Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52004IE0520

Euroopan talous ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kroatian hakemus EU:n jäseneksi”

OJ C 112, 30.4.2004, p. 68–75 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

30.4.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 112/68


Euroopan talous ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kroatian hakemus EU:n jäseneksi”

(2004/C 112/20)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 15. heinäkuuta 2003 työjärjestyksensä 29 artiklan nojalla antaa lausunnon aiheesta ”Kroatian hakemus EU:n jäseneksi”.

Asian valmistelusta vastannut ”ulkosuhteet”-erityisjaosto antoi lausuntonsa 9. maaliskuuta 2004. Esittelijä oli Rudolf Strasser.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 31. maaliskuuta ja 1. huhtikuuta 2004 pitämässään 407. täysistunnossa (maaliskuun 31. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 98 ääntä puolesta kolmen pidättyessä äänestämästä.

1   Johdanto

1.1

Suhteissaan Länsi-Balkanin maihin EU pyrkii lujittamaan kyseisten maiden demokraattista kehitystä sekä edistämään sovittelua ja yhteistyötä. EU on myöntänyt vuodesta 1991 lähtien rahoitustukea useiden ohjelmien yhteydessä. Vuoden 2002 loppuun mennessä Kroatia oli saanut tukea yhteensä noin 500 miljoonaa euroa. Vuonna 1999 EU ehdotti vakautus- ja assosiaatioprosessin käynnistämistä Länsi-Balkanin maiden kanssa.

1.2

Euroopan unioni esitti Zagrebissa 24. marraskuuta 2000 järjestetyssä huippukokouksessa, että Balkanin maat voisivat liittyä EU:hun ja että niitä varten voitaisiin käynnistää tukiohjelma. Edellytyksenä on, että maat täyttävät nk. Kööpenhaminan kriteerit ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaiset velvoitteet. Länsi-Balkanin maat totesivat, että ne hyväksyvät EU:n asettamat vaatimukset ja käyttävät vakautus- ja assosiaatioprosessia ja erityisesti vakautus- ja assosiaatiosopimuksia niiden allekirjoittamisen jälkeen EU-jäsenyyteen valmistautumisen välineinä.

1.3

Kroatian hallitus jätti EU-jäsenyyshakemuksensa 21. helmikuuta 2003. Neuvosto on pyytänyt Euroopan komissiota toimimaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaisesti ja esittämään neuvostolle kantansa jäsenhakemukseen.

2   Yleistä

2.1

Kroatia irtautui Jugoslaviasta ja julistautui itsenäiseksi valtioksi 25. kesäkuuta 1991. Sota Serbiaa vastaan päättyi vasta vuonna 1995 Daytonin rauhansopimuksen allekirjoittamisen myötä. Sotilaalliset yhteenotot ovat aiheuttaneet suuria menetyksiä siviiliväestölle, ja niillä on ollut kielteisiä sosiaalisia seurauksia. Lisäksi ne ovat aiheuttaneet suurta tuhoa isossa osassa Kroatiaa ja heikentäneet huomattavasti bruttokansantuotetta.

2.2

Vuosina 1990—1993 reaalinen bruttokansantuote pieneni 36 prosenttia (1). Sodan seurauksista kärsi etenkin teollisuustuotanto. Kroatian on pystyttävä siirtymään sosialistisesta suunnitelmataloudesta toimivaan markkinatalouteen ja sen lisäksi vielä toteuttamaan Jugoslaviasta irtautumisen ja etenkin sodan johdosta mittavia uudelleenjärjestelyjä monilla talouden aloilla.

2.3

Kroatian pinta-ala on 56 542 km2, ja asukkaita on noin 4,5 miljoonaa. Vuonna 2001 tehdyn väestönlaskennan mukaan 7,47 prosenttia asukkaista kuului johonkin vähemmistöön. Lukumääräisesti suurin ryhmä ovat serbit, joita on 4,5 prosenttia väestöstä. Muita vähemmistöryhmiä ovat bosnialaiset, italialaiset, unkarilaiset, albaanit, sloveenit, romanit jne.

2.4

Vahvimpana vaikuttajana Kroatian ja Serbian sodan jälkeen aina presidentti Franjo Tudjmanin kuolemaan (1999) ja tammikuussa 2000 pidettyihin parlamenttivaaleihin saakka oli kansallismielinen HDZ-puolue. Poliittinen perusta tarvittavien uudistusten tekemiseksi syntyi, kun vuonna 2000 muodostettiin (keskustan ja vasemmiston) koalitiohallitus ja presidentiksi valittiin Stjepan Mesić. Marraskuun 23. päivänä 2003 pidetyissä Kroatian parlamenttivaaleissa HDZ, jonka piirissä ei enää ole äärinationalistisia aineksia, sai eniten ääniä, ja sen tehtäväksi annettiin hallituksen muodostaminen. ETSK on tyytyväinen siihen, että Kroatian uudenkin hallituksen linja on ollut avoimen integraatio- ja uudistusmyönteinen ja että se tekee parhaansa sen puolesta, että väestön selkeän enemmistön kannattama EU-jäsenyys toteutuisi.

2.5

Makrotaloudelliset indikaattorit osoittavat kehityksen parantuneen huomattavasti erityisesti vuoden 2000 jälkeen. Talous on kasvanut voimakkaasti (4,1 prosenttia vuonna 2001 ja 5,1 prosenttia vuonna 2002; vuoden 2003 ensimmäisinä yhdeksänä kuukautena kasvu oli 3,5 prosenttia). Inflaatio pieneni vuoden 2000 tasosta (7,4 prosenttia) 2,3 prosenttiin vuonna 2002. Vuoden 2003 joulukuussa inflaatio oli 2,2 prosenttia. Kehitys on ennen muuta suuren kotimaisen kysynnän, vakaiden valuuttakurssien, kaupan vapauttamisen, maltillisen palkkakehityksen, tuotannon kasvun ja kilpailun lisääntymisen ansiota (2). Sitä vastoin työttömyysaste on edelleen hyvin korkea, noin 15 prosenttia. Lisäksi kauppataseen alijäämä nousi vuonna 2003 ennätyslukemiin (7,125 miljardia Yhdysvaltain dollaria), ja valtionvelkakin on edelleen kasvanut.

2.6

Vaikka työttömien määrä on edelleen hieman vähentynyt, noin 15 prosentin työttömyysaste (3) on suuri yhteiskunnallinen ja poliittinen ongelma. ETSK suhtautuu kriittisesti erityisesti siihen, että eräillä alueilla työttömyysaste on jopa 40 prosenttia. Samalla tulee ottaa huomioon, että Kroatian työllisyysaste on juuri ja juuri 50 prosenttia eli hyvin alhainen EU:n työllisyysasteeseen (yli 60 prosenttia) verrattuna. ETSK kiinnittää tässä yhteydessä huomiota harmaan talouden suureen osuuteen Kroatian taloudesta. Kroatian hallituksen suurena haasteena on mm. vähentää harmaata taloutta luomalla yrittäjille suotuisa toimintaympäristö.

2.7

Euroopan komissio, Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki suhtautuvat kriittisesti Kroatian julkisen talouden kokonaisvelkaan. Erittäin korkeasta veroasteesta huolimatta (viimeisimmän tiedon mukaan 48,4 prosenttia) ulkomaanvelka prosentteina BKT:sta on kasvanut; vuonna 1998 velan osuus oli 44,8 prosenttia ja vuonna 2003 (4) 74,3 prosenttia. Keskeinen syy velan merkittävään kasvuun oli se, että sodan jälkeen oli investoitava voimakkaasti perusrakenteisiin ja julkishallinnon instituutioihin. ETSK:n mielestä ongelmallista on myös kotitalouksien velkaantuminen kulutuksen kasvun seurauksena.

2.8

Maailmanpankin raportissa (5) kritisoidaan mm. sitä, että Kroatia käyttää julkishallintoon huomattavasti suuremman osuuden BKT:sta kuin unioniin liittyvät valtiot. Kroatiassa osuus on 11,2 prosenttia, kun se on liittyvissä valtioissa keskimäärin 7,2 prosenttia. Sama voidaan todeta siirtomaksuista.

3   Demokratia ja oikeusvaltion periaatteet

3.1

Euroopan komissio toteaa vakautus- ja assosiaatioprosessia koskevassa vuosikertomuksessaan vuodelta 2003 mm. seuraavaa:

demokraattiset instituutiot toimivat asianmukaisesti, mutta hallituksen ja opposition välinen poliittinen dialogi on usein vaikeaa, koska sisäiset ongelmat limittyvät kansainvälisten asioiden kanssa

parlamentti voi hoitaa tehtäviään esteettä, ja oppositio voi toimia parlamentissa täysipainoisesti

lainsäädäntötyötä voitaisiin nopeuttaa.

ETSK on tyytyväinen näihin edistysaskeliin, sillä ne ovat ratkaiseva edellytys maan osallistumiselle Euroopan yhdentymisprosessiin. On Kroatian etujen mukaista korjata mahdollisimman ripeästi puutteet, jotka vielä haittaavat demokratian toimintakykyä ja oikeusvaltion periaatteiden toteuttamista.

3.2

Komission vuosikertomuksessa (6) mainitaan alat, joilla tarvitaan vielä suuria ponnisteluja. Arvioidessaan oikeuslaitoksen, lainvalvonnan ja oikeusvaltion periaatteiden tilannetta komissio kritisoi seuraavia seikkoja:

oikeuslaitoksen toimintatavat (menettelyjen pitkittyminen vaarantaa oikeusvaltion periaatteet, asiantuntevaa henkilökuntaa ei ole riittävästi, jutut ruuhkaantuvat jne.)

oikeusvaltion sääntöjen noudattaminen rangaistusten täytäntöönpanossa

korruption torjunnan puutteellisuus

turvapaikkahakemusten epätyydyttävä käsittely

oikeuskäytännön epävarmuus.

3.3

Kroatian hallitus esitti vuoden 2002 lopussa ”vihreä kirjan” oikeuslaitoksen uudistamisesta. Ensimmäisiä tärkeitä edistysaskelia olivat oikeusakatemian perustaminen sekä eräiden tehtävien siirtäminen notaareille ja tuomioistuimen virkailijoille. ETSK toivoo, että tulevaisuudessa toteutetaan määrätietoisesti muitakin tarvittavia uudistustoimia.

3.4

Suurena ongelmana ovat edelleen asiantuntevan henkilöstön puute ja riittämättömät tekniset valmiudet. ETSK katsoo, että tuomioistuinmenettelyjen hitauden ja siitä johtuvan juttujen ruuhkautumisen seurauksena on, että oikeusvarmuus on puutteellista ja että tarvittavia rakenteellisia uudistuksia ei voida tehdä.

3.5

Eräiden unioniin liittyvien valtioiden tapaan Kroatialla on maarekisterin hallinnoinnissa pitkät perinteet. Koska rekisteriä ei ole uudistettu kymmeniin vuosiin, tosiasiallisten omistussuhteiden todentaminen on usein hyvin vaikeaa. Se on este yksityistämiselle, joka on kuitenkin välttämätöntä. ETSK katsoo, että kiinteistörekisteristä on tehtävä moderni ja toimiva ennen muuta myös mahdolliseen EU-jäsenyyteen valmistautumiseksi. Maarekisteriviraston perustaminen oli tärkeä edistysaskel.

3.6

Vakavana poliittisena ongelmana on Kroatian yhteistyö entisen Jugoslavian aluetta käsittelevän kansainvälisen sotarikostuomioistuimen kanssa. Yhteistyö ei ole toistaiseksi ollut tyydyttävää, minkä johdosta EU-valtiot eivät olleet valmiita ratifioimaan vakautus- ja assosiaatiosopimusta. ETSK:n mielestä olisi hyvin vahingollista Kroatialle, jos komission suosituksia tässä poliittisesti hyvin arkaluonteisessa kysymyksessä ei toteutettaisi käytännössä. Komitea toivoo, että Kroatian hallitus antaa tarvittavaa tukea Haagin sotarikostuomioistuimen esittämille luovutuspyynnöille.

3.7

Kysymyksellä pakolaisten ja muiden kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden palauttamisesta on Kroatialle suuri poliittinen merkitys, ja sen ratkaiseminen on varmasti vaikeaa. Kyseessä on noin 250 000 ihmistä. Ongelmia aiheuttavat tuhottujen talojen jälleenrakennus, omaisuuden palauttaminen, asuntopula ja toimeentulomahdollisuuksien puute. Kroatialle asetettiin Daytonin rauhansopimuksessa joukko pakolaisten paluuta koskevia velvoitteita. ETSK on tietoinen siitä, että kyseisten velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa raskaan taakan, ja odottaa, että ongelma ratkaistaan mahdollisimman pian.

3.8

Kroatian parlamentti hyväksyi joulukuussa 2002 vähemmistöjen suojelemiseksi perustuslain, jonka on tarkoitus taata vähemmistöjen oikeudet. Lailla taataan vähemmistöjen edustajille oikeus asianmukaiseen edustukseen vaaleilla valituissa elimissä sekä oikeuslaitoksessa ja muissa valtionhallinnon elimissä. ETSK toteaa, että — kuten muillakin oikeuden aloilla — viime kädessä ratkaisevaa on lain täytäntöönpano ja soveltaminen. Komitea olettaa, että romanien syrjinnästä, jota nykyisin esiintyy esim. vaalien yhteydessä, päästään tulevaisuudessa eroon. Se on tyytyväinen viime aikoina toteutettuihin toimiin.

3.9

ETSK totesi Kaakkois-Euroopan kansalaisyhteiskuntaa koskevassa oma-aloitteisessa lausunnossaan (7) seuraavaa: ”Riippumattomat, vapaat ja vahvat joukkoviestimet ovat terveen ja tasapainoisen demokratian tärkeimpiä edellytyksiä yhdessä sellaisten kansalaisten kanssa, jotka tietävät riittävästi osallistuakseen aktiivisesti ja asianmukaisesti maansa hallintoon.”

3.10

Komitea antaa arvoa toimille, jotka Kroatia on tähän mennessä toteuttanut joukkoviestimien riippumattomuuden ja vapauden vahvistamiseksi. On ilahduttavaa, että Kroatiassa on runsaasti riippumattomia lehtiä, jotka toimivat erilaisten näkemysten ja kulttuuri- ja kielivähemmistöjen ilmaisukanavana. ETSK toivoo, että valtiollisen radiotoiminnan ja televiestintäjärjestelmän sovitun uudistamisen yhteydessä turvataan näiden tärkeiden viestimien täydellinen riippumattomuus ja noudatetaan mielipiteiden ja väestön monimuotoisuuden asettamia vaatimuksia.

4   Markkinatalous ja rakenneuudistukset

4.1

Komission vuosikertomuksessa todetaan, että Kroatia on muita Länsi-Balkanin maita pidemmällä markkinatalouteen siirtymisessä. Komissio huomauttaa kuitenkin, että yksityistämisprosessi alkoi takellella vuonna 2002. Maailmanpankki toteaa raportissaan, että yksityistämisprosessi ei ole vielä läheskään lopussa ja ettei talouden uudelleenjärjestelykään ole ollut tyydyttävää. Kroatian yksityistämisrahasto (HFP) toteutti vuonna 2003 yksityistämistoimia eräillä aloilla, mm. pankkialalla, muttei kuitenkaan tarvittavassa laajuudessa. Komitea pitää tärkeänä, että uusi hallitus edistää yksityistämistä harkitusti etenkin teollisuudessa, matkailualalla ja maataloudessa. Tässä yhteydessä tulisi hyödyntää myös mahdollisuuksia julkis- ja yksityissektorin yhteistyöhön.

4.1.1

ETSK katsoo, että yksityistämisen yhteydessä on myös otettava huomioon niiden työntekijöiden etu, joihin se välittömästi vaikuttaa. Kielteisten sosiaalisten vaikutusten minimoimiseksi tarvitaan työmarkkinapoliittisia tukitoimia, jotka voivat koskea esim. tarvittavaa uudelleenkoulutusta. Komitea korostaa, että Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston suositusten yhteydessä tulee ottaa markkinoiden vapauttamista, yksityistämistä ja sääntelyn purkamista koskevien painopisteiden lisäksi huomioon myös sosiaalinen ulottuvuus.

4.2

Yleisenä, myös valtion velkaantumiseen liittyvänä kritiikkinä todetaan, että Kroatian valtio tukee edelleen runsaskätisesti tappiollisia valtionyrityksiä. Vuosina 1996—2000 valtionyritysten palveluksessa olevien määrä väheni 27 prosenttia ja yksityistettyjen yritysten palveluksessa olevien määrä 14 prosenttia. Yksityisyritysten palveluksessa olevien määrä sitä vastoin lisääntyi 50 prosenttia (8). Kroatian työmarkkinaosapuolet pitävät työllisyyden kannalta ongelmallisena myös sitä, että uusia tuotantoyrityksiä, etenkin pk-yrityksiä, perustetaan liian vähän. Komitea yhtyy myös siihen näkemykseen, että työllisyysongelmien ratkaisemiseksi on tärkeää parantaa perus- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia ja investoida oppilaitosten teknisiin varusteisiin.

4.3

Teollisuus tuottaa nykyisin hiukan yli 23 prosenttia BKT:sta ja työllistää noin 300 000 henkeä (noin 25 prosenttia koko työvoimasta) (9). Useat yritykset tuottavat tappiota, ja osa niistä on pahasti velkaantuneita. Pääoman puutteen takia yrityksissä on usein käytössä vanhaa tekniikkaa, joten tuotteet eivät aina ole kansainvälisesti riittävän kilpailukykyisiä. Komitea korostaakin, että Kroatian on parannettava taloutensa kilpailukykyä investoimalla tutkimus- ja kehitystyöhön aiempaa enemmän (2001: 1,09 prosenttia BKT:sta) (10), luotava kannustimia uusien yritysten — etenkin pk-yritysten — perustamiseksi ja poistettava hallinnolliset esteet näiden vaatimusten täyttämisen tieltä.

4.4

Kroatiassa on kilpailukykyistä lääke- ja kemianteollisuutta. Sitä vastoin tekstiiliteollisuuden tilanne on vaikea. Raskas teollisuus ja etenkin laivanrakennus on edelleen pääosin valtion hallussa ja vahvasti alijäämäistä.

4.5

Kroatian kansantaloudelle erityisen tärkeää on matkailu, jonka osuus BKT:sta on yli 20 prosenttia ja joka työllistää lähes 6 prosenttia työssäkäyvistä. Matkailu tuottaa noin kolmanneksen kaikista valuuttatuloista. Komitean mielestä on ongelmallista, että hyvin suuri osa matkailuyrityksistä on edelleen valtion omistuksessa. Etenkin matkailualalla voitaisiin yksityistämistä kannustamalla parantaa käytettävissä olevan potentiaalin hyödyntämistä. Olisi toivottavaa, että ala avattaisiin ulkomaisille investoinneille.

4.6

Kroatian pankkiala oli kriisissä vuonna 1998. Kun siitä oli selviydytty, alan turvallisuutta ja vakautta pystyttiin lisäämään myymällä eräitä valtion omistuksessa olleita pankkeja ulkomaisille sijoittajille. Tuottavuus ja tarjonta parantuivat selvästi. Komitean mielestä se on tärkeä edellytys Kroatian talouden vaatimien rakenneuudistustoimien toteuttamiselle. Se toteaa kuitenkin, että korkotaso on edelleen liian korkea ja vaikeuttaa tarvittavien investointien saantia.

4.7

Välttämättömien rakenneuudistusten toteuttamiseksi ja talouden kilpailukyvyn parantamiseksi tarvitaan valtion tukitoimia. Komitean mielestä Kroatian julkishallinto ei ole vielä rakenteeltaan riittävän tehokas, jotta se voisi selviytyä kaikista sen edessä olevista tehtävistä ja velvoitteista. Komitea olettaa, että erilaisista tukiohjelmista, kuten SIGMA-ohjelmasta (11), on apua tarvittavien uudistusten yhteydessä. Ratkaisevan tärkeää on, että suunnitteilla olevan hallinnon hajauttamisen yhteydessä tehtävät jaetaan keskushallinnon ja paikallisviranomaisten kesken parhaalla mahdollisella tavalla.

4.8

Kroatialla on verrattain kehittynyt sosiaaliturvajärjestelmä. Vuonna 2001 toteutettiin eläkejärjestelmän uudistus, jonka on tarkoitus yhtäältä keventää valtion taloudelle aiheutuvaa taakkaa ja toisaalta edistää talouden kehitystä. Kroatialaiset ovat enimmäkseen olleet tyytyväisiä uudistukseen. Myös joustavuuden lisäämiseen tähtäävien työmarkkinauudistusten yhteydessä on toteutettava asianmukaiset turvallisuutta ja sosiaalista suojelua koskevat toimet, ja perustana tulee olla toimiva työoikeuskysymyksiä käsittelevä oikeuselin.

4.9

Toimia tarvitaan kipeästi myös maataloudessa. Suurin osa Kroatian maatalouden toimijoista on pieniä, keskimäärin 5 hehtaarin kokoisia tiloja. Maailmanpankki toteaa raportissaan, että 30 prosenttia maatalousmaasta on edelleen valtion omistuksessa, että 40 prosentin osalta omistussuhteet ovat epäselvät ja että omistussuhteiden selvittämiseen kuluu todennäköisesti vielä 15 vuotta. Kroatian maatalouden kilpailukyky on vielä heikko. Sen osuus BKT:sta on suhteellisen korkea, 9 prosenttia. Työssä käyvistä 8 prosenttia saa elantonsa maataloudesta. Heikon kilpailukyvyn takia Kroatian elintarviketeollisuus, joka on varsin tehokasta, joutuu tuomaan raaka-aineita ulkomailta.

4.10

Lukuisat pienet maatilat viljelevät kolmea neljännestä käytössä olevasta maatalousmaasta, ja yhtä neljännestä viljelevät muutamat jäljellä olevat suuret maatalouskombinaatit. Monia tuottavia maatalousmaita voidaan sodan aiheuttamien tuhojen (esim. miinojen) vuoksi käyttää vain osittain. Yksityisomistuksessa olevat maatilat saavuttivat jo vuonna 1998 uudelleen vuoden 1990 tuotantomäärät, mutta edelleen valtiolle kuuluvat maatalouskombinaatit eivät ole pystyneet täyttämään talouden uusia vaatimuksia.

4.11

Omistussuhteet ovat usein vieläkin epäselviä, ja se vaikeuttaa merkittävästi Kroatian maatalouden edellyttämien rakenneuudistusten toteuttamista. Myös maatilojen modernisointia varten tarvittavien lainojen saanti on hankalaa. Suurten riskien vuoksi pankit ovat varsin vastahakoisia rahoittamaan maatalousinvestointeja.

4.12

Vuodesta 2003 on toteutettu uutta maataloustukiohjelmaa. ETSK toivoo, että uudistus parantaa Kroatian maatalouden kilpailukykyä ja helpottaa lähentymistä EU:hun. Komitean mielestä Kroatian maatalouden uudistamisen yhteydessä on ehdottoman tärkeää parantaa koulutusta ja neuvontaa sekä kehittää ripeästi kunnolla toimiva, poliittisesti riippumaton edunvalvontajärjestelmä.

5   Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen täytäntöönpano ja tukiohjelmien hyödyntäminen

5.1

Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanolla on ratkaisevan tärkeä asema EU-jäsenyyteen valmistautumisessa. Koska ratifiointiprosessia ei ole vielä saatettu päätökseen yhteisössä eikä jäsenvaltioissa, siirtymäkautta varten on tehty väliaikainen sopimus (ks. kohta 3.6).

5.2

Kroatian hallitus hyväksyi lokakuussa 2001 sopimuksen täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman. Joukko toimenpiteitä on jo toteutettu. Tavoitteena on, että maa täyttää vuoden 2006 loppuun mennessä EU-jäsenyyden edellytykset. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi kaikkiin valtionhallinnon elimiin nimettiin yhdentymisasioista vastaava koordinaattori.

5.3

Joulukuussa 2002 hallitus hyväksyi vuodeksi 2003 Kroatian EU-jäsenyyttä koskevan ohjelman. Ohjelman pääkohdat ovat

talouden mukauttaminen

Kroatian lainsäädännön saattaminen yhteisön lainsäädännön mukaiseksi

hallinnon valmiuksien parantaminen

kansalaistiedotusta koskeva strategia

vakautus- ja assosiaatiosopimuksen edellyttämät lainmuutokset.

Kroatian viranomaisten mukaan vuoden 2003 lopussa oli annettu yli 109 kyseisiä seikkoja koskevaa säädöstä. Tammikuussa 2004 tehtiin päätös toisesta integraatio-ohjelmasta, joka koskee yhteisön säännöstöön lähentymistä. Tarvittavat täytäntöönpanoasetukset annetaan vuonna 2004. ETSK antaa Kroatialle tunnustusta näiden toimien johdosta, mutta on tietoinen siitä, että joillakin aloilla täytäntöönpano on ongelmallista riittämättömien hallinnollisten valmiuksien takia (esim. yhdenmukaistaminen Eurostatin kanssa).

5.4

Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanon kannalta välttämätöntä on Kroatialle Cards-ohjelmien yhteydessä annettava tuki. Se edistää merkittävästi maan modernisoitumista ja demokratisoitumista, mutta myös tarvittavien ympäristönsuojelutoimien toteuttamista. ETSK otaksuu, että myös Kroatia voi hyödyntää ehdokasmaille tarkoitettuja tukiohjelmia (Ispa, Sapard, Phare, Taiex jne.), mikäli Euroopan komissio puoltaa sen jäsenhakemusta.

5.5

Jos Kroatian talous halutaan saattaa tuloksekkaasti Euroopan sisämarkkinoiden vaatimusten mukaiseksi, on välttämättömille uudistuksille, liberalisointitoimille ja EU:n lainsäädännön takia tarvittaville mukautustoimille saatava kansalaisyhteiskunnan tuki. Keskeisenä edellytyksenä on, että Kroatian väestö saa jatkuvasti riittävän paljon tietoa EU:hun liittymisen merkityksestä ja vaikutuksista ja että kansalaisyhteiskuntaa edustavat organisaatiot voivat osallistua poliittiseen päätöksentekoon.

6   Alueelliset ongelmat

6.1

Taloudellisen kehityksen ja hyvinvoinnin tasoerot kaupunkitaajamien ja maaseutualueiden välillä ovat paikoin hyvin suuret. Lisäksi sota aiheutti useille alueille — pienille ja suurille — mittavia vahinkoja ja vaikeutti huomattavasti niiden talouskehitystä. Tämä koskee erityisesti esim. Slavonian ja Lika-Senjin alueita.

6.2

Helmikuussa 2002 perustettiin rahasto muita heikommassa asemassa olevien alueiden tukemiseksi. Sen avulla on tarkoitus tukea ensisijaisesti alueita, joilla sota aiheutti erityisen paljon vahinkoa, jotka kärsivät autioitumisesta tai jotka ovat muuten epäsuotuisassa asemassa, kuten eräät saaret tai vuoristoalueet.

6.3

Euroopan komissio kritisoi vuoden 2003 vuosikertomuksessaan sitä, että varojen jakoperusteita ei ole vielä määritetty ja että toteutusvastuun organisointi ei ole selkeää. Komitea suosittaa, että vielä ratkaisematta olevat ongelmakohdat selvitetään pikaisesti. Komitea pitää sitä tärkeänä, jotta erilaisia EU-ohjelmia (esim. Interreg) voitaisiin hyödyntää asianmukaisesti.

7   Ympäristö

7.1

Maailmanpankin raportissa todetaan, että Kroatian luonnonympäristön tilanne on hyvä muihin Keski-Euroopan maihin verrattuna. Juomavesi-, jätevesi- ja jätehuoltoon tarvitaan kuitenkin vielä suuria investointeja EU:n normien täyttämiseksi.

7.2

Jätevesien puhdistus on rannikkoalueilla lähes EU:n vaatimalla tasolla, koska ne ovat tärkeitä matkailun kannalta ja koska Välimeren puhtaana pitämiseen liittyy kansainvälisiä velvoitteita. Muilla alueilla tarvitaan vielä mittavia investointeja jätevesien keruu- ja puhdistusjärjestelmiin. Samoin on jätteiden, erityisesti ongelmajätteiden, keruun ja huollon laita. Komitea panee merkille, että Kroatia on kyseisen alan sääntelyä parantaessaan noudatellut EU:n direktiivejä ja että edistystä on jo tapahtunut.

7.3

Ilmanlaatu on parantunut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Siihen ovat osaltaan tosin vaikuttaneet teollisuuden taantuminen sodan vuoksi ja taloudelliset vaikeudet. Kaupunkialueilla huono ilmanlaatu on edelleen suuri ongelma. Talouden odotettavissa olevan voimakkaan elpymisen johdosta liikenne- ja energia-aloilla on toteutettava toimia päästöjen vähentämiseksi.

7.4

Suojeltujen alueiden osuus on varsin suuri (noin 10 prosenttia), mikä on perusteltua maan biologisen monimuotoisuuden, ekosysteemien ja ainutlaatuisten maisemien takia. Osa niistä on Unescon suojelemia. Mainituista suojelutoimista huolimatta biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuu yhä suurempi paine, eivätkä nykyiset suojelutoimet ja luonnonsuojelualueet riitä vaatimusten täyttämiseksi.

7.5

ETSK korostaa, että useimpien liittyvien maiden tapaan Kroatiassa tarvitaan paljon investointeja, jotta ympäristöalan EU-normit pystytään täyttämään. Komitea on sitä mieltä, että Kroatian ponnisteluja tilanteen parantamiseksi on tuettava riittävästi.

8   Kansainvälinen yhteistyö ja naapuruussuhteet

8.1

Perusedellytyksenä sille, että Kroatia voi osallistua menestyksekkäästi Euroopan yhdentymisprosessiin, on Daytonin ja Pariisin rauhansopimuksissa asetettujen sekä Euroopan neuvoston jäsenyyteen (Kroatia liittyi jäseneksi vuonna 1996) liittyvien velvoitteiden täyttäminen. ETSK toteaa, että Kroatian hallitus on sitoutunut tähän selkeästi mutta että joillakin aloilla kaivataan vielä johdonmukaisia toimia.

8.2

Rauhanomainen rinnakkaiselo edellyttää hyviä naapuruussuhteita. ETSK toteaa, että Kroatian taloudellinen yhteistyö lähinaapurien kanssa on kehittynyt myönteisemmin kuin sen poliittiset suhteet eräisiin naapurimaihin. Komitea katsoo, että mm. Slovenian ja Kroatian välistä merirajaa koskevassa asiassa on päästävä ratkaisuun mahdollisimman pian. Ongelmaa pahensi entisestään Kroatian hallituksen päätös merioikeuksien yksipuolisesta laajentamisesta siten, että Adrianmerelle perustetaan nk. suojattu ympäristö- ja kalastusalue (12). Komitea korostaa, että asiassa tulee noudattaa kansainvälisen merioikeuden mukaisia sitoumuksia.

8.3

Kroatian talouselämän kansainvälistymisen tärkeä etappi oli maan liittyminen Maailman kauppajärjestöön WTO:hon vuonna 2000.

8.4

Vakautus- ja assosiaatiosopimukseen liittyvä väliaikainen sopimus allekirjoitettiin 29. lokakuuta 2001, ja se tuli voimaan vuoden 2002 alussa. Siihen liittyy laajoja kauppaa helpottavia toimia. Kroatia liittyi 1. maaliskuuta 2003 Keski-Euroopan vapaakauppasopimukseen CEFTAan (Central European Free Market Trade Agreement). Kroatialla on yhteensä 35 kauppakumppania (EU:n jäsenvaltiot mukaan luettuina), joiden kanssa se käy vapaakauppaa. Nykyisin jo 90 prosenttia Kroatian ulkomaankaupasta käydään etuuskohtelun perusteella, ja vakautus- ja assosiaatiosopimuksen siirtymäkauden jälkeen yli kaksi kolmannesta maan ulkomaankaupasta on tullitonta. Vuonna 2003 Kroatian tavaraviennin arvo oli 5,65 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja tavaratuonnin arvo 12,77 miljardia Yhdysvaltain dollaria, eli kauppatase oli 7,12 miljardia Yhdysvaltain dollaria alijäämäinen.

9   Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta

9.1

Järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä tehtävä sekä markkinatalouteen siirtymisessä että liittymisprosessissa. Kroatiassa on yli 20 000 kansalaisjärjestöä. Laki kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta tuli voimaan 1. tammikuuta 2002. Tämä merkitsi yhdistymisvapauden ja kansalaisjärjestöjen toiminnan valvonnan liberalisoitumista.

9.2

ETSK totesi Kaakkois-Euroopan kansalaisyhteiskuntaa koskevassa lausunnossaan vakauden ja hyvinvoinnin edellyttävän, että

kansalaisyhteiskunnan organisaatiot vahvistuvat ja osallistuvasta demokratiasta tulee osa kulttuuria

kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat osallistuvassa demokratiassa riippumattomia, mitä harva tosin vielä ymmärtää

työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua kohennetaan

mm. ympäristötietoisuuden lisäämiseksi käydään laajapohjaista kansalaisvuoropuhelua.

Komitea ilmaisi kyseisessä lausunnossa selkeästi tyytyväisyytensä Kroatian viranomaisten kantaan, jonka mukaan kansalaisyhteiskunnan kehittäminen on hallituksen keskeisiä painopistealoja.

9.3

Kroatian edellinen hallitus laati aikoinaan lakiesityksen sellaisen foorumin perustamisesta, jossa kansalaisyhteiskunnan järjestöt (kansalaisjärjestöt) voisivat keskustella niitä kiinnostavista aiheista ja antaa niistä lausuntoja. Foorumin tarkoituksena on edistää kansalaisvuoropuhelua. Lokakuun 16. päivänä 2003 perustettiin valtakunnallinen kansalaisyhteiskuntaa edistävä säätiö, joka hoitaa suunnitellun foorumin tehtäviä. Kansalaisjärjestöjen edustajat voivat vaikuttaa asioihin säätiön hallituksessa. ETSK pitää kyseisiä toimia ja kansalaisjärjestöjen toiminnan rahallista tukemista myönteisenä. Se suhtautuu myönteisesti myös siihen, että kansalaisjärjestöt voivat tehdä yhteistyötä talous- ja sosiaalineuvoston työryhmien kanssa, ja toivoo, että tätä osallistumismahdollisuutta laajennetaan edelleen.

9.4

Kroatiaan perustettiin vuonna 1999 toinen talous- ja sosiaalineuvosto. Kolmikantaisessa ja 15-jäsenisessä neuvostossa ovat edustettuina hallituksen lisäksi työnantaja- ja ammattiliitot. Työnantajia edustaa Kroatian ainoa työnantajien keskusliitto ja työntekijöitä viisi ammattiliittoa (kullakin yksi edustaja). Puheenjohtaja vaihtuu säännöllisesti kiertoperiaatteen mukaisesti. Neuvostossa toimii seitsemän jaosta, ja päätökset tehdään täysistunnoissa, joita pidetään yleensä kolmen kuukauden välein. Organisatorisia tehtäviä hoitaa hallituksen varta vasten perustama yksikkö.

9.5

Useiden EU-maiden talous- ja sosiaalineuvostojen tapaan, Kroatian talous- ja sosiaalineuvosto käsittelee mm. talous- ja sosiaalipolitiikkaan, työmarkkinoihin, talousarvioon ja myös yksityistämiseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä.

9.6

Talous- ja sosiaalineuvostolla on epäilemättä tärkeä rooli työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa. ETSK katsoo, että toimiva talous- ja sosiaalineuvosto on keskeinen edellytys tarvittavien uudistustoimien asianmukaiselle toteuttamiselle siten, että uudistuksille saadaan myös asianomaisten ammattiryhmien tuki. Yhtä suuri merkitys on työmarkkinaosapuolten itsenäisen vuoropuhelun edistämisellä.

9.7

Edunvalvontaryhmät ovat Kroatiassa vasta muotoutumassa, eikä kaikilla ammattiryhmillä vielä ole omaa edunvalvojaa.

9.8

Vuoteen 1990 saakka ammattijärjestön jäsenyys oli käytännössä pakollista, mutta yhteiskuntajärjestelmän vaihtumisen jälkeen ammattijärjestöt ovat kehittyneet Jugoslavian hajoamisen jälkeen syntyneissä tasavalloissa hyvin eri tavoin. Pakollisesta jäsenyydestä luovuttiin kaikkialla, ja ammattijärjestöjen rakenne muuttui täysin. Kroatiassa on runsaasti ammattiliittoja sekä viisi keskusliittoa, jotka ovat vaikutusvaltansa johdosta edustettuina myös Kroatian talous- ja sosiaalineuvostossa.

9.9

Koska ammattijärjestökenttä on hajanainen ja ryhmittynyt viiteen eri keskusliittoon, työntekijöiden toiveet eivät aina tule riittävän hyvin esille esim. talous- ja sosiaalineuvostossa. Tämän vuoksi pyrkimyksenä on perustaa ammattiliittojen yhteinen kattojärjestö. ETSK:n mielestä olisi valitettavaa, jos Kroatian ammattiliitot eivät edellä esitetyistä syistä pystyisi täyttämään tehtävää, joka niillä on uudessa työmarkkinajärjestelmässä.

9.10

Työnantajien järjestäytymisfoorumeja ovat Kroatian kauppakamari ja Kroatian työnantajien keskusliitto. Kauppakamarissa on sekä alakohtaisia että alueellisia yksiköitä. Sen tärkeimpänä tehtävänä on edistää Kroatiassa ja sen ulkopuolella harjoitettavaa liiketoimintaa esim. järjestämällä messuja ja etenkin täydennyskoulutusta jäsenilleen. Kaikkien Kroatiassa kotipaikkaansa pitävien yritysten on oltava kauppakamarin jäseniä.

9.11

Kauppakamari toimi vuoteen 1996 saakka työnantajien edustajana työehtosopimusneuvotteluissa. Nykyisin tehtävää hoitaa työnantajien keskusliitto, joka on 23 toimialajärjestön kattojärjestö ja jonka jäsenyys on vapaaehtoista. Keskusliitto edustaa kuitenkin vain osaa Kroatian yrittäjistä. Pk-yrittäjillä on oma liittonsa, mutta siinäkin on jäsenenä vain osa yrityksistä. ETSK katsoo, että työnantajajärjestöjen on sovittava siitä, miten kaikkien yrittäjien edut tulisivat varmasti huomioiduiksi talous- ja sosiaalineuvostossa sekä hallitukseen kohdistuvan edunvalvonnan yhteydessä.

9.12

Maa- ja metsätaloustuottajien oman, riippumattoman edunvalvonnan varmistamiseksi on olemassa oikeudellinen perusta, mutta sitä ei ole toistaiseksi käytetty. Kauppakamarin erillisen osaston on tarkoitus ajaa maataloustuottajien etuja. ETSK yhtyy Maailmanpankin raportissa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan maataloustuottajien etujen huomioiminen on nykyisellään riittämätöntä. Tämä on komitean mielestä merkittävä haittatekijä yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittymistä ajatellen. ETSK toivoo, että Kroatian viljelijäin liitto (Farmers' Union), joka on jo muutaman vuoden ajan toiminut yhdistysmuotoisena, joka osallistuu neuvotteluihin ja on mukana myös hyväksymismenettelyissä, pystyy nopeasti vakiinnuttamaan paikkansa Kroatian maataloustuottajien määrätietoisena ja riippumattomana edunvalvojana.

10   Tiivistelmä ja suositukset

10.1

Kroatia irtautui Jugoslaviasta ja julistautui itsenäiseksi valtioksi 25. kesäkuuta 1991. Kroatian ja Serbian välinen sota vaati paljon siviiliuhreja, aiheutti mittavia vahinkoja laajoilla alueilla ja heikensi suunnattomasti talouskehitystä.

10.2

Kroatiassa on viime vuosina tapahtunut paljon poliittisia ja taloudellisia muutoksia, ja demokratisoituminen on edistynyt huomattavasti. Makrotaloudelliset indikaattorit osoittavat kehityksen parantuneen huomattavasti erityisesti vuoden 2000 jälkeen. Huomioon tulee kuitenkin ottaa, että Kroatian on pystyttävä paitsi siirtymään vanhasta järjestelmästä toimivaan markkinatalouteen myös — ja ennen muuta — hoitamaan sodan jälkiseuraukset.

10.3

Talouden kehitykselle on jo muutaman vuoden ajan ollut tunnusomaista ilahduttavan nopea kasvuvauhti ja hintojen vakiintuminen. Erityisesti maaseutualueilla työttömyys on kuitenkin edelleen suuri yhteiskunnallinen ongelma, jota ei ole onnistuttu ratkaisemaan, ja kauppataseen alijäämä, samoin kuin julkinen velka, on kasvanut tavattomasti.

10.4

ETSK korostaa työmarkkinaosapuolten välisen itsenäisen vuoropuhelun merkitystä uudistusprosessille ja toteaa, että Kroatian hallituksen tulisi tulevaisuudessakin suhtautua vakavasti talous- ja sosiaalineuvostoon sen tehtävien mukaisesti.

10.5

Kroatia on toteuttanut joillakin talouden aloilla, esim. pankkialalla, yksityistämistoimia hyvin menestyksekkäästi. Kaiken kaikkiaan yksityistämisprosessi ei ole kuitenkaan sujunut yhtä johdonmukaisesti kuin unioniin liittyvissä maissa. Tämä seikka on vaikeuttanut yksityisten investointien saantia samassa määrin kuin esim. omistussuhteiden epäselvyys. ETSK toivoo, että uusi hallitus edistäisi voimakkaasti yksityistämistä ja pyrkisi tarmokkaasti poistamaan myös muut yksityisten investointien tiellä olevat esteet.

10.6

Tarvittavien uusien työpaikkojen luomiseksi on hyvin tärkeää, että Kroatiassa tuetaan yritysten, erityisesti pk-yritysten, perustamista sekä parannetaan perus- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia.

10.7

Euroopan unioni esitti Zagrebissa 24. marraskuuta 2000 järjestetyssä huippukokouksessa, että Länsi-Balkanin maat voisivat liittyä EU:hun ja että niitä varten voitaisiin käynnistää tukiohjelma. Edellytyksenä on, että maat täyttävät nk. Kööpenhaminan kriteerit ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaiset velvoitteet. Kroatia esitti 21. helmikuuta 2003 ensimmäisenä Länsi-Balkanin maana EU-jäsenyyshakemuksensa. ETSK suhtautuu tähän päätökseen myönteisesti, sillä se tarkoittaa, että Kroatia haluaa osallistua Euroopan yhdentymisprosessiin.

10.8

ETSK antaa arvoa tarmokkaille toimille, jotka Kroatia on toteuttanut täyttääkseen EU-jäsenyyden edellytykset. Kroatian hallituksen hyväksymällä vakautus- ja assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoa koskevalla toimintaohjelmalla on tässä yhteydessä tärkeä asema samoin kuin hallituksen vuoden 2002 lopussa hyväksymällä Kroatian EU-jäsenyyttä koskevalla ohjelmalla.

10.9

Asetetut tavoitteet ovat epäilemättä hyvin kunnianhimoisia. EU-jäsenyyden kriteerien täyttäminen edellyttää laajan uudistusprosessin toteuttamista. Sen yhteydessä on ratkaisevan tärkeää toteuttaa tarvittavat lainsäädäntötoimet, joista päätettiin vuonna 2003, ja myös varmistaa hyvissä ajoin, että tavoitteiden mukaisen täytäntöönpanon edellyttämät hallinnolliset vaatimukset täyttyvät.

10.10

ETSK pitää onnistumisen kannalta keskeisenä myös sitä, että välttämättömille uudistuksille, liberalisointitoimille ja EU:n lainsäädännön takia tarvittaville mukautustoimille saadaan kansalaisten tuki. Se edellyttää, että kansalaisilla on kaikki tarvittavat tiedot EU-jäsenyyden merkityksestä ja myös sen vaikutuksista. Komitea kehottaakin antamaan kaikille kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, eikä siis vain yksittäisille ammattijärjestöille, mahdollisuuden osallistua päätöksentekoprosessiin. Kyseisiä organisaatioita tulee lisäksi auttaa informoimaan jäseniään vankkojen asiatietojen perusteella.

10.11

ETSK on Euroopan komission tavoin huolissaan siitä, että Kroatialla on vieläkin ratkaisemattomia ongelmia oikeuslaitokseen, korruption torjuntaan, turvapaikkahakemusten käsittelyyn ja erityisesti entisen Jugoslavian aluetta käsittelevään Haagin kansainväliseen sotarikostuomioistuimeen liittyvissä kysymyksissä. Komitea huomauttaa, että näiden ongelmien käsittelyllä on ratkaiseva merkitys, kun arvioidaan nk. Kööpenhaminan kriteerien täyttymistä.

10.12

ETSK tunnustaa, että Kroatian hallitus on osoittanut selkeästi pyrkivänsä täyttämään asianmukaisesti kaikki Daytonin ja Pariisin rauhansopimuksissa asetetut velvoitteet. Tässä yhteydessä suurena haasteena on suoriutua lukuisien pakolaisten paluuseen liittyvästä tehtävästä.

10.13

ETSK katsoo, että EU-jäsenyyteen valmistautumiseksi on myös olennaisen tärkeää parantaa kahdenvälisiä suhteita naapurimaihin.

10.14

Vakauden ja hyvinvoinnin tärkeänä edellytyksenä ovat myös vahvat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja todellinen osallistuva demokratia. ETSK:n mielestä on siis myönteistä, että Kroatia on jo luonut institutionaaliset edellytykset työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulle ja kansalaisvuoropuhelulle tai luo niitä parhaillaan. Ratkaisevan tärkeää on, että kaikilla ammattiryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa edustavan ja organisaatioltaan vahvan edunvalvontaelimen välityksellä.

Bryssel 31. maaliskuuta 2004

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger BRIESCH


(1)  Maailmanpankin raportti nro 25435-HR.

(2)  On syytä huomioida, että Kroatian asukaskohtainen BKT on vain noin kolmannes Slovenian asukaskohtaisesta BKT:sta.

(3)  ILO:n laskentamenetelmän mukaan; Kroatian tilastolaitoksen mukaan työttömyysaste vuonna 2002 oli 22,5 prosenttia.

(4)  European Economy, Occasional Papers, nro 5, tammikuu 2004.

(5)  Maailmanpankin raportti nro 25434-HR.

(6)  KOM(2003) 139 lopullinen, 26.3.2003.

(7)  REX/123, EUVL C 208, 3.9.2003, s. 82.

(8)  Maailmanpankin raportti, sivulta 87 alkaen.

(9)  Kroatian tilastolaitos.

(10)  Ks. vastaukset Euroopan komission kyselyyn.

(11)  Tukiohjelma Keski- ja Itä-Euroopan maiden hallinto- ja johtamistavan kehittämiseksi (Support for Improvement in Governance and Management in Central and Eastern European Countries); ohjelma on OECD:n ja EU:n yhteishanke.

(12)  Protected Ecological and Fishing Zone (PEFZ).


Top