(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1256/2008 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Valko-Venäjältä, Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Venäjältä, Thaimaasta ja Ukrainasta peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Toimenpiteet toteutettiin 10,1–90,6 prosentin arvotullin muodossa.

(2)

Komissio otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/110 (3) uudelleen käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Valko-Venäjältä, Kiinasta ja Venäjältä peräisin olevien tiettyjen raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien tuonnissa ja päätti Ukrainasta peräisin olevaa tuontia koskevan menettelyn toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella, jäljempänä ’aiempi tarkastelu’.

(3)

Voimassa olevat polkumyyntitullit ovat 10,1 ja 16,8 prosenttia otokseen valittujen venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta, 20,5 prosenttia kaikkien muiden venäläisten yritysten osalta, 90,6 prosenttia kaikkien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta ja 38,1 prosenttia kaikkien valkovenäläisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta.

(4)

Toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (4) julkaisemisen jälkeen Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(5)

Tarkastelupyynnön esitti 25 päivänä lokakuuta 2019 Euroopan unionin hitsattujen teräsputkien valmistajien etuja valvova komitea (Defence Committee of the welded steel tubes industry of the European Union), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus tiettyjen raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien kokonaistuotannosta unionissa on yli 25 prosenttia. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(6)

Kun komissio oli todennut perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi, se pani 24 päivänä tammikuuta 2020 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille tarkastelun, joka koski tiettyjen Valko-Venäjältä, Kiinan kansantasavallasta ja Venäjältä, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien tuontia. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (5), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(7)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2016 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(8)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä, jotta ne voisivat osallistua tutkimukseen. Lisäksi komissio ilmoitti vireillepanosta nimenomaisesti pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, ammattiliitoille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille Valko-Venäjällä, Kiinassa ja Venäjällä sekä näiden maiden viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, käyttäjille ja kauppiaille sekä järjestöille, joita tutkimuksen vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(9)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(10)

Vireillepanon yhteydessä komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille, että se aikoo pyytää ainakin yhtä vientiä harjoittavaa tuottajaa toimimaan yhteistyössä Valko-Venäjän osalta asianmukaisessa edustavassa maassa perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Komissio ilmoitti menettelyn vireillepanosta myös Meksikon, Venäjän, Etelä-Afrikan, Etelä-Korean, Thaimaan, Turkin, Ukrainan ja Yhdysvaltojen viranomaisille ja pyysi niiden vientiä harjoittavia tuottajia osallistumaan tutkimukseen. Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia asiasta (ks. 3.1.2 jakso).

(11)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Valko-Venäjän viranomaiset väittivät, että pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä ei asianmukaisesti osoitettu vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä.

(12)

Komissio katsoi, että tarkastelupyyntöön sisältyi riittävä näyttö tutkimuksen vireillepanoa varten, kuten 6 kappaleessa selitetään. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyys Valko-Venäjältä tulevan tuonnin osalta, kuten 3.1.2 ja 5 jaksossa selitetään.

(13)

Tämän vuoksi väite hylättiin.

(14)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

(15)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotanto- ja myyntimäärien perusteella ja varmisti asianmukaisen maantieteellisen jakauman. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus tarkastelun kohteena olevan tuotteen arvioidusta unionin kokonaistuotannosta oli noin 40 prosenttia ja arvioidusta unionin kokonaismyyntimäärästä 38 prosenttia.

(16)

Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Komissio ei saanut otosta koskevia huomautuksia. Otoksen katsottiin siis edustavan unionin tuotannonalaa.

(17)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(18)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei toimittanut pyydettyjä tietoja. Näin ollen otantaa ei tarvittu.

(19)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia Valko-Venäjällä, Kiinassa ja Venäjällä toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Valko-Venäjän tasavallan edustustoa Euroopan unionissa, Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa ja Venäjän federaation edustustoa Euroopan unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan niihin yhteyttä.

(20)

Kolme valkovenäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Ottaen huomioon ilmoittautuneiden tuottajien vähäisen määrän komissio ei pitänyt otantaa tarpeellisena. Näitä kolmea vientiä harjoittavaa tuottajaa pyydettiin täyttämään vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitettu kyselylomake.

(21)

Kaksi venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa ilmaisi halukkuutensa osallistua tutkimukseen. Ottaen huomioon ilmoittautuneiden tuottajien vähäisen määrän komissio ei pitänyt otantaa tarpeellisena. Näitä kahta vientiä harjoittavaa tuottajaa pyydettiin täyttämään vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitettu kyselylomake.

(22)

Yksikään kiinalainen tuottaja ei toimittanut pyydettyjä tietoja eikä suostunut osallistumaan otokseen. Sen vuoksi kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä ja Kiinasta tulevaa tuontia koskevat päätelmät tehdään perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(23)

Kopiot kyselylomakkeista asetettiin saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla vireillepanon yhteydessä.

(24)

Kyselyvastaukset saatiin kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta ja yhdeltä jakelijalta unionissa.

(25)

Kyselyvastaukset saatiin myös kolmelta yhteistyössä toimineelta valkovenäläiseltä tuottajalta, mutta vireillepanon yhteydessä ilmoittautuneista kahdesta venäläisestä vientiä harjoittavasta tuottajasta vain toinen toimitti kyselyvastauksen ja toimi yhteistyössä menettelyssä.

(26)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tiedot, joita pidettiin tarpeellisina tutkimusta varten.

(27)

Ennen covid-19-rajoitusten voimaantuloa komissio teki tarkastuskäynnin Arcelor Mittal Tubular Productsin toimitiloihin Puolassa. Tämän käynnin aikana tarkastettiin tuotantoprosessi, käytetyt raaka-aineet ja saadut sivutuotteet.

(28)

Kaikki muut vaaditut tiedot tarkastettiin covid-19-epidemian vaikutuksista polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin annetun ilmoituksen (6) mukaisesti etätarkastuksena, ja seuraavien yritysten kanssa järjestettiin videokokous:

(29)

Komissio ilmoitti 2 päivänä helmikuuta 2021 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää voimassa asianomaisista maista tulevassa tuonnissa sovellettavat polkumyyntitullit. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa päätelmistä.

(30)

Komissio tarkasteli neljän asianomaisen osapuolen toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Kuulemispyyntöjä ei saatu.

(31)

Tämän tarkastelun kohteena on sama tuote kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja aiemmassa tarkastelussa eli Valko-Venäjältä, Kiinan kansantasavallasta ja Venäjältä peräisin olevat poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoiset raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistetut hitsatut putket, joiden ulkoläpimitta on enintään 168,3 millimetriä, lukuun ottamatta putkia, jollaisia käytetään öljy- ja kaasuputkijohdoissa tai öljyn tai kaasun porauksessa, tarkkuusputkia ja putkia, joissa on liitos- tai muita osia ja jotka soveltuvat kaasujen ja nesteiden johtamiseen ja joita käytetään siviili-ilma-aluksissa, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’ tai ’hitsatut putket’, ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7306 30 41, ex 7306 30 49, ex 7306 30 72 ja ex 7306 30 77 (Taric-koodit 7306304120, 7306304920, 7306307280 ja 7306307780).

(32)

Hitsattuja putkia käytetään pääasiassa kaasujen ja nesteiden kuljetukseen viemäri-, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmissä.

(33)

Alkuperäisen tutkimuksen ja aiemman tarkastelun tavoin tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistettiin, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(34)

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(35)

Komissio tutki ensin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, oliko todennäköistä, että nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi Valko-Venäjältä, Kiinasta tai Venäjältä tulevan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(36)

Tutkimuksessa toimi yhteistyössä kolme valkovenäläistä tuottajaa, jotka vastasivat kyselylomakkeeseen, kuten 25 kappaleessa todetaan. Yhdelläkään näistä kolmesta tuottajasta ei kuitenkaan ollut merkittävää vientimyyntiä EU:hun. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti Valko-Venäjältä lähes tyrehtyi verrattuna alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksoon (eli heinäkuusta 2006 kesäkuuhun 2007). Comext-tilastojen (Eurostat) mukaan hitsattuja putkia tuotiin Valko-Venäjältä alle 4 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun alkuperäisessä tutkimuksessa tuontia oli yli 29 000 tonnia. Aiemmassa tarkastelussa todettiin yhtä alhainen tuontitaso.

(37)

Koska Valko-Venäjältä ei juurikaan tuotu tarkastelun kohteena olevaa tuotetta, tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana polkumyynnillä EU:hun tulevan tuonnin jatkumisesta ei voitu tehdä päätelmiä. Sen vuoksi komissio tutki myös polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä.

(38)

Komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tätä varten analysoitiin vielä seuraavia seikkoja: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Valko-Venäjällä ja unionin ja Valko-Venäjän hintojen suhde; kolmansiin maihin suuntautuvan viennin ja Valko-Venäjän hintojen suhde; kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen ja unionin hintatason suhde sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(39)

Koska Valko-Venäjä ei ole WTO:n jäsen ja se sisältyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (7) liitteessä I olevaan luetteloon, normaaliarvo on määritettävä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti asianomaisen edustavan maan hinnan tai laskennallisen arvon perusteella.

(40)

Vireillepanon jälkeen komissio pyrki toimimaan yhteistyössä ainakin yhden vientiä harjoittavan tuottajan kanssa, joka sijaitsee yhdessä mahdollisessa edustavassa maassa. Tätä varten komissio otti yhteyttä kahdeksan tiedossa olevan teräksentuottajamaan eli Meksikon, Venäjän, Etelä-Afrikan, Etelä-Korean, Thaimaan, Turkin, Ukrainan ja Yhdysvaltojen viranomaisiin.

(41)

Mikään edellä mainituista maista ei toiminut yhteistyössä; komissio kuitenkin sai yhden täytetyn kyselylomakkeen Venäjällä, joka oli saman tutkimuksen kohteena, sijaitsevalta tuottajalta. Sen vuoksi komissio piti alustavasti Venäjää asianmukaisena edustavana maana Valko-Venäjän osalta.

(42)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita tuottajia ja asianomaisten maiden viranomaisia kuultiin edustavan maan valinnasta. Asianomaisilta osapuolilta ei saatu huomautuksia.

(43)

Etätarkastuksen jälkeen Venäjällä sijaitsevan tuottajan yhteistyötä pidettiin kuitenkin riittämättömänä (ks. 3.3.1 jakso). Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan toisen alakohdan mukaan asianmukaisen edustavan maan valinnassa otetaan ”kaikki valintahetkellä käytettävissä olevat luotettavat tiedot ja erityisesti kyseisen maan vähintään yhden viejän ja tuottajan tekemä yhteistyö”. Koska yksikään hitsattujen putkien venäläinen tuottaja ei toiminut riittävästi yhteistyössä eikä niiltä saatu luotettavia tietoja, komissio päätti olla ottamatta Venäjää huomioon asianmukaisena edustavana maana.

(44)

Koska mikään muukaan tuottaja mahdollisissa edustavissa maissa ei toiminut yhteistyössä, normaaliarvo määritettiin näin ollen samankaltaisesta tuotteesta unionissa tosiasiallisesti maksettujen hintojen perusteella (perustuotelajeittain noudettuna lähettäjältä -tasolla) perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti. Mustille ja galvanoiduille (8) tuotteille vahvistettiin erilliset normaaliarvot.

(45)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Valko-Venäjän viranomaiset väittivät, että komissio ei pystynyt osoittamaan, että normaaliarvon määrittämistä varten ei ollut muita vaihtoehtoja kuin unionissa samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti maksetut hinnat. Komissio ei niiden mukaan pyrkinyt aktiivisesti yhteistyöhön mahdollisten edustavien maiden viranomaisten kanssa. Lisäksi Valko-Venäjän viranomaiset väittivät, että unionin hintojen sijaan komission olisi pitänyt käyttää Venäjän osalta määritettyä normaaliarvoa tai vaihtoehtoisesti Thaimaasta saatavilla olevia tietoja, joita käytettiin normaaliarvon muodostamiseen Kiinan osalta, kuten 150 kappaleessa kuvataan.

(46)

Ensimmäisen kohdan osalta komissio vahvistaa, että kuten 40 ja 41 kappaleessa selitetään, se pyrki aktiivisesti yhteistyöhön kahden mahdollisen edustavan maan kanssa, mutta yhteistyöhön ei päästy. Komission asiaa koskevat kirjeet ovat saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa.

(47)

Mitä tulee toiseen kohtaan, Venäjä valittiin alustavasti edustavaksi maaksi Valko-Venäjän osalta, kuten 43 kappaleessa selitetään. Koska yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei kuitenkaan toiminut riittävästi yhteistyössä eikä toimittanut luotettavia tietoja, komissiolla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin olla ottamatta Venäjää huomioon edustavana maana. Thaimaan osalta on syytä huomata, että edustavan maan valinta Valko-Venäjän osalta perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti edellyttää vähintään yhden viejän ja tuottajan yhteistyötä kyseisessä maassa. Tämä ei sitä vastoin ole vaatimus Kiinaa koskevan normaaliarvon muodostamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Näin ollen Thaimaa ei ollut perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti Valko-Venäjän osalta asianmukainen edustava maa.

(48)

Tästä syystä väite hylättiin.

(49)

Yksikään yhteistyössä toimineista valkovenäläisistä tuottajista ei vienyt tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tarkastelun kohteena olevaa tuotetta muiden kolmansien maiden markkinoille merkittävässä määrin.

(50)

Valko-Venäjän tuonti- ja vientitilastoista kävi kuitenkin ilmi, että tarkastelun kohteena olevaa tuotetta vietiin Valko-Venäjältä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla muihin kolmansiin maihin merkittäviä määriä, minkä perusteella pääteltiin, että yksikään tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tosiasiallisesti vievä tuottaja ei ilmoittautunut eikä toiminut yhteistyössä tutkimuksessa.

(51)

Sen vuoksi komissio ilmoitti Valko-Venäjän viranomaisille, että komissio saattaa soveltaa Valko-Venäjää koskeviin päätelmiin perusasetuksen 18 artiklaa, koska tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tosiasiallisesti vievien tuottajien yhteistyö ei ollut merkityksellistä.

(52)

Huomautuksissaan, jotka koskivat 18 artiklan aiottua soveltamista, Valko-Venäjän viranomaiset väittivät, että oli tarkoituksenmukaisempaa käyttää kolmen yhteistyössä toimineen tuottajan tietoja kuin tuonti- ja vientitilastoja. Lisäksi ne väittivät ja toistivat päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen viennin arviointiin käytetyt harmonoidun järjestelmän (HS) koodit eivät olleet asianmukaisia. Lopuksi ne väittivät, että komissio ei ollut ottanut huomioon jälleenvientiä, koska niiden mukaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen vienti kolmansiin maihin (eli Venäjälle) oli 2 400 tonnia, ja siihen sisältyi sellaisen yrityksen vienti, joka ostaa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta Venäjältä, suorittaa galvanoinnin ja jälleenvie sen takaisin.

(53)

Ensimmäisestä väitteestä komissio selvensi, että se ei kiistänyt eikä jättänyt huomiotta kolmen yhteistyössä toimineen valkovenäläisen tuottajan tietoja. Nämä kolme yritystä eivät vain yksinkertaisesti vieneet tarkastelun kohteena olevaa tuotetta sellaisia merkittäviä määriä, joita komissio olisi voinut käyttää arvioidakseen polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä.

(54)

Toisesta väitteestä komissio huomauttaa, että tarkasteltavana olevan tuotteen vienti Valko-Venäjältä suuntautuu lähes kokonaan Venäjälle. Komissio vertasi Valko-Venäjältä Venäjälle suuntautuvaa vientiä koskevia tilastoja (8-numerotasolla) Venäjälle tulevaa tuontia koskeviin tilastoihin (10-numerotasolla) Global Trade Atlas -tietokannan (9), jäljempänä ’GTA’, perusteella. Komissio vahvisti, että tarkastelun kohteena oleva tuote kuuluu Valko-Venäjän viennissä käytettyjen kahdeksannumeroisten koodien kuvaukseen ja Venäjän tuonnissa käytettyjen kymmennumeroisten koodien kuvaukseen. Komissio käytti lopulta Venäjän 10-numerotason tuontilukuja, koska niistä saatiin tarkempia tietoja hitsattujen putkien eri tyypeistä.

(55)

Kolmannesta väitteestä komissio ottaa esiin kolme seikkaa: Ensinnäkin, kerättyjen tietojen perusteella tarkastelun kohteena olevan tuotteen vienti Valko-Venäjältä Venäjälle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli yli 4 800 tonnia. Toiseksi, galvanoidun tuotteen vientimäärät olivat samojen lähteiden mukaan alle 1 000 tonnia. Kolmanneksi, Valko-Venäjän viranomaisten esittämän jälleenvientiä harjoittavan tuottajan yhteistyöstä kieltäytyminen oikeutti komission tekemään arvioinnin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, koska Valko-Venäjällä toimivat tuottajat, jotka veivät tarkastelun kohteena olevaa tuotetta merkittäviä määriä, eivät toimineet yhteistyössä.

(56)

Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(57)

Näin ollen todennäköinen vientihinta määritettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella. Kolmansiin maihin suuntautuvan myynnin hinnat määritettiin käyttämällä Venäjälle tulevaa tuontia koskevia tilastotietoja, jotka perustuivat Global Trade Atlas -tietokantaan (GTA) sekä Maailmanpankin (10) ja OECD:n (11) raportteihin.

(58)

Komissio yksilöi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Valko-Venäjältä peräisin olevien hitsattujen putkien suurimmaksi tuojaksi Venäjän, jonne tarkastelun kohteena olevan tuotteen Valko-Venäjän viennistä suuntautuu 92 prosenttia. Muihin kolmansiin maihin kuin Venäjälle viedyt määrät olivat mitättömän vähäisiä, minkä vuoksi niitä ei pidetty edustavina.

(59)

Tuonnin arvo Venäjällä ilmoitettiin CIF-tasolla. Sen vuoksi komissio oikaisi ilmoitettuja hintoja ja laski vientihinnan noudettuna lähettäjältä -tasolla vähentämällä hinnoista kotimaan kuljetuskustannukset Valko-Venäjällä (12). Mustille ja galvanoiduille tuotteille vahvistettiin erilliset todennäköiset vientihinnat.

(60)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja Venäjälle suuntautuvan viennin todennäköistä hintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla. Koska galvanoituja tuotteita vietiin vain vähäisiä määriä ja niiden hintasuuntaukset vaihtelivat ja ottaen huomioon Valko-Venäjän viranomaisten huomautukset jälleenviennistä (ks. tarkemmin 52 kappale), vertailussa otettiin huomioon ainoastaan mustat tuotteet.

(61)

Edellä esitetty vertailu osoitti Venäjälle suuntautuvan Valko-Venäjän viennin todennäköisen koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin, joka oli 8 prosenttia (ilmaistuna prosentteina CIF-arvosta).

(62)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Valko-Venäjän viranomaiset ja kaksi valkovenäläistä tuottajaa väittivät, että komission pitäisi muuttaa Valko-Venäjää koskevien toimenpiteiden tasoa, koska tässä menettelyssä vahvistettu polkumyyntimarginaali on merkittävästi alempi kuin aiemmassa tarkastelussa ja alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettu.

(63)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa toimenpiteet voidaan joko kumota tai pitää voimassa alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistetun tasoisina. Sen vuoksi komissio ei voi tarkistaa tullien tasoa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa.

(64)

Tästä syystä väite hylättiin.

(65)

Lisäksi Valko-Venäjän viranomaiset pyysivät polkumyyntilaskelmien paljastamista ja lisäaikaa niitä koskevien huomautusten esittämiseen.

(66)

Valko-Venäjää koskevien polkumyyntilaskelmien menetelmä kuvataan 39–61 kappaleessa. Päätelmien ilmoittamisen jälkeen komissio asetti Valko-Venäjän viranomaisten pyynnöstä tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon saataville Venäjää koskevat tilastot, joita käytettiin Valko-Venäjän viennin todennäköisen hinnan määrittämiseen. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme päivää aikaa huomautusten esittämiseen.

(67)

Valko-Venäjän viranomaisilta saatiin huomautuksia i) tilastoissa olevan tarkasteltavana olevan tuotteen alkuperästä, ii) valuutan muuntamisesta ja iii) Valko-Venäjän ja Venäjän välisten tilastojen erityisyydestä.

(68)

Ensimmäisen kohdan osalta Valko-Venäjän viranomaiset väittivät, että yhteen koodeista, joita käytettiin Valko-Venäjältä Venäjälle suuntautuvan tuonnin määrittämiseen (ks. 54 kappale), sisältyi tuotteita, jotka olivat peräisin myös muista maista kuin Valko-Venäjältä.

(69)

Komissio selvensi, että tutkimuksen aikana kerätyt tiedot vahvistivat, että kyseisellä koodilla tuodut tuotteet on ilmoitettu tilastoissa Valko-Venäjältä peräisin oleviksi. Mitään näyttöä ei myöskään esitetty siitä, että Valko-Venäjältä peräisin oleviksi tuotteiksi ilmoitetut tuotteet olisivat tosiasiallisesti peräisin jostakin muusta maasta. Tästä syystä väite hylättiin.

(70)

Toisesta kohdasta Valko-Venäjän viranomaiset väittivät, että komissio käytti Venäjän tuontitilastoja euromääräisinä, kun taas Venäjän federaation tullilaitos esittää tilastot Yhdysvaltojen dollareina. Niiden mukaan komission olisi tästä syystä pitänyt käyttää myyntipäivän vaihtokurssia, kuten perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan j alakohdassa edellytetään.

(71)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan j alakohdan säännöksiä sovelletaan vientihinnan ja normaaliarvon vertaamiseen, kun kyseessä on tosiasiallinen myyntitapahtuma. Tässä tapauksessa keskimääräinen vientihinta määritettiin GTA:n tuontitilastojen eikä tosiasiallisten myyntitapahtuminen perusteella, kuten 57 kappaleessa selitetään. GTA:ssa käytetty muuntokurssi on kuukauden päivittäisistä keskiarvoista laskettu kuukausittainen keskiarvo. Sen vuoksi se mahdollisti komission mukaan tarkan vertailun vientihinnan ja normaaliarvon välillä. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(72)

Kolmannesta kohdasta Valko-Venäjän viranomaiset väittivät, että Valko-Venäjän tasavalta ja Venäjän federaatio ovat molemmat Euraasian talousunionin (EAEU) jäseniä. Tämä tarkoittaa sitä, että tavarat liikkuvat vapaasti EAEU:n jäsenten välillä ilman tullitarkastuksia, minkä vuoksi niiden mukaan ei voida varmistaa, ovatko ilmoitetut tullikoodit tosiasiallisesti vietyjen tavaroiden mukaiset.

(73)

Komissio on tästä eri mieltä. Tullitarkastusten puute ei poista tuonti- ja vientitapahtumia koskevia raportointivaatimuksia. Käytettyjen tullikoodien kuvaus on johdonmukainen tarkastelun kohteena olevan tuotteen määritelmän kanssa eikä vastakkaista näyttöä toimitettu. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(74)

Valko-Venäjän tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti määritettiin pyynnön esittäjän sekä kolmen yhteistyössä toimineen valkovenäläisen tuottajan toimittamien tietojen perusteella.

(75)

Pyynnössä toimitettujen tietojen mukaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen käyttämätön kapasiteetti Valko-Venäjällä oli noin 50 000 tonnia. Tutkimuksessa vahvistettiin, että kolmen yhteistyössä toimineen tuottajan tarkastelun kohteena olevan tuotteen käyttämätön tuotantokapasiteetti on ainakin 30 000 tonnia.

(76)

Lisäksi tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantolinjoja voidaan käyttää sekä hitsattujen putkien että putkipalkkien tuotantoon, kuten aiemmassakin tarkastelussa todettiin (vain pieni tuotantovaihe erottaa näiden kahden tuotteen tuotannon toisistaan). Myös hitsattuja putkia, joiden läpimitta on yli 168,3 mm, jäljempänä ’suuret putket’, ja jotka eivät kuulu tämän menettelyn piiriin, voidaan tuottaa samoilla tuotantolinjoilla.

(77)

Kun otetaan huomioon mahdollisuus muuttaa tuotevalikoimaa, Valko-Venäjän yhteistyössä toimineiden tuottajien käyttämättömän kapasiteetin arvioidaan näin ollen olevan noin 50 000 tonnia, mikä on yli 9 prosenttia unionin kulutuksesta. Kun lisäksi otetaan huomioon, että yhteistyössä toimineiden tuottajien osuus Valko-Venäjän koko tuotannosta on 40 prosenttia ja yhteistyöstä kieltäytyneiden tuottajien käyttämättömän kapasiteetin oletetaan olevan samaa luokkaa, koko maan käyttämättömän kapasiteetin voidaan arvioida olevan noin 125 000 tonnia.

(78)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että valkovenäläisillä vientiä harjoittavilla tuottajilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jonka ne voisivat käyttää tuottaakseen hitsattuja putkia unioniin vietäväksi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(79)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi valkovenäläinen tuottaja ja Valko-Venäjän viranomaiset kiistivät komission laskelmat Valko-Venäjän käyttämättömästä kapasiteetista, koska se on niiden mukaan merkittävästi yliarvioitu eikä siinä oteta huomioon muita samalla tuotantolinjalla tuotettuja tuotteita.

(80)

Komissio selventää, että käyttämätöntä tuotantokapasiteettia koskeva arvio perustui kolmen yhteistyössä toimineen tuottajan kyselyvastauksissaan toimittamiin tosiasiallisiin tietoihin. Lisäksi komissio otti huomioon muut samalla tuotantolinjalla tuotetut tuotteet, kuten 77 kappaleessa selitetään. Unionin markkinoiden houkuttelevuus huomioon ottaen pääteltiin, että valkovenäläiset tuottajat muuttavat todennäköisesti tuotevalikoimaansa ja kasvattavat tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantokapasiteettiaan, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(81)

Sen vuoksi väite hylättiin.

(82)

GTA-tietojen mukaan valkovenäläiset vientiä harjoittavat tuottajat veivät tärkeimmille kolmansien maiden markkinoilleen eli Venäjälle hinnoilla, jotka olivat keskimäärin vähintään 5 prosenttia alemmat kuin unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat unionin markkinoilla. Tämä hintataso huomioon ottaen vienti unioniin on valkovenäläisille viejille potentiaalisesti houkuttelevampaa kuin vienti lähes mihin tahansa muuhun maahan. Lisäksi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana vienti Venäjälle oli noin 4 800 tonnia, mikä on alle 10 prosenttia yhteistyössä toimineiden valkovenäläisten tuottajien arvioidusta käyttämättömästä kapasiteetista ja alle 4 prosenttia koko maan arvioidusta käyttämättömästä kapasiteetista.

(83)

Unionin markkinat ovat valkovenäläisten tuottajien kannalta houkuttelevat myös maantieteellisen läheisyytensä ja kokonsa vuoksi, sillä niiden kokonaiskulutus on 541 000 tonnia.

(84)

Komissio vahvisti, että polkumyyntikäytännöt jatkuivat Valko-Venäjän viennissä tärkeimmille kolmansien maiden markkinoille (Venäjälle).

(85)

Lisäksi komissio sai muuta näyttöä siitä, että polkumyynti todennäköisesti toistuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(86)

Unionin markkinoiden houkuttelevuus kokonsa ja hintojensa vuoksi ja Valko-Venäjän edelleen merkittävä käyttämätön kapasiteetti osoittivat, että Valko-Venäjältä peräisin oleva vienti ja sen käyttämätön kapasiteetti todennäköisesti suunnattaisiin unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(87)

Näin ollen komissio päätteli, että polkumyynnin toistuminen on todennäköistä, jos toimenpiteiden voimassaoloa ei jatketa.

(88)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti Kiinasta jatkui, joskin paljon vähäisempänä kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla (eli heinäkuusta 2006 kesäkuuhun 2007). Comext-tilastojen (Eurostat) mukaan Kiinasta tulevien hitsattujen putkien tuonnin osuus unionin markkinoista oli noin 0,1 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun alkuperäisessä tutkimuksessa markkinaosuus oli 13,8 prosenttia. Aiemmassa tarkastelussa todettiin yhtä alhainen markkinaosuus (0,03 prosenttia). Absoluuttisina lukuina tarkasteltuna Kiinasta tuleva tuonti väheni jyrkästi: se oli alkuperäisen tutkimuksen aikana 184 887 tonnia, aiemmassa tarkastelussa 118 tonnia ja nyt tässä tarkastelussa 559 tonnia.

(89)

Kuten 22 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen viejä/tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Vientiä harjoittavat tuottajat eivät siis toimittaneet kyselyvastauksia, jotka olisivat sisältäneet tietoja esimerkiksi vientihinnoista ja -kustannuksista, kotimarkkinoiden hinnoista ja kustannuksista, tuotantopanosten kulutuksesta tuotantoprosessissa, tuotannollisista yleiskuluista, kapasiteetista, tuotannosta ja investoinneista. Kiinan viranomaiset ja vientiä harjoittavat tuottajat eivät myöskään käsitelleet asiakirja-aineistoon sisältyvää näyttöä, muun muassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the purposes of Trade Defence Investigations” (13), jäljempänä ’raportti’.

(90)

Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio voisi soveltaa Kiinaa koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa. Komissio ei saanut yhtään huomautusta.

(91)

Näin ollen polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät Kiinan osalta perustuivat perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin, etenkin tarkastelupyyntöön ja asianomaisten osapuolten huomautuksiin sisältyviin tietoihin yhdistettynä muihin tietolähteisiin, joita olivat tuonti- ja vientikauppaa koskevat tilastot (Eurostat ja GTA), Kiinan vero- ja tullihallinnon verkkosivustoilta (14) saadut tilastotiedot, Maailmanpankin ja OECD:n raportit sekä hintatietoja, uutisia, dataa, analyysejä ja konferensseja rauta- ja terästeollisuudelle tarjoavat riippumattomat tahot, kuten Deloitte (15), Transcustoms (16), Global Trade Alert (17) ja Huajing Industry Research Institute (18)

(92)

Koska tutkimusta vireille pantaessa oli saatavissa riittävästi näyttöä, joka viittasi siihen, että Kiinan tapauksessa esiintyi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä, komissio pani Kiinaa koskevan tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan nojalla.

(93)

Saadakseen väitettyjä merkittäviä vääristymiä koskevat tiedot, joita se pitää tarpeellisina tutkimukselleen, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa.

(94)

Vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa komissio täsmensi myös, että käytettävissä olevan näytön perusteella se oli valinnut alustavasti Meksikon asianmukaiseksi edustavaksi maaksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti voidakseen määrittää vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon. Komissio totesi tarkastelevansa myös muita mahdollisesti soveltuvia edustavia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

(95)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 11 päivänä toukokuuta 2020 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’ensimmäinen muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa voidaan käyttää. Lisäksi komissio yksilöi mahdolliset edustavat maat vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella (nämä maat olivat Brasilia, Malesia, Meksiko, Thaimaa ja Turkki). Komissio ei saanut ensimmäistä muistiota koskevia huomautuksia.

(96)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 4 päivänä kesäkuuta 2020 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’toinen muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen valittuaan Thaimaan edustavaksi maaksi (19). Se myös ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa vahvistaa myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voiton edustavassa maassa toimivien tuottajien (Pacific Pipe Co., Ltd ja Asia Metal Co., Ltd.) käytettävissä olevien tietojen perusteella. Toisesta muistiosta ei saatu huomautuksia.

(97)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(98)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”[j]os […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(99)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen oli asianmukaista ottaen huomioon saatavilla oleva näyttö sekä Kiinan viranomaisten ja vientiä harjoittavien tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä.

(100)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan määritelmän mukaan ”[m]erkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

(101)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaan 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisten merkittävien vääristymien esiintymisen arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa b alakohdassa esitettyyn ohjeelliseen luetteloon sisältyvät tekijät. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti merkittäviä vääristymiä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla tällaisista tekijöistä mahdollisesti on tarkastelun kohteena olevan tuotteen hintoihin ja kustannuksiin viejämaassa. Koska luettelo ei ole kumulatiivinen, kaikkia tekijöitä ei tarvitse ottaa huomioon, jotta merkittävien vääristymien esiintyminen voidaan todeta. Samoja tosiasiallisia olosuhteita voidaan lisäksi käyttää yhden tai useamman luetteloon kuuluvan tekijän esiintymisen osoittamiseen. Mahdolliset päätelmät 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisestä on joka tapauksessa tehtävä kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella. Vääristymien esiintymistä koskevassa yleisessä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös viejämaan yleinen toimintaympäristö ja tilanne, etenkin jos kyseisen viejämaan taloudellisen ja hallinnollisen rakenteen perustekijät antavat valtiolle merkittävän vallan puuttua talouteen siten, että hinnat ja kustannukset eivät johdu markkinavoimien vapaasta kehityksestä.

(102)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaan ”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(103)

Komissio on laatinut tämän säännöksen nojalla Kiinaa koskevan maaraportin (20), jossa osoitetaan valtion merkittävä puuttuminen toimintaan talouden monilla tasoilla, muun muassa erityiset vääristymät monien keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) osalta ja tietyillä sektoreilla (kuten teräs- ja kemikaalisektoreilla). Vireillepanon yhteydessä asianomaisia osapuolia pyydettiin kiistämään tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisältyvä näyttö, esittämään siitä huomautuksia tai täydentämään sitä. Raportti sisällytettiin tutkimuksen asiakirja-aineistoon vireillepanovaiheessa.

(104)

Pyynnössä esitettiin myös raporttia täydentävää lisänäyttöä 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetusta merkittävien vääristymien olemassaolosta.

(105)

Pyynnön esittäjä viittasi erityisesti käytäntöihin, jotka vaikuttavat kustannuksiin ja hintoihin hitsattujen putkien sektorilla ja terässektorilla (kuumavalssatut teräskelat ovat hitsattujen putkien tärkein tuotantopanos):

(106)

Kuten 93 kappaleessa todetaan, Kiinan viranomaiset eivät vastanneet saamaansa kyselylomakkeeseen. Kuten 22 ja 89 kappaleessa mainitaan, vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä eivätkä toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös raportissa, esitettyä näyttöä ja pyynnön esittäjän toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien olemassaolosta ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta käsiteltävänä olevassa tapauksessa taikka kumonnut kyseisen näytön.

(107)

Komissio tarkasteli, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetun merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komissio suoritti tarkastelun asiakirja-aineistossa käytettävissä olevan näytön perusteella, mukaan luettuna julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin perustuvaan raporttiin sisältyvä näyttö. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan luettuna.

(108)

Kiinan talousjärjestelmä perustuu nk. sosialistisen markkinatalouden käsitteeseen. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrittää Kiinan talouden ohjausjärjestelmää. Perusperiaatteena on tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus. Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään ”kansantalouden johtavana voimana”, ja valtion tehtävänä on ”varmistaa sen lujittaminen ja kasvu” (22). Kiinan talouden yleinen perusta ei pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan tällainen puuttuminen on nimenomaisena toimeksiantona. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä. Kiinan varallisuusoikeus on tästä oiva esimerkki: siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa (23).

(109)

Lisäksi Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtajuudessa. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot, henkilöt) ja muodostavat kokonaisuuden, jossa Kiinan kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan. Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, ja Kiinan kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä. Määräyksen ensimmäiseen virkkeeseen ”sosialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” lisättiin seuraava toinen virke: ”kiinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema.” (24) Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen kiistämättömän ja jatkuvasti kasvavan määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä. Tämä johtoasema ja määräysvalta on olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menee selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta vapaiden markkinavoimien toiminnan rajoissa.

(110)

Kiinan valtio harjoittaa tavoitteiden saavuttamiseksi interventionistista talouspolitiikkaa, joka on yhdenmukainen Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eikä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (25). Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, kuten teollisuuden suunnittelujärjestelmää, rahoitusjärjestelmää ja sääntely-ympäristön eri tekijöitä.

(111)

Ensinnäkin yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kaikki nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla. Maakuntatason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös keinot tuotannonalojen/sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa on edelleen täsmällisiä tuotostavoitteita, joskin tämä oli yleisempää aiemmilla suunnitelmakierroksilla. Suunnitelmissa tuodaan esiin (positiivisesti tai negatiivisesti) yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esim. teollisuuden päivittäminen, kansainvälinen laajentuminen). Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tämä johtuu suunnitelmien sitovasta luonteesta mutta myös siitä, että Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (ks. myös 3.2.2.2 jakson a alakohdan 5 alakohta) (26).

(112)

Toiseksi, rahoitusresurssien tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (ks. myös 3.2.2.2 jakson a alakohdan 8 alakohta) (27). Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkolainamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Myös nämä muut rahoitussektorin osat kuin pankkisektori on institutionaalisesti ja operatiivisesti perustettu niin, että ne eivät pyri maksimoimaan rahoitusmarkkinoiden tehokasta toimintaa, vaan niin, että varmistetaan valvonta ja mahdollistetaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (28).

(113)

Kolmanneksi, sääntely-ympäristön tasolla valtion puuttuminen talouden toimintaan saa useita muotoja. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen ja heikennetään näin markkinatalouden periaatteita alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että julkisia hankintoja on tehtävä niin, että helpotetaan valtion politiikassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta (29). Myös investointien alalla Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Viranomaiset käyttävät investointien seurantaa samoin kuin investointeihin liittyviä erilaisia kannustimia, rajoituksia ja kieltoja merkittävänä välineenä teollisuuspolitiikan tavoitteiden tukemisessa, esimerkiksi säilyttämällä valtion määräysvallan keskeisillä sektoreilla tai pönkittämällä kotimaista teollisuutta (30).

(114)

Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat valtion toimintaan puuttumisen perustana ja kannustavat siihen. Tällainen valtion huomattava puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen markkinavoimien vapauden kanssa, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (31).

(115)

Kiinassa valtion omistuksessa, määräysvallassa ja/tai poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa toimivat yritykset muodostavat olennaisen osan taloutta.

(116)

Kiinan viranomaiset ja Kiinan kommunistinen puolue pitävät yllä rakenteita, jotka varmistavat niiden jatkuvan vaikutusvallan yrityksiin ja erityisesti valtion omistamiin yrityksiin. Valtio (ja monilta osin myös Kiinan kommunistinen puolue) muotoilee aktiivisesti yksittäisten valtion omistamien yritysten yleisen talouspolitiikan ja valvoo sen täytäntöönpanoa ja käyttää myös oikeuttaan osallistua valtion omistamien yritysten operatiiviseen päätöksentekoon. Tämä tapahtuu tyypillisesti kierrättämällä johtohenkilöitä viranomaisten ja valtion omistuksessa olevien yritysten välillä, sisällyttämällä puolueen jäseniä valtion omistuksessa olevien yritysten johtoelimiin ja puoluesolujen jäseniä yrityksiin (ks. myös 3.2.2.2 jakson a alakohdan 4 alakohta) sekä muokkaamalla yritysrakennetta valtion omistuksessa olevien yritysten sektorilla (32). Vastavuoroisesti valtion omistamilla yrityksillä on Kiinan taloudessa erityisasema, joka tuo mukanaan useita taloudellisia etuja, muun muassa suojan kilpailulta ja etuuskohtelun mukaisen tuotantopanosten ja rahoituksen saannin (33). Seikkoja, jotka viittaavat valtion määräysvaltaan hitsattuja putkia tuottavissa yrityksissä, käsitellään tarkemmin 3.2.2.2 jakson a alakohdan 4 alakohdassa.

(117)

Erityisesti terässektorilla, josta saadaan pääraaka-aine hitsattujen putkien tuottamiseen, Kiinan viranomaisilla on edelleen huomattava omistusosuus. Nimellisesti valtion omistuksessa ja yksityisomistuksessa olevien yritysten lukumäärän arvioidaan olevan lähes tasoissa, mutta Kiinan viidestä teräksentuottajasta, jotka kuuluvat maailman 10 suurimman teräksentuottajan joukkoon, neljä on valtion omistuksessa olevia yrityksiä (34). Kymmenen suurimman tuottajan osuus tuotannonalan koko tuotoksesta vuonna 2016 oli vain noin 36 prosenttia, mutta Kiinan viranomaiset asettivat samana vuonna tavoitteeksi konsolidoida teräksen tuotannosta 60–70 prosenttia noin kymmenelle suurelle yrityksille vuoteen 2025 mennessä (35). Kiinan viranomaiset toistivat tämän aikomuksen huhtikuussa 2019 julkistaessaan terästeollisuuden konsolidointia koskevat ohjeet (36). Tällaiseen konsolidointiin voi liittyä kannattavien yksityisten yritysten pakotettuja yhteenliittymiä heikosti suoriutuvien valtion omistuksessa olevien yritysten kanssa (37).

(118)

Kuten edellä selitetään, terässektorilla on suuri osuus valtion omistamia yrityksiä ja terässektorilta hankitaan hitsattujen putkien pääraaka-aine. Koska hitsattujen putkien kiinalaiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, hitsattujen putkien yksityisessä ja valtion omistuksessa olevien tuottajien täsmällistä osuutta ei voitu määrittää. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin hitsattujen putkien sektorilla kohdistetaan 3.2.2.2 jakson a alakohdan 5 alakohdassa tarkoitettua poliittista valvontaa ja ohjausta.

(119)

Sen lisäksi, että Kiinan valtio harjoittaa määräysvaltaa talouselämään valtion yritysten omistajuuden ja muiden välineiden kautta, se voi myös puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on edustettuna yrityksissä. Viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä Kiinan lainsäädännön mukaan, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia (38), ja Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat toinen merkityksellinen kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Kiinan yhtiölain mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puoleen perustamisasiakirjan (39) mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä), ja yrityksen on tarjottava tarpeelliset puitteet puolueyksikön toiminnalle. Vaikuttaa siltä, että aiemmin tätä vaatimusta ei aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa valtion omistamien yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (40). Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä (41). Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös hitsattujen putkien tuottajat ja niiden raaka-aineiden toimittajat.

(120)

Monet hitsattujen putkien tuottajat korostavat nimenomaisesti puolueen vahvistamiseen liittyviä toimia verkkosivustoillaan, niiden yritysjohdossa on puolueen jäseniä ja ne korostavat kuulumistaan kommunistiseen puolueeseen. Tutkimuksessa tuli esiin puolueen vahvistamiseen liittyviä toimia useissa hitsattujen putkien tuottajayrityksissä (esim. Jinghua Steel Pipe Group, Kingland Group ja Jiangsu Guoqiang Zinc-plating Industrial Co. Ltd.). Yhtä tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajaa koskeva näyttö osoitti, että tällaiseen toimintaan sisältyi muun muassa kommunistisen puolueen jäsenten osallistuminen keskusteluihin yrityksen tilanteesta, liiketoimintamallista ja kehittämisstrategiasta, puolueen jäsenten rekrytoinnin helpottaminen, luennot, symposiumit ja muu valistustoiminta Kiinan kommunistisesta puolueesta ja kommunismista sekä kommunistisen puolueen toimintaan liittyvät viralliset tapahtumat. Lisäksi komissio vahvisti tutkimuksen aikana hitsattujen putkien tuottajien henkilökohtaiset yhteydet kommunistiseen puolueeseen, kuten kommunistisen puolueen jäsenet useiden hitsattuja putkia valmistavien yritysten (esimerkiksi Jinghua Steel Pipe Group, Kingland Group, Fubo Group, Weifang East Steel Pipe Co. Ltd ja Huludao City Steel Pipe Industrial Co. Ltd.) ylimmässä johdossa tai johtokunnassa.

(121)

Teräs on hitsattujen putkien pääraaka-aine, ja terässektorilla monet suurimmista tuottajista ovat valtion omistuksessa. Joihinkin viitataan nimenomaisesti terästeollisuuden mukautus- ja päivityssuunnitelmassa (2016–2020) (42). Esimerkiksi Kiinan valtion omistama Shanxi Taiyuan Iron & Steel Co. Ltd., jäljempänä ’TISCO’, mainitsee verkkosivustollaan olevansa rauta- ja terästeollisuuden superjätti, joka on kehittynyt poikkeuksellisen suureksi rauta- ja teräskompleksikompleksiksi ja integroitunut raudan louhintaan, raudan ja teräksen tuotantoon, jalostukseen, toimittamiseen ja kaupankäyntiin (43). Baosteel on toinen suuri Kiinan valtion omistuksessa oleva yritys, joka valmistaa terästä ja muodostaa osan hiljattain konsolidoitua yhtiötä China Baowu Steel Group Co. Ltd (aiemmalta nimeltään Baosteel Group and Wuhan Iron & Steel) (44).

(122)

Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan (ks. myös 3.2.2.2 jakson a alakohdan 7 alakohta) samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisää vääristävää vaikutusta markkinoihin (45). Näin ollen valtion läsnäolo yrityksissä, myös valtion omistamissa yrityksissä, terässektorilla ja muilla sektoreilla (kuten rahoitus- ja tuotantopanossektorilla) antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

(123)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit. Suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia ja viranomaiset kullakin hallinnon tasolla valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja osoitetaan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (46).

(124)

Hitsattujen putkien tuotannonala on erikoistunut tuotannonala eikä tutkimuksen aikana yksilöity nimenomaisia toimintapoliittisia asiakirjoja, jotka olisivat ohjanneet erityisesti hitsattujen putkien tuotannonalan kehitystä, mutta se hyötyy valtion ohjeistuksesta ja puuttumisesta toimintaan hitsattujen putkien pääraaka-aineen eli teräksen tuotannonalalla. Valtion toimien vääristävät vaikutukset hitsattujen putkien tuotannonalaan tulevat esiin suureen ylikapasiteettiin liittyvässä ongelmassa. Hitsattujen teräsputkien tuotannonalan tilannetta koskevassa raportissa vuodelta 2018 vahvistetaan vakavan ylikapasiteetin olemassaolo (ks. koko lainaus 209 kappaleessa) (47).

(125)

Lisäksi Kiinan viranomaiset pitävät terästeollisuutta keskeisenä tuotannonalana (48). Tämä vahvistetaan lukuisissa terästä koskevissa suunnitelmissa, ohjeissa ja muissa asiakirjoissa, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla, esimerkiksi terästeollisuuden mukauttamis- ja päivittämissuunnitelmassa (2016–2020). Suunnitelmassa todetaan, että terästeollisuus on Kiinan taloudelle merkittävä perustuotannonala, kansallinen kulmakivi (49). Suunnitelmassa esitetyt päätehtävät ja -tavoitteet kattavat tuotannonalan kehittämisen kaikki näkökohdat (50).

(126)

Taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen 13. viisivuotissuunnitelmassa (51) ehdotetaan korkealuokkaisia terästuotteita tuottavien yritysten tukemista (52). Siinä käsitellään myös tuotteiden laadun, kestävyyden ja luotettavuuden saavuttamista tukemalla yrityksiä, jotka käyttävät puhtaan teräksen tuotantoon, tarkkuusvalssaukseen ja laadunparannukseen liittyvää teknologiaa (53).

(127)

Teollisuuden rakennemuutoksia koskevassa ohjeistavassa luettelossa (vuoden 2011 versio, vuoden 2013 muutos) (54), jäljempänä ’luettelo’, mainitaan teräs kannustettavana tuotannonalana.

(128)

Kiinan viranomaiset ohjeistavat alan kehittämistä erilaisilla poliittisilla välineillä ja ohjeilla, jotka liittyvät esimerkiksi seuraaviin: markkinoiden koostumus ja rakenneuudistus, raaka-aineet, sijoitukset, kapasiteetin poistaminen, tuotevalikoima, tuotannon siirtäminen ja päivittäminen. Kiinan viranomaiset ohjaavat ja määräävät näillä ja muilla keinoilla lähes kaikkia näkökohtia alan kehittämisessä ja toiminnassa (55). Tämänhetkinen ylikapasiteettiongelma on kiistatta selvin osoitus Kiinan viranomaisten politiikan vaikutuksista ja siitä seuraavista vääristymistä.

(129)

Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita kannustettavien toimialojen tukemiseksi, mukaan lukien tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytettävän pääraaka-aineen eli teräksen tuotanto. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti.

(130)

Asiakirja-aineistossa olevien tietojen perusteella Kiinan konkurssijärjestelmä ei vaikuta pystyvän riittävästi toteuttamaan omia päätavoitteitaan eli selvittämään oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja ja turvaamaan velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa juontavan juurensa siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö virallisesti perustuu samoihin periaatteisiin kuin vastaava lainsäädäntö muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista järjestelmällinen heikko täytäntöönpano. Konkurssien lukumäärä on äärimmäisen alhainen suhteessa maan talouden kokoon eikä vähiten sen vuoksi, että maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyy lukuisia puutteita, jotka tosiasiassa estävät konkurssimenettelyt. Lisäksi valtion rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä on edelleen vahva ja aktiivinen, ja sillä on usein suora vaikutus menettelyn lopputulokseen (56).

(131)

Lisäksi Kiinan omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat erityisen ilmeiset maanomistuksen ja maankäyttöoikeuksien suhteen (57). Kiinan valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla). Sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. Voimassa on säännöksiä, joiden tavoitteena on myöntää maankäyttöoikeudet avoimesti ja markkinahinnoilla, esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyllä. Näitä säännöksiä kuitenkin laiminlyödään säännöllisesti, ja jotkin ostajat voivat hankkia maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (58). Lisäksi viranomaiset pyrkivät usein maata jakaessaan erityisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon (59).

(132)

Kiinan talouden muiden alojen tapaan hitsattujen putkien tuottajiin sovelletaan Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädäntöä. Tämän vuoksi konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä tai riittämättömästä täytäntöönpanosta johtuvat ylhäältä alaspäin suuntautuvat vääristymät vaikuttavat myös näihin yrityksiin. Tässä tutkimuksessa ei tullut esiin mitään, mikä asettaisi kyseiset havainnot kyseenalaisiksi. Sen vuoksi komissio päätteli alustavasti, että Kiinan konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa. Käytettävissä olevan näytön perusteella nämä seikat vaikuttavan koskevan täysin myös hitsattujen putkien tuotannonalaa.

(133)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että konkurssi- ja omaisuuslainsäädännön soveltaminen oli syrjivää tai täytäntöönpano puutteellista hitsattujen putkien tuotannonalalla, myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen osalta.

(134)

Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi kehittyä Kiinassa täysin, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina on jättänyt ratifioimatta useita Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä yleissopimuksia, etenkin sellaisia, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta (60). Kansallisen lainsäädännön mukaan vain yksi ammattiyhdistys on aktiivinen. Kyseinen järjestö ei ole kuitenkaan täysin riippumaton valtion viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on edelleenkin vähäistä (61). Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin tietyn hallinnollisen alueen asukkaisiin. Tämän seurauksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja alempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla (62). Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa.

(135)

Siitä, että hitsattujen putkien tuotannonalaan ei sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää, ei esitetty mitään näyttöä. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siten hitsattujen putkien sektoriin sekä suoraan (tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tai sen tuotannon pääraaka-ainetta valmistettaessa) että välillisesti (kun sektori saa pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää).

(136)

Yritystoimijoiden pääomansaantiin liittyy Kiinassa useita vääristymiä.

(137)

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista, että siinä ovat vahvassa asemassa valtion omistamat pankit (63), jotka rahoitusta myöntäessään ottavat huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Rahoitusalan ulkopuolella toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankit ovat sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilökohtaisten suhteiden kautta (Kiinan kommunistinen puolue nimittää valtion omistamien rahoituslaitosten johtajat) (64), ja pankit panevat säännöllisesti täytäntöön valtion suunnittelemaa julkista politiikkaa, kuten rahoitusalan ulkopuolella toimivat valtion omistamat yrityksetkin. Näin toimiessaan pankit noudattavat selkeää oikeudellista velvoitetta harjoittaa liiketoimintaansa kansantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (65).

(138)

Eri säännöksissä viitataan kyllä tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä käyttäytymis- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus, mutta esimerkiksi kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten päätelmistä saatu mittava näyttö osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa.

(139)

Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä monista eri syistä, kuten siksi että yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja valtion implisiittisen takauksen vahvuus vaikuttavat riskinarviointiin. Arvioiden mukaan kiinalaiset luottoluokitukset vastaavat järjestelmällisesti alempia kansainvälisiä luokituksia (66).

(140)

Näihin seikkoihin liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (67). Tämän tuloksena lainanannossa suositaan valtion omistuksessa olevia yrityksiä, suuria yksityisiä yrityksiä, joilla on hyvät yhteydet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimivia yrityksiä, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole samat kaikille markkinatoimijoille.

(141)

Toiseksi, lainojen kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina investointien lisäämiseksi. Tämä on johtanut pääomasijoitusten liialliseen käyttöön ja sijoitusten tuottojen jatkuvaan pienemiseen. Tästä osoituksena on yritysten velkaantumisasteen hiljattainen kohoaminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä putoamisesta huolimatta, mikä viittaa siihen, että pankkijärjestelmässä toiminnassa oleva mekanismi ei noudata normaaleja kaupallisia reaktioita.

(142)

Kolmanneksi, vaikka korkoprosentit vapautettiin nimellisesti lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään ole tulosta vapaista markkinavoimista, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Enintään viitekoron suuruisina myönnettävien lainojen osuus on edelleen 45 prosenttia kaikesta lainanannosta, ja kohdennettu lainananto vaikuttaa olevan kasvussa, koska sen osuus on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2015 lähtien heikentyneistä taloudellisista olosuhteista huolimatta. Keinotekoisen alhaiset korot johtavat alihinnoitteluun ja tämän seurauksena liialliseen pääoman käyttöön.

(143)

Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa viittaa siihen, että pääoman kohdentamisen tehokkuus on heikkenemässä ilman merkkejä luotonannon kiristymisestä, jota voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömät lainat ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina. Velkariskin kasvaessa Kiinan valtio on päättänyt välttää maksukyvyttömyystilanteita. Tästä syystä luottotappioita on käsitelty pidentämällä laina-aikaa eli luomalla nk. zombie-yrityksiä tai siirtämällä velka (esim. yhteenliittymien kautta tai muuntamalla velka osakkeiksi) poistamatta välttämättä velkaongelmaa tai puuttumatta sen perussyihin.

(144)

Markkinoiden vapauttamiseksi viime aikoina toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat edelleen merkittävät vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla.

(145)

Siitä, että valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan edellä kuvatulla tavalla ei vaikuttaisi hitsattujen putkien tuotannonalaan, ei esitetty mitään näyttöä. Sen vuoksi rahoitusjärjestelmään liittyvät valtion toimet vaikuttavat voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(146)

Komissio totesi, että raportissa kuvatut vääristymät ovat ominaisia Kiinan taloudelle. Käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että 3.2.2.2 jakson a alakohdan 1–5 alakohdassa ja raportin A osassa kuvatut tosiseikat ja Kiinan järjestelmän ominaisuudet koskevat koko maata ja kaikkia talouden sektoreita. Sama pätee 3.2.2.2 jakson a alakohdan 6–8 alakohdassa ja raportin B osassa kuvattuihin tuotannontekijöihin.

(147)

Komissio muistuttaa, että hitsattujen putkien tuotantoon tarvitaan laaja valikoima tuotantopanoksia. Kun hitsattujen putkien tuottajat ostavat tai hankkivat nämä tuotantopanokset, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista / pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(148)

Näin ollen sen lisäksi, että hitsattujen putkien kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, vaikutukset kohdistuvat myös kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. raportin A ja B osa). Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen. Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(149)

Edellä 3.2.2.2 jakson a alakohdan 2–9 alakohdassa esitetyssä analyysissä, jossa on tarkasteltu kaikkea käytettävissä olevaa näyttöä Kiinan valtion puuttumisesta talouden toimintaan yleisesti ja hitsattujen putkien tuotannonalalla erityisesti (mukaan luettuna tarkastelun kohteena tuote), osoitettiin, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan luettuna raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, ettei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa.

(150)

Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja heijastavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavissa jaksoissa esitetään. Komissio muistutti siitä, ettei mikään taho esittänyt sellaista väitettä, että jotkin kotimarkkinoiden kustannukset olisivat perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja vääristymättömiä kustannuksia.

(151)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

(152)

Kuten 95 ja 96 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi normaaliarvon ja tuotannontekijöiden määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä kaksi asiakirja-aineistoon liitettyä muistiota: 11 päivänä toukokuuta 2020, jäljempänä ’ensimmäinen muistio’, ja 4 päivänä kesäkuuta 2020, jäljempänä ’toinen muistio’. Toisessa muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille päätelmästään, jonka mukaan Thaimaa on asianmukainen edustava maa tässä tapauksessa.

(153)

Ensimmäisessä muistiossa komissio yksilöi Brasilian, Malesian, Meksikon, Thaimaan ja Turkin maiksi, joiden taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa, eli Maailmanpankki on luokitellut ne Kiinan tavoin ”ylemmän keskitulotason” maaksi bruttokansantulon, jäljempänä ’BKTL’, perusteella.

(154)

Taloudellisen kehityksen tasosta ei saatu huomautuksia muistion julkaisemisen jälkeen.

(155)

Ensimmäisessä muistiossa komissio totesi, että tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuotetaan Brasiliassa, Malesiassa, Meksikossa, Thaimaassa ja Turkissa. Malesiaa ei kuitenkaan otettu huomioon mahdollisena edustavana maana, koska siellä yksilöitiin vain yksi tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottaja, jonka tilinpäätöstietoja ei ollut julkisesti saatavilla tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta.

(156)

Ensimmäisen muistion julkaisemisen jälkeen ei saatu huomautuksia tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannosta mahdollisissa edustavissa maissa.

(157)

Komissio tarkisti edellä mainittujen ja harkittujen maiden osalta julkisten tietojen saatavuuden ja erityisesti tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajien rahoitustietojen saatavuuden.

(158)

Komissio etsi hitsattujen putkien tuottajia, joilla oli julkisesti saatavilla olevia rahoitustietoja, joita voitaisiin käyttää vääristymättömien ja kohtuullisten myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton määrittämiseen. Komissio rajasi haun yrityksiin, joiden tuloslaskelmat olivat julkisesti saatavilla tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta ja jotka olivat kannattavia kyseisellä kaudella. Lisäksi etusijalle asetettiin hitsattujen putkien tuottajat, joiden tilinpäätökset olivat julkisesti saatavilla yritystasolla eikä koko yritysryhmän osalta konsolidoidulla tasolla. Sen vuoksi toiseen muistioon sisältyi vain kaksi yritystä Thaimaasta ja yksi Turkista.

(159)

Ottaen huomioon Thaimaassa ja Turkissa julkisesti saatavilla olevien rahoitustietojen laadun ja yksityiskohtaisuuden sekä myös tuotannontekijöiden (70) vertailuarvojen saatavuuden ja edustavuuden komissio piti Thaimaata asianmukaisena edustavana maana.

(160)

Komissio analysoi huolellisesti kaikki asiakirja-aineistoon sisältyvät asiaankuuluvat tiedot, jotka koskivat tuotannontekijöitä Thaimaassa ja totesi seuraavaa:

(161)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Kuten 96 kappaleessa todetaan, komissio katsoi, että thaimaalaisilla tuottajilla Pacific Pipe Co., Ltd ja Asia Metal Co., Ltd oli julkisesti saatavilla olevia tilinpäätöksiä, joita voitiin käyttää apuna määritettäessä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia ja voittoa.

(162)

Kun edellä mainittujen tekijöiden perusteella oli vahvistettu, että Thaimaa on asianmukainen edustava maa, ei ollut tarpeen tehdä arviointia sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

(163)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Thaimaa täyttää kaikki perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, jotta sitä voitaisiin pitää asianmukaisena edustavana maana. Thaimaassa on etenkin tarkastelun kohteena olevan tuotteen merkittävää tuotantoa ja kattavat tiedot saatavilla kaikista tuotannontekijöistä, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista sekä voitosta.

(164)

Komissio totesi toisessa muistiossa, että voidakseen muodostaa normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää GTA-tietokantaa määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden vääristymättömät kustannukset edustavassa maassa.

(165)

Komissio totesi lisäksi, että edustavan maan vääristymättömien työvoimakustannusten määrittämiseen käytetään ILOn ja kansallisia tilastoja ja vääristymättömien energiakustannusten määrittämiseen käytetään kansallisia tilastoja, kuten 160 kappaleessa todetaan.

(166)

Komissio sisällytti laskelmiin tuotannollisten yleiskustannusten arvon kattamaan kustannukset, jotka eivät sisältyneet edellä tarkoitettuihin tuotannontekijöihin. Tämän määrän määrittämiseksi se käytti yhden polkumyyntitutkimuksen yhteydessä yhteistyössä toimineen ja sitä varten täsmällisiä tietoja (71) toimittaneen unionin tuottajan (Arcelor Mittal Tubular Products, Puola, jäljempänä ’AMTP’) rahoitustietoja Menetelmää selitetään tarkemmin 3.2.2.2 kohdan e alakohdassa.

(167)

Lopuksi komissio käytti 161 kappaleessa mainittujen valittujen thaimaalaisten yritysten rahoitustietoja määrittääkseen myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitot, kuten toisessa muistiossa todetaan.

(168)

Komissio pyrki kahdessa tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa laatimaan tuotannontekijöistä ja lähteistä luettelon, joka käsittäisi kaikki tuotannontekijät, kuten raaka-aineet, energian ja työvoiman, joita kiinalaiset tuottajat käyttivät tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksessa. Asianomaiset osapuolet eivät toimittaneet komissiolle huomautuksia kyseisissä muistoissa esitetystä luettelosta.

(169)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tarkastelussa, komission oli käytettävä eurooppalaisen tuottajan AMTP:n tietoja määrittääkseen hitsattujen putkien tuotannossa käytettävät tuotannontekijät. Kiinalaisilta yrityksiltä alkuperäisessä tutkimuksessa kerättyjen tietojen ja hitsattujen putkien kiinalaisten tuottajien verkkosivustolla saatavilla olevien tietojen perusteella niiden tuotantoprosessi ja käytetyt materiaalit vaikuttavat olevan samanlaiset kuin AMTP:n.

(170)

Koska osapuolet eivät toimineet yhteistyössä, komissiolla ei ollut tuotannontekijöistä yksityiskohtaisempia tariffikoodeja kuin 6-numeroiset HS-koodit. Käytetyt HS-koodit vastasivat täysin Thaimaan tullinimikkeitä.

(171)

Koska muistioista, jotka koskivat tuotannontekijöihin liittyvän normaaliarvon määrittämiseen käytettäviä tietolähteitä, ei saatu huomautuksia, seuraavat tuotannontekijät ja tariffikoodit määritettiin soveltuvin osin ottaen huomioon kaikki AMTP:n toimittamat tiedot:

Taulukko 1

Hitsattujen putkien tuotannontekijät

(172)

Voidakseen määrittää tuottajan tehtaalle toimitettujen raaka-aineiden vääristymättömät hinnat perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti – ottaen huomioon, että Kiinassa ei ollut yhteistyössä toimivia tuottajia – komissio käytti kunkin hitsattujen putkien tuotannossa AMTP:ssä käytetyn raaka-aineen osalta tuontihintaa edustavaan maahan. Komissio tarkasti tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytetyt raaka-aineet, syntyneet sivutuotteet ja asiaankuuluvat kulutusasteet.

(173)

Komissio käytti kaikkien raaka-aineiden ja sivutuotteiden osalta edustavan maan tuontihintoja. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin painotettujen keskimääräisten yksikköhintojen perusteella. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta pääteltyään 149 kappaleessa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan vientihintoihinkin. Kiinasta tulevan huomiotta jätetyn tuonnin määrä oli huomattava vain rikkihapon osalta: sen osuus edustavan maan kokonaistuonnista oli 4,7 prosenttia. Kaikkien muiden raaka-aineiden ja sivutuotteiden tuonnin osuudet olivat enintään 0,3 prosenttia.

(174)

Yleensä jätettäisiin huomiotta myös tuontimäärät, jotka tulevat edustavaan maahan asetuksen (EU) 2015/755 liitteeseen 1 sisältyvistä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä. Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan näiden maiden kotimarkkinahintoja ei voida käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Tässä tapauksessa näistä maista ei kuitenkaan tuotu raaka-aineita eikä sivutuotteita Thaimaahan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(175)

Voidakseen määrittää vientiä harjoittavan tuottajan tehtaalle toimitettujen raaka-aineiden vääristymättömät hinnat perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti komissio sovelsi tuontihintaan edustavan maan tuontitullia tuotujen määrien alkuperämaan mukaan. Lisäksi komissio hintaan kotimaan kuljetuskustannukset kiloa kohti Maailmanpankin raportissa (72) annettujen hintojen perusteella (toimitus Laem Chabang -satamasta Bangkokiin).

(176)

Työvoimakustannusten vertailuarvon määrittämiseksi komissio käytti ILOn tilastoja sekä julkisesti saatavilla olevia Thaimaan kansallisia tilastoja ja KPMG:n tietoja (73) veroista ja maksuista Thaimaassa.

(177)

ILOn tilastoista saatiin tietoja työntekijöiden tosiasiallisista viikoittaisista keskimääräisistä työtunneista Thaimaan valmistusteollisuudessa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (74).

(178)

ILOn tilastoissa oli tietoja myös työntekijöiden kuukausiansioista valmistusteollisuudessa, mutta komissio päätti käyttää Thaimaan kansallisen tilastotoimiston tilastoja, joista saatiin tarkempia neljännesvuosittaisia tietoja palkoista ja muista etuuksista talouden eri sektoreilla (75).

(179)

Lisäksi komisiso käytti KPMG:n tietoja määrittääkseen työnantajan maksaman sosiaaliturvaveron.

(180)

Näiden tietojen perusteella komissio laski valmistusteollisuuden tuntipalkan, johon lisättiin työvoimaan liittyvät työantajan lisäkustannukset.

(181)

Sähkön vertailuarvon määrittämiseen komissio käytti yrityksille, teollisuuslaitoksille ja valtion yrityksille annettua sähkön hintaa sähköviranomaisen verkkosivustolla (76).

(182)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, kaikki muut tekijät, jotka tarvittiin sähkön keskimääräisen vääristymättömän vertailuhinnan laskemiseen, kuten jännitealue, huippukuormitusaika/matalan kuormituksen aika ja huippukuormituskysyntä, perustuivat AMTP:n toimittamiin tietoihin.

(183)

Maakaasun vertailuarvon määrittämiseksi komissio käytti energiapolitiikasta ja -suunnittelusta vastaavan viraston (energiaministeriö) tilastoraporttia (77). Raportti kattoi koko tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson, ja siinä annettiin maakaasun kulutusmäärää ja -arvoa koskevat yhteenlasketut luvut käyttäjätyypistä (kotitaloudet, teollisuus, kuljetus) riippumatta ja kaikissa muodoissa. Komissio ei kuitenkaan löytänyt mitään lähdettä, missä olisi esitetty nämä luvut pelkästään valmistusteollisuuden osalta. Vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämisestä ja energiatehokkuudesta vastaavan yksikön (energiaministeriö) (78) yksityiskohtaisemmassa vuosiraportissa kulutustiedot on annettu vain määrällisesti, minkä vuoksi sen perusteella ei ole mahdollista laskea maakaasun hintaa. Jälkimmäisen raportin mukaan valmistusteollisuuden osuus maakaasun kokonaiskulutuksesta Thaimaassa oli 44 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(184)

Edellä olevassa 171 kappaleessa kuvattujen tuotannontekijöiden lisäksi laskettiin tuotannolliset yleiskulut. Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, tuotannollisten yleiskulujen laskemisen perustana käytettiin AMTP:n ilmoittamaa tuotannollisten yleiskulujen suhdetta valmistuskustannuksiin. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(185)

Myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton osalta komissio käytti thaimaalaisten tuottajien Pacific Pipe Co., Ltd (79). ja Asia Metal Co., Ltd (80) rahoitustietoja. Ensin komissio laski kummankin yrityksen osalta niiden myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton osuuden myytyjen hyödykkeiden kustannuksista. Tämän jälkeen määritettiin keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto edustavassa maassa (painotettuna yritysten liikevaihdolla). Yritysten julkisesti saatavilla olevat tarkastetut tilinpäätöstiedot asetettiin asianomaisten osapuolten saataville toisen muistion liitteenä.

(186)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti perustuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(187)

Ensin komissio vahvisti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti AMTP:n toimittamia tietoja kunkin tuotannontekijän (raaka-aineet, työvoima ja energia) kulutuksesta tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa. Nämä kulutusmäärät kerrottiin Thaimaassa määritetyillä vääristymättömillä yksikkökohtaisilla kustannuksilla (ks. d alakohta).

(188)

Laskelmat tehtiin erikseen hitsattujen putkien kahden perustuotelajin eli mustien putkien ja galvanoitujen putkien osalta. Galvanoidut putket ovat mustia putkia, jotka on galvanointiprosessissa päällystetty sinkkikerroksella. Sen vuoksi galvanoidun tuotteen valmistuksessa käytetään enemmän energiaa ja työvoimaa sekä lisäksi sinkkiä ja rikkihappoa, joita ei käytetä lainkaan mustien putkien valmistuksessa.

(189)

Saadakseen vääristymättömät tuotantokustannukset komissio lisäsi vääristymättömiin valmistuskustannuksiin 184 kappaleen mukaisesti määriteltyjen tuotannollisten yleiskulujen prosenttiosuuden.

(190)

Lopuksi komissio lisäsi 189 kappaleessa kuvatulla tavalla määritettyihin tuotantokustannuksiin edustavan maan myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voiton (ks. 185 kappale). Myynti-, yleis- ja hallintokustannusten osuus ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin oli 4,3 prosenttia ja voiton osuus 3,0 prosenttia.

(191)

Näiden kahden tuotelajin normaaliarvoista, jotka laskettiin 187–190 kappaleessa kuvatulla tavalla, vähennettiin sivutuotteiden vääristymättömät arvot AMTP:n toimittaman sivutuoteluettelon perusteella. Sivutuotteiden vääristymättömät arvot määritettiin kertomalla AMTP:n ilmoittamat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla myydyt määrät niiden Thaimaassa määritetyillä vääristymättömillä yksikkökohtaisilla kustannuksilla (ks. d alakohta). Tiettyjä sivutuotteita (sinkkituhka, kovasinkki) koskeva oikaisu tehtiin vain galvanoiduille tuotteille määritetyn normaaliarvon osalta, koska näitä sivutuotteita saadaan galvanointiprosessissa.

(192)

Tällä perusteella komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Koska yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä, normaaliarvo vahvistettiin koskemaan koko maata.

(193)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin Eurostatin CIF-hintoja koskevien tietojen perusteella ja oikaistiin noudettuna lähettäjältä -tasolle. CIF-vientihinnasta vähennettiin siis merirahti ja vakuutuskustannukset (81) ja kotimaan kuljetuskustannukset Kiinassa (82). Mustille ja galvanoiduille tuotteille vahvistettiin erilliset vientihinnat.

(194)

Komissio vertasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti määritettyä tuotelajikohtaista laskennallista normaaliarvoa edellä kuvatun mukaisesti määritettyyn vientihintaan.

(195)

Kiinassa sovelletaan tiettyihin tuotteisiin käytäntöä, jossa alv korvataan vain osittain viennin yhteydessä. Sen varmistamiseksi, että normaaliarvo ilmoitetaan samalla verotustasolla kuin vientihinta, normaaliarvoa oikaistaan yleensä ylöspäin arvonlisäveron sen osan verran, joka on veloitettu tarkastelun kohteena olevan tuotteen viennistä ja jota ei palautettu kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille. Kiinan vero- ja tullihallinnon verkkosivustolta saadut tilastotiedot ja Transcustoms-tiedot (83) osoittivat, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla hitsattujen putkien viennistä kannettu arvonlisävero palautettiin täysimääräisesti. Sen vuoksi alv-oikaisua ei tehty.

(196)

Painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin (ilmaistuna prosentteina CIF unionin rajalla tullaamattomana -hinnasta) todettiin olevan negatiivinen.

(197)

Komissio päätteli, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen vienti Kiinasta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana ei tapahtunut polkumyynnillä. Kyseisen tuonnin määrä oli kuitenkin hyvin vähäinen, vain 0,2 prosenttia EU:n koko tuonnista ja 0,1 prosenttia unionin markkinoista, joten hintoja ei pidetty edustavina. Sen vuoksi komissio tutki myös polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä.

(198)

Todettuaan, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei esiintynyt polkumyyntiä, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tätä varten analysoitiin vielä seuraavia seikkoja: polkumyynnillä tapahtuva vienti kolmansien maiden markkinoille, tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa, muiden markkinoiden saavutettavuus ja unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(199)

Komissio yksilöi GTA:n tuontitilastojen perusteella Kiinasta peräisin olevien hitsattujen putkien viisi suurinta tuojaa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana; nämä olivat Filippiinit, Hongkong, Peru, Indonesia ja Singapore (84). Komissio päätti jättää Hongkongin analyysin ulkopuolelle, koska Kiinan ja Hongkongin välisissä ilmoitetuissa kauppamäärissä oli suuria eroavaisuuksia verrattaessa GTA:n tuonti- ja vientiraportteja ja koska Hongkong ei vaikuta olevan Kiinasta vietävän tarkastelun kohteena olevan tuotteen lopullinen määrämaa. Kiinasta muille neljälle päämarkkina-alueelle vietyjä hitsattuja putkia koskevat polkumyyntilaskelmat tehtiin jäljempänä kuvatun menetelmän mukaisesti.

(200)

Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan polkumyynnin arvioinnissa komissio käytti samaa normaaliarvoa kuin unionin markkinoita koskevissa polkumyyntilaskelmissa (ks. 168–192 kappale).

(201)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, todennäköinen unioniin suuntautuvan viennin hinta arvioitiin analysoimalla Kiinan vientihintoja kolmansiin maihin maakohtaisten GTA-tuontitilastojen perusteella.

(202)

Kaikki neljä asianomaista maata ilmoittivat tuontiarvonsa CIF-tasolla. Sen vuoksi komissio oikaisi ilmoitettuja hintoja ja laski vientihinnan noudettuna lähettäjältä -tasolla vähentämällä hinnoista merirahti- ja vakuutuskustannukset (85) sekä kotimaan kuljetuskustannukset Kiinassa (86).

(203)

Edellä mainitussa lähteessä ei annettu Kiinasta tulevien toimitusten merirahti- ja vakuutuskustannuksia Perun osalta. Sen vuoksi komissio päätti käyttää Kiinan ja Chilen välisten toimitusten hintoja, jotka saatiin samasta lähteestä.

(204)

Komissio vertasi laskennallista normaaliarvoa ja vientihintaa kolmansiin maihin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Mahdollisuuksien mukaan (87) tehtiin vertailu tuotelajeittain (mustat/galvanoidut) ja määritettiin painotettu keskimääräinen polkumyynti.

(205)

Edellä esitetty vertailu osoitti kyseisiin neljään maahan suuntautuvan Kiinan Venäjän viennin koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin, joka oli (ilmaistuna prosentteina CIF-arvosta) seuraava:

(206)

Koska Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, Kiinan tuotantokapasiteetin ja käyttämättömän kapasiteetin vahvistamiseen käytettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja ja etenkin pyynnön esittäjän ja Huajing Industry Research Instituten (88), jäljempänä ’HIRI’, toimittamia tietoja.

(207)

Molempien lähteiden mukaan Kiinan tuotantokapasiteetti ylittää merkittävästi nykyiset tuotantomäärät ja sisäisen kysynnän Kiinan markkinoilla. Jäljempänä 208 ja 209 kappaleessa esitetyt luvut liittyvät hitsattujen rauta- ja teräsputkien kokonaistuotantoon. Pyynnön esittäjän arvion mukaan noin 80 prosenttia tuotannosta on pieniä putkia, joiden ulkoläpimitta on enintään 406,4 mm ja jotka vastaavat tarkastelun kohteena olevaa tuotetta. HIRIn raportti vahvistaa tämän arvion. Vaikka tarkkoja lukuja ei esitetä, raportissa todetaan, että suurin osa Kiinan hitsattujen putkien tuotannonalan tuottamista hitsatuista putkista on läpimitaltaan pieniä ja paksuseinäisiä. Sen vuoksi komissio katsoi tuotantokapasiteetin ja tosiasiallisen tuotannon sekä Kiinan markkinoiden kysynnän välisen eron edustavan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta.

(208)

Pyynnössä toimitettujen ja myöhemmin tutkimuksen aikana päivitettyjen tietojen mukaan hitsattujen putkien tuotanto Kiinassa oli 60 miljoonaa tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. HIRIn raportissa annetaan hieman alempi luku, 56 miljoonaa tonnia. Viimeksi mainitun raportin mukaan tuotantomäärä – edes ottamatta huomioon käyttämätöntä kapasiteettia – ylittää jo Kiinan sisäisen kysynnän, joka on arviolta 52,4 miljoonaa tonnia.

(209)

Pyynnön esittäjän mukaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen käyttämätön kapasiteetti Kiinassa on noin 10 miljoonaa tonnia. HIRIn raportissa ei esitetä todellista kapasiteettia koskevia tietoja. Siinä kuitenkin tuodaan selvästi esiin, että Kiinassa on hitsattujen putkien ylituotantoa ja vakava ylikapasiteetti. Raportissa todetaan muun muassa, että ”tuotannonala Kiinassa on kasvanut nopeasti, ja vaikka hitsattujen putkien kysyntä Kiinassa on kasvanut merkittävästi, kysynnän kasvuaste on edelleen suhteellisen hidas ja alempi kuin hitsattujen putkien tuotantoaste. Tämä on johtanut hitsattujen putkien nykyiseen ylikapasiteettiin. Tilanne ei ole suotuisa hitsattujen putkien tuotannonalan kehitykselle. Yksi ylikapasiteetin syy on, että joillakin kotimaisilla tuotannonaloilla on korkeammat vaatimukset hitsatuille putkille, esimerkiksi laatuvaatimukset ja läpimittaa ja seinämän paksuutta koskevat vaatimukset. Kiinan hitsatut putket eivät täytä näiden tuotannonalojen tarpeita, vaan putket on ostettava ulkomailta. Tämä on johtanut nykytilanteeseen, jossa kysyntä on supistunut ja kotimarkkinoiden ylikapasiteetti on pahentunut.” (89)

(210)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jonka ne voisivat käyttää tuottaakseen hitsattuja putkia unioniin vietäväksi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(211)

Kiinasta peräisin olevien hitsattujen putkien vientiin sovelletaan useita kaupan suojatoimenpiteitä ja muita tuontirajoituksia. Global Trade Alert (90) -tietojen mukaan tällaisia toimenpiteitä sovelletaan Australiassa (polkumyynti- ja tasoitustullit), Kanadassa (polkumyynti- ja tasoitustullit), Kolumbiassa (polkumyyntitoimenpiteet), Meksikossa (polkumyyntitoimenpiteet), Pakistanissa (tuontikielto), Thaimaassa (polkumyyntitoimenpiteet), Turkissa (suojatoimenpiteet) ja Yhdysvalloissa (polkumyyntitoimenpiteet ja 232 §:n mukaiset toimenpiteet). Nämä toimenpiteet paitsi rajoittavat kiinalaisten tuottajien pääsyä edellä luetelluille markkinoille myös vahvistavat kiinalaisten hitsattujen putkien tuottajien epäterveiden kaupan käytäntöjen jatkuvan.

(212)

Sen vuoksi komissio katsoi, että jos nykyiset toimenpiteet kumotaan, on todennäköistä, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat suuntaisivat vientiä unioniin polkumyyntihinnoin.

(213)

GTA-tietojen mukaan kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat veivät tärkeimmille kolmansien maiden markkinoilleen hinnoilla, jotka olivat 8–21 prosenttia alemmat kuin unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat unionin markkinoilla. Tämä hintataso huomioon ottaen vienti unioniin on kiinalaisille viejille potentiaalisesti paljon houkuttelevampaa kuin vienti lähes mihin tahansa muuhun maahan.

(214)

Unionin markkinat ovat houkuttelevat kiinalaisten tuottajien kannalta myös kokonsa vuoksi, sillä niiden kokonaiskulutus on yli 540 000 tonnia.

(215)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että riippumatta siitä, esiintyikö polkumyyntiä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, on todennäköistä, että Kiinasta EU:hun polkumyynnillä tuleva tuonti toistuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(216)

Tutkimuksessa ei osoitettu, että Kiinasta peräisin oleva tuonti olisi tullut unionin markkinoille polkumyyntihinnoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mutta tämän perusteella ei voida päätellä, että hitsattujen putkien kiinalaisten tuottajien epäterveet hinnoittelukäytännöt eivät toistuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(217)

Hitsattujen putkien kiinalaisten tuottajien kohteena oleville suurimmille kolmansien maiden markkinoille suuntautuvassa viennissä harjoitettiin polkumyyntikäytäntöjä. Kun otetaan huomioon näihin maihin suuntautuvan viennin merkittävä määrä (20 000–93 000 tonnia verrattuna unioniin vietyihin vain 559 tonniin), tämän viennin hintojen katsotaan olevan edustavampia mahdollisten polkumyyntikäytäntöjen määrittämiseksi. Jatkuvan epäterveen hinnoittelukäytännön vahvistavat myös useat kaupan suojatoimenpiteet, jotka ovat voimassa Kiinasta peräisin olevien hitsattujen putkien vientiä kohtaan.

(218)

Lisäksi komissio totesi muita indikaattoreita, jotka osoittavat, että polkumyynti todennäköisesti toistuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(219)

Kiinan käyttämätön kapasiteetti on erittäin merkittävä ja ylittää kymmenkertaisesti unionin kokonaiskulutuksen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi HIRIn raportissa todettiin, että pelkästään vuosina 2018–2019 Kiinan hitsattujen putkien tuotantokapasiteetti kasvoi 10 miljoonaa tonnia ja sen odotetaan kasvavan edelleen.

(220)

Unionin markkinoiden houkuttelevuus kokonsa ja hintojensa vuoksi ja se, että muut markkinat ovat suljettuja suojatoimenpiteiden vuoksi, osoittavat, että Kiinasta peräisin oleva vienti ja Kiinan käyttämätön kapasiteetti todennäköisesti suunnattaisiin (uudelleen) unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(221)

Näin ollen komissio päätteli, että polkumyynnin toistuminen on todennäköistä, jos toimenpiteiden voimassaoloa ei jatketa.

(222)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti Venäjältä jatkui, joskin merkittävästi vähäisempänä kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla (eli heinäkuusta 2006 kesäkuuhun 2007). Comext-tilastojen (Eurostat) mukaan hitsattuja putkia tuotiin Venäjältä alle 2 000 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana (heinäkuusta 2006 kesäkuuhun 2007) tuontia oli yli 36 000 tonnia. Aiemmassa tarkastelussa todettiin yhtä alhainen tuontitaso. Venäjältä tulevien hitsattujen putkien tuonnin osuus oli noin 0,4 prosenttia unionin markkinoista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana markkinaosuus oli 2,7 prosenttia ja aiemman tarkastelun tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 0,7 prosenttia.

(223)

Vireillepanon yhteydessä ilmoittautui kaksi venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa, PAO Severstal ja TMK, jotka ilmoittivat olevansa halukkaita toimimaan yhteistyössä. TMK-ryhmä ilmoitti myöhemmin komissiolle, että se ei aikonut vastata vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen.

(224)

PAO Severstalin toimittamien tietojen etätarkastuksessa, joka tapahtui 11–13 päivänä marraskuuta 2020, komissio totesi merkittäviä ja vakavia puutteita tarkastelun kohteena olevan tuotteen kotimarkkinamyynnin raportoinnissa. Puutteet haittasivat huomattavasti kyselyvastauksen tähän osioon liittyvää normaalia tutkimusprosessia. PAO Severstal toimitti virheellisiä tietoja erityisesti liiketoimien lukumäärästä, myynnin kokonaismäärästä, myynnin kokonaisarvosta sekä tarkastelun kohteena olevan tuotteen etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvaan kotimarkkinamyyntiin liittyvistä oikaisuista.

(225)

Yritys toimitti päivitetyt tiedot kotimarkkinamyynnistään marraskuun 13 päivänä myöhään iltapäivällä. Aika ei kuitenkaan riittänyt siihen, että komissio olisi kyennyt tarkastamaan tämän uuden version ja vertaamaan sitä muihin toimitettuihin tietoihin.

(226)

Lisäksi ilmoitettu voitto kohdennettiin tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen eri myyntivirtoihin suhteellisesti liikevaihdon perusteella. Tätä ei voitu hyväksyä, koska voittoon vaikuttavat suoraan valmistuskustannukset, jotka ovat erilaiset eri tuotteiden ja tuotelajien välillä. Koska 224 kappaleessa mainitut virheet vaikuttivat myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen ilmoitettuun liikevaihtoon, myös voittolukuja olisi pitänyt tarkistaa kotimarkkinamyyntiä koskevan analyysin tuloksen perusteella.

(227)

Komissio katsoi, että nämä huomattavat ja vakavat puutteet haittasivat merkittävästi kyselylomakkeen tähän osioon liittyvää normaalia tutkimusprosessia. Sen vuoksi komissio ilmoitti PAO Severstalille aikeestaan soveltaa käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti kotimarkkinamyyntiin normaaliarvon laskemiseen.

(228)

Koska yksikään muu tarkastelun kohteena olevan tuotteen venäläinen tuottaja ei toiminut yhteistyössä eikä vastannut kyselylomakkeeseen, komissio ilmoitti Venäjän federaation viranomaisille aikeestaan soveltaa käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti normaaliarvon laskemiseen ja tehdä polkumyyntiä ja polkumyynnin jatkumisen ja/tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmänsä kaikkien venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(229)

Komissiolle ei toimitettu asiasta huomautuksia tai kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista koskevia pyyntöjä.

(230)

Näin ollen polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät perustuivat perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin, ja normaaliarvo muodostettiin laskennallisesti käyttämällä PAO Severstalin toimittamia tietoja, jotka oli ristiintarkastettu ja todettu oikein ilmoitetuiksi.

(231)

Kuten 230 kappaleessa mainitaan, venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyöstä kieltäytyminen pakotti komission käyttämään käytettävissä olevia tietoja normaaliarvon määrittämisessä. Tätä varten käytettiin osittain yhteistyössä toimineen venäläisen tuottajan toimittamia tietoja.

(232)

Normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisäämällä osittain yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen painotettuihin keskimääräisiin (tuotekoodikohtaisiin) tuotantokustannuksiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla seuraavat:

(233)

Koska muuta luotettavaa ja todennettua voittoa ei ollut, komissio käytti yrityksen ilmoittamaa voittoa, vaikka todettiinkin, että se oli virheellisesti kohdennettu (ks. 226 kappale). Käytetty voittomarginaali vastaa yrityksen kokonaisvoittoa (kaikkien tuotteiden osalta), joka on ilmoitettu tarkastetuissa tilinpäätöstiedoissa, minkä vuoksi sitä pidettiin luotettavimpana vertailuarvona. Lisäksi oikea voitto olisi väistämättä ollut suurempi kuin yrityksen ilmoittama voitto. Koska polkumyyntimarginaali oli tässä tapauksessa jo niin korkea (ks. 238 kappale), että polkumyynnin esiintyminen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla voitiin vahvistaa, tästä oikaisusta johtuva polkumyyntimarginaalin kohoaminen ei ole merkityksellinen tämän tarkastelun tuloksen kannalta.

(234)

Tuotantokustannuksia oikaistiin tarvittaessa.

(235)

Koska venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komission oli käytettävä käytettävissä olevia tietoja vientihinnan määrittämisessä. Ainoalta osittain yhteistyössä toimineelta venäläiseltä tuottajalta saatuja tietoja ei voitu käyttää, koska kyseinen tuottaja ei vienyt tarkastelun kohteena olevaa tuotetta EU:hun tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(236)

Sen vuoksi vientihinta määritettiin Eurostatin CIF-hintoja koskevien tietojen perusteella ja oikaistiin noudettuna lähettäjältä -tasolle. CIF-vientihinnasta vähennettiin siis rahti- ja vakuutuskustannukset (91) ja kotimaan kuljetuskustannukset Venäjällä (92).

(237)

Komissio vertaili normaaliarvoa ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(238)

Edellä esitetty vertailu osoitti unioniin suuntautuvan Venäjän viennin koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin, joka oli 12,4 prosenttia (ilmaistuna prosentteina CIF-arvosta). Näin ollen todettiin, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(239)

Komissio päätteli, että Venäjältä tuleva polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kyseisen tuonnin määrä oli kuitenkin hyvin vähäinen, vain 0,7 prosenttia EU:n koko tuonnista ja 0,4 prosenttia unionin markkinoista, joten komissio tutki myös polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä.

(240)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Venäjän federaation viranomaiset väittivät, että polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä venäläisten viejien osalta ei voida selvästi vahvistaa, koska polkumyynnin määrittäminen aiemmassa tarkastelussa ja alkuperäisessä tutkimuksessa oli molemmissa tapauksissa WTO:n sääntöjen vastainen.

(241)

Huomautuksissaan Venäjän viranomaiset väittivät, että maakaasun kustannusten oikaisu, jota komissio sovelsi aiemmassa tarkastelussa ja alkuperäisessä tutkimuksessa, on ristiriidassa WTO-sopimuksen 2.2.1.1, 2.2.1 ja 2.2 artiklan kanssa sekä seuraavissa WTO-tapauksissa tehtyjen päätelmien kanssa: ”EU – Biodiesel (Argentina)”, ”Ukraine – Ammonium Nitrate” ja ”EU – Cost Adjustment Methodologies”. Venäjän viranomaiset viittasivat nimenomaisesti viimeksi mainittuun raporttiin, joka annettiin 24 päivänä heinäkuuta 2020 (93), jäljempänä ’DS494-raportti’, ja jonka mukaan väitetty Venäjän valtion puuttuminen toimintaan/markkinavääristymä ei ollut riittävä perusta päätellä, että vientiä harjoittavien tuottajien kirjanpito ei kuvastanut kohtuullisesti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin liittyviä kustannuksia.

(242)

Huomautus on hylättävä jäljempänä esitettävistä syistä. Ensinnäkin DS494-raportin päätelmät ovat muutoksenhaun kohteena, minkä vuoksi paneelin päätelmät eivät ole vielä lopullisia. Toiseksi, kuten 232 kappaleessa todetaan, komissio vahvisti tässä tutkimuksessa normaaliarvon käyttämällä samankaltaisten tuotteen tuotantokustannuksia, jotka osittain yhteistyössä toiminut venäläinen vientiä harjoittava tuottaja ilmoitti tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta, soveltamatta mitään kustannusten oikaisua.

(243)

Komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tätä varten analysoitiin vielä seuraavia seikkoja: polkumyyntivienti kolmansien maiden markkinoille, tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Venäjällä ja unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(244)

Normaaliarvo muodostettiin 232 kappaleessa kuvatun mukaisesti.

(245)

Vientihinta määritettiin osittain yhteistyössä toimineen venäläisen tuottajan muihin kolmansiin maihin suuntautuneen myynnin hintojen perusteella.

(246)

Komissio vertasi laskennallista normaaliarvoa ja keskimääräistä vientihintaa kolmansiin maihin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Vertailu tehtiin tuotelajeittain, ja painotettu keskimääräinen polkumyynti määritettiin.

(247)

Edellä esitetty vertailu osoitti kolmansiin maihin suuntautuvan Venäjän viennin koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin, joka oli 4,3 prosenttia (ilmaistuna prosentteina CIF-arvosta).

(248)

Koska venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat toimivat yhteistyössä vain rajoitetusti, Venäjän tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti määritettiin käytettävissä olevien tietojen ja erityisesti pyynnön esittäjän ja ainoan osittain yhteistyössä toimineen venäläisen tuottajan toimittamien tietojen perusteella.

(249)

Pyynnön esittäjän toimittamien tietojen (julkaistu Metal Expert -julkaisussa) mukaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaistuotantokapasiteetti Venäjällä on yli 8 miljoonaa tonnia. Pyynnön esittäjä arvioi, että venäläisten tuottajien käyttämätön kapasiteetti on noin 1 miljoonaa tonnia, jota kotimarkkinat eivät kykene ottamaan vastaan. Lisäksi Venäjällä on ainakin 11 tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajaa, ja pelkästään ainoan yhteistyössä toimineen tuottajan nimellinen tuotantokapasiteetti ylittää unionin kokonaiskulutuksen.

(250)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että venäläisillä vientiä harjoittavilla tuottajilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jonka ne voisivat käyttää tuottaakseen hitsattuja putkia unioniin vietäväksi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(251)

Tutkimuksen mukaan venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat veivät tärkeimmille kolmansien maiden markkinoille hinnoilla, jotka olivat 29 prosenttia alemmat kuin unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat unionin markkinoilla. Tämä hintataso huomioon ottaen vienti unioniin on venäläisille viejille potentiaalisesti paljon houkuttelevampaa kuin vienti mihin tahansa muuhun maahan.

(252)

Unionin markkinat ovat houkuttelevat myös maantieteellisen läheisyytensä ja kokonsa vuoksi, sillä niiden kokonaiskulutus on 541 000 tonnia.

(253)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Venäjän viranomaiset kiistivät komission kannan unionin markkinoiden houkuttelevuudesta venäläisten viejien kannalta. Niiden mukaan venäläiset tuottajat keskittyvät enemmän kasvaviin kansainvälisiin markkinoihin ja tärkeimpiin vientimarkkinoihinsa eli IVY-maihin (94), jotka ovat houkuttelevat tuontitullien puuttumisen takia.

(254)

Komissio on tästä eri mieltä. Myyntihinnat unionin markkinoilla ovat paljon houkuttelevammat venäläisten tuottajien kannalta kuin kotimarkkinahinnat ja vientihinnat muihin kolmansiin maihin, kuten 238 ja 251 kappaleessa selitetään. Kuten Venäjän viranomaiset itsekin myöntävät, tullien puute lisää vientimarkkinoiden houkuttelevuutta, minkä vuoksi venäläisillä tuottajilla olisi suurempi kannustin suunnata vientiään unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumotaan.

(255)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että tuonti Venäjältä unionin markkinoille jatkui polkumyyntihinnoin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(256)

Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että polkumyyntikäytäntöjä esiintyi myös Venäjän viennissä sen tärkeimmille kolmansien maiden markkinoille.

(257)

Komissio sai myös muuta näyttöä siitä, että polkumyynti todennäköisesti toistuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(258)

Venäjän käyttämätön kapasiteetti on erittäin merkittävä ja ylittää unionin kokonaiskulutuksen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi pyynnön esittäjän toimittamien tietojen mukaan hitsattujen putkien tuotantokapasiteetti Venäjällä kasvoi lähes miljoona tonnia vuosien 2018 ja 2019 välillä.

(259)

Venäjän viranomaiset kiistivät pyynnön esittäjän toimittaman arvion Venäjän käyttämättömästä kapasiteetista, koska niiden mukaan siinä ei otettu huomioon sitä, että jotkin tuotantolaitokset pystyvät tuottamaan muitakin kuin tarkasteltavana olevaa tuotetta ja ovat tuottaneetkin, mikä vähentää merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia.

(260)

Komissio otti huomioon muut tuotteet, joita voidaan tuottaa samalla tuotantolinjalla. On kuitenkin vahvistettu, että tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisnimelliskapasiteetti Venäjällä on 258 kappaleessa arvioidulla tasolla. Sen vuoksi komissio päätteli, että kun otetaan huomioon unionin markkinoiden houkuttelevuus, on todennäköistä, että venäläiset tuottajat muuttavat todennäköisesti tuotevalikoimaansa ja kasvattavat tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantokapasiteettiaan, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(261)

Unionin markkinoiden houkuttelevuus kokonsa ja hintojensa vuoksi, kuten edellä osoitetaan, viittaa siihen, että Venäjältä peräisin oleva vienti ja sen käyttämätön kapasiteetti todennäköisesti suunnattaisiin (uudelleen) unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(262)

Näin ollen komissio päätteli, että polkumyynnin toistuminen on todennäköistä, jos toimenpiteiden voimassaoloa ei jatketa.

(263)

Samankaltaista tuotetta valmisti unionissa tarkastelujaksolla 12 tuottajaa ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 11 tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(264)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 291 704 tonnia. Komissio vahvisti luvun unionin tuotannonalaa koskevien kaikkien käytettävissä olevien tietojen, kuten pyynnön esittäjän toimittamien tietojen, perusteella (95). Kuten 15 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli noin 40 prosenttia.

(265)

Komissio määritti unionin kulutuksen unionin tuotannonalan unionin markkinoille suunnatun oman tuotannon myyntimäärän ja Eurostatin tilastoista saatujen unionin markkinoille tuotuja määriä koskevien tietojen perusteella.

(266)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)  (96)

(267)

Unionin kulutus kasvoi koko tarkastelujakson ajan. Se kasvoi 15 prosenttiyksikköä vuonna 2018 ja putosi sitten 7 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2018 nähden. Unionin kulutus kasvoi kaikkiaan 8 prosenttia vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(268)

Komissio määritti asianomaisista maista tulevan tuonnin määrän Eurostatin tilastojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin unionin kulutuksen perusteella (ks. 266 kappale).

(269)

Asianomaisista maista tuleva tuonti ja tuonnin markkinaosuus kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus  (97)

(270)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti asianomaisista maista oli vähäistä tarkastelujaksolla ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vaikka Venäjältä ja Kiinasta tulevan tuonnin määrä lisääntyi vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, näiden kahden maan markkinaosuus pysyi hyvin alhaisena (alle 1 prosentin), ja Valko-Venäjältä tulevan tuonnin markkinaosuus oli alle 0,0033 prosenttia tarkastelujaksolla.

(271)

Komissio määritti tuonnin keskimääräiset hinnat Eurostatin tilastojen perusteella.

(272)

Asianomaisista maista tulevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/tonni)  (98)

(273)

Venäjältä tulevan tuonnin keskimääräinen yksikköhinta kohosi vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Hintakehitys vastaa tarkastelun kohteena olevan tuotteen yleistä hintakehitystä (ks. myös taulukot 5 ja 9).

(274)

Kiinasta ja Valko-Venäjältä tulevien erittäin vähäisten tuontimäärien vuoksi tämän tuonnin hintojen analysointi ei ollut merkityksellistä.

(275)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa ja Kiinasta tuotiin unioniin vain erittäin vähäisiä määriä, luotettavia tuontihintoja ei voitu määrittää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän vuoksi komissio määritti Kiinasta tulevan tuonnin hinnan alittavuuden tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana vertaamalla

(276)

Venäjältä tulevaa tuontimäärää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla pidettiin riittävänä, jotta saatiin kohtuullinen osoitus tulevasta hintakäyttäytymisestä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Koska venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä (ks. 235 kappale), komissio käytti Eurostatin tietoja CIF-tasolla tuontihinnan määrittämiseksi. Osittain yhteistyössä toiminut venäläinen vientiä harjoittava tuottaja tuotti vain mustia hitsattuja putkia, ja Eurostatin mukaan unioniin suuntautuva vienti koostuu lähes yksinomaan mustista hitsatuista putkista. Sen vuoksi vertailussa otettiin huomioon vain mustat hitsatut putket. Komissio määritti Venäjältä tulevan tuonnin hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia:

(277)

Kun otetaan huomioon Valko-Venäjältä unioniin tulevan tuonnin erittäin vähäinen määrä, luotettavia tuontihintoja ei voitu määrittää tarkastelua koskevalla ajanjaksolla. Sen vuoksi komissio käytti Valko-Venäjällä tuotettujen ja kolmansien maiden markkinoille, etenkin Venäjän markkinoille, joka on tärkein vientimarkkina-alue, myytyjen tarkastelun kohteena olevien tuotteiden hintoja. Kuten 60 kappaleessa selitetään, galvanoitujen hitsattujen putkien vienti oli vähäistä ja sen hintakehitys oli epäjohdonmukaista. Sen vuoksi vertailussa käytettiin vain galvanoimattomia hitsattuja putkia, joihin sisältyvät mustat hitsatut putket ja muut hitsatut putket. Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia:

(278)

Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tulos osoitti asianomaisten maiden painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan 6,2–23,5 prosenttia.

(279)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti muista kolmansista maista kuin Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Kiinasta tuli pääasiassa Turkista, Intiasta ja Pohjois-Makedoniasta.

(280)

Muista kolmansista maista tulevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnin (yhteenlaskettu) määrä sekä markkinaosuus ja hinta kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 5

Tuonti kolmansista maista  (100)

(281)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti Turkista lisääntyi merkittävästi tarkastelujaksolla. Tämän tuonnin markkinaosuus kasvoi 13 prosenttiyksikköä eli noin 100 prosenttia vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Tarkastelujakson aikana tuonti Intiasta väheni, mutta sen markkinaosuus pysyi merkittävänä eli 9 prosentissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tuonti Pohjois-Makedoniasta pysyi vakaana, ja sen markkinaosuus oli 4 prosenttia. Kokonaistuonti kolmansista maista – asianomaisia maita lukuun ottamatta – lisääntyi 30 prosenttia vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä ja sen markkinaosuus oli 50 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla verrattuna 42 prosenttiin vuonna 2016.

(282)

Muista kolmansista maista kuin asianomaisista maista tulevan tuonnin keskimääräinen myyntihinta kohosi tarkastelujaksolla. Suuntaus on johdonmukainen asianomaisista maista tulevan tuonnin suuntaukseen nähden (ks. taulukko 4) ja unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tapahtuvan myynnin hintasuuntaukseen nähden (ks. taulukko 9).

(283)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(284)

Kuten 15 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseen käytettiin otantamenetelmää.

(285)

Vahingon määrittämiseksi komissio teki eron makro- ja mikrotaloudellisten vahinkoindikaattorien välillä. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit kaikkiin unionin tuottajiin liittyvien, valituksen tekijän toimittamien tietojen perusteella. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(286)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(287)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(288)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste yhteensä kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(289)

Vaikka unionin kulutus kasvoi 8 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla (ks. 267 kappale), samankaltaisen tuotteen tuotantomäärä väheni samalla kaudella 319 525 tonnista (vuonna 2016) 291 704 tonniin (tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla) eli 9 prosenttiyksikköä. Sen vuoksi unionin kulutuksen kasvu ei hyödyttänyt unionin tuotannonalaa.

(290)

Tuotantomäärän väheneminen johtuu pääasiassa kasvaneesta kilpailusta, joka kohdistuu unionin tuotannonalaan muista kolmansista maista kuin asianomaisista maista peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnista. Tuontimäärät kolmansista maista, etenkin Turkista, lisääntyivät merkittävästi tarkastelujaksolla, kuten 281 ja 282 kappaleessa selitetään. Muista kolmansista maista kuin asianomaisista maista tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 8 prosenttiyksikköä vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Näistä maista tulevan tuonnin kokonaismäärä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 273 088 tonnia, jonka markkinaosuus oli 50 prosenttia, ja asianomaisista maista tulevan tuonnin kokonaismäärä samalla kaudella oli vain 2 475 tonnia, jonka markkinaosuus oli 0,5 prosenttia.

(291)

Tuotantokapasiteetti pysyi vakaana tarkastelujaksolla, mutta kapasiteetin käyttöaste laski 40 prosentista 37 prosenttiin ja noudatteli samaa suuntausta kuin tuotantomäärä.

(292)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(293)

Unionin tuotannonalan oman tuotannon myyntimäärä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa noudatteli samaa suuntausta kuin tuotantomäärä ja väheni samoin 8 prosenttiyksikköä vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 58 prosentista 49 prosenttiin, mikä vastaa muista kolmansista maista kuin asianomaisista maista tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvua, joka oli 8 prosenttiyksikköä.

(294)

Sen vuoksi unionin tuotannonalan myyntimäärän ja markkinaosuuden lasku johtui muista kolmansista maista kuin asianomaisista maista tulevan tuonnin lisääntymisestä.

(295)

Unionin kulutus kasvoi 8 prosenttia vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, mutta myyntimäärä etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla väheni myös 8 prosenttia, minkä seurauksena unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui 9 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla. Näin ollen unionin tuotannonala ei kasvanut lainkaan tarkastelujakson aikana.

(296)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

(297)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon osallistuvien työntekijöiden määrä unionin tuotannonalalla väheni vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 3 prosenttia. Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus mitattuna tuotoksena (tonnia) työntekijää kohti noudatteli samaa suuntausta ja laskua oli 6 prosenttia tarkastelujaksolla.

(298)

Työntekijöiden lukumäärän väheneminen johtuu tuotantomäärän vähenemisestä, mikä liittyy myös unionin tuotannonalan tuotteiden myynnin ja kysynnän vähenemiseen. Tuottavuuden vähenemistä selittää se, että tuotantomäärä väheni enemmän kuin työntekijöiden määrä.

(299)

Komissio päätteli 239 kappaleessa, että Venäjältä polkumyynnillä tuleva tuonti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio päätteli myös, että Valko-Venäjältä ja Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin toistuminen on todennäköistä, jos toimenpiteiden voimassaoloa ei jatketa.

(300)

Asianomaisista maista tulevan tuonnin taso tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli kuitenkin hyvin alhainen, vain 0,45 prosenttia unionin kulutuksesta. Näin ollen tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien suuruudella oli vain vähäinen vaikutus unionin tuotannonalaan.

(301)

Edellä tarkastellut makrotaloudelliset indikaattorit osoittavat, että vuodesta 2008 lähtien voimassa olleista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta unionin tuotannonalan talous- ja rahoitustilanne on pysynyt erittäin heikkona ja vahingollisena. Näin ollen unionin tuotannonalan ei todettu toipuneen aiemmasta polkumyynnistä ja se on edelleen erittäin altis unionin markkinoille polkumyynnillä mahdollisesti tulevan tuonnin vahingollisille vaikutuksille.

(302)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat unionissa

(303)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset yksikkömyyntihinnat nousivat tarkastelujakson aikana. Hinnat kohosivat vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 18 prosenttia. Tarkastelun kohteena oleva tuote on hyödyke, ja sen myyntihintaan vaikuttaa pääraaka-aineen, kuumavalssattujen kelojen, hinta, jonka osuus on yli 50 prosenttia tuotantokustannuksista. Myyntihintojen kohoaminen seuraili tietyssä määrin tuotantokustannusten kehitystä: ne kohosivat 25 prosenttia vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Keskimääräinen myyntihinta ei kuitenkaan kohonnut samaa tahtia kuin yksikkökohtaiset tuotantokustannukset, joka ylittivät koko ajan keskimääräiset myyntihinnat tarkastelujakson aikana. Suuntaus johtuu raaka-ainehintojen noususta sekä tuonnin aiheuttamasta lisääntyneestä kilpailusta, joka kohdisti painetta unionin tuotannonalan myyntihintoihin.

(304)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(305)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti laskivat vuosien 2016 ja 2017 välillä mutta kohosivat sitten vähitellen vuonna 2018 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kohosivat 8 prosenttia.

(306)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

(307)

Unionin tuotannonalan varastot pienenivät vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Ensin ne pienenivät 40 prosenttia vuosien 2016 ja 2017 välillä ja kasvoivat sitten vähitellen vuonna 2018 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla mutta pysyivät vuotta 2016 alemmalla tasolla. Varastot pienenivät kaikkiaan 15 prosenttia vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(308)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(309)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(310)

Vuonna 2016 unionin tuotannonalan voittomarginaali oli negatiivinen (-6 %) ja se laski vielä -11 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonalan negatiivinen voittomarginaali koko tarkastelujakson ajan johtuu siitä, että yksikkökohtaiset tuotantokustannukset olivat koko ajan korkeammat kuin tarkastelun kohteena olevan tuotteen keskimääräiset myyntihinnat. Kuten taulukosta 9 käy ilmi, yksikkökohtaisten tuotantokustannusten ja keskimääräisten myyntihintojen ero kasvoi vielä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tilanne selittyy sillä, että koska tarkastelun kohteena oleva tuote on hyödyke, myyntihinta riippuu pääraaka-aineen (kuumavalssattujen kelojen) hinnasta ja kilpailusta markkinoilla. Kolmansista maista tuleva tuonti lisäsi kilpailua sekä määrien että alhaisten hintojen suhteen, minkä vuoksi unionin tuotannonala ei kyennyt asettamaan myyntihintoja sellaiselle tasolle, jotta se olisi voinut kattaa edes tuotantokustannukset.

(311)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirta parani vuonna 2017 mutta heikkeni jälleen vuonna 2018 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jolloin se oli -8 miljoonaa euroa. Tätä selittää pääasiassa kannattavuuden lasku (ks. 310 kappale).

(312)

Investoinnit vähenivät 15 prosenttia vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, mikä on jälleen yksi osoitus unionin tuotannonalan vaikeasta rahoitustilanteesta. Investointien tuotto, joka on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta, putosi -18 prosentista -41 prosenttiin tarkastelujaksolla, eli se noudatteli samaa suuntausta kuin kannattavuus.

(313)

Mikro- ja makroindikaattoreiden kehitys tarkastelujaksolla osoitti, että unionin tuotannonalan rahoitustilanne heikkeni. Yleisesti ottaen kaikkien taloudellisten indikaattoreiden suuntaus heikkeni tarkastelujaksolla.

(314)

Tuotanto- ja myyntimäärät vähenivät, mikä vaikutti negatiivisesti työllisyyteen ja tuottavuuteen sekä kannattavuuteen. Kolmansista maista tulevan tuonnin aiheuttaman lisääntyneen kilpailun ja hintapaineen vuoksi unionin tuotannonalan kannattavuus heikkeni entisestään. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan voittomarginaali oli negatiivinen (-11 prosenttia) tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Myös kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto heikkenivät, minkä vuoksi unionin tuotannonalan oli vaikea saada pääomaa ja tehdä investointeja.

(315)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(316)

Komissio arvioi, oliko asianomaisista maista tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä syy-yhteys.

(317)

Asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä oli hyvin pieni tarkastelujaksolla, ja näistä maista tulevan tuonnin yhteenlaskettu markkinaosuus oli vain 0,43 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(318)

Samalla muista kolmansista maista kuin asianomaisista maista, kuten Turkista, Intiasta ja Pohjois-Makedoniasta, tulevan halpatuonnin äkillinen kasvu aiheutti suurta painetta unionin tuotannonalan myyntiin sekä hinnan että määrän suhteen. Esimerkiksi unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana oli 778 euroa/tonni, kun taas Turkista tuotujen tuotteiden keskimääräinen myyntihinta oli 626 euroa/tonnia ja Pohjois-Makedoniasta tuotujen tuotteiden 574 euroa/tonni. Lisäksi muista kuin asianomaisista maista tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 42 prosentista 50 prosenttiin vuosien 2016 ja 2019 välillä.

(319)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon syynä ei voinut olla asianomaisista maista tuleva tuonti sen erittäin vähäisen määrän vuoksi.

(320)

Sen vuoksi komissio tarkasteli tarkemmin asianomaisista maista polkumyynnillä tulleen tuonnin alun perin aiheuttaman vahingon toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(321)

Komissio päätteli 315 kappaleessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio päätteli 319 kappaleessa, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon syynä ei voinut olla asianomaisista maista tuleva tuonti. Sen vuoksi komissio arvioi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, kuinka todennäköisesti asianomaisista maista polkumyynnillä tulleen tuonnin alun perin aiheuttama vahinko toistuisi, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(322)

Määrittääkseen, onko asianomaisista maista polkumyynnillä tulleen tuonnin alun perin aiheuttaman vahingon toistuminen todennäköistä, komissio tarkasteli seuraavia seikkoja: 1) käyttämätön kapasiteetti asianomaisissa maissa ja unionin markkinoiden houkuttelevuus ja 2) näistä maista mahdollisesti tulevan tuonnin ja sen hintatasojen vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(323)

Kuten jo 78, 210 ja 250 kappaleessa kuvataan, Valko-Venäjän, Kiinan ja Venäjän vientiä harjoittavilla tuottajilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, joka yhteensä ylittää merkittävästi tuotantomäärät ja sisäisen kysynnän näissä maissa (103), ja tätä käyttämätöntä kapasiteettia voitaisiin käyttää tuottamaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unioniin vietäväksi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(324)

Kuten 205 ja 213 kappaleessa kuvataan, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat veivät tärkeimmille kolmansien maiden markkinoilleen polkumyyntihinnoilla, jotka olivat keskimäärin 8–21 prosenttia alemmat kuin unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat unionin markkinoilla. Venäjän kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen todettiin olevan noin 29 prosenttia alemmat kuin unionin tuottajien hinnat unionin markkinoilla (ks. 251 kappale). Lisäksi 82 kappaleessa vahvistettiin, että valkovenäläiset vientiä harjoittavat tuottajat veivät tärkeimmälle EU:n ulkopuoliselle markkina-alueelleen, Venäjälle, hinnoilla, jotka olivat noin 5 prosenttia alemmat kuin unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat unionin markkinoilla. Kun otetaan huomioon Valko-Venäjältä, Kiinasta ja Venäjältä muille kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin hintataso, unioniin vienti on potentiaalisesti paljon houkuttelevampaa valkovenäläisten, kiinalaisten ja venäläisten viejien kannalta. Näin ollen voidaan kohtuudella odottaa, että jos toimenpiteet kumotaan, valkovenäläiset, kiinalaiset ja venäläiset viejät ryhtyisivät jälleen viemään suuria määriä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unioniin. Tätä vahvistaa vielä merkittävä käyttämätön kapasiteetti näissä maissa.

(325)

Kuten 4.3.2.2 jaksossa selitetään, komissio analysoi hinnan alittavuutta ilman polkumyyntitoimenpiteitä määrittääkseen, miten asianomaisista maista tuleva tuonti vaikuttaisi unionin tilanteeseen, jos toimenpiteiden voimassaolon annetaan päättyä.

(326)

Komissio totesi 278 kappaleessa, että hinnan alittavuutta koskevat laskelmat osoittivat näiden maiden painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan 6,2–23,5 prosenttia.

(327)

Lisäksi komissio suoritti simulaation voidakseen arvioida paremmin asianomaisista maista tulevan tuonnin todennäköistä vaikutusta unionin tuotannonalan rahoitustilanteeseen. Komissio oletti, että asianomaisten maiden vientiä harjoittavat tuottajat veisivät unioniin samoja määriä kuin ennen toimenpiteiden käyttöönottoa (eli yhteensä 250 559 tonnia) ja että unionin kulutus pysyisi samana kuin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (eli 541 409 tonnissa). Komissio oletti myös, että näistä maista tulevan kokonaistuonnin vaikutuksesta 50 prosenttia kohdistuisi unionin tuotannonalaan ja loput 50 prosenttia muista kolmansista maista tulevaan tuontiin, koska markkinaosuudet ovat samaa suuruusluokkaa. Lopuksi komissio oletti, että unionin tuotannonalan myyntihinnat pysyisivät samoina kuin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, koska sen toiminta on jo tappiollista.

(328)

Simulaation tulos osoittaa, että unionin tuotannonala menettää todennäköisesti myyntimääräänsä ja markkinaosuuttaan unionin markkinoilla. Tämä vaikuttaisi tuotannonalan yleiseen kannattavuuteen, joka voisi laskea -11 prosentista -25 prosenttiin.

(329)

Tämä on varovainen analyysi, jossa otetaan huomioon, että muista kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräiset myyntihinnat alittavat unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat. Tämä tarkoittaa sitä, että asianomaisista maista polkumyynnillä tuleva tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti mitä todennäköisimmin veisi ensin unionin tuotannonalan markkinaosuutta, minkä jälkeen se valtaisi muista kolmansista maista unioniin suuntautuvan viennin markkinaosuutta. Tämä heikentäisi entisestään unionin tuotannonalan kannattavuutta.

(330)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Valko-Venäjän viranomaiset väittivät, että kun otetaan huomioon, että perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaan ”[j]os useammasta kuin yhdestä maasta tapahtuvaa tuotteen tuontia tutkitaan samanaikaisesti polkumyynnin vuoksi, tällaisen tuonnin vaikutuksia voidaan arvioida kumulatiivisesti vain, jos […] yhdestäkään maasta tapahtuvan tuonnin määrä ei ole merkityksetön” ja että tuonti Valko-Venäjältä, Kiinasta ja Venäjältä oli merkityksetöntä vuonna 2019, simulaation päätelmät olisi poistettava tästä asetuksesta.

(331)

Komissio huomauttaa, että perusasetuksen 3 artiklan 4 kohta liittyy tosiasiallisesta tuonnista unionin tuotannonalaan kohdistuvien vaikutusten arviointiin vahingon määrittämiseksi polkumyyntitutkimuksessa, kun taas komission 327–329 kappaleessa esittämä simulaatio liittyy asianomaisista maista tulevan tuonnin alun perin aiheuttaman vahingon toistumisen todennäköisyyteen, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Jotta voidaan arvioida tällaisen tuonnin mahdollisia vaikutuksia unionin tuotannonalaan, simulaatio koostuu hypoteettisesta skenaariosta, jossa oletetaan, että asianomaiset maat veisivät samoja määriä kuin ennen toimenpiteiden käyttöönottoa. Nämä määrät eivät olleet merkityksettömiä (104). Kun otetaan huomioon, että perusasetuksen 3 artiklan 4 kohtaa ei sovelleta tehtyyn simulaatioon ja että mahdollinen tuontimäärä kustakin simulaatiossa tarkastellusta maasta ei ole merkityksetön, väite hylättiin.

(332)

Edellä esitetyn perusteella komissio totesi, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi hyvin suurella todennäköisyydellä siihen, että asianomaisista maista tuleva polkumyyntituonti unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla lisääntyisi merkittävästi ja pahentaisi näin ollen edelleen unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan elinkelpoisuus olisi vakavassa vaarassa.

(333)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Venäjän viranomaiset väittivät, että Venäjältä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalan tilanteen välillä ei ole syy-yhteyttä. Komissio huomauttaa tältä osin, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa ei edellytetä komissiota tekemään toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevissa tutkimuksissa asianomaisista maista tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välistä syy-yhteyttä koskevaa analyysiä. Päätelmät, joiden mukaan toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti johtaisi vahingon jatkumiseen tai toistumiseen, riittävät perusteeksi toimenpiteiden voimassaolon jatkamiseen. Komissio päätteli 332 kappaleessa, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi hyvin suurella todennäköisyydellä siihen, että asianomaisista maista tuleva polkumyyntituonti unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla lisääntyisi merkittävästi ja pahentaisi näin ollen edelleen unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa, ja osoitti siten asianomaisista maista, Venäjä mukaan lukien, polkumyynnillä tulleen tuonnin alun perin aiheuttaman vahingon toistumisen todennäköisyyden, jos toimenpiteet kumottaisiin. Näin ollen väite hylättiin.

(334)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien, jakelijoiden ja käyttäjien edut.

(335)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(336)

Voimassa olevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet estivät asianomaisista maista peräisin olevan polkumyyntituonnin laajamittaisen tulon unionin markkinoille, mutta unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja sen tilanne on heikko, minkä vahinkoindikaattoreiden negatiiviset suuntaukset vahvistavat.

(337)

Siitä huolimatta, että asianomaisista maista tuotiin tarkastelun kohteena olevaa tuotetta erittäin vähän, komissio vahvisti, että näistä maista tulleen tuonnin alun perin aiheuttama vahinko toistuisi erittäin todennäköisesti, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy. Asianomaisista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin merkittävä määrä aiheuttaisi lisävahinkoa unionin tuotannonalalle. Tämä pahentaisi unionin tuotannonalan jo ennestään erittäin heikkoa taloudellista tilannetta ja uhkaisi sen elinkelpoisuutta.

(338)

Näin ollen komissio päätteli, että asianomaisia maita koskevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassa pitäminen olisi unionin edun mukaista.

(339)

Komissio otti yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin etuyhteydettömiin tuojiin, kauppiaisiin ja käyttäjiin. Vain yksi jakelija palautti kyselylomakkeen taulukot täytettyinä muttei vastannut muihin kysymyksiin.

(340)

Aiemmassa tarkastelussa ja alkuperäisessä tutkimuksessa unionin edun tarkastelussa ei tullut esiin, että toimenpiteet vaikuttaisivat kielteisesti etuyhteydettömiin tuojiin, kauppiaisiin ja käyttäjiin.

(341)

Tämän perusteella ei ole viitteitä siitä, että toimenpiteiden pitämisellä voimassa olisi etuyhteydettömiin tuojiin, kauppiaisiin ja käyttäjiin sellaista merkittävää kielteistä vaikutusta, joka olisi merkittävämpi kuin toimenpiteiden myönteinen vaikutus unionin tuotannonalaan.

(342)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Venäjän viranomaiset väittivät, että toimenpiteiden voimassaolon jatkamisella olisi kielteinen vaikutus EU:n tuotantoketjun loppupään toimijoihin. Komissio huomautti, että EU:n tuotantoketjun loppupään toimijoilla oli mahdollisuus osallistua tutkimukseen ja esittää huomautuksia päätelmistä. Komissio ei saanut huomautuksia etuyhteydettömiltä tuojilta, kauppiailta eikä käyttäjiltä. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(343)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta asianomaisista maista peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloa.

(344)

Ottaen huomioon päätelmät, jotka koskevat Venäjältä tulevan polkumyyntituonnin jatkumista, Valko-Venäjältä ja Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin toistumista, asianomaisista maista tulevan tuonnin alun perin aiheuttaman vahingon toistumista sekä unionin etua, komissio toteaa, että Valko-Venäjältä, Kiinasta ja Venäjältä peräisin olevien tiettyjen raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien tuontia koskevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(345)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan Venäjältä peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(346)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (105). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(347)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella, että Valko-Venäjältä, Kiinasta ja Venäjältä peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin sovellettavat toimenpiteet pidetään voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Komissio on tarkastellut kaikkia saatuja huomautuksia.

(348)

Asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (106) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(349)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,