Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52004AE0531

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus: neuvoston asetus mehiläishoitoalalla toteutettavista toimista” — KOM(2004) 30 lopullinen — 2004/0003 CNS

OJ C 112, 30.4.2004, p. 114–117 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

30.4.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 112/114


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus: neuvoston asetus mehiläishoitoalalla toteutettavista toimista”

KOM(2004) 30 lopullinen — 2004/0003 CNS

(2004/C 112/29)

Neuvosto päätti 30. tammikuuta 2004 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 37 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta aiheesta.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työvaliokunta antoi 24. helmikuuta 2004 asian valmistelun ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaoston tehtäväksi.

Asian kiireellisyyden vuoksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitea nimesi 31. maaliskuuta ja 1. huhtikuuta 2004 pitämässään 407. täysistunnossa (huhtikuun 1. päivän kokouksessa) lausunnon yleisesittelijäksi Joan Caball i Subiranan ja hyväksyi seuraavan lausunnon yksimielisesti.

1   Johdanto

1.1

Komissio julkaisi vuonna 1994 tiedonannon Euroopan mehiläishoidon tilasta (1) ja teki myöhemmin ehdotuksen asetukseksi hunajan tuotannon ja kaupan pitämisen kehittämiseksi yhteisössä tarkoitettujen toimien soveltamista koskevista yleisistä säännöistä. Neuvosto hyväksyi asetuksen (EY) N:o 1221/97 (2) kesäkuussa 1997.

1.2

Komissio antoi marraskuussa 1997 edellä mainitun asetuksen soveltamista koskevat säännöt asetuksella (EY) N:o 2300/97 (3). Kesäkuussa 2001 komissio julkaisi asetuksen (EY) N:o 1221/97 6 artiklan mukaisen ensimmäisen kolmivuotiskertomuksen säädöksen soveltamisesta jäsenvaltioissa. Kertomuksen mukaan asetusta oli sovellettu tyydyttävästi, joten komissio suositti, ettei asetusta muuteta.

1.3

Tammikuussa 2004 komissio julkaisi toisen arviointikertomuksen kansallisten ohjelmien täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa. Tämän kertomuksen pohjalta komissio ehdottaa uuden asetuksen antamista, jotta mehiläishoitoalan tavoitteet voitaisiin mukauttaa vastaamaan nykytilannetta.

2   Ehdotuksen pääsisältö

2.1

Komissio ehdottaa, että käynnistetään kolmivuotisia kansallisia ohjelmia, joihin sisältyy seuraavanlaisia toimenpiteitä:

a.

mehiläishoitajille ja mehiläishoitajien ryhmittymille annettava tekninen apu

b.

varroapunkin torjunta

c.

siirtohoidon järkeistäminen

d.

tukitoimenpiteet yhteisön mehiläiskantojen lisäämiseksi

e.

yhteistoiminta mehiläishoitoalaa ja mehiläistuotteita koskevan soveltavan tutkimuksen ohjelmien toteuttamiseen erikoistuneiden tahojen kanssa.

2.2

Uuden asetuksen mukaisesti mehiläishoito-ohjelmat eivät koske asetuksen (EY) N:o 1257/1999 (4) mukaisesti rahoitettuja toimia.

2.3

Jäsenvaltioiden on laadittava tutkimus mehiläishoitoalan rakenteesta alueellaan sekä tuotannon että kaupan pitämisen osalta ja toimitettava tutkimus komissiolle yhdessä mehiläishoito-ohjelman kanssa.

2.4

Yhteisön rahoitusosuus on 50 %. Jäsenvaltioiden on suoritettava mehiläishoito-ohjelmien osana toteutettuihin toimiin liittyvät menot vuosittain viimeistään 15. lokakuuta. Komissio antaa joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen asetuksen soveltamisesta.

3   Yleistä

3.1

Mehiläishoito on maatalouden ala, jolla on muusta kotieläintuotannosta poikkeavia erityispiirteitä. Sen päätarkoituksena ovat maaseudun kehittäminen, osallistuminen ekologisen tasapainon ylläpitoon sekä elinkeinona harjoitettava hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuotanto. On tärkeää korostaa mehiläisten suurta merkitystä pääasiallisina pölyttäjinä ja niiden osuutta biologisen monimuotoisuuden säilyttäjinä. FAO:n arvioiden mukaan mehiläisten luontaisen pölytyksen taloudellinen arvo on 20-kertainen kaikkien mehiläistuotteiden kaupalliseen arvoon verrattuna. (5) Muutamissa jäsenvaltioissa mehiläishoitoa harjoitetaan muita heikommin kehittyneillä alueilla, joilla ei ole muita vaihtoehtoja maaseuturakenteen ja maataloustyön säilyttämiseksi.

3.2

Komitea muistuttaa, että asetus (EY) N:o 1221/97 on Euroopan unionin mehiläishoitajien ainoa yhteinen tukiväline, ja siksi se on välttämättä säilytettävä. Se perustuu kuitenkin osarahoitusjärjestelmään, jota ei voi edes verrata yhteisön maatalouspolitiikkaan sisältyviin nykyisiin tukiin, sillä se ei riitä ratkaisemaan Euroopan unionin mehiläistarhojen rakennevaikeuksia eikä säilyttämään mehiläishoitajien tulotasoa. Mehiläishoitoalan markkinat ovat epävakaat. Ne ovat tiukasti sidoksissa hunajan maailmanmarkkinahintaan, ilmastonmuutoksesta johtuvaan yhä epävakaampaan säätilaan ja tietyillä alueilla ulkoisten myrkytysten aiheuttamiin mehiläiskuolemiin.

3.3

ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden on hyvin vaikea suorittaa niille lankeavia menoja seuraavista syistä: ehdotetun asetuksen mukainen alan hallinnointi on monimutkaista; meno- ja investointiperusteiden laajentaminen edellyttää liian jäykkää menettelyä; EMOTRin ja jäsenvaltioiden varainhoitovuodet poikkeavat toisistaan (EMOTRin varainhoitovuosi päättyy 15. lokakuuta ja jäsenvaltioiden 31. joulukuuta); kansallisten ohjelmien esittämiselle asetettu vuotuinen määräaika on sopimaton. ETSK kehottaakin komissiota ja neuvostoa yhdenmukaistamaan tukikelpoisia menoja ja investointeja määriteltäessä huomioitavat perusteet. Näin kullekin maalle myönnettävän tuen avulla taataan, että unionin kaikkia mehiläishoitajia tuetaan mahdollisimman tasapuolisesti.

3.4

Komissio toteaa, että varroapunkin ja sen seurannaistautien torjunnan tarkoituksena on vähentää mehiläispesien käsittelystä aiheutuvia menoja. Ainoa keino välttää kyseisen taudin seurauksia on mehiläispesien käsitteleminen sallituilla tuotteilla (joista ei synny jäämiä hunajaan). ETSK painottaa tarvetta tukea lääketeollisuuden harjoittamaa tieteellistä tutkimusta, jotta löydettäisiin uusia molekyyleja varroapunkin vaikutusten vähentämiseksi. Varroapunkki on yksi tärkeimmistä seurannaistautien puhkeamissyistä, ja sen osuus useimpien jäsenvaltioiden budjetoimista menoista on 41 %.

3.5

Alalla on myös vastaisuudessa keskityttävä torjumaan varroapunkkia ja sen oheistauteja. Nyt annettavalla asetuksella on taattava toimenpiteen osarahoitus ja huolehdittava siitä, että käynnistetään todellinen eläinlääketieteellinen politiikka, jolla yhteisön toimivaltaiset toimielimet torjuvat mehiläistauteja.

3.6

Komitea on jo useissa lausunnoissaan (6) ilmaissut kantansa siihen, että asetusehdotuksessa on mainittava sisämarkkinoiden hunajankuljetuksiin liittyvät seikat ja muut maailmanlaajuisiin markkinoihin liittyvät näkökohdat. Komission olisi määriteltävä Euroopan unionissa tuotetun hunajan laatukriteerit ja lisättävä sisäisellä menekinedistämispolitiikalla laadukkaan eurooppalaisen hunajan kulutusta käyttämällä SAN-, SMM- ja APT-nimityksiä. Kuten komissio toteaa kertomuksessaan, olisi myös otettava huomioon se, että hunajamarkkinoihin vaikuttavat monella tapaa Kiinan liittyminen WTO:hon sekä nykyisten tullietuussopimusten tarkistus ja jopa uusien sopimusten teko. Tullietuussopimukset ovat maailmanmarkkinoilla vallitsevan kaupan vapauttamispolitiikan mukaisia pysyviä välineitä, joihin turvautuminen ruokkii epäreilua kilpailua sekä laskee hintoja ja tuottajien tuloja, mikä puolestaan vaikuttaa haitallisesti eurooppalaisiin tuottajiin.

3.7

Komitea muistuttaa, että hunajan laadun tarkastukset ovat osoittautuneet tärkeiksi. Niinpä sekä tuontihunajan että EU:ssa tuotetun hunajan tarkastuksia olisi lisättävä (kukkien alkuperän ja jäämien osalta). Tällainen valvonta onkin jo yksi harvoista markkinoita vakauttavista tekijöistä. Uusi pakkausmerkintädirektiivi (7) lisää valvonnan tarvetta entisestään, sillä se on ainoa keino erottaa yhteisössä tuotettu hunaja tuontihunajasta. ETSK katsoo kaikkien näiden syiden puoltavan sitä, että ”hunajatarkastusten” tukea ei pidä lakkauttaa, vaikka komissio onkin ehdotuksessaan tällä kannalla. ETSK ehdottaa, että neuvoston asetuksen otsikko säilytetään nykyisen kaltaisena tai muutetaan korkeintaan muotoon ”asetus mehiläishoitoalan tuotannon ja tuotteiden kaupan pitämisen parantamiseksi toteutettavista toimenpiteistä”.

3.8

ETSK:n mielestä on toivottavaa vahvistaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten yhteistyöperiaatetta mehiläishoitoalan edustuksellisten järjestöjen ja osuuskuntien kanssa, sillä yhteistyö auttaa omalta osaltaan tehostamaan ohjelmien hallinnointia, ja näin taataan, että ohjelmia hallitaan avoimesti.

3.9

Komitea korostaa mehiläiskantojen panosta maaseudun kehittämiseen ja ekologisen tasapainon säilyttämiseen. Komitean mielestä mehiläishoitoa on tuettava ja edistettävä nykyistä enemmän, sillä asetuksen (EY) N:o 1221/97 mukaiset tuet eivät riitä varmistamaan mehiläistarhojen kannattavuutta eivätkä estämään ammattimaisen mehiläishoidon katoamista Euroopan unionista.

3.10

ETSK korostaa, että asetuksen (EY) N:o 1221/97 mukaiset tuet ovat tärkeitä kehitettäessä alaa ja sen ammattitaitoa. Ala vastaa eurooppalaisen maatalouden monitoimisuuden vaatimuksia, joten asetukseen varattua tuen kokonaismäärää ja yhteisön osarahoituksen osuutta on lisättävä siitäkin huolimatta, että komissio myöntää budjetin olevan rajallisen.

3.11

Komitea muistuttaa, että jäsenvaltioiden on laadittava seikkaperäinen tutkimus alan rakenteesta ja toimitettava tutkimus vuosittain komissiolle kolmivuotisten kansallisten ohjelmien yhteydessä. Tutkimuksessa on tarkasteltava tuotantoa, kaupan pitämistä sekä hinnanmuodostusta, sillä näiden tilastojen pohjalta saadaan tietoja Euroopan unionin mehiläishoidon kehityksestä ja kehittämisestä.

3.12

Jotta varsinkin nuoret kiinnostuisivat mehiläishoitoalasta ja sen tarjoamista työllistymismahdollisuuksista, komitea katsoo, että ehdotuksen ensisijaisiin tavoitteisiin on lisättävä nuorille mehiläishoitajille suunnatut ammatilliset koulutusohjelmat.

4   Erityistä

4.1

Komitea arvostaa komission ehdotusta laajentaa alan toimenpiteet kattamaan kaikki mehiläishoidosta saatavat tuotteet. Komitea korostaa kuitenkin myös sitä, ettei ehdotuksella edistetä tilannetta siitäkään huolimatta, että Euroopan unionin neuvoston (8) mielestä komission kaavailemia ehdotuksia on parannettava tuntuvasti.

4.2

ETSK kannattaa tuen kokonaismäärän nostamista vähintään kolminkertaiseksi (15-jäsenisen EU:n nykyiseen 16,5 miljoonaan euroon verrattuna), jotta alan tarpeet tulevat tyydytetyiksi. Komitea ehdottaa, että EMOTRin tukiosaston rahoitusosuutta lisätään vähintään 75 prosenttiin menoista. Komitea katsoo lisäksi olevan erittäin tärkeää lisätä määrärahoja Euroopan unionin laajentuessa. Toukokuussa 2004 tapahtuva laajentuminen on lajissaan kuudes, ja silloin unioniin liittyy useampia uusia maita kuin koskaan ennen. Unionin mehiläiskanta lisääntyy 30 prosentilla, sillä mehiläishoito on ehdokasmaissa epäilemättä erittäin tärkeää. Niinpä budjetti ei nykyisellään enää riittäisi vastaamaan 25-jäsenisen EU:n kysyntää.

4.3

Komitean mielestä on tärkeää perustaa Euroopan laajuinen seurantaelin, jolle myönnetään 2 prosenttia asetukseen varatuista määrärahoista yhteistoimiin, joiden toteuttamisesta komissio ja alan edustajat sopisivat asetuksen mukaisen yhteistyöperiaatteen puitteissa.

4.4

ETSK muistuttaa yhteisön säännöstössä säädettävän (9), että 1. päivästä tammikuuta 2005 lähtien elintarvikkeet on pystyttävä jäljittämään sekä tuotanto- että jalostusvaiheessa. Tästä sekä tuotteiden laatutakuusta aiheutuviin menoihin olisikin varattava budjetista määrärahoja.

4.5

ETSK suhtautuu vahvasti epäillen komission kantaan, jonka mukaan kansalliset ohjelmat on aiheellista laatia kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vaikka tämä saattaisi merkitä jäsenvaltioille hallinnon yksinkertaistumista, se vaikeuttaisi kansallisten ohjelmien esittämistä ja vuotuista tarkistusta. Sen voidaan myös ennustaa johtavan motivaation puutteeseen tukia myönnettäessä ja lisäävän näin entisestään tiettyjen Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallinnollisia vaikeuksia. Tämä puolestaan haittaa eurooppalaisia mehiläishoitajia, jotka ovat jo jonkin aikaa valittaneet, että tietyissä jäsenvaltioissa panostetaan enimmäkseen sellaisiin toimenpiteisiin, jotka eivät hyödytä suoranaisesti mehiläishoitajia.

4.6

Komitea muistuttaa, että käytettävissä olevat varat jaetaan vuosittain jäsenvaltioiden ilmoittamien menoarvioiden perusteella mehiläiskannan mukaan. ETSK:n mielestä kansalliset ohjelmat voivat hyvin olla kolmivuotisia, kunhan ne tarkistetaan vuosittain varoja jaettaessa tähänastiseen tapaan. Jäsenvaltioilta mahdollisesti käyttämättä jäävien määrärahojen varalle on niin ikään luotava mekanismeja, joilla ne jaetaan uudelleen muille jäsenvaltioille EMOTRin varainhoitovuoden kuluessa.

4.7

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti päätöslauselmaan (10), jonka Euroopan parlamentti antoi 9. lokakuuta 2003. Siinä kannatetaan toimenpiteiden käynnistämistä mehiläiskantojen vähenemisen pysäyttämiseksi ja niiden välittömäksi elvyttämiseksi sekä komission ehdottamia tukitoimenpiteitä yhteisön mehiläiskantojen lisäämiseksi. Parlamentti myöntää näin selkeästi ongelman vakavuuden.

4.8

ETSK katsoo, että on otettava käyttöön uusia tukivälineitä, esimerkiksi varroapunkin ja muiden mehiläistautien torjuntaa täydentävä rahoitusväline, jolla korvataan eläinlääkkeiden korkeat kustannukset. Samalla on otettava huomioon uusien, kehittymässä olevien tautien puhkeaminen.

4.9

ETSK:n mielestä on niin ikään otettava käyttöön pölytyspalkkio, jolla korvataan mehiläisten ympäristönsuojelullinen panos luonnon monimuotoisuuden ja luontoympäristön säilyttäjinä, sekä vuotuinen korvaus tulonmenetyksestä, joka johtuu siitä, ettei yhteisön mehiläishoitoalalla ole suosituimmuusjärjestelmää.

4.10

Komitean mielestä olisi paikallaan, että asetuksella puututtaisiin sen nimen mukaisesti pikaisesti laadukkaan hunajan menekin edistämiseen ja parannettaisiin sen kaupan pitämistä sekä kuluttajansuojaa sisällyttämällä siihen toimenpiteitä, joilla tuetaan yhteisiä myynninedistämistoimia, pakkauskeskusten tuotantovälineisiin tehtäviä investointeja sekä mehiläishoidosta saatavien tuotteiden luokittelua ja tunnetuksi tekemistä. Siksi asetuksessa on aiheellista säilyttää hunajatarkastukset, koska ne ovat perusluonteinen strateginen väline yhteisön mehiläistuotteiden arvostuksen, laadun ja elintarvikkeiden turvallisuuden kannalta.

4.11

ETSK kehottaa komissiota tehostamaan mehiläishoitoalan rakennetta kuvaavaa tilastovälinettä. Komitea suosittaa kansallisten seurantakeskusten perustamista jäsenvaltioihin siten, että tuottajaorganisaatiot osallistuisivat niiden toimintaan. Keskusten ensisijaisena tehtävänä olisi seurata tuottaja-, sisämarkkina- ja vientihintoja, saattaa (mehiläistarhojen kiinteät ja muuttuvat) tuotantokustannukset ajan tasalle, kehittää jäsenvaltioiden mehiläiskantojen laskentaa, tutkia markkinointirakenteita ja analysoida pakkauskustannuksia.

Bryssel 1. huhtikuuta 2004

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger BRIESCH


(1)  KOM(94) 256 lopullinen.

(2)  EYVL L 173, 1.7.1997, s. 1. Asetusta on muutettu asetuksella (EY) N:o 2070/98 (EYVL L 265, 30.9.1998, s. 1).

(3)  EYVL L 319, 21.11.1997.

(4)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1783/2003 (EUVL L 270, 21.10.2003, s. 70).

(5)  Tiedot ovat peräisin Juan B. Rallo Garcían teoksesta Frutales y abejas. Espanjan maatalous-, kalastus- ja elintarvikeministeriön julkaisusarja ”Extensión Agraria”, virallisten julkaisujen numero 253-86-034-2, ISBN 84-341-0529-2, s. 13.

(6)  Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus neuvoston asetukseksi (EY) hunajan tuotannon ja kaupan pitämisen kehittämiseksi yhteisössä tarkoitettujen toimien soveltamista koskevista yleisistä säännöistä”, EYVL C 206, 7.7.1997, s. 60.

(7)  Neuvoston direktiivi 2001/110/EY, annettu 20. joulukuuta 2001, hunajasta, EYVL L 10, 12.1.2002, s. 47—52.

(8)  Maatalousneuvoston 2410. kokous Brysselissä 18.2.2004

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, tehty 28.tammikuuta 2002, EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1—24.

(10)  Päätöslauselma aiheesta ”Mehiläistarhauksen ongelmat Euroopassa”, 2003/2569.


Top