euroopan parlamentti: asianomaisten kahden valiokunnan puheenjohtajistot

Neuvosto: suurlähettiläs (poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puheenjohtaja)

Komissio osallistuu näihin kokouksiin.

Aina kun neuvosto hyväksyy YUTP:n alalla menoja aiheuttavan päätöksen, sen on välittömästi ja joka tapauksessa viimeistään viiden arkipäivän kuluttua lopullisen päätöksen tekemisestä annettava Euroopan parlamentille arvio suunnitelluista menoista (”rahoitusselvitys”), etenkin niistä menoista, jotka koskevat aikataulua, henkilöstöä, tilojen ja muun infrastruktuurin käyttöä, kuljetusvälineitä, koulutustarpeita ja turvallisuusjärjestelyjä.

Komissio antaa budjettivallan käyttäjälle neljännesvuosittain tiedot YUTP-toimien toteuttamisesta sekä rahoitustilanteesta loppuvuoden osalta.

III OSA

EU:N VAROJEN MOITTEETON HOITO

A.   Yhteisön varojen tehokkaan ja yhdennetyn sisäisen valvonnan varmistaminen

44.

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että on tarpeen tehostaa sisäistä valvontaa hallinnollista taakkaa lisäämättä, mikä edellyttää peruslainsäädännön yksinkertaistamista. Tässä yhteydessä ensisijaiseksi asetetaan moitteeton varainhoito, jolla pyritään myönteisen tarkastuslausuman saamiseen jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitavien varojen osalta. Asiaankuuluvissa perussäädöksissä voidaan tarvittaessa antaa tätä varten säännöksiä. Osana rakennerahastoja koskevaa lisävastuutaan jäsenvaltioiden asianomaiset tarkastusviranomaiset laativat kansallisia perustuslaillisia vaatimuksia noudattaen arvioinnin siitä, missä määrin hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia.

Sen vuoksi jäsenvaltiot sitoutuvat laatimaan asianmukaisella kansallisella tasolla vuotuisen yhteenvedon saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista.

B.   Varainhoitoasetus

45.

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että tämä sopimus pannaan täytäntöön ja talousarvio toteutetaan noudattaen moitteetonta varainhoitoa, joka perustuu taloudellisuuden, tehokkuuden, vaikuttavuuden, taloudellisten etujen suojaamisen, hallinnollisten kustannusten oikeasuhteisuuden ja menettelyjen helppokäyttöisyyden periaatteisiin. Toimielimet toteuttavat asianmukaiset toimenpiteet erityisesti varainhoitoasetuksessa, joka on tarkoitus hyväksyä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisellä julistuksella 4 päivänä maaliskuuta 1975 vahvistetun neuvottelumenettelyn mukaisesti, samassa hengessä, jonka ansiosta vuonna 2002 päästiin sopimukseen.

C.   Rahoitussuunnitelmat

46.

Komissio toimittaa kahdesti vuodessa, ensimmäisen kerran touko–kesäkuussa (yhdessä alustavan talousarvioesityksen mukana seuraavien asiakirjojen kanssa) ja toisen kerran joulu–tammikuussa (talousarvion vahvistamisen jälkeen), –rahoituskehyksen otsakkeita 1 A, 2 (ympäristö ja kalastus), 3 A, 3 B ja 4 koskevan täydellisen rahoitussuunnitelman. Asiakirjassa, joka on jäsennelty otsakkeiden, toimintalohkojen ja budjettikohtien mukaisesti, olisi yksilöitävä:

a)

voimassa oleva lainsäädäntö monivuotiset ohjelmat ja vuotuiset toimet erotellen:

monivuotisten ohjelmien osalta komission olisi ilmoitettava noudatettu hyväksymismenettely (yhteispäätös ja kuuleminen), kesto, ohjeelliset määrät ja hallintomenoihin myönnetty osuus;

vuotuisten toimien (pilottihankkeet ja valmistelutoimet, virastot) ja komission toimivaltansa nojalla rahoittamien toimien osalta komission olisi esitettävä monivuotiset arviot ja (pilottihankkeiden ja valmistelutoimien osalta) liitteessä II olevassa D osassa vahvistettuihin enimmäismäärin nähden käytettävissä olevat liikkumavarat;

b)

valmisteilla olevat lainsäädäntöehdotukset: vireillä olevat komission ehdotukset budjettikohdittain (alempi taso), luvuittain ja toimintalohkoittain. Olisi löydettävä järjestely taulukkojen päivittämiseksi aina uuden ehdotuksen hyväksymisen jälkeen rahoitusvaikutusten arvioimiseksi.

Komission olisi tarkasteltava, miten voidaan suorittaa ristiviittaukset rahoitussuunnitelman ja komission lainsäädäntösuunnitelman välillä tarkempien ja luotettavampien ennusteiden esittämiseksi. Komission olisi kunkin lainsäädäntöehdotuksen osalta ilmoitettava, sisältyykö se touko-joulukuun suunnitelmaan. Budjettivallan käyttäjälle olisi ilmoitettava erityisesti:

a)

kaikki hyväksytyt uudet säädökset, jotka eivät kuitenkaan sisälly touko–joulukuun asiakirjaan (ja asianomaiset määrät);

b)

kaikki valmisteilla olevat lainsäädäntöehdotukset, jotka on esitetty mutta eivät sisälly touko–joulukuun asiakirjaan (ja asianomaiset määrät);

c)

komission vuotuisessa lainsäädäntöohjelmassa ennakoitu lainsäädäntö ja ilmoitus toimista, joilla todennäköisesti on rahoitusvaikutuksia (kyllä/ei).

Tarpeen mukaan komission olisi ilmoitettava, mitä muutoksia uudet lainsäädäntöehdotukset aiheuttavat suunnitelmaan.

Komission toimittamien tietojen pohjalta olisi tämän sopimuksen mukaisten kolmikantakokousten yhteydessä aina laadittava tilannearvio.

D.   Virastot ja Eurooppa-koulut

47.

Laatiessaan ehdotusta uuden viraston perustamiseksi komissio arvioi kyseiseen meno-otsakkeeseen kohdistuvia talousarviovaikutuksia. Näiden tietojen perusteella ja rajoittamatta kyseisen viraston perustamiseen sovellettavia lainsäädännöllisiä menettelyjä budjettivallan käyttäjät sitoutuvat budjettiyhteistyön nimissä pääsemään hyvissä ajoin sopimukseen kyseisen viraston rahoituksesta.

Vastaavaa menettelyä sovelletaan suunniteltaessa uuden Eurooppa-koulun perustamista.

E.   Rakennerahastojen, koheesiorahaston, maaseudun kehittämisrahaston ja Euroopan kalastusrahaston mukauttaminen niiden käyttöedellytyksiin

48.

Jos rakennerahastoista, koheesiorahastosta, maaseudun kehittämisrahastosta ja Euroopan kalastusrahastosta annetaan uudet säännöt ja hyväksytään uudet ohjelmat 1 päivän tammikuuta 2007 jälkeen, budjettivallan käyttäjät sitoutuvat antamaan komission ehdotuksesta luvan siirtää seuraaville vuosille varainhoitovuonna 2007 käyttämättä jääneitä määrärahoja vastaavien menojen ylärajoja nostamalla.

Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät päätökset vuoden 2007 käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtoa koskevista komission ehdotuksista ennen 1 päivää toukokuuta 2008 3 kohdan mukaisesti.

F.   Uudet rahoitusvälineet

49.

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että yhteisrahoitusmekanismien käyttöönotto on tarpeen Euroopan unionin talousarviolla saavutettavan vipuvaikutuksen vahvistamiseksi lisäämällä rahoituskannustimia.

Toimielimet kannattavat yksimielisesti sellaisten asianmukaisten monivuotisten rahoitusvälineiden laatimista, joilla edistetään julkisia ja yksityisiä investointeja.

Esittäessään alustavan talousarvioesityksen komissio antaa budjettivallan käyttäjälle kertomuksen Euroopan investointipankin, Euroopan investointirahaston ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin rahoittamista toimista, joilla tuetaan tutkimukseen ja kehittämiseen, Euroopan laajuisiin verkkoihin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtäviä investointeja.

Tehty Strasbourgissa 17 päivänä toukokuuta 2006.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

W. SCHÜSSEL

Komission puolesta

D. GRYBAUSKAITĖ

Komission jäsen


(1)  EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

(2)  EYVL C 283, 20.11.2002, s. 1.

(3)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(4)  EYVL C 89, 22.4.1975, s. 1.


LIITE I

Rahoituskehys 2007—2013

(miljoonaa euroa vuoden 2004 hintoina)

Maksusitoumusmäärärahat

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

Yhteensä

2007—2013

1.

Kestävä kasvu

51 267

52 415

53 616

54 294

55 368

56 876

58 303

382 139

1a

Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

8 404

9 097

9 754

10 434

11 295

12 153

12 961

74 098

1b

Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio

42 863

43 318

43 862

43 860

44 073

44 723

45 342

308 041

2.

Luonnonvarojen suojelu ja hallinta

54 985

54 322

53 666

53 035

52 400

51 775

51 161

371 344

josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet

43 120

42 697

42 279

41 864

41 453

41 047

40 645

293 105

3.

Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus

1 199

1 258

1 380

1 503

1 645

1 797

1 988

10 770

3a.

Vapaus, turvallisuus ja oikeus

600

690

790

910

1 050

1 200

1 390

6 630

3b.

Kansalaisuus

599

568

590

593

595

597

598

4 140

4.

EU maailmanlaajuisena toimijana

6 199

6 469

6 739

7 009

7 339

7 679

8 029

49 463

5.

Hallinto  (1)

6 633

6 818

6 973

7 111

7 255

7 400

7 610

49 800

6.

Korvaukset

419

191

190

 

 

 

 

800

Maksusitoumusmäärärahat yhteensä

120 702

121 473

122 564

122 952

124 007

125 527

127 091

864 316

prosentteina BKTL:sta

1,10 %

1,08 %

1,07 %

1,04 %

1,03 %

1,02 %

1,01 %

1,048 %

Maksumäärärahat yhteensä

116 650

119 620

111 990

118 280

115 860

119 410

118 970

820 780

prosentteina BKTL:sta

1,06 %

1,06 %

0,97 %

1,00 %

0,96 %

0,97 %

0,94 %

1,00 %

Käytettävissä oleva liikkumavara

0,18 %

0,18 %

0,27 %

0,24 %

0,28 %

0,27 %

0,30 %

0,24 %

Omien varojen enimmäismäärä prosentteina BKTL:sta

1,24 %

1,24 %

1,24 %

1,24 %

1,24 %

1,24 %

1,24 %

1,24 %


(1)  Tämän otsakkeen enimmäismääriin sisältyvistä eläkemenoista on vähennetty henkilöstön eläkejärjestelmään suorittamat maksut, joiden enimmäismäärä jaksolla 2007—2013 on 500 miljoonaa euroa vuoden 2004 hintoina.


LIITE II

Toimielinten välinen yhteistyö alousarviota koskevissa asioissa

A osa.

Kun tulevan varainhoitovuoden rahoituskehykseen on tehty tekninen mukautus, jossa otetaan huomioon komission esittämä vuotuinen toimintastrategia, ja ennen kuin komissio tekee päätöksen alustavasta talousarvioesityksestä, järjestetään kolmikantaneuvottelu, jossa käsitellään tulevan varainhoitovuoden talousarvion mahdollisia painopisteitä. Neuvottelussa otetaan asianmukaisesti huomioon eri toimielinten toimivaltuudet sekä määrärahatarpeiden odotettavissa oleva kehitys tulevan varainhoitovuoden sekä seuraavien rahoituskehyksen kattamien vuosien aikana. Lisäksi otetaan huomioon alkuperäisen rahoituskehyksen hyväksymisen jälkeinen kehitys, jolla saattaa olla merkittävä ja pysyvä taloudellinen vaikutus Euroopan unionin talousarvioon.

B osa.

Komissio määrittää esittäessään alustavan talousarvioesityksensä pakollisten menojen osalta

a)

uusiin tai suunnitteilla oleviin säädöksiin liittyvät määrärahat;

b)

määrärahat, jotka johtuvat edellistä talousarviota vahvistettaessa voimassa olleen lainsäädännön soveltamisesta.

Komissio arvioi tarkasti lainsäädäntöön perustuvien yhteisön velvoitteiden taloudelliset vaikutukset tarkkaan. Se saattaa tarvittaessa arvionsa ajan tasalle talousarviomenettelyn aikana. Se esittää budjettivallan käyttäjälle kaikki tämän pyytämät perustelut.

Komissio voi, jos se katsoo tarpeelliseksi, osoittaa budjettivallan käyttäjille ad hoc -oikaisukirjelmän saattaakseen alustavan talousarvioesityksen maatalousmenojen arvioinnin perustana olevat tiedot ajan tasalle ja/tai korjatakseen kansainvälisiin kalastussopimuksiin liittyviin toiminnallisiin budjettikohtiin ja varauksiin otettujen määrärahojen määrää ja jakautumista kyseisen varainhoitovuoden tammikuun 1 päivänä voimassa oleviin kalastussopimuksiin liittyvien tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Tämä oikaisukirjelmä on toimitettava budjettivallan käyttäjälle lokakuun loppuun mennessä.

Jos ad hoc -oikaisukirjelmä esitetään neuvostolle vähemmän kuin yhtä kuukautta ennen Euroopan parlamentin ensimmäistä käsittelyä, neuvosto käsittelee sen pääsääntöisesti talousarvioesityksen toisen käsittelyn yhteydessä.

Budjettivallan käyttäjät pyrkivät ennen talousarvioesityksen toista käsittelyä neuvostossa luomaan edellytykset sille, että kumpikin toimielin voi hyväksyä oikaisukirjelmän yhdessä käsittelyssä.

C osa.

1.

Otetaan käyttöön kaikkia menoja koskeva neuvottelumenettely.

2.

Neuvottelumenettelyn tavoitteena on

a)

jatkaa neuvotteluja yleisestä menokehityksestä ja tässä yhteydessä myös talousarvion suuntaviivoista tulevana vuonna komission alustavan talousarvioesityksen perusteella;

b)

pyrkiä saamaan budjettivallan käyttäjät sopimaan seuraavista seikoista:

B osan ensimmäisen kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista määrärahoista, B osassa tarkoitetussa ad hoc -oikaisukirjelmässä ehdotetut määrärahat mukaan luettuina,

talousarvioon ei-pakollisina menoina otettavista määrärahoista tämän sopimuksen 40 kohdan mukaisesti, ja

varsinkin kysymyksistä, joiden osalta tässä sopimuksessa viitataan neuvottelumenettelyyn.

3.

Menettely aloitetaan kolmikantakokouksella, joka kutsutaan koolle niin, että toimielimille jää riittävästi aikaa päästä sopimukseen viimeistään neuvoston talousarvioesityksensä laatimista varten määräämään ajankohtaan mennessä.

Kolmikantakokouksen tuloksista käydään neuvoston ja Euroopan parlamentin valtuuskunnan välillä neuvotteluja, joihin myös komissio osallistuu.

Jollei kolmikantakokouksessa toisin päätetä, neuvottelukokous pidetään samojen osapuolten välisen perinteisen tapaamisen yhteydessä sinä päivänä, jonka neuvosto on määrännyt talousarvioesityksensä laatimista varten.

4.

Ennen Euroopan parlamentin ensimmäistä käsittelyä voidaan tarvittaessa pitää uusi kolmikantakokous komission kirjallisesta ehdotuksesta tai joko Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan puheenjohtajan tai budjettineuvoston puheenjohtajan kirjallisesta pyynnöstä. Toimielimet päättävät yhteisesti kolmikantakokouksen pitämisestä sen jälkeen kun talousarvioesitys on hyväksytty neuvostossa ja ennen kuin Euroopan parlamentin budjettivaliokunta on äänestänyt ensimmäisessä käsittelyssä tehtävistä tarkistuksista.

5.

Kummankin budjettivallan käyttäjän suoritettua talousarvion ensimmäisen käsittelyn toimielimet jatkavat neuvottelujaan päästäkseen sopimukseen ei-pakollisista ja pakollisista menoista sekä varsinkin keskustellakseen B osassa tarkoitetusta ad hoc -oikaisukirjelmästä.

Tätä varten kutsutaan koolle kolmikantakokous Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn jälkeen.

Kolmikantakokouksen tuloksista keskustellaan neuvoston toisen käsittelyn päivänä pidettävässä toisessa neuvottelukokouksessa.

Toimielimet jatkavat tarvittaessa neuvoston toisen käsittelyn jälkeen keskusteluja ei-pakollisista menoista.

6.

Toimielinten valtuuskuntia johtavat kolmikantakokouksissa budjettineuvoston puheenjohtaja, Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan puheenjohtaja sekä talousarviosta vastaava komission jäsen.

7.

Kumpikin budjettivallan käyttäjä toteuttaa tarvittavat toimenpiteet neuvottelumenettelyn aikana saavutettujen tulosten noudattamisen varmistamiseksi koko käynnissä olevan talousarviomenettelyn ajan.

D osa.

Jotta komissio voi arvioida hyvissä ajoin sellaisten budjettivallan käyttäjän suunnittelemien tarkistusten toteutettavuutta, joilla luodaan uusia tai jatketaan entisiä valmistelutoimia tai pilottihankkeita, budjettivallan käyttäjät ilmoittavat komissiolle aikeistaan tältä osin kesäkuun puoliväliin mennessä; näin asiasta voidaan keskustella alustavasti jo neuvottelukokouksessa neuvoston ensimmäisen käsittelyn yhteydessä. Noudatetaan myös C osassa määrätyn neuvottelumenettelyn seuraavia vaiheita sekä tämän sopimuksen 36 kohdan määräyksiä tarkistusten toteutettavuudesta.

Toimielimet sopivat lisäksi pilottihankkeille myönnettävien määrärahojen kokonaismäärän rajoittamisesta 40 miljoonaan euroon varainhoitovuoden aikana. Ne sopivat myös uusille valmistelutoimille myönnettävien määrärahojen kokonaismäärän rajoittamisesta 50 miljoonaan euroon varainhoitovuoden aikana sekä valmistelutoimien toteuttamiseen tosiasiallisesti sidottujen määrärahojen kokonaismäärän rajoittamisesta 100 miljoonaan euroon.


LIITE III

Menojen luokittelu

OTSAKE 1

Kestävä kasvu

 

1 A

Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

Ei-pakolliset menot (EPM).

1 B

Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio

EPM

OTSAKE 2

Luonnonvarojen suojelu ja hallinta

EPM

 

Lukuun ottamatta

 

 

markkinatoimenpiteisiin ja suoriin tukiin kohdistuvia yhteisen maatalouspolitiikan menoja, mukaan lukien kalatalouden hyväksi toteutettavat markkinatoimenpiteet ja kolmansien kanssa tehdyt kalastussopimukset

Pakolliset menot (PM)

OTSAKE 3

Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus

EPM

3 A

Vapaus, turvallisuus ja oikeus

EPM

3 B

Kansalaisuus

EPM

OTSAKE 4

EU maailmanlaajuisena toimijana

EPM

 

Lukuun ottamatta

 

 

Euroopan unionin kolmansien kanssa tekemistä kansainvälisistä sopimuksista johtuvia menoja

PM

 

maksuosuuksia kansainvälisille järjestöille tai elimille

PM

 

lainanannon takuurahastoon suoritettavia maksuosuuksia

PM

OTSAKE 5

Hallinto

EPM

 

Lukuun ottamatta

 

 

eläkkeitä ja erorahoja

PM

 

palkanlisiä ja sekalaisia työsuhteen päättymisestä johtuvia menoja

PM

 

oikeudenkäyntikuluja

PM

 

vahingonkorvauksia

PM

OTSAKE 6

Korvaukset

PM


LIITE IV

Kalastussopimuksista johtuvien menojen rahoittaminen

A osa.

Kalastussopimuksista johtuvat menot rahoitetaan kahdesta kalatalouden toimintalohkoon kuuluvasta budjettikohdasta (toimintoperusteinen budjettinimikkeistö):

a)

kansainväliset kalastussopimukset (1103 01)

b)

kansainvälisille järjestöille maksettavat rahoitusosuudet (1103 02).

Kaikki rahamäärät, jotka liittyvät kyseisen varainhoitovuoden tammikuun 1 päivänä voimassa oleviin sopimuksiin ja niiden pöytäkirjoihin, otetaan budjettikohtaan 1103 01. Rahamäärät, jotka liittyvät asianomaisen varanhoitovuoden tammikuun 1 päivän jälkeen voimaan tuleviin uusiin tai uudistettaviin sopimuksiin, sisällytetään budjettikohtaan 4002 41 02 — Varaukset/Jaksottamattomat määrärahat (pakolliset menot).

B osa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät komission ehdotuksesta tekemään yhteisen sopimuksen budjettikohtiin ja varaukseen otettavasta rahamäärästä liitteessä II olevassa C osassa määrätyssä neuvottelumenettelyssä.

C osa.

Komissio sitoutuu pitämään Euroopan parlamentin ajan tasalla neuvottelujen valmisteluista ja niiden edistymisestä, myös niiden budjettivaikutusten osalta.

Toimielimet sitoutuvat kalastussopimuksiin liittyvässä lainsäädäntömenettelyssä tekemään voitavansa kakkien menettelyjen toteuttamiseksi mahdollisimman nopeasti.

Jos kalastussopimuksiin liittyvät määrärahat (varaus mukaan luettuna) osoittautuvat riittämättömiksi, komissio esittää budjettivallan käyttäjälle mahdollisesti yksinkertaistetulla kolmikantaneuvottelulla käytävää keskustelua varten tarvittavat tiedot tilanteeseen johtaneista syistä sekä toimenpiteistä, jotka voidaan toteuttaa vakiintuneilla menettelyillä. Tarvittaessa komissio ehdottaa asianmukaisia toimenpiteitä.

Komissio esittää budjettivallan käyttäjälle neljännesvuosittain yksityiskohtaiset tiedot voimassa olevien sopimusten toteuttamisesta ja talousennusteista loppuvuoden osalta.


JULISTUKSET

1.   KOMISSION JULISTUS TOIMIELINTEN SOPIMUKSEN TOIMINNAN ARVIOINNISTA

Komissio laatii toimielinten sopimuksen 7 kohdan mukaisesti vuoden 2009 loppuun mennessä kertomuksen toimielinten sopimuksen toiminnasta ja tarvittaessa liittää siihen asianmukaiset ehdotukset.

2.   YHTEINEN JULISTUS TOIMIELINTEN SOPIMUKSEN 27 KOHDASTA

Komissio antaa vuotuisen budjettimenettelyn yhteydessä budjettivallan käyttäjälle tiedot määrästä, joka on käytettävissä toimielinten sopimuksen 27 kohdassa tarkoitettua joustovälinettä varten.

Päätös, jonka mukaan joustovälineestä otetaan käyttöön yli 200 miljoonaa euroa, edellyttää aina päätöstä määrärahojen siirtämisestä seuraavalle vuodelle.

3.   JULISTUS RAHOITUSKEHYKSEN TARKISTUKSESTA

1.

Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti komissiota on pyydetty tekemään kokonaisvaltainen ja laaja-alainen tarkistus, joka kattaa kaikki EU:n menot, mukaan lukien yhteinen maatalouspolitiikka, ja varat, mukaan lukien Yhdistyneen kuningaskunnan jäsenmaksualennus,– ja esittämään siitä kertomus kaudella 2008–2009. Tähän tarkistukseen tulisi liittyä toimielinten sopimuksen toiminnan arviointi. Euroopan parlamentti on mukana tarkistuksessa menettelyn kaikissa vaiheissa seuraavien periaatteiden mukaisesti:

komission tarkistuksen esittämistä seuraavan tarkasteluvaiheen aikana huolehditaan siitä, että Euroopan parlamentin kanssa käydään tarvittavat keskustelut toimielinten välisen tavanomaisen poliittisen vuoropuhelun puitteissa ja että Euroopan parlamentin kannat otetaan asianmukaisesti huomioon;

joulukuussa 2005 antamiensa päätelmien mukaisesti Eurooppa-neuvosto ”voi tehdä päätöksiä kaikkien tarkistuksen kattamien asioiden osalta”. Euroopan parlamentti on mukana kaikissa virallisissa seurantavaiheissa asiaankuuluvien menettelyjen mukaisesti ja kaikin sille kuuluvin oikeuksin.

2.

Osana tarkistuksen laatimiseen johtavaa kuulemis- ja mietintämenettelyä komissio sitoutuu käyttämään tilanneanalyysissään hyväkseen Euroopan parlamentin kanssa käytäviä perinpohjaisia keskusteluja. Komissio panee myös merkille Euroopan parlamentin aikomuksen pyytää Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien edustajien kokousta tarkastelemaan omien varojen järjestelmää. Komissio katsoo tällaisen kokouksen tulosten olevan panos edellä tarkoitettuun kuulemismenettelyyn. Komissio tekee ehdotuksensa täysin omalla vastuullaan.

4.   JULISTUS DEMOKRAATTISESTA VALVONNASTA JA ULKOISTEN TOIMIEN JOHDONMUKAISUUDESTA

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tunnustavat, että erilaisia ulkoisia toimia koskevia välineitä on järkiperäistettävä. Ne ovat yhtä mieltä siitä, että välineiden järkiperäistäminen, vaikkakin se lisää Euroopan unionin toiminnan johdonmukaisuutta ja reagointikykyä, ei saisi vaikuttaa kummankaan lainsäädäntövallan käyttäjän toimivaltaan, eikä etenkään sen harjoittamaan strategisten valintojen poliittiseen valvontaan, eikä budjettivallan käyttäjän toimivaltaan. Näiden periaatteiden olisi käytävä ilmi asiaa koskevien säädösten teksteistä, joihin olisi, kun se on asianmukaista, sisällytettävä myös tarvittava politiikan sisältö ja varojen ohjeellinen jakautuminen sekä tarvittaessa myös tarkistuslauseke, jonka mukaan säädöksen täytäntöönpanoa olisi arvioitava viimeistään kolmen vuoden kuluttua.

Yhteispäätösmenettelyssä annettujen perussäädösten mukaisesti komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja sekä kuulee niitä järjestelmällisesti toimittamalla niille maa-, alue- ja aihekohtaisten strategia-asiakirjojen luonnokset.

Jos neuvosto päättää mahdollisten ehdokasmaiden siirtymisestä liittymistä valmistelevaan vaiheeseen toimielinten sopimuksen voimassaoloaikana, komissio tarkistaa alustavat monivuotiset puitteet ja toimittaa ne Euroopan parlamentille ja neuvostolle liittymistä valmistelevasta tukivälineestä annetun asetuksen 4 artiklan mukaisesti ottaakseen huomioon tällaisesta siirtymisestä seurauksena olevat menot.

Komissio toimittaa alustavan talousarvioesityksen yhteydessä budjettinimikkeistön, jolla varmistetaan budjettivallan käyttäjän ulkoisiin toimiin liittyvät oikeudet.

5.   KOMISSION JULISTUS DEMOKRAATTISESTA VALVONNASTA JA ULKOISTEN TOIMIEN JOHDONMUKAISUUDESTA

Komissio sitoutuu käymään säännöllistä vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa maa-, alue- ja aihekohtaisten strategia-asiakirjaluonnosten sisällöstä sekä ottamaan asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin kannan toteuttaessaan kyseisiä strategioita.

Tähän vuoropuheluun kuuluvat myös keskustelut mahdollisten ehdokasmaiden siirtymisestä liittymistä valmistelevaan vaiheeseen toimielinten sopimuksen voimassaoloaikana.

6.   JULISTUS VARAINHOITOASETUKSEN TARKISTAMISESTA

Toimielimet sitoutuvat varainhoitoasetuksen tarkistuksen yhteydessä parantamaan talousarvion toteuttamista ja lisäämään yhteisön rahoituksen näkyvyyttä ja kansalaisten siitä saamaa hyötyä asettamatta kuitenkaan kyseenalaiseksi varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimisessa vuonna 2002 saavutettua edistystä. Ne pyrkivät myös mahdollisuuksien mukaan varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen tarkistamista koskevien neuvottelujen loppuvaiheessa saavuttamaan oikean tasapainon taloudellisten etujen suojaamisen ja hallinnollisia kustannuksia koskevan suhteellisuusperiaatteen sekä käyttäjäystävällisten menettelyjen välillä.

Varainhoitoasetuksen tarkistus tehdään komission muutetun ehdotuksen perusteella Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisellä julistuksella 4 päivänä maaliskuuta 1975 vahvistetun neuvottelumenettelyn mukaisesti, samassa hengessä, jonka ansiosta vuonna 2002 päästiin sopimukseen. Toimielimet pyrkivät myös tiiviiseen ja rakentavaan toimielinten väliseen yhteistyöhön, jotta soveltamissäännöt voidaan hyväksyä ripeästi rahoitusmenettelyjen yksinkertaistamiseksi ja huolehtia samalla yhteisön taloudellisten etujen korkeatasoisesta suojaamisesta.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat vakaasti sitoutuneet viemään varainhoitoasetusta koskevat neuvottelut päätökseen, niin että se voi, jos mahdollista, tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

7.   KOMISSION JULISTUS VARAINHOITOASETUKSEN TARKISTAMISESTA

Komissio sitoutuu varainhoitoasetusta tarkistaessaan:

ilmoittamaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jos se katsoo, että jossain säädösehdotuksessa on tarpeen poiketa varainhoitoasetuksen säännöksistä, ja perustelemaan poikkeamisen syyt;

varmistamaan, että tärkeistä lainsäädäntöehdotuksista ja niiden huomattavista tarkistuksista tehdään lainsäädännön vaikutuksia koskevia arviointeja säännöllisesti ottaen asianmukaisesti huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet.

8.   JULISTUS UUSISTA RAHOITUSVÄLINEISTÄ

Euroopan parlamentti ja neuvosto kehottavat komissiota ja Euroopan investointipankkia (EIP) tekemään toimivaltansa puitteissa ehdotuksia, joilla:

lisätään joulukuussa 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti EIP:n valmiuksia antaa tutkimukseen ja kehittämiseen suunnattuja lainoja ja takauksia enintään 10 miljardilla eurolla vuosina 2007—2013 siten, että EIP:n varannosta otettava rahoitusosuus on enintään 1 miljardi euroa riskinjakorahoitusvälinettä (RSFF) varten;

vahvistetaan Euroopan laajuisia verkkoja sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä hyödyttäviä välineitä siten, että lainoja voidaan myöntää enintään noin 20 miljardia euroa ja takauksia enintään noin 30 miljardia euroa; EIP:n varannosta otettava rahoitusosuus lainoja varten on enintään 0,5 miljardia euroa (Euroopan laajuiset verkot) ja takuita varten enintään 1 miljardi euroa (kilpailukyky ja innovointi).

9.   EUROOPAN PARLAMENTIN JULISTUS TUEN VAPAAEHTOISESTA MUKAUTTAMISESTA

Euroopan parlamentti ottaa huomioon joulukuussa 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät yhteisen maatalouspolitiikan markkinoihin liittyvistä menoista ja suorista tuista maaseudun kehittämiseen vapaaehtoisesti siirrettävästä enintään 20 prosentin osuudesta sekä markkinoihin liittyvien menojen vähennyksistä. Annettaessa asianomaisiin säädöksiin sisältyviä tätä mukautusta koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä Euroopan parlamentti arvioi kyseisten säännösten sovellettavuuden suhteessa EU:n periaatteisiin kuten kilpailusääntöihin ja muihin sääntöihin; Euroopan parlamentti pidättää oikeuden ilmaista kantansa menettelyn tuloksesta. Se katsoo, että maatalouden yhteisrahoitusta koskevaa kysymystä olisi hyödyllistä arvioida vuosien 2008—2009 tarkistuksen yhteydessä.

10.   KOMISSION JULISTUS TUEN VAPAAEHTOISESTA MUKAUTTAMISESTA

Komissio ottaa huomioon joulukuussa 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien 62 kohdan, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat siirtää yhteisen maatalouspolitiikan markkinoihin liittyvistä menoista ja suorista tuista maaseudun kehittämiseen lisämäärän, joka on enintään 20 prosenttia niille markkinoihin liittyvistä menoista ja maatalouden suorista tuista kertyvästä määrästä.

Annettaessa asianomaisiin säädöksiin sisältyviä tätä mukautusta koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä komissio pyrkii mahdollistamaan tukien vapaaehtoisen mukauttamisen, ja se pyrkii samalla kaikin tavoin varmistamaan, että tällainen järjestelmä vastaa maaseudun kehittämispolitiikkaan sovellettavia perussääntöjä mahdollisimman hyvin.

11.   EUROOPAN PARLAMENTIN JULISTUS NATURA 2000:STA

Euroopan parlamentti ilmaisee huolensa niistä joulukuussa 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmistä, jotka koskevat yhteisen maatalouspolitiikan markkinoihin liittyviin menoihin ja suoriin tukiin tehtävää vähennystä, ja tämän vähennyksen seurauksista Natura 2000:lle myönnettävälle yhteisön yhteisrahoitukselle. Se pyytää komissiota arvioimaan kyseisten säännösten seuraukset ennen uusien ehdotusten tekemistä. Se katsoo, että Natura 2000:n sisällyttämiselle rakennerahastoihin ja maaseudun kehittämiseen olisi annettava sille kuuluva etusija. Yhtenä lainsäätäjänä se pidättää oikeuden ilmaista kantansa menettelyn tuloksesta.

12.   EUROOPAN PARLAMENTIN JULISTUS YKSITYISESTÄ YHTEISRAHOITUKSESTA JA ARVONLISÄVEROSTA KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ EDISTÄVÄN KOHEESION TUKEMISEKSI

Euroopan parlamentti panee merkille joulukuussa 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät säännöstä, jonka mukaan sitoumukset purkautuvat ilman eri toimenpiteitä vuonna n + 3, ja sen väliaikaisesta soveltamisesta; Euroopan parlamentti pyytää, että komissio antaessaan asianomaisiin säädöksiin sisältyviä yksityiskohtaisia sääntöjä tämän säännön soveltamisesta varmistaa yhteiset säännöt yksityiselle yhteisrahoitukselle ja arvonlisäverolle kasvua ja työllisyyttä edistävän koheesion tukemiseksi.

13.   EUROOPAN PARLAMENTIN JULISTUSVAPAUDEN, TURVALLISUUDEN JA OIKEUDEN ALUEEN RAHOITTAMISESTA

Euroopan parlamentti katsoo, että komission olisi alustavaa talousarvioesitystä esittäessään annettava tarkka arvio vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta varten suunnitelluista toimista ja että näiden toimien rahoittamisesta olisi keskusteltava toimielinten sopimuksen liitteessä II määrättyjen menettelyjen puitteissa.


Top