LIITE

1.   HANKKEET

1.1   Hanke 1: Biologisten aseiden kieltosopimuksen yleismaailmallisuuden tukeminen

1.1.1   Hankkeen tarkoitus

Edistää biologisten aseiden kieltosopimukseen liittymistä maailmanlaajuisesti kannustamalla sopimuksen ulkopuolisia valtioita tuntemaan paremmin kieltosopimukseen liittymisen ja sen kokouksiin ja toimintaan osallistumisen hyödyt. Tällä hankkeella tuetaan biologisten aseiden kieltosopimuksen yleismaailmallisuutta koskevien seitsemännen tarkistuskonferenssin päätösten ja suositusten täytäntöönpanoa.

1.1.2   Hankkeelta odotetut tulokset

a)	Biologisten aseiden kieltosopimukseen liittymisen lisääntyminen kaikilla maantieteellisillä alueilla.

b)

Entistä parempi biologisten aseiden kieltosopimuksen tuntemus asianomaisten kansallisten viranomaisten keskuudessa, parlamentin jäsenet mukaan luettuina, ja/tai kieltosopimukseen liittyvä entistä tehokkaampi osa-alueellinen verkostoituminen kieltosopimukseen liittymisen ja sen täytäntöönpanon edistämiseksi.

c)	Entistä useammat valtiot ovat sitoutuneet liittymään biologisten aseiden kieltosopimukseen ja toteuttavat parhaillaan tähän tähtääviä toimia.

d)	Entistä useammat valtiot, jotka eivät ole biologisten aseiden kieltosopimuksen sopimuspuolia, osallistuvat kieltosopimuksen toimintaan ja kokouksiin.

e)	Biologisten aseiden kieltosopimuksen vapaaehtoinen täytäntöönpano valtioissa ennen niiden liittymistä kieltosopimukseen.

1.1.3   Hankkeen kuvaus

Biologisten aseiden kieltosopimuksen tarkistuskonferensseissa on säännöllisesti vakuutettu, että kieltosopimuksen sopimuspuolten määrän kasvattaminen on hyvin tärkeää. On kuitenkin yhä olemassa 24 enimmäkseen Afrikan ja Tyynenmeren alueen valtiota, jotka eivät ole liittyneet kieltosopimukseen. Tästä syystä hanke käsittää näihin valtioihin kohdennettuja erityisohjelmia. Kyseiset ohjelmat toimisivat tiiviissä yhteistyössä muiden keskeisten toimijoiden, kuten Kemiallisten aseiden kieltojärjestön, Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1540 perustetun komitean, CBRN-osaamiskeskusten ja kansalaisjärjestöjen (esim. VERTIC ja EU:n turvallisuusalan tutkimuslaitos), kanssa toimivien suhteiden kehittämiseksi asianomaisten alueellisten ja osa-alueellisten elinten kanssa, tarvittaessa räätälöityjen tiedotusmateriaalien toimittamiseksi ja suorien yhteyksien ylläpitämiseksi kohdealueen valtioihin.

Monia biologisten aseiden kieltosopimuksen yleismaailmalliseksi saattamiseen liittyviä toimia toteutetaan kieltosopimuksen ulkopuolisissa valtioissa asianomaisen valtion pyynnöstä, ensimmäiseksi niissä valtioissa, jotka liittynevät kieltosopimukseen lähiaikoina. Nämä toimet perustuisivat aikaisemmissa alueellisissa työpajoissa käytyihin keskusteluihin ja saavutettuihin tuloksiin, ja ne siirrettäisiin ja räätälöitäisiin kansallisiin olosuhteisiin. Ne käsittäisivät kunkin mukana olevan valtion osalta yleismaailmalliseksi saattamista koskevan työsuunnitelman valmistelun, johon osallistuisivat kansalliset sidosryhmät. Jos mahdollista ja aiheellista, nämä käynnit voisivat olla niiden valtioiden välistä yhteistoimintaa, joiden kesken on meneillään tiivistä yhteistyötä ja joiden kansalliset olosuhteet ovat samankaltaisia. Toimien painopistealoja ovat erityisten tiedotusmateriaalien toimittaminen biologisten aseiden kieltosopimukseen liittymisen hyödyistä, kansallisiin sidosryhmiin, kuten parlamentin jäseniin ja muihin poliittisiin päättäjiin kohdistuvat valistustoimet, kansallisen koordinoinnin luominen ja sponsorointi, jonka tarkoituksena on avainhenkilöiden osallistuminen kieltosopimuksen kokouksiin tai muihin merkittäviin tapahtumiin.

1.2   Hanke 2: Vuorovaikutus valtiosta riippumattomien sidosryhmien kanssa tieteen ja teknologian aloilla

1.2.1   Hankkeen tarkoitus

Lisätä vuorovaikutusta biologisten aseiden kieltosopimusprosessin ja valtiosta riippumattomien sidosryhmien, kuten tiedeyhteisön ja teollisuuden, välillä järjestämällä alueellisia työpajoja tieteellisistä ja teknologisista kysymyksistä sekä bioturvallisuudesta ja biomateriaalien suojaamisesta ennen kahdeksatta tarkistuskonferenssia. Lisäksi tällä hankkeella saataisiin kehitysmaiden tutkijat ja bioturvallisuusalan toimijat suoraan mukaan biologisten aseiden kieltosopimusta koskevan tietoisuuden lisäämiseen, kieltosopimuksen tehokkaampaan täytäntöönpanoon tarvittavien valmiuksien kehittämiseen ja rauhanomaisiin tarkoituksiin tehtävän kansainvälisen yhteistyön edistämiseen.

1.2.2   Hankkeelta odotetut tulokset

a)

Tiedeyhteisö ja teollisuus ovat entistä paremmin perillä biologisten aseiden kieltosopimuksesta ja siihen liittyvistä kysymyksistä ja tiedeyhteisö sekä kansalliset ja alueelliset tieteelliset ja ammatilliset yhdistykset ja toimialajärjestöt osallistuvat aikaisempaa enemmän kieltosopimuksen täytäntöönpanoon;

b)	Jäsenvaltioiden poliittiset päätöksentekijät ja virkamiehet ymmärtävät laajemmin ja perusteellisemmin kieltosopimuksen täytäntöönpanoon liittyvien tieteellisten ja teknologisten kysymysten merkityksen;

c)

Rakentava panos biologisten aseiden kieltosopimuksen kokousten asialistalla olevan pysyvän kohdan ”Tiede ja teknologia” tarkasteluun sekä kahdeksannessa tarkistuskonferenssissa annettava panos käsittelyyn, joka koskee kieltosopimuksen kannalta merkittävän tieteellisen ja teknologisen kehityksen tarkastelun tehostamistapoja;

d)

Tiedeyhteisö, akatemiat, tutkimusjärjestöt, ammatilliset yhdistykset, teollisuus sekä sääntelyviranomaiset ja poliittiset päätöksentekijät kansallisella ja alueellisella tasolla ovat entistä enemmän vuorovaikutuksessa keskenään ja biologisten aseiden kieltosopimuksen kannalta merkittävään tieteellisen ja teknologisen kehityksen tarkasteluun annettava panos on aikaisempaa suurempi;

e)	Kytköksien edistäminen muihin monenvälisiin ja alueellisiin hankkeisiin tieteen ja teknologian aloilla; ja

f)

Lisääntynyt kansainvälinen yhteistyö tieteellisissä ja teknologisissa kysymyksissä voisi tukea kehitysmaiden valmiuksien kehittämistä kieltosopimuksen kannalta merkityksellisillä, erityisesti 7 ja 10 artiklassa tarkoitetuilla aloilla, joista esimerkkeinä mainittakoon taudinpurkausten havaitseminen, diagnosointi ja ennaltaehkäisy, rokotteet, hoito, analyyttiset menetelmät, torjuntavalmius ja reagointi.

1.2.3   Hankkeen kuvaus ja toteutus

Enintään viidessä työpajassa, jotka järjestetään yhteistyössä maailmanlaajuisten ja alueellisten tieteellisten yhdistysten, teollisuuden (jota edustavat asianomaiset globaalit tai alueelliset teollisuusliitot ja ammatilliset yhdistykset, kuten bioturvallisuusyhdistykset) ja akateemisten asiantuntijoiden kanssa, keskityttäisiin asialistalla olevassa pysyvässä kohdassa ”Tiede ja teknologia” yksilöityihin aiheisiin ja niiden vaikutuksiin bioturvallisuuden ja biomateriaalien suojaamisen alalla sekä kannustettaisiin käymään näistä asioista alueellista vuoropuhelua samalla, kun lisättäisiin tietoisuutta alueiden tiede- ja ammattiyhteisön keskuudessa. Nämä työpajat järjestetään tarvittaessa asiaan liittyvien tieteellisten tai bioturvallisuutta käsittelevien konferenssien yhteydessä tavoittamismahdollisuuksien maksimoimiseksi ja kustannusten minimoimiseksi. Näissä työpajoissa on keskeisellä sijalla kehitysmaiden tutkijoiden ja sääntelyalan toimijoiden aktiivinen osallistuminen, mihin tarvitaan sponsorointia. Jotta edellä mainitut sidosryhmät saadaan jatkossakin pysymään mukana, saatavilla on pieniä avustuksia, joiden avulla he voivat harjoittaa työpajojen jälkeen niissä käsiteltyjä aiheita koskevaa tutkimustoimintaa, jonka on määrä johtaa julkaisuihin.

Tämän hankkeen jatkuvuus varmistetaan luomalla työpajojen osanottajien joukosta asiantuntijoiden virtuaalinen verkosto. Näitä asiantuntijoita voitaisiin ottaa mukaan myös biologisten aseiden kieltosopimuksen kokousten kansallisiin valtuuskuntiin, ja he voisivat osallistua tieteellisen ja teknologisen kehityksen tarkasteluun.

1.3   Hanke 3: Biologisten aseiden kieltosopimuksen täytäntöönpanovalmiuksien kehittäminen

1.3.1   Hankkeen tarkoitus

Seitsemännessä tarkistuskonferenssissa vahvistettiin, että tarvittavien kansallisten toimenpiteiden hyväksyminen ja toteuttaminen lisäisi biologisten aseiden kieltosopimuksen vaikuttavuutta. Konferenssi kehotti sopimusvaltioita hyväksymään lainsäädännöllisiä, hallinnollisia, oikeudellisia ja muita toimenpiteitä, kuten valistustoimia ja käytännesääntöjä, joilla tehostettaisiin kieltosopimuksen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja varmistettaisiin mikrobiaineiden tai muiden biologisten aineiden tai toksiinien turvallisuus ja suojaaminen. Yhteisestä toiminnasta 2008/858/YUTP ja neuvoston päätöksestä 2012/421/YUTP saatujen kokemusten perusteella tarjotaan biologisten aseiden kieltosopimuksen kansallisen täytäntöönpanon laajennetun tuen ohjelmia korkeintaan kahdeksalle maalle.

1.3.2   Hankkeelta odotetut tulokset

a)

Sellaisten asianmukaisten lainsäädännöllisten tai hallinnollisten toimenpiteiden toteuttaminen, rikosoikeudelliset säännökset mukaan lukien, jotka kattavat kaikki biologisten aseiden kieltosopimuksessa määrätyt ja seitsemännessä tarkistuskonferenssissa tarkennetut kiellot ja ehkäisevät toimenpiteet;

b)	Tehokas täytäntöönpano ja sen valvominen kieltosopimuksen rikkomisen estämiseksi ja siitä rankaisemiseksi;

c)	Parempi koordinointi ja verkostoituminen kaikkien kieltosopimusprosessiin osallistuvien sidosryhmien keskuudessa, kansalliset ja alueelliset bioturvallisuusyhdistykset, parlamentin jäsenet ja yksityinen sektori mukaan luettuina, jotta edistetään tehokasta täytäntöönpanoa;

d)	Bioturvallisuutta ja biomateriaalien suojaamista koskevien valistusohjelmien, käytännesääntöjen ja standardien edistäminen;

e)	Vaadittujen tietojen kokoamista ja luottamusta lisäävistä toimista vuosittain annettavia ilmoituksia koskevien kansallisten mekanismien perustaminen tai tehostaminen;

f)	Luottamusta lisääviä toimia koskevaan tiedonvaihtoon säännöllisesti osallistuvien sopimusvaltioiden määrän kasvu ja toimitettujen tietojen laadun parantuminen;

g)	Luottamusta lisäävien toimien yhteydessä saadut tiedot sähköisesti toimittavien sopimusvaltioiden määrän on kasvu;

h)	Aktiivisesti kieltosopimuksen puitteissa tapahtuvaan tieteen ja teknologian kehityksen tarkasteluun osallistuvien sopimusvaltioiden määrän kasvu;

i)	Lisääntynyt maiden välinen tieteellinen yhteistyö kieltosopimuksen kannalta merkittävillä aloilla; ja

j)	Kehitysmaista näihin ohjelmiin osallistuvien tutkijoiden teknisen osaamisen ja tekniikan tuntemuksen parantuminen.

1.3.3   Hankkeen kuvaus

Kutakin ohjelmaa toteutetaan noin 12 kuukauden ajan, siihen osallistuvat tuensaajamaissa olevat EU:n edustustot ja CBRN-osaamiskeskukset sekä YK:n alueelliset aseriisuntakeskukset tarpeen mukaan, ja siihen kuuluu seuraavaa:

a)	Alustava kansallinen työpaja, jossa kootaan yhteen kaikki asiaankuuluvat kansalliset viranomaiset ja sidosryhmät, esitellään biologisten aseiden kieltosopimus, määritetään motivoituneita ja luotettavia paikallisia kumppaneita ja arvioidaan alustavasti tarpeet ja painopisteet;

b)	Nykyisen luottamusta lisääviä toimia koskevan oppaan ja kansallista täytäntöönpanoa koskevan oppaan käyttö ja asianmukaiset tiedot tai verkkokoulutus biologisten aseiden kieltosopimuksen yhteyspisteille siitä, miten voidaan käyttää toiminnassa olevaa sähköistä foorumia;

c)	Jäsennellyn toimintasuunnitelman kehittäminen; se räätälöidään tuensaajamaan tarpeisiin, ja se sisältää eri tuenantajien käyntejä ja/tai työpajoja ohjelman kestoaikana sekä EU:n jäsenvaltioissa tai muualla annettavaa koulutusta;

d)

Toimintasuunnitelman toteuttaminen samalla, kun tuenantajat toteuttavat tukitoimiaan (esimerkiksi lainsäädännön laatiminen, bioturvallisuutta ja biomateriaalien suojaamista koskeva koulutus, kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta, luottamusta lisäävien toimien valmistelu ja esittäminen, poliisikoulutus, tutkijoiden valistaminen ja valmiussuunnittelu); ja

e)	Toiminnan päättymisen jälkeen pidettävä yhteenvetotyöpaja, jossa viranomaiset kertovat toiminnastaan ja edistymisestään ja jossa arvioidaan mahdollisia lisä- tai jatkotuen tarpeita.

Tuen tehokkuuden ja tuottavuuden takaamiseksi järjestetään työpaja niille EU:n asiantuntijoille, jotka avustavat tämän hankkeen tuensaajamaita. Siinä on tarkoitus keskustella tukitoimien parhaista käytännöistä ja asianmukaisista valmisteluista.

1.4   Hanke 4: Tuki konferenssien välisenä aikana toteutettavalle ohjelmalle ja kahdeksannen tarkistuskonferenssin valmisteluille

1.4.1   Hankkeen tarkoitus

Tämän ohjelman painopisteenä on saada biologisten aseiden kieltosopimuksen sopimusvaltiot osallistumaan aktiivisesti kahdeksanteen tarkistuskonferenssiin järjestämällä alueellisia tai osa-alueellisia työpajoja ja tarjoamalla tilaisuuksia konferenssien välisenä aikana vuosina 2012–2015 toteutettavan ohjelman keskeisiä aiheita koskevaan pohdintaan ja keskusteluun.

Siihen sisältyy myös käytännön tukea niitä aiheita varten, joista on käyty keskustelua konferenssien välisenä aikana toteutettavan ohjelman aikana ja joita ovat esimerkiksi 7 artikla ja vertaisarviointijärjestelmän käsite.

1.4.2   Hankkeelta odotetut tulokset

a)	Parempi tietoisuus biologisten aseiden kieltosopimuksesta ja vuonna 2016 järjestettävästä kahdeksannesta tarkistuskonferenssista sekä sen merkityksestä kieltosopimuksen tulevaisuuden kannalta.

b)	Kattava alueiden välinen vuoropuhelu asioista, joita tarkastellaan kahdeksannessa tarkistuskonferenssissa.

c)	Useiden ehdotusten kehittely uusia kahdeksannen tarkistuskonferenssin jälkeen toteutettavia aloitteita varten ja laaja tuki niiden hyväksymiselle kahdeksannessa tarkistuskonferenssissa.

d)	Vertaisarviointijärjestelmän käsitteen muokkaaminen edelleen biologisten aseiden kieltosopimuksen puitteissa. Voitaisiin tukea esimerkiksi yhden tai useamman tällaisen harjoituksen järjestämistä kolmansissa maissa ja sen määrittämistä, mitä hyödyllistä oppia on saatu käsitteen merkityksestä.

e)	Niiden Länsi-Afrikan ebolaepidemiasta saatujen kokemusten yksilöiminen, joilla on merkitystä kieltosopimuksen 7 ja 10 artiklan täytäntöönpanossa.

1.4.3   Hankkeen kuvaus

Järjestetään alueellisia tai osa-alueellisia työpajoja, joissa käsitellään konferenssien välisenä aikana vuosina 2012–2015 toteutettavan ohjelman aiheita ja autetaan seuraavan tarkistuskonferenssin puheenjohtajaa ennen kahdeksatta tarkistuskonferenssia ja sen aikana biologisten aseiden kieltosopimuksen tulevaa kehitystä silmällä pitäen. Tavoitteena on edistää alueellista ja osa-alueellista yhteisymmärrystä käymällä keskustelua asioissa etenemistä koskevista ehdotuksista. Tällaisia työpajoja voitaisiin järjestää edellä kuvattujen tieteellisten ja teknisten työpajojen yhteydessä, jotta voitaisiin saada täysi hyöty resursseista ja asiantuntijoista ja edistää vuoropuhelua ja vuorovaikutusta tutkijoiden – riippumatta siitä, mihin laitoksiin heillä on yhteyksiä – ja poliittisten päättäjien keskuudessa. Tilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan myös Genevessä. Näin ollen työpajojen tavoitteena tulisi myös olla tutkijoiden sekä teollisuuden ja ammatillisten yhdistysten edustajien osanotto. Se edistäisi sellaisen laajan sopimusvaltioista koostuvan joukon muodostamista, joka kannattaisi biologisten aseiden kieltosopimuksen asteittaista vahvistamista. Työpajoihin liitettäisiin tukiohjelma, jotta mahdollistetaan sopimuspuolina olevien kehitysmaiden osallistuminen työpajoihin ja kahdeksanteen tarkistuskonferenssiin. Tässä yhteydessä voidaan tarkastella sitä, miten tukea saaneet osanottajat voitaisiin saattaa biologisten aseiden kieltosopimuksen kokousten aikana yhteyteen EU:n jäsenvaltioiden valtuuskuntien jäsenten kanssa.

Olisi tärkeää tarkastella, miten kieltosopimuksen 7 artikla voidaan ottaa käyttöön ottaen huomioon Länsi-Afrikan ebolaepidemiasta saatu runsas kokemus. Saaduista kokemuksista tehdään tutkimus, jossa keskitytään vaikutuksiin, joita epidemialla ja siihen kohdistetuilla kansainvälisillä toimilla on ollut kieltosopimuksen 7 artiklan täytäntöönpanoon, ja käsitellään lisäksi niitä näkökohtia, joilla on merkitystä 10 artiklan kannalta tieteellistä yhteistyötä sekä hoidon ja rokotteiden kehittämistä ajatellen. Laaditaan raportti, jota sopimusvaltiot voivat tarkastella valmistellessaan kahdeksatta tarkistuskonferenssia.

Ainakin yksi vertaisarviointijärjestelmää koskeva harjoitus toteutetaan siitä kiinnostuneiden sopimusvaltioiden kesken tälle käsitteelle annettavan tuen laajentamiseksi ja käsitteen merkityksen selvittämiseksi edelleen. Harjoitus tukeutuu Ranskassa vuonna 2013 järjestettyyn harjoitukseen ja Benelux-maiden vuonna 2015 toteuttamaan harjoitukseen, ja tarkoituksena on laatia sopimusvaltioiden tarkasteltavaksi raportti ennen kahdeksatta tarkistuskonferenssia. Lisäksi tehdään tutkimus siitä, miten kieltosopimuksen 5 artiklan määräykset neuvotteluista sopimusvaltioiden kesken voidaan tehdä tehokkaammiksi.

1.5   Hanke 5: Tuki YK:n pääsihteerin mekanismille

1.5.1   Hankkeen tarkoitus

Tukea kemiallisten, biologisten ja toksiiniaseiden käyttöä koskevien väitteiden tutkimiseksi perustetun Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin mekanismin, jäljempänä ’YK:n pääsihteerin mekanismi’, vahvistamista.

1.5.2   Hankkeelta odotetut tulokset

Vahvistetaan YK:n pääsihteerin mekanismin valmiutta, mukaan lukien YK:n Syyriassa vuonna 2013 toteuttamasta tutkintaoperaatiosta saatuihin kokemuksiin perustuvat toimet, seuraavasti:

a)	Laajennetaan koulutettujen asiantuntijoiden luetteloa (perus- ja erikoiskoulutustilaisuudet – kutsutaan koolle arviolta kolme kurssia);

b)

Kutsutaan koolle YK:n pääsihteerin mekanismin sidosryhmien järjestäytymiskokous (yksi kokous): organisaation sisäisenä ja organisaatioiden välisenä yhteistyömekanismina toimiva kokous myös silloin, kun YK:n pääsihteerin mekanismia ei ole aktivoitu, jotta YK:n pääsihteerin mekanismia voidaan arvioida ja edelleen vahvistaa säännöllisesti;

c)

Organisaatioiden väliset koulutustilaisuudet: YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen yhdessä järjestämä koulutus, jotta nykyisiä resursseja ja parhaita käytäntöjä voidaan hyödyntää ja aikaisempaa paremmin koordinoida toimien tehokkuuden maksimoimiseksi ja päällekkäisyyden välttämiseksi (kutsutaan koolle arviolta kaksi koulutustilaisuutta).

1.5.3   Hankkeen kuvaus

Sen lisäksi, että edelleen annetaan tukea säännöllisesti järjestettäville perus- ja erikoiskoulutuskursseille, jotka on tarkoitettu YK:n pääsihteerin mekanismiin liittyvään luetteloon merkityille asiantuntijoille, on olemassa useita kyseiseen mekanismiin liittyviä tapahtumia, jotka voidaan määrittää tärkeiksi tämän hankkeen puitteissa toteutettaviksi toimiksi. Toimet, joilla pyritään panemaan täytäntöön muun muassa edellä mainitut päätelmät YK:n Syyrian-operaatiosta saaduista kokemuksista ja täten vahvistamaan YK:n pääsihteerin mekanismia pitkällä aikavälillä, ovat erityisen tärkeitä tässä yhteydessä.

1.6   Hanke 6: Valistuksen, koulutuksen ja sitoutumisen tukemiseen tarkoitetut välineet

1.6.1   Hankkeen tarkoitus

Luoda konkreettisia käytännön välineitä, materiaaleja ja lähestymistapoja, jotka mahdollistavat edellä kuvatuissa hankkeissa kuvatut toimet. Näitä välineitä tuotetaan niiden yleisölle soveltuvissa esitysmuodoissa, kuten paperitulosteina, ja ne on yleensä käännettävä kaikille Yhdistyneiden kansakuntien virallisille kielille. Edistää EU:n aikaisempien toimien aikana tuotettujen välineiden, kuten luottamusta lisääviä toimia koskevan oppaan ja kansallista täytäntöönpanoa koskevan oppaan, käyttöä.

1.6.2   Hankkeelta odotetut tulokset

a)	Edellä kuvatut hankkeet saavat tukea;

b)	Opiskelijoiden ja opettajien tietoisuus biologisista aseista, vastuullisesta tieteen harjoittamisesta ja eettisistä kysymyksistä on lisääntynyt;

c)	Tiedotusmateriaaleja biologisten aseiden kieltosopimuksesta ja biologian mahdolliseen väärinkäyttöön liittyvistä laajemmista kysymyksistä levitetään laajalti.

1.6.3   Hankkeen kuvaus

Monet hankkeet voidaan jo yksilöidä, kun taas toiset muotoutuvat, kun hanke on käynnistynyt. Esimerkiksi edellisessä ryhmässä on yliopisto-opiskelijoille ja/tai ylemmän perusasteen ja keski-asteen biologian opiskelijoille ja opettajille tarkoitetut oppimisresurssit ja oppimateriaalit. Aktiivisen oppimisen ja sulautuvan opetuksen kaltaisten tekniikkojen hyödyntäminen on tärkeää tässä yhteydessä, kuten myös koordinointi olemassa olevien aloitteiden kanssa, joista esimerkkinä mainittakoon työ, jota Bradfordin yliopisto toteuttaa yhteistyössä muiden kumppaneiden kanssa. Tarpeellinen yksilöitävissä oleva hanke on myös biologisten aseiden kieltosopimuksen verkkosivuston sekä tämän neuvoston päätöksen ja aikaisempien neuvoston päätösten nojalla tuotettujen materiaalien kääntäminen.

2.   MENETTELYTAPAKYSYMYKSET JA KOORDINOINTI

Hankkeiden toteuttamisen käynnistää ohjauskomitea, ja tavoitteena on aluksi määritellä yhteistyön menettelyt ja yksityiskohdat. Ohjauskomitea tarkastelee hankkeiden toteutusta säännöllisesti, vähintään kerran kuudessa kuukaudessa, myös sähköisiä viestintävälineitä käyttäen.

Ohjauskomiteaan kuuluvat korkean edustajan ja YK:n aseriisuntatoimiston yhteyteen perustetun täytäntöönpanon tukiyksikön (UNODA/BWC-ISU) edustajat.

Niiden sopimusvaltioiden, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita, tämän päätöksen nojalla esittämät tuki- ja yhteistyöhakemukset osoitetaan UNODA/BWC-ISU:lle. UNODA/BWC-ISU tarkistaa hakemukset ja arvioi niitä tapauksen mukaan ja antaa ohjauskomitealle suosituksia. Ohjauskomitea käsittelee tukihakemukset sekä tutkii toimintasuunnitelmat ja niiden täytäntöönpanon. Korkea edustaja tekee lopullisen päätöksen tuensaajamaista neuvoston toimivaltaisia työryhmiä kuullen, korkean edustajan ehdotuksesta ja ottaen huomioon ohjauskomiteassa käytyjen keskustelujen tulokset.

Jotta varmistettaisiin EU:n käynnistämien toimien vahva omavastuullisuus ja jatkuvuus tuensaajamaissa, pyritään siihen, että aina kun mahdollista ja asianmukaista, valittuja tuensaajia pyydetään laatimaan toimintasuunnitelmat, joissa esitetään muun muassa aikataulu rahoitettujen (myös kansallisista varoista rahoitettujen) toimien toteuttamiseksi, hankkeen soveltamisala ja kesto sekä tärkeimmät sidosryhmät. UNODA/BWC-ISU osallistuu tai tarvittaessa EU:n jäsenvaltiot osallistuvat toimintasuunnitelmien laatimiseen. Hankkeet pannaan täytäntöön toimintasuunnitelmien mukaisesti.

3.   RAPORTOINTI JA ARVIOINTI

UNODA/BWC-ISU toimittaa korkealle edustajalle kuuden kuukauden välein tilannekatsaukset hankkeiden täytäntöönpanosta. Lisäksi toimitetaan raportteja tuensaajamaiden toimintasuunnitelmien nojalla toteutetuista yksittäisistä tukitoimista. Raportit toimitetaan neuvoston asiaankuuluvalle työryhmälle, joka arvioi edistymistä ja tekee hankkeista kokonaisarvion sekä esittää mahdollisia jatkotoimia.

Biologisten aseiden kieltosopimuksen sopimusvaltioille annetaan mahdollisuuksien mukaan tietoja hankkeiden toteutuksesta, myös sähköisten välineiden avulla. Tuensaajamaiden odotetaan raportoivan biologisten aseiden kieltosopimuksen kokouksille maiden hyväksi toteutettujen toimien täytäntöönpanosta ja tuloksista ja antavan asianmukaista tunnustusta EU:n tuelle.

4.   EU:N JÄSENVALTIOIDEN ASIANTUNTIJOIDEN OSALLISTUMINEN

Päätöksen onnistunut täytäntöönpano edellyttää EU:n jäsenvaltioista tulevien asiantuntijoiden aktiivista osallistumista. UNODA/BWC-ISU:ta kannustetaan käyttämään tällaisia asiantuntijoita. Heidän hankkeiden toteuttamiseen liittyvät matkakulunsa katetaan tämän päätöksen määrärahoista.

Avustuskäyntejä (esimerkiksi oikeudellinen apu tai luottamusta lisääviin toimiin liittyvä apu) suunniteltaessa tullaan todennäköisesti pitämään tavanomaisena käytäntönä enintään kolmen asiantuntijan käyntiä, joka kestää enintään viisi päivää.

Tuen tehokkuuden ja tuottavuuden takaamiseksi järjestetään työpaja niille EU:n asiantuntijoille, jotka avustavat kyseisen hankkeen tuensaajamaita. Siinä on tarkoitus keskustella tukitoimien parhaista käytännöistä ja asianmukaisista valmisteluista sekä esittelyjen ja julkaisujen kaltaisten avustusmateriaalien laatimisesta.

5.   KESTO

Hankkeiden toteutuksen arvioitu kokonaiskesto on 36 kuukautta.

6.   TUENSAAJAT

Hankkeen 1 tuensaajat ovat yleismaailmallisuuteen tähtäävien toimien osalta biologisten aseiden kieltosopimuksen ulkopuolisia valtioita (sekä sopimuksen allekirjoittajavaltioita että muita valtioita) sekä tarpeen mukaan yksityisen sektorin, akatemioiden ja valtioista riippumattomien järjestöjen edustajia.

Hankkeen 2 tuensaajat ovat sopimusvaltioita, joita avustetaan niiden laatiessa arviointeja niistä vaikutuksista, joita tieteen ja teknologian kehityksellä on biologisten aseiden kieltosopimukseen, sekä tiedeyhteisön, kansainvälisten, alueellisten ja kansallisten tieteellisten yhdistysten, akatemioiden ja teollisuuden edustajia.

Hankkeen 3 tuensaajat ovat valmiuksien kehittämiseen liittyvien toimien osalta biologisten aseiden kieltosopimuksen sopimusvaltioita ja erityistä huomiota kiinnitetään kieltosopimukseen hiljattain liittyneisiin valtioihin, kun taas 10 artiklassa tarkoitettujen toimien osalta tuensaajat ovat yksittäisiä tutkijoita sekä tieteellisiä konferensseja ja laitoksia.

Hankkeen 4 tuensaajat ovat sopimusvaltioita, erityisesti biologisten aseiden kieltosopimusta koskevia kysymyksiä käsitteleviä virkamiehiä (esimerkiksi kansallisiksi yhteyshenkilöiksi nimetyt virkamiehet ja Geneven pysyvien edustustojen virkamiehet), työpajoihin ja vertaisarviointijärjestelmää koskevaan harjoitukseen osanottajiksi kutsuttuja asiantuntijoita sekä 5 ja 7 artiklaa koskevien tutkimusten valmisteluun osallistuvia asiantuntijoita.

Hankkeen 5 tuensaajat ovat YK:n pääsihteerin mekanismiin liittyvässä luettelossa olevia asiantuntijoita sekä kyseistä mekanismia koskevien koulutuskurssien ja -tilaisuuksien osanottajia ja sidosryhmätapaamisen osanottajia.

Hankkeen 6 tuensaajat ovat asiaa koskevien materiaalien tuottajia ja niiden käyttäjiä, esimerkiksi opiskelijoita ja opettajia sekä teollisuuden toimihenkilöitä ja valtioista riippumattomia järjestöjä.

7.   KOLMANSIEN OSAPUOLTEN EDUSTAJAT

Hankkeiden alueellisen omavastuullisuuden ja jatkuvuuden edistämiseksi tämän päätöksen määrärahoista rahoitetaan EU:n ulkopuolisten asiantuntijoiden, myös asiaankuuluvien alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen asiantuntijoiden, osallistumista. Rahoitetaan UNODA/BWC-ISU:n osallistumista biologisten aseiden kieltosopimuksen työpajoihin ja kokouksiin. Biologisten aseiden kieltosopimuksen kokousten puheenjohtajan osallistumista voidaan rahoittaa tapauskohtaisesti.

8.   TÄYTÄNTÖÖNPANOYKSIKKÖ – HENKILÖSTÖKYSYMYKSET

Koska tässä päätöksessä UNODAlle annetut tehtävät ovat luonteeltaan talousarvion ulkopuolisia, henkilöstöä tarvitaan lisää.

9.   EU:N NÄKYVYYS

UNODA toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet julkistaakseen sen, että toimi on Euroopan unionin rahoittama. Tällaiset toimenpiteet toteutetaan Euroopan komission laatiman ja julkaiseman EU:n ulkoisen toiminnan tiedotusta ja näkyvyyttä koskevan käsikirjan (Communication and Visibility Manual for EU External Actions) mukaisesti. UNODA varmistaa siten unionin osallistumisen näkyvyyden asianmukaisella brändillä ja julkisuudella, joissa korostetaan unionin asemaa, varmistetaan unionin toimien avoimuus ja lisätään tietoisuutta päätöksen syistä sekä unionin tuesta päätökselle ja tämän tuen tuloksista. Hankkeessa tuotetussa materiaalissa tuodaan selkeästi esiin unionin lippu tämän lipun asianmukaisesta käytöstä ja jäljentämisestä annettujen unionin suuntaviivojen mukaisesti.