Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52000IE0237

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Hallitustenvälinen konferenssi 2000 - Euroopan talous- ja sosiaalikomitean rooli"

OJ C 117, 26.4.2000, p. 28–32 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

52000IE0237

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Hallitustenvälinen konferenssi 2000 - Euroopan talous- ja sosiaalikomitean rooli"

Virallinen lehti nro C 117 , 26/04/2000 s. 0028 - 0032


Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Hallitustenvälinen konferenssi 2000 - Euroopan talous- ja sosiaalikomitean rooli"

(2000/C 117/06)

Komitean työvaliokunta antoi 24. marraskuuta 1999 esittelijöistä Anne-Marie Sigmund, John Little ja Josly Piette muodostetun tilapäisen ryhmän tehtäväksi valmistella komitean käsiteltäväksi lausunnon aiheesta "Hallitustenvälinen konferenssi 2000 - Euroopan talous- ja sosiaalikomitean rooli".

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 1. ja 2. maaliskuuta 2000 pitämässään 370. täysistunnossa (maaliskuun 1. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 137 ääntä puolesta, 10 vastaan, ja 25 pidättyi äänestämästä.

1. Johdanto

Euroopan unionilla on huomattavan laajentumisensa kynnyksellä edessään ainutlaatuinen haaste, joka yhteisön toimielinten on ratkaistava asianmukaisesti.

Euroopan unionin on toteutettava ennen laajentumistaan institutionaalinen uudistus, jotta se voi jatkaa tehtäviensä hoitamista tehokkaasti, yhdenmukaisesti ja avoimesti sekä taata jäsenvaltioiden yhteiset periaatteet eli vapauden ja demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien noudattamisen sekä oikeusvaltion.

Euroopan unionin kaikkia toimielimiä ja elimiä onkin kehotettu pohtimaan, miten ne voivat uudistua, sekä tekemään ehdotuksia uudistuksista.

TSK tiedostaa vastuunsa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kohtaamispaikkana.

TSK:n panos vuoden 2000 hvk:hon laajentumisen valmistelemiseksi ja Euroopan yhdentymisen tehostamiseksi pohjautuu tähän ajatukseen.

2. Komitean nykyinen rooli

TSK perustettiin Rooman sopimuksella yhteisön ainoaksi neuvoa-antavaksi elimeksi, joka kokoaa yhteen "talous- ja yhteiskuntaelämän eri alojen" edustajista koostuvan monipuolisen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tarjoten sille keskustelu- ja pohdintafoorumin.

Komitea muodostuu nykyään 222 jäsenestä, jotka tulevat työnantajia, työntekijöitä, maanviljelijöitä, liikennöitsijöitä, pk-yrityksiä, käsiteollisuutta, vapaita ammatinharjoittajia, osuustoimintaliikettä, kuluttajia, ympäristöalaa, vapaaehtoisia, perheitä ja nuorisoa edustavista järjestöistä. Jäsenvaltioilla on komiteassa suhteutettu edustus. Komitea on epäpoliittinen elin, jonka kokemuspohja on laaja ja jolla on vahvat ja yleisesti tunnustetut edellytykset tarjota asiantuntemusta monilta aloilta.

Komitean päätöksentekomenettely perustuu konsensukseen, joten se ilmentää täydellisesti järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kommunikointitapaa. TSK tarjoaa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajille foorumin, missä he saavat välitöntä tietoa, voivat ilmaista näkemyksensä ja puolustaa etujaan. TSK on lähellä kansalaisia, joten se edistää välittömästi ja tehokkaasti Euroopan yhdentymisprosessin avoimuutta ja demokraattisuutta. Komitea ei tarjoa ainoastaan institutionaalisia puitteita talous- ja yhteiskuntaelämän edustajien kuulemiselle, vaan se on yhdysside Euroopan sekä monimuotoisen ja monitahoisen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välillä.

3. Muutoksen tarve

TSK on aina painottanut, ettei Euroopan yhdentyminen ole staattinen tila, vaan jatkuvasti kehittyvä prosessi. Komitea onkin suosittanut edellisten hallitustenvälisten konferenssien yhteydessä uudistuksia, joilla tätä prosessia voitaisiin viedä eteenpäin.

Laajentuminen ei ole vain haaste, vaan se tarjoaa Euroopan unionille mahdollisuuden toimielinuudistukseen. Komitea toivoo saavansa käyttöön asianmukaiset välineet, jotta se voi edistää Euroopan yhdentymistä, onnistua laajentumisessa ja vastata järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan muutoksiin ja odotuksiin.

4. Päälinjat

4.1. Kokoonpano

Komitea muodostuu järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eri osapuolista.

Komitean kokoonpanossa on otettava huomioon talous- ja yhteiskuntaelämän eri alojen sekä yleisen yhteiskunnallisen edun asianmukaisen edustuksen tarve.

Komitea on selkeästi sillä kannalla, että sen sisäisessä organisaatiossa tulee säilyttää kolmen ryhmän rakenne. Ryhmät I ja II muodostuvat työmarkkinaosapuolien edustajista. Ryhmään III on koottu muut Euroopan järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustavat organisaatiot, jotka täydentävät näin TSK:n monipuolista kokoonpanoa.

4.2. Nimeämistapa

Voimassaoleva nimeämistapa tulee säilyttää läheisyysperiaatteen ja avoimuuden nimissä sekä jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja TSK:n välisen välttämättömän kommunikaatioyhteyden ylläpitämiseksi.

TSK ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että unionin tunnustamat kyllin edustavat eurooppalaiset organisaatiot voisivat lisäksi nimetä suoraan ja rajoitetusti jäseniä ottaen tarvittaessa huomioon vastaavat mahdolliset muutokset muissa toimielimissä. Nimeämissääntöjä tulisi pohtia.

4.3. Jäsenten lukumäärä

Komitea myöntää, että jäsenten määrän kasvua on rajoitettava laajentumisen yhteydessä.

Erityisesti on huolehdittava talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean yhdenvertaisen kohtelun yleisen periaatteen soveltamisesta.

Maantieteellinen tasapaino ja erityisesti pienten jäsenvaltioiden asianmukainen edustus tulisi säilyttää.

4.4. Toimikauden pituus

Olisi suotavaa pidentää jäsenten toimikautta viiteen vuoteen, jotta komitea voisi toimia samassa rytmissä komission ja parlamentin kanssa.

Jäsenet tulee edelleenkin voida nimittää uudeksi toimikaudeksi.

4.5. Tehtävät

Voidaan pohtia useita parannusmahdollisuuksia.

Pakollisten lausuntopyyntöjen periaate tulee säilyttää. Sitä voitaisiin jopa laajentaa sellaiselle aloille kuin kulttuuri, siirtolaispolitiikka tai syrjintäkieltoon liittyvät kysymykset.

Komitean omaksi tehtäväksi voitaisiin kuitenkin jättää arvioida, mistä komission ehdotuksista se katsoo aiheelliseksi antaa lausunnon. Komitean on perusteltava komissiolle päätöksensä.

Komitea pitää konsultatiivista tehtäväänsä uuden lainsäädännön laatimisen varhaisessa ja valmistelevassa vaiheessa erityisen tärkeänä. Voidakseen painottaa tätä näkökohtaa ja keskittyä tärkeisiin avainkysymyksiin komitea täsmentää suhtautumistaan lausuntojen aihevalikoimaan.

Päätöksentekoprosessin avoimuuden lisäämiseksi olisi käynnistettävä yhteisön muiden toimielinten pyynnöstä annettujen TSK:n lausuntojen tuottamien jatkotoimien seuranta. Toimielinten, joita TSK avustaa, tulisi tiedottaa komitealle, mihin toimiin pyydetyt lausunnot ovat johtaneet.

Jotta komitea voisi tuottaa muille toimielimille todellista lisäarvoa sekä toimia yhdyssiteenä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan suuntaan, sen konsultatiivista tehtävää olisi kehitettävä. Tämä voitaisiin toteuttaa

- tarjoamalla komitealle mahdollisuus antaa komissiolle "valmistavia" lausuntoja esilainsäädännöllisessä vaiheessa

- antamalla komitean tehtäväksi järjestää tai koordinoida kuulemisia ongelmallisista aiheista

- tekemällä komiteasta foorumi kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden välille viriävälle kansalaisvuoropuhelulle

- vahvistamalla TSK:n roolia neuvottelukehyksen tarjoajana talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolille.

Jatkossa TSK kiinnittää myös omaehtoisesti aiempaa enemmän huomiota lausuntojensa jatkotoimien seurantaan ja edistämiseen.

4.6. Komitea täysivaltaisena toimielimenä

(muistio)

5. Ehdotukset talous- ja sosiaalikomiteaa koskeviin perustamissopimuksen artikloihin

>TAULUKON PAIKKA>

Tehty Brysselissä 1. maaliskuuta 2000.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Beatrice Rangoni Machiavelli

LIITE

talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon

Seuraava muutosehdotus, joka sai tuekseen yli neljänneksen annetuista äänistä, hylättiin käsittelyssä:

Henri Malossen, Irini Parin, Rodríguez García Caron ja Bruno Veverin muutosehodotus.

Kohta 2

Muutetaan 2 kohdan toinen kappale kuulumaan seuraavasti:

"Komitea muodostuu nykyään 222 jäsenestä, jotka tulevat työnantajia, työntekijöitä, maanviljelijöitä, liikennöitsijöitä, pk-yrityksiä, käsiteollisuutta, vapaita ammatinharjoittajia, osuustoimintaliikettä, kuluttajia, ympäristöalaa, vapaaehtoisia, perheitä ja nuorisoa edustavista järjestöistä. Jäsenvaltioilla on komiteassa suhteutettu edustus. Lisäksi useat jäsenet toimivat ja hoitavat vastuutehtäviä unionin tunnustamissa edustavissa eurooppalaisissa organisaatioissa. Komitea on epäpoliittinen elin, jonka kokemuspohja on laaja ja jolla on vahvat ja yleisesti tunnustetut edellytykset tarjota asiantuntemusta monilta aloilta."

Äänestyksen tulos

Jaa-ääniä: 47, ei-ääniä: 100, tyhjiä: 12.

Top