Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52005AE0691

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi mallien oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 98/71/EY muuttamisesta”KOM(2004) 582 lopullinen — 2004/0203 COD

OJ C 286, 17.11.2005, p. 8–11 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

17.11.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 286/8


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi mallien oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 98/71/EY muuttamisesta”

KOM(2004) 582 lopullinen — 2004/0203 COD

(2005/C 286/03)

Neuvosto päätti 6. joulukuuta 2004 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellämainitusta aiheesta.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työvaliokunta päätti antaa asian valmistelun ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaoston tehtäväksi. Huhtikuun 20. päivänä 2005 pitämässään kokouksessa ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto hylkäsi Virgilio Ranocchiarin valmisteleman lausuntoluonnoksen.

Asian kiireellisyyden vuoksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitea nimesi 8. ja 9. kesäkuuta 2005 pitämässään 418. täysistunnossa (kesäkuun 8. päivän kokouksessa) Virgilio Ranocchiarin yleisesittelijäksi. Lausuntoluonnos hylättiin ja sen sijasta hyväksyttiin käsillä oleva, Jorge Pegado Lizin ja Heiko Steffensin esittämä vastalausunto äänin 107 puolesta ja 71 vastaan 22:n pidättyessä äänestämästä.

1   Johdanto ja taustaa

1.1

Käsiteltävänä olevalla direktiiviehdotuksella on tarkoitus muuttaa direktiiviä 98/71/EY. Muutoksen tavoitteena on poistaa kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa mahdollisuus suojata moniosaisten tuotteiden osat kolmansien osapuolten (riippumattomat osantoimittajat) käytöltä silloin, kun niitä tuotetaan, käytetään ja/tai myydään moniosaisen tuotteen korjaamiseen sen alkuperäisen ulkoasun palauttamiseksi.

1.2

Ehdotukseen piiriin kuuluvista aloista (kodinkoneet, moottoripyörät, kellot jne.) ehdotuksella olisi eniten vaikutusta moottoriajoneuvoihin.

1.3

Muistutettakoon, että ennen direktiiviä 98/71/EY komissio antoi vihreän kirjan teollisten mallien oikeudellisesta suojasta. Vihreässä kirjassa esiteltiin aihetta koskevan laajan tutkimuksen tulokset, ja se sisälsi alustavan luonnoksen ehdotuksesta direktiiviksi jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä sekä alustavan luonnoksen ehdotuksesta asetukseksi.

1.4

Vihreässä kirjassa käsiteltiin myös moniosaisen tuotteen osien suojaa, erityisesti niiden osien, joiden avulla tuote voidaan liittää toiseen. Vihreän kirjan mukaan suojattavia osia ovat ne, jotka itsessään täyttävät suojattavuuden vaatimukset. Siinä todettiin kuitenkin, että suojan ulkopuolelle tulee jättää ne ehdottoman tarpeelliset piirteet tai elementit (ns. liitännät tai liitososat), jotka on välttämättä toisinnettava tarkalleen saman muotoisina ja kokoisina, jotta tuote, johon mallia sovelletaan, voitaisiin asentaa tai liittää toiseen tuotteeseen.

1.5

Komission joulukuussa 1993 virallisesti esittämässä direktiiviehdotuksessa (1) vahvistettiin, että myös moniosaisen tuotteen osaa voidaan suojata, jos se täyttää sellaisenaan suojeltavuuden vaatimukset eli jos se on uusi ja sillä on yksilöllinen luonne (3 artikla). Sen sijaan liitännöille tai liitososille ei myönnetty suojaa (7 artiklan 2 kohta).

1.6

Kyseiseen ehdotukseen sisältyi myös toinen tärkeä säännös, jonka mukaan suojattujen mallien yksinoikeutta ei voida käyttää niitä kolmansia osapuolia vastaan, jotka kolme vuotta kokonaisen tuotteen, johon kyseinen malli sisältyy, ensimmäisestä markkinoille saattamisesta käyttävät (kopioivat) tätä mallia, sillä ehdolla että malli on riippuvainen kokonaisen tuotteen ulkoasusta ja että käytön tavoitteena on moniosaisen tuotteen korjaaminen sen alkuperäisen ulkoasun palauttamiseksi (14 artikla). Mallien suojaan säädettiin näin merkittävä poikkeus korjaamista ja osien vaihtamista varten (spare parts exception tai repair clause).

1.6.1

ETSK totesi Jean Pardonin esittelemässä, 6. heinäkuuta 1994 antamassaan lausunnossa IND/504 vuoden 1993 direktiiviehdotuksen kyseisestä näkökohdasta erityisesti seuraavaa:

1.6.1.1

Kuten kaikki muutkin teollisen suojan piiriin kuuluvat oikeudet, myös mallien oikeudellinen suoja synnyttää yksinoikeuksia (monopolioikeuksia). Mallisuojan haltijalle annettu monopoli koskee kuitenkin vain tuotteen ulkomuotoa (muotoilua) eikä itse tuotetta.

1.6.1.2

Mallisuojaoikeudet antavat siis monopolin muotoon, ei tuotteeseen. Kellon mallisuoja ei estä kilpailua kellomarkkinoilla (komission asetusehdotuksen perustelujen kohta 9.2).

1.6.1.3

Korjauslausekkeessa tarkoitettujen varaosien (esim. lokasuoja tai ajovalot) kohdalla tilanne on erilainen. Näiden varaosien muotoa (muotoilua) ei voida muuttaa suhteessa alkuperäiseen korvattavaan tuotteeseen.

1.6.1.4

Mallisuojan ulottaminen tällaisiin varaosiin merkitsee monopolin luomista varaosamarkkinoille. Vaihtolokasuojan tai vaihdettavien ajovalojen mallisuoja estää kaikenlaisen kilpailun kyseisten tuotteiden alalla.

1.6.1.5

Tämä on ristiriidassa mallisuojan perustarkoituksen kanssa. Mallisuojan sisällön määrittely kuuluu lainsäätäjän toimivaltaan.

1.6.1.6

Korjauslauseke sisältää tällaisen määritelmän. Se mahdollistaa mallisuojan saamisen ja mallioikeuksien käytön tapauksissa, joissa näitä oikeuksia voidaan soveltaa järjestelmällisesti. Se estää näiden oikeuksien käytön vain silloin, kun niitä ei voida soveltaa järjestelmällisesti, kuten korjaamisen kohdalla. Näin se estää monopolien luomisen, kilpailijoiden sulkemisen markkinoilta sekä tilanteen, jossa yksi ainoa tuottaja määrittelee mielivaltaisesti kuluttajahinnat.

1.6.1.7

Korjauslauseke estää myös monopolikorvaukset. Mallin käytöstä maksettavan korvauksen edellytyksenä ovat markkinat ja kuluttajien vapaan valinnan mahdollisuus. Nämä jäisivät kuitenkin puuttumaan, jos mallisuoja ulotettaisiin korjauslausekkeessa tarkoitettuihin varaosiin.

1.6.1.8

Näistä syistä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kannattaa komission ehdottamaa korjauslauseketta.

1.7

Kyseinen poikkeus eli korjauslauseke oli tiettyjen teollisuusalojen, nimenomaan moottoriajoneuvojen osien ja erityisesti kolareissa tavallisimmin vaurioituvien osien jäljitelmiä valmistavan teollisuuden esittämien vaatimusten suuntainen. Nämä riippumattomat osantoimittajat olivat jo yrittäneet saada poikkeusta mallisuojajärjestelmään voimassa olevan lainsäädännön nojalla vetoamalla tuomioistuimeen. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu. (Ks. asia Cicra vastaan Renault (2) ja asia Volvo vastaan Veng (3).)

1.8

Autonvalmistajat, joilla on erilaiset (tai vastakkaiset) intressit kuin varaosien riippumattomilla toimittajilla, suhtautuivat kriittisesti vuoden 1993 direktiiviehdotukseen sisältyneeseen korjauslausekkeeseen. Komissio pyrkikin uuteen lähestymistapaan muutetussa ehdotuksessa (4). Uudessa ehdotuksessa säädettiin, että kolmannet osapuolet, jotka aikovat kopioida tietyn moniosaisen tuotteen mallin tuotteen korjaamiseksi, voivat tehdä sen heti (tarvitsematta odottaa, että moniosaisen tuotteen markkinoille saattamisesta kuluu ensin kolme vuotta) sillä ehdolla, että ne maksavat ”kohtuullisen ja sopivan” korvauksen (14 artikla).

1.9

Riippumattomat toimittajat (5) ja mallioikeuksien haltijoina olevat autonvalmistajat (6) eivät kuitenkaan hyväksyneet kohtuullista ja sopivaa korvausta koskevaa ratkaisua.

1.10

Merkittäviä näkemyseroja tuli esille myös neuvoston ja Euroopan parlamentin yhteispäätösmenettelyssä, joten jouduttiin käynnistämään sovittelumenettely, joka saatiin päätökseen syyskuussa 1998. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että luovuttiin asiaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta, ”jäädytettiin” jäsenvaltioiden nykyiset lainsäädännöt (ns. freeze plus -ratkaisu) ja lykättiin ongelman ratkaisu myöhempään ajankohtaan.

2   Tuotteen osia koskevat direktiivin 98/71/EY (7) säännökset

2.1

Direktiivin mukaan suojattava malli voi koskea tuotteen tai sen osan ulkomuotoa (1 artiklan a kohta).

2.2

Myös osien mallit voidaan suojata, jos ne täyttävät kaikentyyppisille tuotteille säädetyt suojeltavuuden vaatimukset eli ovat uusia ja luonteeltaan yksilöllisiä (3 artiklan 2 kohta). Osan mallisuoja tunnustetaan kuitenkin ainoastaan, jos

a)

”osa, sen jälkeen, kun se on sisällytetty moniosaiseen tuotteeseen, pysyy näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana” ja

b)

jos ”nämä osan näkyvät piirteet itsessään täyttävät uutuuden ja yksilöllisen luonteen vaatimukset” (3 artiklan 3 kohta).

Direktiivin ”3 kohdan a alakohdan mukaisella ’tavanomaisella käytöllä’ tarkoitetaan käyttäjän toimesta tapahtuvaa käyttöä, pois luettuna kunnossapito-, huolto- tai korjaustyöt” (3 artiklan 4 kohta).

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos kyseisiä säännöksiä sovelletaan moottoriajoneuvoihin, konepellin alle jääviä osia ei voida suojata mallioikeudella, sillä ne eivät ole näkyvissä ajoneuvon tavanomaisessa käytössä (esim. moottorin kansi).

2.3

Osien malleihin sovelletaan myös säännöstä, jonka mukaan mallisuojaa ei myönnetä tuotteen ulkoasun niille piirteille, jotka määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan (7 artiklan 1 kohta). Suojaa ei myönnetä myöskään tuotteen (tai osan) ulkoasun niille piirteille, jotka on välttämättä toisinnettava tarkalleen saman muotoisina ja kokoisina, jotta tuote (tai osa) voidaan liittää toiseen tuotteeseen (tai osaan) (7 artiklan 2 kohta). Moottoriajoneuvoalalla tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että mallioikeudella voidaan suojata puskurin tai taustapeilin muoto, muttei niiden liitososia, joilla ne kiinnitetään koriin.

2.4

Lopuksi on aiheellista todeta vielä seuraavaa:

2.4.1

Direktiivissä säädetään, että kolmen vuoden kuluttua täytäntöönpanopäivästä (käytännössä siis lokakuuhun 2004 mennessä) komission tulee esittää selvitys direktiivin vaikutuksista yhteisön teollisuuteen, erityisesti moniosaisten tuotteiden ja osien valmistajiin, kuluttajiin, kilpailuun ja sisämarkkinoiden toimintaan. Viimeistään vuoden kuluttua edellä mainitusta ajankohdasta (käytännössä lokakuuhun 2005 mennessä) komission tulee ehdottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle direktiiviin sellaisia muutoksia, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden toteuttamiseksi moniosaisten tuotteiden osien osalta, sekä mahdollisia muita muutoksia (18 artikla).

2.4.2

Siihen saakka kunnes edellä mainitut muutokset on hyväksytty, jäsenvaltioiden on pidettävä voimassa nykyiset säädöksensä, jotka koskevat osien suojattujen mallien käyttöä moniosaisten tuotteiden korjaamiseen alkuperäisen ulkoasun palauttamiseksi. Jäsenvaltiot voivat tehdä muutoksia säädöksiinsä vain, jos tarkoituksena on tällaisten osien markkinoiden vapauttaminen (14 artiklan siirtymäsäännös eli ns. freeze plus -ratkaisu). Kaikki jäsenvaltiot ovat tähän mennessä panneet direktiivin täytäntöön. EU:n 25 jäsenvaltiosta yhdeksän (Belgia, Irlanti, Italia, Latvia, Luxemburg, Alankomaat, Yhdistynyt kuningaskunta, Espanja ja Unkari) on ottanut jossain muodossa käyttöön korjauslausekkeen (repair clause) vapauttaen näin markkinat, mutta valtaosassa jäsenvaltioita (16) annetaan suoja myös varaosille ja korjaamiseen tarkoitetuille osille.

2.4.3

Yhteisömallista 12. joulukuuta 2001 annetun asetuksen (EY) N:o 6/2002 110 artiklan 1 kohdassa säädetään jälkimarkkinoiden vapauttamisesta seuraavaa: ”– — yhteisömalliin perustuvaa suojaa ei ole mallilla, joka on osa moniosaista tuotetta, jota käytetään — – kyseisen moniosaisen tuotteen korjaamiseen sen alkuperäisen ulkoasun palauttamiseksi”.

2.4.4

Samansuuntainen ajatus esitetään komission 31. heinäkuuta 2002 antamassa asetuksessa (EY) N:o 1400/2002 moottoriajoneuvoalan vertikaalisten sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmistä. Se ei kuitenkaan kyseenalaista tarkasteltavana olevan komission ehdotuksen tarvetta.

3   Ehdotetun direktiivin sisältö

3.1

Ehdotetun direktiivin keskeinen sisältö on hyvin yksinkertainen. Siinä ehdotetaan direktiivin 98/71/EY 14 artiklaan (siirtymäsäännös) muutosta, joka tarkoittaisi käytännössä, että mallisuojaa ei myönnettäisi moniosaisen tuotteen osille, joita käytetään kyseisen moniosaisen tuotteen korjaamiseen sen alkuperäisen ulkoasun palauttamiseksi. Kyseessä on siis vapaata ja välitöntä korjaamista koskeva lauseke, jota osa asianomaisista tahoista on toivonut jo pitkään, kuten edellä on todettu.

3.2

Ehdotuksen johdanto-osassa esitetään pääasialliset perusteet tälle täydellisen, välittömän ja ilmaisen vapauttamisen järjestelmälle:

Mallisuojan ainoana tarkoituksena on myöntää yksinoikeus tuotteen ulkoasuun, ei monopolia itse tuotteeseen.

Jos suoja annetaan mallille, jolle ei ole käyttökelpoista vaihtoehtoa, tuloksena on tosiasiallinen monopoli tuotteeseen. Tällaista suojaa voitaisiin pitää lähes mallisuojajärjestelmän väärinkäyttönä.

Kun kolmansilla osapuolilla on mahdollisuus valmistaa ja toimittaa varaosia, kilpailu pysyy yllä.

Jos mallisuoja taas ulotetaan varaosiin, nämä kolmannet osapuolet loukkaisivat mallisuojan haltijan oikeuksia, kilpailu häviäisi ja mallisuojan haltija saisi tosiasiallisen monopolin tuotteeseensa.

3.3

Esille tuodaan myös se, että mallien oikeudellisen suojan järjestelmissä on nykyisellään eroja jäsenvaltioiden välillä. Tämä haittaa sisämarkkinoiden toimintaa ja voi vääristää kilpailua.

3.4

Perusteluosassa esitetään lisää ja tarkempia syitä. Siinä toistetaan ja tiivistetään pääpiirteissään laajennetun vaikutustenarvioinnin ja vain osin EPEC:n selvityksen päätelmät. Eri vaihtoehdoista ainoastaan vapauttaminen toisi etuja ilman vakavia haittoja, sillä se ”parantaisi sisämarkkinoitten toimintaa, lisäisi kilpailua jälkimarkkinoilla, laskisi kuluttajahintoja ja avaisi toimintamahdollisuuksia pk-yrityksille ja loisi niihin työpaikkoja”.

3.5

Sen sijaan muut vaihtoehdot eivät ole suositeltavia pääasiassa seuraavista syistä:

Nykytilanteen ja jäsenvaltioiden toisistaan eroavien lainsäädäntöjen säilyttäminen estäisi sisämarkkinoiden toteuttamisen.

Lyhytkestoinen suoja saattaisi antaa mallioikeuden haltijoille mahdollisuuden nostaa hintoja kyseisen ajanjakson aikana (tämän tueksi ei kuitenkaan esitetä mitään konkreettisia tietoja).

Järjestelmä, jossa kolmannet osapuolet voisivat käyttää toisten hallussa olevia malleja maksua vastaan, aiheuttaisi ongelmia sen suhteen, miten mallisuojan omistajuus todettaisiin, voitaisiinko korvausta pitää asianmukaisena ja olisivatko kolmannet osapuolet todella valmiit maksamaan korvauksen.

Kahden edellä mainitun järjestelmän eli lyhytkestoisen mallisuojan ja sitä seuraavana jaksona sovellettavan korvausjärjestelmän yhdistelmä merkitsisi suhteellisen suuria kustannuksia, mistä johtuen luultavasti vain harvat riippumattomat tuottajat olisivat valmiita tekemään tarvittavat investoinnit. (Ks. rahoitusselvityksen kohta 5.1.2, s. 17.)

4   Tekniset huomiot

4.1

EPEC:n selvityksessä, johon on jo viitattu useaan otteeseen, myönnetään (kohta 3.7), että muut kuin alkuperäiset varaosat eivät ole laadullisesti samantasoisia alkuperäisten varaosien kanssa. Tämä johtuu siitä, että riippumattomilla toimittajilla ei ole useinkaan samanlaista prosesseihin liittyvää tai laadullista ja teknistä osaamista kuin autonvalmistajilla.

4.2

Nykyaikaiset autot kootaan monimutkaisessa prosessissa toisistaan riippumattomista osista, jotka ovat teknisesti huipputasoisia (esimerkiksi erikoisluja teräs). Niiden ominaisuuksiin eivät kuulu ainoastaan muoto ja mittasuhteet, vaan myös kokoamisen (hitsaustekniikat ja käytetyt kiinnitykset) ja materiaalien laatu. On siis mahdollista, että muut kuin alkuperäiset osat ovat ominaisuuksiltaan erilaisia kuin alkuperäiset.

4.3

Autolle tehdäänkin tyyppihyväksynnän yhteydessä useita erilaisia etu- ja sivutörmäystestejä, jotta voidaan arvioida, miten se täyttää vaatimukset, jotka asetetaan direktiiveissä, jotka koskevat matkustajien suojaamista törmäystilanteissa. Näiden lisäksi on annettu äskettäin jalankulkijoiden suojaamista koskeva direktiivi, jonka tavoitteena on lieventää jalankulkijoille törmäystilanteessa aiheutuvia seurauksia. Kyseisessä säädöksessä edellytetään, että autonvalmistajat suunnittelevat ajoneuvon etuosan tiettyjen turvallisuusvaatimusten mukaisesti ja että autolle tehdään tietyt erityiset törmäystestit.

4.4

Sen sijaan riippumattomille varaosatoimittajille ei ole asetettu minkäänlaista velvoitetta markkinoille saattamiensa osien ennakkotarkastuksesta, sillä ajoneuvojen yksittäisille osille ei ole tyyppihyväksyntämenettelyä muuta kuin tietyissä erityistapauksissa, kun kyseessä ovat ns. erilliset tekniset yksiköt. Näitä ovat korinosista lasit, taustapeilit, ajovalot ja takavalot. Muiden osien suhteen (konepelti, puskurit jne.) ei ole mitään velvoitetta teknisistä kokeista ennen markkinoille saattamista, eikä siten ole mitään varmuutta siitä, että niillä olisi samat ominaisuudet kuin uuteen ajoneuvoon tuotetuilla osilla. Riippumattomilta toimittajilta edellytetään ainoastaan yleisten tuoteturvallisuussääntöjen ja viallisten tuotteiden aiheuttamiin vahinkoihin liittyvää vastuuta koskevien yleisten sääntöjen noudattamista.

4.5

Ehdotus näyttää myös olevan ristiriidassa romuajoneuvoja (End of Life Vehicles) koskevan tärkeän direktiivin kanssa. Kyseisessä direktiivissä ajoneuvojen valmistajilta edellytetään raskasmetalliosien eliminointia ja niiden ainesosien ilmoittamista kierrätyksen helpottamiseksi. Lisäksi valmistajan tulee suunnitella ajoneuvot niin, että ne on käyttöiän päätyttyä helppo purkaa ja kierrättää. Nämä velvoitteet eivät luonnollisestikaan päde riippumattomiin toimittajiin, kun osia (esim. puskureita) korvataan osilla, joiden koostumus ei ole tiedossa, joten romun käsittelyprosessi saattaa vaarantua, se voi vaikuttaa ympäristöön ja saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia.

4.6

Komissio on oikeassa todetessaan, että mallisuojan tarkoituksena on palkita mallin luojan ponnistelut, mutta se ei takaa tuotteen teknistä toimivuutta tai laatua (ehdotetun direktiivin perustelut, s. 9). Voidaankin sanoa, että käsitteellisesti mallisuoja ja turvallisuus ovat eri tasoilla. Ei voida kuitenkaan sivuuttaa sitä käytännön näkökohtaa, että komission ehdottama vapauttaminen saattaisi lisätä markkinoilla sellaisten osien määrää, joita ei ole testattu asianmukaisesti kohdassa 4.3 mainituilla testeillä ja jotka eivät täytä romuajoneuvodirektiivin vaatimuksia. Niiden oletettujen etujen rinnalla, joita vapauttaminen komission mukaan tarjoaisi kuluttajille kilpailun lisääntyessä, on siis mietittävä myös sitä, mitä mahdollisia vaaroja siitä saattaa olla kuluttajille.

5   Päätelmät ja suositukset

5.1

Komitea toistaa eri lausunnoissaan jo aiemmin esittämänsä kannan, jonka mukaan on tunnustettava teollis- ja tekijänoikeuksien ja niihin liittyen myös teollisten mallien oikeudellisen suojan yhä tärkeämpi merkitys kauppavaihdossa, sillä se on perustekijä teknisessä innovoinnissa ja siitä johtuvassa tarpeessa torjua väärentämistä.

5.2

Komitea painottaa kuitenkin, että se katsoo mallioikeuden haltijan monopolin ulottuvan vain tuotteen ulkomuotoon, ei itse tuotteeseen.

5.3

Komitea vahvistaakin aiemmissa lausunnoissaan esittämänsä kannan, jonka mukaan korjauslausekkeen piiriin kuuluvien varaosien sisällyttäminen mallisuojajärjestelmään merkitsisi tuotemonopolin syntymistä jälkimarkkinoille. Tämä olisi ristiriidassa mallien oikeudellisen suojan luonteen kanssa.

5.4

Komitea toteaa lisäksi, että direktiivillä 98/71/EY luotu järjestelmä on mahdollistanut toisistaan eroavien ja jopa vastakkaisten kansallisten järjestelmien säilymisen ja EU:n hiljattaisen laajentumisen myötä myös lisännyt erilaisten järjestelmien määrää alalla, joka on äärimmäisen tärkeä tälle Euroopan markkinoilla taloudellisesti hyvin merkittävälle teollisuuden alalle.

5.5

Komission ehdotuksen tavoitteena on toteuttaa alan sisämarkkinat lähentämällä kansallisia järjestelmiä siten, että suojattujen mallien käyttö vapautetaan silloin, kun kyseessä on moniosaisten tuotteiden korjaaminen alkuperäisen ulkoasun palauttamiseksi (jälkimarkkinat).

5.6

Komitea kannattaa komission ehdotusta, joka on yhteydessä muihin lainsäädäntöaloitteisiin, joista komitea on jo ilmaissut myönteisen kantansa. Ehdotuksen avulla voidaan edistää kilpailua, alentaa hintoja ja lisätä työpaikkoja erityisesti pk-yrityksissä.

5.7

Komitea toteaa kuitenkin, että komission ehdotukselle olisi eduksi, jos siinä perusteltaisiin selkeästi sen yhdenmukaisuus TRIPS-sopimuksen kanssa ja tuotaisiin paremmin esille sen vaikutukset työllisyyteen. Erityisen tärkeää olisi — tiedonsaantioikeuden lisäksi, joka vaikuttaa jo varmistetulta — antaa takeet siitä, ettei ehdotuksella ole välitöntä vaikutusta kuluttajien valintoihin riippumattomilta tuottajilta peräisin olevien tuotteiden turvallisuuden ja luotettavuuden takia eikä välillistä vaikutusta niiden seurausten takia, joita tällaisten osien käytöllä moniosaisten tuotteiden (pääasiassa ajoneuvojen) korjaamisessa on sekä jälkimarkkina-arvoon että välillisiin kustannuksiin (esim. vakuutukset).

Bryssel 8. kesäkuuta 2005

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Anne-Marie SIGMUND


(1)  EYVL C 345, 23.12.1993.

(2)  Asia 53/87, tuomio annettu 5. lokakuuta 1988.

(3)  Asia 238/87, tuomio annettu 5. lokakuuta 1988.

(4)  EYVL C 142, 14.5.1996.

(5)  R. Hughes, Legal Counsel ECAR ”The legal protection of designs”, 1996; Eurooppalainen kampanja varaosa- ja korjaamomarkkinoiden riippumattomuudesta, selonteko (kohdat 1–6), 1996.

(6)  Euroopan autonvalmistajien liiton (ACEA) kommentit mallien oikeudellista suojaa koskevasta direktiiviehdotuksesta, viite 97000622 ja Key questions about design protection for car parts, viite 97000517.

(7)  EYVL L 289, 28.10.1998.


Top