Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52004AE0524

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta KOM(2003) 644 lopullinen — 2003/0256 COD — 2003/0257 COD

OJ C 112, 30.4.2004, p. 92–99 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

30.4.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 112/92


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista ja lupamenettelyistä, Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta ja direktiivin 1999/45/EY ja pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan asetuksen (EY) muuttamisesta” ja

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 67/548/ETY muuttamisesta sen mukauttamiseksi kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyjä ja rajoittamista koskevaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY)”

KOM(2003) 644 lopullinen — 2003/0256 COD — 2003/0257 COD

(2004/C 112/24)

Neuvosto päätti 8. joulukuuta 2004 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta aiheesta.

Asian valmistelusta vastannut ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 4. maaliskuuta 2004. Esittelijä oli Paolo Braghin.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 31. maaliskuuta — 1. huhtikuuta 2004 pitämässään 407. täysistunnossa (maaliskuun 31. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 129 ääntä puolesta, ei yhtään vastaan, ja 2 pidättyi äänestämästä.

1   Johdanto

1.1

Kemikaalien sääntelyä on viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana asteittain siirretty yhteisön tasolle. Ensimmäinen kemian alaa koskeva yhteisön säädös oli direktiivi 67/548/ETY vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien sääntöjen yhdenmukaistamisesta. Kyseisten sääntöjen lisäksi siinä säädettiin myös velvoitteesta antaa tulevaisuudessa lisätietoja kaupan pidettävistä kemikaaleista (1). Direktiiviä muutettiin kuudennen kerran direktiivillä 79/831/ETY, jolloin siihen lisättiin nk. uusia aineita koskeva ilmoitusmenettely. Uusilla aineilla tarkoitetaan aineita, jotka saatetaan ensi kertaa markkinoille syyskuun 18. päivän 1981 jälkeen. Muutettaessa direktiiviä seitsemännen kerran (direktiivillä 92/32/ETY) ilmoitusmenettelyä varten määriteltiin yhtenäiset periaatteet ja säännöt.

1.2

Sittemmin sääntöjä on laajennettu koskemaan sekä uusiin että jo olemassa oleviin aineisiin liittyvien riskien määrittelyä, arviointia ja valvontaa neuvoston asetuksessa N:o 793/93 esitettyjen periaatteiden pohjalta. Mainitun asetuksen mukaiset periaatteet olemassa olevien aineiden osalta esitetään asetuksessa N:o 1488/94 ja uusien aineiden osalta direktiivissä 93/67/ETY.

1.3

Chesterissä huhtikuussa 1998 kokoontunut ympäristöneuvosto totesi, että nykyistä lainsäädäntöä tulee tarkistaa ja luoda uusi johdonmukainen ja integroitu lähestymistapa kemikaalipolitiikkaan. Tässä yhteydessä tulee noudattaa varautumisperiaatetta ja kestävän kehityksen periaatetta ja pyrkiä jakamaan vastuu asianmukaisesti kemikaalivalvontaan osallistuvien tahojen kesken. Helsingissä joulukuussa 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti laajemman kestävään kehitykseen tähtäävän lähestymistavan, ja sittemmin komissio antoi valkoisen kirjan ”Tulevaa kemikaalipolitiikkaa koskeva strategia” KOM (2001) 88 lopullinen. Sen laativat yhdessä yritystoiminnan ja ympäristöasioiden pääosastot, jotta voitiin ottaa tasapuolisesti huomioon sekä kemian alan kilpailukykytavoitteet että ympäristönsuojeluvaatimukset (2).

1.4

Valkoisessa kirjassa esitetty Reach-järjestelmä (Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals) on tarkoitettu sekä olemassa oleviin aineisiin että uusiin aineisiin sovellettavaksi yhdenmukaiseksi lainsäädäntökehykseksi. Vaarallisia aineita koskevan järjestelmän kolme peruspilaria ovat rekisteröinti, arviointi ja lupamenettely. Päätavoitteena on taata ihmisten terveyden ja ympäristönsuojelun korkea taso. Tavoitteen saavuttamiseksi vastuu asianmukaisten tietojen toimittamisesta ja alustavasta riskienarvioinnista on tarkoitus siirtää kemikaaleja valmistaville ja maahantuoville yrityksille ja erityistapauksissa jatkokäyttäjille. Järjestelmää on tarkoitus soveltaa tarkan aikataulun mukaisesti siten, että etusijalla ovat tuotteet, joihin liittyy erityisiä ongelmia, ja aineet, joiden tuotantomäärät ovat suuret.

2   Tarkasteltavan ehdotuksen pääsisältö

2.1

Tarkasteltavana olevan asetusehdotuksen ja direktiiviehdotuksen tavoitteena on siis korvata nykyinen lainsäädäntö uudella järjestelmällä. Komissio katsoo, että nykyinen lainsäädäntö on tehotonta, ei kannusta innovointiin eikä siis pysty takaamaan riittävää suojelua ihmisille ja ympäristölle. Uusi järjestelmä soveltuisi aiempaa paremmin seuraavien viiden perustavoitteen saavuttamiseen:

Perustetaan sekä uusia että jo olemassa olevia aineita koskeva johdonmukainen rekisteröintijärjestelmä siten, että rekisteröinti hajautetaan noin kymmenen vuoden mittaiselle ajanjaksolle uusien sääntöjen voimaantulosta alkaen.

Siirretään vastuu riskienarvioinnista (risk assessment) viranomaisilta kemikaaleja valmistaville ja maahantuoville yrityksille, jotka vastaisivat edelleen myös täydellisten tietojen toimittamisesta niiden aineiden ominaisuuksista, jotka ne aikovat rekisteröidä.

Otetaan tarvittaessa myös jatkokäyttäjät (downstream users) mukaan tietojen toimittamista koskeviin vaatimuksiin ja aineiden testaukseen.

Otetaan käyttöön vaarallisia aineita koskeva lupamenettely.

Lisätään avoimuutta ja yleisön mahdollisuuksia saada tietoa sekä helpotetaan kemikaaleja koskevan tiedon saantia.

2.2

Ehdotetuilla säädöksillä yksinkertaistettaisiin nykyistä monimutkaista kemikaalilainsäädäntöä ja koottaisiin se yhdeksi välineeksi. Tarkoituksena on siis kumota voimassa olevat direktiivit ja asetukset. Ehdotusten ytimenä on mainittu Reach-järjestelmä, jonka mukaan yritysten tulee rekisteröidä keskitettyyn tietokantaan kemikaalit, joita ne valmistavat tai tuovat maahan yli tonnin vuodessa. Valmistaja- tai maahantuojayritysten tulee toimittaa tekniset tiedot aineen ominaisuuksista, käyttötavoista ja turvallisesta käsittelystä, kuten nykyinenkin lainsäädäntö edellyttää. Lisäksi niiden tulee toimittaa tiedot aineiden turvallisuudesta sekä ihmisille ja ympäristölle aiheutuvien riskien hallinnasta. Kyseiset tiedot tulee tämän jälkeen siirtää eteenpäin toimitusketjussa, jotta kemikaalien käyttäjät voivat toimia ja saattaa kemikaalit markkinoille vastuullisesti ja tietoisesti vaarantamatta työntekijöiden ja kuluttajien terveyttä ja aiheuttamatta vaaraa ympäristölle.

2.3

Asiakirjan nykymuodon laadintaan ovat osallistuneet kaikki sidosryhmät. Valmistelun yhteydessä sidosryhmiä kuultiin myös Internetin välityksellä, kun asetuksen alustavaa luonnosta oli mahdollista kommentoida kahden kuukauden ajan toukokuusta 2003 alkaen. Kannanottoja saatiin noin 6 000 kaikilta eri sidosryhmiltä. Luonnos muokattiin esitettyjen näkemysten pohjalta nykyiseen muotoonsa ja tuotanto- ja tuontimääriä koskevia vaatimuksia yksinkertaistettiin. Komissio katsoo, että tämä vähentää huomattavasti järjestelmän soveltamisesta aiheutuvia välittömiä ja välillisiä kustannuksia alkuperäiseen verrattuna.

2.4

Uusi Euroopan kemikaalivirasto huolehtisi ainetietokannasta, vastaanottaisi rekisteröintiasiakirjat ja vastaisi ei-luottamuksellisen tiedon antamisesta kansalaisille. Virasto koostuisi eri tehtäviä hoitavista lautakunnista, ja sen yhteydessä toimisi myös valituslautakunta (Board of Appeal).

2.5

Rekisteröintivelvoite koskisi kaikkia aineita, joita tuotetaan tai tuodaan maahan yli tonni vuodessa. Komission mukaan noin 80 prosenttia kyseisistä aineista ei edellyttäisi muita toimia.

2.6

Asiakirja-aineiston arviointi kuuluisi jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, ja sen yhteydessä tarkistettaisiin, vastaavatko asiakirjat tuotanto- tai maahantuontimäärien mukaan vaihtelevia rekisteröintivaatimuksia. Arviointi koskisi lisäksi eläinkokeita sekä ihmisten terveyteen tai ympäristöön kohdistuvien riskien arvioimiseksi tehtyjen selvitysten laatua ja kattavuutta. Aineiden arviointijärjestys perustuisi jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten laatimiin, säännöllisesti päivitettäviin arviointisuunnitelmiin, jotka noudattaisivat kemikaaliviraston laatimaa etusijajärjestystä.

2.7

Komission lupa tarvittaisiin, mikäli halutaan käyttää erityistä huolta aiheuttavia aineita, kuten CMR-, PBT- tai vPvB-aineita (3), tai aineita, joilla on vakavia ja peruuttamattomia vaikutuksia ihmisten terveyteen tai ympäristöön. Lupa myönnettäisiin, jos kyseisen aineen käyttöä voidaan valvoa riittävän hyvin. Muussa tapauksessa komissio tarkastelisi luvan aiheellisuuden tarkistamiseksi, kuinka vakava tämä riski on, onko kyseisen aineen käyttö yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti tärkeää ja onko olemassa korvaavia aineita. Komission tai jäsenvaltion ehdotuksesta voitaisiin soveltaa ehdotetun asetuksen 130 artiklaa ja rajoittaa aineen käyttöä tai kieltää se kokonaan, jotta varmistettaisiin, että riskit ovat hyväksyttävissä rajoissa.

2.8

Alan kilpailukyvyn varmistamiseksi testausvaatimuksia on ehdotetussa säädöksessä vähennetty ja yksinkertaistettu verrattuna alkuperäiseen säädösluonnokseen, joka noudatteli voimassa olevaa lainsäädäntöä erityisesti 1—10 tonnin määrien osalta. Lisäksi ehdotuksessa vapautetaan velvoitteista tietyt aineryhmät, kuten polymeerit ja eräät välituotteet, ja yksinkertaistetaan jatkokäyttäjiä koskevaa sääntelyä. Siinä ehdotetaan myös, että turvallisuutta koskevat tiedot toimitettaisiin nykyisessäkin lainsäädännössä edellytettävinä käyttöturvallisuustiedotteina (SDS, Safety Data Sheets). Niitä muutettaisiin asianmukaisesti, jotta yritykset voisivat päästä odotettuihin tuloksiin mahdollisimman pienin kustannuksin.

2.9

Innovointia kannustettaisiin mm. lisäämällä uusiin aineisiin sovellettavaa testausvelvoitteen aiheuttavaa vähimmäismäärää 10 kilogrammasta yhteen tonniin, helpottamalla eri tavoin jatkokäyttäjien toimintaa uusien innovatiivisten aineiden kehittämiseksi ja pidentämällä tutkimuksen kohteena olevien aineiden vapautusaikaa kymmeneen vuoteen (lääkealalla 15 vuoteen).

2.10

Teollisuudelle aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset pienenisivät kyseisten toimien ansiosta huomattavasti verrattuna ihmisten terveydelle ja ympäristölle todennäköisesti koituvaan hyötyyn.

3   Yleistä

3.1

ETSK korostaa sitoutuvansa kestävän kehityksen sekä terveyden ja ympäristön suojelun tavoitteisiin ja toteaa, että niiden tulee kuulua EU:n painopistealoihin. Komitea kannatti jo valkoisesta kirjasta antamassaan lausunnossa Reach-järjestelmän käyttöönottoa ja järjestelmän tavoitteita. Tavoitteena on mm. siirtää valmistaja-, maahantuoja- tai käyttäjäyrityksille vastuu kemikaaleja koskevien asiakirjojen toimittamisesta rekisteröintiä ja alustavaa riskienarviointia varten. Komitea suhtautuu myönteisesti unioninlaajuisen rekisteröintijärjestelmän ja sitä hoitavan yhteisön viraston perustamiseen. ETSK toteaa, että komission ehdottamassa asetuksessa yksilöidään asianmukaisesti tavoitteet ja yksinkertaistetaan uusien aineiden rekisteröintivaatimuksia (joita pidetään eräänä syynä siihen, että Euroopassa on rekisteröity suhteellisen vähän uusia aineita viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana). Ehdotettu asetus edistää innovointia, mutta on kuitenkin huomattava velvoite kemian alalle ja koko tuotantojärjestelmälle.

3.1.1

Euroopan talouden kasvu on nyt vaatimatonta, joten lainsäädäntöaloitteita, jotka saattavat heikentää kilpailukykyä, tuotannon kasvua ja työllistymistä, tulee arvioida erittäin huolellisesti. Käytettävissä olevan vaikutustenarvioinnin perusteella ei voida olla aivan varmoja siitä, että ehdotettu Reach-järjestelmä takaa kustannusten ja hyödyn tehokkaan tasapainon, kuten useat sidosryhmien edustajat ovat todenneet. Komitea yhtyy näkemykseen, jonka mukaan Euroopan kemianteollisuuden kilpailukykyä ei saa heikentää, mikäli se on turvallisuusvaatimukset huomioon ottaen mahdollista. Euroopan kemianteollisuus on nykyisin kansainvälisesti johtavassa asemassa, ja kemianteollisuus on merkittävimpiä teollisuudenaloja lähes kaikissa jäsenvaltioissa. Yhtä lailla tulee kiinnittää huomiota vaikutuksiin, jotka kohdistuvat lukuisiin muihin kemiallisia aineita ja valmisteita käyttäviin tuotannonaloihin. Niihin kuuluvat myös alat, joilla vaikutukset näyttävät vähäisiltä, kuten terästeollisuus, tekstiiliala, mekaniikka-ala ja elektroniikka-ala sekä alat, joilla toimivilla pk-yrityksillä voi esiintyä erityisiä vaikeuksia. Huomioon tulee ottaa myös EU:n laajentuminen 25 valtion unioniksi.

3.1.2

ETSK toivoo, että asetukseen ehdotetut menettelyjä yksinkertaistavat muutokset otetaan huomioon ja että vuonna 2003 toteutetun laajan kuulemismenettelyn yhteydessä käynnistettyä hedelmällistä vuoropuhelua sidosryhmien kanssa jatketaan. Näin voidaan säilyttää sekä terveyden suojeluun että kilpailukykyyn ja työllisyyteen liittyvät tavoitteet, jotka kaikki ovat kannatettavia. ETSK katsoo, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan joukko entistä tehokkaampia ja konkreettisia toimia, joilla edistetään kehitysmahdollisuuksia ja innovointia. Tällaisia toimia tarvitsevat erityisesti pk-yritykset, joilla Reach-järjestelmän aiheuttamat kustannukset uhkaavat nousta huomattavan suuriksi liikevaihtoon nähden.

3.1.2.1

ETSK on tietoinen komission ja Euroopan kemikaalitoimiston (ECB; yhteisen tutkimuskeskuksen yhteydessä) aloitteista väliaikaisen strategian toteuttamiseksi siihen saakka, kunnes Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto saavat säädökset valmiiksi, ja kannattaa kyseisiä aloitteita. Strategian mukaan sidosryhmät osallistuisivat teknisten asiakirjojen (etenkin teknisten ohjeistusasiakirjojen) valmisteluun, jotta niistä saataisiin helppokäyttöisempiä. Strategiaan sisältyvät myös aiempaa yksityiskohtaisempien vaikutustenarviointien tekeminen tietyistä aloista sekä strategiset kumppanuudet täytäntöönpanoa koskevien kokeiluhankkeiden toteuttamiseksi. ETSK on tutustunut mm. Nordrhein-Westfalenissa toteutettuun kokeiluun ja pitää kyseistä lähestymistapaa suositeltavana. Komitea toivoo voivansa osallistua toimintaan ja haluaa antaa myöhemmin lausunnon kokeiluvaiheessa saavutetuista tuloksista.

3.1.3

Lainsäädännön yksinkertaistaminen, mahdollisuus entistä nopeampaan arviointiin entistä laajemman tietopohjan perusteella sekä yhä kattavammat tiedot kemikaalien ominaisuuksista ja niiden valmistukseen ja käyttöön liittyvistä riskeistä koko tuotantoketjussa voivat lisätä tuottavuutta ja vaikuttaa myönteisesti ympäristölainsäädännön (4) kehitykseen sekä tuoda kilpailuetua. Kilpailuetu on ilmeinen jätteenkäsittelyalalla tai aloilla, jotka valmistavat suoraan kuluttajien käyttöön tarkoitettuja tuotteita. Se edellyttää kuitenkin asianmukaisia järjestelyjä — esim. selkeitä kuluttajille tarkoitettuja tuotemerkintöjä — sen varmistamiseksi, että markkinat oppivat noudattamaan ympäristöä ja kuluttajia suojelevaa lainsäädäntöä ja antamaan sille arvoa. Kyseisiin tavoitteisiin tulee siis selvästi pyrkiä. Ne voidaan saavuttaa käytännössä, jos eurooppalaiset normit tunnustetaan kansainvälisissä yhteyksissä yhteisön viranomaisten määrätietoisen toiminnan ansiosta. Tällaisiin tuloksiin pääsemiseksi tarvitaan joka tapauksessa rakentavaa vuoropuhelua vastuullisten viranomaisten, talouden toimijoiden ja työelämän välillä sekä kuluttajille suunnattuja tiedotus- ja valistustoimia.

3.2   Euroopan kemikaalivirasto

3.2.1

Ehdotukseen sisältyy Euroopan kemikaaliviraston perustaminen. Se suorittaisi yhteisön tasolla Reach-järjestelmän tekniset, tieteelliset ja hallinnolliset tehtävät ja varmistaisi yhteisön tasolla arviointimenettelyjen ja päätöksenteon johdonmukaisuuden. Komission ehdotuksen mukaan kemikaalivirasto toimittaisi jäsenvaltioille arvioitavaksi otettavien aineiden valintakriteerit, antaisi lupa- ja rajoitusmenettelyn yhteydessä lausuntoja ja suosituksia sekä antaisi ohjeita tietojen luottamuksellisuudesta.

3.2.2

Komitean mielestä on selvästikin myönteistä, että pyrkimyksenä on perustaa erillinen virasto eikä vain laajentaa yhteisen tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Euroopan kemikaalitoimiston toimivaltuuksia (kuten valkoisessa kirjassa kaavailtiin). ETSK kannattaa tavoitetta varauksettomasti mutta katsoo, että virastolle on osoitettu liian suppeat toimivaltuudet ja vastuualueet. Komissio ehdottaa, että kemikaaliviraston tehtävänä olisi vain antaa jäsenvaltioille ja yhteisön toimielimille tieteellistä ja teknistä neuvontaa. Järjestelmän operatiivinen hallinta näyttäisi jäävän lähinnä jäsenvaltioiden vastuulle, ja ne toimisivat viraston laatimien kriteerien, lausuntojen ja suositusten perusteella. ETSK:ta askarruttaa, voidaanko tällaisen toimintamallin avulla varmistaa, että arvioitavien aineiden etusijajärjestyksen laadinta on määrätietoista ja johdonmukaista, ja takaisiko se, että kaikkien päätösten yhteydessä otetaan mahdollisimman laajasti huomioon asiantuntemus ja alakohtainen tietämys, jotka kemikaaliviraston rakenteeseen kuuluvilla komiteoilla todennäköisesti on.

3.2.3

Ehdotuksessa arvioidaan aivan perustellusti, että lähinnä vastaava toimintamalli on Euroopan lääkearviointiviraston malli. Siitä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että asianmukaiseen tasapainoon eri näkökantojen välillä päästään vaivattomimmin, kun asiakirja-aineisto analysoidaan keskitetysti. Jäsenvaltioissa toimivilla virastoilla sitä vastoin on usein taipumus soveltaa varovaisuusperiaatetta, etenkin jos kyseessä on uusi vastuualue. ETSK:n mielestä on mahdollista ja suotavaa, että jäsenvaltioiden viranomaiset muodostavat verkoston ja jatkavat sen yhteydessä koordinoitujen ja yhteisesti määriteltyjen operatiivisten tehtäviensä hoitoa. Euroopan kemikaalitoimiston yhteydessä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että paikallisten viranomaisten osallistaminen ja vastuullistaminen verkostossa on tärkeää, jotta päätöksentekoprosessissa saavutettaisiin yhteisymmärrys.

3.2.4

Edellä mainitun perusteella komitea katsoo, että kemikaalivirastolle tulee osoittaa täsmälliset tehtävät ja vastuualueet seuraavissa yhteyksissä: ensisijaisesti arvioitavien aineiden valintakriteerien määrittely, lupahakemuksista annettavien lausuntojen laadinta, vaarallisia aineita ja valmisteita koskeva rajoitusmenettely sekä ehdotusten laadinta luokitusten ja merkintöjen yhdenmukaistamisesta yhteisön tasolla. Tehtävien ja vastuualueiden uudelleenmäärittelyn johdosta myös kemikaaliviraston elinten — hallintoneuvoston, komiteoiden, tietojenvaihtofoorumin ja valituslautakunnan — tehtäviä ja kokoonpanoa tulee tarkistaa.

3.2.5

Komitea toteaa erityisesti, että sovittelu- ja muutoksenhakuelimen, joka käsittelee jäsenvaltioiden viranomaisten välisiä erimielisyyksiä, ei pitäisi olla jäsenvaltioiden edustajista koostuva elin. Lisäksi se katsoo, että tarvittavien tietojen keruuta ja jakelua, tietokantojen ajantasaistamista sekä toimivaltaisten viranomaisten ja teollisuusyritysten, erityisesti pk-yritysten, teknistä avustamista varten tulee perustaa foorumi, jolla on laajat yhteydet tiedemaailmaan ja kemikaaliviraston valitsemiin asiantuntijoihin, joista osa edustaisi teollisuutta.

3.2.6

Yleensä ottaen ETSK toivoo kemikaaliviraston saavan sellaisen rakenteen ja rahoituksen, että se pystyy alusta alkaen vastaamaan täysimääräisesti kemikaalien arvioinnista. Se voi tässä yhteydessä tukeutua jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten asiantuntemukseen ja niiden henkilökunnan apuun, mikäli se on tarpeen tai asianmukaista, mutta tämä ei saa lähtökohtaisesti rajoittaa viraston toimivaltuuksia ja vastuuta. Komitea toivoo myös, että ennen kemikaaliviraston perustamista Euroopan kemikaalitoimisto voi yhdessä jäsenvaltioiden keskus- ja paikallisviranomaisten ja sidosryhmien kanssa tarkistaa, että kokeilualoitteiden yhteydessä tai erityisaloilla määritetyt prosessit toimivat asianmukaisesti.

3.2.7

ETSK toteaa erityisesti, että asetusehdotuksen 105 artiklan mukainen menettely sidosryhmien osallistamiseksi on riittämätön. Artiklassa mainitaan vain yhteyksien luominen teollisuuden järjestöjen ja työsuojelua, kuluttajansuojaa ja ympäristönsuojelua edistävien järjestöjen edustajiin.

3.3   Rekisteröintijärjestelmä

3.3.1

Ehdotetussa asetuksessa säädetään, että sellaisista aineista, joita valmistetaan tai tuodaan maahan vähintään 1 tonnin määrinä, kemikaalien valmistajien ja maahantuojien on esitettävä toimivaltaisille viranomaisille ainetta koskevia tietoja sisältävät tekniset asiakirjat ja alustava raportti riskien määrittelystä ja vähentämisestä. Kymmenen tonnin määrästä alkaen vaatimukset raportin laadinnan edellyttämistä testeistä tiukentuvat portaittain.

3.3.1.1

Yritysten on siis luultavasti kehitettävä maahantuonti- ja valmistustarpeidensa — ja siis rekisteröintitarpeidensa — mukaan uusia testejä ja hankittava uutta tietoa aineista. Niiden tulee hyödyntää kyseisiä tietoja aineiden mahdollisten riskien vastuullisen ja tietoon perustuvan hallinnan varmistamiseksi. Niiden tulee myös tiedottaa käyttötapoihin liittyvistä riskeistä jatkokäyttäjille. Jatkokäyttäjien puolestaan on suoritettava kemikaaliturvallisuusarviointi vain, jos ne käyttävät kemikaalia jollakin muulla tavalla.

3.3.1.2

Rekisteröintijärjestelmä vaatii kiistatta runsaasti aikaa ja voimavaroja etenkin maahantuojilta ja jatkokäyttäjiltä, joilla ei ole tähän mennessä ollut vastaavia velvoitteita. Se on kuitenkin välttämätön terveyden- ja ympäristönsuojelutavoitteiden saavuttamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Ei sovi kuitenkaan unohtaa, että samalla voi yrityksille, jotka ovat innovatiivisia ja pystyvät parhaiten mukautumaan uusiin markkinaolosuhteisiin, tarjoutua mahdollisuus laajentaa markkinoitaan.

3.3.2

Vaatimus siitä, että tiedot tulee toimittaa sitä nopeammin ja niiden tulee olla sitä kattavampia, mitä suurempia valmistettavat tai maahan tuotavat kemikaalimäärät ovat, on sinänsä looginen ja myös helppo ja suoraviivainen soveltaa. Se ei kuitenkaan välttämättä ole paras tapa tunnistaa aineen haitallisista ominaisuuksista (intrinsic hazard) tai sille altistumisesta todellisuudessa aiheutuvat riskit. ETSK on jo aiemmin ilmaissut pitävänsä määrää koskevaa kriteeriä ylimalkaisena. Sen säilyttäminen saattaa aiheuttaa yrityksille perusteettomia kustannuksia (5).

3.3.3

Käytännön toteutusta voitaisiin joustavoittaa ja valmistajilta ja maahantuojilta rekisteröintihakemuksen yhteydessä vaadittavien asiakirjojen kokoamista yksinkertaistaa siten, että hyödynnetään jo käytettävissä olevia tai valmistajien ja viranomaisten tietojen perusteella helposti laadittavissa olevia analyyseja haitallisista ominaisuuksista sekä käytöstä ja altistumisesta. Lisäksi voitaisiin hyödyntää tietoja ja analyyseja aineiden rakenteellisista yhtäläisyyksistä tunnettujen ongelma-aineiden tai vaarallisten aineiden kanssa. Tällaista menettelyä voitaisiin noudattaa myös määritettäessä aineita, joiden riskejä on arvioitava perusteellisesti, vaikka niiden tuotanto- tai maahantuontimäärä on alle 10 tonnia. Komitea kehottaa komissiota tarkastelemaan tällaista lähestymistapaa; sen avulla voitaisiin edistää Reach-järjestelmän toiminnan jäsentymistä.

3.3.4

Ehdotukseen sisältyy joukko tietojen luovuttamista koskevia sääntöjä, joiden avulla pyritään vähentämään eläinkokeita ja yrityksille aiheutuvia kustannuksia. Etenkin kaikkein merkittävimpiä tietoja voidaan maksusta luovuttaa yhteiseen käyttöön. Ehdotuksessa esitetään myös, että hakijoita autettaisiin saamaan yhteys muihin hakijoihin tietojen vaihtamiseksi. Järjestelyllä ei kuitenkaan vaikuta olevan riittävää tukea, eikä sen avulla voitane edistää yhteenliittymien muodostamista kuin ehkä sellaisten kumppanien kesken, jotka ovat jo aiemmin tehneet yhteistyötä tai joilla on yhteisiä toimituksiin liittyviä velvoitteita.

3.3.5

Pyrkimykset vähentää eläinkokeiden määrää ovat kannatettavia, mutta ne kuvastavat vain ongelman yhtä puolta. Käyttöön tulisi ottaa yhä tehokkaampia järjestelmiä asiakirja-aineistojen sekä in vitro -testien ja analyyttisin menetelmin tehtävien testien turhan toiston vähentämiseksi ja ehkä jopa lopettamiseksi. Keinona voisivat olla saman aineen valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien välisen yhteistyön kannustaminen ja järjestelyt sen varmistamiseksi, että kustannukset jakautuvat tasapuolisesti ja ovat kohtuullisia myös pk-yrityksille. Komitean mielestä tulisi tutkia, miten asiakirja-aineistojen kokoamista ja (erityisesti jatkokäyttäjien ja pk-yritysten keskinäisten) yhteenliittymien muodostamista voitaisiin helpottaa vapaaehtoisuuden perusteella ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa kunnioittaen.

3.3.6

Ehdotukseen sisältyy tietojen välittäminen tuotantoketjun alusta loppuun saakka. Ehdotetun asetuksen liitteen 1 mukainen tiedote korvaa nykyisin käytössä olevan, direktiivin 91/155/ETY mukaisen käyttöturvallisuustiedotteen. Muutaman vuoden ajan joudutaan varmasti soveltamaan molempia järjestelyjä, ja päällekkäisyys voi olla ongelmallista sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta.

3.4   Aineiden arviointi (VI osasto)

3.4.1

Asiakirja-aineistojen ja aineiden arviointi on tarkoitus suorittaa jäsenvaltioissa, kun taas kemikaaliviraston tehtävänä olisi laatia suuntaviivat arvioitavien aineiden valinnalle ja puuttua asiaan, jos jäsenvaltioilla on erimielisyyksiä arvioinnin yhteydessä. Järjestelmä, jossa jäsenvaltiot laativat arvioinnit ja hyväksyttävät ne muiden jäsenvaltioiden viranomaisilla kirjallisen menettelyn avulla, saattaa etenkin käynnistysvaiheessa johtaa huomattavaan ajanhukkaan ja ristikkäisiin hylkäämisiin.

3.4.2

Kemikaalien turvallinen käyttö ja ihmisille sekä ympäristölle aiheutuvien riskien minimointi edellyttää vankkoja tieteeseen perustuvia tietoja, jotka on kerätty yhdenmukaisesti ja validoitu, eli jotka ovat käyneet läpi valvontaprosessin (VI osaston mukainen arviointi) ja joiden pohjana on perusteellinen analyysi kustannusten ja hyödyn suhteesta tietyissä käyttötarkoituksissa. Riskit määritellään alustavasti kemikaaliturvallisuusraportissa. Sen laadinta on aineita koskevien tietojen toimittamisen tapaan valmistaja- tai maahantuojayrityksen velvollisuus (tähän mennessä vastuu on ollut jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla). Tämän jälkeen suoritettava asiakirja-aineiston ja aineiden arviointi on monitahoinen ja arkaluonteinen prosessi, joka perustuu valmistaja- tai maahantuojayrityksen toimittamiin tietoihin. Tehtävät päätökset ovat hyvin merkittäviä. Näistä syistä ETSK katsoo, että arvioinnin tulisi kuulua ensisijaisesti kemikaalivirastolle, vaikka se tuleekin suorittaa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Näin voitaisiin varmistaa, että menettely sujuu nopeasti ja tehdyt ratkaisut ovat johdonmukaisia ja että sen yhteydessä otetaan huomioon mahdollisimman suuri määrä asiantuntemusta.

3.4.2.1

Tällaisten vastuualueiden osoittaminen Euroopan kemikaalivirastolle ei tarkoita sitä, että jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta vietäisiin toimivaltuuksia. Komitea toivoo, että virasto määrittää teknisissä ja poliittisissakin elimissään arvioinnin painopistealueet ja osoittaa arviointiin liittyvät tehtävät jäsenvaltioiden viranomaisille. Viranomaiset voivat aina ehdottaa omasta aloitteestaan aineita arvioitaviksi, perustella ehdotuksensa ja saattaa ne tällä tavoin käsiteltäviksi keskitettyyn päätöksentekoprosessiin.

3.4.3

Ehdotetun asetuksen puutteena on, ettei siinä nimenomaisesti säädetä mahdollisten yhteisvaikutusten ja kertymisprosessien arvioinnista kuin jo tunnettujen aineiden osalta. Kemikaalin käyttö saattaa olla niiden takia vaarallista. ETSK:n mielestä Euroopan kemikaaliviraston, mieluummin kuin yritysten, tulisi vastata tällaisesta arvioinnista yhdessä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

3.4.4

Sellaisilta alueilta tuodut aineet, valmisteet, tuotteet ja tavarat, joilla ei todennäköisesti harjoiteta asianmukaista valvontaa eikä noudateta hyvän laboratoriokäytännön (GLP) vaatimuksia kerättäessä tietoja rekisteröintiä ja riskienarviointia varten, voivat aiheuttaa yllättävän uhan. Onkin tärkeää, että toimivaltaisten viranomaisten valvonta on tässä yhteydessä erityisen huolellista, jotta unionin ulkopuoliset tuottajat eivät saa asiatonta kilpailuetua.

3.4.5

ETSK toivoo, että tuottajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien vastuut määritellään nykyistä paremmin ja tarvittaessa myös erityissäännöksin, jos ne eivät noudata riittävän huolellisesti asiakirjojen toimittamista, riskienarviointia ja sellaisia toimenpiteitä koskevia asetuksen vaatimuksia, joiden ansiosta kemikaalien käyttö on entistä valvotumpaa ja turvallisempaa.

3.5   Lupamenettely

3.5.1

Lupamenettelyn tavoitteena on varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja se, että eniten huolta aiheuttavia aineita joko käytetään tavalla, jossa riskit ovat varmasti riittävän hyvin hallinnassa, tai kyseiset aineet korvataan turvallisemmilla tekniikoilla tai aineilla. ETSK yhtyy tavoitteeseen ja pitää perusteltuna, että valmistajalle tai maahantuojalle asetetaan velvollisuus toimittaa riskeistä lisätietoja sen osoittamiseksi, että ne ovat hallittavissa tai että yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt kompensoivat riskit. Komitea on samaa mieltä myös siitä, että lupa tulee myöntää tietylle käyttötavalle, jotta käyttö olisi paremmin hallinnassa ja jatkokäyttäjille voidaan tiedottaa asianmukaisesti.

3.5.1.1

Komitea katsoo, että joka tapauksessa on asianmukaista rajoittaa luvan kesto, ja ehdottaa, että viiden vuoden kuluttua luvan myöntämisestä tehdään uusi arviointi ja myönnetään tarvittaessa uusi lupa samalla tavoin kuin muissakin lupamenettelyissä. Näin kannustettaisiin innovaatioita turvallisten vaihtoehtojen kehittämiseksi ja suosittaisiin korvausperiaatetta vaarallisten kemikaalien ensimmäisenä vaihtoehtona.

3.5.2

Jotta voidaan välttää vakavan vaaran aiheutuminen terveydelle tai ympäristölle, lupaan liittyviä rajoituksia tulee soveltaa kaikkialla EU:ssa, eivätkä ne saa olla sidoksissa valmistus- tai maahantuontimääriin. ETSK yhtyy näkemykseen siitä, että konsolidoitua direktiiviä 76/769/ETY voidaan käyttää uuden rajoitusmenettelyn lähtökohtana, mutta kehottaa ajantasaistamaan viipymättä vaarallisten aineiden luettelot siltä osin kuin se on tieteellisesti perusteltua.

3.5.3

Komitea muistuttaa, että lainsäädäntöä, joka koskee työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemista kemikaalien käyttöön liittyviltä riskeiltä, tulee edelleen soveltaa ja kehittää itsenäisesti Reach-järjestelmän rinnalla. Olisi epäilemättä hyödyllistä tutkia, miltä osin tätä tarkoitusta varten laadittavia säännöksiä voitaisiin sisällyttää Reach-järjestelmään ja miten voitaisiin lisätä niiden yhteensopivuutta direktiivin 98/24/EY kanssa. Kyseisessä direktiivissä velvoitetaan toteuttamaan arviointeja siten, että sidosryhmiä kuullaan.

3.5.4

ETSK katsoo, että myös muut aineet, joihin liittyy samanlaisia riskejä kuin CMR-, PBT- ja vPvB-aineisiin (jotka voidaan jo tunnistaa selkeiden ja puolueettomien kriteerien pohjalta ja jotka näin ollen sisältyvät liitteeseen XIII), on otettava huomioon heti kun riskit on tunnistettu ja asetettava lupamenettelyyn käytetyistä määristä riippumatta.

3.6   Jatkokäyttäjät

3.6.1

ETSK kannattaa jatkokäyttäjien velvoittamista arvioimaan kemikaalien käyttötapojen turvallisuutta, lähinnä tavarantoimittajalta saatujen tietojen perusteella, sekä toteuttamaan tarvittavat riskinhallintatoimet. Jatkokäyttäjien tulee ilmoittaa mahdollisista uusista käyttötavoista, jos tavarantoimittaja ei ole aiemmin ottanut niitä huomioon eikä siis dokumentoinut niitä. Jotta velvoite olisi mahdollista täyttää, erityisesti pk-yrityksille on tärkeää, että tavarantoimittaja on saattanut rekisteröinnin päätökseen ja luovuttaa jatkokäyttäjälle ainetta koskevat tiedot, jotka eivät ole luottamuksellisia. Ehdotuksen heikkoutena on, että kaikki tiedot, jotka valmistajan tai maahantuojan on määrä luovuttaa, eivät todennäköisesti ole ajoissa käytettävissä. Tällöin vaarana on, että jatkokäyttäjille lankeaa kustannuksiltaan kohtuuton dokumentointivastuu. ETSK:n mielestä tämä näkökohta sekä mahdollisuus hakea muutosta kemikaalivirastolta tulee määritellä nykyistä paremmin, jos uuden järjestelmän täytäntöönpanokustannukset halutaan todella pitää kurissa.

3.6.2

Tilannetta tulisi tarkastella uudelleen sidosryhmille järjestettävien seminaarien ja konferenssien avulla. Niitä tulisi järjestää tuotannonaloille, joihin ehdotetut toimet vaikuttavat luultavasti eniten (dokumentointikustannuksia aiheutunee etenkin seuraavien tuotteiden valmistajille: maalit, lakat, pigmentit, parkitusaineet, puutavara ja huonekalut, tekokuidut, sähkölaitteet ja elektroniikkalaitteet), sekä pk-yrityksille, jotka ovat usein riippuvaisia oligopoliasemassa olevasta tavarantoimittajasta eivätkä siis monestikaan pysty sopimustensa puitteissa hankkimaan tietoja kohtuullisin kustannuksin. Mikäli ongelmia ei tutkita tarkasti ja lainsäädäntöä selkeytetä, vaarana on, että tilanne muuttuu epäoikeudenmukaiseksi edellä mainituissa ja muissa vastaavissa tapauksissa.

3.7   Tietojen yhteiskäyttö

3.7.1

Ehdotus sisältää joukon toimia, joiden avulla pyritään lisäämään tietojen yhteiskäyttöä ja vähentämään tarpeettomia eläinkokeita. ETSK kannattaa tavoitetta ja pitää asianmukaisena, että uudet rekisteröijät voivat hyödyntää tietoja maksamalla suoraan tiedon toimittajalle tai sovitteluelimen välityksellä. Ehdotettuja toimia ei kuitenkaan ole määritelty riittävän täsmällisesti. Komitea toivoo, että toimintasääntöjä tarkennetaan, jotta kaikille toimijoille ja erityisesti pk-yrityksille voidaan taata yhtäläiset toimintaolosuhteet.

3.7.2

ETSK puoltaa ennakkorekisteröintijärjestelmän luomista rekisteröintiin valmistautuville yrityksille, jotta tiedot saataisiin etukäteen muiden käytettäviin. Tässä yhteydessä tulee kuitenkin varmistaa luottamuksellisten tietojen salassapysyminen. Komitea kannattaa myös ainetta koskevan tietojenvaihdon foorumien perustamista. Ehdotuksen mukaan foorumien tavoitteena on välttää päällekkäisiä eläinkokeita, mutta niille voitaisiin antaa muitakin tavoitteita.

3.8   Työntekijöiden informointi ja kouluttaminen

3.8.1

ETSK katsoo, että Reach-järjestelmän sisältämät tiedot ovat perusedellytys sekä terveyden ja ympäristön suojelun että työsuojelun edistämiseen tähtääville arvioinneille ja riskien vähentämiselle. Tiedot ovat siis hyvin tärkeitä kaikkien ammattien harjoittajille.

3.8.2

Kemian alalla on viime vuosina käyty tiivistä vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten välillä, ja saadut kokemukset osoittavat, että kyseisten tietojen saatavuuden ja asianmukaisen käytön ansiosta alalla on tapahtunut muita aloja vähemmän työtapaturmia ja ympäristövahinkoja.

3.8.3

Näiden myönteisten, vaikkakin vähän julkisuutta saaneiden kokemusten johdosta ETSK korostaa lisäarvoa, joka saadaan, kun työntekijöille ja heitä edustaville annetaan kaikki tarpeelliset aineen tai valmisteen kemikaaliturvallisuusarvioinnin yhteydessä saadut ja käyttöturvallisuustiedotteeseen kirjatut tiedot. ETSK toivoo, että kemianteollisuuden myönteiset kokemukset välitetään jatkokäyttäjäaloille esim. työntekijöille ja heitä edustaville suunnattujen erityiskoulutusohjelmien avulla. Lisäksi vaarallisia aineita koskevan lainsäädännön mukaisia suojeluvälineitä tulisi lisätä nykyisestä, ja välineiden soveltamista tulisi yhdenmukaistaa.

3.9   Vaikutustenarviointi

3.9.1

Useat tahot ovat kritisoineet komissiota siitä, että se on aliarvioinut järjestelmän soveltamisesta seuraavina kymmenenä vuotena aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset. ETSK on tietoinen uusista arvioista, joissa on huomioitu kuulemismenettelyssä tarkasteltuun asiakirjaluonnokseen tehdyt muutokset. Vaikutustenarviointi on ajantasaistettu kyseisten muutosten mukaisesti, ja sen pitäisi olla aiempaa realistisempi. Siihen sisältyy kuitenkin vielä suuria epävarmuustekijöitä, jotka koskevat mm. välillisiä kustannuksia, jatkokäyttäjiä ja EU:n uusiin jäsenvaltioihin kohdistuvia vaikutuksia.

3.9.2

Edellä esitetyn johdosta ETSK kehottaa komissiota käynnistämään asiaa koskevan vuoropuhelun yhteisön tason ja valtakunnallisten ammattialajärjestöjen kanssa erityisesti niillä teollisuudenaloilla, joihin ehdotettu uusi asetus yksityisten selvitysten mukaan vaikuttaa voimakkaimmin. Näin komissio voi varmistaa analyysinsa oikeellisuuden ja tarvittaessa tarkistaa toimia, joista näyttäisi aiheutuvan liian suuret kustannukset.

3.9.3

ETSK on huolissaan mahdollisista taloudellisista vaikutuksista ja kehottaa komissiota laatimaan asiasta aiempaa perusteellisemman vaikutustenarvioinnin. Tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon, että kemikaaleja käytetään laajasti talouden eri aloilla, maatalous ja palveluala mukaan luettuina. Komission tulisi lisäksi tarkastella entistä tarkemmin mahdollisia vaikutuksia unioniin liittyviin maihin.

3.9.4

Uuden järjestelmän arvellaan vaikuttavan myönteisesti innovointiin. Eräät toimet epäilemättä edistävätkin entistä useampien uusien aineiden kehittämistä ja markkinoille saattamista vallitsevaan tilanteeseen verrattuna. ETSK kannattaa tämänsuuntaisia muutoksia, mutta pitää innovoinnin edistämiseen tähtääviä järjestelyjä — joista suurin osa on mekaanisia — vielä liian ylimalkaisina ja odotettavissa olevien vaikutusten osalta heikkoina.

3.9.5

Kustannustehokkuus näyttää hyvin edulliselta etenkin terveyskysymyksissä, mutta todellisuudessa on niin, että kustannuksista joutuvat vastaamaan suoraan talouden toimijat, kun taas valtaosa hyödystä jakautuu muille toimijoille tai koko yhteiskunnalle, ja hyöty ajoittuu eri tavalla ja pidemmälle aikavälille kuin kustannukset. Epätietoisuus ja kielteiset reaktiot johtuvat todennäköisesti suurelta osin juuri näistä seikoista. Ongelmien ratkaisemiseksi tarvittaisiin yhtäältä määrätietoisia toimia yhteisymmärryksen kasvattamiseksi sekä näiden toimien tueksi tarkempia selvityksiä ja alakohtaisia analyyseja, jotka voivat olla myös kvantitatiivisia. Toisaalta tarvitaan aktiivista politiikkaa kilpailukyvyn edistämiseksi ja yhteisön normien nostamiseksi maailmanlaajuiseksi vertailukohdaksi. Tämä edellyttää komissiolta kohdennettuja ja määrätietoisia toimia kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä.

4   Päätelmät

4.1

ETSK kannattaa Reach-järjestelmän tavoitteita ja toteuttamista mutta katsoo, että sen toteuttamissääntöihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Näin voidaan välttää se, että lainsäädännön asianmukainen kehittäminen heikentäisi teollisuuden kilpailukykyä ja kasvua ja näin ollen pahentaisi työttömyysongelmaa. Tämä vaatimus noudattelee pyrkimyksiä varmistaa, että kehitys on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Se saa konkreettisen muodon käsillä olevan ehdotuksen yhteydessä, sillä siihen liittyvä vaikutusanalyysi ei riitä takaamaan kustannusten ja hyödyn suhteen tasapainoa.

4.2

ETSK kehottaa komissiota, Euroopan parlamenttia ja neuvostoa harkitsemaan vakavasti kaikkia mahdollisuuksia tehdä asetukseen muutoksia, jotka yksinkertaistaisivat ja vähentäisivät menettelyihin liittyviä hallinnollisia velvoitteita ja pienentäisivät niistä aiheutuvia kustannuksia, sekä jatkamaan sidosryhmien kuulemista mainitun tavoitteen saavuttamiseksi. Näin voitaisiin noudattaa poliittisten päättäjien pyrkimyksiä saada aikaan lainsäädäntö, joka antaa kaikille kemikaaleja käyttäville ja yleensä kansalaisille terveyttä, turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia koskevat takeet, heikentämättä kuitenkaan Euroopan teollisuuden kilpailukykyä.

4.3

ETSK ehdottaa, että varmistettaisiin asianmukaisin toimin, että erityisesti pk-yritykset ja jatkokäyttäjät saavat tietoa lainsäädännön sisällöstä ja muutoksista. On tärkeää pyrkiä lieventämään vallitsevaa kielteistä suhtautumistapaa, jonka yhteydessä ei ole otettu asianmukaisesti huomioon voimassa olevan kemikaalilainsäädännön yksinkertaistamisen, arvioinnin nopeutumisen ja tehostumisen (riskien ja niihin liittyvän vastuun vähentymisen) sekä ympäristölainsäädännön (päästöt, jätteet, työturvallisuus jne.) soveltamisen helpottumisen hyviä puolia.

4.4

Samalla tulee tähdentää, että ehdotukseen sisältyvissä liitteissä on soveltamisohjeita, yleisiä suuntaviivoja sekä tutkimus- ja testausmenetelmiä koskevia teknisiä ja tieteellisiä ohjeita, jotka eivät lisää hallinnollista taakkaa vaan auttavat sääntöjen soveltamisessa. Ne eivät myöskään ole sen laajempia kuin voimassa olevien sääntöjen liitteet. Siltä osin kuin se on juridisesti mahdollista, voisi olla hyödyllistä erottaa selkeästi toisistaan liitteet, jotka on säilytettävä osana lainsäädäntöä, ja liitteet, joita asiantuntijat voisivat käyttää eräänlaisina käyttöohjeina tai suuntaviivoina. Viimeksi mainitut voitaisiin tällöin joustavammin ajantasaistaa tekniikan ja tieteen kehityksen mukaisesti.

4.5

ETSK antaa arvoa sille, että komissio on kuullut ehdotuksen valmistelun yhteydessä laajasti eri tahoja. Komitea toivoo, että kuulemisprosessia ja sidosryhmien osallistamista jatketaan, jotta ehdotusta voitaisiin edelleen kehittää etenkin seuraavin tavoin:

Tehdään kaikki mahdolliset muutokset, joiden avulla menettelyjä voidaan yksinkertaistaa ja kustannuksia pienentää tavoitteita kuitenkaan muuttamatta.

Laajennetaan ja vahvistetaan Euroopan kemikaaliviraston tehtäväkenttää (etenkin asiakirja-aineistojen ja aineiden arvioinnin yhteydessä — VI osasto), jotta siitä tulisi uuden järjestelmän ydin, joka toimii tiiviissä ja rakentavassa yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten laitosten kanssa.

Muutetaan kemikaaliviraston elinten tehtäviä ja kokoonpanoa siten, että vastuutahot ovat tasapuolisesti edustettuina ja että virastoon voidaan koota mahdollisimman korkeatasoinen Euroopassa saatavilla oleva tieteellinen asiantuntemus.

Luodaan välineitä ja toimintamenetelmiä asiakirjojen ja testien päällekkäisyyden välttämiseksi ja eläinkokeiden vähentämiseksi sekä asianmukaisia järjestelyjä kustannusten oikeudenmukaiseksi jakamiseksi.

Selvennetään valmistajien tai maahantuojien ja jatkokäyttäjien välistä tehtävänjakoa, sillä osa valmistettavista tai maahantuotavista kemikaaleista myydään teollisuudelle, joka puolestaan saattaa markkinoille eri käyttötarkoituksia varten tarkoitettuja sekoituksia.

Laaditaan erityisesti pk-yrityksiä ja jatkokäyttäjiä varten tukisuunnitelma, jotta voidaan edistää Reach-järjestelmään sisältyvien sääntöjen täytäntöönpanoa sekä yhteenliittymien tai muiden vastaavien ryhmien muodostamista täytäntöönpanoa varten.

Pyritään löytämään nykyistä konkreettisempia ja itseohjautuvia välineitä innovoinnin sekä uusien aineiden kehittämisen ja markkinoille saattamisen edistämiseksi.

4.6

ETSK korostaa, että vaikutukset tulisi arvioida nykyistä yksityiskohtaisemmin erityisesti seuraavilta osin: välilliset kustannukset, eräille keskeisille jatkokäyttäjäaloille aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset vaikutukset EU:hun liittyviin maihin. Näin voitaisiin tarkistaa, onko tähän mennessä laadituissa selvityksissä esitetty kritiikki perusteltua vai ei.

4.7

ETSK toteaa lisäksi, että tarvitaan voimakkaita poliittisia toimia, jotta Reach-järjestelmän mukaiset normit saataisiin voimaan ja ne omaksuttaisiin maailmanlaajuisesti. Ne muodostavat perustan työntekijöiden ja yleensä väestön suojelun parantamiselle, ympäristönsuojelun tehostamiselle ja myös Euroopan kemianteollisuuden kilpailukyvyn puolustamiselle.

4.8

ETSK pitää yksinkertaistamisen ja vaikutusten konkreettisen arvioinnin kannalta tervetulleena eräissä jäsenvaltioissa jo käynnistettyjä konkreettisia kokeilualoitteita ja soveltamista koskevia kokeiluhankkeita, joihin alueviranomaiset ja kaikki sidosryhmät osallistuvat. Komitea suhtautuu myönteisesti myös komission ja Euroopan kemikaalitoimiston käynnistämiin toimiin, joiden avulla on tarkoitus luoda yhdessä sidosryhmien kanssa alakohtaisia teknisiä oppaita Reach-järjestelmän toteuttamista varten. Komitea katsoo, että kaikkien yhteisön toimielinten tulee lopullisten säädösten laadinnan yhteydessä hyödyntää siirtymävaiheessa saatuja kokemuksia, ja aikoo mahdollisesti laatia lisälausunnon käynnissä olevien toimien tulosten arvioimiseksi.

Bryssel 31. maaliskuuta 2004

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger BRIESCH


(1)  EYVL 196, 16.8.1967, s. 1.

(2)  Komitean 17. lokakuuta 2001 antama lausunto CES 1327/2001, EYVL C 36, 8.2.2002.

(3)  Kyseessä ovat karsinogeeniset, mutageeniset ja lisääntymiselle myrkylliset aineet (CMR-aineet), hitaasti hajoavat, biokertyvät ja myrkylliset aineet (PBT-aineet) sekä erittäin hitaasti hajoavat ja erittäin voimakkaasti biokertyvät aineet (vPvB-aineet).

(4)  Esim. vesialan puitedirektiivi, IPPC-direktiivi ja vaarallisia jätteitä koskevat direktiivit.

(5)  Vrt. komitean aiemman, valkoista kirjaa koskevan lausunnon kohta 5.1.


LIITE

LAUSUNNON LIITE 1

(työjärjestyksen 39 artiklan nojalla)

Seuraavat muutosehdotukset, jotka hylättiin jaoston käsittelyssä, saivat puolelleen yli neljänneksen annetuista äänistä.

Uusi kohta 3.4.4

”ETSK katsoo, että on välttämätöntä luoda asianmukainen laadunvarmistusjärjestelmä rekisteröidyistä kemikaaleista annettujen tietojen luotettavuuden varmistamiseksi. Tällainen laadunvarmistus voitaisiin toteuttaa taloudellisten toimijoiden sisäisillä laadunvarmistustoimilla ulkoisen sertifioinnin avulla tai riippumattomia asiantuntijoita käyttäen. Näin tiedoista ja asiakirjoista tulisi Euroopan laajuisesti vertailu- ja käyttökelpoisia, ja viranomaiset voisivat siirtää osan seurantavelvoitteestaan yrityksille.”

Äänestystulos

Puolesta: 27; Vastaan: 64; Pidättyi äänestämästä: 13


Top