Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52003IE0575

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "PRISM 2002"

OJ C 208, 3.9.2003, p. 1–7 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

52003IE0575

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "PRISM 2002"

Virallinen lehti nro C 208 , 03/09/2003 s. 0001 - 0007


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "PRISM 2002"

(2003/C 208/01)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 17. tammikuuta 2002 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla antaa lausunnon aiheesta "PRISM 2002".

Lausunnon valmistelusta vastannut "yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 4. huhtikuuta 2003. Esittelijä oli Antonello Pezzini.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 14. ja 15. toukokuuta 2003 pitämässään 399. täysistunnossa (toukokuun 14. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 87 ääntä puolesta ja 1 vastaan 1:n pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Komissio esittelee kolmannessa sisämarkkinastrategian tarkistuksessa(1) edellisen vuoden jälkeen otettuja edistysaskelia. Kokonaiskuva on negatiivinen. Vain hieman yli 50 prosenttia kaavailluista toimista on toteutettu, kuten käytännöllisesti katsoen edellisenäkin vuonna. Vaikka joitakin merkittäviä tuloksia on saatu, edistyminen on ollut liian hidasta.

1.2. Yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä pyrkii edistämään yhtenäismarkkinoiden täysimääräistä toteutumista. Monille kansalaisille ja suurimmalle osalle eurooppalaisista pk-yrityksistä yhtenäismarkkinat eivät kuitenkaan vielä ole todellisuutta.

1.3. Laajentuminen on erittäin tärkeä tapahtuma unionille ja sen toimielimille. Yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä pyrkii osaltaan auttamaan unioniin liittyviä valtioita mukautumaan sisämarkkinoihin mahdollisimman hyvin.

1.4. PRISM-tietokanta (Progress Report on Initiatives in the Single Market, http://www.esc.eu.int/omu_smo/ prism) on keskeisen tärkeä edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmän institutionaalisilla vastuualoilla. Tietokannan sisällön avulla voidaan paitsi lisätä järjestelmän tunnettuutta Euroopassa myös ratkaista kuluttajien ja yritysten sisämarkkinoilla kohtaamia ongelmia.

1.5. Eri toimielinten, organisaatioiden ja asiantuntijoiden yrityksille ja suurelle yleisölle tarjoamat palvelut ovat tärkeitä sisämarkkinoiden kehittämiseksi. Yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmän tuleekin tehdä mm. PRISM-hankkeen avulla tunnetuksi kyseisiä palveluja, helpottaa niiden leviämistä ja lisätä niiden käyttöä.

1.6. Sisämarkkinoiden täysimittaista toteutumista voidaan edistää myös tiedottamalla kansalaisille ja yrityksille tuomioista ja oikeuskäytännöstä. Asianmukaisten tietojen turvin kansalaiset ja yritykset voisivat valittaa tuomioistuimen antamista tuomioista ja pitää näin kiinni oikeuksistaan. Viikolla 4.-9.11.2002 komission pääsihteeristö(2) joutui vastaamaan peräti kahteentoista Euroopan parlamentin jäsenen esittämään sisämarkkina-aiheiseen kysymykseen. Lisäksi kilpailuasioiden neuvosto kehotti 14.11.2002 komissiota varmistamaan edelleen aktiivisin ja valppain toimin, että yhteisön oikeutta noudatetaan täysimääräisesti koko EU:ssa, ja jäsenvaltioita noudattamaan täysimääräisesti ja nopeasti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen antamia tuomioita, jotka koskevat palvelujen tarjoamista tai sijoittautumisvapautta, ja varmistamaan asianmukaisen seurannan.

2. Lausunnon rakenne

2.1. Käsillä oleva asiakirja koostuu karkeasti ottaen kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa selostetaan PRISM- ja SOLVIT-järjestelmiä ja niiden eroja (jakso 3).

2.2. Toisessa osassa esitetään ehdotus vuonna 2003 toteutettaviksi toimiksi. Ehdotuksessa tarkastellaan eritoten

- mahdollisuuksia luoda yhteyksiä PRISM- ja SOLVIT-järjestelmien välille

- komission sisämarkkinastrategiaa vuodeksi 2003 sekä erityisesti ammattipätevyyden tunnustamista ja rahoituspalveluja koskevaa toimintasuunnitelmaa, jotka edellyttäisivät perusteellista tarkastelua (jaksot 4 ja 5).

3. PRISM ja SOLVIT

3.1. ETSK:n ylläpitämä PRISM-järjestelmä ja komission ylläpitämä SOLVIT-järjestelmä ovat tärkeitä EU:n kansalaisten ja yritysten käytettävissä olevia välineitä, jotka muodostavat yhdessä muiden palvelujen kanssa (Euroopan oikeusasiamiehen toimisto, euroneuvontakeskukset, Europe Direct -palvelu, innovaatiokeskukset, Euroopan yritys- ja innovaatiokeskukset, Vuoropuhelu yritysten kanssa -palvelu)(3) perustan sisämarkkinoiden täysimittaiselle toteuttamiselle. Omien erityispiirteidensä ansiosta nämä välineet täydentävät toisiaan, ja niiden avulla kyselyihin voidaan antaa vastauksia entistä joutuisammin ja kattavammin. Palvelut onkin tärkeää suunnata entistä tarkemmin. Yhteisön toimielimet voivat tarjota niitä jäsenvaltioiden, kansalaisten ja unioniin liittyvien maiden käyttöön Euroopan yhdentymiskehityksen perustana olevan yhteistyöperiaatteen mukaisesti.

3.2. PRISM (Progress Report on Initiatives in the Single Market) on yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmän ylläpitämä interaktiivinen tietoverkko, johon on koottu ETSK:n jäseniltä, heidän edustamiltaan organisaatioilta ja yhtenäismarkkinoiden toimijoilta saatuja tietoja. Tiedot ovat kaikkien saatavilla Internetissä. PRISM-tietokantaan kerätään tietoja yhteisössä sovellettavista hyvistä käytänteistä, joiden avulla mukaudutaan yhtenäismarkkinoiden asettamiin uusiin haasteisiin. Tietokannan avulla pystytään hyödyntämään ja tekemään yhtenäismarkkinoilla tunnetuiksi yleistämisen arvoisia aloitteita, helpottamaan niiden leviämistä, luomaan yhteisvaikutusta ja lisäämään aloitteiden keskinäistä täydentävyyttä. Seurantaryhmän tavoitteena on pystyä ennen pitkää selvittämään parhaat keinot tällaisten aloitteiden kannustamiseksi ja vaikuttamaan siten komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston määrittämien yhtenäismarkkinoita koskevien tärkeimpien tavoitteiden uudelleensuuntaamiseen.

3.2.1. PRISM-tietokantaan kerätään tietoja yhtenäismarkkina-aloitteista seuraavien neljän otsikon mukaan:

a) tiedotus ja tuki

b) ongelmanratkaisumenettelyt

c) yhteistyökumppanuudet

d) sopimukset ja menettelytapasäännöt.

3.2.2. PRISM-hakukoneen avulla voidaan hakea tietoja asettamalla hakuehdoksi jokin edellä mainituista kategorioista. Haku voidaan suorittaa myös aloitteeseen osallistuvan maan nimellä tai aiheittain hakusanan avulla.

Ehdokasvaltioille PRISM on oiva apukeino, sillä sen avulla voidaan lisätä yhtenäismarkkinoiden tuntemusta kyseisissä maissa ja edistää niiden mukautumista yhteisön todellisuuteen.

3.3. Euroopan komission perustaman SOLVIT-verkon(4) avulla voidaan ratkaista epävirallisesti sisämarkkinoiden rajatylittäviä ongelmia. Tavoitteena on käsitellä ongelmia, joita aiheutuu siitä, että viranomaiset soveltavat sisämarkkinalainsäädäntöä epäasianmukaisesti. Koska SOLVIT on sovitteluun perustuva ongelmanratkaisuverkko, sen avulla voidaan käsitellä ainoastaan tapauksia, jotka eivät ole oikeudellisen menettelyn kohteena jäsenvaltioissa tai yhteisön tasolla. Hakija voi kuitenkin milloin tahansa aloittaa oikeudellisen menettelyn, jolloin ongelma kirjataan SOLVIT-tietokannassa päätetyksi.

3.4. PRISM- ja SOLVIT-järjestelmät eroavat toisistaan seuraavissa suhteissa: PRISM on tietokanta, johon on koottu tietoja sisämarkkinasääntöihin liittyvistä parhaista käytänteistä ja jonka sisältö on saatavilla Internetissä missä ja milloin tahansa. SOLVIT puolestaan on neuvontajärjestelmä, ja sen kautta voi saada ratkaisuehdotuksia kansalaisten tai yritysten ja viranomaisten välisiin rajatylittäviin ongelmakysymyksiin, jotka eivät ole oikeudellisen menettelyn kohteena, joiden perustana on tietty ongelmanasettelu ja jotka ovat tarkasti rajattuja.

4. Ehdotus PRISM- ja SOLVIT-järjestelmissä vuonna 2003 toteutettaviksi toimiksi

4.1. Jotta PRISM-tietokannan tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla,

a) sitä tulee tehdä tunnetuksi ja mainostaa kansalaisten sekä Euroopan unionissa ja unioniin liittyvissä maissa toimivien yritysten keskuudessa

b) tietokantaan tulee edelleen lisätä tietoja yhtenäismarkkinoilla sovellettavista hyvistä käytänteistä; tässä yhteydessä tulee myös hyödyntää yhteyksiä erityisesti palveluyrityksiä seuraaviin kyseisen alan organisaatioihin

c) siitä tulee tehdä entistä helppokäyttöisempi kuluttajille, yrityksille ja neuvojille.

4.1.1. Kohtien a) ja b) toteuttamisen yhteydessä olisi varmasti yhtenäismarkkinoiden sekä kansalaisten ja yritysten etujen mukaista esittää ehdotuksia yhteisiksi työskentelymenetelmiksi, joita sovellettaisiin ETSK:n ja komission kehittämissä järjestelmissä, jotta yhteisön toimielinten välinen yhteistyö helpottuisi. On tärkeää, että järjestelmien ja niiden sisältämien tietojen hyödyntäminen on helppoa ja sujuvaa(5).

4.1.2. Yhtenäismarkkinoilla sovellettavia hyviä käytänteitä sisältävään PRISM-tietokantaan voitaisiin hyvin syöttää tietoja myös SOLVIT-verkossa käsitellyistä ja ratkaistuista tapauksista. Ne lisättäisiin tietokantaan tietenkin ilman nimiä ja yleistettyinä kaikkien osapuolten yksityisyyden suojaamiseksi. Vastavuoroisesti PRISM-tietokannan sisältöä voitaisiin käyttää SOLVIT-verkon tukena. Käyttäjät voisivat valikoida ja/tai rajata kyselynsä sen perusteella, mihin kysymyksiin on jo vastaus PRISM-tietokannassa. Näin voitaisiin nopeuttaa ja tehostaa EU:n kansalaisille ja yrityksille tarjottavia palveluja.

4.1.3. Teknisenä ja toiminnallisena ratkaisuna voisi olla se, että PRISM- ja SOLVIT-tietokantojen sekä ETSK:n ja EU:n Internet-sivustoille lisätään linkit, joiden avulla käyttäjät voivat vaivatta tutkia ja käyttää molempia järjestelmiä. Tällainen ratkaisu tekisi PRISM- ja SOLVIT-järjestelmiä tunnetuksi niiden keskuudessa, joilla on tähän saakka ollut tietoa vain jommastakummasta.

4.1.4. Lisäksi PRISM-tietokantaan voisi olla hyödyllistä lisätä tietoja markkinoista, palveluista, sisämarkkinoista ja unioniin liittyviä maita koskevista mahdollisista poikkeuksista sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen sisämarkkina-asioissa antamista tuomioista.

5. Muita vuonna 2003 kehitettäviä aloja

5.1. Sisämarkkinaneuvosto totesi maaliskuussa 2000, että palvelujen sisämarkkinoiden parantaminen on keskeinen strateginen haaste yhteisölle ja että palvelualalla tulee lisätä kilpailua ja poistaa esteitä rajanylittävältä kaupalta sekä uusilta toimijoilta. Komissio käynnisti tammikuussa 2001 palvelujen sisämarkkinastrategian(6), jonka yhteydessä se pyrki vuonna 2001 ratkaisemaan tiettyjen erityisalojen ongelmia (pätevyyden tunnustaminen ja myynninedistäminen) ja selvittämään tutkimuksen avulla rajatylittävän palvelujen tarjonnan tiellä olevia esteitä. Komissio asetti vuodeksi 2002 jäsenvaltioille tarkkoja määräaikoja, jotta ne poistaisivat havaitut esteet, esittäisivät muita kuin lainsäädännöllisiä tukitoimia (käytännesääntöjä) ja tekisivät palvelujen tarjoamista koskevia säädösehdotuksia vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä, ja joka tapauksessa vasta harmonisoinnin jälkeen. Vuoden 2003 lopussa on edelleen määrä antaa palveluja koskeva laaja-alainen direktiivi.

5.1.1. Neuvosto on ottanut yhteisön palvelualoihin liittyvän tärkeän haasteen esille monestakin syystä. Komissio on todennut(7), että palveluala on tärkeä työllistäjä EU:ssa. Aluekohtaiset tiedot osoittavat, että 1990-luvun lopussa palveluala oli selvästi yhteisön työllisyyden kasvun todellinen moottori.

Yrityspalveluja koskevasta komission tutkimuksesta ilmenee, että kyseisten palvelujen rajanylittävän kaupan esteiden poistaminen lisäisi EU:n nykyisen alueen bruttokansantuotetta 1,1-4,2 prosenttia. Tällaiset palvelut muodostavat kuitenkin vain kolmasosan kaikista palveluista, joten EU:n kaikkien palvelumarkkinoiden yhdentymisen vaikutus voi olla tätäkin suurempi(8).

Eurostatin julkaisemista tiedoista(9) käy ilmi, että vuonna 2000 EU:n 15 jäsenvaltion bruttoarvonlisän prosentuaalinen osuus kansantalouden eri aloilla oli seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

Työpaikkojen prosentuaalinen jakautuminen EU:n 15 jäsenvaltion kansantalouksissa oli vuonna 2000 seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

5.1.2. Sisämarkkinoiden täysimittainen toteutuminen edellyttää useita toimia markkinoiden eri aloilla ja tasoilla, jotta sitkeisiin ongelmiin löydettäisiin ratkaisu. Tällaisia aloja ovat mm.

- yhtenäismarkkinoiden rahoituspalvelut

- ammattipätevyyden tunnustaminen.

5.2. Rahoituspalvelujen sisämarkkinat

5.2.1. Barcelonassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että pääomamarkkinoiden yhdentyminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voitaisiin varmistaa talouskasvun myönteinen kehitys, luoda työpaikkoja, vakauttaa rahoitusmarkkinoita ja taata sekä kuluttajille että yrityksille mahdollisuus hyödyntää kaikki euron edut.

5.2.2. Kuten Euroopan komissio on todennut(10), hyvin toimiva ja yhdentynyt rahoitusala sekä maailmanlaajuinen talouskasvu ja työpaikkojen luominen ovat sidoksissa toisiinsa. Euroopan rahoituspalveluiden foorumin (European Financial Services Roundtable) teettämän tutkimuksen mukaan Euroopan unionin BKT kasvaisi markkinoiden yhdentämisen johdosta vuosittain 0,5-0,7 prosenttia eli noin 43 miljardia euroa(11).

5.2.3. Näiden mahdollisten hyötyjen perusteella rahoitusmarkkinoiden toimintasuunnitelma(12) tulee panna täytäntöön viimeistään vuonna 2005 (arvopaperimarkkinoiden ja riskipääomamarkkinoiden osalta kuitenkin viimeistään vuonna 2003). Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätösten täytäntöönpano ja vuoden 2005 välitavoitteiden ja vuoden 2010 lopullisen tavoitteen saavuttaminen edellyttävät, että vuoden 2003 loppuun mennessä

- laaditaan uudet puitteet viestintäpalveluja varten

- laaditaan ALV:ta ja sähköistä kauppaa koskevat säännöt

- otetaan käyttöön uusi järjestely EU:n lainsäädännön vaikutusten takaamiseksi

- integroidaan riskipääomamarkkinat

- avataan kuljetusmarkkinat Euroopan laajuisessa rautatieverkossa

- laaditaan sosiaalipoliittinen väliarvio

- laaditaan ohjelmat uusia rakennerahastoja varten.

5.2.4. Rahoitusmarkkinoiden toimintasuunnitelmassa esitetyistä 42 toimesta on hyväksytty jo kolmisenkymmentä; vuonna 2002 hyväksyttäviksi kaavailluista kahdeksasta toimesta on käynnistetty kuusi(13). Seuraavista kysymyksistä ei ole vielä tehty päätöksiä:

- ammattipätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen

- säästöjen verotusta koskevat yhteisön säännöt.

ETSK toivoo, että toimielimet tekevät parhaansa, jotta eläkerahastoja koskeva direktiivi saataisiin hyväksyttyä mahdollisimman pian ja jotta julkistettavia tarjousesitteitä koskeva direktiivi valmistuisi vihdoinkin.

5.3. Rahoituspalvelujen tukkumarkkinoihin liittyvissä kysymyksissä talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ecofin) suhtautui Oviedossa 13.4.2002 pitämässään epävirallisessa kokouksessa myönteisesti komission strategiaan, jonka avulla pyritään estämään Enronin kaltaisten tapausten toistuminen EU:ssa. Strategian viisi keskeistä aihealuetta ovat talousraportointi, lainsäädännön tarkistus, yritysten johtaminen, kansainvälisen finanssijärjestelmän läpinäkyvyys sekä rahoitusanalyytikot ja luottoluokitusyhtiöt.

5.3.1. Avoimuuteen liittyen neuvoston Brysselissä 5.11.2002 pitämässä kokouksessa saavutettiin rahoitusmarkkinoiden toimintasuunnitelman mukaisesti merkittävä poliittinen yhteisymmärrys julkistettavia esitteitä koskevasta direktiiviehdotuksesta(14). Esite on oikeudellinen asiakirja, joka sisältää olennaiset rahoitukseen ja muihin seikkoihin liittyvät tiedot. Yritys antaa kyseiset tiedot mahdollisille sijoittajille, kun se laskee liikkeeseen arvopapereita (osakkeita, velkakirjoja jne.) pääoman kartuttamiseksi ja/tai kun sen asettaa omia arvopapereitaan kaupan säännellyille markkinoille.

5.3.2. Yhtenäismarkkinoiden johdosta kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten on voitava toimia kaikissa jäsenmaissa samoin menettelyin kuin he toimivat kotimaassaan. Tästä syystä tulee ehdottaa ja ottaa käyttöön mahdollisimman paljon yleisiä ja yhteisiä sääntöjä. On tärkeää, että määräaikoja noudatetaan ja että julkaistavia esitteitä koskeva direktiivi annetaan vuoden 2003 aikana, kuten rahoitusmarkkinoiden toimintasuunnitelmassa ennakoidaan.

5.4. Rahoitusmarkkinoiden toimintasuunnitelman toteuttamisella on kaksi merkittävää seurausta rahoituspalvelujen vähittäiskaupan sisämarkkinoille: kuluttajat ja pk-yritykset hyötyvät entistä luotettavammasta ja tehokkaammasta maksujärjestelmästä sekä laajemmista kaupankäyntimahdollisuuksista ja lisääntyvästä kilpailusta kaupankäynnin kustannusten pienentymisen johdosta(15).

Rahoitusmarkkinoiden uudistaminen on perustavan tärkeää sisämarkkinoiden toteuttamiseksi. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan tule aliarvioida myöskään yhteisvastuullista kehitystä ja mm. eettisten kansainvälisten rahoitusvälineiden käyttöönottoa.

5.4.1. Yksi suurimmista yhtenäisten rahoitusmarkkinoiden tiellä olevista esteistä on kuluttajien ja yritysten epätietoisuus valitusmahdollisuuksista sopimusten soveltamista koskevissa rajatylittävissä riita-asioissa.

5.4.2. Oikeudelliset menettelyt ovat usein mutkikkaita, pitkiä ja kalliita, minkä johdosta kansalaiset usein luopuvat vaatimuksistaan, etenkin jos ne ovat arvoltaan vaatimattomia. Tämä johtaa siihen, ettei yhtenäismarkkinoihin luoteta ja että kansalaiset pitävät niitä itseensä ja maahansa nähden etäisenä asiana. Tällöin yhtenäismarkkinoiden päämäärä jää tietenkin saavuttamatta.

5.4.3. FIN-NET on tuomioistuinten ulkopuolinen rahoituspalvelualan yhteistyöverkko. Sen muodostavat jäsenvaltioiden nykyiset riitojen ratkaisusta vastaavat tahot. Sillä on kolme erityistavoitetta:

- tarjota kuluttajille vaivaton ja tietoon perustuva väylä ratkaista rajatylittäviä riitoja ilman oikeudellisia menettelyjä

- taata tehokas tietojenvaihto erilaisten eurooppalaisten järjestelmien välillä, jotta rajatylittävien kiistojen ratkaiseminen olisi mahdollisimman nopeaa, tehokasta ja asiantuntevaa

- huolehtia siitä, että Euroopan talousalueen maissa sovellettavissa tuomioistuinten ulkopuolisissa riitojenratkaisujärjestelmissä on käytössä yhteiset vähimmäistakeet.

5.4.4. Yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä on tyytyväinen siihen, että FIN-NET-aloite on onnistunut. Se yhtyy komission näkemykseen siitä, että FIN-NET-verkkoa tulee seurata sen toiminnan tehostamiseksi ja tunnettuuden lisäämiseksi ja että eurooppalaisilla kuluttajilla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa entistä jäsentyneemmin ja tehokkaammin yhteisön päätöksentekoon sijoittajien suojelua koskevissa asioissa(16). Tähän liittyen seurantaryhmä voisi pohtia mahdollisuuksiaan edistää vuonna 2003 FIN-NET-verkon käyttöä sisämarkkinoilla ja mahdollisesti tarkistaa, miten voitaisiin parantaa kuluttajien mahdollisuuksia hyödyntää verkkoa.

5.5. Ammattipätevyyden tunnustaminen

Kuten edellä todetaan, ammattipätevyyden tunnustamista koskevissa kysymyksissä on erittäin tärkeää ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotuksen(17) tavoitteet sekä ETSK:n esittämät ehdotukset(18):

1) Menettelyä ammattipätevyyden ja tutkintojen tunnustamista koskevien direktiivien kodifioimiseksi ja yksinkertaistamiseksi tulee selkeyttää.

2) Eri ammatti- ja eturyhmiä yhteisön ja jäsenvaltioiden tasolla edustavien elinten erityisasiantuntemus tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon, ja kyseisten elinten kanssa tulee käydä unioninlaajuisia neuvotteluja.

3) Tehokkaiksi havaittuja menetelmiä ammattipätevyyden automaattiseksi tunnustamiseksi tulee soveltaa ja kehittää edelleen.

Tavoitteena on pystyä toteuttamaan mahdollisimman pian toive, jonka on esittänyt 83 prosenttia pienistä yrityksistä, 90 prosenttia keskisuurista yrityksistä ja 92 prosenttia suuryrityksistä: sisämarkkinoilla tulisi voida noudattaa viidentoista erilaisen säännön sijasta yhtä yhtenäistä sääntöä(19). Lisäksi pyritään antamaan entistä enemmän tukea suurelle yleisölle, työntekijöille, ammatinharjoittajille ja yrityksille, joiden on päivittäin selviydyttävä ja tehtävä työtä yhtenäismarkkinoilla.

6. Tärkeimmät lokakuun 2001 ja joulukuun 2002 välillä toteutetut toimet

6.1. Yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä on pyrkinyt tiiviissä yhteistyössä komission, Euroopan parlamentin ja alueiden komitean kanssa saamaan jäsen- ja ehdokasvaltioiden järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan entistä kiinteämmin mukaan siihen merkittävään työhön, jota Euroopan unioni tekee todellisen rajattoman markkina-alueen aikaansaamiseksi. Nykyään ollaan laajalti yhtä mieltä siitä, että tehokkaiden sisämarkkinoiden toteutumista haittaavien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistaminen jäsenvaltioiden väliltä edellyttää voimakasta kulttuurista ja organisatorista panosta ja yhteiskunnan kaikkien toimijoiden välisen synergian hyödyntämistä.

6.2. Käsillä olevassa asiakirjassa käsitellään laajasti 1.1.2001 käynnistettyä PRISM-hanketta. Yhteismarkkinoiden seurantaryhmä on laatinut hankkeen lisäksi - ja myös sen tueksi - useita oma-aloitteisia lausuntoja rajatylittävistä ja alueellisista aiheista ja ollut yhteydessä eri jäsenvaltioiden (Ranskan, Ruotsin, Belgian, Espanjan, Italian ja Alankomaiden) ja kahden ehdokasmaan (Unkarin ja Puolan) järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajiin. Seurantaryhmällä on ollut kontakteja myös Euroopan talousalueen (ETA) maihin, jotka pitivät kokouksen Oslossa Norjassa(20).

6.3. Lisäksi yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä on laatinut Euroopan komission puheenjohtajan Romano Prodin nimenomaisesta pyynnöstä kaksi lausuntoa(21) aiheesta "Lainsäädännön yksinkertaistaminen ja parantaminen" ja aloittanut uuden oma-aloitteisen lausunnon(22) valmistelun.

Lausuntoja on laadittu myös sähköisestä kaupankäynnistä, vastavuoroisesta tunnustamisesta ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta.

7. Yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmän tuleva toiminta

Vuonna 2003 yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä aikoo

- edistää yhtenäismarkkinoiden toteutumista

- antaa panoksensa unionin laajentumispolitiikkaan

- pyrkiä edistämään voimassaolevan lainsäädännön kehittämistä.

Tässä yhteydessä ryhmä pitää tärkeänä laatia lausunnot seuraavista aiheista:

- yksinkertaistaminen

- yhtenäismarkkinoita koskeva vuotuinen tarkistus

- yrityksiin, työntekijöihin ja yksittäisiin kansalaisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

- yhteissääntely.

Seurantaryhmä on lisäksi tietoinen lähitulevaisuuden ensisijaisista teemoista, joita ovat esim. uusien valtioiden liittyminen unioniin, perussopimusten tarkistus, Euroopan maailmanlaajuisen painoarvon lisääminen (Lissabon, 2000), läheisyysperiaate ja yksinkertaistaminen sekä elintarviketurvallisuus.

Yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä on jo laatinut pohdinta-asiakirjat edellä mainituista aiheista ja monista muistakin merkittävistä aiheista. Niistä saa tarvittaessa lisätietoja.

8. Liitteet

Ohessa on

- luettelo yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmän laatimista lausunnoista (lokakuu 2000 - syyskuu 2002)

- luettelo yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmän järjestämistä kuulemistilaisuuksista ja konferensseista (lokakuu 2000 - syyskuu 2002)

- 1.12.2002 julkaistu PRISM-kertomus.

Bryssel 14. toukokuuta 2003.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger Briesch

(1) Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Sisämarkkinoiden strategian katsaus vuodeksi 2002 - Lupauksista toimintaan, KOM(2002) 171 lopullinen, 11.4.2002.

(2) SP(2002) 3637, 11.11.2002 - Osasto E/2.

(3) Palvelujen Internet-sivustot:

- www.euro-ombudsman.eu.int

- www.europa.eu.int/comm/enterprise/ networks/eic/eic.html

- www.europa.eu.int/europedirect

- www.irc.cordis.lu/

- www.cordis.lu/innovation-smes

- www.europa.eu.int/business

(4) Komission suositus, annettu 7 päivänä joulukuuta 2001, periaatteista "SOLVIT" ongelmaratkaisun käytössä - sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkko.

(5) Tässä yhteydessä tulee edistää PRISM-tietokannan verkkokäyttömahdollisuuksia. Tärkeimpiin portaaleihin tulee lisätä linkki ja tietoja PRISM-järjestelmästä. Tämä koskee myös Europa-portaalia (www.europa.eu.int), josta linkki ja tiedot toistaiseksi puuttuvat. PRISM-järjestelmästä on nykyisin tietoja seuraavissa portaaleissa: Yahoo, Tiscali, Libero/Arianna, Virgilio, Google ja Altavista. Yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmän ylläpitämästä PRISM-tietokannasta on vaikea saada tietoa, sillä jo alun perin on tiedettävä kyseisen tietokannan olemassaolosta. Jos tietokantaa ei tunne, sitä on vaikea löytää muiden samannimisten www-sivustojen joukosta.

(6) Komission tiedonanto - Palvelujen sisämarkkinastrategia, KOM(2000) 888 lopullinen, 29.12.2000.

(7) Employment in Europe 2001 - Recent trends and prospects, työllisyyden pääosasto (heinäkuu 2001).

(8) Komission kertomus - Talousuudistus: kertomus yhteisön tuote- ja pääomamarkkinoiden toiminnasta, KOM(2001) 736 lopullinen, 7.12.2001.

(9) Lähde: Eurostat, Economic situation in Europe in 2000, maaliskuu 2002.

(10) Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Kuudes kertomus rahoituspalveluiden toimintasuunnitelmasta, KOM(2002) 267 lopullinen, 3.6.2002.

(11) The Benefits of a Working European Retail Market for Financial Services, www.zew.de/erfstudyresults/

(12) KOM(1999) 232 lopullinen, 11.5.1999.

(13) IAS-asetus (kansainväliset tilinpäätöstä koskevat säännöt)

- direktiivi rahoitustakuusta

- direktiivi rahoituspalvelujen sähköisestä etäkaupasta

- direktiivi vakuutusvälittäjistä

- direktiivi finanssiryhmittymistä

- direktiivi markkinoiden väärinkäytöstä.

(14) IP/02/1607 ja IP/02/1209.

(15) Komission kertomus - Talousuudistus: kertomus yhteisön tuote- ja pääomamarkkinoiden toiminnasta, KOM(2001) 736 lopullinen, 7.12.2001.

(16) KOM(2002) 267 lopullinen.

(17) KOM(2002) 119 lopullinen, 7.3.2002.

(18) EUVL C 61, 14.3.2003, s. 67.

(19) Aiemmin mainittu asiakirja MEMO/02/231, 11.11.2002.

(20) Ks. yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmän lausunto aiheesta "Laajentumisen vaikutukset yhtenäismarkkinoihin".

(21) EYVL C 125, 27.5.2002, s. 105; EYVL C 14, 16.1.2000, s. 1.

(22) INT/156 - CESE 1311/2002.

Top