Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52004AE1424

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tolueenin ja triklooribentseenin markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksista (neuvoston direktiivin 76/769/ETY kahdeskymmeneskahdeksas muutos)”KOM(2004) 320 lopullinen – 2004/0111 COD

OJ C 120, 20.5.2005, p. 6–9 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

20.5.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/6


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tolueenin ja triklooribentseenin markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksista (neuvoston direktiivin 76/769/ETY kahdeskymmeneskahdeksas muutos)”

KOM(2004) 320 lopullinen – 2004/0111 COD

(2005/C 120/02)

Neuvosto päätti 11. toukokuuta 2004 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta aiheesta.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 6. lokakuuta 2004. Esittelijä oli David Sears.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 27.–28. lokakuuta 2004 pitämässään 412. täysistunnossa (lokakuun 27. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 165 puolesta, 1 vastaan 5:n pidättyessä äänestämästä.

1   Johdanto

1.1

”Olemassa olevilla aineilla” aineilla tarkoitetaan aineita, joiden katsotaan olleen Euroopan yhteisön markkinoilla 1. tammikuuta 1971 ja 18. syyskuuta 1981 välisenä aikana. Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä vuonna 1990 julkaistussa Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelossa (Einecs) (1) on yksilöity ja lueteltu 100 195 tällaista ainetta. Syyskuun 18. päivän 1981 jälkeen markkinoille saatettuja aineita kutsutaan ”uusiksi” aineiksi, ja asiaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaan niiden markkinoille tuomisesta on tehtävä ennakkoilmoitus.

1.2

Olemassa olevien aineiden terveys- ja ympäristöriskit on arvioitu rutiiniluonteisesti asetuksen (ETY) N:o 793/93 mukaisesti (2). Vaarojen arviointia varten on tähän mennessä laadittu neljä ensisijaisten aineiden luetteloa toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltioissa suorittamaa toimeenpanoa varten. Viimeisin kyseisistä listoista on päivätty 25. lokakuuta 2000 (3). Listoilla on yksilöity 141 ainetta, joiden voidaan erityisrakenteensa tai tunnettujen tai oletettujen biokemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi olettaa aiheuttavan vaaraa tai joiden suuret tuotantomäärät ovat antaneet aihetta huoleen.

1.3

Mahdollisten terveys- ja ympäristöriskien määrittämiseksi jäsenvaltiot arvioivat kunkin aineen vaarallisuuden ja sen aiheuttaman altistumisriskin kaikissa tuotanto- ja käyttövaiheissa. Jos riskejä esiintyy, on myös määritettävä tarvittavat riskinvähennystoimenpiteet. Jos nykyiseen tai suunniteltuun käyttöön liittyviä riskejä pidetään olemattomina tai erittäin pieninä siitä huolimatta, että aine on vaarojen arviointia varten laaditussa ensisijaisten aineiden luettelossa, valvontatoimenpiteitä ei joko vaadita ollenkaan tai niiden vaikutukset sekä hyöty ovat todennäköisesti vähäiset.

1.4

Myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevä tiedekomitea arvioi jäsenvaltioiden laatimat riskinarviointiraportit. Jos tiedekomitea yhtyy raportin päätelmiin ja katsoo, että yleinen arviointiprosessi on ollut asianmukainen, voidaan tehdä ehdotus tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden markkinoille saattamista ja käyttöä koskevan neuvoston direktiivin 76/769/ETY (4) muuttamiseksi siten, että mahdolliset riskinvähennystoimenpiteet sisällytetään direktiivin liitteeseen I. Käsillä oleva ehdotus on kahdeskymmeneskahdeksas tällainen muutos.

1.5

Ehdotuksessa mainitut kaksi ainetta (tolueeni ja triklooribentseeni) on arvioitu edellä mainitun menettelyn mukaisesti. Molemmat aineet sisältyivät toiseen ensisijaisten aineiden luetteloon, joka julkaistiin 27. syyskuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2268/95 (5) yhteydessä. Kyseisten kahden aineen arvioiminen annettiin Tanskan tehtäväksi. Myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevä tiedekomitea antoi 12. kesäkuuta 2001 ja 20. heinäkuuta 2001 pitämissään 24. ja 25. täysistunnoissaan lausunnot, joissa se tuki oleellisilta osin asiaa koskeneiden riskinarviointiraporttien sisältöä.

1.6

Käsillä oleva ehdotus sisältää riskinvähennystoimenpiteet, jotka jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön 18 kuukauden kuluessa direktiivin voimaantulosta. Komissio julkaisi kyseisen ehdotuksen 28. huhtikuuta 2004. Asianmukaisten menettelyjen jälkeen ja sillä edellytyksellä, että kaikista tarvittavista muutoksista päästään yksimielisyyteen, jäsenvaltioiden tulisi alkaa noudattaa direktiiviä viimeistään kesäkuussa 2006.

2   Komission ehdotuksen pääsisältö

2.1

Komission ehdotuksen tavoitteina ovat ihmisten terveyden ja ympäristön suojeleminen sekä sisämarkkinoiden toimivuuden varmistaminen (tai säilyttäminen) tolueenin ja triklooribentseenin osalta. Tavoitteeseen uskotaan päästävän pienin kustannuksin tai ilman kustannuksia, sillä kyseisten aineiden käyttö erityissovelluksissa on jo vähentynyt ja vaihtoehtoisia tuotteita arvioidaan olevan helposti saatavilla.

2.2

Tolueeni on monikäyttöinen aine, jota tuotetaan suuria määriä. Sitä käytetään kemiallisten yhdisteiden perusraaka-aineena sekä liuottimena useissa teollisuus- ja kuluttajasovelluksissa. Tolueenin käyttö on tarkoitus kieltää 0,1 massaprosentin tai sitä suurempina pitoisuuksina yleiseen myyntiin tarkoitetuissa sideaineissa ja spraymaaleissa. Rajoituksen tarkoituksena on suojella kuluttajien terveyttä, eikä se koske teollisuudessa käytettäviä valmisteita.

2.3

Triklooribentseenin käyttö on tolueenia rajoitetumpaa: sitä käytetään välituotteena kasvintorjunta-aineiden valmistuksessa sekä prosessiliuottimena suljetuissa järjestelmissä. Triklooribentseenin käyttö on tarkoitus kieltää 0,1 massaprosentin tai sitä suurempina pitoisuuksina kaikissa käyttötarkoituksissa välituotekäyttöä lukuun ottamatta. Kielto rajoittaa aineen käyttöä yleiseen myyntiin tarkoitetuissa valmisteissa sekä edistää työntekijöiden terveyden suojelua.

2.4

Tolueenista ja triklooribentseenistä, joita käsillä oleva muutos koskee, käytetään ehdotuksen liitteessä niiden CAS-numeroita 108-88-3 ja 120-82-1. Kyseisten aineiden käytön rajoitukset lisätään direktiivin 76/769/ETY liitteeseen I.

2.5

Jäsenvaltioilla on ehdotetun direktiivin voimaantulosta lähtien vuosi aikaa julkaista direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, minkä lisäksi valvonnan järjestämiseen annetaan kuusi kuukautta lisäaikaa. Ensin on kuitenkin kuultava perustamissopimuksen 95 artiklan mukaisesti Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa (ETSK), ja asiassa tulee noudattaa neuvoston ja Euroopan parlamentin yhteispäätösmenettelyä.

3   Yleistä

3.1

Samoin kuin ehdotuksessa neuvoston direktiivin 76/769/ETY muuttamisesta kahdennenkymmenennenkuudennen kerran (6) (nonyylifenolin, nonyylifenolietoksylaatin ja sementin markkinoille saattamisen ja käytön rajoittaminen – ETSK antoi aiheesta lausuntonsa maaliskuussa 2003 (7)) myös käsillä olevassa ehdotuksessa tarkastellaan toisiinsa liittymättömiä aineita, joita tässä selvyyden vuoksi käsitellään erikseen. (Myös ehdotus direktiivin 76/769/ETY muuttamisesta kahdennenkymmenennenseitsemännen kerran on julkaistu, mutta asian käsittely on vielä kesken. Kyseinen muutos koskee pehmittimissä ja renkaissa esiintyviä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä.)

4   Tolueeni

4.1

Tolueeni on kirkas, väritön neste, jolla on tunnusomainen haju. Aine tunnetaan myös metyylibentseeninä, ja se on bentseenin jälkeen rakenteeltaan yksinkertaisin aromaattinen yhdiste. Tolueenimolekyyli muodostuu kuuden hiiliatomin renkaasta, johon on liittynyt yhden hiiliatomin muodostama hiilivetyryhmä (alkyyliryhmä). Tolueenia esiintyy luonnossa raakaöljyssä, eräissä kasveissa ja puissa sekä tulivuorenpurkauksista ja metsäpaloista peräisin olevissa kaasuissa, ja sitä voidaan tuottaa keinotekoisesti erittäin suuria määriä hiilestä tai raakaöljystä.

4.2

Teollisuuden antamien tietojen mukaan tolueenin maailmanlaajuinen tuotantokapasiteetti vuonna 2002 oli 20 miljoonaa tonnia ja tuotantomäärä 14 miljoonaa tonnia. 75 prosenttia tuotantokapasiteetista on Yhdysvalloissa, Aasiassa ja Japanissa. Myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevän tiedekomitean lausunnossa tuotannon määräksi EU:ssa vuonna 1995 mainitaan 2,6 miljoonaa tonnia. Huomattavasti suurempia määriä tolueenia syntyy tavanomaisen bensiininvalmistuksen sivutuotteena, mikä lisää yleistä altistumista aineelle. Bensiinin sivutuotteena syntyvää tolueenia ei ole sisällytetty edellä mainittuihin kokonaistuotantolukuihin (8).

4.3

Tolueenia käytetään pääasiassa raaka-aineena bentseenin, uretaanivaahtojen ja muiden kemikaalien suljetuissa tuotantoprosesseissa sekä huomattavasti vähäisemmissä määrin kantajaliuottimena maaleissa, musteissa, sideaineissa, lääkevalmisteissa ja kosmeettisissa aineissa. Sen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön on tutkittu laajasti, ja kaikki asianosaiset tahot hyväksyvät tutkimusten tulokset. On olemassa selvä tarve minimoida kaikki tarpeeton tosiasiallinen tai mahdollinen kontrolloimaton altistuminen aineelle varsinkin niissä tapauksissa, kun on saatavilla vaihtoehtoisia tuotteita, joiden liuotuskyky on yhtä hyvä kuin tolueenilla.

4.4

Komission ehdotuksessa yksilöidyt kaksi käyttötarkoitusta ovat juuri edellä mainitun kaltaisia tapauksia. Tolueenin käyttö liuottimena yleiseen myyntiin tarkoitetuissa sideaineissa ja spraymaaleissa ei ole välttämätöntä, eivätkä eurooppalaiset tolueenintuottajat kannata sitä. Tolueenia arvioidaan myytävän tällä hetkellä kyseisiin kahteen käyttötarkoitukseen erittäin vähän tai ei ollenkaan. Kyseessä on siten suurelta osin varotoimenpide, jolla odotetaan olevan vain vähän vaikutuksia tuotantokustannuksiin, kuluttajien valinnanmahdollisuuksiin tai ihmisten terveyteen.

4.5

ETSK:n mielestä ensisijaisena vaatimuksena tulee olla sen varmistaminen, että suuria määriä tolueenia voidaan käsitellä työpaikoilla turvallisesti suljetuissa järjestelmissä. Käsillä olevalla ehdotuksella varmistetaan, että kansalaisia suojellaan nyt ja tulevaisuudessa riittävästi tarpeettomalta altistumiselta valvotun työympäristön ulkopuolella. Sen vuoksi ETSK kannattaa tolueenia koskevaa osaa komission ehdotuksesta.

5   Triklooribentseeni

5.1

Triklooribentseenin osalta tilanne poikkeaa huomattavasti edellä esitetystä, ja tältä osin ehdotus vaatiikin tiettyjä muutoksia ja selvennyksiä.

5.2

Triklooribentseeni on keinotekoisesti valmistettu kemikaali, jota ei esiinny luonnossa muualla kuin kloorattujen aromaattisten yhdisteiden hajoamisen yhteydessä. Triklooribentseenillä on kolme eri isomeeriä riippuen siitä, missä kohdassa kuuden hiiliatomin rengasta klooriatomit sijaitsevat. Kullakin niistä on (hieman) erilaiset fysikaaliset ja biokemialliset ominaisuudet, jotka näkyvät esimerkiksi toisistaan poikkeavina LD 50 -arvoina. Jokaisella niistä on myös omat erilliset CAS- ja EINECS-numeronsa. Sen lisäksi sekä CAS-rekisterissä että Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelossa (Einecs) triklooribentseeni on myös omana yleisenä nimikkeenä. Kaikkia isomeerejä on kaupallisesti saatavilla Yhdysvalloissa ja muualla. 1,3,5-triklooribentseeniä ei tiettävästi enää valmisteta Euroopassa. Yksityiskohtaiset luettelotiedot käyvät ilmi seuraavasta taulukosta (9):

EINECS-numero

201-757-1

204-428-0

203-686-6

234-413-4

CAS-numero

87-61-6

120-82-1

108-70-3

12002-48-1

Isomeeri

1,2,3-

1,2,4-

1,3,5-

-

Olomuoto

valkoisia hiutaleita

kirkas neste

valkoisia hiutaleita

kirkas neste

Sulamispiste °C

52–55

17

63–65

-

LD 50 -arvo rotalla suun kautta annettuna mg/kg

1830

756

800

-

YK-numero

2811

2321

2811

-

5.3

Riskinarviointiraportissa ja myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevän tiedekomitean lausunnossa viitataan erityisesti 1,2,4-triklooribentseeniin ja käytetään edellä mainitun taulukon mukaan sille kuuluvia CAS- ja EINECS-numeroita. Komission ehdotuksessa käytetään vain samaa yhtä CAS-numeroa (ja viitataan siten vain yhteen, tutkimuksen kohteena olleeseen isomeeriin) liitteessä, mutta asiaa ei ole otettu huomioon ehdotuksen otsikossa eikä tekstissä.

5.4

Eri isomeerejä tuotetaan erittäin puhtaassa muodossa käytettäväksi välituotteena rikkakasvihävitteiden, torjunta-aineiden, väriaineiden ja muiden erityiskemikaalien suljetuissa valmistusprosesseissa. Niissä tapauksissa, joissa isomeerirakenne ei ole yhtä tärkeää, eri isomeerien sekoitusta voidaan käyttää suljetuissa järjestelmissä väriaineiden kantajaliuottimena, prosessinhallinta- tai lämmönsiirtovälineenä, spraymaaleissa syöpymisenestoaineena tai nestemäisissä metallintyöstöaineissa.

5.5

EU:ssa (ja muualla) käytetään ennen kaikkea 1,2,4-triklooribentseeniä (1,2,4-TCB) puhtausasteeltaan vaihtelevissa muodoissa. Sen tuotannon arvioidaan vähentyneen tasaisesti 1980-luvulta alkaen. Merellisen ympäristön suojelua käsittelevälle OSPAR-komissiolle esitettyjen tietojen mukaan 1,2,4-triklooribentseenin tuotantomääräksi arvioitiin vuonna 1994 seitsemästä kymmeneen tuhatta tonnia, 1,2,3-triklooribentseenin tuotantomääräksi alle kaksi tuhatta tonnia ja 1,3,5-triklooribentseenin tuotantomääräksi alle 200 tonnia (10). Kesäkuussa 2000 OSPAR-komissio lisäsi kaikki kolme isomeeriä omina nimikkeinään ensisijaisia toimenpiteitä vaativien vaarallisten aineiden luetteloonsa. Myös heinäkuussa 2001 annetussa myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevän tiedekomitean lausunnossa todetaan, että Euroopassa tuotanto oli vuosina 1994/95 seitsemän tuhatta tonnia. Tuotannon määrä on pienentynyt jatkuvasti, ja sen arvioidaan olevan nykyään noin puolet edellä mainituista määristä. Suurin osa tuotannosta menee vientiin. (11)

5.6

Tällä hetkellä EU:ssa ja Koillis-Atlantin meriympäristön suojelua koskeva yleissopimuksen (OSPAR) piiriin kuuluvilla alueilla arvioidaan olevan jäljellä vain yksi tuottaja. Markkinoilla sanotaan olevan vain kahta isomeeriä, 1,2,4- ja 1,2,3-triklooribentseeniä, joita myydään ainoastaan välituotekäyttöön. Vahvistuksena tälle ovat kunkin käyttäjän ennen aineen toimittamista antamat käyttötarkoitusilmoitukset.

5.7

Komissio ja myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevä tiedekomitea tuntevat ja hyväksyvät rajallisen määrän triklooribentseenin muita käyttötarkoituksia suljetuissa järjestelmissä. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi prosessiliuottimena ilman että ainetta pääsee ympäristöön. Koska käsillä olevan ehdotuksen tarkoituksena on sallia merkittävä tuotanto mutta rajoittaa samalla tiukasti avoimesta käytöstä aiheutuvia päästöjä, vaikuttaisi järkevältä lisätä edellä mainittu käyttötarkoitus ehdotuksen liitteessä mainittujen sallittujen käyttötarkoitusten joukkoon.

5.8

ETSK katsoo, että edellä esitettyjen erityishuomioiden valossa komission ehdotuksella tulisi pyrkiä tehostamaan työntekijöiden suojelua sekä poistamaan täydellisesti kaikki riskit altistua aineelle työympäristön ulkopuolella. Triklooribentseenin ja kilpailevien tuotteiden tuottajat ja kuluttajat näyttävät ottaneen ehdotetun direktiivin suurelta osin ennalta huomioon, joten ehdotuksella pitäisi olla vain vähäisiä tuottajiin ja kuluttajiin kohdistuvia kustannusvaikutuksia. Näin ollen ETSK kannattaa triklooribentseeniä koskevaa osaa komission ehdotuksesta.

6   Erityistä

6.1

Edellä esitetyn perusteella ETSK huomauttaa, että käsillä olevan ehdotuksen on perustuttava asiaa koskevaan riskinarviointiraporttiin ja myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevän tiedekomitean lausuntoon, joten siinä on viitattava yksinomaan 1,2,4-triklooribentseeniin. Asia tulisi tehdä selväksi ehdotuksen otsikossa ja tekstissä. Triklooribentseenin käyttörajoitusten vaikutukset eivät onneksi tämän takia muutu, sillä kyseinen isomeeri on tärkein aineosa triklooribentseenin eri isomeerien seoksessa, jota on aikaisemmin myyty käytettäväksi liuottimena tai spraymaaleissa.

6.2

Triklooribentseenin käyttö myös muissa suljetuissa järjestelmissä tulisi sallia muuttamalla asiaa koskevan rajoituksen loppu kuulumaan seuraavasti: ”– – välituotekäyttöä lukuun ottamatta välinetuotantokäyttöä tai käyttöä muissa suljetuissa järjestelmissä, joissa aineen pääsy ympäristöön ei ole mahdollista.”

6.3

ETSK on pahoillaan siitä, että samoin kuin neuvoston direktiivin 76/769/ETY aikaisempien muutosten yhteydessä myös käsillä olevassa ehdotuksessa samassa asiakirjassa käsitellään toisiinsa liittymättömiä aineita, joten ehdotuksen sovittaminen yhteen ulkoisen todellisuuden kanssa saattaa vaatia jatkuvia erityismuutoksia. Tämä ei ole hyvän, oikein ajoitetun ja tehokkaan hallintotavan mukaista. Jos syynä on resurssien puute riskinvähennystoimenpiteitä koskevan päätösprosessin viimeisessä ja ratkaisevan tärkeässä vaiheessa, kyseinen puute tulisi poistaa mahdollisimman pian.

6.4

ETSK huomauttaa, että viimeisin vaarojen arviointia varten laadittu ensisijaisten aineiden luettelo julkaistiin lokakuussa 2000. ETSK pahoittelee sitä, että kyseisestä lähestymistavasta näyttää luovutun ennen kuin REACH:n (kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettely) tapaisten uusien menettelyjen täytäntöönpano on mahdollista. Tällainen dynamiikan hukkaaminen on valitettavaa.

6.5

ETSK panee merkille, että myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevällä tiedekomitealla on aikaisemmin ollut keskeinen rooli asiassa, ja uskoo, että kyseisen roolin säilyminen tulevaisuudessakin on varmistettu riittävän hyvin huolimatta niistä muutoksista, jotka on äskettäin ilmoitettu tehtävän tiedekomiteoiden rakenteeseen ja vastuualueisiin.

6.6

ETSK yhtyy yleiseen huoleen siitä, että aineiden vaarallisuuden arvioimiseen kuluu nykyjärjestelmässä liikaa aikaa. Nyt tarkasteltavien kahden aineen osalta prosessi on kestänyt lähes 11 vuotta, ennen kuin niitä koskeva lainsäädäntö vihdoin tulee voimaan. Kyseisistä 11 vuodesta viisi vuotta ajoittuu sen jälkeen, kun myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevä tiedekomitea on ilmoittanut kannattavansa asiaa koskevien riskinarviointiraporttien sisältöä. Kun lainsäädäntö vihdoin tulee voimaan, siitä ei aiheudu käytännöllisesti katsoen minkäänlaisia kustannuksia kenellekään asianosaiselle eikä siitä ole mitattavissa olevaa hyötyä ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Lisätietojen puutteen vuoksi on mahdotonta sanoa, onko kyseessä hyvä (markkinat ovat sopeutuneet tilanteeseen vaarojen arvioinnin jatkumisen aiheuttaman paineen seurauksena) vai huono (kaikille asianomaisille tahoille aiheutuneista huomattavista kustannuksista huolimatta prosessilla on saatu aikaan vain vähäisiä tuloksia) asia – tai miten tilannetta voitaisiin parantaa entisestään.

6.7

ETSK onkin sitä mieltä, että syyt prosessin hitaaseen etenemiseen on selvitettävä viipymättä, jotta voidaan täydentää REACH:n kaltaisia muita ehdotuksia ja varmistaa, että ne toimivat nykyisiä menettelyjä tehokkaammin eivätkä heikommin. Sen tulisi tapahtua rinnakkain muiden parhaillaan käynnissä olevien tutkimusten kanssa, joiden tarkoituksena on mitata tällaisten terveyden ja ympäristön tilan parantamiseen tähtäävien prosessien vaikutukset, kustannukset ja hyödyt kaikkien sidosryhmien näkökulmasta menestyvän ja kilpailukykyisen, tietoon perustuvan Euroopan talouden puitteissa.

Bryssel 27. lokakuuta 2004

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Anne-Marie SIGMUND


(1)  EYVL C 146 A, 15.6.1990.

(2)  EYVL L 84, 5.4.1993.

(3)  EYVL L 273, 26.10.2000.

(4)  EYVL L 262, 27.9.1976.

(5)  EYVL L 231, 28.9.1995.

(6)  EYVL L 178, 17.7.2003.

(7)  EYVL C 133, 6.6.2003.

(8)  Lähde: APA (Aromatics Producers Association), Euroopan kemianteollisuuden neuvoston (CEFIC) jäsen.

(9)  Lähde: Euroopan kemikaalitoimiston verkkosivut (http://ecb.jrc.it).

(10)  Lähde: Eurochlor, Euroopan kemianteollisuuden järjestön CEFIC:n jäsen.

(11)  Myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevän tiedekomitean lausunnot ovat saatavilla terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston verkkosivuilla.


Top