Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52004AE0316

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 muuttamisesta” — KOM(2003) 452 lopullinen — 2003/0167 COD.

OJ C 110, 30.4.2004, p. 72–76 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

30.4.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 110/72


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 muuttamisesta”

KOM(2003) 452 lopullinen — 2003/0167 COD.

(2004/C 110/13)

Neuvosto päätti 4. elokuuta 2003 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 2. helmikuuta 2004. Esittelijä oli John Simpson.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 25.—26. helmikuuta 2004 pitämässään 406. täysistunnossa (helmikuun 26. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 67 ääntä puolesta ja 1 pidättyi äänestämästä.

1   Johdanto

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on seurannut tiiviisti tullipolitiikan kehitystä, sillä se vaikuttaa Euroopan unionin tuontiin, vientiin ja transit-kauppaan. ETSK on tukenut niitä muutoksia, joiden tarkoituksena on vahvistaa tulliviranomaisten roolia vastuualueensa hoitamisessa. Tähän kuuluu tarve lisätä sisämarkkinoiden etuja minimoimalla kaikki viivytykset ja häiriöt yhteisön tullikoodeksin täytäntöönpanossa. (1)

1.2

ETSK suhtautuu myönteisesti komission tiedonannossaan esittämiin tavoitteisiin luoda yksinkertainen ja sähköiseen tiedonsiirtoon perustuva toimintaympäristö, jossa tullitoimia voidaan hallinnoida tehokkaammin.

1.3

Komitea hyväksyy myös painopisteen siirron tullipolitiikkaa koskevassa strategisessa lähestymistavassa. Äskettäin ryhdyttiin aivan aiheellisesti painottamaan lisää yhteisen tullipolitiikan soveltamista uusilla unionin laajetessa syntyvillä ulkorajoilla. Komitea ottaa huomioon myös turvatoimia koskevien huolten muuttaman ympäristön, erityisesti Yhdysvaltojen kokemuksia ajatellen, kun tähdätään unionin kansalaisten suojelemiseen.

1.4

ETSK pitää siis komission tiedonantoa myönteisenä ja kannattaa yhteisön tullikoodeksiin ehdotettuja, asetusta 2913/92 tarkistamalla tehtäviä muutoksia.

2   Tiedonanto: yksinkertainen, sähköiseen tiedonsiirtoon perustuva toimintaympäristö

2.1

Tiedonanto havainnollistaa rakentavaa roolia, jossa komissio voi toimia koordinoimalla ja kehittämällä jäsenvaltioiden tullimenettelyjä. Kullekin jäsenvaltiolle jää vastuu tullilaitoksen hallinnosta, mutta jokainen jäsenvaltio hyötyy siitä, että menettelyt ovat johdonmukaisia ja suunniteltu helpottamaan rajatylittävää yhteistyötä.

2.2

Ihannetapauksessa menettelyt olisi yhtenäistettävä ilman sisäisiä rajoja toimivien sisämarkkinoiden vaikutuksen parantamiseksi soveltamalla sovittuja hallintopuitteita tullilaitoksiin.

2.3

Yhtenäistäminen ei riipu ainoastaan eriasteisesta keskinäisestä hallintoyhteistyöstä ja valvontamekanismeja koskevista sopimuksista, vaan sitä voidaan parantaa edelleen standardisoimalla asiakirjoja ja ajanmukaistamalla siirtomenetelmiä.

2.4

Ei siis ole mikään yllätys, että komissio on laatinut yksinkertaistamista ja eEurope-käsitteiden soveltamista koskevat periaatteet tullilaitosten parempien sääntelymenetelmien määrittelemiseksi.

2.5

Erityisesti, mutta ei ainoastaan, siksi, että tullilaitosten roolin uusi painopiste on terrorismin ja vaarallisten tai loukkaavien tai laittomien tuotteiden kaupan aiheuttamien riskien arvioinnissa, tullimenettelyjen yhtenäistäminen ei ole vain asiakirjojen ja tiedon yksinkertaistamista koskeva tehtävä. Tullilaitosten on nyt käytettävä asianmukaista riskianalyysiä valvonnan asteen ja menetelmien määrittelemiseksi, jotta tullitarkastusten välttäminen voidaan paljastaa ja estää, sekä myös sellaisten materiaalien tunnistamiseksi, jotka aiheuttavat laajamittaisen turvallisuusriskin.

2.6

Kyseiset vastuut on hyväksyttävä tavalla, jossa otetaan lisäksi huomioon tavoite helpottaa kaupankäyntiä paitsi unionissa, tunnustamalla erityisesti unionin laajentumisen aiheuttamat lisävaikeudet, myös unionin ja muiden kauppaa käyvien valtioiden välillä. Valvonnan tehostamisen ohella on parannettava menetelmiä, jotka koskevat kaikkia unionin jäsenvaltioita.

3   Komission ehdotukset yksinkertaisen, sähköiseen tiedonsiirtoon perustuvan toimintaympäristön luomiseksi

3.1

Euroopan komissio pyytää neuvostoa ja Euroopan parlamenttia vahvistamaan viisi strategista tavoitetta:

3.1.1

Tullimenettelyjä tarkistetaan ja yksinkertaistetaan perusteellisesti ottaen samalla käyttöön nykyaikaisia tekniikoita, mukaan lukien laaja-alaisesti käytettävä tietotekniikka ja riskianalyysi.

3.1.2

Tullin toiminta järjestetään siten, että kaupan alan toimijat voivat hyötyä sisämarkkinoista eli siitä, että tullimenettely voidaan aloittaa ja päättää missä tahansa yhteisön alueella.

3.1.3

Tullin toimenpiteillä on varmistettava sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta ja se, että minkäänlaisia esteitä ei aiheuteta tai pidetä yllä, digitaalitekniikkaan liittyvät esteet mukaan lukien.

3.1.4

Tullitarkastusten määrän ja luotettavuuden EU:n ulkorajoilla on oltava sama, erityisesti kun kyse on yhteiskunnan suojelemisesta ja sen turvallisuuden varmistamisesta. Tämä vaatii yhteistä riskinhallintaa.

3.1.5

Jäsenvaltioiden käyttämät tullin tietotekniikkajärjestelmät tarjoavat kaikkialla samat välineet toimijoille, ja niiden tulisi olla täysin yhteentoimivia.

3.2

Kyseisten strategisten tavoitteiden saavuttaminen riippuu luonnollisesti siitä, hyväksyvätkö kaikki 25 jäsenvaltiota periaatteet ja niiden yhtenäisen soveltamisen.

3.2.1

Komissio viittaa sähköiseen tiedonsiirtoon perustuvan toimintaympäristön varhaisen täytäntöönpanon johdonmukaisuuteen, sillä asiakirjoja hyväksyttäessä hyödynnetään käytettävissä olevia sähköisen kaupan ja sähköisen hallinnon apuvälineitä.

3.2.2

Kaikkien jäsenvaltioiden tulisi ottaa käyttöön digitaalitekniikalla toimivia tiedonvaihtojärjestelmiä. Tekniikan tulisi olla niin suunniteltua, että vältetään jäsenvaltioiden väliset erot, jotka voisivat luoda digitaalisia esteitä. Järjestelmiä tulisi koordinoida yhteensopivuuden ja yhteyksien varmistamiseksi.

3.2.3

Komissio on myös määrittänyt joitain perusperiaatteita tullihallinnon yksinkertaistamiseksi. Rajatarkastukset rajoitettaisiin lähinnä tullivalvonnan turvallisuusnäkökohtiin, ja muut tarkastukset tulisi siirtää tulliviranomaisille, jotka vastaavat toimijan toimipaikoista. Se vähentäisi petoksen ja säännösten noudattamatta jättämisen vaaraa.

3.2.4

Komissio näkee itsensä tarpeellisena katalysaattorina kyseisten muutosten muotoilemisessa ja käyttöönotossa. Tarpeiksi arvioidaan yhteentoimivuuden varmistaminen kehittämällä edelleen eEurope 2005 -aloitetta. Komissiossa pidetään myös tarpeellisena, että eurooppalaisesta hallintotavasta annetussa valkoisessa kirjassa esitetyn ”parempi sääntely” -aloitteen merkitys ja soveltaminen ymmärretään oikein.

3.3

Paremmin toimivasta tullilaitoksesta hyötyisivät:

3.3.1

yhteiskunta; suojelun paraneminen saavutettaisiin

suojelemalla kuluttajia polkumyynnillä tai vientituella tapahtuvalta tuonnilta tai tuoteväärennöksiltä sekä kansanterveyttä ja ympäristöä estämällä vaarallisten aineiden tuonti,

suojelemalla terveyttä ja ympäristöä ehkäisemällä tai estämällä vaarallisten aineiden tuonti,

torjumalla rikoksia, kuten rahanpesua, laitonta asekauppaa tai lapsipornoa,

paljastamalla välillisiä veroja kiertämällä tapahtuvia petoksia,

edistämällä alueellista integraatiota etuuskohtelukaupalla.

3.3.2

yritykset; helpommat ja tehokkaammat tullimuodollisuudet aikaansaataisiin

tehostamalla tullilaitoksia,

helpottamalla kauppoihin liittyviä toimintoja, erityisesti silloin kun tuonti- tai vientipaikka on kaukana (ja jäsenvaltioiden rajojen takana) määränpäästä tai lähtöpaikasta,

soveltamalla tullilainsäädäntöä entistä yhtenäisemmin,

mahdollistamalla yhden palvelupisteen käytön tulli-ilmoituksille (mitä tuettaisiin nykyisillä kuljetusta saapumispaikasta määränpäähän koskevilla säännöksillä)

yksinkertaistamalla ja standardisoimalla vaadittavia tietoja ja yksinkertaistetulla hallintomenettelyllä,

vähentämällä fyysisten tarkastusten tarvetta käyttämällä asianmukaisia riskianalyysitekniikoita.

4   ETSK:n yleisiä huomioita yksinkertaista, sähköiseen tiedonsiirtoon perustuvaa toimintaympäristöä koskevasta tiedonannosta

4.1

ETSK pitää komission laatimia strategisia tavoitteita oikeina paremman tulliympäristön saavuttamiseksi.

4.2

Luonnollisesti kaupan yksinkertaistamisen ja helpottamisen sekä valvontastandardien parantamisen välillä on jännitteitä. Tämä edellyttää tavoitteiden selkeyttämistä, riskien arviointia tarkemman tai lievemmän valvonnan tarpeen tunnistamiseksi, sekä sen varmistamista, että yhteisiä standardeja noudatetaan unionin kaikilla ulkorajoilla.

4.2.1

Komitea toteaa, että tullivalvonnassa on nyt Yhdysvalloissa 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen otettava huomioon kaupan säännöksiä ja tulleja koskevien rikkomisten lisäksi tarve lisätä turvatoimia terroristitoiminnan estämiseksi.

4.3

Komitea on pannut merkille yksityiskohtaisemmat hallintoa koskevat ehdotukset, joista komissio aikoo keskustella jäsenvaltioiden edustajien kanssa toimintasuunnitelman valmistelun yhteydessä.

4.4

Perusperiaatteet ovat johdonmukaisia ja toivottavia. Komitea toteaa, että asiassa keskitytään erityisesti seuraaviin seikkoihin:

toimiminen koko yhteisössä, tosiasiallisesti kuin yksi hallinto

riskejä koskevan tiedon jakaminen

yhteisten sääntöjen ja tietoja koskevien vaatimusten maksimointi

yhteisölupamenettelyn käyttöönottaminen väliaikaisen arvonlisäverottomuuden järjestelmän parantamiseksi

nykyisten 13 tullimenettelyn (menettelyjen ja paperityön) määrän vähentäminen 3 tyyppiä käsittävään ryhmään (tuonti, vienti, mukaan luettuna jälleenvienti, ja väliaikaisen arvonlisäverottomuuden järjestelmä)

sähköinen tiedonjakaminen

aikataulun laatiminen siirtymiselle paperiin perustuvista järjestelmistä sähköisiin,

kansallisten järjestelmien yhteentoimivuuden parantaminen

nopeampi tavaran luovutus, mitä edistävät sovittua ilmoitusvelvollisuutta koskevia (ja sitä edeltäviä) menettelyjä noudattavat toimijat

sovitaan toimijoiden ja huolitsijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista.

4.5

Komitea on pannut merkille tehdyt kuusi ehdotusta ”e-tullia” koskeviksi toimiksi ja pitää keskusteluja ja myöhempää täytäntöönpanoa koskevaa kunnianhimoista aikataulua myönteisenä seikkana.

4.6

Komitea haluaa kiinnittää komission huomion kyseisten periaatteiden kahteen erityispiirteeseen. Ensinnäkin komitea pitää ”uusien tekniikoiden” (ICT) mahdollisen käytön painottamista kannatettavana ja ehdottaa, että komission pitäisi erityisesti kehitellä HVT-hankkeen laajennusta tullihallintojen avustamiseksi. (2) Toiseksi, ja ICT-järjestelmien soveltamisen suhteen varoittavana näkökohtana, komitea korostaa sitä, että sähköisessä tiedonjaossa on kiinnitettävä erityishuomiota kaupan alan toimijoiden yritys-, henkilö- ja kaupallisten tietojen luottamuksellisuuteen.

5   Tiedonanto: tullin rooli ulkorajojen yhdennetyssä valvonnassa

5.1

Tässä toisessa tiedonannossaan komissio pyytää neuvostoa, Euroopan parlamenttia ja ETSK:ta hyväksymään toimenpiteitä ulkorajojen yhdennetyn valvonnan parantamiseksi. Ehdotuksissa kehitetään edelleen tulliliittoa koskevaa strategiaa. Tulliliitto hyväksyttiin neuvoston päätöslauselmassa kesäkuussa 2001. (3) Tiedonanto on suoraa jatkoa aikaisempaan komission toukokuussa 2002 antamaan tiedonantoon ulkorajojen yhdennetystä valvonnasta. (4)

5.2

Tiedonannon tavoitteena on, ”että tulli ja muut tavaroiden valvonnasta ulkorajoilla vastaavat viranomaiset saisivat käyttöönsä keinot torjua kaikenlaisia yhteisöön vaikuttavia turvallisuusriskejä.” (5)

5.3

Komissio pyytää tukea, niin että täytäntöönpanoa koskevat ehdotukset voidaan esittää viipymättä. Komissio toteaa toimivansa katalysaattorina toimille koko yhteisössä. Lisäksi todetaan, että ehdotusten toteuttaminen vaatii yhteisön tasolla taloudellisia sitoumuksia, jotta voidaan kehittää turvallinen hallintojärjestelmä yhteentoimivuuden parantamiseksi ja ottaa huomioon erityisesti uusien jäsenvaltioiden tarpeet.

5.4

Suuntaviivat muutoksia koskeville keskusteluille perustuvat viiteen ehdotusten ryhmään. Ne ovat:

i.

tullitarkastusten määrän järkeistäminen raja-asemilla

ii.

tavaroihin liittyviin riskeihin sovellettavan yhteisen toimintamallin kehittäminen ja sen saattaminen toimintavalmiiksi yhteisessä yhteisymmärryksen ja yhteistyön mekanismissa

iii.

ulkorajoilla olevien henkilöstön ja varusteiden riittävyyden varmistaminen

iv.

lainsäädäntö- ja hallintokehys, jossa otetaan huomioon tullitoiminnan turvallisuusulottuvuus

v.

yhteistyön tehostaminen poliisin, rajavartiolaitoksen ja muiden rajavalvontaviranomaisten kanssa.

6   Yleisiä huomioita ulkorajojen yhdennettyä valvontaa koskevasta tiedonannosta

6.1

Kaksi ensimmäistä suuntaviivaa (kohdassa 5.4) on kehitetty aiemmassa yksinkertaisempaa ja sähköiseen tiedonsiirtoon perustuvaa tullin toimintaympäristöä koskevassa keskustelussa esitetyistä tavoitteista (katso edellä).

6.1.1

ETSK panee merkille, että komissio käyttää sanaa ”järkeistää” viitatessaan tulliasemien määrään. Kun otetaan huomioon kaikentyyppiset harkintaa vaativat ensisijaistoimet, komitea pitäisi parempana sitä, että komissio pyrkisi optimoimaan asemien määrän mieluummin kuin noudattamaan lähestymistapaa, joka vaikuttaa olevan vähemmän herkkä muuttuvia tarpeita ajatellen.

6.2

Kolme muuta suuntaviivaa käsittelevät aiheita, jotka liittyvät tullin lisäksi muihin palveluihin, ja niissä ehdotetaan yhteistyömalleja, jotka tehostavat hallintoa ulkorajoilla.

6.3

Ehdotukset, jotka koskevat pyrkimystä varmistaa henkilöstön ja varusteiden riittävyys, ovat yhteisölle johdonmukainen tavoite, mutta yksityiskohtaiset ehdotukset aiheuttaisivat lisäkustannuksia, jotka lankeaisivat erityisen raskaina uusien jäsenvaltioiden kannettavaksi. Mikäli katsotaan, että parannusten aikaansaaminen ulkorajoilla on yhteisön edun mukaista, olisi toivottavaa luoda rahoitusväline pelkästään tähän tarkoitukseen. Se puolestaan herättää kysymyksen yhteisön vastuualueen laajentamisesta.

6.4

Sen lisäksi, että yhteisön on perusteltua tarjota rahoitustukea politiikkoja parannettaessa, koska se vaikuttaa uusiin jäsenvaltioihin, komissio kehottaa myös kehittämään edelleen yhteisiä toimenpiteitä tullihenkilöstön koulutuksessa, toimia ulkorajojen turvallisuuteen liittyvien parhaiden käytäntöjen kartoittamiseksi sekä nopean toiminnan ryhmiä käsittelemään odottamattomia riskejä.

6.5

Nämä tarpeet ja mahdollisuudet osoittavat, että on erittäin perusteltua lisätä komission valmiutta käsitellä yhteisön puolesta kyseisiä asioita suuremmin valtuuksin. Komitea kannattaa erityisesti yhteisötasolla tehtäviä tarkastuksia, jotta voidaan varmistua tulliasioita koskevan koordinoinnin tehokkuudesta unionin ulkorajoilla.

6.6

Eri viranomaisten tiiviimpi yhteistyö ja valtuudet ulkorajoilla on pelkkiä tullilaitoksia laajempi kysymys. ETSK antaa komissiolle tunnustusta kyseisten tarpeiden tunnistamisesta mutta toteaa, että parannukset riippuvat olennaisesti hyvästä yhteistyöstä viranomaisten välillä; niillä on jaettu vastuu, mutta ne ovat vastuussa eri maiden viranomaisille, eivätkä niiden vastuut täsmää täysin tullilaitosten vastuiden kanssa.

6.7

ETSK kannattaa ehdotusta, että näiden tärkeiden hallintotahojen osalta komission tulisi edistää vastuunjakosopimuksia, koska siitä olisi hyötyä kaikille viranomaisille.

6.8

ETSK on hyvillään neuvoston 5. marraskuuta 2003 tekemästä päätöksestä hyväksyä komission ehdotukset tullin roolin vahvistamiseksi ulkorajojen turvallisuuden valvonnassa ja panee merkille komissiolle esitetyn pyynnön tehdä kaikki tarpeelliset ehdotukset tämän toimintaperiaatteen toteuttamiseksi kiinnittämällä erityishuomiota tiedonvaihdon vahvistamiseen kaikkien kansainvälisen kaupan osapuolina olevien hallintokokonaisuuksien ja toimijoiden välillä (6).

7   Asetus yhteisön tullikoodeksista annetun asetuksen N:o 2913/92 muuttamisesta

7.1

Komission kaksi tiedonantoa edeltävät asiakirjakokonaisuudessa ehdotusta asetukseksi yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen N:o 2913/92 muuttamisesta.

7.2

Koska asetusehdotus noudattaa joitakin kahdessa tiedonannossa esitettyjä ehdotuksia, joita voidaan edistää virallisella tullikoodeksin muutoksella, ja koska ETSK tukee ehdotusten yleislinjaa, komitea toteaa kannattavansa useimpia nykyiseen asetukseen ehdotettuja muutoksia.

7.3

Kyseiset toimet ovat omiaan parantamaan yhteisön laajuisen tullipolitiikan soveltamisen johdonmukaisuutta ja tehokkuutta. Komitea panee merkille lainsäädäntöehdotukset, jotka selkeyttävät:

laajempaa tullivastuu-käsitettä, joka ulottuu muuhun tavaroiden tuontia ja vientiä koskevaan lainsäädäntöön ja toimien koordinointiin muiden viranomaisten kanssa

”toimijoiden” terminologian määritelmiä

komission vastuuta yhteisten riskinhallintapuitteiden perustamisesta

luottamuksellisten tietojen vaihdon käytäntöjä.

7.4

Ehdotetun asetuksen tärkeä piirre on vaatimus, että tulliselvitykset tulisi esittää ennen tavaroiden saapumista. Se johtuu sen periaatteen korostamisesta, että tavaroiden lopullinen tulliselvitys tulisi tehdä mieluummin kaupankävijän sijaintipaikassa, lähellä ilmoitettua määränpäätä, kuin ulkorajoilla.

7.5

Komitea kuitenkin suhtautuu erittäin varauksellisesti ”perussääntöön”, että ennen tavaroiden saapumista tehtävä ilmoitus on jätettävä 24 tuntia ennen tavaroiden saapumista tulliin. Komissio toteaa, että joidenkin tavararyhmien osalta kauppa viivästyisi aiheuttaen ratkaisevia haittoja, mikäli sääntöä sovellettaisiin niihin. Esimerkkejä ovat tavarat, joita kuljetetaan alle 24 tuntia.

7.6

Tullikoodeksin 36 artiklan a kohdan ehdotettu sanamuoto tarjoaa mahdollisuuden menettelyihin sen määrittämiseksi, koska 24 tunnin säännön soveltamisesta voidaan luopua. Komitea ehdottaa, että säännöt, joilla määrätään milloin 24 tunnin ennakkoilmoitus vaaditaan, on selkeytettävä ennen koodeksin muuttamista, niin että ne lukuisat alat, joiden kaupassa haittavaikutukset tuntuvat, määritetään ja asianmukaiset kompromissimenettelyt hyväksytään virallisesti, mieluummin kuin että niitä pidetään tilapäisenä vapautuksena perussäännöstä. Erityisesti valtuutetuille taloustoimijoille tulisi viennin osalta myöntää yleinen vapautus, sillä niiden tavarat on jo tarkastettu lupamenettelyn yhteydessä.

8   Tiivistelmä

8.1

Nämä komission tiedonannot sekä ehdotettu uusi asetus tarjoavat mahdollisuuden yhtenäisen tullikoodeksin tehokkaampaan soveltamiseen koko yhteisössä.

8.2

Ehdotetussa asetuksessa, jolla muutetaan yhteisön tullikoodeksia, noudatetaan mainituissa kahdessa tiedonannossa esitettyjä periaatteita vain, jos se toteutetaan yhtenäisesti myös sähköisten järjestelmien osalta.

8.3

Tullin ja kaupan yksinkertaisen ja sähköiseen tiedonsiirtoon perustuvan toimintaympäristön periaatteet ovat nyt johdonmukaisia ja käytännöllisiä. Ne ovat myös tarpeellisia, jotta unionin sisämarkkinat voivat toimia ilman turhia esteitä.

8.4

Periaatteet yhteisten tullistandardien löytämiseksi unionin ulkorajoja varten kuuluvat luonnostaan käsitteeseen unionista yhtenä kauppa-alueena.

8.5

On myös annettava kiitosta sen seikan tunnustamisesta, että tarvitaan yhteistyökehystä tullilaitosten, rajavalvontaviranomaisten, turvallisuusvalvonnan sekä yhteisten riskinhallintastrategioiden maksimitehokkuuden varmistamiseksi.

8.6

ETSK haluaisi toimintatapojen ja palveluiden parannukset toteutettavaksi mahdollisimman pian.

8.7

Yhteisö ei ole vastuussa tullilaitosten toiminnasta, mutta nämä muutokset johtavat lähemmäs yhden tullilaitoskokonaisuuden syntyä, mikä voi tehostaa yhteisön toimintaa.

Bryssel 26. helmikuuta 2004

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger BRIESCH


(1)  Komitean lausunto ”Tulli 2007”, EYVL C 241, 7.10.2002, s. 8.

Valmisteveron alaisten tuotteiden tietokoneistamista koskeva komitean lausunto EYVL C 221, 17.9.2002, s. 1.

(2)  Lausunnossaan yleiseurooppalaisten julkishallinnon sähköisten palveluiden yhteentoimivasta tarjoamisesta ETSK kiittää IDA- ja IDABC-ehdotuksia (katso TEN/154).

(3)  EYVL C 171, 15.6.2001.

(4)  KOM(2002) 233, 7.5.2002.

(5)  KOM(2003) 452, 24.7.2003, s. 37.

(6)  Talous- ja rahoitusasiain neuvoston päätelmät, 5. marraskuuta 2003.


Top